FONEP2a Kontrastiivinen fonetiikka

Transkriptio

1 FONEP2a Tampereen yliopisto kl 2013, 4. periodi ma Linna K 107 to 8 10 Pinni B 5005

2 Kurssin suoritus Luento-osuus (2 op): lopputentti Kirjallisuus (3 op): valitaan (väh.) 2 kieltä: (a) Kuvailevaa kirjallisuutta yhdestä kielestä (b) Vertailevaa kirjallisuutta kahdesta kielestä

3 Eri kielten ääntämisen vertailu Miksi vertailla ääntämistä eri kielissä? Teoreettisempi käytännön kiinnostus Kielitypologia (vrt. Delattre) Toisen kielen opetus (vrt. Lado 1957) Kielikontakti, kaksikielisyys (vrt. Weinreich 1953)

4 Lado Lingustics Across Cultures Perusoletus: Tehokkaimmat materiaalit perustuvat opittavan kielen tieteelliseen kuvaukseen, huolellisesti oppijan äidinkielen rinnakkaiskuvaukseen verrattuna Charles C. Fries 1945, Teaching and Learning English as a Second Language

5 Lado transferenssi Oppijalla on taipumus siirtää (transferenssi) äidinkielen (L1) ja -kulttuurin muodot ja merkitykset, myös muotojen ja merkitysten jakaumat (distribuutiot) vieraaseen kieleen (L2) ja kulttuuriin sekä (a) produktiivisesti (= puhuminen ko. kielellä ja toimiminen ko. kulttuurissa) että (b) reseptiivisesti (= natiivipuhujien kielen ja kulttuurin ymmärtäminen)

6 Lado vertailun merkitys Kielen opetus Ei riitä, että opettaa ko. kieltä; toiset piirteet helppoja, toiset vaikeita. Miksi? Opetusmateriaalin arviointi vaikeudet pitäisi ymmärtää Kielitaidon testaaminen tehokkaampaa jos vaikeudet ovat tiedossa Vaikeudet ovat suhteellisia eli riippuvat molemmista kielistä (L2:sta, mutta suhteessa L1:een).

7 Lado ääntämissysteemien vertailu Foneemi (distinktio, oppositio) Ääntämissysteemi Systeemin automaattisuus ei tiedostettu: hyödyllistä äidinkielessä, mutta esteenä kun pitäisi muuttaa tottumuksia transferenssi: sekä tuottaminen että havaitseminen (vrt. ns. sokeita pisteitä )

8 Analyysi Ladon mukaan Segmentaaliset erot Helpot äänteet: L1:een verrattuna samanlaisia sekä fyysisesti että jakauman kannalta Toiset vaativat enemmän opettelua: fyysisesti erilaisia, erilainen oppositio, erilainen jakauma Analyysi pohjautuu hyviin (fonologisiin) rinnakkaiskuvauksiin L1:stä & L2:sta (yleensä ei löydy oppikirjoista)

9 Analyysi Ladon mukaan Segmentaaliset erot... Jokaisen L2:n foneemin kohdalla 1 Onko L1:ssä foneettisesti samankaltainen foneemi? 2 Ovatko allofonit samankaltaisia? 3 Onko foneemeilla ja allofoneilla samankaltaiset jakaumat?

10 Uudet (oudot) äänteet (mikään L1:n foneemi ei sellaisenaan siirrettävissä) Oppija usein korvaa äänteen jollakin L1:n foneemilla Saattaa olla vaikeuksia tuottaa, mutta myös havaitsemisvaikeuksia Esim. portugali (L1) englanti (L2): /ts dz T D h r j w/ tai espanja (L1) englanti (L2): /dz z S Z D v/ Vaikka sama kohdekieli (L2, englanti) kyseessä, eri vaikeudet odotettavissa

11 1. vaihe: vertaillaan foneemitaulukoita (vaikka ei annakaan täydellistä kuvaa) Havaijin foneemit: /p k P m n w l h i u i: u: e o e: o: a a: /

12 2. vaihe: allofonit Usein ongelman ei ole foneemin puuttuminen L1:stä, vaan allofonin Ongelma voi syntyä siitä, että samankaltaisilla foneemeilla on kuitenkin erilaisia allofoneja Esim. espanja englanti: /d/ molemmissa Miksi aiheuttaa ongelmia? /d/ esp : [ d ] & [ D ] /d/ eng : [ d ]

13 3. vaihe: jakaumat Puhuja ehkä siirtää L1:n rajoituksia L2:een havaijin (tai arabian) [ P ]? suomen [ h ] englanninkieliselle? yleensä sekvenssit ja niiden jakaumat esim. kons.yhtymät sanan alussa; englannin squirrel [ "skwäl " ] tyypillinen espanjan aksentti englannissa: espy, estudent, eschool

14 HUOM. Joskus ääntämisongelma ei johdu ääntämisestä! sanastollisia ongelmia (rajoittuu yksittäisiin sanoihin) ortografisia, esim. jos englannikieliset ääntää espanjan /ixo/ [ haidzo ]

15 Rakenteellisesti eri oppositio Opposition havaitseminen ja tuottaminen rakenteellisesti toisenlainen toisessa kielessä L1:ssä ja L2:ssa vastaava oppositio, mutta ero perustuu (osittain) eri foneettisiin piirteisiin Esim. engl. /i/ /I/ suom. /ii/ /i/ Ongelma ei pelkästään havaitsemisessa, vaan tulkinnassa ja uudelleen tuottamisessa /sit/e, /sit/e /siit/s, /sit/s /sit/e, /sit/e

16 Raimo & Suomi 1978, Pari kontrastiivista kuuntelukoetta englanninkieliset suomenkieliset opiskelijat 100% 100 /I/ /I/ 50% 50 0% /i:/ 0 /i:/ cs kesto vokaalin laatu

17 Miten outoja äänteitä korvataan? Esim. englannin /T/ puuttuu japanista, thaista, tagalogista, (am.) espanjasta Kaikissa on sekä /s/ että /t/ Ladon muk. on kuitenkin tyypillistä, että japanin- ja espanjankielisillä /T/ eng /s/ thain- ja tagaloginkielisillä /T/ eng /t/ (ranska?, saksa?, suomi?)

18 Foneemin paikka järjestelmässä (distinktiiviset piirteet) tapa /t/ /f/ paikka /T/ sointi paikka, frik. tyyppi /s/ /D/

19 Foneemin paikka järjestelmässä: espanja /t/ /f/ T [ T ] /s/ Muissa murteissa /T/ /s/: caza, casa

20 Foneemin paikka järjestelmässä: japani /t/ /k/ T /h/ /s/ On spirantti klusiili, muttei spirantti sibilantti?

21 Foneemin paikka järjestelmässä: thai /t/ en /t h / /f/ T /t/ /s/ /t/ en usein aspiroitunut [ t h ] /t h / th /t/ th siis vapaana?

22 Foneemin paikka järjestelmässä: tagalog /p/ /t/ /k/ f T h /s/ Ei spirantteja lainkaan. Kirjoitusasu? /T/ en yleensä th

23 Foneemin paikka järjestelmässä /T/ eng ranska?, saksa?, suomi? ääntöpaikka? suomen /t/ dentaalina [ t ] lähempänä kuin alveolaari /s/ mutta saksassa alveolaari, ranskassa dentaali fonotaksi?

24 Suprasegmentaaliset ongelmat Rytmi ja painotus (sana)painon voimakkuusasteita (onko sanapainoa?) painoajoitteinen ( phrase timed, nyk. stress timed ) vs. tavuajoitteinen ( syllable timed ) Reduktioilmiöitä benemérita [ ben@"meô@t@ ] Intonaatio Junktuuri, sanan rajan signalointi

25 Prosodiset tekijät (vrt. Vihanta 1990) Lundin projektissa tärkein ääntämisopetuksen tavoite Eniten vaikuttaa vierasperäisyyden vaikutelmaan? Vaikeimpia asioita oppia/muuttaa Toisaalta tärkeitä puheen jäsentämisen kannalta

26 Paino Onko suomessa paino ensimmäisellä tavulla? Entäs painon havaitsemis parametrit? Monissa kielissä kesto tärkein ominaisuus [ "joôm@ ei o"lei k@"t h o;n@ ] [ "si:nula "o:n "mu:ka "va:zunto ] Jos kesto=paino L1:ssä, saattaa olla vaikea tuottaa pitkiä painottomia tai lyhyitä painollisia tavuja

27 Intonaatio Suomessa tavallinen intonaatio laskeva, päättyy ehkä narinaan tai kuiskaukseen Vaihteluväli verraten pieni, ainakin muodollisessa puheessa L1:n intonaatio siirtyy helposti L2:een Suomen jatkuvuuden intonaatio?, kysymysintonaatio? Suhde painollisuuteen suomessa korkeus ja intensiteetti liittyy toisiinsa

28 Kvantiteettioppositio Ehkä L1:ssa kesto ei ole distinktiivinen tai sidoksissa laatueroon (englanti, saksa, ruotsi) Kvantiteetti toteutuu eri ehdoin esim. ruotsin V:C vs. VC: (fina, finna) oppositiota kantaa kaksi äännettä (vrt. suomen kansa, kanssa) Lisäksi ehkä kesto liittyy painoon

29 Suomen kvantiteetti Oikenkirjoituksen yksinkertainen suhde 1 : 2 ei vastaa tilannetta puheessa Puolipitkä vokaali (muta) vrt. Wiikin neljä lyhyen vokaalin kestoa m u t a m u t t a

30 Suomen kvantiteetti, konsonantit Pitkä kons. lyhyempi pitkän vok. jälkeen (taakka < takka) Kons. pitempi ennen pitkää vokaalia (mutaa > muta; takkaa > takka) Resonantti verraten pitkä ennen lyhyttä konsonanttia (kansa > kanssa)

31 Vihanta 1990 suomalaiset ranskalaiset 77 t 95 a 193 k k 60 a 74 t 177 a a 145 k k 62 a 65 m 75 u 72 t 95 a 65 m 70 u 87 t 170 a a 85 k 88 a 75 s 94 a 90 k 98 a 158 s s 58 a 87 k 115 a 97 n 85 s 78 a 97 k 115 a 68 n 170 s s 58 a 103 t 81 a 237 k k 151 a 113 t 188 a a 278 k k 155 a 103 m 76 u 130 t 123 a 91 m 78 u 135 t 289 a a 111 k 97 a 109 s 87 a 125 k 103 a 249 s s 126 a 103 k 110 a 77 n 110 s 110 a 110 k 110 a 80 n 220 s s 137 a

32 Vihanta 1990 osittain väärin kuultuja su x l 80 a 90 k k 185 i 48 ra laki 7/30 su x k 85 a 88 s 75 a 94 ra kassa 8/30 su x k 87 a 115 n 97 s 85 a 78 ra kanssa 8/30 su x k 97 a 115 n 68 s s 170 a 58 ra kansa 17/30 su x r 67 a 142 N 143 k 78 a 73 ra rankka 9/30

33 Kokeellisia menetelmiä puheketju artik. akust. audit. kieli A kieli B

34 Miten (mitä) verrataan? Vertailu edellyttää jotakin yhteistä pohjaa (vrt. ekvivalenssi) Verrataanko kieliä vai yksilöitä? kaksikielisiä puhujia (vrt. Elman, et al. 1977, Perceptual switching in bilinguals) Yhteinen L2, eri L1: erot johtuvat transferenssista

35 Perinteinen erojen luokittelu (esim. Larsen-Freeman, Weinreich, Wiik) Ei erota tarpeeksi (split,underdifferentiation): /a/ 1 [ a ] [ b ] /a/ 2 /b/ 2 Uusi: [ a ] /a/ 2 Puuttuu: /a/ 1 [ a ] Erottaa liikaa (overdifferentiation): /a/ 1 [ a ] /b/ 1 [ b ] /a/ 2 Korrespondenssi: /a/ 1 [ a ] /a/ 2

36 Muuta, esim. Weinreich Identifikaatio: samankaltaisuus voi lisätä interferenssi (negatiivista transferenssi) Distinktioiden väärä tulkinta Allofonien korvaaminen Hyperkorrektius Kaksoisinterferenssi

37 Kohti realistisempaa kuvausta Kommunikaatio dynaamisena prosessina Fyysisen vaiheen (artikulaatio, akustiikka, kuulo) jatkumoluonteisuus Epävarma (stokastinen) päättely

38 Signal Detection Theory (SDT) Fyysinen toteutus sisältää aina variaatiota, tyypillisesti jatkuvalla asteikolla Eri kategoriat tyypillisesti jonkin verran päällekkäin Mikä tahansa havaitsemisstrategia johtaa virhetulkintoihin joskus (ns. väärä osuma) Yleensä strategiaa voi kuitenkin säätää, jotta vähennettäisiin tietynlaisia virheitä jos toisenlaisia sallitaan enemmän SDT:n oivallus: pidetään erotettavuus erillään strategian säädöstä (bias)

39 Signal Detection Theory (SDT)... artikulaatio akustiikka havainto intentio a b tulkinta â ˆb

40 ROC-käyrä (Receiver Operating Characteristic) tulkinnan kynnys a â a ˆb b â b ˆb

41 SDT esim. ranskalaisten kuulemat geminaatat kk nn ll rr tt pp

42 Signal Detection Theory (SDT)... Erotettavuuden mittana alunperin d ( d-pilkku ) Parempi mitta ns. tarkkuus (accuracy, A, θ, Area Under the ROC=AUROC) Vierasta kieltä käytettäessä ongelmana voi olla itse erotettavuus (vrt. distinktion väärä tulkinta) tai sopimaton strategian säätö (väärät ennakko-odotukset)

43 Signal Detection Theory (SDT)... oppija a b natiivi

44 Padilla (2002) 2. kielen kokemus huonokuuloisuutena kohina spektri

45 Suomi (1980) Voicing in English and Finnish stops. Mittaukset VOT, OFT (usein VTT) edeltävän vokaalin kesto, okkluusion kesto Esim. OFT riippuu ääntöpaikasta (p > t > k) suomessa, englannissa ei

46 Suomi (1980)... OFT [ b ] [ b ] luokittelu [ p ] [ p h ] VOT sanan alussa engl.kiel. sll vsll ston asp suom.kiel. sll vsll ston asp suom. engl. sll vsll ston asp 100% 50% 0% 100% 50% 0% 100% 50% 0%

47 Välikieli (interlanguage, IL) Lipsut (mistakes, slips): satunnaisia, ylemmällä tasolla Virheet (errors): systemaatisia poikkeamia oppijan kielijärjestelmässä Voidaanko tutkia oppijan kieltä itsenäisenä järjestelmänä samaan tapaan kuin normaaleja kieliä tutkitaan?

48 Välikielen säännöt (vrt. Suomi 1980) Oikea sääntö esim. klusiilien fonotaktinen kesto: alku > loppu > keski, vaikka suomessa ei Viallinen sääntö Puuttuva sääntö vokaalin pidennys ennen soinnill. klusiilia Ylimääräinen sääntö esim. sointiharmonia?

49 Välikieli (interlanguage, IL) Kielijärjestelmä matkalla L1:sta kohti L2:ta L1 IL L2 Jos kaikki ääntämisvirheet johtuvat interferenssista (L1 IL), välikielitutkimuksesta ei olisi hyötyä Transferenssi vain yksi tekijä, joka vaikuttaa IL:n kehitykseen

50 Välikieli... Kehityspiirteitä : muistuttaa lapsen kielen (L1) omaksumista (universaalisia?) interferenssi kehityspiirteitä Alussa interferenssi dominoi, myöhemmin esiintyy luovia kehityspiirteitä Fossiili jäänne aikaisemmasta välikielen vaiheesta

51 Välikielen tutkimus Ulkoiset kriteerit: muodollisesti homogeeniset ryhmät (kielikokemus) Etsitään tyypillisiä piirteitä Mutta onko olemassa tyypillisiä kielenoppijoita? Aina ei ole helppoa erottaa interferenssia kehityspiirteistä

52 Malleja 2. kielen oppimisesta Speech Learning Model (SLM, J. Flege) ks. jimflege.com varsinkin Assimilation, jimflege.com/files/vancouver_april_2005.pdf dissimilation L1-L2 Interaction F1 frequency F2 frequency

53 Malleja 2. kielen oppimisesta... Perceptual Assimilation Model (PAM, PAM/AO, C. T. Best) Best, C. (1995). A direct realist view of cross-language speech. W.Strange (toim.), Speech Perception and Linguistic Experience, Best & McRoberts (2003) Infant perception of non-native consonant contrasts that adults assimilate in different ways. Lang. Speech 46, puhe-eleitä havaitaan (vrt. Articulatory Phonology) L2:n opposition hierarkia suhteessa L1:een: puhetta / ei-puhetta natiivi / ei-natiivi (uusi) two category / category goodness / single category

54 Malleja 2. kielen oppimisesta... Native Language Magnet (NLM, NLM-e, P. Kuhl) Iverson, P., Kuhl, P.K., et al. (2003) A perceptual interference account of acquisition difficulties for non-native phoneme. Cognition 89 (1) Kuhl, P. et al. (2008) Phonetic learning as a pathway to language: new data and native language magnet theory expanded (NLM-e) Phil. Trans. R. Soc. B 363, Varhaislapsuudessa L1:n prototyypit Protyypit vetävät puoleensa (magneettiefekti) Aikuisen erottelukyky heikentynyt L2:n(kin) erot lähellä prototyyppiä vaikea havaita

55 Typologia: foneettinen avaruus Universaaleja? Rajattomia mahdollisuuksia? Tendensseja Artikulatorinen helppous vs. kommunikatiivinen tehokkuus

56 Tendenssi ja tehokkuus Hoyt & Taylor (1981) Nature 368 E 0 E E { 12 8 walk J. J. Collins and I. N. Stewart A walk o 0 trot gallop ,-, o o-,n v - A ~5 6 o gallop trot ) t Running speed (ms -l) Fig. 9. (a) Graph of oxygen consumption versus speed for horses. [From Schmidt-Nielsen (1990), redrawn from Hoyt and Taylor (1981). Reprinted with permission from Nature (Gait and the energetics of locomotion in horses, Nature 292, ). Copyright 1981 Macmillan Magazines Limited, London.] 000 -' r~ O 5 E z käynti ravi laukka Potentiaalikaivo (energian kulutus) Vaihtelu + kokemus johtaa pohjaan Tavoite voi kuitenkin viedä pois (vrt. oppositio: ei liiallista päällekkäisyyttä) more equivocal for the walk/trot transition but support a smaller degree of hysteresis.

57 Klusiilien soinillisuus (vrt. Suomi 1980) soinnillisempi soinnittomampi

58 younger speakers. Scottish Gaelic may be spoken by 70,000 people as we have been told, Klusiilien VOT Cho & Ladefoged (1999) JPhon: 18 kieltä 218 ¹. Cho & P. adefoged Figure 4. The locations of the 18 languages investigated.

59 VOT... Paikkaan liittyviä selityksiä 1 Pienempi tila okkluusion takana korkeampi paine suurempi VOT 2 Suurempi ilmamassa okkluusion edessä poistuu hitaammin suurempivot 3 Hitaampi artikulaattori suurempi VOT 4 Sulkeuman suurempi pinta-ala Bernoulli-effekti suurempi VOT 5 Glottis sulkeutuu hitaammin jos intraoraalinen paine laskee hitaamin suurempi VOT 6 Jos glottiksen liike olisi vakiokestoinen, lyhempi okkluusio suurempi VOT

60 VOT... Cho & Ladefoged, Table IV Velaarilla (lähes) aina suurin VOT Jos kielessä velaari + uvulaari, niin jompikumpi niistä Dahalossa alveolaari! (dahalon alveolaarit erityisen hitaita, vrt. 3 ) Aspiroitujen ja aspiroimattomien ero lähes sama eri paikoissa Satumaa? (eri fysiologinen selitys) Auditiivinen selitys?

61 VOT... Cho & Ladefoged, Table IV, V Ei johdonmukaista eroa dentaalien ja alveolaarien välillä ( 4?) Ei (täysin) johdonmukaista eroa bilabiaalien ja dent.+alv. välillä Ei johdonmukaista eroa velaarien ja uvulaarien välillä ( 1, 2 vs. 4?) Ejektiivien "VOT"(Table V, 6 kieltä), alveolaari vs. velaari: 3 kielessä <, 3 kielessä >

62 VOT, opposition merkitys by Research Associates in the UCLA Phonetics Lab in the same way (for details see Cho and Ladefoged, 1999). The differences between languages that emerged are almost certainly not artifacts of the slight differences in the circumstances in which the recordings were made, nor are they due to variations in the measurement techniques of the graduate students who worked on this project, all of whom were closely supervised and trained in the same way. We can conclude that the data reflect real differences between languages. Figure 1 shows the mean VOT of the velar stops in these 18 languages. If a Ladefoged & Cho (2001) language contrasts aspirated and unaspirated velar stops, both values are shown, so that there are 25 columns of mean values. There is a very wide range of values, going from20 ms for the Khonoma Angami voiceless unaspirated stops to 154 ms for the Navajo aspirated stops. The lower of these figures is not unexpected; voiceless velar stops are known to have some voicing lag, so it is no surprise that the lowest value recorded in the data set is significantly greater than zero. But, to those unfamiliar with Navajo, the value of 154 ms for aspirated velar stops may seem excessive almost as if it were an artifact. It is not. As listeners to the language can attest, aspiration is a very salient feature of Soinnittomat Navajo speech. ja aspiroidut velaarit voiceless unaspirated no aspiration contrast voiceless aspirated ms Navajo Tlingit Aleut (Western) Khonoma Angami Hupa Apache Jalapa Mazatec Aleut (Eastern) Gaelic Yapese Wari Montana Salish Navajo Hupa Banawa Bowiri Chickasaw Apache Defaka Tsou Tlingit Gaelic Dahalo Jalapa Mazatec Khonoma Angami Figure 1. Mean VOTs (ms) for voiceless velar stops in 18 languages. (Values for voiced velar stops are not shown.)

63 between voiceless unaspirated stops and aspirated stops? If we look at the data in Figure 1 it might appear as if we could draw it after Banawá. But if we remove the distraction of the data from languages that contrast voiceless unaspirated and aspirated stops, and look at languages that have just one voiceless stop, as in Figure 2, the answer is not so obvious. There is a steady increase in VOT, and no obvious way of dividing the data into two phonetic categories until we get to Eastern and Western Aleut, both of which clearly have aspirated stops. The difference between Banawá and Montana Salish, the dividing line suggested by the data in Figure 1, is smaller than that between Banawá and Bowiri, and that between Montana Salish and Wari. There is a smooth increase in VOT, and we can make only an arbitrary decision about which languages have voiceless unaspirated stops, and which have aspirated stops. Ei aspiraatio-oppositiota Ladefoged & Cho ms Aleut (Western) Aleut (Eastern) Yapese Wari Montana Salish Banawa Bowiri Chickasaw Defaka Tsou Dahalo Figure 2. The 11 languages in the sample that do not distinguish voiceless unaspirated and aspirated stops. dahalo, defaka, bowiri, yapese: myös /g/ 5

64 Aspiraatioon perustuva oppositio Ladefoged & Cho VOT Navajo Tlingit Khonoma Angami Hupa Apache Jalapa Mazatec Gaelic Navajo Hupa Apache Tlingit Gaelic Jalapa Mazatec Khonoma Angami

65 Potentiaalikaivo? The 18 languages that are used in the present work fail completely as a representative sample of possible languages. But they are diverse enough to be at least indicative of the range of VOT that can be found oppositiot suomi VOT

66 Ejektiivien vaikutus? Ladefoged & Cho * ejective * * * * * * Tlingit Apache Hupa Navajo Montana Salish Yapese Apache Figure 4. The 6 languages in the sample that have ejectives. Each language has been given a different shading so as to make it easy to compare the ejectives with the other stops in the language. Yapese We will now assess the data as a whole, and consider how phonological statements about each language can be related to observable VOT differences. We presume that phonological descriptions will need to distinguish at least three possibilities [voiced], [voiceless unaspirated] and [aspirated]. We have considered only the [voiceless Apache Hupa Tlingit Hupa Montana Salish Navajo Tlingit Navajo

67 Tongue body lag (ms) O Dell, Šimko, Nieminen, Vainio, Lehtinen (2010,... ) tipa tapi TN JV tippa tappi

68 Muita esimerkkejä Intonaatiotyyppejä (vrt. Hirst & Di Cristo (1998) Intonation Systems) esim. laskeva intonaatio erittäin yleinen Vokaalien ominaiskesto ja ominaisäänenkorkeus suppeampi vokaali on keskimäärin lyhyempi ja korkeampi Kuinka monta rytmityyppiä (paino-, tavu-, mora-ajoitteinen,... )?

69 Miten kielen normina voi olla epäoptimaalinen käyttäytyminen? esim. navahon t. aleutin aspiraatio? Energian säästöä Opposition ylläpitäminen Sosiaalista painoa Tottumuksen vaikutus ( polkumetafora ): potentiaalikaivo muuttuu käytön vaikutuksesta

70 Polkumetafora Helbing/Schweitzer/Keltsch/Molnár: Active Walker Model for Trail Formation 31 FIG. 3. Between the straight, paved ways on the university campus in Stuttgart-Vaihingen a Polku ei ole [34,28]. kenenkään tekemä Polku on kaikkien tekemä trail system has evolved (center of the picture). Two types of nodes are observed: Intersections of two trails running in a straight line and junctions of two trails which smoothly merge into one trail Jokainen käyttäjä kehittää polkua Polku ohjaa käyttäjien liikkeitä

71 Polkuteoriaa stigmergia Grassé (1959); Active Walker Model ; Lam (1992,... ) Käyttö jättää (hajoavan) jäljen lumeen / ruohikkoon Jälki houkuttelee käyttämään uudestaan Globaalisti epäoptimaalinen ratkaisu voi olla verraten stabiili Puheessa jälki on koko kieliyhteisössä (vrt. distributed language) Opposition synty: epäonnistunut käyttö (esim. väärinymmärrys) vähentää tulevaa käyttöä

72 Tentti Loppukuulustelu: maanantai klo 14, Linna K 107 Uusinta: tarpeen mukaan Nämä kalvot verkossa osoitteessa /opiskelu/kurssit/ kontrastiivinen/fonkontrast0.pdf