Aistit ja kommunikaatio ARTIKULAATIO. Ritva Ketonen FT, puheterapeutti, eo Erityispedagogiikan opintosuunta/hy ÄÄNTEISTÖN HÄIRIÖT
|
|
- Pia Kapulainen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ARTIKULAATIO Ritva Ketonen FT, puheterapeutti, eo Erityispedagogiikan opintosuunta/hy 1 ÄÄNTEISTÖN HÄIRIÖT Fonologinen häiriö =äännejärjestelmien, kielijärjestelmien ja ja äänteitä koskevien sääntöjen hallinnan häiriö. Usein useissa äänteissä. Sanan merkitys voi muuttua. Foneettinen häiriö = äänteen/äänteiden tuottamisen ja artikulaation häiriö. 90 % koululaisten puhevirheistä. Sanan merkitys ei yl. muutu. Aistit ja kommunikaatio 2017 Ritva Ketonen 2 Ritva Ketonen syksy
2 ARTIKULAATIOVIRHEIDEN SYITÄ (QVARNSTRÖM,1993; ks myös Kunnari & Savinainen-Makkonen, 2012) Puhe-elinten orgaaniset viat eli dysglossiat -halkiot, epämuodostumat, kireä kielijänne (ankyloglossia) Neurogeeniset motoriset puhehäiriöt - dysartria, anartria - dyspraksia, apraksia - ADHD? - liittyvät usein kehitysvammaan, kielelliseen erityisvaikeuteen Aistit ja kommunikaatio 2017 Ritva Ketonen 3 SYITÄ Funktionaaliset äännevirheet eli dyslaliat - ei näkyvää orgaanista taustaa - dyspraksiasta erottaminen voi olla hankalaa - taustalla voi olla virheoppimista - joskus liikaa yrittämistä Muita syitä - kuulovammat - äidinkieli, murre - puhemallit, ympäristötekijät Aistit ja kommunikaatio 2017 Ritva Ketonen 4 Ritva Ketonen syksy
3 ÄÄNTEIDEN NORMAALIT ÄÄNTYMÄPAIKAT Aistit ja kommunikaatio 2017 Ritva Ketonen 5 ÄÄNTYMÄPAIKAT (Sovijärvi) Pääjako 1. Labiaalit (huulten alue): p, b, m, v 2. Dentaalit (hammasäänteet): t, d, n, l, r, s 3. Palataalit (lakiäänteet): j, k, g, äng-äänne 4. Laryngaalit (kurkunpää-äänteet) Vokaalit: Etuvokaalit: e, i, y, ä, ö (kielen korkein kohta on edessä) Takavokaalit: a, o, u (kielen korkein kohta on takana) Aistit ja kommunikaatio 2017 Ritva Ketonen 6 Ritva Ketonen syksy
4 ÄÄNTYMÄTAVAT Klusiilit (umpiäänteet)-/k/p/t/-/b/d/g/ Frikatiivit (hankausäänteet)-/f/h/s/z/ /ʒ/ Tremulantit (täryäänteet)-/r/ Lateraalit (laideäänteet) -/l/ Nasaalit (nenä-äänteet)- /m/n/äng-äänne Aistit ja kommunikaatio 2017 Ritva Ketonen 7 ARTIKULAATIOHÄIRIÖT 1. Konsonantit a) Äänne puuttuu kokonaan, ei korvaudu b) Äänne korvautuu toisella äänteellä c) Äänne vääristyy; ääntymäpaikka tai tapa on virheellinen d) Äänteiden lisääntyminen e) Äänteiden sulautuminen toisiinsa tai äänteiden konfuusio 2. Vokaalit a) Pitkä ja lyhyt vokaali sekoittuvat tai muuttuvat samankaltaisiksi sanan sisällä b) Etu-ja takavokaalin sekaannus c) Diftongit voivat kääntyä tai sulautua d) Vokaalien nasaalistuminen e) Vokaalien puuttuminen (erit.kuulovammat) Aistit ja kommunikaatio 2017 Ritva Ketonen 8 Ritva Ketonen syksy
5 TAVALLISIMMAT ARTIKULAATIOHÄIRIÖT 1 /s/-virheisyys (sigmatismi) a) Interdentaalinen (hampaiden välinen) b) Postdentaalinen (hampaiden takainen) c) Addentaalinen (alahampaita vasten) d) Lateraalinen (kielen laiteen kautta) bi-unilateraalinen tai lateroflexus dexter=oik., sinister=vasemmalla Aistit ja kommunikaatio 2017 Ritva Ketonen 9 /s/ virheisyys (jatkoa) e) Stridens (viheltävä) f) Nasaalinen (nenäsointinen) g) Liian voimakas tai heikko h) Korvautunut Aistit ja kommunikaatio 2017 Ritva Ketonen 10 Ritva Ketonen syksy
6 TAVALLISIMMAT ARTIKULAATIOHÄIRIÖT 2 /r/-virheisyys (rhotasismi) a) Bilabiaalinen (huulitäryinen) b) Interdentaalinen (kielen täry syntyy hampaiden välissä) c) Lingvolabialis ( kielen täry on ylähuulella asti) d) Buccaalinen (poski-) Aistit ja kommunikaatio 2017 Ritva Ketonen 11 /r/-virheisyys jatkoa e) Uvulaarinen kurkku-r -yleisin f) Frikatiivinen (tärytön) g) Dorsaalinen (kielenselkäinen) h) Lateraalinen (laide-), lateroflexus i) Nasaalinen (nenäsointinen) j) Faryngaalinen (kurkunpää) k) Korvautunut Aistit ja kommunikaatio 2017 Ritva Ketonen 12 Ritva Ketonen syksy
7 TAVALLISIMMAT ARTIKULAATIOHÄIRIÖT 3 /t/-virheisyys a) Interdentaalinen (hampaiden välissä) b) Medioalveolaarinen (d:n paikalla) /l/-virheisyys a) dorsaalinen /k/-virheisyys a) Korvautunut b) Harv. glottaaliklusiili Aistit ja kommunikaatio 2017 Ritva Ketonen 13 ARTIKULAATIOVIRHEEN DIAGNOSOINTI Alussa seula, jolla poimitaan lapset tarkempaan syyniin: Spontaanipuhe, testisanat, lukeminen, luetteleminen, peli Miltä kuulostaa? Puheentuotto kokonaisuutena; selkeää/epäselvää, äänen laatu? Akustinen vaikutelma äännevirheestä usein hyödyllinen; pehmeä, terävä, puristeinen jne. Miltä näyttää? Katso taas kokonaiskuva, myötäliikkeitä? Tarkempi analyysi paikasta.katso myös hampaat, kieli ja hengitys Suualueen motoriikka Jos mahdollista, kysy lisää erityisopettajalta/puheterapeutilta Aistit ja kommunikaatio 2017 Ritva Ketonen 14 Ritva Ketonen syksy
8 DIAGNOSOINTI (JATKUU) Mitä lapsi/nuori itse ajattelee äännevirheestään? Mitä jo osaa? Hyvät äännekontekstit Motivaatio? Aistit ja kommunikaatio 2017 Ritva Ketonen 15 HARJOITTELUSTA aluksi paikoitus eli katsotaan ja harjoitellaan oikea äänteen paikka apuna voi olla apuäänteitä, hyödynnetään helpottavat kontekstit eron kuuleminen oikean ja virheellisen äänteen välillä tärkeä! oikea äänne ensin eristyksissä sitten tavuihin, sanoihin ja lauseisiin yleistäminen kaikkeen puheeseen Aistit ja kommunikaatio 2017 Ritva Ketonen 16 Ritva Ketonen syksy
9 KAIKILLE SOPIVIA HARJOITUKSIA Suotuisin aika on silloin kun virheellistä äännettä ei vielä ole Kasvojen ilmeiden matkiminen, huulten ja kielen liikkeiden matkiminen liikkeet eriytyneiksi, peili apuna Puhaltelut ja pillillä imeminen vahvistavat huuliota Äänteiden kuuntelu sanoista: kuuluuko sanassa /s/? Oikean ääntymäpaikan etsiminen: n,s,r,d ovat samassa paikassa (ks. d-kieli, kielen hyppely) Fonologisen tietoisuuden harjoitukset ovat hyviä artikulaatioharjoituksia: tavutus, äänteiden kuuntelu, alkuäänne Jos oikeaa äännettä kuuluu joskus - välitöntä palautetta! Aistit ja kommunikaatio 2017 Ritva Ketonen 17 KAIKILLE SOPIVIA HARJOITUKSIA D-kielen puhuminen: den-den-den; de-de-de, pad n, pod n, ap-daa, ep-dee, padatin-padatti, pedetin-pedetti, podkkana, pudkki jne. Ekapeliä pelatessa voi äänteitä toistaa ääneen, ks. lukimat.fi Oikean ja virheellisen äänteen erottaminen tärkeää! Vähän ja usein on tehokkaampaa kuin kerralla paljon! Suora harjoittelu on tehokasta! Harjoittelun on oltava mukavaa ja motivoivaa! Aistit ja kommunikaatio 2017 Ritva Ketonen 18 Ritva Ketonen syksy
10 ERITYISTAPAUKSIA Ns. orakoje, jossa vierasesineen (yl. helmen) avulla saadaan kieli hakeutumaan oikeaan ääntöpaikkaan Tähän tarvitaan puheterapeutin, hammaslääkärin ja foniatrin yhteistyötä Käyttö esim. 2x20min/pv Kuva: Viphammas-hammaslaboratorio Aistit ja kommunikaatio 2017 Ritva Ketonen 19 ALOITTELEVALLE PUHEOPETTAJALLE Anna itsellesi aikaa äännevirheitä ei opi tunnistamaan hetkessä Jos haluat tietää, miten lapsi tuottaa äänteen,kuuntele ja katsele, yritä tuottaa samanlainen äänne, jos mahdollista Varmista, että äänne tuotetaan oikein, ennen kuin vahvistat sen käyttöä Aistit ja kommunikaatio 2017 Ritva Ketonen 20 Ritva Ketonen syksy
11 MILLOIN ETEENPÄIN? Onko esim. imemään ja syömään oppiminen ollut työlästä, kuolausta, syöminen epäsiistiä tai muita ongelmia suualueen motoriikassa Useampi äänne puuttuu tai äännevirheitä Puheessa myös fonologisia virheitä, kun lähestyy esiopetusikää tai on jo koulussa Sanojen taivutusvirheitä Nimeämisvaikeutta ja /tai työmuistin kapeutta Edistystä ei tapahdu ahkerasta harjoittelusta huolimatta Sitkeiden äännevirheiden lisäksi suvussa lukivaikeutta tai muita kielellisiä pulmia Aistit ja kommunikaatio 2017 Ritva Ketonen 21 FILOSOFISIA KYSYMYKSIÄ missä on normaalin ja häiriön raja? kuinka paljon äännevirhe haittaa kantajaansa? jos äänne kuulostaa hyvältä, mutta ääntymäpaikka on väärä, haittaako se? ammatinvalinta? kuinka paljon persoona muuttuu? Aistit ja kommunikaatio 2017 Ritva Ketonen 22 Ritva Ketonen syksy
12 KATSO LISÄÄ Fonologiatesti (Kunnari-Savinainen-Makkonen & Saaristo-Helin) Adams, I. (2001). Humppati pumppaa suu jumppaa kirja suualueen motorisista harjoitteista. Puheterapeuttien kustannus. (loppuunmyyty-kirjasto?) Holopainen, L. (1994). Logopedian perustiedot: artikulaation ja fonologian häiriöt. Kirjastosta? Kunnari, S. & Savinainen-Makkonen, T. (2012). Pienten sanat. Lasten äänteellinen kehitys. PS-kustannus. Ks. Esimerkki: Espoo.fi puheterapia puheopetusmateriaaleja Aistit ja kommunikaatio 2017 Ritva Ketonen 23 Änkytys ICD-10: äänteet, tavut tai sanat toistuvat tiheään tai pitkittyvät tai usein toistuvat takeltelut ja tauot särkevät puheen rytmin. Motorinen puhehäiriö, jolla on yhteydet kielelliseen toimintaan ja tunne-elämään Myötäliikkeet: puheen toistoihin, pitkittymisiin tai taukoihin voi liittyä samanaikaisia kasvojen tai muiden ruumiinosien liikkeitä Sujumattomuus kestänyt väh. 3 kuukautta Lapsista n. 5% änkyttää jossain vaiheessa, aikuisista 1% Ritva Ketonen HY 24 Ritva Ketonen syksy
13 Änkytys Puhuja tunnistaa jo varhain Liittyy usein puheen hallinnan menettämisen tunne Voi liittyä pelon, häpeän, vihan syyllisyyden ja epäonnistumisen tunteita Vanhemmilla syyllisyyttä ja ahdistusta Syytä ei tiedetä tarkasti Lapsella taipumusta sujuvan puheen vaikeuksiin Pojilla noin 4x yleisempää, tytöt kuntoutuu usein nopeammin Perinnöllisyys vaikuttaa Puhemotoriikan kypsyneisyys vs. nopea kielenkehitys Lapsen temperamentti Kommunikointiympäristön laatu Ritva Ketonen HY 25 Änkytys Äänteen tai sanojen toistot: t-t-t-talo, ta-ta-talo Äänteen kuuluvat venytykset: vvvvene Kuulumattomat lukkiutumiset:.kala (myötäliikkeitä) Änkytys on lievää, kun äänteiden tai tavujen toistojen määrä on 3-9% puhutuista tavuista ja kesto max sekunnin mittaisia Änkytys on vaikeaa, kun vähintään 10% puhutuista tavuista on sujumattomia Ritva Ketonen HY 26 Ritva Ketonen syksy
14 Alkava änkyttäjäkö? 4-5 oiretta seuraavista: o o o o o Sanan osan toistot (pe-pe-pe-pekka) ja pitkittymiset (aaaaaaaauto) vähintään 7 % puhutuista sanoista Toistot vähintään 3 yksikköä (pe-pe-pe) Toistoissa usein korvaava vokaali (u-u-u-auto) Pitkittymät kestävät yli 1 sek Vaikeus aloittaa / pysäyttää ääni toistoissa Ritva Ketonen HY 27 Änkytyksen hoidosta Epäsuora kuntoutus, yl. pienille lapsille Suora kuntoutus Koululainen tarvitsee aina terapiaa o Tietoa änkytyksestä o Yhteistyö vanhempien ja koulun kanssa o Terapiakurssit, ryhmämuotoista terapiaa o Sisarukset huomioitava Pysyvä kuntoutuminen on mahdollista Yli 2v änkytystä, ennuste heikompi Ritva Ketonen HY 28 Ritva Ketonen syksy
15 Änkytys Tartu ajoissa asiaan > 6kk änkytystä Kysy neuvoa Ohjaa muita opettajia Korjaa vanhentuneita käsityksiä Katso Pa-papal Ritva Ketonen HY 29 Ritva Ketonen syksy
ERIA249 Puheen ja kielen kehityksen tukeminen
Jyväskylän yliopisto, erityispedagogiikka ERIA249 Puheen ja kielen kehityksen tukeminen Osa 3: Artikulaatio ja fonologia Tiina Pilbacka-Rönkä Tpilbacka@gmail.com Kommunikaation häiriöt Kielen häiriöt ASHA
Lisätiedotäänteiden tuottamista ntymistä tyypillisellä ja
Artikulaatioksi kutsutaan puheää äänteiden tuottamista ja käyttk yttämistä.. Se on myös äänteiden ääntymist ntymistä tyypillisellä ja tietyllä kohdalla äänt ntöväylää. Fonologia on oppi äänteist nteistä.
LisätiedotSisällys. Sisällys. Esipuhe...13. 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17. I Äänteellisen kehityksen edellytykset
Sisällys Esipuhe...13 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17 1.1 Äänteiden tuotto...17 1.1.1 Vokaalit...18 1.1.2 Konsonantit...19 1.2 Fonologia...22 1.3 Foneettinen kirjoitus...23 I Äänteellisen
LisätiedotS-äänteen harjoitteluohjeet
Puheterapia 1 (11) S-äänteen harjoitteluohjeet S-äänteen muodostaminen S-äänne muodostuu siten, että kieli on kourumaisena yläetuhampaiden takana hammasvallia vasten Kielen ja hammasvallin väliin jää siis
LisätiedotKielellinen erityisvaikeus (SLI)
Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Ritva Ketonen FT, puheterapeutti, eo HY Lapsen normaalin kielenkehityksen vaiheita o 7-9 kk monipuolista jokeltelua o 10-15 kk eleitä ilmaisun tukena o 1v6kk 1-30 merkityksellistä
LisätiedotR-äänteen harjoitteluohjeet
Puheterapia 1 (11) R-äänteen harjoitteluohjeet R-äänteen muodostaminen R ääntyy yläetuhampaiden takana, samassa paikassa kuin D-äänne. Kielen kärki lyö leveänä ja vähän kuppimaisena hammasvalliin, ja ulos
LisätiedotLähetekriteerit HUSin Foniatrian poliklinikalle
HYKS, Silmä-korvasairaala Pää- ja kaulakeskus Foniatrian poliklinikka Lähetekriteerit HUSin Foniatrian poliklinikalle Foniatrian erikoisalan numero lähetettä tehdessä on 57. Foniatrian alaan kuuluvat äänen,
LisätiedotHarjoituksia ELLIn korteille.
Harjoituksia ELLIn korteille. Tämän ohjeen harjoitukset on laadittu ELLIN korttien kanssa tehtäviksi. Harjoituksissa ELLIN kortteja käytetään tukena, siten että tehtävään kuuluvat kortit ovat näkyvillä.
LisätiedotL-äänteen harjoitteluohjeet
Puheterapia 1 (10) L-äänteen harjoitteluohjeet L-äänteen muodostaminen L-äänne muodostuu, kun kielen kärki koskettaa litteänä ja leveänä yläetuhampaiden takana sijaitsevan hammasvallin keskikohtaa Ilma
LisätiedotLAPSEN PUHEEN SUJUVUUDEN HÄIRIÖT
LAPSEN PUHEEN SUJUVUUDEN HÄIRIÖT 3. painos 2008, Suomen änkyttäjien yhdistys ry 1. painos 2001 ja 2. painos 2004, Änkyttävien Lasten Yhdistys ÄLY ry Teksti: puheterapeutit Auli Laiho ja Sanna Vehka-aho
LisätiedotKURR KURR. Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(19)
Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(19) KURR KURR Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia www.papunet.fi Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 2(19) OHJEET R-ÄÄNTEEN HARJOITTELUUN
LisätiedotPuheopetuksen toteuttaminen alakouluissa
Puheopetuksen toteuttaminen alakouluissa Eveliina Lehto Pro gradu -tutkielma Turun yliopisto Kasvatustieteiden laitos Erityispedagogiikka Joulukuu 2017 Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän
LisätiedotKUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa
KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua
LisätiedotLAL-LAL- LAA Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(19)
Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(19) LAL-LAL- LAA Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia www.papunet.fi Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 2(19) OHJEET L-ÄÄNTEEN HARJOITTELUUN
LisätiedotFoniatrian alaan kuuluvat äänen, puheen, kielen ja nielemisen häiriöt. Foniatria on ollut itsenäinen erikoisala Suomessa vuodesta 1948.
HYKS, Silmä-korvasairaala Pää- ja kaulakeskus Foniatrian yksikkö 4.1.2019 Foniatrian lähetekriteerit Erikoisalan koodi on 57 Foniatrian alaan kuuluvat äänen, puheen, kielen ja nielemisen häiriöt. Foniatria
LisätiedotKIELEN KEHITYS JA LASTEN PUHETERAPIA. Puheterapeutti Krista Rönkkö Coronaria Contextia
KIELEN KEHITYS JA LASTEN PUHETERAPIA Puheterapeutti Krista Rönkkö Coronaria Contextia 20.9.2017 Kielen kehitys ennen kouluikää: 7-9 kk Vauva jokeltelee monipuolisesti 10-15 kk Vauva osaa käyttää eleitä
LisätiedotSSSSSSS. Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(19)
Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(19) SSSSSSS Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia www.papunet.fi Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 3(19) OHJEET S-ÄÄNTEEN HARJOITTELUUN
LisätiedotYHDESSÄ ETEENPÄIN
YHDESSÄ ETEENPÄIN www.ankytys.fi info@ankytys.fi Tiesitkö? Änkytys on tavallinen puheen otorisen koordinaation häiriö. Lapsista noin 5 % änkyttää vähintään kuuden kuukauden ajan, ja suurialta osalta vaiva
LisätiedotPUHU MINULLE KUUNTELE MINUA
Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa
LisätiedotFM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu
FM, laaja-alainen erityisopettaja Tiina Muukka 20.11.2012 Oulu Primaarilukutaidoton = oppija ei osaa lukea/kirjoittaa millään kielellä eikä hänellä ole tavallisesti koulutaustaa Sekundaarilukutaitoinen
Lisätiedot» Fonetiikka tutkii puheen: Tuottamista -> ARTIKULATORINEN Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN Havaitsemista -> AUDITIIVINEN
» Fonetiikka tutkii puheen: Tuottamista -> ARTIKULATORINEN Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN Havaitsemista -> AUDITIIVINEN 1 Puhe-elimistä Helsingin Yliopiston sivuilla» Puhe-elimet voidaan jakaa
LisätiedotPäivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere
Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden
LisätiedotFoneettiset symbolit
Clt 120: Fonetiikan perusteet: intro, äänentuotto, artikulaatiopaikat Martti Vainio -- syksy 2006 Foneettiset symbolit 5000-8000 eri kieltä n. 300 foneettista symbolia riittää niiden kuvaamiseen puheentuotto-
LisätiedotFP1/Clt 120: Fonetiikan perusteet: artikulaatiotavat
FP1/Clt 120: Fonetiikan perusteet: artikulaatiotavat Martti Vainio -- syksy 2006 Artikulaatiotavat Konsonantit voivat siis vaihdella artikulaatipaikan mukaan ja sen mukaan ovatko ne soinnillisia vai eivät
LisätiedotAlberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi
Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):
LisätiedotNuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen
Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen 16.9.2010 Helsinki Leila Kairaluoma, Niilo Mäki Instituutti KM, Erityisopettaja, tutkija Motivoimaa-hanke,Jyväskylä Erityisvaikeus Lukivaikeus
LisätiedotERIA249 Artikulaatio ja fonologia
Jyväskylän yliopisto, erityispedagogiikka ERIA249 Artikulaatio ja fonologia Seminaari Tiina Pilbacka-Rönkä Oppimistehtävä 1. Artikulaation arviointi - artikulaation seulonta n. 8 oppilaalle - - yhdelle
LisätiedotPEILI VISION. Kotikuntoutus - Case Kiuruvesi Jussi Auvinen, CEO
PEILI VISION Kotikuntoutus - Case Kiuruvesi jussi.auvinen@peilivision.fi +358 50 3767 150 2019 - Jussi Auvinen, CEO KOTIKUNTOUTUS 2 Potilas Liisa 55 vuotta Kroonistunut brocan afasia Erityisesti puheen
LisätiedotMelun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla
Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Irja Korhonen Ylilääkäri, Työterveys Aalto Lähteet: Suomen Lääkärilehti 36/2012 v sk 67 sivut 2445 2450b; Carter & Beh 1989; Miedema 2007; 3T Työturvallisuus
Lisätiedot4 Fonetiikkaa. Puhe-elimet
4 Fonetiikkaa Puhe on kaiken kaikkiaan hyvin monitasoinen ja monimutkainen inhimillinen ja fysikaalinen ilmiö, sisältäen kysymyksiä liittyen mm. kognitioon, kieleen, fysiologiaan, kuuloon ja akustiikkaan.
LisätiedotEväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?
Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta
LisätiedotFONIATRIAN EVOLUUTIO
FONIATRIAN EVOLUUTIO 2010 2018 Suomen ensimmäinen Foniatrian poliklinikka avattiin vuonna 1948. Foniatrian alaan kuuluvat äänen, puheen ja kielen häiriöt sekä nielemishäiriöt. Suurimmat potilasryhmät ovat
LisätiedotEskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8
Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8 Eskon ja Allin ihmemaa - harjoituslista SANATASO Jakso 1. Äänteet ja kirjaimet 1. Äänne ja kirjain (a, i, u, s) 1 Kuvasana 2. Äänne ja kirjain (a, i, u, s) 2 Kuvavalinta
LisätiedotRutiininomaisten tapahtumaseurantojen mallit
Kielen kehitys Lapsi oppii yhdistämään äänteitä pystyy kokoamaan niistä merkityksellisiä sanoja Kyky tuottaa äänteitä, kyky erottaa äänteet toisistaan Tunne- ja eleilmaisun kehittyminen fonologisen järjestelmän
Lisätiedothttp://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/fonterm/006.htm
Luku 2 Fonetiikkaa Puhe on kaiken kaikkiaan hyvin monitasoinen ja monimutkainen inhimillinen ja fysikaalinen ilmiö, sisältäen kysymyksiä liittyen mm. kognitioon, kieleen, fysiologiaan, kuuloon ja akustiikkaan.
LisätiedotFonologisen tietoisuuden ja kirjainten opettamisen tukeminen esi- ja alkuopetuksessa
Fonologisen tietoisuuden ja kirjainten opettamisen tukeminen esi- ja alkuopetuksessa HYVÄ ALKU -messut Jyväskylä, 2.-3.9. 2004 Elisa Poskiparta, Oppimistutkimuksen keskus, Turun yliopisto ÖTÖKÄSTÄ öö Muistitukien
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen).
Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen). Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan
LisätiedotLukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla
Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus
LisätiedotOhjevihkossa on käytetty papunetin kuvia Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(15)
Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(15) Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia www.papunet.fi Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 2(15) OHJEET K-ÄÄNTEEN HARJOITTELUUN K-äänne:
LisätiedotPuhe ja kommunikaatio
Puhe ja kommunikaatio Puhe on ihmisen kehittämistä kommunikoinnin muodoista hienostunein ja monimutkaisin -- siihen on kerrostunut useanlaista informaatiota, joiden määrittelyyn tarvitaan jonkinlainen
LisätiedotErityislapset partiossa
Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti
LisätiedotKielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)
Erityispedagogiikan koulutus Kommunikaatiokurssin luento 2010 Dosentti Elina Kontu Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K. 2007. Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)
LisätiedotOppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä
Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen
LisätiedotLasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot
Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL Neural Oy, neuropsykologikeskus Mitä kielellinen erityisvaikeus on? Häiriö,
Lisätiedot4. FONOLOGIA eli kielen äännerakenne
4. FONOLOGIA eli kielen äännerakenne Fonologiaksi kutsutaan deskriptiivisen kieliopin osaa, jossa kuvataan toisen jäsennystason elementtejä (ks. edellä ns. kaksoisjäsennys). Näillä äänne-elementeillä ei
LisätiedotLogopedian kandi- ja maisteriohjelmien esittely. Kaisa Launonen Logopedian yliopistonlehtori
Logopedian kandi- ja maisteriohjelmien esittely Kaisa Launonen Logopedian yliopistonlehtori Logopedian opinnot 300 op Teoriaopinnot 92 op Metodiopinnot 30 op + gradu 40 op Perusopinnot 25 op (1. vuosi)
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Kurssin sisältö. Luento 1: Johdanto. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, HY, kevät Saara Huhmarniemi 1
Kurssin sisältö Kieli merkitys ja logiikka Johdanto Biolingvistiikka: universaalikieliopin näkökulma kieleen ja kielen omaksumiseen Pauli Brattico, Biolingvistiikka. Luvut 1-6 ja luvusta 10 ja 11 osia.
LisätiedotLapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys
Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä.
Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä... (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja
LisätiedotMiten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus
Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,
LisätiedotAfaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto
Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto sisältö yleistä afasiasta ja kommunikaatiohäiriöistä minkälaisia häiriöitä afasia tuo tullessaan mitä muita
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotLeena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä.
Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä. Suomenkielen oppiminen ja oppimisvaikeudet Tämä on otsikkodia, kirjoita
LisätiedotKIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ
KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)
LisätiedotLASTEN VAATIVA LÄÄKINNÄLLINEN PUHETERAPIAKUNTOUTUS: VALTAKUNNALLINEN SELVITYS
LASTEN VAATIVA LÄÄKINNÄLLINEN PUHETERAPIAKUNTOUTUS: VALTAKUNNALLINEN SELVITYS Sari Kunnari, Elisa Heikkinen, Soile Loukusa, Tuula Savinainen-Makkonen, Anna-Leena Martikainen & Sini Smolander Child Language
LisätiedotKielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet
Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Leena Holopainen Professori Joensuun yliopisto Mitä ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (= lukivaikeudet, dysleksia)? Dysleksia on yksi
LisätiedotMatemaattiset oppimisvaikeudet
Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset taidot Lukumäärien ja suuruusluokkien hahmottaminen synnynnäinen kyky, tarkkuus (erottelukyky) lisääntyy lapsen kasvaessa yksilöllinen tarkkuus vaikuttaa siihen,
LisätiedotKEHITYKSELLINEN KIELIHÄIRIÖ JA SEN HUOMIOIMINEN
KEHITYKSELLINEN KIELIHÄIRIÖ JA SEN HUOMIOIMINEN 11.10.2018 Puheterapeutti Outi Paakkari Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, Tervaväylä SISÄLTÖ klo 09.30 11.00 Kielellisen kehityksen vaiheet ja kehityksessä
LisätiedotLogopedian tutkinto-ohjelma. Oulun yliopisto. Oulun yliopisto
Logopedian tutkinto-ohjelma Kuka ja mistä? Mitä on logopedia? Mitä on puheterapia? Logopedian opiskelu Oulussa Logopedian opiskelijoiden ainejärjestö Communica ry Logopedia = tieteenala Puheterapia = lääkinnällistä
LisätiedotPerseveraatiota vähentävät harjoitukset
KOMMUNIKAATIO Ihmiset kommunikoivat keskenään sanallisesti ja sanattomasti. Halvauksen jälkeen potilaalla voi kasvolihasten toispuoleisesta toimimattomuudesta johtuen olla vaikeuksia sanattomassa kommunikaatiossa.
LisätiedotPuheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä
Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/39 ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille
LisätiedotPUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa
PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-
LisätiedotMonikielinen oppilas
Monikielinen oppilas Annele Laaksonen, KT, EO Daut Gerxhalija, omankielinen opettaja Turun yliopisto, Turun normaalikoulu A. Laaksonen & D. Gerxhalija, TY, TNK 1 Kielitietoinen koulu Turun normaalikoulu
LisätiedotSELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry
SELKOESITE Autismi Autismi- ja Aspergerliitto ry 1 Mitä autismi on? Autismi on aivojen kehityksen häiriö. Autismi vaikuttaa aivojen eri alueilla. Autismiin voi olla useita syitä. Autistinen ihminen ei
LisätiedotAivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä
Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä 15.3.2018 Kaisa Lohvansuu, FT JYU. Since 1863. 1 -Kieli ja aivot -Aivotutkimus: Mitä tutkitaan ja miksi? -Mitä hyötyä aivotutkimuksesta on? JYU. Since 1863. 2 Aivotutkimuksen
LisätiedotLukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella
LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä
LisätiedotKOTIOHJEITA ÄÄNTEIDEN HARJOITTELEMISEKSI
Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Puheterapia KOTIOHJEITA ÄÄNTEIDEN HARJOITTELEMISEKSI Noin viisivuotias lapsi on yleensä omaksunut äidinkielensä äänteistön, mutta noin yhdellä kolmasosalla lapsista
LisätiedotLukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa
Lukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa Akatemiatutkija Minna Torppa (minna.p.torppa@jyu.fi) Luetaan yhdessä lapsen kanssa Koulutuspäivä, Aluehallintovirasto Joensuu 4.5.2018 JYU. Since 1863. 3.5.2018
LisätiedotTERAPANDA. Vie kielesi kuntosalille -verkkokurssi. Tarkista kielesi riittävä liikkuvuus
Tarkista kielesi riittävä liikkuvuus Kireä kielijänne estää harjoittelun. Jos kielijänne on kireä se estää oikean likkeen tuottamisen. Liikkuvuus ei siis riitä harjoitteen tekemiseen. 1. Avaa suu. Työnnä
LisätiedotLukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus
Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, 2.- 3.9. 2004 Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Tapa tunnistaa sanoja vaihtelee lukutaidon kehittymisen
LisätiedotNeuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen
Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin
LisätiedotTampereen yliopisto Logopedian valintakoe 2007. Henkilötunnus. Sukunimi. Etunimi TALLENNETTAVAT PISTEET. Vuoden 2007 logopedian valintakoekirjat ovat:
Tampereen yliopisto Logopedian valintakoe 2007 Sukunimi Henkilötunnus Etunimi TALLENNETTAVAT PISTEET Kysymys 1 Kysymys 2 Kysymys 3 / 30p / 30p / 27p Yhteensä / 87p Vuoden 2007 logopedian valintakoekirjat
LisätiedotKielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja
Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja Miten kielenkehityksen vaikeudet ilmenevät? Kielenkehityksen vaikeudet näkyvät kielen ymmärtämisessä ja tuottamisessa eri
LisätiedotPuheen akustiikan perusteita
Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/39 Äänet, resonanssi ja spektrit ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille
LisätiedotSay it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa
Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn
LisätiedotDysleksiariski oppimisen haasteena
Lectio Praecursoria Ritva Ketonen Dysleksiariski oppimisen haasteena Ritva Ketosen psykologian väitöskirja Dysleksiariski oppimisen haasteena: fonologisen tietoisuuden interventio ja lukemaan oppiminen
LisätiedotSuotuisia ja haasteellisia luku- ja kirjoitustaidon profiileja
Suotuisia ja haasteellisia luku- ja kirjoitustaidon profiileja Marita Mäkinen Tampereen yliopisto marita.makinen@uta.fi Huomisen tekstitaidot 8.11.2008 Pitkittäistutkimus Lukitaitojen aikaan Aki 6v Aki
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotKaikki keinot käyttöön Puhetta tukevien menetelmien ryhmäohjaus Jaana Reuter, kuntoutusohjaaja. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
Kaikki keinot käyttöön Puhetta tukevien menetelmien ryhmäohjaus Jaana Reuter, kuntoutusohjaaja 1 * Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Taustaa useissa lasten kehitysvaikeuksissa (kielellinen erityisvaikeudes,
LisätiedotÄidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki
Äidinkielen tukeminen varhaiskasvatuksessa Taru Venho Suomi toisena kielenä -lastentarhanop. Espoon kaupunki Äidinkieli voidaan Nissilän, Martinin, Vaaralan ja Kuukan (2006) mukaan määritellä neljällä
LisätiedotLapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi
Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta
LisätiedotKlaara-työpaja. Miten selkokieltä puhutaan? Sari Karjalainen
Klaara-työpaja Miten selkokieltä puhutaan? 5. 4. 2019 Sari Karjalainen Pilkahduksia puheen ja kielen häiriöiden tutkimuksen kentiltä Logopediassa liikutaan monilla selkokieleen liittyvillä alueilla, mutta
LisätiedotVarhainen leikki ja sen arviointi
Varhainen leikki ja sen arviointi Paula Lyytinen Jyväskylän yliopisto Psykologian laitos Hyvä Alku messut 2.9.2004 Leikin sisällöt eri ikävaiheissa Esine- ja toimintaleikit (0-3 v) Eksploratiiviset Funktionaalis-relationaaliset
LisätiedotAmmattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua
Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden
LisätiedotPuhesynteesin perusteet Luento 4: difonikonkatenaatio
Puhesynteesin perusteet Luento 4: difonikonkatenaatio Nicholas Volk 7.2.2008 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Idea Äänteet ovat stabiileimmillaan keskellä äännettä, joten mallinnetaan siirtymät äänteestä
LisätiedotKYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin
KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE Lasten kuntoutuspalvelut Kyselylomakkeen tarkoituksena on saada tietoa lapsen kehityshistoriasta ja arjen sujumisesta. Vanhempien näkemys lapsestaan ja hänen toiminnastaan on tärkeä
LisätiedotKYSELYLOMAKE VANHEMMILLE
10/2016 Lasten kuntoutuspalvelut KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE Tämä kyselylomake on Lasten kuntoutuspalveluiden puhe- ja toimintaterapeuttien sekä lasten psykologien yhteinen esitietokaavake, joka pyydetään
LisätiedotLapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi
Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii
LisätiedotFONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA
FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA Heini Kallio, tohtorikoulutettava Käyttäytymistieteiden laitos, fonetiikka Helsingin yliopisto heini.h.kallio@helsinki.fi Fonetiikan haasteet kielenopetuksessa
LisätiedotLAULAMINEN PUHEHÄIRIÖIDEN KUNTOUTUKSESSA
LAULAMINEN PUHEHÄIRIÖIDEN KUNTOUTUKSESSA Auli Pöyhönen Kandidaatintutkielma Musiikkikasvatus Jyväskylän yliopisto Kevätlukukausi 2014 2 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Faculty Humanistinen tiedekunta Laitos
LisätiedotKOGNITIIVINEN KUNTOUTUS
KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi
LisätiedotKommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki
Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki 12.5.2017 Kommunikoinnin palvelut nyt Kommunikoinnin peruskartoitus Terveydenhuolto Puheterapia -palvelut
LisätiedotMaahanmuuttajien oppimisen haasteita
Maahanmuuttajien oppimisen haasteita Tiina Pilbacka-Rönkä Valteri, Mikael Oulu 2016-17 Oppimisen haasteita saattavat aiheuttaa - Oppimisvaikeudet - Hahmottamisen pulmat - motoriikan pulmat - vaikeudet
LisätiedotHippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017
Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 LUKISIEPPARI Ryhmä on tarkoitettu lapsille, joilla on luku- ja kirjoitustaidon vaikeuksia. Tavoitteena on fonologisten ja nopean nimeämisen taitojen
LisätiedotLoikkien ketteräksi. Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen
Loikkien ketteräksi Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen Helena Viholainen, Tutkijatohtori, KT, elto Jyväskylän yliopisto, Erityispedagogiikka MIKSI TUKEA MOTORISTA KEHITYSTÄ? 26.10.2011 Tampere
LisätiedotVokaaliharmonian opetus luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien ryhmälle
Vokaaliharmonian opetus luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien ryhmälle Vokaaliharmonia kielellisenä ilmiönä Suomen kielessä vokaalit jaetaan kahteen ryhmään: takavokaaleihin (a, o, u) ja etuvokaaleihin
LisätiedotYKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?
GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu
LisätiedotÄänen eteneminen ja heijastuminen
Äänen ominaisuuksia Ääni on ilmamolekyylien tihentymiä ja harventumia. Aaltoliikettä ja värähtelyä. Värähtelevä kappale synnyttää ääntä. Pistemäinen äänilähde säteilee pallomaisesti ilman esteitä. Käytännössä
LisätiedotKielellinen erityisvaikeus
Kielellinen erityisvaikeus Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus (Specific language impairment, SLI) Kielellisessä erityisvaikeudessa (aiemmin dysfasia) lapsen puheen ja kielen kehitys viivästyy
LisätiedotPuheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä
Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/37 S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...
Lisätiedot