SRV. KerCa logistiikka-alueen hulevesien hallintajärjestelmän kehittäminen. Timo Nikulainen

Transkriptio

1 KerCa logistiikka-alueen hulevesien hallintajärjestelmän kehittäminen Timo Nikulainen

2 (13) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ HULEVESIENHALLINTARATKAISUN KEHITTÄMINEN Karhuntassun hulevesiallas HULEVESIENHALLINTA KIINTEISTÖKOHTAISESTI Hulevesien keskitetyn ja kiinteistökohtaisen hallinnan vertailu Kiinteistökohtaisen hulevesienhallinnan edellytykset kiinteistönomistajan kannalta Kiinteistökohtaisen hulevesien hallinnan vaikutukset keskitetyn hulevesiratkaisun mitoitukseen Mitoituksellinen lähtötilanne - keskitetty hulevesien hallintajärjestelmä (EI TOTEUTETA) Kiinteistökohtaisen hulevesienhallinnan soveltamislaajuus KerCa-alueella (EI TOTEUTETA) Kiinteistökohtainen hulevesienhallinnan mitoitus ja vaikutus keskitettyyn hulevesien hallintaan (EI TOTEUTETA)... 9

3 (13) 1 Yleistä Tässä työssä täsmennetään aikaisemmin Kerca logistiikka-alueelle laadittuja hulevesienhallintaa koskevia suunnitelmia. Hulevesisuunnitelmien tarkentaminen koskee hulevesien hallinnan osittaista hajauttamista kiinteistökohtaisiin ratkaisuihin. Työssä määritetään mm. hulevesien kiinteistökohtaisten hallintaratkaisuiden soveltamisen laajuus, hajautettujen ratkaisuiden yleispiirteinen tekninen kuvaus ja mitoituksellinen vaikutus aikaisemmin esitettyihin hulevesienhallinnan keskitettyihin järjestelmiin. Työn lähtökohtana ovat seuraavat aikaisemmin laaditut hulevesisuunnitelmat ja selvitykset: Kerca - logistiikka-alueen hulevesien hallinnan yleissuunnitelma: vaihtoehto B (Pöyry Finland, raportti, ) Kerca logistiikka-alueen hulevesijärjestelmän vaiheittainen toteutus (Pöyry Finland, muistio, ) Tässä raportissa on hyödynnetty näiden raporttien aineistoa ja suoran kuvalainauksen yhteyteen on sisällytetty viittaus aikaisempaan raporttiin. 2 Hulevesienhallintaratkaisun kehittäminen Tässä on esitetty Kerca-alueen hulevesienhallintaratkaisusta päivitys, jossa hulevesiä viivyttävät rakenteet sijoittuvat keskitetysti Karhuntassunojan etelä- ja pohjoispuolelle. Tässä raportissa on pohjoispuolista allasta nimitetty Elloksenpellon altaaksi ja eteläpuolista allasta Karhuntassun altaaksi. Kuva 1 Yleispiirteinen kuvaus keskitettyjen hulevesien hallintarakenteiden sijoittumisesta ja korkeustasoista

4 (13) Karhuntassunaltaaseen johtavan DN 1600 viemärin alustavat korkeustasot on esitetty seuraavassa kuvassa. Kuva 2 Karhuntassun altaaseen johtava viemäri, Pöyry Karhuntassun hulevesiallas Hulevesialtaan mitoitus m³ perustuu koko alueen hulevesien hallintaan tarvittavaan kokonaistilavuuteen. Varsinaiset laskelmat on esitetty aikaisemmassa raportissa ( , Pöyry), josta on sisällytetty keskeinen mitoitustaulukko myös tähän raporttiin (Kuva 5 ja Taulukko 1). Tämä mitoitus on edelleen pätevä ja kuvassa ja taulukossa esitetyt rakenteet 1, 2 ja 3 korvataan nyt Karhuntassun altaalla. Elloksen kentälle sijoittuvan altaan ja siihen liittyvän viemärin mitoitus pysyvät ennallaan. Karhuntassun altaan alustava asemapiirros on esitetty seuraavassa kuvassa. Kuva 3 Karhuntassun altaan asemapiirros (luonnos )

5 (13) Altaan reunaa pitkin kiertävä profiilin alkupiste (PL 0) sijaitsee altaan eteläreunassa Kuva 4 Karhuntassun altaan leikkauskuvat (luonnos )

6 (13) Alustavasti Karhuntassun allas haluttiin sijoittaa korkeustasolle Laaditun tarkastelun perusteella voisi olla tarkoituksenmukaista sijoittaa allas n. metriä korkeammalle, jos pohjoisreunalle sijoittuva pengerrys katsotaan riittäväksi suojaksi Karhuntassuntien suuntaan. Tällöin maksimivesipinta olisi n. +37 tasolla ja penkereen yläreunan taso olisi 0,8 m ylempänä.

7 (13) 3 Hulevesienhallinta kiinteistökohtaisesti Kerca-alueen hulevesien hallinta on muissa suunnitelmissa esitetty keskitettynä järjestelmänä, jossa kiinteistöjen hulevedet on johdettu viivytettäväksi laajoja alueita palveleviin massiivisiin rakenteisiin. Kiinteistökohtaiset hulevesienhallintaratkaisut eivät poista näitä keskitettyjä rakenteita, mutta pienentää niiden mitoituksellista kokoa. Toistaiseksi on päätetty (työpalaveri ), että Kerca-alueella ei toteuteta kiinteistökohtaisia velvoitteita hulevesien hallinnasta. Ennen tätä päätöstä ja sitä varten laaditun selvityksen sisältö on esitetty tässä kappaleessa Hulevesien keskitetyn ja kiinteistökohtaisen hallinnan vertailu Seuraavassa on esitetty kiinteistökohtaisen hulevesien hallinnan yleisiä etuja ja haittoja verrattuna keskitettyyn hulevesien hallintaan. Edut: Keskitettyjen hulevesienhallintarakenteiden mitoituksellinen koko pienenee ja niiden tilantarve myös vähenee. Vastuu hulevesien määrällisestä ja laadullisesta hallinnasta on selvemmin kiinteistön haltijalla, joka voi myös toteuttaa hallintaratkaisut parhaiten haluamallaan tavalla. Mahdollisten vahinko- ja onnettomuustilanteiden likaisten hulevesien hallinta on hajautetussa järjestelmässä paremmin järjestettävissä. Vähentää hulevesi-investointien etupainotteisuutta. Haitat: - Kiinteistökohtaisten hulevesienhallintarakenteiden toimintavarmuuteen liittyy epävarmuustekijöitä kun järjestelmää tarkastellaan koko alueen kattavana kokonaisuutena. - Kiinteistöjen toimintojen muuttuessa ajan kuluessa pitää varmistaa myös hulevesijärjestelmän kehittäminen muuttuneita olosuhteita vastaaviksi Kiinteistökohtaisten hulevesirakenteiden mitoituksen ja toteutuksen tarkoituksenmukaisuus on arvioitava rakennuslupamenettelyn yhteydessä ja siihen on kiinnitettävä rakennusvalvonnassa erityistä huomiota. 3.2 Kiinteistökohtaisen hulevesienhallinnan edellytykset kiinteistönomistajan kannalta Hulevesien hallinnan kiinteistökohtainen toteuttamisen edellytykset määräytyvät koko järjestelmän lähtökohdista. Seuraavat asiat tulee määrittää kiinteistönhaltijalle koskien hulevesien hallintaa: - paikka liittymiselle alueelliseen hulevesijärjestelmään - alhaisin mahdollinen liitoskorkeus liittymiselle alueelliseen hulevesijärjestelmään - suurin sallittu hulevesien poisjohtamisvirtaama (l/s) mitoittavassa olosuhdetilanteessa

8 (13) - kiinteistöllä tarvittava hulevesien viitystilavuus (m³) Näiden reunaehtojen mukaisesti tulee kiinteistönhaltijan suunnitella oma hulevesien hallintansa omalla kiinteistöllään. Lisäksi on huomioitava seuraavat hulevesienhallintaan ja keräilyyn liittyvät asiat: - öljynerotusjärjestelmä toteutetaan tarvittaville alueille, mutta öljynerotusjärjestelmää ei lasketa osaksi hulevesiä viivyttävää tilavuutta. - Hulevesiä viivyttävään rakenteeseen tulee sisältyä mitoituksen ylittävän tilanteen virtausreitti eli ylivuoto. - Hulevesien johtaminen yleiseen alueelliseen hulevesijärjestelmään tulee olla suljettavissa vähäisin toimenpitein esim. settipadolla tai venttiilillä. 3.3 Kiinteistökohtaisen hulevesien hallinnan vaikutukset keskitetyn hulevesiratkaisun mitoitukseen Kiinteistökohtainen hulevesienhallinta ei vähennä alueellista hulevesien viivyttämiseen tarvittavaa kokonaistilavuutta, joka on määritetty jo aikaisemmissa raporteissa. Aikaisempien raporttien keskitetyn hallintajärjestelmän yleinen toimintaperiaate ja mitoitus on esitetty seuraavassa kappaleessa.

9 (13) Mitoituksellinen lähtötilanne - keskitetty hulevesien hallintajärjestelmä (EI TOTEUTETA) Logistiikka-alueella syntyvät pintavaluntavesien maksimivirtaamat tasataan alueelle sijoitettavilla seuraavilla varastorakenteilla: - Maanalaiset tasausrakenteet louhekerros 1 / putkisto 1 louhekerros 2 / putkisto 2 louhekerros 3 / putkisto 3 - Hulevesiallas (EK) - Viemäriin DN2000 padotus Kuva 5 Hulevesijärjestelmä Vaihe 3A (louhekerrosratkaisu), Pöyry 2010 Taulukko 1 Hulevesirakenteiden mitoituksellinen tasaustilavuuden tarve, Pöyry 2010 Tasaus rakanne Tasaustilavuuden mitoitus 100y Louhekerroksen mitoitus 100y Tasaustilavuuden mitoitus 50y Louhekerroksen mitoitus 50y Viemäri allas Yhteensä

10 (13) 3.4 Kiinteistökohtaisen hulevesienhallinnan soveltamislaajuus KerCa-alueella (EI TOTEUTETA) Kiinteistökohtaisia hulevesienhallintaratkaisuja voidaan soveltaa seuraavan kuvan määrittämällä alueella. Soveltamisalueen pinta-ala on n. 34,4 ha. Kuva 6 Kiinteistökohtaisen hulevesienhallinnan toteuttamisen laajuus Kercaalueella (EI TOTEUTETA) 3.5 Kiinteistökohtainen hulevesienhallinnan mitoitus ja vaikutus keskitettyyn hulevesien hallintaan (EI TOTEUTETA) Kiinteistökohtainen hulevesienhallinnan mitoitus esitetään ja määritetään toteuttamisalueen puitteissa kiinteistöjen pinta-alan perusteella. On hyvä huomata, että tässä yhteydessä ei ole kysymys vettä läpäisemättömästä pinta-alasta vaan nimenomaan kiinteistön koko pinta-alasta. Kiinteistökohtaisesti tarvittava tasaustilavuuden määrä on 11 m³/ m². Kuva 7 Kiinteistön pinta-alan ja tarvittavan hulevesien tasaustilavuuden kuvaaja

11 (13) Kiinteistökohtaisten hulevesihallintarakenteiden vaikutus keskitettyjen hulevesirakenteiden mitoitukseen on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 2 Keskitettyjen hulevesirakenteiden mitoitus ilman kiinteistökohtaista hulevesien hallintaa Keskitetty + kiinteistökohtainen hulevesienhallinta Tasaustilavuuden mitoitus 100y Tasaus rakenne Viemäri Viemäri + allas (Elloksen pelto) Keskitetty yhteensä Louhekerroksen mitoitus 100y Kiinteistökohtainen yhteensä Yhteensä Taulukko 3 Keskitettyjen hulevesirakenteiden mitoitus kun huomioidaan kiinteistökohtainen hulevesien hallinta Keskitetty + kiinteistökohtainen hulevesienhallinta Tasaustilavuuden mitoitus 100y Tasaus rakenne Viemäri Viemäri + allas (Elloksen pelto) Keskitetty yhteensä Louhekerroksen mitoitus 100y Kiinteistökohtainen yhteensä Yhteensä Kiinteistökohtaisen hulevesien hallinnan myötä keskitettyjen rakenteiden mitoitustarve vähenee. Hulevesienhallinta rakenteet sijoitetaan Karhuntassuntien ja tulevan Sortilantien risteysalueen lounaispuolelle. Hulevesialtaat toteutetaan kahdessa osassa. Kaikki yläpuolisen valuma-alueen hulevedet johdetaan altaan 2 kautta ja edelleen virtaamaa säätävän rakenteen kautta altaaseen 1. Altaaseen 2 johtavan DN2000 kokoojaviemärin potentiaalinen tasaustilavuus on n m³. Tämän rakenteen tilavuutta ei ole huomioitu seuraavissa taulukoissa, mutta se olisi niin haluttaessa hyödynnettävissä. Tämän rakenteen hyödyntäminen vähentäisi suoraan Altaan 2 mitoitusta. Sekä Allas 1 että Allas 2 edellyttävät oman virtaamaa hallitusti säätävän rakenteensa.

12 (13) Kuva 8 Tarkistetun hulevesijärjestelmän viivyttävät rakenteet (EI TOTEUTETA) Taulukko 4 Hulevesirakenteiden mitat ALLAS 1 ALLAS 2 Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 pituus 25 m pituus 60 m pituus 30 m leveys 25 m leveys 25 m leveys 25 m syvyys 4 m syvyys 5 m syvyys 5 m tilavuus 2500 m³ tilavuus 7500 m³ tilavuus 3700 m³ Pohja 33 mmp Pohja 34 mmp Ylin vesipinta 37 mmp Ylin vesipinta 39 mmp Taulukon vaihtoehto 1 kuvaa tilannetta jossa kiinteistökohtaista hulevesien hallintaa ei toteuteta ja vaihtoehto 2 kuvaa tilannetta kun tässä raportissa esitetyn laajuinen kiinteistökohtainen hulevesienhallinta on toteutettu.

13 (13) Kuva 9 Altaiden tarkempi asemakuva ja korkeustasot (EI TOTEUTETA) Kuva 10 Hulevesialtaat 1 ja 2 pituusleikkaus (EI TOTEUTETA)

14 (13) Kuva 11 Hulevesialtaat 1 ja 2 poikkileikkaukset (EI TOTEUTETA)