Mitä puhe on? Fonetiikan perusteet kieliteknologeille
|
|
|
- Hilja Lahti
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mitä puhe on? Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Mitä puhe on? p.1/55
2 Tyypillinen ilmaus: 6 khz frequency 0 Hz 150 Hz F0 50 Hz 81 db intensity 37 db Time (s) Ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Syksy 2001 p.2/55
3 Puheketju Puhe alkaa puhujan aivoissa viestinä, jonka puhuja aikoo siirtää kuulijalle Puhee koodataan akustikseksi signaaliksi erilaisten artikulaatioon osallistuvien elinten liikkeinä (engl. gesture) Akustinen signaali kulkee ilman kautta Kuulijan kuuloelimet vastaanottavat akustisen signaalin ja ekstrahoi siitä kestoa, taajuutta, laatua ja intensiteettiä koskevaa informaatiota Tästä informaatiosta muodostuu taas puhetta kun kuulijan keskushermosto purkaa koodin Vastaava puheketju on olemassa visuaalisessa modaliteetissa viittomakieltä käytettäessä. Ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Syksy 2001 p.3/55
4 Kultainen sääntö Puhe on sitä, miksi me sen teemme: 1. Puhe on olemassa ainoastaan puhujien ja kuulijoiden mielissä 2. Tietyissä olosuhteissa muutkin kuin artikulaatioelimillä tuotetut äänet voidaan havaita puheena esim. ns. siniaaltopuhe ja toisaalta puhe voidaan havaita muuna kuin puheena oopperalaulu. Ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Syksy 2001 p.4/55
5 Puheen tuoton prosessi: Input Information Grammar rules Prosody rules Physiological constraints Physical constraints Linguistic: Lexical Syntactic Semantic Pragmatic Message Planning Utterance Planning Motor Command Generation... Speech Sound Production Segmental and Suprasegmental Features of Speech Paralinguistic: Intentional Attitudinal Stylistic Extralinguistic: Physical Emotional Ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Syksy 2001 p.5/55
6 Rakenne puheessa Ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Syksy 2001 p.6/55
7 Pitkän [ ]:n aaltomuoto: Time (s) Ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Syksy 2001 p.7/55
8 Pitkän [ ]:n spektri: Sound pressure level (db/hz) Frequency (Hz) Ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Syksy 2001 p.8/55
9 Logatomin [ ] spektrogrammi: 3000 Frequency (Hz) Time (s) Ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Syksy 2001 p.9/55
10 Klusiilin laukeamavaiheen rakenne: Ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Syksy 2001 p.10/55
11 Klusiilia seuraava transitio: Ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Syksy 2001 p.11/55
12 Foneettinen rakenne: Ilmauksen äänteiden muodostama rakenne: tarkka kirurgi varoo näköään tarkka kirurgi varoo t A r k: A k i r u r g i v A Time (s) Ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Syksy 2001 p.12/55
13 Prosodinen rakenne: sateenkaari muodostuu valkoisen valon jakaantuessa useiksi kauniiksi väreiksi Time (s) Ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Syksy 2001 p.13/55
14 Puheen analyysin viitekehys Ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Syksy 2001 p.14/55
15 Puhe ja Kommunikaatio Puhe on ihmisen kehittämistä kommunikoinnin muodoista hienostunein ja monimutkaisin siihen on kerrostunut useanlaista informaatiota, joiden määrittelyyn tarvitaan jonkinlainen semioottinen viitekehys. Tällainen viitekehys toimii pohjana puheen ja etenkin puhutun kielen analysoinnille. Puhe koostuu ihmisen tuottamista artefakteista, jotka toimivat elementteinä merkkien muodostamassa koodatussa järjestelmässä. Ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Syksy 2001 p.15/55
16 Puhe ja kommunikaatio (jatkoa) Koodi voi toimia vain jos sitä käyttävät ihmiset ovat harjaantuneet koodin suhteen relevanttien merkkien tuottamiseen ja tulkitsemiseen. Puhe sisältää: 1. Kommunikatiiviset merkit ja 2. Kommunikatiiviset mekanismit, joilla kuulija vastaanottaa (perceive) puhujan tuottamat merkit, 3. sekä ne prosessit, joiden avulla informaatio tuottajasta siirtyy merkeissä. Ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Syksy 2001 p.16/55
17 Puheen sisältämä informaatio Semanttinen informaatio. Ts. "suora", propositionaalinen merkitys. EI siis pragmaattinen merkitys; esim. täällä on kylmä sulje ovi Todisteellinen (evidential) informaatio. Regulatorinen informaatio. Esim. puhujan rooli keskustelussa; "time sharing", puheenvuoron antaminen ja ottaminen. Ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Syksy 2001 p.17/55
18 Puheen sisältämä informaatio Evidentiaalinen informaatio sisältää: Fyysiset markkerit (physical markers); sukupuoli, ikä, terveyden tila jne. Sosiaaliset markkerit; sosiolingvistiikka ja -fonetiikka. Psykologiset markkerit; emootiot, suhtautuminen puheeseen ja tilanteeseen. Ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Syksy 2001 p.18/55
19 Kommunikoinnin tavat: äänteellisys Äänteellinen vs. ei-äänteellinen toiminta (vocal vs non-vocal) Puheen äänteellinen puoli sisältää muutakin kuin vain puhuttua kieltä. Ei-vokaalinen puhetoiminta sisältää eleet, pään liikkeet, asennot jne. Nämä eivät yleensä sellaisenaan kuulu puheen tutkimukseen. Ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Syksy 2001 p.19/55
20 Kommunikoinnin tavat: verbaalisuus Verbaalinen vs. ei-verbaalinen toiminta Puheen verbaalit elementit määritellään sellaisiksi kommunikatiivisen toiminnan osiksi, jotka edesauttavat sanojen identifioimista puhutussa kielessä. Esim. vokaalit, konsonantit ja paino ovat verbaalisia kun taas ns. äänensävy (tone of voice) on ei-verbaalista; ei-verbaali kommunikaatio sisältää siis sekä lingvistisiä että ei-lingvistisiä prosesseja. Esimerkkinä ei-verbaalisesta, ei-vokaalisesta kommunikoinnista ovat kasvojen ilmeet. Ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Syksy 2001 p.20/55
21 Merkit ja symbolit Olion (referent) ja merkin (sign) suhde voi olla joko mielivaltainen (arbitrary) tai ei-mielivaltainen (non-arbitrary): symbolinen; "lentää". onomatopoeettinen; "kukkuu"käestä tai Puheäänne (speech-sound) toimii osoittimena lingvistisen koodin abstraktiin elementtiin; esim. tietty tapa toimia tunnistetaan yleensä tietyksi konsonantiksi. Ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Syksy 2001 p.21/55
22 Lingvistisen koodin dualistisuus Kieliopillinen (grammatical) taso koostuu yleensä yksiköistä, joilla voi olla ulkoinen viittaus semanttiseen maailmaan (sanat, lauseet, virkkeet). Fonologinen taso koostuu yksiköistä, jotka toimivat kieliopillisten yksiköiden rakennuspalikoina; ts. äänteet ("äännökset", speech-sounds) edustavat tietyn (kyseisen) kielen abstrakteja fonologisia yksiköitä. Ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Syksy 2001 p.22/55
23 Muoto ja substanssi Abstrakteja muotoja fyysisessä substanssissa Vaihtelevuus (variability) ja hahmot (patterns). Vaihtelevuudesta huolimatta kuulijan täytyy pystyä ottamaan vastaan distinktiivisiä hahmoja (distinctive patterns) puheen virrasta. Läheskään aina puheen substanssi (akustinen tai muunlainen) EI sisällä näitä distinktioita. Ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Syksy 2001 p.23/55
24 Muoto ja substanssi (jatkoa) Hahmo (pattern) sellaisenaan on abstrakti käsite ja tarvitsee fyysisen reaalistuman (realization, manifestation) ollakseen osana reaalimaailmaa. Usein käytetään käsitettä muoto (form) kuvaamaan hahmoa, joka edustaa lingvististä yksikköä ja käsitettä substanssi kuvaamaan sitä ainesta (medium), jossa lingvistiset hahmot reaalistuvat. Puhetta tutkittaessa erotetaan muodon tutkiminen - fonologia - substanssin tutkimisesta - fonetiikka. Ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Syksy 2001 p.24/55
25 Koodi ja aines Puhuja koodaa viestin lingvistiseen muotoon manipuloimalla puheen ainesta (medium of speech) ja kuulija avaa koodin (dekoodaa) tunnistamalla koodatut distinktiiviset hahmot ja käyttämällä ennustavaa tietoa: lingvististen sekvenssien todennäköisyys ja sanaston valinnan todennäköisyys. Avatessamme koodia voimme kuitenkin yleensä identifioida muitakin asioita aineksesta: esim. puhujan sukupuolen, iän jne. Ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Syksy 2001 p.25/55
26 Puheen toiminnan muodot Puhetoiminta on muodoltaan sekä kommunikatiivista että informatiivista Signaali on kommunikatiivinen jos sen lähettäjän aikomus on saada vastaanottaja tietoiseksi jostain, josta hän ei ole aikaisemmin ollut tietoinen. Signaali on informatiivinen jos sen lähettäjä intentioistaan huolimatta saa vastaanottajan tietoiseksi jostain, josta hän ei ole aikaisemmin ollut tietoinen. Näiden määritelmien mukaan lingvistinen toiminta on sekä kommunikatiivista että informatiivista. Ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Syksy 2001 p.26/55
27 Toiminnan muodot (jatkoa) Lingvistinen, paralingvistinen ja ekstralingvistinen toiminta Kaikki kolme tyyppiä ovat informatiivisia, mutta vain lingvistinen ja paralingvistinen ovat kommunikatiivisia. Lingvistinen toiminta viittaa arkielämän käsitteeseen kielellisyydestä (vrt. lingvistiikka = kielitiede). Puhe on yleisin lingvistisen toiminnan muoto, joka käyttää kaksitasoista fonologisista yksikoista koostuvaa koodia. Muita lingvistisen toiminnan muotoja ovat kirjoittaminen ja viittomakieli. Ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Syksy 2001 p.27/55
28 Toiminnan muodot (jatkoa) Paralingvistinen toiminta on ei-kielellistä (non-linguistic); sillä on kaksi keskusteluun liittyvää tarkoitusta: se kertoo puhujan affektiivisesta ja emotionaalisesta tilasta sekä reguloi keskustelun ajankäyttöä. Ekstralingvistinen toiminta on se mitä puheeseen jää jäljelle kun kahden edellisen toiminnan tulokset on siitä analysoitu pois. Sellaisia ovat mm. äänen laadun vaihtelut, äänen korkeuden ja voimakkuuden vaihtelurajat (range). Ekstralingvistinen toiminta on siis luonteeltaan informatiivista (edellä olevan määritelmän mukaisesti) muttei kommunikatiivista. Ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Syksy 2001 p.28/55
29 Fonetiikan ja fonologian suhde Ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Syksy 2001 p.29/55
30 Puheen analyysin tasot Puheen analyysi voidaan jaotella seuraaviin tasoihin: Akustinen Perkeptuaalinen Orgaaninen Foneettinen Fonologinen Ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Syksy 2001 p.30/55
31 Akustinen taso Puhetapahtumat ovat laadultaan tai ajoitukseltaan erilaisia jos jokin akustinen analyysi-instrumentti rekisteröi niiden eron saman ihmisen tuottamat lingvistisesti ja paralingvistisesti samanlaisten ilmauksien toistot ovat todennäköisesti akustisesti erilaiset. Kahden eri ihmisen lingvistisesti ja paralingvistisesti samanlaiset tuotokset ovat lähes varmasti erilaiset. Akustisen tason analyysi kuuluu akustisen fonetiikan piiriin (hyvä perusteos on Ken Stevensin Acoustic Phonetics, MIT Press 1999). Ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Syksy 2001 p.31/55
32 Perkeptuaalinen taso Pääosin auditorista, mutta myös taktiilista (oman puheen suhteen) ja visuaalista (muiden puheen suhteen). Puheen auditorisen havaitsemisen suhteen on olemassa neljä ulottuvuutta joiden avulla kaikki äänet voidaan erotella: 1. Laatu (quality) 2. Kesto (duration) 3. Äänenkorkeus (pitch) 4. Äänen voimakkuus, äänekkyys (loudness) Ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Syksy 2001 p.32/55
33 Orgaaninen taso Puhujat eroavat orgaanisesti toisistaan anatomisten tekijöidensä suhteen. Esim. ääntöelinten mitat ja massat eroavat suuresti puhujien välillä. Ääntöelinten erot ovat suuruusluokaltaan samanlaisia kuin kasvonpiirteiden erot. Myös pienemmillä fysiologisilla eroilla on merkitystä puheessa: esim. väsymys tai hormonaalinen tila vaikuttavat lihasten jännittämiseen tavalla, jota puhujan on vaikea tai mahdoton kontrolloida. Toisaalta terveydentila voi vaikuttaa ääntöelinten mittoihin; nuha pienentää nenäväylän tilavuutta jne. Ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Syksy 2001 p.33/55
34 Foneettinen taso Foneettinen viittaa kaikkeen opittavissa olevaan puheentuottoelimistön käyttöön. Foneettinen toiminta on sosiaalisen kontekstin ja samankaltaisuuden normien kautta lapsena opittua käyttäytymistä. Foneettisen teorian peruslähtökohtana on, että orgaanisesti erilaiset puhujat pystyvät foneettisesti samankaltaisiin tuotoksiin. Foneettinen samuus (phonetic sameness) johtaa siihen, että foneettinen teoria on abstraktia. Peruspuhetapahtumaa (speech event), joka voi osoittaa foneettisen ekvivalenssin kahden puhujan välillä kutsutaan äänteeksi (phone). Foneettinen ekvivalenssi on ääripää foneettisen samankaltaisuuden jatkumolla. Ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Syksy 2001 p.34/55
35 Foneettinen taso (jatkoa) Foneettinen kuvaus perustuu olettamukseen, että kuvauksen prosessi ei vaadi tietoa kuvattujen tapahtumien formaaleista linvgistisistä arvoista. Foneettinen kuvaus on siis riippumatonta saman aineksen fonologisesta kuvauksesta. Edellisen perusteella foneettista teoriaa voidaan soveltaa kaikkiin maailman kieliin ja niiden äänteisiin (näin ei voi sanoa olevan kielitieteellisten teorioiden kanssa). Foneettisessa kuvauksessa käytetään notaatiota, jossa äänteet esitetään hakasulkeissa:. Ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Syksy 2001 p.35/55
36 Fonologinen taso Fonologian tehtävä on suhteuttaa foneettiset tapahtumat kieliopillisiin yksiköihin (grammatical units), jotka toimivat kielen morfologisella, leksikaalisella, syntaktisella ja semanttisella tasolla. Fonetiikka ja fonologia ovat intiimissä suhteessa keskenään eikä toista voi kunnolla tutkia tuntematta toista. Ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Syksy 2001 p.36/55
37 Fonologia Ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Syksy 2001 p.37/55
38 Fonologia Fonologinen oppositio: Kun kaksi lausetta (utterance) ovat fonologisella tasolla samat yhtä erottavaa piirrettä lukuunottamatta niitä kutsutaan minimipariksi (minimal pair); esim. sanatasolla suomen sanat kota ja tota ovat minimipari. Samoin sanat muta ja mutta. Minimipareja erottavilla äänteillä on siis kontrastiivinen funktio ja ne ovat fonologisessa oppositiossa keskenään. Ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Syksy 2001 p.38/55
39 Fonologinen esitys Fonologiset elementit esitetään yleensä kenoviivojen välissä: esim. /kota/ ja /tota/. Fonologisen esityksen avulla voidaan siis esittää lyhyesti fonologisten elementtien foneettinen status; voidaan esimerkiksi osoittaa, että sana /kolme/ voidaan joissain murteissa tuottaa muodossa. Tai vieläkin lyhyemmin: /kolme/ = Ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Syksy 2001 p.39/55
40 Fonologinen järjestelmä Myös muut äänteet /k/:n ja /t/:n lisäksi voivat olla kontrastissa keskenään ollessaan sananalkuisia sellaisessa sanassa, joka päättyy äänteisiin /ota/. Ts. meillä voi olla /sota/, /jota/, /kota/ jne. Ylläolevien potentiaalisten konsonanttien joukkoa kutsutaan fonologiseksi (osa)järjestelmäksi (phonological system) joka on systeemisessä kontrastissa (systemic contrast). Tällaiset minimaalisesti kontrastoivat sanajoukot muodostavat ns. paradigman ja paradigmaattinen oppositio onkin synonyyminen kontrastiivisen opposition kanssa. Ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Syksy 2001 p.40/55
41 Fonologinen rakenne Edellisten esimerkkien sanajoukot edustavat samanlaisia fonologisia rakenteita ts. kaikki ovat sananalkuisen konsonantin ja sitä seuraavan vokaalin sekä sitä seuraavan tavunalkuisen konsonantin ja sitä seuraavan vokaalin muodostamia sekvenssejä. Sanat voivat luonnollisesti vaihdella myös tämän rakenteen suhteen; esim. sanat essi, messi ja stressi eroavat rakenteellisesti toisistaan. Jos käytämme merkkiä C osoittamaan konsonanttia ja V osoittamaan vokaalia, saamme seuraavat rakenteet: VCCV, CVCCV ja CCCVCCV. Ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Syksy 2001 p.41/55
42 Fonologinen tavu Yleensä edellisen kaltaista esitysmuotoa käytetään käsiteltäessä fonologisen rakenteen tavuja. Tavut luokitellaan joko avoimiksi tai suljetuiksi: avoin tavu päättyy vokaaliin ja suljettu konsonanttiin. Kielet eroavat toisistaan sen mukaan, millaisia tavurakenteita ne sallivat; esim. puhdas suomenkieli ei salli usean konsonantin jonoja sanojen alussa. Näin ollen /stressi/ on usein /ressi/. Englannissa taas kolmen konsonantin jonot sanan alussa ovat yleisiä. Englannissa on kuitenkin muita kombinatorisia rajoitteita samassa asemassa; esim. /stw/ ja /spw/ eivät ole sallittuja. Ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Syksy 2001 p.42/55
43 Fonologinen tavu (jatkoa) Tavun ytimenä (nucleus) on aina vokaali. Muut tavun osat ovat alku/aluke (onset) ja kooda (coda). Kaikilla tavuilla kaikissa kielissä on ydin, mutta konsonanttialuke ei ole useimmissa kielissä pakollinen ei myöskään kooda. Esimerkiksi suomi ja englanti sallivat sekä avoimet että suljetut tavut. Näin on laita useimpien kielten kanssa. Lainatessaan sanoja muista kielistä, puhujat yleensä muokkaavat ne oman kielensä tavurakenteen mukaisiksi naturalisointi (naturalization). Esim. hausan (afrikkalainen kieli) naturalisoitu muoto englannin sanasta screwdriver on [ ]. Ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Syksy 2001 p.43/55
44 Fonologinen konteksti Strukturaalinen konteksti; esim. englannin /h/ voi esiintyä vain tavunalkuisena, muttei muualla /hat/ ja /perhaps/ (CVC ja CVC + CVCC). Vastaavasti / / voi suomessa (ja englannissa) esiintyä vain tavun lopussa / / ja / /. (Entä suomen / /?). Toinen kontekstiin liittyvä aspekti on äänteen ympäristö (environment) ja sen muodostama konteksti (environmental context). Esim. englannin / / voi yksitavuisissa sanoissa esiintyä vain kestoltaan lyhyen äänteen jälkeen: / / ja / /. Vastaavanlaista säännönmukaisuutta liittyy äänteiden jälkeiseen ympäristöön (right context). Ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Syksy 2001 p.44/55
45 Fonologinen konteksti (jatkoa) Edellisen mukaan äänteet ovat siis herkkiä sekä rakenteellisen kontekstin että muun ympäristönsä suhteen. Esim. /p/ on englannin sanoissa pan ja span erilainen rakenteellinen konteksti: vs.. Vastaavasti span vs. spoon: vs.. Tässä tapauksessa ero johtuu äänteiden ympäristöstä, eli /p/:tä seuraavasta (right context) pyöreästä vokaalista. Ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Syksy 2001 p.45/55
46 Fonologinen jakauma (distribuutio) Fonologisella distribuutiolla tarkoitetaan niitä rajoitteita joiden mukaan äänteet voivat kielessä esiintyä. Niihin kuuluvat sallitut tavurakenteet ja äänteiden ympäristön määrittelemät kontekstit. Sen mukaan voidaan esim. päätellä etteivät /sloti/ tai /aittä/ ole suomenkielisiä sanoja. Näitä rajoitteita kutsutaan yleensä fonotaksiksi. Usein verrataan kahden äänteen distribuutioita; tällöin ne voivat olla ns. vapaassa vaihtelussa (free variation) fonotaksin suhteen tai komplementaarisessa distribuutiossa (complementary distribution), jolloin ne eivät jaa positiota rakenteiden suhteen. Ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Syksy 2001 p.46/55
47 Syntagma ja paradigma Äänteiden väliset suhteet voidaan siis kuvata kahden akselin avulla: systeemisellä akselilla (osana järjestelmää) ja kontekstuaalisella akselilla (osana rakennetta). Näin ollen jokainen, vaikkapa konsonantti, on ensisijaisesti osa konsonanttien ja äänteiden järjestelmää, jossa se kilpailee muiden konsonanttien kanssa rakenteellisesta paikastaan sanoissa. Ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Syksy 2001 p.47/55
48 Syntagma ja paradigma (jatkoa) Systeeminen akseli voidaan käsittää vertikaaliseksi; esim. sananalkuisten konsonanttien joukko kaksitavuisten sanojen alussa muodostaa paradigman, jota voidaan graafisesti kuvata seuraavalla tavalla: s k j / _ o t a / Toisaalta jokainen äänne ottaa osaa kontekstuaalisen distribuution ja fonotaktisten mahdollisuuksiensa kautta horisontaaliseen järjestelmään josta käytetään yleensä nimitystä syntagma. Ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Syksy 2001 p.48/55
49 Foneemi ja allofoni Tässä vaiheessa meillä on tarpeeksi tietoa, jotta voimme esitellä kaksi fonetiikan ja fonologian keskeistä termiä: foneemi ja allofoni. Foneemi on kielitieteen suhteen sillä tavalla ongelmallinen, että sille on yleensä yhtä monta määritelmää kuin on määrittelijääkin. Fonetiikan suhteen sen määritteleminen helpottaa kuitenkin työskentelyä. Määrittelemmekin sen tässä kaksiosaisesti, joistä ensimmäinen keskittyy kontrastiivisuuteen ja toinen osa distributionaalisiin tekijöihin. Ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Syksy 2001 p.49/55
50 Foneemi ja allofoni (jatkoa) 1. Kahden äänteen voidaan sanoa olevan eri foneemin reaalistumia tietyn kielen tietyssä murteessa jos ne toimivat erottavina tekijöinä kahden muuten fonologiselta rakenteeltaan samanlaisen sanan välillä ja jos ne sijaitsevat samassa ja yhdessä paikassa tätä rakennetta. 2. Sellaiset äänteet, jotka toistuvasti esiintyvät erilaisissa rakenteissa ja yhteyksissä (konteksteissa) voidaan luokitella tietyn foneemin edustajiksi jos niiden esiintyminen on komplementaarisessa distribuutiossa muihin äänteisiin nähden ja jos niiden foneettinen samankaltaisuus on sen asteista, että ne voidaan järkevästi luokitella yhteisen joukon jäseniksi. Ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Syksy 2001 p.50/55
51 Foneemi ja allofoni (jatkoa) Foneemi on siis allofonien muodostama joukko! Foneemit osoitetaan muiden fonologisten yksikköjen tapaan kenoviivoin kun taas allofonit osoitetaan hakasulkein. Allofonin käsite on kuitenkin abstrakti eikä sitä pidä suoraan verrata äänteen (phone) käsitteeseen, joka on yksittäinen foneettisesti erottuva tapahtuma. Ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Syksy 2001 p.51/55
52 Fonologiset säännöt Usein on hyödyllistä kuvata fonologisia ilmiöitä sääntöjen muodossa; esim. A = B / C D on jotakuinkin A reaalistuu B:nä C:n jälkeen ennen D:tä Sääntöjen jäsenet voivat olla foneemeita, foneettisia tapahtumia, foneettisten tai fonologisten piirteiden joukkoja jne. Esim. /X/ = [y] / /C/ /D/ Ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Syksy 2001 p.52/55
53 Fonologiset säännöt (jatkoa) Kontekstuaalinen spesifikaatio voi taas koostua vaihtoehdoista: [y]//c/ /D/ /x/ = [z]//f/ [x] Ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Syksy 2001 p.53/55
54 Fonologiset säännöt (jatkoa) Italian alveolaarista nasaalia voi siis kuvata seuraavanlaisen säännön avulla: { } / /n/ = /n/ = { / CVELAR } Ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Syksy 2001 p.54/55
55 Fonologiset säännöt (jatkoa) Vokaalin nasaalistumista (monissa kielissä) ennen nasaalikonsonantteja voidaan kuvata seuraavasti: { } [ Ṽ ]/ C /V/ = NAS [V ] Ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Syksy 2001 p.55/55
Mitä puhe on? Fonetiikan perusteet kieliteknologeille. Puheen analyysin viitekehys. Puhe ja Kommunikaatio. Puhe ja kommunikaatio (jatkoa)
Mitä puhe on? Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Martti Vainio Puheen analyysin viitekehys Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Mitä puhe on? p.1/43 S-114.770 Kieli kommunikaatiossa... Kevät 2001
Mitä puhe on? Fonetiikan perusteet kieliteknologeille
Mitä puhe on? Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Mitä puhe on? p.1/43 Puheen analyysin viitekehys S-114.770 Kieli kommunikaatiossa... Kevät 2001
Fonetiikan asema semioottisesti ja fonologian peruskäsitteistöä
Puhe ja kommunikaatio Fonetiikka ja fonologia Fonetiikan asema semioottisesti ja fonologian peruskäsitteistöä Martti Vainio Puhetieteiden laitos, Helsingin yliopisto Puhe on ihmisen kehittämistä kommunikoinnin
Fonetiikan asema semioottisesti ja fonologian peruskäsitteistöä
Fonetiikka ja fonologia p. 1/47 Fonetiikka ja fonologia Fonetiikan asema semioottisesti ja fonologian peruskäsitteistöä Martti Vainio Puhetieteiden laitos, Helsingin yliopisto FP1 Fonetiikan perusteet
Puhe ja kommunikaatio
Puhe ja kommunikaatio Puhe on ihmisen kehittämistä kommunikoinnin muodoista hienostunein ja monimutkaisin -- siihen on kerrostunut useanlaista informaatiota, joiden määrittelyyn tarvitaan jonkinlainen
Prosodian havaitsemisesta: suomen lausepaino ja focus
Prosodian havaitsemisesta: suomen lausepaino ja focus Martti Vainio Helsingin yliopisto, Fonetiikan laitos; Kieliteknologia Juhani Järvikivi, Turun yliopisto, Psykologia; University of Dundee Yleistä Lingvistisen
Vfo254: Puhekorpusten käyttö. Puhekorpusten lingvistinen representaatio. Yleistä. Symbolinen representaatio. Martti Vainio. Transkription tarkkuus
Symbolinen representaatio Vfo 254: Puhekorpusten käsittely: Puhekorpusten lingvistinen representaatio Martti Vainio Puhekorpuksen tutkimininen on mahdollista vain symbolisen representaation kautta näytteistettyä
Puhutun ja kirjoitetun rajalla
Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic
Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa
Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa Martti Vainio, Juhani Järvikivi & Stefan Werner Helsinki/Turku/Joensuu Fonetiikan päivät 2004, Oulu 27.-28.8.2004
Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16. Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi. Nykykielten laitos Helsingin yliopisto
Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16 Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi Nykykielten laitos Helsingin yliopisto Praat-puheanalyysiohjelma Mikä on Praat? Mikä on Praat? Praat [Boersma and Weenink, 2010] on
Suomen prosodian variaation tutkimuksesta
Suomen prosodian variaation tutkimuksesta Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto Tommi Kurki Turun yliopisto Prosodian käsitteestä prosodia käsittää kaikki ne puheen ilmiöt, jotka eivät ole segmentoitavissa
FP1/Clt 120: Fonetiikan perusteet: artikulaatiotavat
FP1/Clt 120: Fonetiikan perusteet: artikulaatiotavat Martti Vainio -- syksy 2006 Artikulaatiotavat Konsonantit voivat siis vaihdella artikulaatipaikan mukaan ja sen mukaan ovatko ne soinnillisia vai eivät
4. FONOLOGIA eli kielen äännerakenne
4. FONOLOGIA eli kielen äännerakenne Fonologiaksi kutsutaan deskriptiivisen kieliopin osaa, jossa kuvataan toisen jäsennystason elementtejä (ks. edellä ns. kaksoisjäsennys). Näillä äänne-elementeillä ei
» Fonetiikka tutkii puheen: Tuottamista -> ARTIKULATORINEN Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN Havaitsemista -> AUDITIIVINEN
» Fonetiikka tutkii puheen: Tuottamista -> ARTIKULATORINEN Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN Havaitsemista -> AUDITIIVINEN 1 Puhe-elimistä Helsingin Yliopiston sivuilla» Puhe-elimet voidaan jakaa
Puhenäytteiden mittailusta puhekorpuksen perkuuseen: kalastelua mato-ongella ja verkoilla. Mietta Lennes FIN-CLARIN / Helsingin yliopisto
Puhenäytteiden mittailusta puhekorpuksen perkuuseen: kalastelua mato-ongella ja verkoilla Mietta Lennes FIN-CLARIN / Helsingin yliopisto Johdanto Kun puhetta ja kieltä tutkitaan kvantitatiivisesti, on
FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA
FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA Heini Kallio, tohtorikoulutettava Käyttäytymistieteiden laitos, fonetiikka Helsingin yliopisto heini.h.kallio@helsinki.fi Fonetiikan haasteet kielenopetuksessa
Luento: Puhe. Mitä puhe on? Anatomiaa ja fysiologiaa. Puhetapahtuma. Brocan ja Wernicken alueet. Anatomiaa ja fysiologiaa. Puheen tuottaminen:
Puheen anatomiaa ja fysiologiaa Puhesignaalin analyysi Puheen havaitseminen luku 11 Luento: Puhe Mitä puhe on? Ihmisen kehittämä symbolinen kommunikaatiojärjestelmä. Perustuu sovittuihin kielellisiin koodeihin
Kieli ja viestinnän kokonaisuus
Kieli ja viestinnän kokonaisuus viesti verbaalinen nonverbaalinen kielioppi sanasto parakieli ekstralingv. keinot proksemii kka kinemiikk a 1 Pakieli l. paralingvistiset keinot sävelkulku äänenpaino vokalisaatiot
Varhainen leikki ja sen arviointi
Varhainen leikki ja sen arviointi Paula Lyytinen Jyväskylän yliopisto Psykologian laitos Hyvä Alku messut 2.9.2004 Leikin sisällöt eri ikävaiheissa Esine- ja toimintaleikit (0-3 v) Eksploratiiviset Funktionaalis-relationaaliset
Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa
Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite
Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä
Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/37 S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...
5 Akustiikan peruskäsitteitä
Puheen tuottaminen, havaitseminen ja akustiikka / Reijo Aulanko / 2016 2017 14 5 Akustiikan peruskäsitteitä ääni = ilmapartikkelien edestakaista liikettä, "tihentymien ja harventumien" vuorottelua, ilmanpaineen
Puhekorpukseet. Puhekorpukset ja puhetietokannat. Puhekorpus. Martti Vainio
Puhekorpukset ja puhetietokannat Puhekorpus Puhekorpukset Martti Vainio Määritelmä: Puhutun kielen korpus (engl. spoken language corpus) on mikä tahansa kokoelma puheäänitteitä, joka on tietokoneen luettavassa
Foneettiset symbolit
Clt 120: Fonetiikan perusteet: intro, äänentuotto, artikulaatiopaikat Martti Vainio -- syksy 2006 Foneettiset symbolit 5000-8000 eri kieltä n. 300 foneettista symbolia riittää niiden kuvaamiseen puheentuotto-
11.4. Context-free kielet 1 / 17
11.4. Context-free kielet 1 / 17 Määritelmä Tyypin 2 kielioppi (lauseyhteysvapaa, context free): jos jokainenp :n sääntö on muotoa A w, missäa V \V T jaw V. Context-free kielet ja kieliopit ovat tärkeitä
Ainakin vuosien 2004 ja 2006 fonetiikan
Havaintoja ja keskustelua SUOMEN KVANTITEETTIOPPOSITION FONOLOGISESTA TULKINNASTA Ainakin vuosien 2004 ja 2006 fonetiikan päivien keskusteluissa asetettiin kyseenalaiseksi Karlssonin (1969) identiteettiryhmätulkinta,
Prominenssin toteutuminen kolmessa yleispuhesuomen varieteetissa
lektiot Prominenssin toteutuminen kolmessa yleispuhesuomen varieteetissa RIIKKA YLITALO Väitöksenalkajaisesitelmä Oulun yliopistossa 5. kesäkuuta 2009 Termi prominenssi tarkoittaa toisaalta puheen joidenkin
Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu
Suomen kielen variaatio 1 Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Puhuttu ja kirjoitettu kieli Puhuttu kieli on ensisijaista. Lapsi oppii (omaksuu) puhutun kielen luonnollisesti siinä ympäristössä,
Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys
Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys
Sisällys. Sisällys. Esipuhe...13. 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17. I Äänteellisen kehityksen edellytykset
Sisällys Esipuhe...13 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17 1.1 Äänteiden tuotto...17 1.1.1 Vokaalit...18 1.1.2 Konsonantit...19 1.2 Fonologia...22 1.3 Foneettinen kirjoitus...23 I Äänteellisen
815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 2 vastaukset Harjoituksen aiheena on BNF-merkinnän käyttö ja yhteys rekursiivisesti etenevään jäsentäjään. Tehtävä 1. Mitkä ilmaukset seuraava
Tommi Nieminen. 35. Kielitieteen päivät Vaasa
Kielten laitos Jyväskylän yliopisto 35. Kielitieteen päivät Vaasa 23. 24.5.2008 Jäsennys Jäsennys Jäsennys Jäsennys Metateorian ongelma taustalla kielitieteen metateorian tai tieteenparadigman epätyydyttävä
Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat
Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet
Avoimen lähdekoodin kaksitasokielioppikääntäjä
Avoimen lähdekoodin kaksitasokielioppikääntäjä Miikka Silfverberg miikka piste silfverberg at helsinki piste fi Kieliteknologia Helsingin yliopisto Avoimen lähdekoodin kaksitasokielioppikääntäjä p.1/23
Käyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin
Käyttöliittymä Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Tasot: 1. Teknis-fysiologis-ergonimen 2. Käsitteellis-havainnoillinen 3. Toiminnallis-kontekstuaalinen, käyttötilanne
Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa
Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn
Artikulatoriset piirteet. Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit. Piirteiden tyypit. Artikulaatiotavat
Artikulatoriset piirteet Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Konsonantit voidaan jakaa luokkiin sen mukaan miten ja missä kohtaa ääniväylää.
Puheen tuotto ja havaitseminen II
Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen tuotto ja havaitseminen II p.1/40 Artikulatoriset piirteet Konsonantit voidaan jakaa luokkiin sen
Organization of (Simultaneous) Spectral Components
Organization of (Simultaneous) Spectral Components ihmiskuulo yrittää ryhmitellä ja yhdistää samasta fyysisestä lähteestä tulevat akustiset komponentit yhdistelyä tapahtuu sekä eri- että samanaikaisille
Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa
SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi, 6 op (kl08, IV) Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa Esimerkki I Viittoma vai lause? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto, kielten laitos, suomalainen
FORMAALI SYSTEEMI (in Nutshell): aakkosto: alkeismerkkien joukko kieliopin määräämä syntaksi: sallittujen merkkijonojen rakenne, formaali kuvaus
FORMAALI SYSTEEMI (in Nutshell): Formaali kieli: aakkosto: alkeismerkkien joukko kieliopin määräämä syntaksi: sallittujen merkkijonojen rakenne, formaali kuvaus esim. SSM:n tai EBNF:n avulla Semantiikka:
Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi
Luovuus ja assosiationismi Kieli merkitys ja logiikka 4: Luovuus, assosiationismi Käsittelemme ensin assosiationismin kokonaan, sen jälkeen siirrymme kombinatoriseen luovuuteen ja konstituenttimalleihin
Puheen tuotto ja havaitseminen I Vokaalit. Puheentuoton lähde-suodin -malli. Glottaalinen äänilähde. Fonaatio
Puheen tuotto ja havaitseminen I Vokaalit Martti Vainio Puheentuoton lähde-suodin -malli Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen tuotto ja havaitseminen I p.1/49 S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...
Puheen tuotto ja havaitseminen I
Puheen tuotto ja havaitseminen I Vokaalit Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen tuotto ja havaitseminen I p.1/49 Puheentuoton lähde-suodin -malli S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...
S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta
S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 3 puheen havaitseminen Mikä on akustinen vihje (acoustic cue)? Selitä seuraavat käsitteet ohjelman ja kirjan tietoja käyttäen: Spektrogrammi
Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.
Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja
Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...
Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen
8. Kieliopit ja kielet
8. Kieliopit ja kielet Suomen kielen sanoja voidaan yhdistellä monella eri tavalla. Kielioppi määrää sen, milloin sanojen yhdistely antaa oikein muodostetun lauseen. "Mies räpyttää siipiään" on kieliopillisesti
Puhesynteesi. Martti Vainio. 11. huhtikuuta 2003
Puhesynteesi Signaalin generointi Martti Vainio mailto:martti.vainio@helsinki.fi 11. huhtikuuta 2003 Signaalin generointi puhesynteesissä Kuinka tuottaa foneettisesta symbolisesta tiedosta jatkuvaa signaalia
Mitä suomen intonaatiosta tiedetään
Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?
Tiistai klo 10-12 Jari Eerola 20.1.2015
Tiistai klo 10-12 Jari Eerola 20.1.2015 } 20.1. Kuvaajatyypit ja ohjelmat Analyysiohjelmista Praat ja Sonic Visualiser Audacity } 27.1. Nuotinnusohjelmista Nuotinnusohjelmista Musescore } Tietokoneavusteinen
Oulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty.
Puhekieli Kirjoitettu kieli ja puhuttu kieli eroavat aika paljon suomen kielessä. Katsomme, miten puhekieli toimii. Keskitymme Oulun alueen puhekieleen, mutta osa puhekielen piirteistä on sellaisia, että
Tieteenfilosofia 2/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 2/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Viisauden sanoja Aristoteleelta Aristoteles (De int. 1.): Ääneen puhutut sanat ovat sielullisten vaikutusten symboleja
Kuulohavainnon perusteet
Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä
FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. 0. Johdanto
FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. Johdanto Funktionaalianalyysissa tutkitaan muun muassa ääretönulotteisten vektoriavaruuksien, ja erityisesti täydellisten normiavaruuksien eli Banach avaruuksien ominaisuuksia.
Tekstien ääniä. Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto
Tekstien ääniä Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto 39. Kielitieteen päivät, Tallinna 16. 18.5.2012 Mitä väliä? teoreettinen ja metodologinen tarve? teksti ääni suhde työkaluajatteluun ei ääniä > monologinen
Yleisen kielitieteen opetus
Yleisen kielitieteen opetus 2011-2012 Kursseille ilmoittautuminen Kursseille ilmoittaudutaan WebOodin kautta. Perusopinnot Yleisen kielitieteen peruskurssi (CYK110 402968) Ryhmä 1 P1, ma 12-14, ke 14-16,
Semioottinen Analyysi
Semioottinen Analyysi Hannele Leskinen 1 Määritelmä Semiotiikka = oppi merkeistä, merkkijärjestelmistä ja merkityksistä Kielenrakenne merkkijärjestelmänä Koiran viittaus suhde todelliseen koiraan. Tieteenalana
Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet
Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet Martti Vainio, syksy 2006 Voice Onset Time (VOT) soinnittomilla klusiileilla äänihuulten värähtely (fonaatio) lakkautetaan sulkeumavaihetta
LAUSELOGIIKKA (1) Sanalliset ilmaisut ovat usein epätarkkoja. On ilmaisuja, joista voidaan sanoa, että ne ovat tosia tai epätosia, mutta eivät molempia. Ilmaisuja, joihin voidaan liittää totuusarvoja (tosi,
1.5. Fonologia. 1.5.1 Vokaalit. Luku 1. Johdanto 11
Luku 1. Johdanto 11 1.5. Fonologia Koska muinaisbabylonian puhujia ei enää ole jäljellä, tietomme siitä, miten kieltä äännettiin, täytyy perustua muihin lähteisiin. Koska kieli oli unohduksissa noin kahden
Sana rakenteen kategoriana (A. Radford: Transformational Grammar. A First Course)
Sanaluokista Lauseet eivät ole mitä tahansa äännejonoja; niillä on hierarkkinen konstituenttirakenne, jossa äänteet muodostavat sanoja, sanat lausekkeita ja lausekkeet lauseita. konstituentit kuuluvat
JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS
JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS LUONNOLLISEN KIELEN KÄSITTELY (NATURAL LANGUAGE PROCESSING, NLP) TEKOÄLYSOVELLUKSET, JOTKA LIITTYVÄT IHMISTEN KANSSA (TAI IHMISTEN VÄLISEEN) KOMMUNIKAATIOON, OVAT TEKEMISISSÄ
Näkökulmia kirjallisuuteen, 5 tyylistä ja runoudesta
Näkökulmia kirjallisuuteen, 5 tyylistä ja runoudesta Cecilia Therman SULJETHAN MATKAPUHELIMESI! Jättäkää myöhästyville paikkoja oven lähelle. Ohjelma 1. Keskustelua tyylistä 2. Ohjeita runojen analysoimiseen
Suomen puherytmi typologisessa katsannossa
Suomen puherytmi typologisessa katsannossa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Michael O Dell Tampereen yliopisto 36. Kielitieteen päivät Jyväskylässä 14. 16.5.2009 Lopputulemat heti kärkeen suomen tavuajoitteisuus
Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka
TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,
ATLAS.ti -ohjelma laadullisen analyysin tukena Miten me sitä on käytetty?
ATLAS.ti -ohjelma laadullisen analyysin tukena Miten me sitä on käytetty? Sanna Karhunen, FM, tohtorikoulutettava viestintätieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Emma Kostiainen, FT, lehtori opettajankoulutuslaitos,
Helpon suomen alkeet. Miten puhua niin, että kielenoppijakin ymmärtää? Salla Kurhila & Taija Udd, Suomen kieli ja kulttuuri, Helsingin yliopisto
Helpon suomen alkeet Miten puhua niin, että kielenoppijakin ymmärtää? Salla Kurhila & Taija Udd, Suomen kieli ja kulttuuri, Helsingin yliopisto Puhu ja vastaanota puhetta selvästi Äännä selkeästi älä mumise
Rajoittamattomat kieliopit (Unrestricted Grammars)
Rajoittamattomat kieliopit (Unrestricted Grammars) Laura Pesola Laskennanteorian opintopiiri 13.2.2013 Formaalit kieliopit Sisältävät aina Säännöt (esim. A -> B C abc) Muuttujat (A, B, C, S) Aloitussymboli
Lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen toisella kielellä
Lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen toisella kielellä FT Lea Nieminen Jyväskylän yliopisto 3.10.2016 Lukemisen ja kirjoittamisen monitasoiset prosessit Lukemisen alemman tason prosessit Dekoodaaminen kirjainjono
Kielellisen datan käsittely ja analyysi tutkimuksessa
Kielellisen datan käsittely ja analyysi tutkimuksessa Kimmo Koskenniemi 4.4.2007 Yleisen kielitieteen laitos Humanistinen tiedekunta Kielidataa on monenlaista Tekstiä erilaisista lähteistä kirjoista, lehdistä,
FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan:
LOGIIKKA 1 Mitä logiikka on? päättelyn tiede o oppi muodollisesti pätevästä päättelystä 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: sisältö, merkitys: onko jokin premissi
Miten tutkia lähdekielen vaikutusta oppijankielen universaalina piirteenä?
Miten tutkia lähdekielen vaikutusta oppijankielen universaalina piirteenä? Esitelmä oppijankielen korpustyöpajassa 17.1.2008 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto Oppijankielen universaaleja piirteitä
AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011
AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa
Automaatit. Muodolliset kielet
Automaatit Automaatit ovat teoreettisia koneita, jotka käsittelevät muodollisia sanoja. Automaatti lukee muodollisen sanan kirjain kerrallaan, vasemmalta oikealle, ja joko hyväksyy tai hylkää sanan. Täten
Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?
Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Tommi Nieminen 40. Kielitieteen päivät, Tampere 2. 4.5.2013 Empiria (kielitieteessä)? lähtökohtaisesti hankala sana niin käsitteellisesti kuin käytöltään
Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä.
Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä. Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan...
KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa
KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua
Artikulatoriset piirteet. Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit. Piirteiden tyypit. Artikulaatiotavat
Artikulatoriset piirteet Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Konsonantit voidaan jakaa luokkiin sen mukaan miten ja missä kohtaa ääniväylää.
Puheen tuotto ja havaitseminen II
Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen tuotto ja havaitseminen II p.1/40 Artikulatoriset piirteet Konsonantit voidaan jakaa luokkiin sen
Intonaation analyysi ja annotointi puhekorpuksissa
Intonaation analyysi ja annotointi puhekorpuksissa 4.4.2002/HY:n fonetiikan laitos Stefan Werner stefan.werner@joensuu.fi Kieliteknologia/JoY Intonaation analyysi/annotointi HY 4.4.2002 p.1/43 Intonaation
Laskuharjoitus 2 ( ): Tehtävien vastauksia
TT12S1E Tietoliikenteen perusteet Metropolia/A. Koivumäki Laskuharjoitus 2 (11.9.2013): Tehtävien vastauksia 1. Eräässä kuvitteellisessa radioverkossa yhdessä radiokanavassa voi olla menossa samanaikaisesti
S BAB ABA A aas bba B bbs c
T-79.148 Kevät 2003 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 8 Demonstraatiotehtävien ratkaisut 4. Tehtävä: Laadi algoritmi, joka testaa onko annetun yhteydettömän kieliopin G = V, Σ, P, S) tuottama
Kieli merkitys ja logiikka. Luento 6: Merkitys ja kieli
Kieli merkitys ja logiikka Luento 6: Merkitys ja kieli Merkitys ja kieli Merkitys ja kieli Sanat ja käsitteet Kompositionaalisuus Propositiologiikka Kysymykset Merkityksen luonne Miten ihminen hahmottaa
on rekursiivisesti numeroituva, mutta ei rekursiivinen.
6.5 Turingin koneiden pysähtymisongelma Lause 6.9 Kieli H = { M pysähtyy syötteellä w} on rekursiivisesti numeroituva, mutta ei rekursiivinen. Todistus. Todetaan ensin, että kieli H on rekursiivisesti
Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.
Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan
Lafayette Smart Käyttöopas
Lafayette Smart Käyttöopas DC-70 Smart Yhteystieto: 032344300 www.hjorth.fi www.lafayette.eu Lafayette AB 2017 1 Sisällysluettelo Virran kytkeminen s.3 Normaalitila s.4 Kanavatila s.5 Pikavalinnan/suosikin:
4 Fonetiikkaa. Puhe-elimet
4 Fonetiikkaa Puhe on kaiken kaikkiaan hyvin monitasoinen ja monimutkainen inhimillinen ja fysikaalinen ilmiö, sisältäen kysymyksiä liittyen mm. kognitioon, kieleen, fysiologiaan, kuuloon ja akustiikkaan.
Mitä on morfologia? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Suomalainen viittomakieli
Mitä on morfologia? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Suomalainen viittomakieli tommi.jantunen@campus.jyu.fi Sisältö: 1. Morfologian käsitteestä... 1 2. Morfologian määritelmiä... 1 3.
Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna
Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.
Suotuisia ja haasteellisia luku- ja kirjoitustaidon profiileja
Suotuisia ja haasteellisia luku- ja kirjoitustaidon profiileja Marita Mäkinen Tampereen yliopisto marita.makinen@uta.fi Huomisen tekstitaidot 8.11.2008 Pitkittäistutkimus Lukitaitojen aikaan Aki 6v Aki
Rekursiolause. Laskennan teorian opintopiiri. Sebastian Björkqvist. 23. helmikuuta Tiivistelmä
Rekursiolause Laskennan teorian opintopiiri Sebastian Björkqvist 23. helmikuuta 2014 Tiivistelmä Työssä käydään läpi itsereplikoituvien ohjelmien toimintaa sekä esitetään ja todistetaan rekursiolause,
Äärellisten automaattien ja säännöllisten kielten ekvivalenssi
Äärellisten automaattien ja säännöllisten kielten ekvivalenssi Osoitamme seuraavan keskeisen tuloksen: Lause 1.8: [Sipser Thm. 1.54] Kieli on säännöllinen, jos ja vain jos jokin säännöllinen lauseke esittää
9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet
9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman
Puheen akustiikan perusteita
Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/39 Äänet, resonanssi ja spektrit ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille
Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä
Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä 15.3.2018 Kaisa Lohvansuu, FT JYU. Since 1863. 1 -Kieli ja aivot -Aivotutkimus: Mitä tutkitaan ja miksi? -Mitä hyötyä aivotutkimuksesta on? JYU. Since 1863. 2 Aivotutkimuksen
5/11 6/11 Vaihe 1. 6/10 4/10 6/10 4/10 Vaihe 2. 5/11 6/11 4/11 7/11 6/11 5/11 5/11 6/11 Vaihe 3
Mat-.9 Sovellettu todennäköisyyslasku A / Ratkaisut Aiheet: Avainsanat: Verkot todennäköisyyslaskennassa Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat Jakaumien tunnusluvut Kertymäfunktio, Momentit, Odotusarvo,
Miksi prosodiasta tulee olla kiinnostunut? Prosodia. Äänteiden yläpuolella. Mitä? ja Miten?
Miksi prosodiasta tulee olla kiinnostunut? Prosodia Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Prosodiaa käytetään kaikissa kielissä ilmaisemaan rakenteellista, semanttista ja funktionaalista
Prosodia. Martti Vainio. Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto. Prosodia p.1/46
Prosodia Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Prosodia p.1/46 Miksi prosodiasta tulee olla kiinnostunut? Prosodiaa käytetään kaikissa kielissä ilmaisemaan rakenteellista, semanttista ja
Valmistautuminen ja strategiat: tulkkaukseen valmistautuminen ja tulkkausstrategioiden suunnittelu. Osallistava tulkkaus.
1 2 3 Valmistautuminen ja strategiat: tulkkaukseen valmistautuminen ja tulkkausstrategioiden suunnittelu. Osallistava tulkkaus. Tulkit osana organisaatiota: tulkit yliopiston henkilökuntaa, motivaatio