Fonetiikan perusteet (Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet sekä liikkeet. Martti Vainio,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Fonetiikan perusteet (Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet sekä liikkeet. Martti Vainio,"

Transkriptio

1 Fonetiikan perusteet (Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet sekä liikkeet Martti Vainio,

2 Voice Onset Time (VOT) soinnittomilla klusiileilla äänihuulten värähtely (fonaatio) lakkautetaan sulkeumavaihetta pidemmäksi ajaksi. Ts. värähtelyä ei ole silloin kun väylä aukaistaan äkisti eksploosiohälyn tuottamiseksi. Viive avautumisen ja soinnin alkamisen välillä vaihtelee suuresti ja sitä kutsutaan soinnin alkamisajaksi (eng. Voice Onset Time) -- lyhyesti VOT. Yleensä VOT on hyvin lyhyt (mitataan millisekunteina), mutta on siitä huolimatta hyvin tärkeä vihje klusiilin laadusta monissa kielissä. Kuulijat pystyvät VOTin avulla kategorisoimaan soinnilliset klusiilit soinnittomista.

3 VOT

4 Aspiraatio kun VOT ylittää n. 30 ms alkaa klusiilin soinnittomuuteen tulla erityinen lisäpiirre, joka voidaan havaita h-maisena segmenttinä heti eksploosiohälyn jälkeen. Tällöin klusiili on aspiroitunut. Aspiraatiota kuvataan pikkuisella h-symbolilla klusiilin jäljessä: [p t k ]

5 Aspiraatio maailman kielissä Tyypillisesti kielissä on soinnillisia ja soinnittomia klusiileja, jolloin soinnittoman VOT on hyvin lyhyt (n. 10 ms) ja soinnillisissa fonaatio jatkuu yli koko sulkeumavaiheen. Esim. ranska, italia, espanja, kreikka, flaami, venäjä... Esim. englanti eroaa tässä edellä mainituista kielistä: soinnittomien klusiilien VOT on pitkä ja ne ovat yleensä aspiroituneita. Tällöin soinnillisten ei tarvitse olla soinnillisia ; riittää, että niiden VOT on hyvin lyhyt. Englannin kanssa samalla tavalla käyttäytyviä kieliä ovat mm. japani, kiina ja saksa.

6 Aspir. jatkoa Aspiraatio on hyvin jatkumonomainen ja toteutuu eri kielissä toista voimakkaampana; kiinan aspiraatio on englantia voimakkaampaa. Joissain kielissä aspiraation avulla voidaan tuottaa kolmas klusiilityyppi. Tällöin klusiilit ovat: 1) täysin soinnillisia, 2) soinnittomia aspiroitumattomia (VOT n. 10 ms) ja 3) soinniton aspiroitunut (VOT > 50 ms). Muissa kuin painollisissa asemissa sointi-oppositio usein neutraalistuu: esim. saksan bundes -> bunt Englannissa aspiraatio katoaa konsonanttiklustereissa frikatiivien jälkeen: spin, school, stop jne.

7 Soinnin häviäminen -- devoicing Englannin [p t k] ovat siis aspiroituneita painollisen tavun alussa; jos niitä tällöin seuraa approksimantti, muuttuu aspiraatio approkimantin soinnittomuudeksi. Englannin suhteen on ongelmallista kutsua klusiileja soinnillisiksi, koska usen itse sointia ei ole. Siksi on keksitty termi lenis kuvaamaan heikkoja, lyhyitä, aspiroitumattomia klusiileja ja termi fortis kuvaamaan vahvoja, pitkiä, aspiroituneita ja aina soinnittomia klusiileja.

8 Fonaation tyypit Normaali äänentuotto (modal voice); läheskään kaikki kielet eivät käytä systemaattisesti hyväkseen äänenlaadun muutoksia ja kaikki puhe tuotetaan periaatteessa modaalilla äänellä. Siis normaalilla äänentuottotavalla, jossa äänihuulet värähtelevät periodisesti tuottaen jatkuvan tasaisen äänivirran. Esim. suomessa sen sijaan käytetään hyvin paljon ns. narisevaa ääntä (creaky voice, vocal fry) ilmausten lopussa. Narisevassa äänessä äänihuulet eivät toimi samalla tavoin kvasi-periodisesti kuin modaalisessa äänessä; niiden värähtely on hyvin epäsäännöllistä ja samanaikaisesti voi olla useita värähtelymoodeja. Joissain kielissä käytetään lisäksi ns. henkäyssoinnillista (breaty voice) äänentuottoa lingvistisesti. Erilaiset äänentuottotavat ovat kuitenkin hyvin paljon käytössä para- ja ekstralingvistisissä funktioissa.

9 Ilmavirran tuottomekanismit Toistaiseksi on puhuttu vain pulmonisesta ilmavirrantuottomekanismista, jossa ilmavirta tuotetaan keuhkojen avulla. On kuitenkin kieliä, joissa käytetään systemaattisesti muitakin tapoja tehdä äänteiden tuottamiseen tarvittava ilmavirta. Ilman keuhkoja, lähinnä suuontelossa ja nielussa tuotettuja äännettyyppeja ovat naksaus (maiskausäänteet, engl. click), ejektiivit (ejectives) ja implosiivit (implosives), jotka kaikki ovat siis ei-pulmonisia.

10 Ilmavirta ja paine Kaikki puheentuotto perustuu virtaavaan ilmaan; fonaatio, paineerojan aiheuttama virtaus, frikaatiohäly. Jossain kohtaa ääniväylää tuotetaan eroja ilmanpaineeseen; ilma virtaa aina pienemmästä suurempaan, joka määrittelee siis virtauksen suunnan. Paine puheentuotossa liittyy kaasumaisten aineiden kompressioon ja harventumiseen keuhkoissa tai ääniväylään tuotetuissa onkaloissa. Pulmonisessa ilmanvirtauksessa keuhkoihin kerätty ilma purkautuu kontrolloidusti ääniväylän kautta. Ei pulmoninen ilmanvirtaus voi olla sekä ulospäin suuntautuvaa, egressiivistä, tai sisäänpäin virtaavaa, ingressiivistä.

11 Ejektiivit Ejektiivit ovat yleisin ei-pulmoninen äänneluokka. Ejektiivit tuotetaan siten, että glottis on suljettu ja kielen/huulien avulla tehdään toinen sulkeuma, jolloin niiden väliin jää tila, jonka painetta voidaan nostaa ja purkaa ulos ääntä tuottaen. Tuotto on siis egressiivistä glottaalista. Merkitään heittomerkillä klusiilin jäljessä; [p t k ] Esiintyy Amerikan, Aasian ja Kaukaasian (Caucasus) kielissä.

12 Implosiivit Implosiiveissä käytetään ingressiivistä glottaalista ilmanvirtausta; sen sijaan, että glottista nostettaisiin (ejektiivit) sitä lasketaan, jolloin paine suuväylässä laskee ja siitä väylän avaamisesta aiheutuva virtaus kulkee sisään päin. Lähinnä äänteet ovat soinnillisia [ ] Näissä on kahdenlaista virtauksentuottomekanismia siis samanaikaisesti. Implosiivit ovat ejektiivien jälkeen yleisin ei-pulmoninen äänneluokka. Löytyy mm. Aasian, Afrikan ja Amerikan kielistä.

13 Naksausäänteet - klikit Klikeissä käytetään velaarista ingressiivistä virtauksentuottoa. Esim. dentaalisen naksauksen tuotossa kielen kärki sulkee väylän hampaiden kohdalla ja sen selkä velumin kohdalla. Kieltä laskettaessa paine sulkeumien välissä laskee ja etummaisen sulkeuman avautuessa syntyy naksaus joka muistuttaa imukupin irtoamista. Klikkejä tuotetaan: bilabiaalisesti [ ], dentaalisesti [ ], alveolaarisesti [!], palatoalveolaarisesti [ ] sekä alveolaarislateraalisti [ ].

14 Universaalisesti Bilab. klikki on ns. pusi-pusi, äänne Alveol. klikki on ns. englannin tut tut Palatoalv. klikki on hevosen kavion ääni.

15 Äänteet ja liikkeet Puheentuotto ei tietenkään ole selkeää toistaan seuraavien staattisten äänteiden tuottamista, jolloin äänteet olisivat helposti toisistaan erotettavissa akustisessa ja artikulatorisessa analyysissä. Puheentuottoelimistä on itsessään luonteeltaan jatkuva -- kieltä tai kitalakea ei esim. ole selkeästi jaettu vyöhykkeisiin. Emme myöskään voi olettaa, että artikulaatioelimistö tekisi vain yhtä asiaa kerrallaan. Puhe on monimutkaista tarkasti koordinoitua jatkuvaa liikettä ja akustisesti katsoen koko ääniväylä -- eivät vain aktiiviset ja passiivisen artikulaattorit -- osallistuvat äänteiden tuottamiseen.

16 Sekundäärinen artikulaatio Konsonantilla voi primäärin konstriktion lisäksi olla sekundäärinen konstriktio inherentisti (muistamme englannin w:n). Toisaalta esim. [t] voi olla modifioituneena huulten pyöreyden johdosta [t ], jolloin puhumme labialisaatiosta. Vastaavasti meillä voi olla palatalisoituneita ja velarisoituneita konsonantteja. Esim. ns. tumma l on velarisoitunut lateraalinen approksimantti. Akustisesti tällaiset äänteet ovat selkeästi muuttuneita. Muutokset ovat havaittavissa niin äänteiden staattisten kuin niiden muutosvaiheidenkin aikana. Usein myös vokaalit konsonanttien yhteydessä muuttavat laatuaan sekundäärisen artikulaation myötä.

17 Sek. artikulaation lingvistinen käyttö L:n velarisaatio englannissa: [l] on kirkas (normaali) jos sitä seuraa vokaali tai [j], muuten se on velaaristunut [l ] Suomessa sen sijaan tummuuteen, velaaristumiseen vaikuttaa sitä seuraavan vokaalin takaisuus.

18 Koartikulaatio

19 Koartikulaatio Puheentuotossa jokainen artikulaattori käy läpi hyvin moninaisen hyvin nopeiden artikulatoristen liikkeiden sarjan. Minkä tahansa äänteen aikana artikulaattorin paikkaan ja asentoon vaikuttaa pakosta se, mistä se on tulossa ja mihin se on seuraavaksi menossa. Äänteet siis vaikuttavat niiden ympärillä oleviin äänteisiin. Tätä vaikutusilmiötä kutsutaan koartikulaatioksi.

20 Artikulaatiopaikan hienosäätö Sanan [ki:kk:u] ensimmäisen k:n aikana kieli on todennäköisesti edempänä kuin toisen k:n aikana. Etu- ja takavokaalit vaikuttavat eri tavoin [k]:n velaariseen artikulaatiopaikkaan: etinen [i] vetää kieltä eteenpäin ja takainen [u] vetää sitä kohti nielua. Vastaavasti englannin [d]:t ovat erilaisia sanassa daydream. Äännettä, jonka artikulaatiopaikka on muuttunut eteenpäin (huulia kohti) kutsutaan etistyneeksi (advanced) ja päinvastoin takaistuneeksi (retracted); IPAn mukaan siis [k i:k :u], toisaalta [d eid riim]. Eli [d ] = [d ]

21 Nasaalistuminen Vokaalit voivat nasaalistua nenäväylän ollessa avoinna niitä tuotettaessa: ranskan [bo ]. Nasaalistuminen voi myös olla ympäristön aiheuttamaa; esim. englannin ban ja bang ovat usein [bæ n] ja [bæ ]. Tällöin on kysymyksessä ns. antisipatorinen nasaalistuminen. Vastaavasti nasaalisuus voi levitä edeltävästä nasaalista vokaaliin tai approksimanttiin: esim. engl. film, Henry, runway,...

22 Päällekkäinen artikulaatio Sanoessamme englannin sanan bread on todennäköistä, että ensimmäisen konsonantin aikana kieli on jo valmiiksi siirtynyt tuottamaan sitä seuraavaa approksimanttia. Tämä on mahdollista, koska bilabiaaliset konsonantit eivät millään tavoin rajoita sitä, miten kielen tulee olla niitä tuotettaessa. Näin ollen [b] on tässä kontekstissa varsin erilainen kuin muutoin. Vastaavasti klusiilien release voi jäädä toisen klusiilin sulkeumavaiheen peittämäksi: [æk t] ilmauksessa black tie. Tällainen yleisempää englannissa kuin suomessa: kielet siis vaihtelevat myös koartikulaation suhteen. Ts. koartikulaatio ei ole pelkästään yleisesti puheentuottoon liittyvä ilmiö.

23 Koartikulaatio ja sekund. artik. [s i:t] vs. [si:t] Huulten pyöristys on tässä tapauksessa koartikulaation aiheuttamaa sekundääristä artikulointia Tätä ei pidä sekoittaa joidenkin äänteiden inherenttiin sekundääriseen artikulaatioon: esim. [ ] on useilla englannin puhujilla labiaalistunut kontekstista huolimatta.

Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet

Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet Martti Vainio, syksy 2006 Voice Onset Time (VOT) soinnittomilla klusiileilla äänihuulten värähtely (fonaatio) lakkautetaan sulkeumavaihetta

Lisätiedot

Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet

Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet Martti Vainio, syksy 2006 Voice Onset Time (VOT) soinnittomilla klusiileilla äänihuulten värähtely (fonaatio) lakkautetaan sulkeumavaihetta

Lisätiedot

FP1/Clt 120: Fonetiikan perusteet: artikulaatiotavat

FP1/Clt 120: Fonetiikan perusteet: artikulaatiotavat FP1/Clt 120: Fonetiikan perusteet: artikulaatiotavat Martti Vainio -- syksy 2006 Artikulaatiotavat Konsonantit voivat siis vaihdella artikulaatipaikan mukaan ja sen mukaan ovatko ne soinnillisia vai eivät

Lisätiedot

Foneettiset symbolit

Foneettiset symbolit Clt 120: Fonetiikan perusteet: intro, äänentuotto, artikulaatiopaikat Martti Vainio -- syksy 2006 Foneettiset symbolit 5000-8000 eri kieltä n. 300 foneettista symbolia riittää niiden kuvaamiseen puheentuotto-

Lisätiedot

Artikulatoriset piirteet. Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit. Piirteiden tyypit. Artikulaatiotavat

Artikulatoriset piirteet. Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit. Piirteiden tyypit. Artikulaatiotavat Artikulatoriset piirteet Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Konsonantit voidaan jakaa luokkiin sen mukaan miten ja missä kohtaa ääniväylää.

Lisätiedot

Puheen tuotto ja havaitseminen II

Puheen tuotto ja havaitseminen II Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen tuotto ja havaitseminen II p.1/40 Artikulatoriset piirteet Konsonantit voidaan jakaa luokkiin sen

Lisätiedot

» Fonetiikka tutkii puheen: Tuottamista -> ARTIKULATORINEN Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN Havaitsemista -> AUDITIIVINEN

» Fonetiikka tutkii puheen: Tuottamista -> ARTIKULATORINEN Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN Havaitsemista -> AUDITIIVINEN » Fonetiikka tutkii puheen: Tuottamista -> ARTIKULATORINEN Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN Havaitsemista -> AUDITIIVINEN 1 Puhe-elimistä Helsingin Yliopiston sivuilla» Puhe-elimet voidaan jakaa

Lisätiedot

Artikulatoriset piirteet. Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit. Piirteiden tyypit. Artikulaatiotavat

Artikulatoriset piirteet. Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit. Piirteiden tyypit. Artikulaatiotavat Artikulatoriset piirteet Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Konsonantit voidaan jakaa luokkiin sen mukaan miten ja missä kohtaa ääniväylää.

Lisätiedot

Puheen tuotto ja havaitseminen II

Puheen tuotto ja havaitseminen II Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen tuotto ja havaitseminen II p.1/40 Artikulatoriset piirteet Konsonantit voidaan jakaa luokkiin sen

Lisätiedot

Luento: Puhe. Mitä puhe on? Anatomiaa ja fysiologiaa. Puhetapahtuma. Brocan ja Wernicken alueet. Anatomiaa ja fysiologiaa. Puheen tuottaminen:

Luento: Puhe. Mitä puhe on? Anatomiaa ja fysiologiaa. Puhetapahtuma. Brocan ja Wernicken alueet. Anatomiaa ja fysiologiaa. Puheen tuottaminen: Puheen anatomiaa ja fysiologiaa Puhesignaalin analyysi Puheen havaitseminen luku 11 Luento: Puhe Mitä puhe on? Ihmisen kehittämä symbolinen kommunikaatiojärjestelmä. Perustuu sovittuihin kielellisiin koodeihin

Lisätiedot

Clt)-. 0:)Fonetiikan)perusteet:) artikulaatiotavat. Ilmavirta. Artikulaatiotavat. Ilmavirta,)paine)ja)turbulenssi. Martti)Vainio)--)syksy).

Clt)-. 0:)Fonetiikan)perusteet:) artikulaatiotavat. Ilmavirta. Artikulaatiotavat. Ilmavirta,)paine)ja)turbulenssi. Martti)Vainio)--)syksy). Artikulaatiotavat Clt)-. 0:)Fonetiikan)perusteet:) artikulaatiotavat Martti)Vainio)--)syksy). 00/ Konsonantit)voivat)siis)vaihdella)artikulaatipaikan)mukaan)ja) sen)mukaan)ovatko)ne)soinnillisia)vai)eivät

Lisätiedot

Puheen akustiikan perusteita

Puheen akustiikan perusteita Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/39 Äänet, resonanssi ja spektrit ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille

Lisätiedot

4 Fonetiikkaa. Puhe-elimet

4 Fonetiikkaa. Puhe-elimet 4 Fonetiikkaa Puhe on kaiken kaikkiaan hyvin monitasoinen ja monimutkainen inhimillinen ja fysikaalinen ilmiö, sisältäen kysymyksiä liittyen mm. kognitioon, kieleen, fysiologiaan, kuuloon ja akustiikkaan.

Lisätiedot

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/39 ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille

Lisätiedot

http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/fonterm/006.htm

http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/fonterm/006.htm Luku 2 Fonetiikkaa Puhe on kaiken kaikkiaan hyvin monitasoinen ja monimutkainen inhimillinen ja fysikaalinen ilmiö, sisältäen kysymyksiä liittyen mm. kognitioon, kieleen, fysiologiaan, kuuloon ja akustiikkaan.

Lisätiedot

kl 2014 Tampereen yliopisto Fonetiikan jatkokurssi Johdanto Puheen tuottaminen

kl 2014 Tampereen yliopisto Fonetiikan jatkokurssi Johdanto Puheen tuottaminen akustisia Tampereen yliopisto kl 2014 Puheketju ja fonetiikan osa-alueet akustisia Artikulatorinen fonetiikka Akustinen fonetiikka Auditiivinen fonetiikka akustisia ARTIKULAATIO FONAATIO INITIAATIO : ilmavirtamekanismit

Lisätiedot

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/37 S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...

Lisätiedot

Foneettiset symbolit. Clt 120: Fonetiikan perusteet: intro, äänentuotto, artikulaatiopaikat. IPA jatkoa IPA. Martti Vainio -- syksy 2005

Foneettiset symbolit. Clt 120: Fonetiikan perusteet: intro, äänentuotto, artikulaatiopaikat. IPA jatkoa IPA. Martti Vainio -- syksy 2005 Clt 120: Fonetiikan perusteet: intro, äänentuotto, artikulaatiopaikat Martti Vainio -- syksy 2005 Foneettiset symbolit 5000-8000 eri kieltä n. 300 foneettista symbolia riittää niiden kuvaamiseen puheentuotto-

Lisätiedot

Puheen akustiikan perusteita

Puheen akustiikan perusteita Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/37 Äänet, resonanssi ja spektrit S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...

Lisätiedot

Puhe ja kommunikaatio

Puhe ja kommunikaatio Puhe ja kommunikaatio Puhe on ihmisen kehittämistä kommunikoinnin muodoista hienostunein ja monimutkaisin -- siihen on kerrostunut useanlaista informaatiota, joiden määrittelyyn tarvitaan jonkinlainen

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 3 puheen havaitseminen Mikä on akustinen vihje (acoustic cue)? Selitä seuraavat käsitteet ohjelman ja kirjan tietoja käyttäen: Spektrogrammi

Lisätiedot

Puheen tuotto ja havaitseminen I Vokaalit. Puheentuoton lähde-suodin -malli. Glottaalinen äänilähde. Fonaatio

Puheen tuotto ja havaitseminen I Vokaalit. Puheentuoton lähde-suodin -malli. Glottaalinen äänilähde. Fonaatio Puheen tuotto ja havaitseminen I Vokaalit Martti Vainio Puheentuoton lähde-suodin -malli Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen tuotto ja havaitseminen I p.1/49 S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...

Lisätiedot

Puheen tuotto ja havaitseminen I

Puheen tuotto ja havaitseminen I Puheen tuotto ja havaitseminen I Vokaalit Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen tuotto ja havaitseminen I p.1/49 Puheentuoton lähde-suodin -malli S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...

Lisätiedot

Yleisen fonetiikan peruskurssi

Yleisen fonetiikan peruskurssi Yleisen fonetiikan Tampereen yliopisto kl 2013, 4. periodi to 10 12 PÄÄTALO D11 pe 10 12 PÄÄTALO D11 Yhteystiedot Michael O Dell Työhuone: Pinni B 4046, ti klo 10 11, puh. 6350 Sähköposti: michael.odell@uta.fi

Lisätiedot

Ilmaa puhumiseen: Kuinka ääntä ja puhetta tuotetaan Kuinka ventilaattorin käyttö vaikuttaa puheen tuottoon

Ilmaa puhumiseen: Kuinka ääntä ja puhetta tuotetaan Kuinka ventilaattorin käyttö vaikuttaa puheen tuottoon Ilmaa puhumiseen: Kuinka ääntä ja puhetta tuotetaan Kuinka ventilaattorin käyttö vaikuttaa puheen tuottoon Marjo Rönkkö puheterapeutti HUS, Korvaklinikka Foniatrian pkl Puheen tuottoon tarvitaan: Idea

Lisätiedot

Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(15)

Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia   Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(15) Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(15) Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia www.papunet.fi Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 2(15) OHJEET K-ÄÄNTEEN HARJOITTELUUN K-äänne:

Lisätiedot

Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16. Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi. Nykykielten laitos Helsingin yliopisto

Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16. Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi. Nykykielten laitos Helsingin yliopisto Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16 Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi Nykykielten laitos Helsingin yliopisto Praat-puheanalyysiohjelma Mikä on Praat? Mikä on Praat? Praat [Boersma and Weenink, 2010] on

Lisätiedot

Vfo254: Puhekorpusten käyttö. Puhekorpusten lingvistinen representaatio. Yleistä. Symbolinen representaatio. Martti Vainio. Transkription tarkkuus

Vfo254: Puhekorpusten käyttö. Puhekorpusten lingvistinen representaatio. Yleistä. Symbolinen representaatio. Martti Vainio. Transkription tarkkuus Symbolinen representaatio Vfo 254: Puhekorpusten käsittely: Puhekorpusten lingvistinen representaatio Martti Vainio Puhekorpuksen tutkimininen on mahdollista vain symbolisen representaation kautta näytteistettyä

Lisätiedot

ÄÄNI JA SEN HÄIRIH IRIÖT. Tiina Pilbacka-Rönk. nkä

ÄÄNI JA SEN HÄIRIH IRIÖT. Tiina Pilbacka-Rönk. nkä ÄÄNI JA SEN HÄIRIH IRIÖT Tiina Pilbacka-Rönk nkä ? Hyvä ääni ni (Laukkanen, A-M.1999) A Se on kuultavissa. Kommunikatiivisesti tarkoituksenmukainen (riittävästi vaihtelua) Fysiologisesti tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

Espanjan kielen ääntäminen suomenkielisen opiskelijan näkökulmasta

Espanjan kielen ääntäminen suomenkielisen opiskelijan näkökulmasta Espanjan kielen ääntäminen suomenkielisen opiskelijan näkökulmasta Henri Metsävuori Pro gradu -tutkielma Fonetiikka Kieli- ja käännöstieteiden laitos Turun yliopisto Kesäkuu 2011 TURUN YLIOPISTO Kieli-

Lisätiedot

Opiskelijakirjaston verkkojulkaisu Fonetiikan deskriptiivisiä peruskäsitteitä

Opiskelijakirjaston verkkojulkaisu Fonetiikan deskriptiivisiä peruskäsitteitä Opiskelijakirjaston verkkojulkaisu 2008 Fonetiikan deskriptiivisiä peruskäsitteitä Antti Iivonen Fonetiikan peruskäsitteitä Toim. Antti Iivonen & Reijo Aulanko Helsingin yliopiston fonetiikan laitoksen

Lisätiedot

Puheentuoton fonetiikan kertausta Vfo 251, Puhesynteesin perusteet. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen.

Puheentuoton fonetiikan kertausta Vfo 251, Puhesynteesin perusteet. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puheentuoton fonetiikan kertausta Vfo 251, Puhesynteesin perusteet Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheentuoton fonetiikan kertausta p.1/109 Vfo251 Puhesynteesin

Lisätiedot

NONVERBAALISTEN ORAALIMOTORISTEN TAITOJEN YHTEYS ARTIKULAATION TARKKUUTEEN

NONVERBAALISTEN ORAALIMOTORISTEN TAITOJEN YHTEYS ARTIKULAATION TARKKUUTEEN NONVERBAALISTEN ORAALIMOTORISTEN TAITOJEN YHTEYS ARTIKULAATION TARKKUUTEEN Kaisa Punkeri Logopedian pro gradu -tutkielma Toukokuu 2013 Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta Logopedia Humanistinen tiedekunta

Lisätiedot

MAINOS. Kreikan kielen historia. Kielimuotoja. Kreikka IE-kuviossa

MAINOS. Kreikan kielen historia. Kielimuotoja. Kreikka IE-kuviossa MAINOS Kreikan kielen historia 2. luento: Indoeurooppalaisesta kantakielestä kreikan murteiksi! Lyle Campbell (University of Utah)! 19.11. päärakennus, sali 12! klo 10-12: Are There Universals of Grammatical

Lisätiedot

4. FONOLOGIA eli kielen äännerakenne

4. FONOLOGIA eli kielen äännerakenne 4. FONOLOGIA eli kielen äännerakenne Fonologiaksi kutsutaan deskriptiivisen kieliopin osaa, jossa kuvataan toisen jäsennystason elementtejä (ks. edellä ns. kaksoisjäsennys). Näillä äänne-elementeillä ei

Lisätiedot

Suukappaleharjoitus Vol.1

Suukappaleharjoitus Vol.1 q = 80 (rubato) Suukappaleharjoitus Vol. b mf (piano + suukappale) b (kielitä) b - - - - - - - - - - - - - - b b 5 (glissando) b w w w q = 0-05 Trumpet in Bb PLAY LEGATO PLAY WITH TONGE b mf n b n n b

Lisätiedot

FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA

FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA Heini Kallio, tohtorikoulutettava Käyttäytymistieteiden laitos, fonetiikka Helsingin yliopisto heini.h.kallio@helsinki.fi Fonetiikan haasteet kielenopetuksessa

Lisätiedot

Puhesynteesin perusteet Luento 4: difonikonkatenaatio

Puhesynteesin perusteet Luento 4: difonikonkatenaatio Puhesynteesin perusteet Luento 4: difonikonkatenaatio Nicholas Volk 7.2.2008 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Idea Äänteet ovat stabiileimmillaan keskellä äännettä, joten mallinnetaan siirtymät äänteestä

Lisätiedot

Humanistiset tieteet

Humanistiset tieteet Humanistiset tieteet 2013-15 Kielet kuuluvat humanistisiin tieteisiin, joten aluksi tarkastellaan humanistisia tieteitä yleensä. Kielissä on todistusvalinnan kannalta peräti 17 vaihtoehtoa, joista monet

Lisätiedot

Puhesynteesi. Martti Vainio. 11. huhtikuuta 2003

Puhesynteesi. Martti Vainio. 11. huhtikuuta 2003 Puhesynteesi Signaalin generointi Martti Vainio mailto:martti.vainio@helsinki.fi 11. huhtikuuta 2003 Signaalin generointi puhesynteesissä Kuinka tuottaa foneettisesta symbolisesta tiedosta jatkuvaa signaalia

Lisätiedot

Pisterajat Vuosi

Pisterajat Vuosi Pisterajat 2006-2013 1 Äidinkieli, suomi L Kevät 92 90 88 86 87 87 86 87 Syksy 92 90 88 85 87 87 86 87 E Kevät 87 77 75 72 73 73 71 73 Syksy 87 77 75 73 73 73 72 71 M Kevät 80 62 60 60 61 62 60 62 Syksy

Lisätiedot

Äänen eteneminen ja heijastuminen

Äänen eteneminen ja heijastuminen Äänen ominaisuuksia Ääni on ilmamolekyylien tihentymiä ja harventumia. Aaltoliikettä ja värähtelyä. Värähtelevä kappale synnyttää ääntä. Pistemäinen äänilähde säteilee pallomaisesti ilman esteitä. Käytännössä

Lisätiedot

Osa 1 Hengitys ja tuki Ólafur Torfason

Osa 1 Hengitys ja tuki Ólafur Torfason Osa 1 Hengitys ja tuki 25.01.2018 Ólafur Torfason Hengitys Esimerkkivideo pallean liikkeestä (ei ääntä) https://www.youtube.com/watch?v=5jron_sm5gc Sisäänhengityksen aikana: Pallea liikkuu alaspäin Rintakehä

Lisätiedot

5. ÄÄNTEIDEN KUVAUKSESTA

5. ÄÄNTEIDEN KUVAUKSESTA 5. ÄÄNTEIDEN KUVAUKSESTA Tässä osassa läpikl pikäyn lyhyesti äänteiden eli vokaalien ja konsonanttien kuvauksen periaatteita ja esittelen artikulatorisen fonologian olettamuksen, että äänteiden aivoedustuma

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri kokeisiin tutkintokerroittain

Ilmoittautuneet eri kokeisiin tutkintokerroittain Ilmoittautuneet eri kokeisiin tutkintokerroittain 2006-2015 1 Äidinkieli, suomi Kevät Lkm 30 039 23 178 29 194 29 012 28 912 29 076 28 322 28 309 28 092 27 100 Syksy Lkm 16 923 5 969 6 114 5 766 5 680

Lisätiedot

Varhainen leikki ja sen arviointi

Varhainen leikki ja sen arviointi Varhainen leikki ja sen arviointi Paula Lyytinen Jyväskylän yliopisto Psykologian laitos Hyvä Alku messut 2.9.2004 Leikin sisällöt eri ikävaiheissa Esine- ja toimintaleikit (0-3 v) Eksploratiiviset Funktionaalis-relationaaliset

Lisätiedot

Arvosanajakaumia syksy

Arvosanajakaumia syksy jakaumia syksy 2014 1 Koko maa Äidinkieli, suomi Naiset 111 4,4 339 13,4 482 19,1 634 25,1 573 22,7 333 13,2 56 2,2 2528 4,0 Miehet 47 2,1 159 7,1 292 13,0 450 20,1 599 26,7 586 26,1 109 4,9 2242 3,4 Yhteensä

Lisätiedot

Suomen puherytmi typologisessa katsannossa

Suomen puherytmi typologisessa katsannossa Suomen puherytmi typologisessa katsannossa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Michael O Dell Tampereen yliopisto 36. Kielitieteen päivät Jyväskylässä 14. 16.5.2009 Lopputulemat heti kärkeen suomen tavuajoitteisuus

Lisätiedot

Puhenäytteiden mittailusta puhekorpuksen perkuuseen: kalastelua mato-ongella ja verkoilla. Mietta Lennes FIN-CLARIN / Helsingin yliopisto

Puhenäytteiden mittailusta puhekorpuksen perkuuseen: kalastelua mato-ongella ja verkoilla. Mietta Lennes FIN-CLARIN / Helsingin yliopisto Puhenäytteiden mittailusta puhekorpuksen perkuuseen: kalastelua mato-ongella ja verkoilla Mietta Lennes FIN-CLARIN / Helsingin yliopisto Johdanto Kun puhetta ja kieltä tutkitaan kvantitatiivisesti, on

Lisätiedot

39 31 muut: 137 Koepistejono *) yht muut: 155,5 Koepistejono 10 8 ensikertalaiset: 65,0 muut:73,25. yht.

39 31 muut: 137 Koepistejono *) yht muut: 155,5 Koepistejono 10 8 ensikertalaiset: 65,0 muut:73,25. yht. Kielten kandiohjelma: englanti, humanististen tieteiden kandidaatti ja filosofian maisteri Yhteispistejono 39 31 ensikertalaiset: 122 39 31 muut: 137 Koepistejono 37 27 50 *) 39 31 yht. 76 58 78 62 Kielten

Lisätiedot

Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa

Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa Martti Vainio, Juhani Järvikivi & Stefan Werner Helsinki/Turku/Joensuu Fonetiikan päivät 2004, Oulu 27.-28.8.2004

Lisätiedot

Helpon suomen alkeet. Miten puhua niin, että kielenoppijakin ymmärtää? Salla Kurhila & Taija Udd, Suomen kieli ja kulttuuri, Helsingin yliopisto

Helpon suomen alkeet. Miten puhua niin, että kielenoppijakin ymmärtää? Salla Kurhila & Taija Udd, Suomen kieli ja kulttuuri, Helsingin yliopisto Helpon suomen alkeet Miten puhua niin, että kielenoppijakin ymmärtää? Salla Kurhila & Taija Udd, Suomen kieli ja kulttuuri, Helsingin yliopisto Puhu ja vastaanota puhetta selvästi Äännä selkeästi älä mumise

Lisätiedot

yht yht muut: 183 Koepistejono ,5 *) 3 2 yht muut: 177 Koepistejono 4 3 ensikertalaiset: 57 muut: 62

yht yht muut: 183 Koepistejono ,5 *) 3 2 yht muut: 177 Koepistejono 4 3 ensikertalaiset: 57 muut: 62 Filosofian kandiohjelma (opetus suomeksi), humanististen tieteiden / valtiotieteiden kandidaatti ja filosofian/valtiotieteiden maisteri Yhteispistejono 12 11 143 12 10 Koepistejono 12 10 ensikertalaiset:

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

LAL-LAL- LAA Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(19)

LAL-LAL- LAA Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia   Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(19) Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(19) LAL-LAL- LAA Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia www.papunet.fi Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 2(19) OHJEET L-ÄÄNTEEN HARJOITTELUUN

Lisätiedot

SSSSSSS. Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(19)

SSSSSSS. Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia   Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(19) Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(19) SSSSSSS Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia www.papunet.fi Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 3(19) OHJEET S-ÄÄNTEEN HARJOITTELUUN

Lisätiedot

Suomen prosodian variaation tutkimuksesta

Suomen prosodian variaation tutkimuksesta Suomen prosodian variaation tutkimuksesta Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto Tommi Kurki Turun yliopisto Prosodian käsitteestä prosodia käsittää kaikki ne puheen ilmiöt, jotka eivät ole segmentoitavissa

Lisätiedot

LAULAMINEN PUHEHÄIRIÖIDEN KUNTOUTUKSESSA

LAULAMINEN PUHEHÄIRIÖIDEN KUNTOUTUKSESSA LAULAMINEN PUHEHÄIRIÖIDEN KUNTOUTUKSESSA Auli Pöyhönen Kandidaatintutkielma Musiikkikasvatus Jyväskylän yliopisto Kevätlukukausi 2014 2 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Faculty Humanistinen tiedekunta Laitos

Lisätiedot

LOGOPEDIAN VALINTAKOE Nimi: Pitääkö väittämä paikkaansa? Rastita vastauksesi alla olevaan taulukkoon.

LOGOPEDIAN VALINTAKOE Nimi: Pitääkö väittämä paikkaansa? Rastita vastauksesi alla olevaan taulukkoon. LOGOPEDIAN VALINTAKOE 2005 Nimi: Henkilötunnus: Valintakoe kevät 2005: Kysymys 1 kirjasta Iivonen, A. & Aulanko, R. (toim.): Fonetiikan peruskäsitteitä. Helsingin yliopiston fonetiikan laitoksen julkaisuja

Lisätiedot

Kielentutkimuksen perusteet filologeille kurssi syksyllä 2008 / Kalle Korhonen

Kielentutkimuksen perusteet filologeille kurssi syksyllä 2008 / Kalle Korhonen Kielentutkimuksen perusteet filologeille, syksy 08 / KK" 2 Kielentutkimuksen perusteet filologeille kurssi syksyllä 2008 / Kalle Korhonen Peruskäsitteet luonnollinen kieli on jonkin ihmisyhteisön kieli

Lisätiedot

SGN-4010 Puheenkäsittelyn menetelmät

SGN-4010 Puheenkäsittelyn menetelmät SGN-41 Puheenkäsittelyn menetelmät Konsta Koppinen konsta.koppinen@tut.fi 18. joulukuuta 26 Sisältö 1 Signaalinkäsittelyn kertausta 1 1.1 Spektri, DFT, DTFT........................ 1 1.2 Aika-taajuusresoluutio.......................

Lisätiedot

Suojele ääntäsi, säilytä työkykysi. Äänenkäytön koulutus Puheviestinnän FM Sara Rouvinen

Suojele ääntäsi, säilytä työkykysi. Äänenkäytön koulutus Puheviestinnän FM Sara Rouvinen Suojele ääntäsi, säilytä työkykysi Äänenkäytön koulutus Puheviestinnän FM Sara Rouvinen Keskustele kollegasi kanssa Kuinka monta tuntia käytät ääntäsi päivässä? Mitä haluaisit tietää ja oppia äänenkäytöstä

Lisätiedot

Pisterajat 2006-2015 1. Vuosi 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Pisterajat 2006-2015 1. Vuosi 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Pisterajat 2006-2015 1 Äidinkieli, suomi L Kevät 92 90 88 86 87 87 86 87 87 87 87 Syksy 92 90 88 85 87 87 86 87 86 86. E Kevät 87 77 75 72 73 73 71 73 73 72 72 Syksy 87 77 75 73 73 73 72 71 71 70. M Kevät

Lisätiedot

Pisterajat 2006-2014 1. Vuosi 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Pisterajat 2006-2014 1. Vuosi 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Pisterajat 2006-2014 1 Äidinkieli, suomi L Kevät 92 90 88 86 87 87 86 87 87 Syksy 92 90 88 85 87 87 86 87 86 E Kevät 87 77 75 72 73 73 71 73 73 Syksy 87 77 75 73 73 73 72 71 71 M Kevät 80 62 60 60 61 62

Lisätiedot

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?

Lisätiedot

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Akateemiselta asiantuntijalta edellytetään monipuolista viestintä-osaamista. Kansainvälinen

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Luonnolliset vs. muodolliset kielet

Luonnolliset vs. muodolliset kielet Luonnolliset vs. muodolliset kielet Luonnollisia kieliä ovat esim. 1. englanti, 2. suomi, 3. ranska. Muodollisia kieliä ovat esim. 1. lauselogiikan kieli (ilmaisut p, p q jne.), 2. C++, FORTRAN, 3. bittijonokokoelma

Lisätiedot

Mik suuren? ÄÄNENHUOLTOLUENTO. Katja Partala, puheterapeutti, laulunopettaja

Mik suuren? ÄÄNENHUOLTOLUENTO. Katja Partala, puheterapeutti, laulunopettaja Mik Mikä sortaa äänen suuren? ÄÄNENHUOLTOLUENTO Katja Partala, puheterapeutti, laulunopettaja Suomessa työskentelee runsaasti puhumista / äänenkäyttöä edellyttävissä ammateissa lähes 900 000 henkilöä (arvio

Lisätiedot

Oulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty.

Oulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty. Puhekieli Kirjoitettu kieli ja puhuttu kieli eroavat aika paljon suomen kielessä. Katsomme, miten puhekieli toimii. Keskitymme Oulun alueen puhekieleen, mutta osa puhekielen piirteistä on sellaisia, että

Lisätiedot

Aistit ja kommunikaatio ARTIKULAATIO. Ritva Ketonen FT, puheterapeutti, eo Erityispedagogiikan opintosuunta/hy ÄÄNTEISTÖN HÄIRIÖT

Aistit ja kommunikaatio ARTIKULAATIO. Ritva Ketonen FT, puheterapeutti, eo Erityispedagogiikan opintosuunta/hy ÄÄNTEISTÖN HÄIRIÖT ARTIKULAATIO Ritva Ketonen FT, puheterapeutti, eo Erityispedagogiikan opintosuunta/hy 1 ÄÄNTEISTÖN HÄIRIÖT Fonologinen häiriö =äännejärjestelmien, kielijärjestelmien ja ja äänteitä koskevien sääntöjen

Lisätiedot

Prosodian havaitsemisesta: suomen lausepaino ja focus

Prosodian havaitsemisesta: suomen lausepaino ja focus Prosodian havaitsemisesta: suomen lausepaino ja focus Martti Vainio Helsingin yliopisto, Fonetiikan laitos; Kieliteknologia Juhani Järvikivi, Turun yliopisto, Psykologia; University of Dundee Yleistä Lingvistisen

Lisätiedot

8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät

8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät 8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät Luento 7.10.2004 Puhesynteesi Sisältö 1. Sovelluskohteita 2. Puheen ja puhesyntetisaattorin laatu 3. Puhesynteesin toteuttaminen TTS-syntetisaattorin komponentit Kolme

Lisätiedot

VENÄJÄN PAINOLLISTEN VOKAALIEN KUVAUS ULTRAÄÄNITUTKIMUKSELLA

VENÄJÄN PAINOLLISTEN VOKAALIEN KUVAUS ULTRAÄÄNITUTKIMUKSELLA VENÄJÄN PAINOLLISTEN VOKAALIEN KUVAUS ULTRAÄÄNITUTKIMUKSELLA Maria Vesti 03/2016 Pro gradu -tutkielma Turun yliopisto Kieli- ja käännöstieteiden laitos Fonetiikka, tutkijan opintopolku Turun yliopiston

Lisätiedot

Lausuminen kertoo sanojen määrän

Lausuminen kertoo sanojen määrän Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa

Lisätiedot

POP/JAZZ LAULU. Opintokokonaisuus 1. Ergonomia - Ryhti - Pään asento - Jalkojen asento

POP/JAZZ LAULU. Opintokokonaisuus 1. Ergonomia - Ryhti - Pään asento - Jalkojen asento POP/JAZZ LAULU Opintokokonaisuus 1 Ergonomia - Ryhti - Pään asento - Jalkojen asento - Syvähengitykseen tutustuminen - Hartioiden rentous hengittäessä - Leuan rentouttaminen - Laulaminen sävelkorkeudellisesti

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

1.5. Fonologia. 1.5.1 Vokaalit. Luku 1. Johdanto 11

1.5. Fonologia. 1.5.1 Vokaalit. Luku 1. Johdanto 11 Luku 1. Johdanto 11 1.5. Fonologia Koska muinaisbabylonian puhujia ei enää ole jäljellä, tietomme siitä, miten kieltä äännettiin, täytyy perustua muihin lähteisiin. Koska kieli oli unohduksissa noin kahden

Lisätiedot

KAKSOSPARIN ÄÄNTELYN KEHITYS MARGINAALIJOKELLUKSESTA ENSISANOIHIN

KAKSOSPARIN ÄÄNTELYN KEHITYS MARGINAALIJOKELLUKSESTA ENSISANOIHIN KAKSOSPARIN ÄÄNTELYN KEHITYS MARGINAALIJOKELLUKSESTA ENSISANOIHIN Hanna Elo Logopedian pro gradu -tutkielma Tampereen yliopisto Puheopin laitos Elokuu 2010 TAMPEREEN YLIOPISTO Humanistinen tiedekunta Hanna

Lisätiedot

KLASSINEN LAULU. Opintokokonaisuus 1. Ergonomia - Ryhti - Pään asento - Jalkojen asento

KLASSINEN LAULU. Opintokokonaisuus 1. Ergonomia - Ryhti - Pään asento - Jalkojen asento KLASSINEN LAULU Opintokokonaisuus 1 Ergonomia - Ryhti - Pään asento - Jalkojen asento - Syvähengitykseen tutustuminen - Hartioiden rentous hengittäessä - Leuan rentouttaminen - Laulaminen sävelkorkeudellisesti

Lisätiedot

Puhetilojen akustiikka. Henrik Möller Johtava akustiikkakonsultti DI, FISE AA

Puhetilojen akustiikka. Henrik Möller Johtava akustiikkakonsultti DI, FISE AA Puhetilojen akustiikka Henrik Möller Johtava akustiikkakonsultti DI, FISE AA Puheen ominaisuudet Äkilliset äänet ja soivat äänet Soinnilliset ja soinnittomat konsonantit (esim. lmn ja kpt) Vokaalit Normaali

Lisätiedot

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa 13.02.2013 Helsinki Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi 13.2.2013 Kokemusasiantuntija palvelujen

Lisätiedot

Ääntöväylän 3D- mallintaminen. TkT Daniel Aalto TYKS, Suu- ja leukasairauksien klinikka

Ääntöväylän 3D- mallintaminen. TkT Daniel Aalto TYKS, Suu- ja leukasairauksien klinikka Ääntöväylän 3D- mallintaminen TkT Daniel Aalto TYKS, Suu- ja leukasairauksien klinikka Tervehdys ryhmältämme! Turun yliopisto & TYKS: Prof. Risto- Pekka Happonen, Prof. RiiHa Parkkola, Dos. Tero Soukka,

Lisätiedot

TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI

TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI Näillä työpohjilla pystyt systemaattisesti rakentamaan alustaviestinnässä tarvittavat elementit. Kun viestin elementit ovat selkeät, on helppo muodostaa niiden

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Puheopetuksen toteuttaminen alakouluissa

Puheopetuksen toteuttaminen alakouluissa Puheopetuksen toteuttaminen alakouluissa Eveliina Lehto Pro gradu -tutkielma Turun yliopisto Kasvatustieteiden laitos Erityispedagogiikka Joulukuu 2017 Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän

Lisätiedot

SUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ

SUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ SUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ VALINNAISAINEIDEN VALINTA JA TUNTIJAKO VALINTA Valintojen tulisi pohjautua oppilaan kiinnostuksiin ja taitoihin. Valintoja tehdessä kannattaa ottaa huomioon ainakin seuraavat seikat:

Lisätiedot

MONIKIELISYYS VAHVUUDEKSI Selvitys kansallisen kielivarannon tilasta ja kehittämistarpeista

MONIKIELISYYS VAHVUUDEKSI Selvitys kansallisen kielivarannon tilasta ja kehittämistarpeista MONIKIELISYYS VAHVUUDEKSI Selvitys kansallisen kielivarannon tilasta ja kehittämistarpeista Riitta Pyykkö Selvityksen julkistustilaisuus Helsinki 13.12.2017 Miksi selvitys on ollut tarpeen? Kouluissa opiskellaan

Lisätiedot

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn

Lisätiedot

Uusia ajatuksia švaasta

Uusia ajatuksia švaasta Uusia ajatuksia švaasta Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto 44 Kielitieteen päivät Jyväskylä 18 20 toukokuuta 2017 Johdanto švaa (< hepr; tai harv svarabhakti < sanskr) on laajalti suomen murteissa esiintyvä,

Lisätiedot

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018 01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954

Lisätiedot

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018 01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954

Lisätiedot

Prominenssin toteutuminen kolmessa yleispuhesuomen varieteetissa

Prominenssin toteutuminen kolmessa yleispuhesuomen varieteetissa lektiot Prominenssin toteutuminen kolmessa yleispuhesuomen varieteetissa RIIKKA YLITALO Väitöksenalkajaisesitelmä Oulun yliopistossa 5. kesäkuuta 2009 Termi prominenssi tarkoittaa toisaalta puheen joidenkin

Lisätiedot

KURR KURR. Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(19)

KURR KURR. Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia   Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(19) Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(19) KURR KURR Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia www.papunet.fi Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 2(19) OHJEET R-ÄÄNTEEN HARJOITTELUUN

Lisätiedot

Marjuska Santala, MuM Laulaja - Kansansantanssinopettaja / Lauluvarpunen 17.3.2016 Vain elämää varten - oppimisen erikoismessut Opetusalan ja

Marjuska Santala, MuM Laulaja - Kansansantanssinopettaja / Lauluvarpunen 17.3.2016 Vain elämää varten - oppimisen erikoismessut Opetusalan ja Taukojamit Marjuska Santala, MuM Laulaja - Kansansantanssinopettaja / Lauluvarpunen 17.3.2016 Vain elämää varten - oppimisen erikoismessut Opetusalan ja varhaiskasvatusalan ammattilaisten päivä FolkJam

Lisätiedot

1. luokan kielivalinta. A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö

1. luokan kielivalinta. A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö 1. luokan kielivalinta A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 21.3.2017 21.3.2017 2 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A1-kieleksi saksa, ruotsi, venäjä ja englanti. Opetuksen

Lisätiedot

Tukea tuotekehitykseen ja markkinointiin Hosumatta paras-seminaari maaseudun matkailuyrittäjille 21.03.2012 Liisa Renfors / MEK

Tukea tuotekehitykseen ja markkinointiin Hosumatta paras-seminaari maaseudun matkailuyrittäjille 21.03.2012 Liisa Renfors / MEK Aurora borealis in Lapland Tukea tuotekehitykseen ja markkinointiin Hosumatta paras-seminaari maaseudun matkailuyrittäjille 21.03.2012 / MEK Tuotekehityksen tuki ja tutkimus Katto-ohjelmat Outdoors Finland

Lisätiedot