Foneettiset symbolit. Clt 120: Fonetiikan perusteet: intro, äänentuotto, artikulaatiopaikat. IPA jatkoa IPA. Martti Vainio -- syksy 2005
|
|
- Erkki Penttilä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Clt 120: Fonetiikan perusteet: intro, äänentuotto, artikulaatiopaikat Martti Vainio -- syksy 2005 Foneettiset symbolit eri kieltä n. 300 foneettista symbolia riittää niiden kuvaamiseen puheentuotto- ja vastaanottoelimet eivät vaihtele kielittäin jotkut äänteet kaikissa kielissä ([a] ja [i]), toiset hyvinkin harvoissa IPA IPA jatkoa IPAn lähtökohtana on latinalainen aakkosto International Phonetic Alphabet: symboli jokaiselle ihmiskielessä erottelevasti (distinktiivisesti) käytetylle äänteelle Kehitetty viimeisen sadan vuoden aikana Uusia symboleja lisätään sitä mukaa kun niitä löytyy sellaisissa kielissä, joille foneettista kuvausta ei aikaisemmin ole tehty suurilla ja pienillä merkeillä ero ( case sensitive ): [g] ja [G] ovat siis eri äänteitä, samoin kuin [n] ja [N] merkkejä voidaan myös kääntää ylösalaisin: [!], ["] lisäpiirteitä voidaan esittään ns. diakriittien avulla: [t!], [n"] lisäksi on otettu mukaan merkkejä kreikkalaisesta aakkostosta: [#] joitain merkkejä on myös muunneltu: [$], [%]
2 Normaali ja patologinen puhe Transkription tyypit Normaalin puheen lisäksi IPAan on lisätty joukko symboleja patologisen puheen kuvaamista varten Transkriptio voi olla hyvin tarkkaa, jolloin kysymyksessä on ns. kapea tarkekirjoitus (narrow transcription), joka sisältää mahdollisimma paljon foneettisia yksityiskohtia, tai foneemista (broad transc.), jossa käytetään lähinnä kuvattavan kielen foneemeja tarkkeina Ääni ja äänentuotto Kurkunpää kaikki normaali puhe perustuu keuhkoista tulevaan kontrolloituun ilmavirtaan; näin tuotettu puhe on pulmonista ilmavirta kulkee siis keuhkoista kurkunpään (larynx) kautta nieluun (pharynx) ja ylempään ääniväylään kurkunpään yläpuolista osaa kutsutaan ääntöväyläksi (vocal tract) erotukseksi ääniväylästä, joka sisältää kaikki ilmakanavat
3 Fujisaki model Kurkunpää Äänihuule ja äänirako January 15, 2004 Helsinki, Slide 21 Sointi ja soinnittomuus Äänihuulten värähtely Äänihuulten mekaaninen malli Äänihuulet tuottavat äänteiden soinnin joutumalla ns. periodiseen liikkeeseen keuhkoista tulevan ilmavirran avulla. Esimerkiksi vokaalit ovat lähes aina soinnillisia Ilman tätä äänihuulten toimintaa, fonaatiota, tuotetut äänteet ovat siis soinnittomia: esim. [s] ja [f] konsonanttien sointi siis vaihtelee; joskus sointi on ainoa konsonantteja erotteleva piirre: [f] vs. [v] Värähtely säilyy äänihuulissa, koska niiden osat liikkuvat toistensa suhteen yhtenä järjestelmänä, joka voidaan mekaanisesti kuvata edellisen kuvan kaltaisesti.
4 Bernouillin efekti Äänihuulten toiminta fonaation aikana Kuiskattu puhe kuiskatessa äänihuulet eivät värähtele kuiskaus ei kuitenkaan ole sama asia kuin soinnittomuus! kuiskatessa tuotetaan kohinaa glottisraossa ja sillä korvataan fonaation aiheuttama pörinä niissä kohdin puhetta joissa normaalisti on sointia näin ollen kuiskatut [ava] ja [afa] ovat erilaisia S Kieli kommunikaatiossa... Kevät 2001 p.8/49 Artikulaatiopaikka Puheentuottoelimistö Artikulaatiopaikalla viitataan siihen alueeseen, jossa tietyn äänteen tuottaminen tapahtuu Artikulaatiopaikasta puhutaan lähinnä konsonanttien yhteydessä
5 Ääntöväylä Artikulaatiopaikat ääniväylässä Artikulaatiopaikat: ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Syksy 2001 p.6/40 1. huulet (bi)labiaalinen 2. huulet + ylähampaat labiodentaalinen 3. hampaat dentaalinen 4. hampaiden takapinta post-dentaalinen 5. hammasvalli alveolaarinen 6. (kova) kitalaki palataalinen 7. kitapurje velaarinen 8. nielu faryngaalinen 9. nielu faryngaalinen 10. kurkunpää faryngaalinen 11. kielen kärki apikaalinen 12. kielen lapa koronaalinen, laminaalinen 13. kielen selkä dorsaalinen 14. kielen tyvi radikaalinen 15. kielen alapinta sublaminaalinen ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Syksy 2001 p.7/40 Kieli Kärki Tip Apex Lapa Etuosa Blade Front Lamina,coro na Selkä Back Dorsum Juuri Root Radix Laide/reuna Side Latera Artikulaatio Artikulaatiolla tarkoitetaan kapeuman tai sulkeuman tuottamista ääntöväylään jonkin äänteen tuottamiseksi Yleensä ns. artikulaattoreita (articulator) on kaksi: aktiivinen ja passiivinen -- aktiivinen artikulaattori liikkuu kohti passiivista Yleensä passiivisena artikulaattorina toimii ääntöväylän yläosa; hampaat ja kitalaki ja aktiivisena joko kieli tai huulet Tapoja artikuloida on useita
6 Paikat artikulaattorit Alveolaarinen artikulaatio Artikulaatiopaikka Aktiivinen a. Passivinen a. Bilabiaalinen ylä- ja alahuulet -- Labiodentaalinen alahuuli yläetuhampaat Dentaalinen kielen kärki ylähetuhampaat Alveolaarinen kielen kärki tai lapa hammasvalli Postalveolaarinen kielen kärki tai lapa hammasvallin takaosa Retrofleksinen kielen kärki kova kitalaki Palataalinen kielen etuosa (lapa) kova kitalaki Velaarinen kielen takaosa (selkä) kitapurje, pehmeä kitalaki Uvulaarinen kielen takaosa (selkä) uvula Faryngaalinen kielen juuri nielun takaseinämä Glottaalinen äänihuulet -- Velaarinen artikulaatio Labiodentaalinen artikulaatio
7 Postalveolaarinen artikulaatio Kompleksiset artikulaatiot Joitain kapeumia/sulkeumia voi äännettä kohti olla useampiakin; esim. englannin [w] on labiaalinen, mutta samalla kielen selkä on noussut kohti pehmeää kitalakea kaksoisvee -äänne on siis labiovelaarinen aproksimantti vastaavasti ranskan ['] on labiopalataalinen aproksimantti tällaisissa äänteissä on primääri ja sekundääri artikulaatio Homorgaaniset äänteet Artikulaatiopaikat maailman kielissä Äänteet, jotka tuotetaan samassa artikulaatiopaikassa ovat homorgaanisia: [t d l s & n r] Suomen [t!] ja [d] eivät ole täydellisesti homorgaanisia! Kielissä on usein homorgaanisia äännejonoja: engl. jump, hand, cold, think; suomen jumppa, pultti, penkki... käytettyjen artikulaatiopaikkojen määrä vaihtelee suuresti kielittäin; esim. useissa kielissä (klusiileilla) on vain kolme paikkaa: bilabiaalinen, alveolaarinen ja velaarinen hyvin harvoissa kielissä käytetään yli viittä artikulaatiopaikkaa klusiileilla artikulaatiopaikat voidaan laittaa yleisyytensä suhteen seuraavaan karkeaan järjestykseen: alveol./dentaalinen > velaarinen > bilab. >> palat. > uvul > retrofl. > muut
Foneettiset symbolit
Clt 120: Fonetiikan perusteet: intro, äänentuotto, artikulaatiopaikat Martti Vainio -- syksy 2006 Foneettiset symbolit 5000-8000 eri kieltä n. 300 foneettista symbolia riittää niiden kuvaamiseen puheentuotto-
Lisätiedot» Fonetiikka tutkii puheen: Tuottamista -> ARTIKULATORINEN Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN Havaitsemista -> AUDITIIVINEN
» Fonetiikka tutkii puheen: Tuottamista -> ARTIKULATORINEN Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN Havaitsemista -> AUDITIIVINEN 1 Puhe-elimistä Helsingin Yliopiston sivuilla» Puhe-elimet voidaan jakaa
LisätiedotPuhe ja kommunikaatio
Puhe ja kommunikaatio Puhe on ihmisen kehittämistä kommunikoinnin muodoista hienostunein ja monimutkaisin -- siihen on kerrostunut useanlaista informaatiota, joiden määrittelyyn tarvitaan jonkinlainen
LisätiedotPuheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä
Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/37 S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...
LisätiedotPuheen akustiikan perusteita
Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/39 Äänet, resonanssi ja spektrit ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille
LisätiedotPuheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä
Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/39 ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille
LisätiedotFP1/Clt 120: Fonetiikan perusteet: artikulaatiotavat
FP1/Clt 120: Fonetiikan perusteet: artikulaatiotavat Martti Vainio -- syksy 2006 Artikulaatiotavat Konsonantit voivat siis vaihdella artikulaatipaikan mukaan ja sen mukaan ovatko ne soinnillisia vai eivät
LisätiedotArtikulatoriset piirteet. Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit. Piirteiden tyypit. Artikulaatiotavat
Artikulatoriset piirteet Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Konsonantit voidaan jakaa luokkiin sen mukaan miten ja missä kohtaa ääniväylää.
LisätiedotPuheen tuotto ja havaitseminen II
Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen tuotto ja havaitseminen II p.1/40 Artikulatoriset piirteet Konsonantit voidaan jakaa luokkiin sen
LisätiedotPuheen akustiikan perusteita
Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/37 Äänet, resonanssi ja spektrit S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...
LisätiedotArtikulatoriset piirteet. Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit. Piirteiden tyypit. Artikulaatiotavat
Artikulatoriset piirteet Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Konsonantit voidaan jakaa luokkiin sen mukaan miten ja missä kohtaa ääniväylää.
LisätiedotPuheen tuotto ja havaitseminen II
Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen tuotto ja havaitseminen II p.1/40 Artikulatoriset piirteet Konsonantit voidaan jakaa luokkiin sen
Lisätiedothttp://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/fonterm/006.htm
Luku 2 Fonetiikkaa Puhe on kaiken kaikkiaan hyvin monitasoinen ja monimutkainen inhimillinen ja fysikaalinen ilmiö, sisältäen kysymyksiä liittyen mm. kognitioon, kieleen, fysiologiaan, kuuloon ja akustiikkaan.
Lisätiedot4 Fonetiikkaa. Puhe-elimet
4 Fonetiikkaa Puhe on kaiken kaikkiaan hyvin monitasoinen ja monimutkainen inhimillinen ja fysikaalinen ilmiö, sisältäen kysymyksiä liittyen mm. kognitioon, kieleen, fysiologiaan, kuuloon ja akustiikkaan.
LisätiedotLuento: Puhe. Mitä puhe on? Anatomiaa ja fysiologiaa. Puhetapahtuma. Brocan ja Wernicken alueet. Anatomiaa ja fysiologiaa. Puheen tuottaminen:
Puheen anatomiaa ja fysiologiaa Puhesignaalin analyysi Puheen havaitseminen luku 11 Luento: Puhe Mitä puhe on? Ihmisen kehittämä symbolinen kommunikaatiojärjestelmä. Perustuu sovittuihin kielellisiin koodeihin
LisätiedotFonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet
Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet Martti Vainio, syksy 2006 Voice Onset Time (VOT) soinnittomilla klusiileilla äänihuulten värähtely (fonaatio) lakkautetaan sulkeumavaihetta
LisätiedotFonetiikan perusteet (Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet sekä liikkeet. Martti Vainio,
Fonetiikan perusteet (Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet sekä liikkeet Martti Vainio, 4.10.2005 Voice Onset Time (VOT) soinnittomilla klusiileilla äänihuulten värähtely (fonaatio) lakkautetaan
LisätiedotFonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet
Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet Martti Vainio, syksy 2006 Voice Onset Time (VOT) soinnittomilla klusiileilla äänihuulten värähtely (fonaatio) lakkautetaan sulkeumavaihetta
LisätiedotVfo254: Puhekorpusten käyttö. Puhekorpusten lingvistinen representaatio. Yleistä. Symbolinen representaatio. Martti Vainio. Transkription tarkkuus
Symbolinen representaatio Vfo 254: Puhekorpusten käsittely: Puhekorpusten lingvistinen representaatio Martti Vainio Puhekorpuksen tutkimininen on mahdollista vain symbolisen representaation kautta näytteistettyä
LisätiedotPuheentuoton fonetiikan kertausta Vfo 251, Puhesynteesin perusteet. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen.
Puheentuoton fonetiikan kertausta Vfo 251, Puhesynteesin perusteet Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheentuoton fonetiikan kertausta p.1/109 Vfo251 Puhesynteesin
LisätiedotMari Wiklund RANSKAN
Mari Wiklund RANSKAN Ä Ä N T Ä M I S O P A S ISBN 978-951-792-720-8 Mari Wiklund Finn Lectura, 2015 Graafinen suunnittelu ja piirroskuvitus Susanna Appel Tämä teos on yhdistetty työ- ja oppikirja. Teos
Lisätiedot4. FONOLOGIA eli kielen äännerakenne
4. FONOLOGIA eli kielen äännerakenne Fonologiaksi kutsutaan deskriptiivisen kieliopin osaa, jossa kuvataan toisen jäsennystason elementtejä (ks. edellä ns. kaksoisjäsennys). Näillä äänne-elementeillä ei
LisätiedotS-114.2720 Havaitseminen ja toiminta
S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 3 puheen havaitseminen Mikä on akustinen vihje (acoustic cue)? Selitä seuraavat käsitteet ohjelman ja kirjan tietoja käyttäen: Spektrogrammi
LisätiedotOpiskelijakirjaston verkkojulkaisu Fonetiikan deskriptiivisiä peruskäsitteitä
Opiskelijakirjaston verkkojulkaisu 2008 Fonetiikan deskriptiivisiä peruskäsitteitä Antti Iivonen Fonetiikan peruskäsitteitä Toim. Antti Iivonen & Reijo Aulanko Helsingin yliopiston fonetiikan laitoksen
LisätiedotSGN-4010 PUHEENKÄSITTELYN MENETELMÄT Luento 1 13.1.2010. TTY/Signaalinkäsittelyn laitos Konsta Koppinen
SGN-4010 PUHEENKÄSITTELYN MENETELMÄT Luento 1 13.1.2010 TTY/Signaalinkäsittelyn laitos Konsta Koppinen 2 Kurssijärjestelyt Luennot (10h): Konsta Koppinen (huone TF317, etunimi.sukunimi@tut.fi) Harjoitukset
LisätiedotSGN-4010 Puheenkäsittelyn menetelmät
SGN-41 Puheenkäsittelyn menetelmät Konsta Koppinen konsta.koppinen@tut.fi 18. joulukuuta 26 Sisältö 1 Signaalinkäsittelyn kertausta 1 1.1 Spektri, DFT, DTFT........................ 1 1.2 Aika-taajuusresoluutio.......................
LisätiedotEspanjan kielen ääntäminen suomenkielisen opiskelijan näkökulmasta
Espanjan kielen ääntäminen suomenkielisen opiskelijan näkökulmasta Henri Metsävuori Pro gradu -tutkielma Fonetiikka Kieli- ja käännöstieteiden laitos Turun yliopisto Kesäkuu 2011 TURUN YLIOPISTO Kieli-
LisätiedotPuheen tuotto ja havaitseminen I Vokaalit. Puheentuoton lähde-suodin -malli. Glottaalinen äänilähde. Fonaatio
Puheen tuotto ja havaitseminen I Vokaalit Martti Vainio Puheentuoton lähde-suodin -malli Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen tuotto ja havaitseminen I p.1/49 S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...
LisätiedotPuheen tuotto ja havaitseminen I
Puheen tuotto ja havaitseminen I Vokaalit Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen tuotto ja havaitseminen I p.1/49 Puheentuoton lähde-suodin -malli S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...
LisätiedotOhjevihkossa on käytetty papunetin kuvia Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(15)
Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(15) Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia www.papunet.fi Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 2(15) OHJEET K-ÄÄNTEEN HARJOITTELUUN K-äänne:
Lisätiedot5. ÄÄNTEIDEN KUVAUKSESTA
5. ÄÄNTEIDEN KUVAUKSESTA Tässä osassa läpikl pikäyn lyhyesti äänteiden eli vokaalien ja konsonanttien kuvauksen periaatteita ja esittelen artikulatorisen fonologian olettamuksen, että äänteiden aivoedustuma
Lisätiedotkl 2014 Tampereen yliopisto Fonetiikan jatkokurssi Johdanto Puheen tuottaminen
akustisia Tampereen yliopisto kl 2014 Puheketju ja fonetiikan osa-alueet akustisia Artikulatorinen fonetiikka Akustinen fonetiikka Auditiivinen fonetiikka akustisia ARTIKULAATIO FONAATIO INITIAATIO : ilmavirtamekanismit
LisätiedotPuhenäytteiden mittailusta puhekorpuksen perkuuseen: kalastelua mato-ongella ja verkoilla. Mietta Lennes FIN-CLARIN / Helsingin yliopisto
Puhenäytteiden mittailusta puhekorpuksen perkuuseen: kalastelua mato-ongella ja verkoilla Mietta Lennes FIN-CLARIN / Helsingin yliopisto Johdanto Kun puhetta ja kieltä tutkitaan kvantitatiivisesti, on
LisätiedotYleisen fonetiikan peruskurssi
Yleisen fonetiikan Tampereen yliopisto kl 2013, 4. periodi to 10 12 PÄÄTALO D11 pe 10 12 PÄÄTALO D11 Yhteystiedot Michael O Dell Työhuone: Pinni B 4046, ti klo 10 11, puh. 6350 Sähköposti: michael.odell@uta.fi
LisätiedotFONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA
FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA Heini Kallio, tohtorikoulutettava Käyttäytymistieteiden laitos, fonetiikka Helsingin yliopisto heini.h.kallio@helsinki.fi Fonetiikan haasteet kielenopetuksessa
LisätiedotPuhekorpukseet. Puhekorpukset ja puhetietokannat. Puhekorpus. Martti Vainio
Puhekorpukset ja puhetietokannat Puhekorpus Puhekorpukset Martti Vainio Määritelmä: Puhutun kielen korpus (engl. spoken language corpus) on mikä tahansa kokoelma puheäänitteitä, joka on tietokoneen luettavassa
LisätiedotERIA249 Puheen ja kielen kehityksen tukeminen
Jyväskylän yliopisto, erityispedagogiikka ERIA249 Puheen ja kielen kehityksen tukeminen Osa 3: Artikulaatio ja fonologia Tiina Pilbacka-Rönkä Tpilbacka@gmail.com Kommunikaation häiriöt Kielen häiriöt ASHA
LisätiedotVarhainen leikki ja sen arviointi
Varhainen leikki ja sen arviointi Paula Lyytinen Jyväskylän yliopisto Psykologian laitos Hyvä Alku messut 2.9.2004 Leikin sisällöt eri ikävaiheissa Esine- ja toimintaleikit (0-3 v) Eksploratiiviset Funktionaalis-relationaaliset
LisätiedotPuhesynteesin perusteet Luento 4: difonikonkatenaatio
Puhesynteesin perusteet Luento 4: difonikonkatenaatio Nicholas Volk 7.2.2008 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Idea Äänteet ovat stabiileimmillaan keskellä äännettä, joten mallinnetaan siirtymät äänteestä
LisätiedotKatsauksia. Tarkekirjoituksen yksinkertaistamisesta ja yhdenmukaistamisesta'
Tarkekirjoituksen yksinkertaistamisesta ja yhdenmukaistamisesta' Siperian kielten tutkimuksen ongelmia Minkä tahansa kielen äänneopin tutkimuksessa on ennen pitkää ratkaistava kysymys siitä, miten asianomaista
LisätiedotLuonnolliset vs. muodolliset kielet
Luonnolliset vs. muodolliset kielet Luonnollisia kieliä ovat esim. 1. englanti, 2. suomi, 3. ranska. Muodollisia kieliä ovat esim. 1. lauselogiikan kieli (ilmaisut p, p q jne.), 2. C++, FORTRAN, 3. bittijonokokoelma
LisätiedotAistit ja kommunikaatio ARTIKULAATIO. Ritva Ketonen FT, puheterapeutti, eo Erityispedagogiikan opintosuunta/hy ÄÄNTEISTÖN HÄIRIÖT
ARTIKULAATIO Ritva Ketonen FT, puheterapeutti, eo Erityispedagogiikan opintosuunta/hy 1 ÄÄNTEISTÖN HÄIRIÖT Fonologinen häiriö =äännejärjestelmien, kielijärjestelmien ja ja äänteitä koskevien sääntöjen
LisätiedotTAITOTASOTAVOITE. PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS keskimäärin A1.3 A2.1. PERUSOPETUS päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8: kielitaito B1.1 B1.
TAITOTASOTAVOITE PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS keskimäärin A1.3 A2.1 PERUSOPETUS päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8: kielitaito B1.1 B1.2 AIKUISTEN PERUSOPETUKSEN ALKUVAIHE A2.2 (=YKI 2) LUKIOKOULUTUS
LisätiedotPuhesynteesi. Martti Vainio. Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto. Puhesynteesi p.1/38
Puhesynteesi Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puhesynteesi p.1/38 Puhesynteesin historiaa Mekaaniset synteesit: 1700-luvulla asiaa harrastivat Wolfgang von Kempelen ja Christian Kratzenstein.
LisätiedotPuhesynteesin historiaa. Puhesynteesi. Historiaa: Kempelen. Historiaa: Kratzenstein
Puhesynteesin historiaa Puhesynteesi Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Mekaaniset synteesit: 1700-luvulla asiaa harrastivat Wolfgang von Kempelen ja Christian Kratzenstein. 1900-luvulla
LisätiedotAluksi. 2.1. Kahden muuttujan lineaarinen epäyhtälö
Aluksi Matemaattisena käsitteenä lineaarinen optimointi sisältää juuri sen saman asian kuin mikä sen nimestä tulee mieleen. Lineaarisen optimoinnin avulla haetaan ihannearvoa eli optimia, joka on määritelty
LisätiedotTERAPANDA. Vie kielesi kuntosalille -verkkokurssi. Tarkista kielesi riittävä liikkuvuus
Tarkista kielesi riittävä liikkuvuus Kireä kielijänne estää harjoittelun. Jos kielijänne on kireä se estää oikean likkeen tuottamisen. Liikkuvuus ei siis riitä harjoitteen tekemiseen. 1. Avaa suu. Työnnä
LisätiedotOletetaan, että funktio f on määritelty jollakin välillä ]x 0 δ, x 0 + δ[. Sen derivaatta pisteessä x 0 on
Derivaatta Erilaisia lähestymistapoja: geometrinen (käyrän tangentti sekanttien raja-asentona) fysikaalinen (ajasta riippuvan funktion hetkellinen muutosnopeus) 1 / 13 Derivaatan määritelmä Määritelmä
Lisätiedot2. PUHE ON IHMISEN LUONTAINEN KOMMUNIKAATIOMUOTO
2. PUHE ON IHMISEN LUONTAINEN KOMMUNIKAATIOMUOTO Osan 2 tavoitteena on valaista puheen ainutlaatuisuutta ihmisen luontaisena kommunikaatiomuotona. Se on ihmisen käyttk yttäytymispiirteistä ehkä ainoa,
LisätiedotMolemmille yhteistä asiaa tulee kerralla enemmän opeteltavaa on huomattavasti enemmän kuin englannissa
Molemmille yhteistä alkavat Espoossa 4. luokalta 2 oppituntia viikossa etenemisvauhti on kappaleittain laskettuna hitaampaa kuin englannissa, mutta asiaa tulee kerralla enemmän sanat taipuvat, joten opeteltavaa
Lisätiedotäänteiden tuottamista ntymistä tyypillisellä ja
Artikulaatioksi kutsutaan puheää äänteiden tuottamista ja käyttk yttämistä.. Se on myös äänteiden ääntymist ntymistä tyypillisellä ja tietyllä kohdalla äänt ntöväylää. Fonologia on oppi äänteist nteistä.
LisätiedotKuluttajien arvoa luovat käytänteet
Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Case Reino & Aino Elina Leppälä (FM) Tampereen Yliopisto Yhtymäkohdat markkinoinnin ja kuluttajatutkimuksen teoriaan Kuluttajat kanssaluojina => arvo on kuluttajan määrittelemää
LisätiedotTILASTOLLINEN LAADUNVALVONTA
1 Aki Taanila TILASTOLLINEN LAADUNVALVONTA 31.10.2008 2 TILASTOLLINEN LAADUNVALVONTA Tasalaatuisuus on hyvä tavoite, jota ei yleensä voida täydellisesti saavuttaa: asiakaspalvelun laatu vaihtelee, vaikka
LisätiedotClt)-. 0:)Fonetiikan)perusteet:) artikulaatiotavat. Ilmavirta. Artikulaatiotavat. Ilmavirta,)paine)ja)turbulenssi. Martti)Vainio)--)syksy).
Artikulaatiotavat Clt)-. 0:)Fonetiikan)perusteet:) artikulaatiotavat Martti)Vainio)--)syksy). 00/ Konsonantit)voivat)siis)vaihdella)artikulaatipaikan)mukaan)ja) sen)mukaan)ovatko)ne)soinnillisia)vai)eivät
LisätiedotPUHEEN TUOTTAMINEN JA PUHEEN HAVAITSEMINEN
8. MITEN YHDISTÄÄ PUHEEN TUOTTAMINEN JA PUHEEN HAVAITSEMINEN Monet ajattelevat, että on sama asia kuin äänen kuuleminen. Puheen havaitsemista voidaan tästt stä näkökulmasta kulmasta selvittää samojen periaatteiden
LisätiedotMETALLITUOTTEIDEN MAALAUS
METALLITUOTTEIDEN MAALAUS ESIKÄSITTELYN VALINTA Copyright Isto Jokinen 1 ESIKÄSITTELYN TARKOITUS Esikäsittelyn tulee poistaa kaikki sellainen pinnalla oleva epäpuhtaus joka haittaa haluttua maalaustulosta.
LisätiedotArto Salminen, arto.salminen@tut.fi
8. Luento: Laitteiston ohjaaminen Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Johdanto Säätäjiä P-, I-,D-, PI-, PD-, ja PID-säätäjä Säätäjän valinta ja virittäminen Mittaaminen Johdanto Tavoitteena: tunnistaa
LisätiedotLauri Tarkkonen: Kappa kerroin ja rinnakkaisten arvioitsijoiden yhdenmukaisuus
Lauri Tarkkonen: Kappa kerroin ja rinnakkaisten arvioitsijoiden yhdenmukaisuus Tässä rajoitutaan tarkastelemaan kahden arvioitsijan tapausta, Olettakaamme, että n havaintoa on arvioitu kahden arvioitsijan
LisätiedotInduktio kaavan pituuden suhteen
Induktio kaavan pituuden suhteen Lauselogiikan objektikieli määritellään kurssilla Logiikka 1B seuraavasti: 1. Lausemuuttujat p 1, p 2, p 3,... ovat kaavoja. 2. Jos A on kaava, niin A on kaava. 3. Jos
Lisätiedot6. IHMISEN ÄÄNT KOHTI PUHEKYKYÄ
6. IHMISEN ÄÄNT NTÖVÄYLÄN N KEHITYS KOHTI PUHEKYKYÄ On selvää ää,, että meistä on tullut puhuvia asteittaisen evoluution tuloksena. Puhekykymme perustuu lukuisiin esisopeutumiin, joista lähes kaikki voidaan
LisätiedotPuheopetuksen toteuttaminen alakouluissa
Puheopetuksen toteuttaminen alakouluissa Eveliina Lehto Pro gradu -tutkielma Turun yliopisto Kasvatustieteiden laitos Erityispedagogiikka Joulukuu 2017 Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän
LisätiedotVÄITÖSKIRJOJA LAPSEN FONOLOGIASTA
Suuri suomi ruotsi-sanakirja. Helsinki: WSOY 1997. VIKS, ÜLLE 1992: Väike vormisõnastik. I: Sissejuhatus & grammatika. Väike vormisõnastik II: Sõnastik & lisad. Tallinn: Eesti Teaduste Akadeemia Keele
Lisätiedot201 Ylipääsemätön jyrkänne 202 Hiekkakivijyrkänne
Kalliot ja kivet Kalliojyrkänteet kuvataan pohjapiirroksen mukaisesti taitekohtaa seuraten. Jyrkänteiden kuvaaminen antaa tärkeätä tietoa vaarallisuudesta ja kulkukelpoisuudesta, kartanlukukohteista sekä
LisätiedotKassanhallintapalvelu muuttuu 8.11.2011 alkaen
Kassanhallintapalvelu muuttuu 8.11.2011 alkaen Kassanhallintapalveluun tehtävät muutokset johtuvat siitä, että Suomessa toimivat pankkiryhmät siirtyvät Yhtenäinen euromaksualueeseen eli SEPAan. SEPAn tavoitteena
LisätiedotVäli- ja loppuraportointi
Väli- ja loppuraportointi Hyvän raportin merkitys hankkeen tulosten kuvaamisessa Sari Ahvenainen ESR-koordinaattori 25.5.2011 Uudenmaan ELY-keskus Väliraportti (1/8) Miksi väliraportti tehdään? - Tarkoituksena
LisätiedotÅbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16. Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi. Nykykielten laitos Helsingin yliopisto
Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16 Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi Nykykielten laitos Helsingin yliopisto Praat-puheanalyysiohjelma Mikä on Praat? Mikä on Praat? Praat [Boersma and Weenink, 2010] on
LisätiedotSSSSSSS. Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(19)
Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(19) SSSSSSS Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia www.papunet.fi Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 3(19) OHJEET S-ÄÄNTEEN HARJOITTELUUN
LisätiedotString-vertailusta ja Scannerin käytöstä (1/2) String-vertailusta ja Scannerin käytöstä (2/2) Luentoesimerkki 4.1
String-vertailusta ja Scannerin käytöstä (1/2) Vertailuja tehdessä törmätään usein tilanteeseen, jossa merkkijonoa (esimerkiksi merkkijonomuuttujaa) pitää vertailla toiseen merkkijonoon. Tällöin tavanomainen
LisätiedotKäyttöjärjestelmät: Virtuaalimuisti
Käyttöjärjestelmät: Virtuaalimuisti Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet Muistinhallinta
LisätiedotIlmaa puhumiseen: Kuinka ääntä ja puhetta tuotetaan Kuinka ventilaattorin käyttö vaikuttaa puheen tuottoon
Ilmaa puhumiseen: Kuinka ääntä ja puhetta tuotetaan Kuinka ventilaattorin käyttö vaikuttaa puheen tuottoon Marjo Rönkkö puheterapeutti HUS, Korvaklinikka Foniatrian pkl Puheen tuottoon tarvitaan: Idea
Lisätiedot2.7 Neliöjuuriyhtälö ja -epäyhtälö
2.7 Neliöjuuriyhtälö ja -epäyhtälö Neliöjuuren määritelmä palautettiin mieleen jo luvun 2.2 alussa. Neliöjuurella on mm. seuraavat ominaisuudet. ab = a b, a 0, b 0 a a b =, a 0, b > 0 b a2 = a a > b, a
LisätiedotMuodolliset kieliopit
Muodolliset kieliopit Luonnollisen kielen lauseenmuodostuksessa esiintyy luonnollisia säännönmukaisuuksia. Esimerkiksi, on jokseenkin mielekästä väittää, että luonnollisen kielen lauseet koostuvat nk.
LisätiedotAsenna myös mikroskopian lisäpala (MBF ImageJ for Microscopy Collection by Tony Collins) http://rsbweb.nih.gov/ij/plugins/mbf-collection.
ImageJ ja metallografia juha.nykanen@tut.fi 19.2.2011 versio 1 Asentaminen Ohjelman voi ladata vapaasti webistä (http://rsbweb.nih.gov/ij/) ja siitä on olemassa versiot eri käyttöjärjestelmille. Suurimmalle
LisätiedotKielentutkimuksen perusteet filologeille kurssi syksyllä 2008 / Kalle Korhonen
Kielentutkimuksen perusteet filologeille, syksy 08 / KK" 2 Kielentutkimuksen perusteet filologeille kurssi syksyllä 2008 / Kalle Korhonen Peruskäsitteet luonnollinen kieli on jonkin ihmisyhteisön kieli
LisätiedotMitä puhe on? Fonetiikan perusteet kieliteknologeille
Mitä puhe on? Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Mitä puhe on? p.1/55 Tyypillinen ilmaus: 6 khz frequency 0 Hz 150 Hz F0 50 Hz 81 db intensity
LisätiedotYrityssuomi.fi:n toiminnallisuus ja ontologian hyödyntäminen Yritys-Suomen verkkopalveluissa. Eeva Koivisto, Yritys-Suomen verkkotoimitus 1.11.
Yrityssuomi.fi:n toiminnallisuus ja ontologian hyödyntäminen Yritys-Suomen verkkopalveluissa Eeva Koivisto, Yritys-Suomen verkkotoimitus 1.11.2013 Yrityssuomi.fi Semanttinen verkkopalvelu, joka kokoaa
LisätiedotKURR KURR. Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(19)
Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(19) KURR KURR Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia www.papunet.fi Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 2(19) OHJEET R-ÄÄNTEEN HARJOITTELUUN
LisätiedotPuhesynteesin historiaa. Puhesynteesi. Historiaa: Kempelen. Historiaa: Kratzenstein
Puhesynteesin historiaa Puhesynteesi Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Mekaaniset synteesit: 1700-luvulla asiaa harrastivat Wolfgang von Kempelen ja Christian Kratzenstein. 1900-luvulla
LisätiedotPuhesynteesi. Martti Vainio. Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto. Puhesynteesi p.1/38
Puhesynteesi Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puhesynteesi p.1/38 Puhesynteesin historiaa Mekaaniset synteesit: 1700-luvulla asiaa harrastivat Wolfgang von Kempelen ja Christian Kratzenstein.
LisätiedotToimintaohje onnettomuustilanteissa
Toimintaohje onnettomuustilanteissa asia Tavoitteena on että jokainen työntekijä tietää, tuntee ja osaa: Varauloskäytävät Missä paloilmoitinlaite on ja kuinka sitä käytetään Osaa tehdä hätäilmoituksen
LisätiedotÄäntelyn ja motoriikan kehityksen seurantamenetelmä
Ääntelyn ja motoriikan kehityksen seurantamenetelmä Paula Lyytinen,Timo Ahonen, Kenneth Eklund,Heikki Lyytinen Jyväskylän yliopiston Lapsitutkimuskeskus Niilo Mäki Instituutti Mihin tarvitaan? kehityksen
Lisätiedot8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät
8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät Luento 7.10.2004 Puhesynteesi Sisältö 1. Sovelluskohteita 2. Puheen ja puhesyntetisaattorin laatu 3. Puhesynteesin toteuttaminen TTS-syntetisaattorin komponentit Kolme
LisätiedotMitä puhe on? Fonetiikan perusteet kieliteknologeille. Puheen analyysin viitekehys. Puhe ja Kommunikaatio. Puhe ja kommunikaatio (jatkoa)
Mitä puhe on? Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Martti Vainio Puheen analyysin viitekehys Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Mitä puhe on? p.1/43 S-114.770 Kieli kommunikaatiossa... Kevät 2001
LisätiedotMitä puhe on? Fonetiikan perusteet kieliteknologeille
Mitä puhe on? Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Mitä puhe on? p.1/43 Puheen analyysin viitekehys S-114.770 Kieli kommunikaatiossa... Kevät 2001
LisätiedotLASTEN ÄÄNTEELLINEN KEHITYS: TUTKIMUSMETODOLOGIAA
Puhe ja kieli, 28:4, 167 185 (2008) 167 LASTEN ÄÄNTEELLINEN KEHITYS: TUTKIMUSMETODOLOGIAA Katri Saaristo-Helin, Oulun yliopisto, Helsingin yliopisto Tuula Savinainen-Makkonen, Oulun yliopisto Lasten äänteellisen
Lisätiedot1.5. Fonologia. 1.5.1 Vokaalit. Luku 1. Johdanto 11
Luku 1. Johdanto 11 1.5. Fonologia Koska muinaisbabylonian puhujia ei enää ole jäljellä, tietomme siitä, miten kieltä äännettiin, täytyy perustua muihin lähteisiin. Koska kieli oli unohduksissa noin kahden
LisätiedotVfo254: Puhekorpusten käyttö
Aikataulu ja kurssin sisältö Puhekorpukset ja niiden käyttö Kurssi on jaettu luentoihin, joissa käsitellään seuraavia asioita: Puhekorpusten suunnittelu Vfo 254: Puhekorpusten käsittely Martti Vainio Puhedatan
LisätiedotSay it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa
Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn
LisätiedotALAJÄRVEN, LEHTIMÄEN, SOININ JA VIMPELIN LOMATOIMISTOJEN PUOLUEETON JA VANKKUMATON ÄÄNENKANNATTAJA. Täyttä asiaa, ei arvailuja - jo vuodesta 2008
LO M ATO I M I S TO N K E V ÄT K Ä R P Ä N E N ALAJÄRVEN, LEHTIMÄEN, SOININ JA VIMPELIN LOMATOIMISTOJEN PUOLUEETON JA VANKKUMATON ÄÄNENKANNATTAJA Täyttä asiaa, ei arvailuja - jo vuodesta 2008 TYÖTE RV
LisätiedotHE 244/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi apteekkimaksusta
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi apteekkimaksusta annetun lain 2 ja 6 :n sekä yliopistolain 75 ja 92 a :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi apteekkimaksusta annettua lakia ja yliopistolakia.
LisätiedotLaboratoriotyön sisältö. Pareittain tehtävä laboratoriotyö Vaatimukset: Laboratoriotyöskentely Loppuraportti (1 raportti/työ)
Päällystyksen ja pintakäsittelyn kemiaa laboratoriotyöt kevät 2012 n. 15 h labratyöskentelyä Laboratoriotyön sisältö Pareittain tehtävä laboratoriotyö Vaatimukset: Laboratoriotyöskentely Loppuraportti
Lisätiedot(x 0 ) = lim. Derivoimissääntöjä. Oletetaan, että funktiot f ja g ovat derivoituvia ja c R on vakio. 1. Dc = 0 (vakiofunktion derivaatta) 2.
Derivaatta kuvaa funktion hetkellistä kasvunopeutta. Geometrisesti tulkittuna funktion derivaatta kohdassa x 0 on funktion kuvaajalle kohtaan x 0 piirretyn tangentin kulmakerroin. Funktio f on derivoituva
LisätiedotVfo254: Puhekorpusten käyttö
Aikataulu ja kurssin sisältö Puhekorpukset ja niiden käyttö Kurssi on jaettu luentoihin, joissa käsitellään seuraavia asioita: Puhekorpusten suunnittelu Vfo 254: Puhekorpusten käsittely Martti Vainio Puhedatan
LisätiedotLuento 6.1 Talotekniikka rungon suunnittelussa. Talotekniikan vaikutus rungon suunnitteluun Talotekniikan tilantarpeen alustava arviointi
Luento 6.1 Talotekniikka rungon suunnittelussa Talotekniikan vaikutus rungon suunnitteluun Talotekniikan tilantarpeen alustava arviointi Kalvoissa on hyödynnetty Heikki Lamminahon aiempina vuosina kurssilla
LisätiedotReleet. HFD3-sarja. HFD3-sarja, mittakuva. HFD3-sarjan rele, Hongfa
A HFD3-sarja HFD3-sarjan rele, Hongfa Pienikokoinen signaalirele piirikortille 2-napainen kosketin Läpiladottava tai pintaliitosversio Myös Bi-stabiilit mallit yhdellä tai kahdella kelalla. Mitat 15.0
Lisätiedot5 Akustiikan peruskäsitteitä
Puheen tuottaminen, havaitseminen ja akustiikka / Reijo Aulanko / 2016 2017 14 5 Akustiikan peruskäsitteitä ääni = ilmapartikkelien edestakaista liikettä, "tihentymien ja harventumien" vuorottelua, ilmanpaineen
LisätiedotJohdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 7, 28.10.2015
Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 7, 28.10.2015 1. Onko olemassa yhtenäistä verkkoa, jossa (a) jokaisen kärjen aste on 6, (b) jokaisen kärjen aste on 5, ja paperille piirrettynä sivut eivät
LisätiedotLinkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje:
Linkit Linkit ovat hypertekstin tärkein osa. Niiden avulla sivut liitetään toisiinsa ja käyttäjille tarjoutuu mahdollisuus liikkua muille kiinnostaville sivuille. Linkit Linkkejä on kolmea eri tyyppiä:
LisätiedotTaloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 3, viikko 4
Taloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 3, viikko 4 1. Tarkastellaan pulloja valmistavaa yritystä, jonka päiväkohtainen tuotantofunktio on esitetty alla olevassa taulukossa. L on työntekijöiden
LisätiedotSE-laitteiden viranomaisraportointi 2008 / WEEE recycling report 2008
SE-laitteiden viranomaisraportointi 2008 / WEEE recycling report 2008 Valtioneuvoston asetus sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta (852/2004) Suomessa toimiva yritys, joka: valmistaa ja myy sähkö- ja elektroniikkalaitteita
Lisätiedot