S Havaitseminen ja toiminta

Save this PDF as:
Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta"

Transkriptio

1 S Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 3 puheen havaitseminen Mikä on akustinen vihje (acoustic cue)? Selitä seuraavat käsitteet ohjelman ja kirjan tietoja käyttäen: Spektrogrammi (2) Spektrogrammi on kolmiulotteinen kartta, jossa vaaka-akselilla on aika ja pystyakselilla on taajuus. Kolmas ulottuvuus on harmaasävy, jonka kirkkaudella on määritetty kulloisenkin ajanhetken ja taajuuden äänen amplitudi. Mitä tummempi piste on tietyn taajuuden ja ajan hetkellä sitä suurempi amplitudi. Formantti (2) On paikallinen maksimi amplitudista signaalin spektrissä. Ensimmäinen foramntti F1 on matalimmalla taajuudella oleva paikallinen maksimi spektrissä. Spektrogrammissa formantti näkyy tummempana vaakajuovana. Klusiili (stop consonant) (2) On äänne, joka syntyy, kun ilmavirta ensin pysäytetään ääntöväylässä ja sitten annetaan sen purkautua äkillisesti. Klusiilit voivat olla soinnillisia tai soinnittomia. Soinnittomia klusiileja ovat [k], [t] ja [p]. Niitä vastaavat soinnilliset klusiilit ovat [b], [d] ja [g]. Formanttisiirtymä (formant transition) (2) On muutos formantin taajuudessa. Kun Spektrogrammissa tumma formanttialue nousee tai laskee, niin se on formanttisiirtymä. Koartikulaatio (coarticulation) (3) Muutos, jonka jokin äänne saa aikaiseksi sitä edeltäviin tai seuraaviin äänteisiin. Mitkä akustiset vihjeet erottavat sanat "pea" ja "tea" toisistaan? (2) pea - ja tea -sanoissa vain konsonanteilla sanan alussa on eroa. pea -sanassa kaikki formantit nousevat loppua kohti, kun taas tea -sanassa formantit laskevat loppua kohti.

2 Tunnistustehtävät Aloita vasemmalta. Missä vaiheessa sana alkaaa kuulostaa "tea"-sanalta? Aloita sitten ärsykkeiden kuuntelu oikealta. Milloin sana ei enää kuulosta "tea"-sanalta? Muutos ei yleensä tapahdu samassa kohtaa. Miksi? (4) Muutos tapahtui hieman puolen välin jälkeen kummassakin tapauksessa riippuen aloitussuunnasta. Muutos ei tapahdu samassa kohdassa, koska oletan että sama ärsyke toistuu, jolloin pyrin löytämään tea -sanaa kuunnellessani t-äänteen ja taas pea -sanaa kuunnellessani p-äänteen sanan alusta. Tunnistuskokeet Tee /ba/-/da/ -tunnistuskoe. Älä hämmenny, jos suurin osa ärsykkeistä kuulostaa samoita eroa on vaikeaa havaita. OK Katso tuloksia. Minkä ärsykkeen (vasemmalta laskettuna) kohdalla käyräsi ylittää 50%:n rajan? Käyrä ylittää 50% rajan 4. ja 5. ärsykkeen välissä vasemmalta lukien. Vertaa tuloksiasi "tyypilliseen" tapaukseen. Onko tuloksissa eroa? (3) Minun ba - ja da -tavujen erottelukyky oli huomattavasti parempi kuin tyypillisen tapauksen. Siis Käyräni oli paljon jyrkempi kuin tyypillisen tapauksen mallikäyrä. Mallikäyrä alkoi laskea jo ennen 4. sanaa vasemmalta ja laski hiljalleen ennen 5. sanaa. Minulla käyrä oli maksimissa aina ennen 4. sanaa ja muuttui nollaksi 5. sanan kohdalla. Minulla raja on siis sellainen, että 4. sana vasemmalta tunnistuu lähes aina ba -tavuksi ja 5.sana da -tavuksi. Mitä metodia (vrt. 1. harjoitus) käytettiin? (3) Vakiomenetelmää. Tee /e/-/ae/ -tunnistuskoe. Katso tuloksia. Minkä ärsykkeen (vasemmalta laskettuna) kohdalla käyräsi ylittää 50%:n rajan? Vasemmalta laskettuna 50% raja ylitettiin 4. ja 5. ärsykkeen välissä.

3 Vertaa tuloksiasi "tyypilliseen" tapaukseen. Onko tuloksissa eroa? (3) Käyräni on samansuuntainen kuin tyypillisen vastauksen käyrä, mutta se mutkittelee hieman eri tavalla. Alussa vasemmalla käyräni tekee pienen mutkan alaspäin, jonka jälkeen se nousee takaisin 100% tunnistukseen, josta se laskee melko nopeasti alas 0% todennäköisyyteen. Todennäköisyydet on laskettu ohjelmassa e -äänteen tunnistuksen suhteen. Mallikäyrä laskee tässäkin tapauksessa hitaammin. Mene eteenpäin siihen saakka kunnes konsonantti- ja vokaalikokeiden tuloksia verrataan toisiinsa. Ovatko käyrät samanlaiset? Mitkä ovat erot ja yhtäläisyydet? (3) Vokaalien tunnistuksen käyrä on paljon loivempi konsonanttien tunnistuksen käyrään verrattuna. Konsonantit siis tunnistetaan paljon helpommin kuin vokaalit. Mitä käyrän jyrkkyys kertoo tällaisten ärsykkeiden havaitsemisesta? Mitä vaakasuora käyrä merkitsee? Entä hyvin loiva tai hyvin jyrkkä? (7) Mitä jyrkempi käyrä on, sitä tarkemmin tunnistus on tapahtunut. Jos käyrä on vaakasuora, niin ärsykkeitä ei ole erotettu toisistaan ollenkaan vaan molemmat on tunnistettu vain 50% todennäköisyydellä. Loiva käyrä kertoo siitä että äänteet voivat sekoittua toisiinsa ja jyrkkä taas sen että äänteet eivät sekoitu toisiinsa. Erotuskokeet Tee /ba/-/da/ -erotuskoe. Älä hämmenny, jos suurin osa ärsykkeistä kuulostaa samoita eroa on vaikeaa havaita. OK Katso tuloksia. Monennenko ärsykkeen (vasemmalta laskettuna) kohdalla käyräsi ylittää 50%:n rajan? Käyräni ylittää 50% rajan 4 ärsykeparin kohdalla. Vertaa tuloksiasi "tyypilliseen" tapaukseen. Onko tuloksissa eroa? (3) On eroa, ja on paljon. Minun käyräni ei koskaan nouse niin tarkkaan erotusprosenttiin kuin mallikäyrä. Lisäksi minulla käyrä nousee eri kohdasta ylös. Lisäksi minulla on muutaman eri kohdassa nouseva piikki käyrässäni. Minulla oli paljon vaikeuksia erottaa yhtään äännettä toisistaan, jostakin syystä muistini onnistui sekoittamaan kaikki ärsykkeet niin toisiinsa, että eroa edellisen ja seuraavan ärsykkeen välille ei tullut juuri yhtään.

4 Tee /e/-/ae/ --erotuskoe. Katso tuloksia. Minkä ärsykkeen (vasemmalta laskettuna) kohdalla käyräsi ylittää 50%:n rajan? Vertaa tuloksiasi "tyypilliseen" tapaukseen. Onko tuloksissa eroa? (3) Tässä testissä käyräni pyörii koko ajan 50% tuntumassa. Se ylittää 63% rajan vain 5. ärsykkeen kohdalla. Tulokseni eroaa dramaattisesti tyypillisestä tuloksesta. Käyräni on ensinnäkin paljon alempana kuin mallikäyrä. Toiseksi käyräni pomppoilee 50% tuntumassa sikin sokin. Tämä antaa viitteen, että en oikeasti erota juuri näitä äänteitä toisistaan ollenkaan. Mene eteenpäin siihen saakka kunnes konsonantti- ja vokaalikokeiden tuloksia verrataan toisiinsa. Ovatko käyrät samanlaiset? Mitkä ovat erot ja yhtäläisyydet? (3) Eivät ole samanlaiset. Konsonanttien tunnistuskäyrässä näkyy selvät piikit tiettyjen tunnistettujen erojen kohdalla. Vokaaleissa käyrissä ei näy niin suurta eroa. Mallikäyrissä on tiettyä samankaltaisuutta siltä osin, että vokaaleissa ja konsonanteissa on molemmissa huippuarvot 3. ärsykkeen kohdalla. Minun omissa käyrissäni ei tällaista yhteneväisyyttä ole. Mitä käyrän jyrkkyys kertoo tällaisten ärsykkeiden havaitsemisesta? Mitä vaakasuora käyrä merkitsee? Entä hyvin terävähuippuinen käyrä? (7) Käyrän jyrkkyys ei tässä testissä juurikaan kerro koko totuutta. Käyrän tiettyjen pisteiden korkeus kertoo vierekkäisten äänteiden tunnistuvuuden eron todennäköisyyden. Tällöin alhaalla oleva käyrän mukaan kaikki vierekkäiset äänteet on tunnistettu samoiksi, ja jos käyrä on ylhäällä, niin kaikki vierekkäisten erot on tunnistettu ja samat ärsykkeet (33%) on osattu poimia pois erojen joukosta. Jos käyrässä on yhtäkkisiä nousuja tai laskuja, kertoo se, että näiden tiettyjen äänteiden kohdalla on ollut jokin ratkaiseva muutos erottuvuudessa. Minulla ainakin oli vain konsonanteissa tietty kohta jossa tunnistin eron ollenkaan. Vokaaleissa homma meni arpomiseksi, ja siksi käyräni pysyi 50% tietämissä kaikilla äänteiden eroilla. Kuinka jyrkkä /ba/-/da/ -tunnistuskokeen käyrä olisi siinä kohtaa jossa /ba/-/da/ - erotuskokeen käyrä saavuttaa huippunsa? Miksi? (7) Konsonanteissa tunnistuskokeen käyrän suurin muutos on tapahtunut juuri siinä kohdassa, jossa erotuskokeessa tuli suurin arvo. Olin siis tunnistanut kaikki 5. ärsykkeen vasemmalla puolella olevat äänteet puhtaasti ba -äänteeksi ja 5. ärsykkeen oikealla puolella olevat 5. ärsyke mukaan luettuna da -äänteeksi. Vokaaleissa samanlaista yhteneväisyyttä ei minun kohdallani ollut. Vokaalien tunnistamisen käyrä oli paljon loivempi ja selvää eron tunnistusta ei tapahtunut minkään yksittäisen äänteen välillä, vaan se oli hitaampi prosessi. Tällöin yhdenkään vierekkäisen äänteen välille ei syntynyt huomattavaa erotustodennäköisyyttä erotuskokeessa.

5 Modes of perception Jätä soinnun erottelutehtävä tekemättä mutta lue muut aiheet. Kuinka kategorinen havaitseminen auttaa puheen ymmärtämisessä? (5) Kategorisen havaitsemisen ansiosta konsonantit tunnistetaan varmuudella joksikin tietyksi konsonantiksi ja näin saadaan selkeästi jokin tietty sana tunnistettua. Näin voidaan tunnistaa tiettyjä tunnettuja konsonantteja ja pidemmälle vietynä tiettyjä tunnettuja sanoja kohinaisesta ja sekavastakin syötesignaalista. Kategorisen havaitsemisen pohdintaa Suun yläosa etuhampaiden takana on nimeltään hammasvalli (alveolar ridge). Kun lausut esim. "t":n tai "d":n, kielenkärkesi osuu sinne. Sekä "t" että "d" ovatkin nimeltään alveolaarisia konsonantteja (tai alveolaareja). Eräs bilabiaalinen konsonantti on "p". Keksi jokin toinen bilabiaalinen konsonantti ja kerro miten se muodostetaan (artikuloidaan). (4) Bilabiaalinen konsonantti on myös b, joka lausutaan hyvin samalla tavalla kuin p vain vähän pehmeämmin. Kieli painetaan alas kitalakeen ja huulilla avataan ilman kulku niin että syntyy ilmavirran nopea muutos saa konsonantin aikaan. b lausutaan soinnillisemmin ja siihen kuluu enemmän ilmaa, kun sointia resonoidaan nenäontelossa. Puheen havaitsemisen teorioita ja käsitteitä Hae ohjelma verkosta osoitteesta pura ja aja ohjelma. A-osio: Ohjelma esittelee neljä eri ongelmaa, jotka vaikeuttavat puheen havaitsemista (segmentation, lack of invariance, lack of linearity ja normalization). Kuvaa näitä ongelmia ja selitä, miksi ne tekevät puheen havaitsemisesta vaikeaa? (12) Segmentation Korvaan tuleva puhesignaali on yhtäjaksoista, eikä siinä ole sanojen välejä, pilkkuja tai pisteitä. Akustisesti on vaikea löytää rajoja äänteiden ja sanojen välille. Tällöin on vaikea tunnistaa erillisiä sanoja massasta, jolloin sanat voivat yhdistyä toisiinsa tai tavut voivat jäädä yhdistymättä, kun väkisin nämä eri osat joudutaan kuitenkin erottelemaan. Lack of invariance Eri äänteet äännetään eri tavalla riippuen niiden suhteesta muihin sanassa oleviin äänteisiin. Tällöin esimerkiksi k äännetään eri tavalla riippuen sitä seuraavasta vokaalista. Tämän takia on vaikea tunnistaa eri äänteitä, koska niiden ääntäminen riippuu kokonaisuudesta.

6 Lack of linearity Puhesignaalissa eri äänteet eivät käyttäydy lineaarisesti peräkkäin, kuten kirjoitetussa tekstissä, vaan äänteet lausutaan toistensa päällekkäin toisiinsa sekoittuen. Tällöin puheesta on vaikeata tunnistaa tiettyä äännettä kun ei tiedetä missä äänne tarkkaan ottaen vaihtuu ja missä se on puhtaimmillaan. Normalization Erilaiset ihmiset puhuvat hyvin eri tavoilla. Puhujien ääntämys eroaa monesta syystä. Sukupuoli, ikä, äidinkieli, puheviat, puheen nopeus ja monet muut asiat muuttavat äänisignaalia huomattavasti. Tämä signaali pitää pystyä normalisoimaan niin, että näistä kaikista erilaisista signaaleista voidaan tunnistaa samat äänteet. C-osio: Ohjelma kuvailee viisi erilaista puheen havaitsemisen mallia. Mikä malleista on mielestäsi uskottavin? Perustele valintasi. (10) Malleista uskottavin on mielestäni Hyper and Hypo speech. Siinä on otettu huomioon myös muiden aistien tuoma informaatio, joka todellakin vaikuttaa aisti-informaatioon. Lisäksi siinä on tehty äänien normalisointi niin että äänteiden muutoksia verrataan vallitseviin olosuhteisiin ja ääneen kokonaisuutenaan. Jos ääni on nopeata tai puhevikaista, niin siihen sopeudutaan ja puheen tunnistus viritetään tähän tilanteeseen. Tämän voi mielestäni huomata vaikka siitä että jos odottaa puhujan puhuvat erilaisella äänellä kuin hän sitten puhuukin, niin aluksi puheen tunnistaminen on todella vaikeata. Myöhemmin kuitenkin kun oppii miten kyseinen ihminen puhuu, niin tunnistaminen on helpompaa. Ainoa häiritsevä puute mallissa on viestin ymmärtämisen ja tunnistuksen puolella. Se toimii mielestäni paremmin Analysis by syntehesis metodissa, jossa saadusta informaatiosta pyritään etsimään itse tuotettuun signaaliin vertaamalla oikea havainto. Olisi loogista, jos opitusta kielestä olisi erilaisia variaatioita muistissamme, johon vain vertaamme kuulemaamme signaalia. Tämä syntetisoitu mallisignaali olisi siis jo valmiina muistissamme.

Luento: Puhe. Mitä puhe on? Anatomiaa ja fysiologiaa. Puhetapahtuma. Brocan ja Wernicken alueet. Anatomiaa ja fysiologiaa. Puheen tuottaminen:

Luento: Puhe. Mitä puhe on? Anatomiaa ja fysiologiaa. Puhetapahtuma. Brocan ja Wernicken alueet. Anatomiaa ja fysiologiaa. Puheen tuottaminen: Puheen anatomiaa ja fysiologiaa Puhesignaalin analyysi Puheen havaitseminen luku 11 Luento: Puhe Mitä puhe on? Ihmisen kehittämä symbolinen kommunikaatiojärjestelmä. Perustuu sovittuihin kielellisiin koodeihin

Lisätiedot

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/37 S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

» Fonetiikka tutkii puheen: Tuottamista -> ARTIKULATORINEN Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN Havaitsemista -> AUDITIIVINEN

» Fonetiikka tutkii puheen: Tuottamista -> ARTIKULATORINEN Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN Havaitsemista -> AUDITIIVINEN » Fonetiikka tutkii puheen: Tuottamista -> ARTIKULATORINEN Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN Havaitsemista -> AUDITIIVINEN 1 Puhe-elimistä Helsingin Yliopiston sivuilla» Puhe-elimet voidaan jakaa

Lisätiedot

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet:

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: PALKKIANTURI Työssä tutustutaan palkkianturin toimintaan ja havainnollistetaan sen avulla pienten ainepitoisuuksien havainnointia. Työn mittaukset on jaettu kolmeen osaan,

Lisätiedot

S-114.3812 Laskennallinen Neurotiede

S-114.3812 Laskennallinen Neurotiede S-114.381 Laskennallinen Neurotiede Projektityö 30.1.007 Heikki Hyyti 60451P Tehtävä 1: Virityskäyrästön laskeminen Luokitellaan neuroni ensin sen mukaan, miten se vastaa sinimuotoisiin syötteisiin. Syöte

Lisätiedot

Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16. Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi. Nykykielten laitos Helsingin yliopisto

Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16. Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi. Nykykielten laitos Helsingin yliopisto Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16 Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi Nykykielten laitos Helsingin yliopisto Praat-puheanalyysiohjelma Mikä on Praat? Mikä on Praat? Praat [Boersma and Weenink, 2010] on

Lisätiedot

FP1/Clt 120: Fonetiikan perusteet: artikulaatiotavat

FP1/Clt 120: Fonetiikan perusteet: artikulaatiotavat FP1/Clt 120: Fonetiikan perusteet: artikulaatiotavat Martti Vainio -- syksy 2006 Artikulaatiotavat Konsonantit voivat siis vaihdella artikulaatipaikan mukaan ja sen mukaan ovatko ne soinnillisia vai eivät

Lisätiedot

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä.

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KESTO: 15min 1h riippuen työn laajuudesta ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Arkipäivän kemian ilmiöiden tarkastelu

Lisätiedot

Organization of (Simultaneous) Spectral Components

Organization of (Simultaneous) Spectral Components Organization of (Simultaneous) Spectral Components ihmiskuulo yrittää ryhmitellä ja yhdistää samasta fyysisestä lähteestä tulevat akustiset komponentit yhdistelyä tapahtuu sekä eri- että samanaikaisille

Lisätiedot

Kuulohavainnon perusteet

Kuulohavainnon perusteet Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä

Lisätiedot

Kuva 1. Jokaisen tavallisen kuvan tasotyökalussa näkyy vain yksi taso, tässä nimellä tausta.

Kuva 1. Jokaisen tavallisen kuvan tasotyökalussa näkyy vain yksi taso, tässä nimellä tausta. Gimp alkeet XII 9 luokan ATK-työt/HaJa Sivu 1 / 6 GIMP:in tasotyökalu Lue ensin nämä ohjeet! Harjoitus lopussa! GIMP:in tasotyökalu on nimensä mukaisesti työkalu, jolla hallitaan tasoja, niiden läpinäkyvyyttä,

Lisätiedot

Signaalinkäsittely Musiikin sisältöanalyysi Rumpujen nuotinnos Muotoanalyysi Yhteenveto. Lectio praecursoria

Signaalinkäsittely Musiikin sisältöanalyysi Rumpujen nuotinnos Muotoanalyysi Yhteenveto. Lectio praecursoria Lectio praecursoria Signal Processing Methods for Drum Transcription and Music Structure Analysis (Signaalinkäsittelymenetelmiä rumpujen nuotintamiseen ja musiikin muotoanalyysiin) Jouni Paulus 8.1.2010

Lisätiedot

2 Suomen kielen äänteet

2 Suomen kielen äänteet 1 Ruudulla on ensin vain Ali. Linkit kolmeen suomen kielen äänteiden alakokonaisuuteen (2.1 Kirjaintarjottimeen, 2.2 Yksittäisiin äänteisiin sekä 2.3 Äänteistä tavuiksi ja sanoiksi) ilmestyvät ruudulle

Lisätiedot

Artikulatoriset piirteet. Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit. Piirteiden tyypit. Artikulaatiotavat

Artikulatoriset piirteet. Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit. Piirteiden tyypit. Artikulaatiotavat Artikulatoriset piirteet Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Konsonantit voidaan jakaa luokkiin sen mukaan miten ja missä kohtaa ääniväylää.

Lisätiedot

Puheen tuotto ja havaitseminen II

Puheen tuotto ja havaitseminen II Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen tuotto ja havaitseminen II p.1/40 Artikulatoriset piirteet Konsonantit voidaan jakaa luokkiin sen

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Tänään ohjelmassa. Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus laskarit. Ensi kerralla (11.3.)

Tänään ohjelmassa. Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus laskarit. Ensi kerralla (11.3.) Tänään ohjelmassa Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus 26.2. Nelli Salminen nelli.salminen@helsinki.fi D433 autoassosiaatio, attraktorin käsite esimerkkitapaus: kolme eri tapaa mallintaa kategorista

Lisätiedot

SGN-4010, Puheenkäsittelyn menetelmät Harjoitus 6, 18. ja

SGN-4010, Puheenkäsittelyn menetelmät Harjoitus 6, 18. ja SGN-4010, Puheenkäsittelyn menetelmät Harjoitus 6, 18. ja 21.2.2010 1. (Matlab, 2 pistettä) Vokaalit ja soinnilliset konsonantit ovat lähes jaksollisia ja niillä on äänihuulten värähtelystä johtuva perustaajuus.

Lisätiedot

Artikulatoriset piirteet. Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit. Piirteiden tyypit. Artikulaatiotavat

Artikulatoriset piirteet. Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit. Piirteiden tyypit. Artikulaatiotavat Artikulatoriset piirteet Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Konsonantit voidaan jakaa luokkiin sen mukaan miten ja missä kohtaa ääniväylää.

Lisätiedot

Puheen tuotto ja havaitseminen II

Puheen tuotto ja havaitseminen II Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen tuotto ja havaitseminen II p.1/40 Artikulatoriset piirteet Konsonantit voidaan jakaa luokkiin sen

Lisätiedot

Kompleksiluvut signaalin taajuusjakauman arvioinnissa

Kompleksiluvut signaalin taajuusjakauman arvioinnissa Kompleksiluvut signaalin taajuusjakauman arvioinnissa Vierailuluento IMA-kurssilla Heikki Huttunen Lehtori, TkT Signaalinkäsittely, TTY heikki.huttunen@tut.fi Department of Signal Processing Fourier-muunnos

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 2

Agricolan Monenlaista luettavaa 2 Helikopteri Jo 500 vuotta sitten italialainen keksijä Leonardo da Vinci suunnitteli helikopterin. Silloin sellaista ei kuitenkaan osattu vielä valmistaa. Vasta 70 vuotta sitten tehtiin ensimmäinen toimiva

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset Harjoituksen aiheena ovat aliohjelmat ja abstraktit tietotyypit sekä olio-ohjelmointi. Tehtävät tehdään C-, C++- ja Java-kielillä.

Lisätiedot

Matlab-tietokoneharjoitus

Matlab-tietokoneharjoitus Matlab-tietokoneharjoitus Tämän harjoituksen tavoitteena on: Opettaa yksinkertaisia piirikaavio- ja yksikkömuunnoslaskuja. Opettaa Matlabin perustyökaluja mittausten analysoimiseen. Havainnollistaa näytteenottotaajuuden,

Lisätiedot

Foneettiset symbolit

Foneettiset symbolit Clt 120: Fonetiikan perusteet: intro, äänentuotto, artikulaatiopaikat Martti Vainio -- syksy 2006 Foneettiset symbolit 5000-8000 eri kieltä n. 300 foneettista symbolia riittää niiden kuvaamiseen puheentuotto-

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

A* Reitinhaku Aloittelijoille

A* Reitinhaku Aloittelijoille A* Reitinhaku Aloittelijoille Alkuperäisen artikkelin kirjoittanut Patrick Lester, suomentanut Antti Veräjänkorva. Suom. huom. Tätä kääntäessäni olen pyrkinyt pitämään saman alkuperäisen tyylin ja kerronnan.

Lisätiedot

Oikosulkumoottorikäyttö

Oikosulkumoottorikäyttö Oikosulkumoottorikäyttö 1 DEE-33040 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt TTY Oikosulkumoottorikäyttö T. Kantell & S. Pettersson 2 Laboratoriomittauksia suorassa verkkokäytössä 2.1 Käynnistysvirtojen

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Puhesynteesin perusteet Luento 4: difonikonkatenaatio

Puhesynteesin perusteet Luento 4: difonikonkatenaatio Puhesynteesin perusteet Luento 4: difonikonkatenaatio Nicholas Volk 7.2.2008 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Idea Äänteet ovat stabiileimmillaan keskellä äännettä, joten mallinnetaan siirtymät äänteestä

Lisätiedot

SSSSSSS. Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(19)

SSSSSSS. Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia   Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(19) Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(19) SSSSSSS Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia www.papunet.fi Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 3(19) OHJEET S-ÄÄNTEEN HARJOITTELUUN

Lisätiedot

5 Akustiikan peruskäsitteitä

5 Akustiikan peruskäsitteitä Puheen tuottaminen, havaitseminen ja akustiikka / Reijo Aulanko / 2016 2017 14 5 Akustiikan peruskäsitteitä ääni = ilmapartikkelien edestakaista liikettä, "tihentymien ja harventumien" vuorottelua, ilmanpaineen

Lisätiedot

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. X.X.2015 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Luento 15: Ääniaallot, osa 2

Luento 15: Ääniaallot, osa 2 Luento 15: Ääniaallot, osa 2 Aaltojen interferenssi Doppler Laskettuja esimerkkejä Luennon sisältö Aaltojen interferenssi Doppler Laskettuja esimerkkejä Aaltojen interferenssi Samassa pisteessä vaikuttaa

Lisätiedot

KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN

KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN Suur-Helsingin Sensomotorinen Keskus Puh: 09-484644 2 TUTKIMUS Esittelemme seuraavassa yhteenvedon tutkimuksesta, joka on tehty

Lisätiedot

4 Fonetiikkaa. Puhe-elimet

4 Fonetiikkaa. Puhe-elimet 4 Fonetiikkaa Puhe on kaiken kaikkiaan hyvin monitasoinen ja monimutkainen inhimillinen ja fysikaalinen ilmiö, sisältäen kysymyksiä liittyen mm. kognitioon, kieleen, fysiologiaan, kuuloon ja akustiikkaan.

Lisätiedot

Jakso 6: Värähdysliikkeet Tämän jakson tehtävät on näytettävä viimeistään torstaina

Jakso 6: Värähdysliikkeet Tämän jakson tehtävät on näytettävä viimeistään torstaina Jakso 6: Värähdysliikkeet Tämän jakson tehtävät on näytettävä viimeistään torstaina 31.5.2012. T 6.1 (pakollinen): Massa on kiinnitetty pystysuoran jouseen. Massaa poikkeutetaan niin, että se alkaa värähdellä.

Lisätiedot

http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/fonterm/006.htm

http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/fonterm/006.htm Luku 2 Fonetiikkaa Puhe on kaiken kaikkiaan hyvin monitasoinen ja monimutkainen inhimillinen ja fysikaalinen ilmiö, sisältäen kysymyksiä liittyen mm. kognitioon, kieleen, fysiologiaan, kuuloon ja akustiikkaan.

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa III: Tekninen raportointi

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa III: Tekninen raportointi ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa III: Tekninen raportointi Sisältö Raportoinnin ABC: Miksi kirjoitan? Mitä kirjoitan? Miten kirjoitan? Muutamia erityisasioita 1 Miksi

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Peliteoria luento 2. May 26, 2014. Peliteoria luento 2

Peliteoria luento 2. May 26, 2014. Peliteoria luento 2 May 26, 2014 Pelien luokittelua Peliteoriassa pelit voidaan luokitella yhteistoiminnallisiin ja ei-yhteistoiminnallisiin. Edellisissä kiinnostuksen kohde on eri koalitioiden eli pelaajien liittoumien kyky

Lisätiedot

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine Termiikin ennustaminen radioluotauksista Heikki Pohjola ja Kristian Roine Maanpintahavainnot havaintokojusta: lämpötila, kostea lämpötila (kosteus), vrk minimi ja maksimi. Lisäksi tuulen nopeus ja suunta,

Lisätiedot

Suoran yhtälöt. Suoran ratkaistu ja yleinen muoto: Suoran yhtälö ratkaistussa, eli eksplisiittisessä muodossa, on

Suoran yhtälöt. Suoran ratkaistu ja yleinen muoto: Suoran yhtälö ratkaistussa, eli eksplisiittisessä muodossa, on Suoran htälöt Suoran ratkaistu ja leinen muoto: Suoran htälö ratkaistussa, eli eksplisiittisessä muodossa, on ANALYYTTINEN GEOMETRIA MAA5 = k + b, tai = a missä vakiotermi b ilmoittaa suoran ja -akselin

Lisätiedot

Puhesynteesin perusteet Luento 5: unit selection -synteesi

Puhesynteesin perusteet Luento 5: unit selection -synteesi Puhesynteesin perusteet Luento 5: unit selection -synteesi Nicholas Volk 14.2.2008 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Idea Aitoa puhetta on tallennettu tietokantaan tuhansien äänteiden verran Jopa yksittäisen

Lisätiedot

Puheen akustiikan perusteita

Puheen akustiikan perusteita Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/37 Äänet, resonanssi ja spektrit S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti

Lisätiedot

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa Ennen maan pinnan asettumista lepotilaansa, eri paikkakunnat kohoavat erilaisilla nopeuksilla. Maan kohoaminen ilmeisesti sitä nopeampaa, mitä syvemmällä maan kamara ollut. Pohjanlahden nopea nousu verrattuna

Lisätiedot

Opetusmateriaali. Fermat'n periaatteen esittely

Opetusmateriaali. Fermat'n periaatteen esittely Opetusmateriaali Fermat'n periaatteen esittely Hengenpelastajan tehtävässä kuvataan miten hengenpelastaja yrittää hakea nopeinta reittiä vedessä apua tarvitsevan ihmisen luo - olettaen, että hengenpelastaja

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 7 Harmonisen värähdysliikkeen energia Jousen potentiaalienergia on U k( x ) missä k on jousivakio ja Dx on poikkeama tasapainosta. Valitaan

Lisätiedot

Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet

Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet Martti Vainio, syksy 2006 Voice Onset Time (VOT) soinnittomilla klusiileilla äänihuulten värähtely (fonaatio) lakkautetaan sulkeumavaihetta

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Luku 1 Johdatus yhtälöihin

Luku 1 Johdatus yhtälöihin Luku 1 Johdatus yhtälöihin 1.1 Mikä on yhtälö? Tunnin rakenne: - Yhtälön rakenne ja tunnistaminen (tehtävä 1) ja yhtälön ja lausekkeen vertailua (n. 10min) - Yhtälö väitteenä Jokeri 3 (n. 30 min) - Tunnin

Lisätiedot

6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4

6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4 Datamuuntimet 1 Pekka antala 19.11.2012 Datamuuntimet 6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4 7. AD-muuntimet 5 7.1 Analoginen

Lisätiedot

1 Olkoon suodattimen vaatimusmäärittely seuraava:

1 Olkoon suodattimen vaatimusmäärittely seuraava: Olkoon suodattimen vaatimusmäärittely seuraava: Päästökaistan maksimipoikkeama δ p =.5. Estokaistan maksimipoikkeama δ s =.. Päästökaistan rajataajuus pb = 5 Hz. Estokaistan rajataajuudet sb = 95 Hz Näytetaajuus

Lisätiedot

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan

Lisätiedot

PHYS-C0240 Materiaalifysiikka (5op), kevät 2016

PHYS-C0240 Materiaalifysiikka (5op), kevät 2016 PHYS-C0240 Materiaalifysiikka (5op), kevät 2016 Prof. Martti Puska Emppu Salonen Tomi Ketolainen Ville Vierimaa Luento 7: Hilavärähtelyt tiistai 12.4.2016 Aiheet tänään Hilavärähtelyt: johdanto Harmoninen

Lisätiedot

3. a) Otetaan umpimähkään reaaliluku väliltä [0,1]. Millä todennäköisyydellä tämän luvun ensimmäinen desimaali on 2 tai toinen desimaali on 9?

3. a) Otetaan umpimähkään reaaliluku väliltä [0,1]. Millä todennäköisyydellä tämän luvun ensimmäinen desimaali on 2 tai toinen desimaali on 9? MAA6 Kurssikoe 1.10.20 Jussi Tyni Muista merkitä vastauspaperiin oma nimesi ja tee etusivulle pisteytysruudukko. Muista että välivaiheet perustelevat ratkaisusi! Lue ohjeet tarkasti! A-osio. Ei saa käyttää

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat).

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat). Laske kymmeneen Tavoite: Oppilaat osaavat laskea yhdestä kymmeneen ja kymmenestä yhteen. Osallistujamäärä: Vähintään 10 oppilasta kartioita, joissa on numerot yhdestä kymmeneen. (Käytä 0-numeroidun kartion

Lisätiedot

Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(15)

Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia   Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(15) Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(15) Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia www.papunet.fi Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 2(15) OHJEET K-ÄÄNTEEN HARJOITTELUUN K-äänne:

Lisätiedot

Harjoitus 6: Simulink - Säätöteoria. Syksy 2006. Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1

Harjoitus 6: Simulink - Säätöteoria. Syksy 2006. Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoitus 6: Simulink - Säätöteoria Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tutustuminen säätötekniikkaan Takaisinkytkennän

Lisätiedot

5. Sähkövirta, jännite

5. Sähkövirta, jännite Nimi: LK: SÄHKÖOPPI Tarmo Partanen Laboratoriotyöt 1. Työ 1/7, jossa tutkit lamppujen rinnan kytkennän vaikutus sähkövirran suuruuteen piirin eri osissa. Mitataan ensin yhden lampun läpi kulkevan virran

Lisätiedot

2.1 Ääni aaltoliikkeenä

2.1 Ääni aaltoliikkeenä 2. Ääni Äänen tutkimusta kutsutaan akustiikaksi. Akustiikassa tutkitaan äänen tuottamista, äänen ominaisuuksia, soittimia, musiikkia, puhetta, äänen etenemistä ja kuulemisen fysiologiaa. Ääni kuljettaa

Lisätiedot

1.9 Harjoituksia. Frekvenssijakaumien harjoituksia. MAB5: Tilastotieteen lähtökohdat. a) Kaikki aakkoset b) Kirjaimet L, E, M, C, B, A ja i.

1.9 Harjoituksia. Frekvenssijakaumien harjoituksia. MAB5: Tilastotieteen lähtökohdat. a) Kaikki aakkoset b) Kirjaimet L, E, M, C, B, A ja i. MAB5: Tilastotieteen lähtökohdat 1.9 Harjoituksia 1.1 Ulkolämpömittari näytti eilen 10 C ja tänään 20 C. Onko tänään kaksi kertaa niin kylmä kuin eilen? Miksi tai miksi ei? 1.2 Minkä luokkien muuttujia

Lisätiedot

Laskuharjoitus 2 ( ): Tehtävien vastauksia

Laskuharjoitus 2 ( ): Tehtävien vastauksia TT12S1E Tietoliikenteen perusteet Metropolia/A. Koivumäki Laskuharjoitus 2 (11.9.2013): Tehtävien vastauksia 1. Eräässä kuvitteellisessa radioverkossa yhdessä radiokanavassa voi olla menossa samanaikaisesti

Lisätiedot

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain Jaollisuustestejä (matematiikan mestariluokka, 7.11.2009, ohjattujen harjoitusten lopputuloslappu) Huom! Nämä eivät tietenkään ole ainoita jaollisuussääntöjä; ovatpahan vain hyödyllisiä ja ainakin osittain

Lisätiedot

Opetusmateriaali. Tutkimustehtävien tekeminen

Opetusmateriaali. Tutkimustehtävien tekeminen Opetusmateriaali Tämän opetusmateriaalin tarkoituksena on opettaa kiihtyvyyttä mallintamisen avulla. Toisena tarkoituksena on hyödyntää pikkuautoa ja lego-ukkoa fysiikkaan liittyvän ahdistuksen vähentämiseksi.

Lisätiedot

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?

Lisätiedot

10. Kerto- ja jakolaskuja

10. Kerto- ja jakolaskuja 10. Kerto- ja jakolaskuja * Kerto- ja jakolaskun käsitteistä * Multiplikare * Kertolaatikot * Lyhyet kertotaulut * Laskujärjestys Aiheesta muualla: Luku 14: Algoritmien konkretisointia s. 87 Luku 15: Ajan

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Pelaajat siirtävät nappuloitaan vastakkaisiin suuntiin pelilaudalla. Peli alkaa näin. Tuplauskuutio asetetaan yhtä kauas kummastakin pelaajasta.

Pelaajat siirtävät nappuloitaan vastakkaisiin suuntiin pelilaudalla. Peli alkaa näin. Tuplauskuutio asetetaan yhtä kauas kummastakin pelaajasta. DVD Backgammon Pelin tavoite Pelin tavoitteena on siirtää kaikki omat pelinappulat omalle sisäkentälle ja sieltä pois laudalta. Se pelaaja, joka ensimmäisenä on poistanut kaikki pelinappulansa pelilaudalta,

Lisätiedot

Digitaalinen signaalinkäsittely Kuvankäsittely

Digitaalinen signaalinkäsittely Kuvankäsittely Digitaalinen signaalinkäsittely Kuvankäsittely Teemu Saarelainen, teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Ifeachor, Jervis, Digital Signal Processing: A Practical Approach H.Huttunen, Signaalinkäsittelyn menetelmät,

Lisätiedot

Passiivista toistinantennia voidaan käyttää myös esimerkiksi WLAN-verkon laajentamiseen toiseen kerrokseen tai kantaman kasvattamiseen ulkona.

Passiivista toistinantennia voidaan käyttää myös esimerkiksi WLAN-verkon laajentamiseen toiseen kerrokseen tai kantaman kasvattamiseen ulkona. 1 (7) Passiivinen toistinantenni Passiivista toistinantennia tarvitaan, jos signaali ei kykene läpäisemään rakennuksen seiniä, ikkunoissa on heijastava metallipinnoite, tukiasema on viereisen rakennuksen

Lisätiedot

BM20A5840 Usean muuttujan funktiot ja sarjat Harjoitus 1, Kevät 2018

BM20A5840 Usean muuttujan funktiot ja sarjat Harjoitus 1, Kevät 2018 BM20A5840 Usean muuttujan funktiot ja sarjat Harjoitus 1, Kevät 2018 1. (a) Tunnemme vektorit a = [ 5 1 1 ] ja b = [ 2 0 1 ]. Laske (i) kummankin vektorin pituus (eli itseisarvo, eli normi); (ii) vektorien

Lisätiedot

Harjoitustehtävät 6: mallivastaukset

Harjoitustehtävät 6: mallivastaukset Harjoitustehtävät 6: mallivastaukset Niku Määttänen & Timo Autio Makrotaloustiede 31C00200, talvi 2018 1. Maat X ja Y ovat muuten identtisiä joustavan valuuttakurssin avotalouksia, mutta maan X keskuspankki

Lisätiedot

Työ 5: Putoamiskiihtyvyys

Työ 5: Putoamiskiihtyvyys Työ 5: Putoamiskiihtyvyys Työryhmä: Tehty (pvm): Hyväksytty (pvm): Hyväksyjä: 1. Tavoitteet Työssä määritetään putoamiskiihtyvyys kolmella eri tavalla. Ennakko-oletuksena mietitään, pitäisikö jollain tavoista

Lisätiedot

Infraäänimittaukset. DI Antti Aunio, Aunio Group Oy

Infraäänimittaukset. DI Antti Aunio, Aunio Group Oy Infraäänimittaukset DI Antti Aunio, Aunio Group Oy antti.aunio@aunio.fi Mitä infraääni on? Matalataajuista ilmanpaineen vaihtelua Taajuusalue < 20 Hz Ihmisen kuuloalue on tyypillisesti 20-20 000 Hz Osa

Lisätiedot

Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa

Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa Martti Vainio, Juhani Järvikivi & Stefan Werner Helsinki/Turku/Joensuu Fonetiikan päivät 2004, Oulu 27.-28.8.2004

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

Tietoliikennesignaalit & spektri

Tietoliikennesignaalit & spektri Tietoliikennesignaalit & spektri 1 Tietoliikenne = informaation siirtoa sähköisiä signaaleja käyttäen. Signaali = vaihteleva jännite (tms.), jonka vaihteluun on sisällytetty informaatiota. Signaalin ominaisuuksia

Lisätiedot

Puheen akustiikan perusteita

Puheen akustiikan perusteita Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/39 Äänet, resonanssi ja spektrit ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille

Lisätiedot

MUSIIKIN PIENOISMUODOT Muoto 4 ANALYYSIHARJOITUKSIA

MUSIIKIN PIENOISMUODOT Muoto 4 ANALYYSIHARJOITUKSIA MUSIIKIN PIENOISMUODOT Muoto 4 ANALYYSIHARJOITUKSIA Seuraavissa harjoituksissa analysoidaan teemojen muotoja. Yleisimmät musiikin pienoismuodot erityisesti klassismin musiikissa ovat periodi ja satsimuoto.

Lisätiedot

Fonologisen tietoisuuden ja kirjainten opettamisen tukeminen esi- ja alkuopetuksessa

Fonologisen tietoisuuden ja kirjainten opettamisen tukeminen esi- ja alkuopetuksessa Fonologisen tietoisuuden ja kirjainten opettamisen tukeminen esi- ja alkuopetuksessa HYVÄ ALKU -messut Jyväskylä, 2.-3.9. 2004 Elisa Poskiparta, Oppimistutkimuksen keskus, Turun yliopisto ÖTÖKÄSTÄ öö Muistitukien

Lisätiedot

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle Metropolia ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma VBP07S Sami Hirvonen Ulkoasut Media Works sivustolle Loppuraportti 14.10.2010 Visuaalinen suunnittelu 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Oppimisteknologiat

Lisätiedot

Juuri 6 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

Juuri 6 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Juuri 6 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 14..016 Kertaus K1. a) b) x 18 ( x 9) ( x ) ( x+ ) lim = lim = lim x+ x+ ( x + ) x x x = lim (x 6) = ( ) 6 = 1 x x + 6 ( ) + 6 0 lim = =

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy Tuen tarpeen tunnistaminen Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi toinen luokka syksy Esitysohjeet opettajalle arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin

Lisätiedot

Siemens kuulokojeet ja. BestSound teknologia

Siemens kuulokojeet ja. BestSound teknologia Siemens kuulokojeet ja BestSound teknologia s 2010 1878 2008 1910 1949 2006 1959 1966 1987 1997 2002 2004 2005 Siemens kuulokojeiden teknologian kehitys 1878 Phonophor, Siemens kehittää ensimmäisen teknisen

Lisätiedot

3 Ääni ja kuulo. Ihmiskorva aistii paineen vaihteluita, joten yleensä äänestä puhuttaessa määritellään ääniaalto paineen vaihteluiden kautta.

3 Ääni ja kuulo. Ihmiskorva aistii paineen vaihteluita, joten yleensä äänestä puhuttaessa määritellään ääniaalto paineen vaihteluiden kautta. 3 Ääni ja kuulo 1 Mekaanisista aalloista ääni on ihmisen kannalta tärkein. Ääni on pitkittäistä aaltoliikettä, eli ilman (tai muun väliaineen) hiukkaset värähtelevät suuntaan joka on sama kuin aallon etenemissuunta.

Lisätiedot

Vektoreiden virittämä aliavaruus

Vektoreiden virittämä aliavaruus Vektoreiden virittämä aliavaruus Määritelmä Oletetaan, että v 1, v 2,... v k R n. Näiden vektoreiden virittämä aliavaruus span( v 1, v 2,... v k ) tarkoittaa kyseisten vektoreiden kaikkien lineaarikombinaatioiden

Lisätiedot

Näihin harjoitustehtäviin liittyvä teoria löytyy Adamsista: Ad6, Ad5, 4: 12.8, ; Ad3: 13.8,

Näihin harjoitustehtäviin liittyvä teoria löytyy Adamsista: Ad6, Ad5, 4: 12.8, ; Ad3: 13.8, TKK, Matematiikan laitos Gripenberg/Harhanen Mat-1.432 Matematiikan peruskurssi K2 Harjoitus 4, (A=alku-, L=loppuviikko, T= taulutehtävä, P= palautettava tehtävä, W= verkkotehtävä ) 12 16.2.2007, viikko

Lisätiedot

Äänen eteneminen ja heijastuminen

Äänen eteneminen ja heijastuminen Äänen ominaisuuksia Ääni on ilmamolekyylien tihentymiä ja harventumia. Aaltoliikettä ja värähtelyä. Värähtelevä kappale synnyttää ääntä. Pistemäinen äänilähde säteilee pallomaisesti ilman esteitä. Käytännössä

Lisätiedot

Tv-äänisuunnittelu. Antti Silvennoinen Tel. +358 50 3501016 Email. antti.silvennoinen@saunalahti.fi

Tv-äänisuunnittelu. Antti Silvennoinen Tel. +358 50 3501016 Email. antti.silvennoinen@saunalahti.fi Antti Silvennoinen Tel. +358 50 3501016 Email. antti.silvennoinen@saunalahti.fi Päivän ohjelma: Käsitteen avaaminen Et, palaverit, suunnittelu Aikataulut Erilaiset tuotannot ja niiden resurssit Puhe vs.

Lisätiedot

Reittianalyysi Osakilpailu 6 Huittinen. RTM Jukka-Pekka Seppänen

Reittianalyysi Osakilpailu 6 Huittinen. RTM Jukka-Pekka Seppänen Reittianalyysi Osakilpailu 6 Huittinen 16.2.2014 RTM Jukka-Pekka Seppänen Lähtö - 1 Punainen reitti on rastivälin ryhin, mutta ei luultavasti nopein. Lähtösuunta huomioiden sinisen reitin käyttäminen tuntuisi

Lisätiedot