TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA Osa 2 (3): Sairaanhoito- ja tulosalueet sekä taseyksiköt

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA Osa 2 (3): Sairaanhoito- ja tulosalueet sekä taseyksiköt Halllitus

2 1

3 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA Sisältö OSA 1 1 YLEISPERUSTELUT TALOUSARVION LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT SUUNNITTELUKAUDELLA STRATEGISET PAINOPISTEET JA AVAINTAVOITTEET VUODELLE HUS:N STRATEGIA STRATEGISET PAINOPISTEET JA AVAINTAVOITTEET VUODELLE KONSERNIA JA KUNTAYHTYMÄÄ KOSKEVAT TAVOITTEET ERIKOISSAIRAANHOIDON JA PERUSTERVEYDENHUOLLON PALVELUT HOITOTAKUUN TAVOITTEET KONSERNIN TOIMINNAN JA TALOUDEN TAVOITTEET SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA SELONTEKO SISÄISESTÄ VALVONNASTA, RISKIENHALLINNASTA JA KONSERNIVALVONNASTA TALOUSARVION RAKENNE JA SITOVUUDET TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN RAKENNE TALOUSARVION SITOVUUS TUOTTEISTUS, HINNOITTELU JA LASKUTUS TUOTTEISTUS JA HINNOITTELU ERITYISVELVOITTEIDEN ASUKASLUKUPERUSTEISET MAKSUT KALLIIN HOIDON TASAUS KUNTALASKUTUSKÄYTÄNTÖ OPETUS-, TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA OPETUS JA TUTKIMUS Opetuksen ja tutkimuksen tavoitteet Opetuksen ja tutkimuksen rahoitus ja budjettikäsittely KEHITTÄMINEN Kehittämisen tavoitteet Kehittämismäärärahan budjettikäsittely TOIMINNAN JA TALOUDEN SUUNNITTELU TULOSLASKELMAOSA INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA HENKILÖSTÖSUUNNITTELUOSA KÄYTTÖTALOUSOSA SAIRAANHOITOALUEIDEN TOIMINNALLISET MUUTOKSET TULOSALUEIDEN JA TASEYKSIKÖIDEN TALOUSARVIOT JA TOIMINTASUUNNITELMAT HYKS-SAIRAANHOITOALUE LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAANHOITOALUE LOHJAN SAIRAANHOITOALUE HYVINKÄÄN SAIRAANHOITOALUE PORVOON SAIRAANHOITOALUE HUS-TILAKESKUS TULOSALUE YHTYMÄHALLINNON TULOSALUE TYÖTERVEYSHUOLLON TULOSALUE

4 8.2.9 ULKOISEN TARKASTUKSEN TULOSALUE APUVÄLINEKESKUS TASEYKSIKKÖ TIETOHALLINNON TASEYKSIKKÖ LIIKELAITOSTEN JA TYTÄRYHTIÖIDEN TALOUSARVIOT JA TOIMINTASUUNNITELMAT HUS-APTEEKKI LIIKELAITOS Toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset Tavoitteet Palvelutavoitteet Talous Investointiosa Rahoitusosa Organisaatio ja henkilöstö HUS-RÖNTGEN LIIKELAITOS Kuvantamispalvelut Lääkintätekniset palvelut HUSLAB LIIKELAITOS Toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset Tavoitteet Palvelutavoitteet Talous Investointiosa Rahoitusosa Organisaatio ja henkilöstö RAVIOLI LIIKELAITOS Toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset Tavoitteet Palvelutavoitteet Talous Investointiosa Rahoitusosa Organisaatio ja henkilöstö HUS-DESIKO LIIKELAITOS Toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset Tavoitteet Palvelutavoitteet Talous Investointiosa Rahoitusosa Organisaatio ja henkilöstö HUS-LOGISTIIKKA LIIKELAITOS Toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset Tavoitteet Palvelutavoitteet Talous Investointiosa Rahoitusosa Organisaatio ja henkilöstö HUS-SERVIS LIIKELAITOS Toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset Tavoitteet Palvelutavoitteet Talous Investointiosa Rahoitusosa Organisaatio ja henkilöstö TYTÄRYHTIÖIDEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET HUS-KIINTEISTÖT OY

5 9.8.2 UUDENMAAN SAIRAALAPESULA OY TALOUSARVIOASIAKIRJAN LIITTEET 1. Jäsenkuntien väestömäärän kehitys ja ikäjakauma 2. Hoitopalvelujen tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteet Asukasluvun perusteella perittävät osuudet Myrkytystietokeskuksen kustannuksiin 4. Asukasluvun/käytön perusteella perittävät osuudet lääkärihelikopteritoimintaan liittyvästä lääkinnällisestä hoidosta 5. Asukasluvun mukainen ennakkomaksu kalliin hoidon tasausmenettelyä varten 6. Henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet 7. HUS-kuntayhtymän tulos- ja rahoituslaskelmat 8. Jäsenkunnille maksettava peruspääoman korko 9. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet 10. Palvelutuotanto jäsenkunnille vuosina Euroa/asukas jäsenkunnittain vuosina Toiminnalliset muutokset Palvelutuotot ja maksut jäsenkunnilta 4

6

7 8 KÄYTTÖTALOUSOSA 8.1 Sairaanhoitoalueiden toiminnalliset muutokset Toiminnalliset muutokset Jäsenkuntien palvelusuunnitelmiin ja talousarvioon sisältyvät toiminnalliset muutokset esitetään yksityiskohtaisesti sairaanhoitoalueiden talousarvioissa. Uusi terveydenhuoltolaki siirsi ensihoidon ja sairaankuljetuksen järjestämisvastuun HUS:n jäsenkunnilta HUS:lle. Siirtymäaika on saakka. Siirtymäaika uuteen järjestämismalliin on Sairaanhoitoalueilla on valmistelut käynnissä asiaan liittyen. Sairaanhoitoalueet siirtyvät uuteen toimintamalliin eriaikaisesti: Hyvinkää toimii pilottina, toiminta alkaa , samanaikaisesti aloittaa myös Porvoo. Siirtymäajan lopulla uuteen toimintamalliin siirtyvät HYKS sekä Länsi-Uusimaa ja Lohja, jotka kehittävät ensihoitoa yhteistyöprojektina. HYKS-sairaanhoitoalue 1. Toiminnan kotiuttaminen Silmätautien hoidon turvaamiseksi väestön vanhetessa ja hoitomuotojen kehittyessä HYKS:iin on luotu uusi ikärappeuman hoitoprotokolla. Verkkokalvo- ja diabetespoliklinikan toiminta siirtyy uuteen silmäklinikan ulkopuolelta hankittavaan lisätilaan. Ko. toiminnoista vapautuvaan tilaan sijoitetaan silmäklinikan polikliinista toimintaa, joka on aiemmin hoidettu ostopalveluina. 2. Toiminnan kehittäminen kriittisillä osa-alueilla Aivovammapoliklinikan perustaminen Medisiinisen tulosyksikön neurologian klinikalle yhteistyössä neurokirurgian klinikan kanssa, toiminnassa hyödynnetään molempien toimijoiden erityisosaamista. Syöpäpotilaiden hoitoonpääsyn turvaamiseksi (syöpien määrän ja hoitovaihtoehtojen lisääntyessä) ja hematologisten syöpähoitojen saatavuuden varmistamiseksi lisätään poliklinikka- ja afereesihoitoja sekä laajennetaan konsultaatiotoimintaa koko HUS-alueella. Synnytysten määrän voimakkaan kasvun myötä (kasvu %) HYKS:n synnytyssairaaloissa lisätään kätilövakansseja vastaamaan kasvanutta potilasmäärää. Lasten neurokirurgia siirretään Töölöstä Lasten ja Nuorten sairaalaan. Lihavuuden hoitokäytäntöjen yhtenäistämiseksi medisiiniseen tulosyksikköön perustetaan lihavuuden hoitoa ohjaava ja koordinoiva keskus, joka toimii yhteistyössä perusterveydenhuollon eri yksiköiden kanssa. Hyvinkään sairaanhoitoalue Psykiatrian toimintasuunnitelman osana vaikeahoitoisten nuorten ja lasten psykiatrisen hoidon uudelleenjärjestelyt toteutetaan HUS-alueella syyskuussa Ko. ajankohdan jälkeen toiminta käynnistetään Hyvinkään Kellokosken sairaalassa (ns. Vainu-osasto), eikä palvelua enää hankita Tampereen ja Kuopion EVA-yksiköistä ostopalveluna. Vaikeahoitoisten nuorten hoitoketjun muokkaaminen ja avohoidon vahvistaminen edellyttää lisäresursointia avohoitoon HYKS-sairaanhoitoalueella. Akuuttisairaanhoidon toimintoja vahvistetaan, 12 sairaansijan päivystysosasto valmistuu 2012 Leikkauskapasiteettia lisätään hoitotakuuvelvoitteiden täyttämiseksi Hyvinkään sairaanhoitoalueelle perustamalla uusi leikkaustiimi Investointisuunnitelmien mukaan akuuttisairaalahanke etenee vuonna 2013 neljän sairaansijan kevytvalvonnan käyttöönotolla sekä tehovalvonnan paikkamäärän kasvattamisella kahdeksasta kymmeneen. 48

8 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Länsi-Uudenmaan perusterveydenhuollon viikonloppupäivystys siirtyi HUS:n hoidettavaksi Kokemus on osoittanut, että päivystyksen henkilökuntaa on vahvistettava. Lohjan sairaanhoitoalue Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon suunniteltu yhteispäivystys edellyttää toimitilaratkaisuja, joita on valmisteltu yhteistyössä Lohjan kaupungin perusterveydenhuollon kanssa. Yhteispäivystyksen aloitusvuodesta ei ole lopullista päätöstä. Porvoon sairaanhoitoalue Porvoon sairaanhoitoalueella käynnistetään neurologian erikoisalan toiminta. Porvoon sairaalan tunnettuuden lisäämiseksi on käynnistetty PLUS-hanke (Porvoon lapsiystävällinen ja uudistuva synnytystoiminta). Tarkoituksena on kehittää synnytystoimintaa, että entistä useampi omien jäsenkuntien synnyttäjä valitsee synnytyspaikakseen Porvoon sairaalan. Tavoitteena on Baby Friendly Hospital sertifikaatti. Apuvälinekeskus-taseyksikkö Apuvälinekeskus perustetaan HUS:n yhtymähallintoon taseyksiköksi palvelemaan erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon toimintaa koko HUSalueella. Ensimmäisessä vaiheessa uuteen yksikköön siirtyvät apuvälinekeskustoiminnot HYKS:n medisiinisestä sekä naisten- ja lastentautien tulosyksiköistä. 49

9 8.2 Tulosalueiden ja taseyksiköiden talousarviot ja toimintasuunnitelmat HYKS-SAIRAANHOITOALUE Toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset Talousarvion laadinnan lähtökohdat toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset Valtiontaloudessa keskipitkällä aikavälillä talouskasvun ennakoidaan hidastuvan, koska kansainvälisen talouden epävarmuudet ovat kasvaneet. Kuntatalouden näkymät kiristyvät valtion sopeutustoimien ja verotulojen kasvun hidastumisen seurauksena. Helsingin seudulla tuotannon kasvu jatkui vaimeana vuoden 2011 toisella neljänneksellä. Kasvu oli ennakkoarvion mukaan 2 prosenttia edellisvuodesta. Informaatioteknologia-alan vaikeudet hidastavat selvästi Helsingin seudun talouden kasvua. Koko maassa tuotannon kasvu jatkui Helsingin seudun kasvua nopeampana. Helsingin seudun suhdannekehityksen taustalla vaikuttaa toimialarakenne, jossa palveluiden osuus on erittäin suuri, mutta elektroniikkaan ja kone- ja laiteteollisuuteen painottuva teollisuus sekä rakentaminen hallitsevat silti suhdannevaihteluita. Työttömyysaste laski edelleen, kun sitä verrataan vuotta aikaisemmin vallinneeseen tilanteeseen. Tilastokeskuksen tietojen mukaan työttömien osuus työvoimasta oli Helsingin seudulla 6,2 % vuoden 2011 toisella neljänneksellä. Laskua viime vuoden vastaavaan ajankohtaan oli 1,1 prosenttiyksikköä. Koko maassa vastaava vähennys oli 0,8 prosenttiyksikköä ja työttömyysaste oli 8,8 %. Tilastokeskuksen tiedot perustuvat otantatutkimukseen. Sekä koko maassa että Helsingin seudulla työttömyysaste on hieman tämän vuosituhannen keskiarvoa korkeammalla tasolla (Helsingin seudun suunnat 3/2011, ). HYKS-sairaanhoitoalueen tulevaisuuden toiminnalliseen suunnitteluun vaikuttavat merkittävästi suuret sairaalainvestoinnit, joita on kuntatalouden kiristymisen ja omistajakuntien / kuntayhtymän velkaantumisen myötä jouduttu karsimaan tai myöhentämään. Toteutettaviin sairaalainvestointeihin liittyvät yksiköiden toiminnan uudelleenjärjestelyt ovat haasteelliset sekä investointien valmisteluvaiheessa (toimintojen siirrot) että käyttöönottovaiheessa. Julkisen sektorin terveyspalvelujen kysynnän kasvuun voi vaikuttaa taloustilanteen heiketessä mahdollinen työttömien sekä eläkkeelle siirtyvien määrän kasvu, sillä em. ryhmät eivät kuulu työterveyshuollon palvelujen piiriin. HYKS-alueen jäsenkuntien yli 65-vuotiaiden määrän ennustettu kasvu vuodesta 2010 vuoteen 2012 on 11,3 % kun väestön määrän kokonaiskasvu vastaavana ajanjaksona on 1,8 %. Vanhusväestön suhteellisen osuuden kasvu asettaa terveyspalveluille mahdollisen kysynnän kasvun lisäksi myös muita palveluhaasteita. Hyvin suunniteltu ja toimiva yhteistyö perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon sekä erikoissairaanhoidon välillä (palveluketjut / hoitoketjut) samoin kuin omaisten huomioimien hoitoprosessissa on olennaista ikääntyvän väestön hoidossa. Väestön ikääntyminen tulee heijastumaan myös työmarkkinoille, jossa kilpailu työvoimasta kiristyy. HYKS-sairaanhoitoalueen työntekijöistä noin 6 % tulee vanhuuseläkeikään vuosien aikana ja määrä kasvaa tästä eteenpäin. Uusi terveydenhuoltolaki ja EU:n potilaiden liikkuvuusdirektiivi ovat lisänneet ja tulevat edelleen lisäämään potilaan valinnan vapautta hoitopaikkansa suhteen, jolloin asiakaslähtöisen palvelun merkitys kilpailukeinona tulee yhä tärkeämmäksi. HYKS-sairaanhoitoalueen toimintaan vaikuttaa myös jäsenkuntien omat perusterveydenhuollon uudistukset sekä HYKS:n erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien toiminnan järjestelyt. Perusterveydenhuollon uudistuksia ovat olleet pääkaupunkiseudulla mm. suurempien terveyskeskusyksiköiden perustaminen ja sen myötä terveyskeskuslääkäreiden erikoistuminen ja asiantuntijahoitajien kasvava määrä. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa mm. hoitoketjujen uudelleenarvioinnissa ja alueellisessa ammatillisessa koulutuksessa. 50

10 Erikoissairaanhoidossa hoitokäytännöt muuttuvat jatkuvasti; kalliit iv-lääkehoidot lisääntyvät, geeniterapia ja mini-invasiiviset yhdistelmätoimenpiteet ovat tulleet uusina hoitomuotoina, diagnostisten palvelujen käyttöprofiili muuttuu (esim. TT- ja MRI-tutkimusten käyttö on jatkuvasti lisääntynyt), perinteisiä seurantakäyntejä erikoissairaanhoidossa harvennetaan ja niitä korvataan perusterveydenhuollon konsultaatiopalveluilla ja ns. etäseurantapalveluilla. Näiden lisäksi kehitetään edelleen polikliinisia hoitoja ja päiväsairaalatoimintaa, jolloin potilaskierto sairaalassa nopeutuu nykyisestä ja vaatii entistä enemmän kiireellisiä tai 24/7 tukipalveluja, jotta potilaan koti- /jatkohoitovaihe toimisi tavoiteprosessin mukaisesti. Uuden terveydenhuoltolain (1326/2010) myötä myös valtion yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen antaman määrärahan jako muuttuu merkittävästi: tutkimusevosta tulee valtion rahoitusta erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille, jotka päättävät valtion tutkimuskorvauksen osoittamisesta tutkimushankkeille hakemusten perusteella. Hakijana voi olla terveydenhuollon toimintayksikköä ylläpitävä kunta, kuntayhtymä, valtion mielisairaala tai sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetty palvelujen tuottaja, johon vähintään yhdellä tutkimusryhmän jäsenistä on työ- tai virkasuhde. Sairaanhoitopiirit ovat johtajiensa pitämässä kokouksessa sopineet, että tutkimusmäärärahan osalta vuodesta 2012 tulee välivuosi, jonka aikana tutkimusrahoitus jakaantuu piirin valtion korvaukseen oikeutettujen organisaatioiden välillä vuoden 2011 jakokulman mukaisesti ja kukin organisaatio jakaa oman osuutensa vielä pääosin aikaisemman jakotavan mukaan. HYKS-sairaanhoitoalueen väestö ja palveluiden tarve Väestömäärän kehitys Vuoden 2010 lopussa HYKS-sairaanhoitoalueen jäsenkuntien väestömäärä oli asukasta. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väestömäärä kasvaisi asukkaalla (1,8 %) vuoteen Haasteita tuo lähitulevaisuudessa myös väestön ikääntyminen, jonka arvioidaan kasvattavan erikoissairaanhoidon potilaiden määrää tietyillä erikoisaloilla. Väestöennusteen mukaan HYKSsairaanhoitoalueen jäsenkuntien yli 75-vuotiaiden määrä kasvaisi keskimäärin 6,3 %:lla (4 000 henkeä) vuodesta 2010 vuoteen HYKS-alueen jäsenkunnista yli 75-vuotiaiden määrä kasvaisi ennusteen mukaan vuodesta 2010 vuoteen 2012 eniten Vantaalla (+12,7 %), Keravalla (+ 11,9 %), Kirkkonummella (+ 11,6 %) ja Espoossa (+ 9,9 %). Vuonna 2010 HYKS-alueen jäsenkuntien väestöstä noin 27 % käytti HYKS-sairaanhoitoalueen palveluja ainakin kerran vuoden aikana. Vastaavasti yli 75-vuotiaista palvelujen käyttäjien osuus oli noin 51 %. VÄESTÖNMUUTOS Väestö ENN 2012 ENN 51 Muutos 2012enn/ 2011enn 0-14 vuotiaat ,8 % vuotiaat ,3 % vuotiaat ,1 % vuotiaat ,7 % 75+ vuotiaat ,2 % HYKS-sha yhteensä ,0 % Lähde: Tilastokeskus; väestö ; väestöennuste Hoidon saatavuus ja palveluiden kysynnän kehittyminen Hoidon saatavuus Odottajien määrän hallinnassa, etenkin tekonivelkirurgiassa ja kaihikirurgiassa, tullaan edelleenkin käyttämään koko HUS:n kapasiteettia samalla lisäten silmätaudeissa HYKS:n omaa tuotantoa. Tämän lisäksi hyödynnetään edelleen palvelusetelin tuomia mahdollisuuksia kaihikirurgiassa ja arvioidaan palvelusetelin mahdollista laajennustarvetta myös muissa silmäsairauksissa.

11 Lähetteet Alkuperäisten elektiivisten lähetteiden määrä on vuonna 2011 kasvanut keskimääräistä väestön kasvua enemmän (+4,7 % 2011/2010 tammi-elokuu). Talousarviossa oletuksena on, että lähetemäärä pysyy vuoden 2011 tasolla. Kuntakohtaisesti sovittavan ja vaiheittain käynnistyvän terveyskeskusten erikoislääkärikonsultaatiotoiminnan tavoitteena on elektiivisten lähetteiden määrän väheneminen, mutta samanaikaisesti on odotettavissa, että väestön ikääntyessä sairastavuus lisääntyy syöpätaudeissa, kardiologiassa, neurologiassa, silmätaudeissa (mm. kaihit ja glaukooma) ja degeneratiivisissa ortopedisissa sairauksissa ja samalla geriatrian rooli kasvaa. Lähetteiden käsittelyprosesseja kehittämällä on tavoitteena saada lähetteiden käsittelyajat pysymään lain mukaisissa aikarajoissa. Alkuperäisten päivystyslähetteiden määrä on vuonna 2011 vähentynyt 7,1 % vuoden 2010 tasosta, kuitenkin päivystyskäyntien ja tuotteiden määrä on pysynyt lähes (-0,4 %) vuoden 2010 tasolla. Vuodeosastohoidossa päivystys-saapumistavalla on vuoden 2011 tammi-syyskuun aikana alkanut lähes 42 % hoitojaksoista. Vuonna 2012 ennakoidaan alkuperäisten päivystyslähetteiden määrän edelleen vähenevän ja vuodeosastohoitoon päivystyksenä saapuneiden osuuden pysyvän vuoden 2011 tasolla. Sairaanhoitoalueen oman toiminnan keskeiset muutokset Alun perin tulosyksiköt (tulosyksikön sisäisen karsinnan jälkeen) esittivät toiminnallisia muutoksia yhteensä 26 kappaletta, joiden toimintakuluja lisäävä vaikutus oli noin 7,6 milj. euro, sisältäen 90,5 uuden vakanssin perustamisen. HYKS-sairaanhoitoalueen ja tulosyksiköiden johdon välisissä neuvotteluissa on toiminnallisten muutosesitysten määrää karsittu siten, että niiden toimintakuluja lisäävä vaikutus on noin 2,9 milj. euroa, tästä noin 0,5 milj. euroa voidaan kattaa muilta kuin jäsenkunnilta saatavalla rahoituksella. Toiminnalliset muutosesitykset sisältävät 46 uuden vakanssin perustamisen sairaanhoitoalueelle. Apuvälinekeskukseen tullaan siirtämään 16 vakanssia (4,3 milj. euroa tuottoja ja kuluja). HYKS-sairaanhoitoalueen vuoden 2012 talousarvioesitykseen sisällytetyt rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset ovat seuraavat: 1. Toiminnan kotiuttaminen Silmätautien hoidon turvaaminen väestön vanhetessa ja hoitomuotojen kehittyessä laajentamalla verkkokalvo- ja silmäpoliklinikan toimintaa uusiin tiloihin ja vähentämällä samalla ostopalveluja Verkkokalvosairauksien hoidon kysyntä on kasvanut voimakkaasti kymmenen viime vuoden aikana, erityisesti viimeisen viiden vuoden aikana, jolloin kostean ikärappeuman kasvutekijäestäjähoito on otettu käyttöön. Kysynnän kasvuun on pyritty vastamaan luomalla HYKS:läinen ikärappeuman hoitoprotokolla (mahdollisimman vähän käyntejä hoidon laadusta tinkimättä) ja odottajien määrä pidetty hallinnassa iltaisin tehtävällä lisätyöllä sekä ohjaamalla potilaita ostopalveluhoitoihin. Silmäklinikan ulkopuolelta hankittavan lisätilan tavoitteena on turvata verkkokalvo- ja diabetespoliklinikan toiminta, jotta nykyisin lisätyöllä hoidetut potilaat voidaan siirtää päiväaikaiseen toimintaan. Silmäklinikan verkkokalvopoliklinikalta vapautuviin tiloihin sijoitetaan muuta silmäklinikan polikliinista toimintaa, joka on aiemmin ollut ostopalvelussa. Tältä osin tämä muutos on kustannusneutraali, sillä tavoite on kotiuttaa myös ostopalvelussa käyvät verkkokalvopotilaat resurssilisäyksen yhteydessä. Uudelleenjärjestelyn tavoitteena on tuottaa omana toimintana vuonna 2012 virka-aikana käyntiä enemmän ja seuraavina vuosina ( ) tästä vielä ja käyntiä lisää. Nämä käynnit kotiutuvat osin ostopalvelusta. 52

12 2. Toimintakriittisiä hankkeita: Aivovammapoliklinikan perustaminen Medisiinisen tuloyksikön neurologian klinikalle yhteistoiminnassa neurokirurgian klinikan kanssa Henkilöt, jotka ovat saaneet aivovamman tai joilla epäillään aivovammaa, lähetetään HYKS:n ajanvarauspoliklinikalle akuuttihoidon tarpeen määrittelyyn. Aivovammapoliklinikan asiantuntijat (neurologi, neurokirurgi, neuropsykologi) tekevät jatkodiagnostiikan, vamman vaikeusasteen arvioinnin ja määrittävät kuntoutustarpeen ja seurannan. Tavoitteena on parantaa aivovammapotilaiden työhön paluun edellytyksiä tehostamalla varhaista diagnostiikkaa ja nopeaa ohjautumista lääkinnälliseen ja/tai ammatilliseen kuntoutukseen. Kustannussäästöjä saavutetaan toiminnan vähentäessä päällekkäisiä ja osin ristiriitaisia kannanottoja terveydenhuollon eri yksiköissä. HYKS-aivovammapoliklinikka kehittää jatkossa yhteistyötä kaikkien HUS-alueen sairaaloiden kanssa tarjoamalla konsultaatiopalveluja. Hoitoonpääsyn turvaaminen syöpätaudeissa ja hematologisten syöpähoitojen saatavuuden varmistaminen syöpien määrän ja hoitovaihtoehtojen lisääntyessä Syöpäpotilaiden määrä kasvaa; viranomaisarvioiden mukaan seuraavan 10 vuoden aikana kasvu on 27 %. Vuonna 2010 lähetemäärä kasvoi syöpäklinikalla 5 % ja suoritteet 9,8 %, hematologian klinikan suoritemäärien kasvu oli 9,2 %. Syöpätautien klinikassa odotusaika lääkehoitoon on nykyisin noin 5 viikkoa leikkauksesta. Sädehoidossa, jossa on tehty lisätyötä, on odotusaika ollut lyhyempi (3-4 viikkoa). Tällä hetkellä lähes potilaan endokriinisen hoidon vastaanotot hoidetaan lisätyönä. Syövän hoitoon pääsyaikaa on suositeltu lyhennettävän alle 4 viikkoon, joten potilaiden hoitoon pääsemiseen kuluva aika täytyy potilasmäärien kasvusta huolimatta pystyä toteuttamaan tässä ajassa. STM suosittaa myös syövän palliatiivisen eli oireenmukaisen- ja saattohoidon yksikön kehittämistä. Hematologiassa toiminnan kehittämisen painopisteenä on riittävien poliklinikka- ja afereesihoitojen turvaaminen sekä konsultaatiotoiminnan laajentaminen HUS-alueella. Synnytyssairaaloiden toimintaedellytysten vakiinnuttaminen kätilövakansseja lisäämällä Synnytysten määrä on lisääntynyt HYKS:n synnytyssairaaloissa (Naistenklinikalla, Kätilöopiston ja Jorvin sairaaloissa) 16 % vuodesta 2001 (2 092 synnyttäjällä). Merkittävästi toimintaa rationoimalla on onnistuttu hoitamaan yli synnyttäjää enemmän pienemmissä tiloissa kuin vuonna Tehdyistä toimenpiteistä huolimatta oli vuoden 2010 aikana kolmessa synnytyssairaalassa potilasruuhkien takia sulkutilanteita 212 kertaa. Synnytyssalit ovat olleet suljettuina yhteensä tuntia. Usein sulkutilanteeseen on jouduttu tilanpuutteen tai vuodepaikkojen ylikuormituksen vuoksi, koska niukka henkilökunta on mitoitettu potilaspaikkojen mukaan. Toiminnan turvaamiseksi on kolmen synnytyssairaalan yhteistyö kehittynyt sujuvaksi, mutta paineet kohdistuvat kuitenkin henkilökuntaan ja heijastuvat työhyvinvointiin. Vuoden 2010 henkilökunnan työolobarometrissä ylikuormitusta koettiin lähes kaikilla osastoilla synnytysten osastoryhmässä. Niukan henkilöstötilanteen vuoksi synnytyssairaaloissa on jouduttu käyttämään merkittävästi tilapäistä keikkatyövoimaa sairauslomien henkilöstövajauksen täyttämiseen. Synnytysten osastoryhmässä on 417 vakanssia, jolloin vakanssia kohden sairauslomapäiviä oli 17,8 vuonna Lasten neurokirurgian siirto Töölön sairaalasta Lasten ja Nuorten sairaalaan Ensimmäisessä vaiheessa valmisteltaessa mahdollista lasten neurokirurgian siirtoa Töölön sairaalasta Lasten ja Nuorten sairaalaan esitetään perustettavaksi yksi neurokirurgin virka. Toiminnasta vastaa Operatiivisen tulosyksikön neurokirurgian klinikka. Lihavuuden hoidon koordinaatiokeskuksen perustaminen Lihavuus on voimakkaasti yleistynyt, hoitamattomana kroonistuva ja etenevä tila, johon liittyy runsaasti somaattisia ja psyykkisiä oheissairauksia. Lihavuuden hoito on tällä hetkellä hajanaista, hoitokäytännöt kirjavia ja alueelliset erot varsin suuria. HYKS:ssa tehdään lisääntyvästi lihavuuskirurgiaa ja sen tueksi tarvitaan toimiva arviointi ja ohjaus ja konsultaatiot jatkohoitoa 53

13 varten. Hyvin toteutetulla ja lihavuuden varhaisvaiheeseen suunnatulla lihavuuden konservatiivisella hoidolla voidaan mahdollisesti pitkällä aikavälillä vähentää lihavuuden kirurgista hoitoa tarvitsevien potilaiden määrää. Medisiiniseen tulosyksikköön perustettavan lihavuuden hoitoa ohjaavan ja koordinoivan keskuksen tehtävänä on mm. yhteisten lihavuuden hoidon toimintamallien luominen perusterveydenhuollon eri yksiköiden kesken, lihavuuden hoidon koulutus niin kohdennettuna työpistekohtaisena täsmäkoulutuksena kuin yleisenä alueellisena koulutuksena, lihavuuden hoidon hoitopolkujen luominen ja niiden jatkuva päivittäminen sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen yhteistyön virtaviivaistaminen. Plastiikkakirurgian ja rintarauhaskirurgian erikoislääkärivirkojen perustaminen Plastiikkakirurginen ja rintarauhaskirurginen toiminta on kasvanut selvästi HYKS:ssa. Plastiikkakirurgiassa on erityisesti kasvua ollut toiminnassa, jossa HYKS:lla on valtakunnallinen velvoite. Jotta valtakunnallisista velvoitteista suoriudutaan ja hoitotakuun velvoitteissa pysytään, Operatiiviseen tulosyksikköön perustetaan kaksi uutta erikoislääkärin virkaa, joita toinen sijoittuisi plastiikkakirurgiaan ja toinen rintarauhaskirurgiaan. Anestesiapalvelujen lisääminen Meilahteen ja Lastenklinikalle HUS-Röntgenin kuvantamistoiminnan tehostamiseksi Operatiivinen tulosyksikkö tuottaa HUS-Röntgenin ja muiden Hyksin tulosyksiköiden tarvitsemat anestesiapalvelut sisäisesti laskutettavana palveluna. Meilahdessa anestesiaa tai sedaatiota vaativat radiologiset tutkimukset ja toimenpiteet ovat lisääntymässä ja lisäksi potilaat ovat aiempaa huonokuntoisempia. Meilahden kuvantamisosaston tavoitteena olisi tehdä toimenpiteitä ja tutkimuksia kahdessa huoneessa samanaikaisesti, mikä edellyttää lisäystä anestesiapalveluissa. Lastenklinikan magneetissa noin 70 % virka-aikaisista tutkimuksista tehdään anestesiassa ja odottajien määrä anestesiaa vaativiin tutkimuksiin on kasvanut odotusajan ollessa tavallisesti 8-9 viikkoa. Lasten- ja Nuortensairaalan magneettitutkimusten tehostamiseksi ja odotusaikojen lyhentämiseksi on tavoitteena tehdä kuvantamisia kahdella anestesiatiimillä nykyisen yhden sijaan. 3. Hallituksen päätökset toiminnallisista uudelleenjärjestelyistä: Apuvälinekeskus HUS:n hallitus on kokouksessaan päättänyt ( 192) apuvälinetoiminnan organisoimisesta ja siihen liittyvän Apuvälinekeskuksen perustamisesta yhtymähallinnon yhteyteen omaksi taseyksiköksi. Apuvälinekeskus kehitetään palvelemaan erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon apuvälinetoimintaa koko HUS-alueella. Kunnilla on omien päätöstensä mukaisesti mahdollisuus käyttää apuvälinekeskuksen palveluja vuodesta 2012 alkaen. Apuvälinekeskuksen tehtävänä on uudistaa apuvälinepalveluita ja niiden rakenteita kehittämällä sekä toimintatapoja että tietojärjestelmiä. Ensimmäisessä vaiheessa uuteen yksikköön siirtyvät apuvälinekeskustoiminnot Medisiinisestä tulosyksiköstä sekä Naisten- ja lastentautien tulosyksiköstä. Perustettavaan apuvälinekeskukseen tullaan siirtämään Medisiinisestä tulosyksiköstä 5 vakanssia sekä Naisten- ja lastentautien tulosyksiköstä 11 vakanssia. Yksikköön siirretään HYKSsairaanhoitoalueelta toimintatuottoja sekä toimintakuluja ja poistoja 4,3 milj. euron edestä. Vaikeahoitoisten nuorten ja lasten psykiatrisen hoidon uudelleenjärjestelyt HUS-alueella Psykiatrian toimintasuunnitelmaan kuuluvana (hallituksen päätöksen mukaisesti ) vaikeahoitoisten nuorten ja lasten psykiatrisen hoidon uudelleenjärjestelyt toteutetaan syyskuussa 2012 HUS-alueella, jossa vaikeahoitoisten nuorten ja lasten psykiatrisia palveluja ei enää hankinta Tampereen ja Kuopion ns. EVA-yksiköistä ostopalveluna vaan toiminta käynnistetään Hyvinkään sairaanhoitoalueella Kellokosken sairaalassa; samalla suljetaan yksi perinteinen nuoriso-osasto ja vahvistetaan Hyvinkään ja HYKS:n nuorisopsykiatrian avohoitoa. Muutos tuottaa toiminnallista hyötyä (avohoidon vahvistuminen sairaaloista siirtyvin voimavaroin ja synergia aikuispsykiatrian vaikeahoitoisten toiminnan kanssa) sekä taloudellisia säästöjä. 54

14 Psykiatrian toimintasuunnitelmaan sisältyvät toiminnalliset muutosesitykset vähentävät sairaanhoitoalueen jäsenkuntatuloa vuonna 2012 noin - 0,8 milj. euroa ja ovat siirtymää sairaanhoitoalueiden välillä. Toiminnalliseen muutokseen sisältyvä vaikeahoitoisten nuorten hoitoketjun muokkaaminen edellyttää 5 lisävakanssia Psykiatrian tuloyksikköön. Ensihoidon järjestämisvastuun siirtyminen kunnilta sairaanhoitopiireille Uusi terveydenhuoltolaki siirsi ensihoidon ja sairaankuljetuksen järjestämisvastuun HUS:n jäsenkunnilta HUS:lle. Siirtymäaika on saakka. HYKS- sairaanhoitoalue tullee siirtymään uuteen järjestämismalliin vasta siirtymäajan lopussa eli Uuteen toimintamalliin valmistautuminen edellyttää HYKS:n ensihoitoon yhtä osastonlääkäriä jo vuonna Keskeiset budjettioletukset Vuosibudjetti mitoitetaan tuottavuuden parantamista sekä kustannusten hallintaa ja johtamista tukevaksi. Tuottavuuden parantamistavoitteeksi HYKS-sairaanhoitoalueelle on asetettu 1,5 %. Pitkätähtäimen tuottavuusohjelma mahdollistaa hyvän tuottavuuskehityksen jatkamisen sekä kustannusten hallinnan, jotka ovat edellytyksiä kilpailukykyiselle ja kustannukset kattavalle hinnoittelu. Tuotehintojen keskimääräinen nousu on täten kustannusten nousua pienempi. Henkilöstökulut ja palkkojen sopimuskorotukset sekä muut ulkoiset toimintakulut Henkilöstökulujen budjetoinnissa on huomioitu palkkojen sopimuskorotukset sekä henkilösivukulujen muutokset. Henkilöstökulut on budjetoitu yhtymähallinnon lisäohjeen mukaisesti käyttäen alla mainittuja kustannustason arvioituja muutoksia; henkilöstökulut yhteensä +2,9 %; o palkkojen sopimuskorotusten arvioitu kustannusvaikutus +2,6 % Oletetut sopimuskorotukset; ,0% + HUS:n oma varaus palkitsemiselementteihin 0,4 % vuonna 2011 käytössä olleet palkitsemiselementit (NOPSA ja kliinisen palvelutuotannon tuloksellisuuspalkkio) o henkilösivukulujen kustannusvaikutus + 4,4 % Muiden ulkoisten toimintakulujen kohdalla on valmisteluoletuksena pidetty 2,5 % kasvua (vuonna 2011 se oli 2,0 %). Taustaoletukset ja toiminnan volyymi - Toimintavolyymi on lähes vuoden 2011 ennusteen tasolla - Tuottavuus (suorite / kulut) paranee - Yhteistyötä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä sekä HUS:n eri sairaanhoitoalueiden välillä kehitetään edelleen tavoitteena hoitotakuulain mukaisen toiminnan vakiinnuttaminen - Sekä aikuis- että lastenpsykiatriassa kehitetään avohoitotoimintaa tavoitteena vuodeosastohoidon väheneminen - Somaattisilla erikoisaloilla otetaan harkiten käyttöön uusia hoitomuotoja ja nykyistä toimintaa laajennetaan talousarvion puitteissa - Vakinaisen henkilöstön suhteellista osuutta koko henkilöstömäärästä pyritään edelleen nostamaan - Henkilökunnan sairauspoissaolot vähenevät - Vuokratyövoiman käyttöä vähennetään 55

15 Tiedossa olevat epävarmuustekijät Elektiivisten lähetteiden määrä on voimakkaasti kasvanut viime vuosina. Epävarmaa on, miten sairaanhoitoalue omalla toiminnallaan pystyy tähän kehitykseen vaikuttamaan. Palvelukysynnän kehitykseen tuo lisää epävarmuutta myös alueen yli 75-vuotiaiden määrän nopea kasvu. Työehtosopimusten sopimuskausi päättyy vuoden 2012 alussa. Epävarmaa on, tuleeko mahdollisesti keskitetty palkkaratkaisu voimaan ja mitkä mahdolliset kustannusvaikutukset tulevat tältä osin olemaan. Valtion tutkimusrahoituksen tason on oletettu talousarvioesityksessä pysyvän vuoden 2011 tasolla. Kuitenkin on epävarmaa, mikä tutkimusrahoituksen taso tulee olemaan lopullisessa valtion talousarviossa, lisäksi epävarmuutta aiheuttaa valtion tutkimusrahoituksen uudet jakoperusteet. Asiakasmaksut on sisällytetty talousarvioesitykseen nykyisen tason mukaisesti. Asiakasmaksuihin on mahdollista tehdä indeksitarkistus vuoden 2012 alusta. Asia vaatii HUS:n hallituksen erillisen päätöksen Avaintavoitteet 2012 ja keinot niiden saavuttamiseksi Asiakas ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus MITTARI/ AVAINTAVOITE TAVOITETASO ASIAKAS JA YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS Vaikuttava ja kilpailukykyinen toiminta - Muu kuin jäsenkuntamyynti %-osuus toimintatuotoista ja euromäärä Tavoite: + 5 % vuodesta Potilastyytyväisyys Asiakastyytyväisyysmittarin tulokset Tavoite: > 70 % potilaista suosittelee HYKS:a hoitopaikaksi KEINOT JA NYKYTILA Mahdollisen ylikapasiteetin kartoittaminen ja tarvittaessa tuotedifferointi erillissopimuksia varten. Oman palvelutuotannon hinta-laatu-suhteen vertailu muihin palvelutuottajiin. Ulkoiset myyntituotot muusta kuin jäsenkuntamyynnistä (palsu): TA 2012: 10,2 % toimintatuotoista / 124,6 m Enn. 2011: 9,9 % toimintatuotoista / 119,8 m TP 2010: 9,6 % toimintatuotoista / 111,2 m Asiakaspalautteen analysointi ja toiminnan jatkuva kehittäminen saadun palautteen perusteella. HYKS-sairaanhoitoalue osallistuu lisäksi aktiivisesti kuntayhtymätasoisten ammattimaista johtamista ja sidosryhmien luottamusta edistävien sekä yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa tiivistävien avaintavoitteiden toteuttamiseen. Näitä avaintavoitteita ovat: Kuntaneuvottelujärjestelmän uudistaminen ERVA-alueen yhteistyö on suunnitelmallista ja säännöllistä sekä noudattaa hyväksyttyä järjestämissopimusta Palveluketjut ja perusterveydenhuollon yhteistyö, jonka tarkoituksena on yhdessä perusterveydenhuollon kanssa saada TOP 10 palveluketjua valittua ja kuvattua mittareineen 56

16 Asiakaslähtöinen ja kilpailukykyinen toiminta muodostuu mm. ; - hoidon hyvästä saatavuudesta, hoidon laadun ja turvallisuuden mittaamisesta sekä sen säännöllisestä raportoinnista, - potilaiden osallistamisesta hoidon suunnitteluun ja toteutukseen sekä sähköisen asioinnin mahdollistamisesta, - saumattomasta hoitoprosessista ja hyvästä ohjeistuksesta (kirjallisen ohjeistuksen merkitys korostuu sairaalahoitojen lyhetessä). Hillityn kustannuskehityksen avulla voidaan myös palvelujen hinnat pitää kilpailukykyisenä. Talous AVAINTAVOITE TALOUS - Hallittu ja tasapainoinen talous Kustannusten hallinta / taloudellinen toiminta - Taloudellisiksi tavoitteiksi asetetuissa sitovissa nettokuluissa pysyminen MITTARI/ TAVOITETASO Nettokulut talousarvion mukaiset Tavoite: t KEINOT JA NYKYTILA Tuottavuustavoitteen edellyttämä kulujen sopeuttamissuunnitelman laadinta vuodelle Nettokulujen seurantaraportointi (kuukausittain) ja sen pohjalta toteutettavat korjaavat toimenpiteet. Tuottavuuden parantaminen - Prosessien ja hoitoketjujen sujuvuuden parantaminen DRG-pisteen kustannus, deflatoitu (somatiikka) Tavoite: / DRG-pisteen kustannusten nousu 1,5 % alle sairaalakustannusindeksin - Henkilötyön tuottavuuden lisäys Tuottavuuden parannus, DRGpiste / henkilötyövuosi (somatiikka) Tavoite: DRGpiste / HTV vähintään 1,5 % korkeampi kuin v Toiminnan ja kustannusten kehityksen seurantaraportointi (kuukausittain) ja sen pohjalta toteutettavat korjaavat toimenpiteet Toiminnan ja henkilötyöpanoksen kehityksen seurantaraportointi (kuukausittain) ja sen pohjalta toteutettavat korjaavat toimenpiteet - Päällekkäisyyksien poistaminen, toimintojen tarkoituksenmukainen keskittäminen ja mittakaavaedut Tuottavuusohjelma Tavoite: Ohjelma päivitetty ja raportoitu 2 * vuodessa Tuottavuusohjelman seurantaraportointi ja ohjelman päivitys lautakunnassa kesäkuussa ja joulukuussa

17 Sairaanhoitoalueen taloudellisena tavoitteena olevien sitovien nettokulujen toteutumiseen vaikuttaa toimintakulujen ja poistojen lisäksi oleellisesti sairaanhoitoalueen saamat sairaanhoidolliset palvelutuotot muusta kuin jäsenkunnille myytävästä erikoissairaanhoidon palvelusta. Tästä suurimman osan muodostaa myynti muille sairaanhoitopiireille ja vakuutusyhtiöille sekä erillissopimuksiin perustuva myynti jäsenkunnille kuten lääkäripalvelut Helsingin kaupungille, Jorvin yhteispäivystyksen terveyskeskuskäynnit ja Espoon perusterveydenhuollolle tuotettavat skopiatutkimukset. Mikäli näissä tuotoissa tapahtuu olennaista poikkeamaa talousarviossa suunniteltuun, on sillä vaikutusta sitovien nettokulujen toteumaan. Prosessit ja rakenteet MITTARI/ TAVOITETASO AVAINTAVOITE PROSESSIT JA RAKENTEET Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito - Potilasturvallisuus Potilasturvallisuusohjelma Tavoite: Ohjelman 10 kohtaa toteutettu KEINOT JA NYKYTILA Laatupäälliköt on nimetty tulosyksiköihin. HaiProohjelma on käytössä ja vastuuparit nimetty yksiköihin. Potilasturvallisuus- ja HaiPro-ohjelman käyttökoulutukset. Aktiivisen HaiProraportoinnin kehittäminen ja tarvittavien korjaavien toimenpiteiden toteuttaminen. - Suunnitellun hoidon saatavuus ja oikeaaikaisuus TH-lain kriteerit Tavoitteet: elektiivisten lähetteiden käsittely sekä kiirettömään tutkimukseen ja hoitoon pääsy lain mukaista Lähetteiden käsittelyaikojen ja hoitoonpääsyaikojen seurantaraportointi (kuukausittain) ja sen pohjalta tarvittaessa toteutettavat korjaavat toimenpiteet. Uudistuva organisaatio - Osaamiskeskukset Osaamiskeskuskonsepti Tavoite: Sydänkeskuksen uusi toimintamalli on valmis ja se on käynnistettävissä v alusta Sydänkeskuksen johtaja valittu. Organisatoriset ja toiminnalliset valmistelut saatettu loppuun. HYKS-sairaanhoitoalue osallistuu lisäksi omalta osaltaan aktiivisesti kuntayhtymätasoisiin avainhankkeisiin, jotka koskevat potilaslähtöisen ja oikea-aikaisen hoidon jatkuvaa edistämistä sekä uudistuvan organisaation edellyttämään prosessien ja työnjaon kehittämiseen. Näitä yhtymätason avaintavoitteita ovat: Hoitotulosten vertailtava laatu, jossa yhtymätason tavoitteena on kansainvälisen BMohjelman suunnittelu ja käynnistäminen Prosessien ja työnjaon kehittäminen, jossa yhtymätason tavoitteena on geneeristen prosessien ja ydinprosessien kehittäminen sekä läheteohjauksen tarkoituksenmukainen keskittäminen Henkilöstö, kyvykkyys ja johtaminen 58

18 MITTARI/ AVAINTAVOITE TAVOITETASO Henkilöstön kyvykkyys ja johtaminen Osaava ja motivoitunut henkilöstö - Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi Työnantajan suositteleminen (TOB) Tavoite: yli 75 % vastaajista suosittelee HUSia työnantajana KEINOT JA NYKYTILA Vakinaisen henkilöstön osuuden kasvattaminen ottamalla käyttöön jo aiemmin perustetut sissivakanssit. Rekrytointikriteerit monipuolisemmiksi. Henkilöstön kohdentaminen tasapuolisesti (palvelukysynnän mukaan). Perehdyttämisen laatukyselypalautteiden hyödyntäminen. Tuloksellisen toiminnan palkitseminen käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Uusi mittari TOB-kyselyssä otetaan käyttöön. - Vuorovaikutteinen johtaminen Esimiesindeksi (TOB) Tavoite: 3,8 Esimiesvalmennukset ja - koulutukset. Yksikön tavoitteiden kytkeminen osaksi kehityskeskusteluja. Esimiesindeksi vuonna 2010 oli 3,6 - Henkilöstön osaaminen Tietojen ja taitojen riittävyys työtehtävissä Tavoite: vähintään sama kuin v.2010 (4,2) - Työhyvinvointi ja työsuojelu Sairauspoissaolot, pv/hlö Tavoite: enintään v.2010 tasolla (12,9) Perehdytykset, riittävä ammatillinen täydennyskoulutus ja työkiertojen mahdollistaminen. Uralla etenemisen tukeminen. Sairauspoissaolojen määrän ja niiden syiden aktiivinen seuranta. Sairauksia ennaltaehkäisevä ja kuntouttava toiminta kohdistetaan riskiryhmiin / -yksiköihin. Laaja työpaikkaselvitys / tulosyksikkö. 59

19 Tutkimus, opetus ja kehittämistoiminta AVAINTAVOITE Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Tutkimus - Uuteen tietoon ja sen avulla sairauksien parantuneeseen diagnostiikkaan ja hoitoon pohjautuvien tutkimusten määrän lisääminen MITTARI/ TAVOITETASO Myönnettyjen uusien tutkimuslupien lkm Tavoite: suurempi kuin v.2010 (305 kpl;tietu-tutkimusrekisteri ilman opinnäytetöitä) KEINOT JA NYKYTILA Tietu-tutkimusrekisteritietojen laadun varmistaminen. Kaikkien uusien tutkimuslupien "metatiedot" säännöllisesti ko. rekisteriin. Raportointi tulosyksiköittäin kolme kertaa vuodessa. Opetus - Lääkäreiden ja hammaslääkäreiden perus- ja erikoistumiskoulutuksen oppimisympästön jatkuva kehittäminen yhteistyössä lääketieteellisen tiedekunnan kanssa - Terveydenhuollon perus- ja jatkokoulutuksen opiskelijaohjauksen kehittäminen ja laadukkaan oppimisympäristön luominen yhteistyössä alan oppilaitosten kanssa Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkintojen lkm Tavoite: vähintään sama kuin v (127, joista 5 er.hml, Helsingin yliopiston tilasto , HYKS-sha:lla olevat erikoisalat) Käytetään koko Hyksiä oppimisympäristönä ja tehdään aktiivista yhteistyötä HUS:n muiden yksiköiden kanssa. Opetuksen tarpeet huomioidaan (käytettävissä olevien resurssien puitteissa) tila- ja laiteresursseja uudistettaessa. Opiskelijatyytyväisyys / CLES- kliinistä opettajaa. Sairaanhoitoalueella 5 mittari (asteikko 0- Opiskelijaohjauksen 10) tavoitteet tiedossa ja Tavoite: huomioitu yksiköissä. vähintään sama Opetuksen laadun kuin v seuranta. (keskiarvo 8,29) HYKS-sairaanhoitoalue osallistuu lisäksi omalta osaltaan kuntayhtymätasoisten opetusta ja tutkimusta edistävien avaintavoitteiden toteuttamiseen, joita ovat seuraavat: Erikoislääkäreiden ja erikoishammaslääkäreiden erikoisalakohtainen tarve koko erityisvastuualueella on arvioitu ja suunnitelma sen tyydyttämiseksi on tehty yhdessä lääketieteellisen tiedekunnan kanssa Tieteellistä yhteistyötä teollisuuden kanssa kehitetään siten, että kilpaillun ulkopuolisen ja teollisuuden rahoittaman tutkimusrahoituksen määrä kasvaa reaalisesti. HYKS-sairaanhoitoalue osallistuu aktiivisesti ulkopuolisten (esim. Tekesin) ja HUS:n oman kehittämishankerahoituksen hakuun. Kehittämishankerahoituksen tuella pystytään käynnistämään uusia toimintatapoja edistäviä ja innovatiivisia kehittämishankkeita Palvelutavoitteet Vuoden 2012 palvelusuunnitelmista ja erikoissairaanhoidon tarpeen tasosta käytiin jäsenkuntien kanssa keväällä ja alkusyksystä sairaanhoitoaluevetoiset neuvottelut HUS:n kuntatarjouksen pohjalta. Jäsenkuntien palvelusuunnitelmien lähtökohtana oli vuoden 2010 tilinpäätös, jonka lisäksi huomioitiin arvioitu kustannustason muutos, ennustetun väestönkasvun vaikutus kunnittain sekä tuottavuustavoite sitovien tavoitteiden mukaisesti vuosille 2011 ja Edellä esitetyn periaatteen mukaisesti laskettu kokonaisraami ei sisältänyt volyymin kasvattamista muilta osin kuin ennustetusta väestön kasvusta aiheutuvan palvelutarpeen kasvun verran. 60

20 Jäsenkuntien vuoden 2012 palvelusuunnitelmien loppusumma HYKS-sairaanhoitoalueelle on 1 026,2 milj. euroa, mikä on 5,0 milj. euroa (0,5 %) suurempi kuin tammi-elokuun toteumatietojen pohjalta laadittu 2011 vuosiennuste ja 50,7 milj. euroa (5,2 %) suurempi kuin vuonna 2010 toteutui. HYKS-sairaanhoitoalue tuottaa merkittävän määrän palveluita myös muille sairaanhoitopiireille ja maksajille (mm. vakuutusyhtiöt) sekä erillissopimuksella vuoden 2011 alusta myös Jorvin yhteispäivystyksen terveyskeskuskäyntejä jäsenkunnille. Vuodelle 2012 suunnitellun sairaanhoidollisen palvelutuotannon laskutusarvo on noin 119,0 milj. euroa. Lukumääräisesti palveluja arvioidaan vuonna 2012 tuotettavan muille kuin jäsenkuntien potilaille NordDRGtuotetta, avohoitokäyntiä (joista terveyskeskuskäyntejä noin kpl) sekä hoitopäivää. Kaikki maksajat yhteensä *) Sisältää projektituotteet Talous HYKS-sairaanhoitoalueen tulopohjasta noin 83,9 % muodostuu jäsenkunnilta saatavista palvelutuloista, jotka nousevat vuoden 2012 nyt esitettävässä talousarvioesityksessä noin 0,5 % vuoden 2011 ennustetusta tasosta ja noin 3,0 % vuoden 2010 toteutumasta. Sairaanhoidollisten ja muiden palveluiden myynti muille sairaanhoitopiireille ja maksajille muodostaa tulopohjasta noin 10,5 %. Muita merkittäviä eriä ovat potilailta perittävät asiakasmaksut/maksutuotot (3,8 %) sekä valtion tutkimus- ja opetuskorvaus (1,7 %). HYKS-sairaanhoitoalueen talousarvioesityksen toimintatuotot ovat noin 1 222,6 milj. euroa. HYKS-sairaanhoitoalueen talousarvioesityksen toimintakulut ovat 1 217,4 milj. euroa. Niitä on sopeutettu noin 14,3 milj. eurolla, jolloin tilikauden tulos päätyy 8,7 milj. euroa alijäämäiseksi. Toimintakuluja suunniteltaessa on tulopohjana käytetty HUS:n yhtymähallinnon sairaanhoitoalueelle kohdistamia osuuksia jäsenkuntatuloista ja lisäksi on huomioitu yhtymähallinnon ohjeistuksen mukainen kustannustason nousu. Talousarvion toimintakuluista henkilöstökulujen osuus on noin 47,9 %, palvelu- ja tarvikehankinnat konsernin sisäisiltä palveluiden tuottajilta (tytäryhtiöt, liikelaitokset ja tulosalueet) muodostavat noin 45,1 % toimintakuluista ja loput 7,0 % konsernin ulkoisista palvelu- ja tarvikehankinnoista. Vuokratyövoiman palvelujen ostoon on vuoden 2012 talousarvioesityksessä varattu 4,7 milj. euroa. Tämä on noin 1,0 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2010 ennustettu käyttö. Toiminnallisista muutoksista Apuvälinekeskuksen perustaminen aiheuttaa 4,3 milj. euron vähennyksen toimintatuottoihin ja -kuluihin. 61

21 HYKS-sairaanhoitoalueen vuoden 2012 talousarvioesitys päätyy 8,7 milj. euroa alijäämäiseksi. TA 2011 Tuloslaskelma (milj. euroa) TP 2010 TA 2011 TAE 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot ,9 % 0,8 % josta palvelutulot jäsenkunnilta ,0 % 0,5 % Toimintakulut ,5 % 0,6 % Toimintakate ,3 % 148,7 % Rahoitustuotot ja kulut ,0 % -100,0 % Vuosikate ,3 % 148,4 % Poistot ja arvonalentumiset ,5 % 2,5 % Tilikauden tulos ,9 % -24,1 % Toimintakulut ja poistot yhteensä ,4 % 0,6 % Organisaatio ja henkilöstö Henkilöstösuunnitelma Henkilöstöjohtamisen painopisteet Esimiestyöhön panostaminen jatkuu. Tulevaisuuden tärkeimpiä työtä motivoivia tekijöitä ovat autonomia, mahdollisuus jatkuvasti kehittää omaa osaamistaan ja inhimillinen vuorovaikutus. Esimiestyössä muutoksen ja pysyvyyden johtaminen jatkuvat haasteellisina. Esimiehiltä vaaditaan yksilöllisempää johtamisotetta ja työpaikkojen yhteisöllisyyden vahvistamista. HYKS organisaation tulee olla strategian mukaisesti asiakaslähtöinen. Potilaslähtöisen hoitokulttuurin parantaminen on yksi strategian tavoitteista HYKS:ssä. Potilaita tulee hoitaa yksilöllisesti ja hyvässä vuorovaikutuksessa heidän kanssaan. Työhyvinvoinnilla on tärkeä merkitys työpaikan vetovoimaisuuteen, tuottavuuteen sekä palveluiden laatuun. Työhyvinvoinnin johtaminen edellyttää, että sen toteutumista eri osa-alueilla seurataan ja mitataan sekä nopeasti puututaan ja korjataan esille nousevat ongelmat. Työhyvinvoinnista huolehtiminen kuuluu organisaation toimintaedellytysten vahvistamiseen ja se takaa työkyvyn edellytykset työpaikan osalta. Suunnitelmat ja toimenpiteet henkilöstötavoitteiden saavuttamiseksi Vakituisen henkilöstön osuutta työpanoksesta kasvatetaan yhdellä prosenttiyksiköllä HYKSsairaanhoitoalueella perustamalla lisää sissivakansseja konsernitasoisesti eri henkilöstöryhmien sisälle pohjautuen vuosilomien aiheuttamaan poissaoloperusteisiin. Vakinaiseen palvelussuhteeseen palkattujen sijaisten avulla voidaan suunnitellummin turvata palvelujen tarjonta laadukkaasti poissaolojen aikana ja näin vähentää muiden sijaisten ja vuokratyövoiman käyttöä. HYKS:n yksi vahvuus tähän asti on ollut pysyvä palvelussuhde. Suomalainen työelämä on kuitenkin nyt murroksessa. Elinikäinen työsuhde yhden työnantajan palkkalistoilla ei enää ole X- ja Y-sukupolvien pääsääntöinen tavoite. Työpaikan saaminen synnyttää toki entiseen tapaan suurta kiitollisuutta, mutta se ei enää automaattisesti johda pitkäkestoiseen lojaliteettiin työnantajaa kohtaan. Ajatus työurasta on poistumassa ja tilalle on syntymässä ajatus työrupeamien ketjusta. Jatkossa organisaatiolta vaaditaan liikkuvuutta, muuntautumiskykyä, muutoksen sietokykyä ja ketteryyttä. Tämä vaatii mm. perehdytykseltä paljon resursseja, kun vaihtuvuus lisääntyy. Sisäinen yrittäjyys toimintamallina parantaa henkilöstön sitouttamista ja motivaatiota kilpailussa pärjäämisessä. Esimiehille sisäinen yrittäjyys antaa uusia johtamisen työkaluja ja menetelmiä. HUS:ssa kehitetään samalla tuloksellisesta toiminnasta palkitsemista. HYKSissä työn merkityksellisyyttä on korostettava ja sen on oltava näkyvillä, jotta halutun profiilin työntekijät valitsevat HYKS:n ja suosittelevat työpaikkana sitä muille. Työelämään tulevat arvioivat tarkkaan työtehtävien ja paikkojen etuja ja haittoja sekä kuuntelevat herkällä korvalla 62

22 verkostojaan, joista aito tieto välittyy. Rekrytointikriteereitä tulee myös muokata tietoisesti monipuolisemmiksi, jotta henkilöstö saadaan riittämään jatkossakin. Hyvä johtaminen on menestystekijä. Johtamisen tarkoitus on ohjata toimintaa kohti tavoitteita ja mm. kehityskeskusteluiden juurruttaminen työkulttuuriin on tulevien vuosien haaste HYKSsairaanhoitoalueella. Osaamisen kehittämiseen panostaminen on kilpailutekijä osaavan henkilöstön turvaamisessa. Välineitä osaamisen johtamisessa ovat mm. henkilöstösuunnittelu, rekrytointi, perehdyttäminen, koulutus ja kehittäminen sekä työkierto. Esimiehen vastuulla on suunnitella yksikköönsä työntekijöiden ja yksikön omat koulutukset ennakoimalla niin, että ne tukevat toiminnan ja palveluprosessien kehittämistä. Esimiestyön vaativuus kasvaa, sillä yksilöllisempi johtamisote on ainoa vaihtoehto kuluttajakansalaisia johdettaessa. HYKSsairaanhoitoalue tukee esimiesten osallistumista esimiesvalmennuksiin ja koulutuksiin. Työurat pitenevät vain, jos työntekijöillä on riittävä fyysinen ja psyykkinen työkyky sekä intoa jatkaa työssään. Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista. Osaamisen kehittämisen ja työn hallinnan parantamisen menetelmät ja välineet tarjoavat keinoja tukea työssä jaksamista ja jatkamista. Pitkälti samat asiat, jotka vaikuttavat töiden sujumiseen, edistävät myös terveyttä ja säästävät siten sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyyseläkkeistä aiheutuvia kuluja. Syntyvien kulujen vastuuttaminen esim. ottamalla ne osaksi esimiesten tulostavoitteita ohjaa keinojen valintaa, kun pyritään tuloksiin. Vastuuttaminen myös motivoi esimiehiä kouluttautumaan ja toimimaan monipuolisesti työkyvyn hyväksi. Henkilöstöjohtamisen tavoitekortti Henkilöstöjohtamisen tavoitekortti TP 2010 Tavoite 2012 TP 2010 Tavoite 2012 HUS HUS HYKS HYKS Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi * Vakinaisen henkilöstön %-osuus henkilöstömäärästä 79,1 81 % 76 % 77 % * Työnantajan suositteleminen (%) uusi mittari > 75% uusi mittari > 75% * Perehdyttämisen toteutuminen 3,7 4,0 3,8 4,0 * Alle vuoden palveluksessa olleen henkilöstön %-osuus henkilöstöstä 13,0 % 12 % 13,0 % 12 % Vuorovaikuitteinen johtaminen * Esimiesindeksi 3,5 3,8 3,6 3,8 * Kehityskeskustelu, käyntiaste 60,0 % 80 % 58,0 % 60 % * Kehityskeskustelujen hyödyllisyys 72,0 % 80 % 74,0 % 76 % Henkilöstön osaaminen *Tietojen ja taitojen riittävyys työtehtävissä uusi mittari 4 4,2 4,2 * Koulutukseen osallistuneiden osuus henkilöstöstä 80,5 % 82 % 86,4 % 86 % Työhyvinvointi ja työsuojelu * Työkykyisyys-indeksi 4,06 4,1 4,1 4,1 * Sairauspoissaolot, pvä/hlö 14, ,9 12,9 * Alle 3 pvän sairauspoissaolopäivät, pvä/hlö 2,5 2 2,6 2,6 * Varhemaksut uusi mittari -3% budjetista t -3% budjetista 63