äänteiden tuottamista ntymistä tyypillisellä ja

Transkriptio

1 Artikulaatioksi kutsutaan puheää äänteiden tuottamista ja käyttk yttämistä.. Se on myös äänteiden ääntymist ntymistä tyypillisellä ja tietyllä kohdalla äänt ntöväylää. Fonologia on oppi äänteist nteistä.

2 Milloin puhunto on virheellistä? Riippuu määm ääritelmästä,, määm äärittelijästä ja kontekstista. herätt ttää huomiota ei ole ymmärrett rrettävääää on epämiellytt miellyttävääää puhujalle ja aiheuttaa estyneisyyttä Kysyn teiltä haluatteko tutustua puhevikaani vai minuun? Änkytys ei pääp äästä sanoja irti puhe heiluu suussa mutta ajatukset käyvk yvät yhä selkeämmiksi. (Pentti Murto) Mikä merkitys tunnistamisella? (Van Riper)

3 Fonologian häirih iriöt t = yleistermi äänteit nteitä koskeville häirih iriöilleille Foneemiset häirih iriöt (=fonologiset häirih iriöt) äännej nnejärjestelmien, kielijärjestelmien ja äänteit nteitä koskevien sääntöjen häirih iriö koskee useampia äänteit nteitä -> > vieraan vaikea ymmärt rtää puhetta kielellinen tai kognitiivinen syy terapia lingvistinen tavoite kommunikatiivinen, puheen ymmärrett rrettävyys Foneettiset häirih iriöt ongelmana äänteen tuottaminen ja artikulaatio äännetasolla = artikulaatiohäiri iriö/-virhe = äännevirhe 90 % koululaisten puhevirheistä tavallisimmin äänne puuttuu tai vääv ääristyy perinteinen artikulaatioterapia, -opetus tavoitteena virheetön äänt ntäminen Holopainen 1994, Boone

4 Artikulaatiohäiri iriön n syyt Syytä usein vaikea löytl ytää. Eri tutkijat jaottelevat syitä eri tavoin Carrell: 1. Dyslaliat = toiminnalliset äännevirheet 2. Dysglossiat = suun ja kasvojen rakenteesta johtuvat äännevirheet 3. Dysartriat = neurologiset äännevirheet 4. Dysaudiat = kuulovammaan liittyvät äännevirheet

5 Puhehäiri iriöisyyden isyyden nimikkeistöst stä dys: lievempi, häirih iriö a: vaikeampi, taito puuttuu A/DYS LALIA A/DYS PRAKSIA AN/DYS ARTRIA puheen oppimisen pulmia, äänt ntämisen ongelmia keskushermoston häirih iriö,, liike- mallien hallinta ja ohjaus vaikeaa puheliikkeiden tuottaminen vaikeutunut ( CP, halvaus ) Kuitenkin suomeen vakiintunut erottelu: DYS FASIA kehityksellinen kielihäiri iriö, erit.kh. eri tyyppejä ja niiden yhdistelmiä A FASIA kielell.. toimintojen vaurioituminen kielenopp.. jälkeen j (esim. aivo halvauksen seur.)

6 Dyspraksia = tahdonalaisen motorisen ohjailun vaikeus Syy neurologinen, motorisen alueen koordinaation vaikeus oraalinen/verbaalinen vaihtelee lieväst stä erittäin in vaikeaan eli lähes puhumattomuuteen myös dysfasian alamuoto, jolloin mukana laajempaa kielellistä vaikeutta näkyy usein myös s käden k toiminnassa toiminta- ja puheterapia

7 Dyspraksiaa? => lähetl hetä lisätutkimuksiin, jos huomaat: Äänt ntövirheet erityisen vakiintumattomia Tutun/juuri opitun toistoissa vääv ääristymiä Vaikeuksia merkityksettömiss missä sanoissa ja tavuissa (automatismit helpompia) Diadockokinesia nopea, peräkk kkäinen toisto vaikea Pitkät t sanat vaikeita Nopeat/ koordinaatiota vaativat orofakiaaliset liikkeet vaikeita - kieli ylähuul huul-alah-suupiel, alah pureminen - vihelt., puhalt,, suukko, huul pyör-lev lev,, imeminen - poskien pullistaminen useita kertoja peräkk kkäin - syömisen motorinen vaikeus/syljen eritys Lisä- ja myötäliikkeit liikkeitä,, juuttumisia (=perseverointia perseverointia) Korvaa puutteita prosodialla (ää( ääniala, puhenopeus, puherytmi tms.) Kuulohahmotuksen ongelmia Miller; Blakeley; ; Tuula Pulli

8 Usein myös kehonhahmotus vaikeaa Artikulaation aloittaminen, ohjailu, nopeuden sekä keston kontrollointi vaikeaa Fonologiset vaikeudet hidastavat sanaston ja kieliopin kehitystä

9 Äänteet liukuvat ja voivat piiloutua puhuessa toistensa lomaan. Niitä voidaan silti ryhmitellä peruspiirteidensä mukaan. Suomen kielen omat konsonantit: (Tuula Pulli) ÄÄNTÖPAIKKA ÄÄNTÖTAPA HUULET HUULI JA HAMMAS KIELEN KÄRKI KIELEN SELKÄ KURKUN- PÄÄ PAUKE (klusiili) ei sointia, paine NENÄ sointi, kevyt (nasaali) /p/ /m/ /t/ / k/ /n/ / ng / LAITA (likvida/ lateraali) sointi, kevyt /l/ TÄRY (likvida/ tremula) sointi, paine /r/ PUOLIVOK AALI sointi,kevyt /v/ /j/ HANKAUS (frikatiivi-spirantti) ei sointia, kevyt (frikatiivi-sibilantti) ei sointia, paine /s/ /h/

10 Konsonanttien artikulaatiovirheitä äänteen puuttuminen (omission Boone 1. ää omission) usein sanan lopusta tämä vaihe ohitetaan yleensä nopeasti 2. äänteen korvautuminen (substituutio) yleisin pienillä lapsilla esim. kissa = kitta korvausää äänne opitaan kielen kehityksessä aiemmin ja se muistuttaa piirteiltää ään n varsinaista 3. äänteen vääv ääristyminen (distortion) 4. äänteiden lisää ääntyminen (addition) 5. äänteiden sulautuminen toisiinsa äänne vetää toisen äänteen laadun lähelle l omaansa 6. äänteiden sekoittuminen (konfusion) soinnillinen/soinniton paikan vaihtaminen

11 Vokaalien artikulaatiovirheitä 1. pitkän n ja lyhyen vokaalin virheet 2. etu- ja takavokaalin sekaannus 3. diftongivirheet 4. vokaalien nasaalistuminen 5. vokaalien puuttuminen

12 S-virheisyys eli sigmatismi (sigmatismus) 1. interdentaalinen eli hampaiden välinen v s 2. dentaalinen eli hammas s a) postdentaalinen= ylähampaissa b) addentaalinen eli etinen =alaetuhampaissa 3. lateraalinen eli laide s: sinister (v)/dexter (o)/myös s bi- eli unilateraalinen 4. parasigmatismi eli korvautunut s 5. stridens eli viheltävä s 6. lateroflexus: sinister/dexter dexter: : kieli kääk ääntyy 7. nasaalinen s: ääni nenää ään

13 R-virheisyys eli rhotasismi (rhotasismus) 1. labiaalinen r = huulitäryinen 2. interdentaalinen l. hampaidenvälinen r 3. lateraalinen eli laide r: sinister/dexter dexter/unilateraalinen 4. buccaalinen eli poski r 5. frikatiivinen eli tärytt rytön n r 6. dorsaalinen eli kielenselkäinen inen r 7. uvulaarinen eli kurkku r 8. pararhotasismi eli korvautunut r 9. lateroflexus:sinister sinister/dexter: : kieli kääk ääntyy 10. dentaalinen r:usein pelkk pelkkä hampaiden naksahdus

14 Lähteet Holopainen, L Artikulaation ja fonologian häiriöt. Kunnari, & Savinainen-Makkonen. Mistä on pienten sanat tehty. Pihlajamaa, M Kehityksellinen verbaali dyspraksia. Pro gradu tutkimus. Helsingin yliopisto. Käyttäytymistieteellinen tiedekutna. Puhetieteiden laitos.