6. IHMISEN ÄÄNT KOHTI PUHEKYKYÄ

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "6. IHMISEN ÄÄNT KOHTI PUHEKYKYÄ"

Reino Härkönen
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 6. IHMISEN ÄÄNT NTÖVÄYLÄN N KEHITYS KOHTI PUHEKYKYÄ On selvää ää,, että meistä on tullut puhuvia asteittaisen evoluution tuloksena. Puhekykymme perustuu lukuisiin esisopeutumiin, joista lähes kaikki voidaan osoittaa myös s monilta muilta eläimilt imiltä.. Ihmisen kehityslinjassa nämän esisopeutumat ovat kuitenkin "naksahtaneet" yhteen niin, että puheesta tuli meidän n luontainen kommunikaatiomuotomme. Olemme sopeutuneet puheeseen sen kaikilla tasoilla aivoista puhe-elimist elimistömme mme eri osiin ja tarkkaan säädeltyyn yhteistoimintaan. Vastasyntynyt läpikl pikäy y ensimmäisen isen elinvuoden aikana erilaisia muutoksia ääntelyss ntelyssään. Äänt ntöelimistön yksilönkehityksess nkehityksessä nämä muutokset näkyvn kyvät t hyppäyksin yksinä,, jotka ovat tarkkaan ajoitettuna tavoitteena puhe-elimist elimistön n kehittyminen Miten omin sanoin vertaat puhekyvyn kehittymistä evoluution ja yksilönkehityksen näkökulmistan kulmista

. Ihmisen kehityslinjassa nämän esisopeutumat ovat kuitenkin "naksahtaneet" yhteen niin, että puheesta tuli meidän n luontainen kommunikaatiomuotomme.

2 THE COMPLEXITY OF SPEECH INVOLVES MORE OVER 100 MUSCLES (MORE THAN ANY OTHER HUMAN MECHANICAL ACTIVITY) IS THE FASTEST DISCRETE MOTOR ACTIVITY THAT HUMANS PERFORM RATE OF TRANSMISSION: : UP TO PHONETIC SEGMENTS/SECOND (OR SYLLABLES) REQUIRES FAST PERCEPTUAL PROCESSING REQUIRES UNUSUALLY COMPLEX BREATH CONTROL,, TO PRODUCE LONG UTTERANCES ON A SINGLE OUTBREATH: THE RATIO OF INHALATION TIME: EXHALATION TIME IS 1:1.2 FOR NORMAL (REST) BREATHING, 1:8 FOR SPEECH

SYLLABLES) REQUIRES FAST PERCEPTUAL PROCESSING REQUIRES UNUSUALLY COMPLEX BREATH CONTROL,, TO PRODUCE LONG UTTERANCES

3 EVOLUTIONARY ADAPTATIONS FOR SPEECH? Descent of larynx and lengthening of laryngopharynx (vocal tract shape) Size of hypoglossal canal (tongue function) Size of vertebral canal (respiratory function) Specialised muscle types Fixing of genes (e.g. FOXP2)

tract shape) Size of hypoglossal canal (tongue function) Size

4 KURKUNPÄÄ ÄÄN N LASKU JA NIELUONTELON PITENEMINEN Aikuisen ihmisen kurkunpää on alempana nielussa kuin muilla kädellisillä ja vastasyntyneillä (infants). Vastasyntyneet ja muut kädelliset voivat tästt stä syystä hengittää ja juoda samanaikaisesti aikuiset eivät Poikkileikkaus lapsen ääntöväylästä a) 3, b) 6 ja c) 9 kuukauden iässä p = palatum (kova kitalaki) e = epiglottis (kurkunkansi)

Vastasyntyneet ja muut kädelliset voivat tästt stä syystä hengittää ja juoda samanaikaisesti

5 ÄÄNTÖELIMISTÖN KEHITYS (0-50 kk) kk 1-4 kk kk

6 ÄÄNT NTÖELIMISTÖN N KEHITYS PUHEEN HAVAITSEMISEN KANNALTA Äänt ntöelimistön kehitys ei ole tasainen vaan hyppäyksellinen. yksellinen. Vastasyntynyt ei ole "miniatyyri" aikuinen. Hän H n on artikulatorisesti lähempänä simpanssia kuin ihmistä Ensimmäiset iset kuukaudet (2-3 3 kk syntymäst stä) ) on varattu äännemallien muodostumiseen. TänäT aikana lapsen ääntely ei muistuta puhetta; oma ääntely on eri asia kuin puheen kehitys eikä siksi häiritse h muistijälkien syntymistä aivoihin. Vastasyntynyt on jo kuitenkin leimautunut puheelle. Todennäköisesti jo sikiövaiheessa viimeistää ään n sen loppupuolella, jolloin sikiön n kuulojärjestelm rjestelmä on jo toiminnassa Seuraava hyppäys ys liittyy sisäisten isten äännemallien matkimiseen eli artikulaation ja fonaation yhdistämiseen. TämäT toinen hyppäys ys vastasyntyneen äänt ntöväylän kehityksessä alkaa, kun lapsi alkaa harjoitella puhe-elimist elimistön n eri osien toimintaa. TätäT vaihetta kutsutaan jokelteluksi Noin vuoden ikäisen isenä alkaa sanaston kehitys. Myös s tämät heijastuu hyppäyksellisen yksellisenä muutoksena puhe-elimist elimistön n kehityksessä.. Sanavaraston kasvu edellyttää minimutkaisempien gesturaalisten toimintojen suorittamista uusien merkityksellisten sanojen tuottamiseksi. Puheen sosiaalinen ulottuvuus eli kieli on silloin kehityksensä alussa

TänäT aikana lapsen ääntely ei muistuta puhetta; oma ääntely on eri asia kuin puheen kehitys eikä siksi häiritse h muistijälkien syntymistä aivoihin.

7 KURKUNPÄÄ ÄÄN N LASKUN MERKITYS PUHEEN KANNALTA Vokaalinelikulmion äärivokaalit i-u-a edustavat kahden alimman formantin maksimaalista eroa. Ne ovat maailman kielissä yleisimmät. i-vokaali on supervokaali. Sen voi tuottaa vain aikuisen ihmisen ääntöväylällä Vokaalit artikulatorisesti Vokaalit akustisesti

Ne ovat maailman kielissä yleisimmät. i-vokaali on supervokaali.

8 KURKUNPÄÄ ÄÄN N LASKU

9 VOKAALIJÄRJESTELM RJESTELMÄ KEHITTYI KURKUNPÄÄ ÄÄN LASKEUTUMISEN SEURAUKSENA, JOLLOIN NIELUONTELO LAAJENI JA KIELEN LIIKKUVUUS PARANI

10 ÄÄNENTUOTON SÄÄTELY MAA- JA VESIELÄIMILLÄ SEKÄ LINNUILLA

11 ÄÄNTÖVÄYLÄN LIHASTOIMINNAN KORTIKAALINEN SÄÄTELY - kasvojen ja kielen lihastoiminnan säätely on suoraan kortikaalista, kun taas kurkunpään ja hengityselimistön säätelyyn osallistuvat myös limbinen järjestelmä (mm. hypotalamus ja amygdala). Limbinen järjestelmä on evoluution aika muuttunut vain vähän. Se on suunnilleen samanlainen ihmisellä, rotalla ja laiskiaisella

osallistuvat myös limbinen järjestelmä (mm. hypotalamus ja amygdala).

12 ÄÄNT NTÖELIMISTÖN N NEURAALINEN SÄÄS ÄÄTELY Äänt ntöelimiston toiminnan ainutlaatuisuus ei ole välttv lttämättä sen anatomisissa rakenteissa vaan puhe-elinten elinten toiminnan neuraalisessa säätelyssä Kielen lihasten liikkeitä säätelee kielihermo (n. hypoglossus). Kielihermokanava on ihmisellä suurempi kuin muilla kädellisillk dellisillä (hypoglossal canal size) Hengitystä säätelevät t hermot kulkevat kanaalissa (thoracic vertebral canal size),, joka nykyihmisellä on suurempi kuin muilla varhaisemmilla ihmislajeilla Äänt ntöelimistön n lihasten syyrakenne on poikkeuksellinen; se vaikuttaa mm. niiden supistusnopeuteen Puhelihasten erityinen rakenne voi selittää mm. puheen yksilönkehityst nkehitystä ja toimintaa ikää ääntymisestä tai aivovammoista huolimatta Lääkkeet, jotka tavallisesti parantavat motorista lihastoimintaa, eive ivät t vaikuta vastaavalla tavalla puhelihasten toimintaan

Kielihermokanava on ihmisellä suurempi kuin muilla kädellisillk dellisillä (hypoglossal canal size) Hengitystä säätelevät t hermot kulkevat kanaalissa (thoracic vertebral canal size),, joka

16 GENEETTINEN ERIKOISTUMINEN: FOXP2 FOXP2 on geeni, jonka erityinen proteiini liittyy puheen ja kielen en kehittymiseen. Se on sääs äätelygeeni, joka ohjaa lukuisten muiden geenien toimintaa FOXP2 on yleinen muillakin, mutta nykyihmisellä (Homo sapiens) ko. geenin mutaatio tapahtui nykyisen Etiopian alueella eläneess neessä ihmispopulaatiossa n vuotta sitten. TätäT pidetää ään n puhekyvyn kehityksen kannalta ratkaisevana Geeni toimii samalla tavalla ihmisellä ja laululinnuilla, jotka ihmisen kaltaisesti kykenevät t modifioimaan lauluaan Geeni esiintyy aivojen alueilla, jotka liittyvät äänen matkimiseen FOXP2 geenin ilmaisumuodot sikiön n aivoissa muistuttavat suuresti vastaavia rakenteita laululinnuilla. Näihin N alueisiin kuuluvat myös evolutiivisesti vanhemmat subkortikaaliset rakenteet, jotka liittyv tyvät sensomotoriseen tiedonkäsittelyyn ja liikkeiden tarkkaan sääs äätelyyn

geenin mutaatio tapahtui nykyisen Etiopian alueella eläneess neessä ihmispopulaatiossa n. 100.000 vuotta sitten.

Samankaltaiset tiedostot

2. PUHE ON IHMISEN LUONTAINEN KOMMUNIKAATIOMUOTO

2. PUHE ON IHMISEN LUONTAINEN KOMMUNIKAATIOMUOTO Osan 2 tavoitteena on valaista puheen ainutlaatuisuutta ihmisen luontaisena kommunikaatiomuotona. Se on ihmisen käyttk yttäytymispiirteistä ehkä ainoa,