ERIKSNÄSIN OSAYLEISKAAVA- ALUEEN HULEVESISELVITYS

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N K K A SIPOON KUNTA ERIKSNÄSIN OSAYLEISKAAVA- ALUEEN HULEVESISELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNKKA OY.. P

2 Hilainen Lauri.. Sisällysluettelo JOHDANTO.... Suunnitelman lähtöohdat ja tavoitteet.... Projein organisaatio.... Käsitteitä... SELVITYSALUEEN NYKYTILA.... Nyyinen maanäyttö.... Maaperä, pinnanmuodot ja pohjavesi.... Valuma-alueet ja virtausreitit.... Suunnittelualueen pintavesien nyytila... SUUNNITELLUN MAANKÄYTÖN HYDROLOGISET VAIKUTUKSET.... Suunniteltu maanäyttö.... Vaiutuset valuma-alueisiin ja virtausreitteihin.... Vaiutuset hulevesien määrään ja laatuun.... Hulevesien hallinnan tve ja tavoitteet... HULEVESIEN HALLINTATOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU.... Hulevesien hallintamenetelmät yleisesti.... Suosituset hallintamenetelmien äytöstä ja mitoitusesta.... Tulveitit.... Raentamisen aiainen hulevesien hallinta.... Suunnittelun jataminen... YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... Liitteet LTE VHT-P- Valuma-aluetta : (A).. LTE VHT- P- Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma : (A).. LTE Merittävät virtavesiin liittyvät luontoohteet A.. LTE Esimeri hulevesien hallinnasta orttelitasolla () A.. LTE Esimeri hulevesien hallinnasta orttelitasolla () A.. FCG Suunnittelu ja teniia Oy Osmontie, PL, Helsini Puh., fax, Y-tunnus - Kotipaia Helsini

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNKKA OY ().. ERIKSNÄSIN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN HULEVESISELVITYS JOHDANTO. Suunnitelman lähtöohdat ja tavoitteet Tehtävänä on laatia Erisnäsin osayleisaavan hulevesiselvitys. Työssä selvitetään alusi alueen nyyiset vesiolosuhteet ja vioidaan aavan toteutumisen vaiutuset valuma-alueisiin, hulevesien pääpurureitteihin seä syntyvien hulevesien määrään ja laatuun. Työn tavoitteena on esittää yleissuunnitelmatasolla menetelmät, joiden avulla raentamisen jäleen väistämättä asvavien hulevesivirtaamien laadulliset ja määrälliset vaiutuset suunnittelualueella ja läheisellä merialueella jäisivät mahdollisimman vähäisisi.. Projein organisaatio. Käsitteitä Hulevesiselvitys on tehty onsulttityönä FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä, jossa työn projeipäälliönä on toiminut Perttu Hyöty ja pääsuunnittelijana Lauri Hilainen. Työn tilaaja on Sipoon unta. Yhteyshenilönä Sipoon unnasta oli Kaisa Yli-Jama. Valunnalla toitetaan sitä osaa sadannasta, joa virtaa vesistöä ohti maan pinnalla, maaperässä tai allioperässä. Hulevesillä toitetaan raennetuilta alueilla muodostuvaa, sade- tai sulamisvesien aiheuttamaa pintavaluntaa. Sadannan toistuvuudella toitetaan tietyn sadetapahtuman esimääräistä toistumisaiaa ja se ilmoitetaan yleensä muodossa /Xa. Suomessa esimerisi hulevesiviemärit mitoitetaan yleensä esimäärin erran ahdessa vuodessa (/a) toistuvan ranasadetapahtuman aiheuttaman virtaaman muaan. SELVITYSALUEEN NYKYTILA. Nyyinen maanäyttö Selvitys alue sijaitsee Sipoon unnan eteläosassa Porvoonväylän eteläpuolella. Osayleisaava-alueen pinta-ala on yhteensä noin, m². Alue rajautuu pohjoisessa Porvoonväylään ja Erisnäsin omaotitaloalueeseen, idässä Kalirannantiehen, etelässä vieniin, Bastuvieniin ja Mustlaxiin seä lännessä Sipoonlahteen. Alue on nyytilassa pääasiassa metsätalous- ja viristysäytössä olevaa metsää seä peltoa (uva ). Luoteisosassa on aava-alueen ainoa tiiviimmin raennettu omaotitaloalue Erisnäsintien ja Kalasääsentien yhteydessä. Haja-asustusta on paioin, etenin Apaja- ja Getnäsintien ohdilla seä vienin ympäristössä. Kappaleessa olme (suunnitellun maanäytön hydrologiset vaiutuset) on esitetty temmin nyytilanteen maanäytön osuudet. Erisnäsin osayleisaava. Osayleisaavan selostus, valmisteluvaihe. aavoitusjaosto... FCG Suunnittelu ja teniia Oy Osmontie, PL, Helsini Puh., fax, Y-tunnus - Kotipaia Helsini

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNKKA OY ().. Kuva. Erisnäsin osayleisaava-alue ja ilmauva. Maaperä, pinnanmuodot ja pohjavesi Sipoonlahtea reunustavat umpeiset alliomäet, joiden päällä on vain ohut maaerros, joa on useimmiten moreenia. Suunnittelualueella mäien väliin jäävillä matalammilla alueilla maaperä on pääosin savea. Paioitellen on myös pieniä moreenija hieamoreeniesiintymiä (uva ). FCG Suunnittelu ja teniia Oy Osmontie, PL, Helsini Puh., fax, Y-tunnus - Kotipaia Helsini

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNKKA OY ().. Kuva. Maaperätta ja OYK- rajaus Suhteellinen maaston oreusero alueella on enimmillään noin metriä. Korein ohta sijaitsee Nåranlobbenilla, jossa allioselänteen oreimmat ohdat nousevat metriin merenpinnan yläpuolella. Muuten selänteen laialueet ohoavat noin mmpy. Selvitysalueella on n pohjavesialue, joa on tistettu luoaan esällä. Pohjavesialue on laajuudeltaan noin, m². Pohjavesialueen sijainti on esitetty liitteessä ja uvassa. Pohjavesialueelle ei saa osoittaa pohja- tai pintaveden laatua vaantavaa toimintaa. Erisnäsin osalyleisaava-alueen maisemaselvitys. Erisson Aritehdit Oy.. Sipoon unnan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Golder Associates.. FCG Suunnittelu ja teniia Oy Osmontie, PL, Helsini Puh., fax, Y-tunnus - Kotipaia Helsini

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNKKA OY ()... Valuma-alueet ja virtausreitit Selvitysalue uuluu Suomenlahden rannioalueen vesistöalueeseen (). Selvitysalueen itäosassa ulee bäcenin uoma. Pienten rannioalueiden tulvisien alustavassa vioinnissa on oottu uomasta seuraavat tiedot. Valumaalueen pinta-ala, m² ja järvisyys, %. Kesivirtaamasi on vioitu, m³/s ja ylivirtaamasi (HQ), m³/s. Avouomista suurin osa ulee peltojen esellä ja niitä on uivatusen tehostamisesi vuosien vrella siirrelty ja muoattu. Joitain purouomia virtaa edelleen metsäalueilla. Selvitysalueelle tehdyissä luontoselvitysissä osa näistä on nostettu esille voaina luontoohteina. Nämä on temmin eritelty appaleessa... Kuvassa ja liitteessä on esitetty selvitysalueen päävirtausreitit seä valuma-alueet nyytilassa. Päävaluma-alue (ttapohjilla nro. ) puraa ohti länttä Sipoonlahteen. Eteläinen valuma-alue (nro. ) rajautuu olmeen pienempään merenlahteen (Mustalax, Bastuvien ja vien). Selvitysalueen itäosan valunta purautuu mereen puolestaan bäcenin uoman autta vieniin (valuma-alue nro. ). Kuva. Erinäsin osayleisaava-alueen valuma-alueet ja päävirtausreitit.. Suunnittelualueen pintavesien nyytila Suunnittelualueella ei ole järviä tai merittäviä lampia. Kaava-alueen itäreunan n puron (bäcen) (uva ) tilasta paialliset asuaat ovat esittäneet Tulvisien alustava viointi.. Suomenlahden rannioalue. Pienet rannioalueet. Uudenmaan ELY.. FCG Suunnittelu ja teniia Oy Osmontie, PL, Helsini Puh., fax, Y-tunnus - Kotipaia Helsini

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNKKA OY ().. huolensa. n puro lasee matalaan vieniin, johon uleutuu iintoainesta ja ravinteita. Puron alajuosulla on havaittu myös tulvaongelmia. Kiintoaineen ja ravinneuormitusen vähentämisesi vieniin tulisi valumaalueen merittävimmät uormituslähteet tunnistaa ja esittää toimenpiteet niihin. Hidastus- ja äsittelyaltaiden sijoittaminen puron vrelle on ysi mahdollisuus veden laadun pantamisesi. Valuma-alueen oon vuosi (n., m ²) toimenpiteitä on tpeellista tehdä oo valuma-alueella. Ysistään alajuosulle esitetystä hidastus/ äsittelyaltaasta tulisi hyvin massiivinen. Peltoalueiden läpi ulevat uomat ovat joo raennettuja tai merittävästi muoattuja. Metsäisillä alueilla risteilee pienempiä noroja. Osa näistä on alueelle tehdyissä luontoselvitysissä noteerattuja. Kuva. bäcenin rehevä uomaa Läntisen ntien ohdalla (vasen) seä metsäinen uoma Nåranlobbenin itäpuolella (oiea)... Merittävät luontovot Kaava-alueella tehtyjen luontoselvitysten inventoinnin perusteella selvitysalueella on virtavesiin liittyvää huomionvoista luontoohdetta. Alueen luoteisosassa on Metsälain :n toittama voas elinympäristö luonnontilaisen noron ympärillä Nåranin peltoalueen autta tulevan lasupuron ympäristössä on Metsälain muainen erityisen täreä elinympäristö (rehevä lehtolaiu). Lisäsi Bastuvienin lahdessa on asi puroa, joiden lähiympäristö täyttää Metsälain erityisen täreän elinympäristön riteerit. Edellä mainitut ohteet on esitetty ttapohjalla liitteessä seä eritelty ysityisohtaisemmin liitteessä. SUUNNITELLUN MAANKÄYTÖN HYDROLOGISET VAIKUTUKSET. Suunniteltu maanäyttö Osayleisaavan luonnosen muainen raentaminen muuttaa merittävästi alueen maanäyttöä. Luonnosen perusteella alueelle sijoittuu runsaasti tiivistä raentamista. Osayleisaavan suurimmat muutoset maanäytössä ohdentuvat aava-alueen luoteisosaan, Sipoonlahteen puravalle valuma-alueelle. Suunniteltu maanäyttö on Luontoselvitys Sipoon Erisnäsin osayleisaava-alueelle. T:mi Eologinen ympäristötoitus.. Sipoon Erisnäsin osayleisaava-alueen luontoselvityset vuosina -. Faunatica Oy.. FCG Suunnittelu ja teniia Oy Osmontie, PL, Helsini Puh., fax, Y-tunnus - Kotipaia Helsini

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNKKA OY ().. pääosin asuinraentamista ja esusta-alueella myös aupan ysiöitä. Teollisuus/vastoalueita ei alueelle ole osoitettu. Kuva havainnollistaa tulevaa maanäyttöä. Kuva. Hydrologisen muutosen vioinnin pohjana oleva maanäytön suunnitelma seä osavaluma-alueet raentamisen jäleen.. Vaiutuset valuma-alueisiin ja virtausreitteihin Raentamisen vaiusta vten hahmoteltiin viitteelliset pääuivatusreitit tulevaisuudessa. Pääuivatusreiteisi oletettiin joo nyyisen maanpinnan muaiset avouomat tai tiiviimmin raennetuilla alueilla atujen suuntaiset sadevesiviemärit/avopainanteet. Katujen tuleva vietto vioitiin nyyisen maanpinnan ja atuveron luonnosen avulla. Päävaluma-alueet pysynevät suurin piirtein entisellään. Tulevat osavaluma-alueet ja virtausreitit hahmoteltiin atujen ja ortteleiden rajausten perusteella. FCG Suunnittelu ja teniia Oy Osmontie, PL, Helsini Puh., fax, Y-tunnus - Kotipaia Helsini

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNKKA OY ()... Vaiutuset hulevesien määrään ja laatuun.. Läpäisemättömän pinnan määrä Suunnittelualueen raentamisen vaiutuset valunnan muodostumiseen vioidaan läpäisemättömän pinnan osuuden muutosilla. Valuma-alueilta määritettiin nyytilanteessa ja alueen raentumisen jäleen läpäisemättömien pintojen oonaismäärä (TIA,Total Impervious Area). Hulevesien muodostumisen viointia vten määritettiin myös painannesäilynnän esimääräiset vot valuma-alueittain. Raentamisen johdosta pinnat tasoittuvat ja altevuudet yleensä asvavat. Esimerisi luonnontilainen metsä voi pidättää jopa mm sademäärän pintaerroseen ja maanpinnan painanteisiin. Uusi asfalttipinta pidättää puolestaan alle millimetrin ja tasaiset attopinnat vain hyvin pienen osan oonaissadannasta. Tauluoon on oottu lasuissa äytetyt läpäisemättömyyden ja painannesäilynnän vot eri pinnan tyypeillä. Tauluo. Laselmissa äytettyjen pintojen esimääräiset läpäisemättömyyden (TIA) ja painannesäilynnän vot. Pinta Läpäisemättömyys (TIA) Painannesäilyntä atto %, mm asfaltti % mm iveys, laatat,sora % mm viherpinta (maa, nurmi) % mm metsä % mm Läpäisemättömän pinnan osuuden viointi tehtiin olmelle eri päävaluma-alueelle nyytilanteessa ja suunnittelun maanäytön muaisessa tilanteessa. Arviointia vten maanäytölle nyytilanteessa määritettiin eri maaäyttötyyppiä. Suunniteltu raentaminen on raeisuusluonnosessa jaoteltu neljään eri ortteliluoaan. Eri ortteleille lasettiin attopintojen osuus orttelialueiden rajausista ja vioitiin muiden pintojen osuus oo orttelin pinta-alasta. Tauluossa on oottu eri pintojen osuudet ortteleittain, joita äytettiin TIA ja painannesäilynnän vioinneissa. Kortteliohtaiset pintojenosuudet sovittiin työn uluessa ja pohjautuvat osittain aiemmin Östersundonmin alueelle tehtyyn hulevesiselvityseen ja siinä esitettyihin ortteliaavioihin. Tauluo. Tulevan maanäytön pintojen osuuden viointi Pinta Kortteli Kortteli Kortteli Kortteli atto % % % % metsä % % % % asfaltti % % % % iveys, laatat,sora % % % % viherpinta (maa, nurmi) % % % % Tauluoon on oottu lasuissa äytetyt eri maanäyttötyypit ja niitä vastaavat TIAvot. Perustan, ortouvan, paiatietoaineiston ja maanäyttösuunnitelmien avulla vioitiin sen jäleen unin maanäyttötyypin osuudet osavaluma-alueittain seä nyytilanteessa että aavan toteutumisen jäleen. Tauluoon on yleistetty läpäisemättömän pinnan osuus päävaluma-aluettain. FCG Suunnittelu ja teniia Oy Osmontie, PL, Helsini Puh., fax, Y-tunnus - Kotipaia Helsini

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNKKA OY ().. Tauluo. Raentamisen hydrologisten vaiutusten vioimiseen äytetty maanäyttötyypit seä vastaava läpäisemättömän pinnan (TIA) osuus. Maanäyttötyyppi Läpäisemättömyys, TIA Maatalous- tai viheralue % Metsävaltainen alue % Nyyinen väljä pientalo-alue % Nyyinen tiivis pientaloalue % Tiealue % Suunniteltu, ortteli % Suunniteltu, ortteli % Suunniteltu, ortteli % Suunniteltu, ortteli % Tauluo. Läpäisemättömän pinnan määrä päävaluma-alueittain nyytilanteessa seä alueen raentumisen jäleen. # Valuma-alue Läpäisemättömän pinnan oonaismäärä, nyytila Läpäisemättömän pinnan oonaismäärä, suunniteltu maanäyttö Sipoonlahti % % Mustalax, Bastuvien ja vien % % bäcen % % Kuvaan on vielä oottu maanäytön muutos päävaluma-alueittain seä oo yleisaava-alueella. Kaava-alueella raennetun pinnan osuus asvaa nyyisestä noin prosentista lähes prosenttiin. Pelto- ja niittyalueiden osuus pienenee vajaasta prosentista reiluun prosenttiin. Pintavalunnan muodostumisen annalta meritysellistä on yleisaavatasolla metsän peitossa olevan maan osuuden pienentyminen nyyisestä prosentista noin prosenttiin. Merittävin muutos maanäytössä on Sipoonlahteen puravan valuma-alueen osalla jossa raennettu maanpintaa asvaa nyyisestä noin prosentista prosenttiin. Muilla päävalumaalueilla muutos on myös merittävä mutta vähäisempi. FCG Suunnittelu ja teniia Oy Osmontie, PL, Helsini Puh., fax, Y-tunnus - Kotipaia Helsini

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNKKA OY ().. Valuma-alue Valuma-alue Valuma-alue Yleisaava-alue % % % % % % % % % % % Nyy Suunniteltu Nyy Suunniteltu Nyy Suunniteltu Raennettu Maatalous Metsä.. Hulevesien määrä Kuva. Maanäytön muutosen vio oo yleisaava-alueen tasolla seä päävalumaalueittain. Hulevesien määrä asvaa aavan muaisen maanäytön myötä. Kuvissa ja on lasettu päävaluma-alueittain valumaerroin ennen ja jäleen aavan muaisen raentamisen. Sipoonlahteen puravalta valuma-alueelta (nro. ) välittömästi sateen jäleen muodostuva pinta-valunta nelinertaistuu. bäceniin viettävän valuma-alueen valumaerroin asvaa noin % ja Erisnäsin eteläpuolen valumaalueen valunta ranasateilla asvaa noin %. Kuvissa ja on myös esitetty osavaluma-alueiden valumaertoimien muutoset. Näistä suurimmat muutoset osuvat tiiviin maanäytön alueille, nyyisen Nåranlobbanin alueelle. Hulevesien hallinnan yleissuunnittelua vten valuma-alueilta purautuvia vesimääriä vioidaan temmin pääuivatusreittien ohdalta appaleessa.. FCG Suunnittelu ja teniia Oy Osmontie, PL, Helsini Puh., fax, Y-tunnus - Kotipaia Helsini

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNKKA OY ().. Kuva. Valumaertoimien muutos Sipoonlahteen puravassa valuma-alueella (nro. ) seä sen osavaluma-alueilla nyytilanteessa seä raentamisen jäleen (sadanta mm). Kuva. Valumaertoimien muutos bäceniin (nro ) ja etelään pienempiin lahtiin (nro. ) puravilla päävaluma-alueilla seä niiden osavaluma-alueilla nyytilanteessa seä raentamisen jäleen (sadanta mm). FCG Suunnittelu ja teniia Oy Osmontie, PL, Helsini Puh., fax, Y-tunnus - Kotipaia Helsini

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNKKA OY ().... Hulevesien laatu ja vaiutuset ympäröivään luontoon Hulevesien muodostuminen aava-alueelta on nyytilanteessa vähäistä. Laajat metsäalueet ja avouomat hidastavat ja puhdistavat valuntaa ennen sen purautumista merialueelle. Kaava-alueen itälaidassa ulevassa bäcenin uomassa on uitenin viitteitä suurista iintoaine- ja ravinnemääristä. Myös Porvoonväylältä peräisin olevia uivatusvesiä johdetaan bäceniin. Raentaminen vaiuttaa väistämättä alueelta purautuvan veden laatuun. Raentamisen aiana suurin haaste on huleveden muana uleutuva runsas iintoaine. Läpäisemättömän pinnan osuuden asvu aiheuttaa suuria virtaamavaihteluja vastaanottavien purojen virtaamissa. Kasvavat ylivirtaamat lisäävät eroosiota ja toisaalta pienentyvät alivirtaamat lisäävät avouomien uivia ausia. Läpäisemättömän pinnan lisääntyminen vähentää myös imeyntää, joa alentaa pohjaveden pintaa. n pohjavesialue (luoa ) ulottuu suunnittelualueen oillisosaan (uva, ja liite ). Selvitysen muaan yseessä on epämääräinen, laajan savioalueen ja sitä pirstovien alliomäien ja hjanteiden äsittämä pohjavesialue. Pintamaalajina on suurimmalta osin savea jota ympäröi alliomäet. Kalliomäien rinteillä on todettavissa eaeisia moreenierrostumia. Pemmin vettä johtavia maaerrostumia tavataan lähinnä alliomäien rinteillä ja niillä muodostuva pohjavesi uleutuu saven alapuolisiin lajittuneisiin hieaerrostumiin. Osavaluma-alueiden C ja C raentuminen tulee vaiuttamaan pohjavesialueen lounaisosaan pohjaveden muodostumiseen. Pohjavesiolosuhteiden muutosten minimointi hulevesiä imeyttämällä on ohteessa hanalaa. Pohjavesi on peltoalueella todennäöisesti pasun savierrosen alla, jonne vettä nyytilanteessa tihuu allio- ja moreenihjanteilta. Määritetyn pohjavesialueen oonaispinta-alasta tulee suunnitellun raentumisen myöstä muuttumaan noin %. Temmassa suunnittelussa tulee vaiutuset vioida temmin. Eroosion lisääntyminen ja mm. hieoitushiean uleutuminen hulevesien muana asvattavat iintoainesen määrää hulevesissä. Vastaanottavissa vesistöissä tämä aiheuttaa esteettisen haitan lisäsi luonnon monimuotoisuuden vähentymistä. Hulevesissä saattaa olla myös viristysäytön annalta merittäviä määriä eläinten ulosteperäisiä baeereja. Hulevesien muana ulevat rosat vähentävät puruvesistön viristysäyttövoa ja voivat olla haitallisia eliöstölle. Alueelle ei ole suunniteltu hulevesien laadun annalta merittäviä, ysittäisiä risiohteita uten teollisuuden toimintoja. Huoltoasemien ja esimerisi venesatamien yhteydessä tulee estää haitallisten aineiden pääsyn ympäristöön. FCG Suunnittelu ja teniia Oy Osmontie, PL, Helsini Puh., fax, Y-tunnus - Kotipaia Helsini

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNKKA OY ()... Hulevesien hallinnan tve ja tavoitteet Alueen maanäyttö muuttuu merittävästi tulevaisuudessa ja ilman hulevesien oonaisvaltaista, hajautettua hallintaa myös mahdolliset hulevesiin liittyvät määrälliset ja laadulliset haittavaiutuset orostuvat. Hulevesien hajautella, tonttitasolta lähtevällä hallinnalla mahdollistetaan hulevesien hallinta ja jopa vähentäminen jo niiden syntypaialla. Hajautettu hallintajärjestelmä on myös joustavampi poieusellisten säätilanteiden aiana; järjestelmän yhden osan pettäminen ei aiheuta vielä vahinoa. Hallinnan lähtöohtana on ehäistä hulevesien muodostumista ja niihin ohdistuvaa laatuhaittaa. Hallinnan eseinen periaate on suosia hulevesien johtamista avouomissa, näyvissä ja mahdollisimman luonnonmuaisissa järjestelmissä, joilla hidastetaan, viivytetään ja tasataan hulevesivirtaamia. Järjestelmillä pyritään samalla hulevesien hallittuun tulvimiseen, joa auttaa pienentämään raennettujen alueiden tulvisejä. Tavoitteena on lisäsi hyödyntää hulevedet raennetun ympäristön maisemallisessa suunnittelussa ja ylläpitää luonnollisten norojen tilaa ja veden laatua. Uimantojen ja muun viristysäytön annalta on hulevesien esteettinen ja hygieeninen laatu turvattava. bäcenin alajuosulla on havaittu tulvaongelmia. Alue on hyvin matalalla ja tulvimisen taustalla on todennäöisesti seä meriveden oreuden vaihtelut seä itse uoman vedenjohtoyy. Tulvimiselle herin tilanne syntyy orean merivedenpinnan anssa samanaiaisen ylivirtaamatilanteen anssa. Uomaa on alajuosulla myös ruopattu ja oiottu viime vuosina tilanteen helpottamisesi. Hulevesien hallinnassa tuleein vmistaa, ettei raentaminen merittävästi lisää virtaamia bäcenin suuntaan. HULEVESIEN HALLINTATOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU Hulevesien hallinnan lähtöohtana on ehäistä hulevesien muodostumista ja niihin ohdistuvaa laatuhaittaa seä pyriä säilyttämään veden iertoulu mahdollisimman luonnollisena. Näihin tavoitteisiin pyritään hallitsemalla hulevesiä seuraavan prioriteettijärjestysen muaisesti. Priorisointi vastaa eväällä julaistun valtaunnallisen Hulevesioppaan ohjeita. I. Ehäistään hulevesien muodostumista ja niihin ohdistuvaa laatuhaittaa. Hulevedet äsitellään ja hyödynnetään syntypaiallaan (hulevesien hyötyäyttö ja maahan imeyttäminen) I. Hulevedet johdetaan pois syntypaialtaan suodattavalla ja hidastavalla järjestelmällä (suodattaminen maassa ja maan pinnalla) IV. Hulevedet johdetaan pois syntypaialtaan hulevesiviemärissä yleisillä alueilla sijaitseville hidastus- ja viivytysalueille ennen vesistöön johtamista (viivyttäminen avouomissa) V. Hulevedet johdetaan hulevesiviemärissä suoraan vesistöön. FCG Suunnittelu ja teniia Oy Osmontie, PL, Helsini Puh., fax, Y-tunnus - Kotipaia Helsini

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNKKA OY ()... Hulevesien hallintamenetelmät yleisesti.. Hulevesien muodostumisen vähentäminen Tontti- ja orttelitasolla tärein hulevesien hallintaeino on huleveden syntymisen vähentäminen. Hulevesien laajamittainen imeyttämien ei selvitysalueen allioisesta ja savisesta maaperästä johtuen ole mahdollista. Hulevesien vähentämisen ensisijainen eino on läpäisemättömän pinnan määrän minimointi. Viheratot ja erilaiset läpäisevät pinnat (iveyset, nurmi ym.) piha-alueilla vähentävät tehoaasti hulevesivirtaamia. Kuva. Esimerejä läpäisevistä pinnoista (Kuvat: vasen ylh. Benders Sverige, muut FCG) Hulevesien hyötyäyttö esimerisi istutusten asteluun vähentää hulevesivirtaamia ja ylläpitää maan vesitasapainoa. Tilavuudeltaan järjestelmiä on erilaisia. Suurimmat säiliöt ovat yleensä maanalaisia, josta astelu/pesuvesi pumpataan äyttöön. Pienemmät järjestelmät ovat attojen syösyputien yhteyteen asennettavia helppoäyttöisiä säiliöitä (uva ). FCG Suunnittelu ja teniia Oy Osmontie, PL, Helsini Puh., fax, Y-tunnus - Kotipaia Helsini

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNKKA OY ().. Kuva. Vasemmalla esimeri litran attovesisäiliöstä. Oiealla tontin hulevesille vattu aivo, josta vedet pumpattavissa hyötyäyttöön. (Tampere, Vuores. Kuvat FCG). Eo-Viiin orttelialueiden yhteisillä viljelypalstoilla hulevettä äytetään vastaavalla tavalla asteluvetenä... Hulevesien viivyttäminen Tonteilta ja ortteli-alueilta purautuvia hulevesivirtaamia voidaan tasata erilaisilla allas- ja johtamisrataisuilla. Alla olevissa uvissa on havainnollistettu erilaisia rataisuja ortteli- ja tonttitasolla. Kuva. Omaotitalon hulevedet johdetaan maanpäällisin ouruin tontin ulmassa olevaan sadepuuthaan, joa mahdollistaa hulevesien hetellisen lammioitumisen. (Tampere, Vuores. Kuvat: FCG). FCG Suunnittelu ja teniia Oy Osmontie, PL, Helsini Puh., fax, Y-tunnus - Kotipaia Helsini

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNKKA OY ().. Kuva. Korttelin sisäinen Viivytys/tulva-allas (vasen uva) ja syösyputen yhteyteen raennettu viivyttävä ivipesä. (Kuvat: FCG).. Hulevesien johtaminen Hulevesien johtaminen avouomissa tai viherpainanteissa hidastaa virtaamia verrattuna sadevesiviemäriin ja samalla asvillisuus sitoo hulevesissä esiintyviä epäpuhtausia. Kuvassa on esimerit hulevesien johtamisesta samalla viivyttävissä viherpainanteissa. Kuva. Hulevesien johtaminen ja viivyttäminen viherpainanteissa (Kuvat: FCG) Kesitetympiä hulevesien viivyttämisen esimerejä on esitetty uvissa ja. Kuvassa on paiotusalueen yhteydessä oleva viherpainanne. Hulevedet imeytyvät maaperään ja ranasateita vten on vattu ylivuotoaivo. Kuvan puro on padottu virtaaman tasaamisesi. Samaa patomenetelmää voidaan äyttää viheralueille, jossa normaalisti uivana oleva painanne tasaa virtaamia hvinaisissa sadetapahtumissa. FCG Suunnittelu ja teniia Oy Osmontie, PL, Helsini Puh., fax, Y-tunnus - Kotipaia Helsini

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNKKA OY ().. Kuva. Hulevesien viivyttäminen paioitusalueen yhteyteen raennetussa biopidätyspainanteessa (Kuva. Kuva. Esimeri padotusta purosta. Thornton Cree. (Kuva: FCG).. Hulevesien laadun hallinta Hulevesien laadun hallintaa voidaan tehostaa hulevettä suodattavilla raenteilla, niin utsutuilla biopidätysaltailla. Suodatusraenteen päälle vataan viivytystilavuutta josta hulevesi suodattuu salaojaerroseen ja edelleen ohti puruvesistöä. Kasvuerrosen asvit juurineen ylläpitävät maaperän uoheutta ja vedenjohtoyyä (uva ). Avoojat ja viivytysaltaat pidättävät osaltaan hulevesien muana uleutuvaa iintoainesta ja aineseen sitoutuneita haitta-aineita. Rosien uleutumisen estämisesi voidaan asentaa välppiä järjestelmän sopiviin ohtiin, uten rumpujen suulle. Avo-ojista ja viivytysaltaista rosien erääminen on helpompaa uin vesi- tai ranta-alueilta. Muita einoja on mm. rosaantumisen estäminen riittävällä määrällä rosa-astioita yleisillä alueilla ja alueen toimijoiden huomion iinnittämisellä lähiympäristön tilaan. FCG Suunnittelu ja teniia Oy Osmontie, PL, Helsini Puh., fax, Y-tunnus - Kotipaia Helsini

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNKKA OY ().. Kuva. Havainneuva hulevesien suodatusraenteesta.. Suosituset hallintamenetelmien äytöstä ja mitoitusesta Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma on esitetty liitteessä. Kaava-alueelle suositellaan yleisesti äytettäväsi mitoitusen lähtöohdasi mm sateen tilapäistä pidättämästä jo tontti/ortteliohtaisesti. Tämä toittaa joaista läpäisemätöntä pintaneliömetriä ohden m³:n hulevesien vastotilavuuden vmistamista. Edellisen appaleen hulevesien hallintaesimerejä voidaan soveltaa ohjeistusen täyttämisesi. Tiiveimmän esustan orttelialueilta hulevesi voidaan johtaa pois ja tvittaessa äsitellä viheralueilla. Suunnittelualueen monimuotoisuuden taia on jatosuunnittelussa uitenin huomioitava raentuvan orttelin erioispiirteet. Esimerisi rantaan raentuvien ortteleiden hulevesimäärät eivät aiheuta tulvisiä suoraan mereen purettaessa mutta tällöin on muutoin vmistettava, etteivät virtaamat uluta rantaviivaa ja aiheuta eroosiota. Puruputen pää tulee ivetä tai hidastaa virtaamaa ortteliohtaisilla viivytysraenteilla. Esimeri maisemallisesti näyttävästä virtaamaa hidastavasta raenteesta on uvassa. Kuva. Virtaaman hidastus vesiportailla. (Kuva: FCG) FCG Suunnittelu ja teniia Oy Osmontie, PL, Helsini Puh., fax, Y-tunnus - Kotipaia Helsini

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNKKA OY ().. Liitteen yleissuunnitelmassa on esitetty myös yleisille alueille suosituset hulevesien hallintajärjestelmien alustavasta sijoittumisesta ja mitoitusesta. Yleisillä alueilla hulevedet johdetaan ensisijaisesti adun vressa tai viheralueilla sijaitsevissa painanteissa ja ojissa seä hulevesiviemärissä. Ktalle on hahmoteltu raentamisen jäleen hulevesien mahdolliset pääpuruohdat seä luontoselvitysten muaiset luontovoiltaan merittävät virtavesiin liittyvät ohteet. Alustavissa, esitettyjen hulevesien hallintamenetelmien) mitoitusissa oletettiin rantaan raentuvien ortteleiden johtavan hulevedet suoraan mereen (A, A, A, A). Kortteli- ja tonttialueille suositetaan hajautettua hulevesien hyötyäyttöä ja viivyttämistä alustavan mitoitusen m³ / m² läpäisemätöntä pintaa ohden. Mitoitusta voidaan väljentää tai tiuentaa asemaaava- ja raennuslupavaiheessa alapuolisten reunaehtojen tentuessa. Yleisille alueille suositetaan vautumaan hulevesien hallintamenetelmiin alla olevan hulevesien purupisteittäin tehdyn jaottelun muaisesti. Liitteissä ja on esitetty esimerejä ortteliohtaisesta hulevesien hallinnasta. Purupiste Valuma-alueella sijaitseva inventoitu luontoohde jää maanäyttöluonnosessa raentamisen alle. Kortteli- ja tonttiohtaisen viivytysen jäleen hulevedet johdetaan ensisijaisesti avo-ojissa ja painanteissa ohti purupistettä. Jos uivatus perustuu pääasiassa hulevesiviemäröintiin, tulee ortteli/tonttiohtaisia vaatimusia hulevesien äsittelystä tentaa. Katualueilta peräisin olevat hulevedet tulee pyriä johtamaan ainain osittain avouomissa tai paintanteissa ennen Sipoonlahteen puramista laadun pantamisesi. Purupiste Nyyinen alueella uleva noro/painanne tulee joo säilyttää orttelialueiden massoittelua muuttamalla tai johtamalla painanteen autta nyyisin ulevat uivatusvedet putessa tulevien raenteiden ohi. Säilytettynä avouomaa voidaan hyödyntää hulevesien laadun ja määrän hallintaan. Purupiste Kaavaluonnosessa on esitetty nyyisen painanteen säilyttämistä (uva ). Se onin luontevin tapa tiiviin esusta-alueen pääuivatusreitisi. Purureitin loppuosan luontoohteen seä esusta-alueen hulevesien laadun pantamisesi esitetään reitin vrelle eroosiota vähentää hulevesien virtamaan hallintaa seä ennen purua Sipoonlahteen hulevesien äsittelyä suodatusraenteessa. Hulevesien viivytysraenne mitoitettiin siten, että esimäärin erran vuodessa sattuvan sadetapahtuman aiheuttama virtaama ei asva. Alueen läpi ulevan avouoman tilantvetta vten mitoitettiin myös sen alustava viitteellinen poiileiaus (liite ). FCG Suunnittelu ja teniia Oy Osmontie, PL, Helsini Puh., fax, Y-tunnus - Kotipaia Helsini

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNKKA OY ().. Kuva. Nyyinen uoma/painanne liitteen valuma-alueen A esellä. Purupiste Vastaavasti uten purupisteen valuma-alueella Purupisteet - Näillä osavaluma-alueilla säilytetään mahdollisuusien muaan olevassa olevat uomat joihin osavaluma-alueiden hulevedet johdetaan ortteli ja tonttiohtaisen viivytysen lisäsi esitettyjen viivytysaltaiden autta. Näin turvataan purureitin luontovot seä hillitään raentamisen aiheuttamaa ylivirtaamien asvua ja siihen liittyvää uomaston eroosiota. Viivytysaltailla on myös oiein suunniteltuna hulevesien laatua pantava, etenin iintoainesta vähentävä vaiutus. Purupiste bäcenin uoman alajuosulla on raportoitu tulvaongelmia. Muista alueista poieten yleissuunnitelmassa on tästä johtuen esitetty viivytysaltaan mitoitusta siten, että esimäärin erran vuodessa sattuva sadetapahtuma ei asvattaisi virtaamia Hängelbybäceniin tulevaisuudessa. Liitteen ttapohjalle on lasettu tilantve vaihtoehtoisesti raennettavalle osteiolle. Kosteio on hulevesien laadun pantamisen annalta tehoaampi rataisu, tosin se vaatii enemmän tilaa. Edellä esitetyt tilavuus- ja tilavauset lasettiin huomioimalla appaleen muaiset muutoset läpäisemättömän pinnan määrässä eri osavaluma-alueilla. Suositeltavia tontti- ja ortteliohtaisia viivytystilavuusia ei tässä vaiheessa vielä huomioitu. Temmassa suunnittelussa altaiden viivytystilavuus tistetaan valumaalueohtaisesti. Erisnäsissä suurin osa raentuvasta alueesta uivatetaan Sipoonlahteen, jona rantaalueille on esitetty uimapaioja, venelaitureita ja muuta viristysäyttöä. Tämän johdosta myös hulevesien muana uleutuvien rosien uleutumisen estäminen puruvesistöön on täreää. FCG Suunnittelu ja teniia Oy Osmontie, PL, Helsini Puh., fax, Y-tunnus - Kotipaia Helsini

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNKKA OY ()... Tulveitit Hulevesien vähentämisen, viivyttämisen ja perinteisen johtamisen lisäsi on suunniteltava erityistilanteita vten hulevesien tulveitit. Niillä turvataan hulevesien hallittu johtaminen ja raenteiden uivana pysyminen tilanteissa, joissa hulevesiviemäriveron ja hallintamenetelmien apasiteetti ylittyy. Tulveitit tulee etjuttaa siten, että ensimmäisen järjestelmän tulviminen pyritään hallitsemaan seuraavalla hallintamenetelmällä. Kun aiien järjestelmien viivytystilavuus täyttyy, tulveitin on oltava sujuva välitysyvyltään riittävän suureen puruojaan tai vesistöön asti, jotta aineelliset vahingot voidaan ehäistä. Pihojen altevuudet tulee suunnitella siten, että valumasuunnat ovat poispäin raennusista ja altevuudet riittävät hulevesien sujuvaan pintajohtamiseen. Hulevesien tonttiohtaisista maanalaisista ja maanpäällisistä viivytysmenetelmistä tulee olla riittävät ja yhtenäiset tulveitit atualueen hulevesiviemäriveroon. Tilanteissa, joissa hulevesiviemäriveron apasiteetti on ylittynyt, atualue toimii tulveittinä. Katualueella tulveittejä voidaan muodostaa äyttämällä yhtenäisiä reunaiveysiä, jolloin hulevedet pysyvät tiettyyn rajaan asti atualueella. Soveltuvista ohdista hulevedet puretaan reunaiveysten auoista suoraan mereen, yleisille alueille raennettuihin viivytyspainanteisiin tai niihin johtaviin ojiin, joissa hulevedet eivät aiheuta aineellisia vahinoja eivätä haittaa alueiden äyttöä muuten uin hetellisesti.. Raentamisen aiainen hulevesien hallinta Raentamisen aiana hulevedet sisältävät huomattavia määriä iintoainesta ja ravinteita. Kiintoaineuormitusen lisäsi muita ympäristöä uormittavia päästöjä ovat mm. työmaaoneiden öljy- ja polttoainepäästöt, rosat ja mahdolliset ympäristön annalta haitalliset emiaalit (esim. maalit, liuottimet ym.). Hulevesiuormitusta voidaan työmailta vähentää esimerisi väliaiaisilla suotopadoilla ja laseutusaltailla. Jos suunnittelualueen etupainotteisesti raennettuja hulevesien viivytys- ja suodatusraenteita äytetään raentamisen aiaisten hulevesien äsittelyyn, tulee ne puhdistaa raentamisvaiheen jäleen iintoainesesta. Työmaan sijaitessa rinnealueen alaosassa voi olla tpeen estää valunnan virtaaminen työmaa-alueelle esimerisi maapadoilla tai nisaojilla. Jos työmaan alajuosulla sijaitsee suojeltu tai muutoin häiriöille herä vesistö, on tpeen laatia erillinen raentamisen aiainen hulevesien hallintasuunnitelma.. Suunnittelun jataminen Jatosuunnittelussa tulee vmistaa riittävä tilavaus yleisille alueille esitettyjen hulevesien hallintajärjestelmille. Asemaaavoitusessa ja raennusluvissa tontti- ja ortteliohtaisia hulevesien äsittelyvaatimusia tennetaan tapausohtaisesti. Osalle suunnittelualuetta tulee uivatusta suunnitellessa huomioida yläpuolisilta valumaalueilta tuleva valunta. Liitteen talla tämä osee alueita A ja A joiden autta alueiden A, A, ja A valunta purautuu ohti Sipoonlahtea. FCG Suunnittelu ja teniia Oy Osmontie, PL, Helsini Puh., fax, Y-tunnus - Kotipaia Helsini

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNKKA OY ().. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Osayleisaava-alueen raentuminen vaiuttaa merittävästi alueella muodostuvan pintavalunnan määrään. Hulevesien määrällinen ja laadullinen hallinta tulee aloittaa jo tontti- ja orttelitasolla. Hallinnan lähtöohtana voidaan pitää ohjeistusta pidättää hulevesiä m³ joaista vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä ohden. Jatosuunnittelussa asemaaavoitusessa ja raennusluvissa tulee huomioida osavaluma-alueohtaiset erityispiirteet ja tentaa vaatimusia. Esimerisi säilytettävän luonnonmuaisen noron yläjuosulla voidaan esittää tiuempaa hulevesien hallintaa. Tonttiohtainen hulevesien hallinta esitetään toteutettavasi ensisijaisesti minimoimalla läpäisemättömän pinnan määrä viheratoilla ja erilaisilla läpäisevillä pintamateriaaleilla. Tämä lisäsi voidaan soveltaa viherpainanteita ja aistoja seä sadepuuthoja, joissa hulevesiä voidaan seä viivyttää että mahdollisuusien muaan myös puhdistaa. Sadeveden erääminen ja äyttäminen asteluvetenä on myös suositeltavaa. Yleisillä alueilla tulee suosia luonnonmuaisia, hulevesivirtaamia hidastavia ja puhdistavia järjestelmiä. bäcenin alajuosulla on raportoitu tulvaongelmia. Uoman suuntaan puravia hulevesiä tulee pidättää esitetyllä viivytysaltaalla. Kesitetyn altaan viivytystpeen ilman tontti- ja ortteliohtaisia järjestelmiä vioitiin olevan noin m³. Nyyisen Nåranin peltoalueen läpi ulevaa painannetta voidaan hyödyntää esustaalueen hulevesien uivatusreittinä. Uoman yhteyteen ehdotetaan myös esitettyä hulevesien viivyttämistä esimerisi viheralueen muotoilulla siten, että hvinaisten sadetapahtumien aiana hulevedet padottuvat hetellisesti uoman reuna-alueille. Näin ehäistään avouoman loppuosan erodoitumista. Samassa yhteydessä voidaan hulevesien laadullista äsittelyä tehostaa suodatusraenteella, jolloin tiiviin esustaalueen hulevesien laadulliset vaiutuset Sipoonlahden Natura-alueelle jäävät erittäin vähäisisi. Myös muiden pienempien osavaluma-alueiden hulevesivirtaamia tulisi tasata ennen avouomiin johtamista joo tehostetulla tonttiohtaisella hulevesien hallinnalla tai yleisille alueille sijoitettavavilla hulevesiä viivyttävillä altailla tai painanteilla. Alustavat mitoituset ja sijoitteluesimerit on esitetty hulevesiselvitysen liitteessä. Selvitysalueen asemaaavoitusvaiheissa tulee laatia tennetut hulevesienhallintajärjestelmien suunnitelmat, jossa huomioidaan asemaaavatasoinen maanäyttö ja täsmentyneet tavoitteet. Suunnitelmalla tennetaan ysittäisien hallintamenetelmien sijaintia, mitoitusta ja ysityisohtia. Yleisaavan muaisen maanäytön vaiutuset suunnittelualueen vesitalouteen ja puruvesitöihin voidaan olettaa jäävän vähäisisi edellä esitettyjä suuntaviivoja seuraamalla. Sipoonlahden Natura-voihin ei hulevesien määrän asvulla ole näin ollen merittäviä vaiutusia. FCG Suunnittelu ja teniia Oy Tastanut ja hyväsynyt: Perttu Hyöty, dipl.ins. toimialajohtaja Laatinut: Lauri Hilainen, dipl.ins. suunnitteluinsinööri FCG Suunnittelu ja teniia Oy Osmontie, PL, Helsini Puh., fax, Y-tunnus - Kotipaia Helsini

24 . Råsäng Kallbäc ng n e äc Erisnäs yb h e lb h Ha r. V.. V V Erisnäs Erisnäs. Torrvass I HT LA. vien HANG. V Valuma-alue (sininen) -Valuma-alue puraa Erisnäsin eteläpuolen merialueelle Mustalaxin, Bastuvienin ja vienin autta. Valuma-alueen pinta-ala noin hehtaia. ELBY VIKEN V Box. Sipoonlahti Sibbovien. Kyttlandet Erisnäs h. Box Långnäs Valuma-alue (eltainen) Valuma-alueen (pinta-ala noin ha) vedet purautuvat pääasiassa avouomissa Hängelbybäcenin uomaan. Bastuvien Långnäs Långnäs Långnäs BAST Maneesi Manege Kaluholmen UVIK EN Långnäs ON PO Fruängen r Valuma-alue (vihreä) - Valuma-alue puraa Sipoonlahteen ja pinta-ala on noin hehtaia. Nyärr V Kvnärr SI.. Valuma-alueet... V. Nåran Erisnäs Sipoonlahti Sibbovien. Nåranlobben. Kaumossen. Erisnäs. Erisnäs... M.., Pintavalunnan virtaussuunta. Dyvp. n Erisnäs e. e n yb äc ge lb äc Pienempi avo-oja, noro H an Borgberget allas. Puro (bäcen) Bulsängen. yb Osavaluma-alueen raja.... Päävaluma-alueet, ja Erisnäs allas t t Erisnäs r.. Massby Kallbäc Massby r Kallbäc elb ng Ha. Sipoonlahti Sibbovien Selvitysalue, Erisnäsin yleisaava-alue. Getnäs Värdorna. MERKINNÄT. h.. Erisnäs allas Box Erisnäs.. Konäsudden Sipoonlahti Sibbovien P Erisnäs m Raennusohde Piirustusen sisältö Sipoon unta Erisnäsin Hulevesiselvitys Erisnäs Valuma-aluetta (nyytila) Mittaaavat : (A) Visudden Mustalax Suunnitteluala, työnumero ja piirustusen numero AX AL MUST FCG Suunnittelu ja teniia Oy Osmontie, PL Helsini Puh. VHT P Muutos Tiedosto Päiväys.. Pääsuunn. L.Hilainen Hyv. P.Hyöty Suunn./Piirt. L.Hilainen Tastaja P.Hyöty Yhteyshenilö P.Hyöty A S

25 MERKINNÄT Selvitysalue, Erisnäsin osayleisaava-alue Osavaluma-alueen raja (ra. jäleen). Råsäng Kallbäc Puro (bäcen) ng n. V V Korttelialue V B h B Box Box Kaluholmen Långnäs B Långnäs Långnäs Långnäs Långnäs Bastuvien Maneesi Manege Pinta-alavaus ~ m² (esisyvyys,m) Viitteellinen hulevesien äsittely Tvittava tilavuus per allas ~ m³ (/a sadetapahtuma) V B A vien B Torrvass B V Erisnäs Erisnäs B Erisnäs B A Fruängen Sipoonlahti Sibbovien Kyttlandet Kvnärr r Nyärr V Alueelle ehdotetaan hulevesien hallinnan lähtöohdasi vautumaan ortteliohtaisesti viivyttämään hulevesiä m³/ m² läpäisemätöntä pintaneliötä ohden. Tämän lisäsi ttapohjalla on alustavat mitoituset ja viitteelliset sijainnit yleisille alueille sijoitettavavista hulevesien laadullisen ja määrällisen hallinnan järjestelmistä. Raentamisen jäleiset valuma-alueet nimetty A,B ja C tunnusilla. A-tunnusulla merityt osavaluma-alueet puravat Sipoonlahteen, B-tunnusella etelään pienempiin lahtiin ja C-tunnusella puolestaan Hängelbybäcenin uomaan. B Viivytysen jäleen hulevesien suodatusraenne Tvittava tilavuus ~ m³ (/a sadetapahtuma) Pääpurupiste B A V Nåran Pinta-alavaus ~ m² (esisyvyys,m) A Katualue Erisnäs Erisnäs Korttelialue Kaumossen Nåranlobben Viitteelinen hulevesien äsittely Tvittava tilavuus ~ m³ (/a sadetapahtuma) Erisnäs Pinta-alavaus ~ m² (esisyvyys m) Viitteellinen hulevesien äsittely Tvittava tilavuus ~ m³ (/a sadetapahtuma) C Korttelialue Sipoonlahti Sibbovien C C M A Korttelialue, Nyyinen uoma putitetaan tai massoittelun muutos siten, että uoma nyysellä paialla A Dyvp A Erisnäs A A e n yb äc ge lb H an C huomionvoiset ohteet (s. liite ) C allas Borgberget Luontoselvitysten puroihin ja noroihin liittyvät Bulsängen C Erisnäs. allas A A A Kallbäc Pohjavesialue t t Erisnäs r Pinta-alavaus ~ m² (esisyvyys,m) mahdollinen sijainti Massby Massby Sipoonlahti Sibbovien Viitteellinen viivytysalue hulevesille Tvittava tilavuus ~ m³ (/a sadetapahtuma) Kallbäc r A C A Hulevesien biopidätys/suodatusraenteen.. Värdorna. Hulevesien viivytysalueen viitteellinen sijainti Getnäs sv-viemärissä tai avouomassa/viherpainantessa. C h allas Erisnäs. Viitteellinen hulevesien johtaminen adun e äc Viitteellinen hulevesien johtamisreitti avouomassa yb Erisnäs h e lb h Ha r Box Sipoonlahti Sibbovien Konäsudden Viitteellinen hulevesien äsittely Tvittava tilavuus per allas~ m³ (/a sadetapahtuma) Pinta-alavaus ~ m² (esisyvyys,m) Erisnäs P Raennusohde Piirustusen sisältö Sipoon unta Erisnäsin Hulevesiselvitys Erisnäs Hulevesien hallintasuunnitelma Mittaaavat B A Erisnäs : (A) Visudden Mustalax Suunnitteluala, työnumero ja piirustusen numero Viitteelinen hulevesien äsittely Tvittava tilavuus ~ m³ (/a sadetapahtuma) FCG Suunnittelu ja teniia Oy Osmontie, PL Helsini Puh. Pinta-alavaus ~ m² (esisyvyys,m) m VHT P Muutos Tiedosto Viitteelinen hulevesien äsittely Tvittava tilavuus ~ m³ (/a sadetapahtuma) Pinta-alavaus ~ m² (esisyvyys,m) Päiväys.. Pääsuunn. L.Hilainen Hyv. P.Hyöty Suunn./Piirt. L.Hilainen Tastaja P.Hyöty Yhteyshenilö P.Hyöty A S

26 LTE.. Virtavesiin liittyvät luontoohteet Kuvio. Kuvio on luonnollinen noro, joa täyttää Metsälain :n toittaman voaan elinympäristön riteerit. Kohteen puusto on iäästä uusta ylipuustoltaan, jona jouossa asvaa ysi isoooinen tervaleppä. Pensaserros on ehyt ja enttäerrosta dominoi metsäalvejuuri (Dryopteris cthusiana). Muu putiloasvilajisto on tavanomaista. Lahopuuta ei ole, mutta muutoin ohde on luonnontilaltaan lähes luonnontilaisen altainen. Kuvio. Metsälain erityisen täreä elinympäristö (rehevä lehtolaiu). Pelloilta tulevien ojien lasupuro/noro ei täytä vesilain riteerejä. Puron ympärillä osteaa puronvsilehtoa. Puusto hmaa- ja tervaleppää (Alnus incana, A. glutinosa) seä tuomea (Prunus padus). Lahopuuta ohtalaisen runsaasti. Kenttäerrosessa ojaelluaa (Geum rivale), mesiangervoa (Filipendula ulmia), ranta-alpia (Lysimachia vulgis), urjenmieaa (Iris pseudacorus) ja rentuaa (Caltha palustris). Koreat luontovot. Kuvio. Metsälain erityisen täreä elinympäristö (puron lähiympäristö). Kohde lienee aiemmin perattu, mutta se on ollut niin pitään osemattomana että se voitaneen tulita metsälain muaisesi ohteesi. Uoman vrella on nuorehoa, eriraenteista lehtipuuvaltaista metsää. Kesinertaiset luontovot. Kuvio. Metsälain erityisen täreä elinympäristö (puron lähiympäristö). Pieni purouoma on melo luonnontilainen. Se on täreä myös alla olevan tervaleppälehdon/-luhdan (ohde ) vesitalouden annalta. Kesinertaiset luontovot. LÄHTEET: Luontoselvitys Sipoon Erisnäsin osayleisaava-alueelle. T:mi Eologinen ympäristötoitus.. (uvio ) Sipoon Erisnäsin osayleisaava-alueen luontoselvityset vuosina -. Faunatica Oy.. (uviot, ja )

27 Paioitusalueen hulevedet biopidätysaltaaseen. Ylivuoto ohti adun sadevesiviemäriä. Pihoille puoliläpäisevä iveys. Hidastava ja puhdistava biopidätyspainanne jota pitin uivatetaan aton-, piha- ja paioitus- alueen hulevedet. Viheratto pihaennusiin, atosiin ja asuinraennusten matalampiin osiin Pihoille puoliläpäisevä iveys. Viheraton ylivuoto sadetynnyreihin, joista hyötyäyttömahdollisuus pihaasvien asteluuun. Ylivuotoreitti vmistettava. Hidastava ja puhdistava viherpainanne jota pitin uivatetaan paioitusalueen hulevedet, pihavesiä ja myös attovesiä. Hulevedet ohjataan painanteeseen esim. ivetyillä ouruilla tai reunaivillä. Talvella voidaan äyttää lumitilana. Ylivuoto adun sv-viemäriin tai adun tulveitille. Puoliläpäisevät ivetyt paiotusalueet. Sadevesiviemäri Kouru tai ivetty painanne Painanne Virtaussuunta Hulevesien syösyputi Puoliläpäisevä iveys Viheratto Vesisäiliö/-tynnyri Viherpainanne Biopidätysalue (Mitoitus ~% tonttien läpäisemättömästä pinta-alasta) Päiväys Pääsuunn. Hyv... L.Hilainen P.Hyöty FCG Suunnittelu ja teniia Oy Osmontie, PL Helsini Puh. Sipoon unta Erisnäsin Hulevesiselvitys Hulevesin hallinan esimeri : (A) rantaorttelialueella Liite VHT P

28 Pihaennusiin viheratto. Hidastava ja puhdistava biopidätyspainanne jota pitin uivatetaan aton-, piha- ja paioitusalueen hulevedet. Hidastava ja puhdistava sadepuutha jota pitin uivatetaan aton-, piha- ja paioitusalueen hulevedet. Puoliläpäisevät ivetyt paiotusalueet. Päällysteesi suositellaan puoliläpäisevä iveysiä. Sadevesiviemäri Kouru tai ivetty painanne Pieni painanne tai uoru Painanne Virtaussuunta Puoliläpäisevä iveys Viheratto Viherpainanne Biopidätysalue (Mitoitus ~% tonttien läpäisemättömästä FCG Suunnittelu ja teniia Oy Osmontie, PL Helsini Puh. Sipoon unta Erisnäsin Hulevesiselvitys Hulevesin hallinan esimeri : (A) huvilaorttelialueella Liite Hulevesien syösyputi pinta-alasta) Päiväys Pääsuunn. Hyv... L.Hilainen P.Hyöty VHT P