ASIA LUVAN HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 11/08/2 Dnro Psy-2007-y-67 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 11/08/2 Dnro Psy-2007-y-67 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Kärjenrimpi-Puronrämeen turvetuotantoalueen ympäristölupa, Vaala ja Kestilä Vapo Oy PL Jyväskylä

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT SOPIMUKSET, YVA JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus... 5 Hankkeen tarkoitus...5 Kuntoonpanosuunnitelma... 7 Tuotteet ja tuotanto...8 Vesienkäsittelymenetelmät... 9 Hakemussuunnitelma... 9 Vertailu muihin vesienkäsittelymenetelmiin Liikenne Poltto- ja voiteluaineet Tuotannon jälkeiset toimet Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Ympäristöhallintajärjestelmä YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin...14 Virtaamat Vesistöön johdettavan veden määrä Vesistöön johdettavan veden laatu Kuormitus Päästöt ilmaan Melu Päästöt maaperään ja pohjaveteen Jätteet TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen hydrologia...21 Purkuvesistön vedenlaatu Vesistön käyttö Virkistyskäyttö Kalasto ja kalastus Pohjavedet Alueen luonto ja suojelukohteet Tuotantoalueen lähiympäristön maankäyttö Asutus ja muu rakennettu ympäristö Muut kuormittavat toiminnat TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luontoon, maisemaan ja suojelukohteisiin Vaikutus pintavesiin Kuntoonpanovaiheen pitoisuuslisät Tuotantovaiheen pitoisuuslisät Vaikutus vesistöön Vaikutus kalastoon ja kalastukseen Vaikutus vesistön virkistyskäyttöön Pölyn ja melun vaikutukset Muut ympäristövaikutukset TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Kuntoonpanovaiheen tarkkailu Tuotantovaiheen tarkkailu Tehon tarkkailu Poikkeustilanteiden tarkkailu... 32

3 Suppea tarkkailu Päästöjen laskenta Vaikutustarkkailu Vesistötarkkailu Biologinen ja kalataloudellinen tarkkailu Raportointi POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Ympäristövahinkovakuutus VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennys Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Muistutukset Hakijan kuuleminen ja vastine Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin Päästöt ilmaan Melu Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Varastointi Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen Tarkkailu- ja raportointimääräys Kalatalousmaksu OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristöluvan harkinnan perusteet Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Tarkkailu- ja raportointimääräys Kalatalousmaksu VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen YVA-SELOSTUKSEN JA -LAUSUNNON HUOMIOON OTTAMINEN PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU... U 50 Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU

4 4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Vapo Oy on ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa hakenut Kärjenrimpi-Puronrämeen turvetuotantoalueelle (599,4 ha) toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kärjenrimpi-Puronrämeen turvetuotantoalue sijaitsee Vaalan kunnassa Veneheiton kylän eteläpuolella noin 30 km kuntakeskuksesta lounaaseen. Hankkeen tarkoituksena on kuntoonpanna alue turvetuotantoa varten ja aloittaa tuotanto hankkeen saatua ympäristöluvan. Tuotantoalueen vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden jälkeen Kärjenrimmeltä laskuojan ja Veneojan kautta Neittävänjokeen ja Puronrämeeltä laskuojan kautta Neittävänjokeen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan mukaan ympäristölupavirastossa käsitellään turvetuotantoa ja siihen liittyvää ojitusta koskeva asia, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. TOIMINTAA KOSKEVAT SOPIMUKSET, YVA JA ALUEEN KAAVOITUSTI- LANNE Vapo Oy on Kärjenrimpi-Puronrämeen alueella omistuksessaan olevan 713 hehtaarin maa-alueen lisäksi vuokrannut alueita 48,8 hehtaaria. Kärjenrimpi-Puronrämeen hankkeessa on suoritettu YVA-lain 4 :n 1 momentin ja YVA-asetuksen 6 :n 2d kohdan mukainen ympäristövaikutuksien arviointimenettely vuosien aikana. Hankesuunnitelma on YVA-selostuksen valmistumisen jälkeen muuttunut siten, että Puronrämeellä tuotantoalue on laajentunut 3 hehtaarilla. YVA-selostuksessa esitetystä suunnitelmasta poiketen lohkojen 7 ja 8 pohjoisreunassa ja lohkon 10 eteläreunassa eristysojien ja tuotantokentän väliset suojavyöhykkeet ovat muuttuneet tuotantoalueeksi. Kärjenrimpi-Puronrämeen alueiden käyttöä ohjaa voimassa oleva Kainuun 3. seutukaava. Aluetta koskee myös Kainuun maakuntavaltuuston hyväksymä maakuntakaava, joka ei vielä ole voimassa. Kainuun 3. seutukaavassa Kärjenrimmen ja Puronrämeen alueet on osoitettu turvetuotantoalueiksi, joissa polttoturvealueiksi osoitettujen alueiden pinta-ala

5 on Kärjenrimmen osalta 159 hehtaaria ja Puronrämeen osalta 345 hehtaaria. Maakuntakaavaehdotuksessa Kärjenrimpi-Puronrämeen turvetuotantoalue sijoittuu alueelle, joka on osoitettu aluemerkinnällä eo-tt. Merkinnällä osoitetaan valuma-aluerajauksiin perustuvia turvetuotantovyöhykkeitä, joilla pyritään turvetuotannosta aiheutuvan kokonaiskuormituksen vähentämiseen. 5 TOIMINTA Yleiskuvaus Kärjenrimpi-Puronrämeen hankealueesta on puolet ojitettua suota. Alueelta on suunniteltu tuotettavaksi hyvälaatuista kasvu- ja kuiviketurvetta sekä jyrsinturvetta energiakäyttöön. Alueen vesien käsittely on suunniteltu BAT-periaatteen mukaiseksi. Koko alueen vedet käsitellään sarkaojarakenteiden lisäksi sulan maan aikaan pintavalutuksella, joka jakautuu kahdelle eri pintavalutuskentälle. Noin 1/3 alueen vesistä käsitellään pintavalutuksella ympärivuotisesti ja noin 2/3:lla vesistä käsittely on talven pakkaskaudella laskeutusaltaat. Hankkeen vesipäästöjä leikataan lisäksi valmistelun vaiheittaisella ajoittamisella. Kärjenrimpi-Puronrämeen hanke voi vähäisessä määrin heikentää alapuolisen Veneojan tilaa ja ylläpitää siellä havaittuja kuormitushaittoja. Hanke ei aiheuta tilakohtaista korvattavaa haittaa, mutta kalataloudellisen tilanteen ylläpitämiseksi on esitetty maksettavaksi kalatalousmaksua. Hankkeen kuormitus Neittävänjokeen ei hakemuksen mukaan aiheuta eroteltavissa olevia vaikutuksia vesistössä. Asutuksen sijainti ja etäisyys tuotantoalueesta huomioon ottaen hankkeesta ei aiheudu pöly- tai meluhaittoja. Hankkeen tarkoitus Hankkeen tarkoituksena on Kärjenrimpi-Puronrämeen suoalueen kuivattaminen ja valmistelu turvetuotantoa varten sekä turvetuotannon harjoittaminen alueella arviolta vuoden ajan. Hankealueen turvekerrosten pintaosalla on noin cm:n paksuudelta vaaleaa rahkaturvetta, joka soveltuu erinomaisesti kuivike- ja kasvuturpeeksi. Ensimmäisinä vuosina merkittävä osa tuotannosta on vaaleiden turvelaatujen tuotantoa. Vanhoilta turvetuotantoalueilta niiden tuotanto on yleensä jo loppunut. Siten Kärjenrimpi-Puronrämeen hanke on paitsi energiaturpeen osalta myös tältä osin merkittävä. Vaalean rahkaturpeen alla on maatuneempaa turvetta, joka tuotetaan pääosin jyrsinpolttoturpeeksi. Lisäksi tummempaa jyrsinturvetta voidaan käyttää esim. kompostin tukiaineena tai mullan raaka-aineena. Ensimmäisinä vuosina tuotettavien kuivike- ja kasvuturvetuotteiden pääkäyttökohteet sijaitsevat pääosin Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueilla, mutta erilaisilla kasvu- ja ympäristöturvetuotteilla voi olla kysyntää myös kauempana. Jyrsinpolttoturpeen pääkäyttökohteet ovat Oulussa sijaitsevat voimalaitokset sekä Haapaveden alueen ja Kainuun energiaturveasiakkaat. Turpeen

6 loppuminen vanhoilta tuotantoalueilta edellyttää uusien turvesoiden kunnostamista ja ottamista tuotantoon alueellisen energiahuoltovarmuuden turvaamiseksi. Turpeen siirtäminen pitkiä kuljetusmatkoja käyttäen on taloudellisesti kannattamatonta. Kärjenrimpi-Puronrämeen tuotantoalue korvaa lähivuosina tuotannosta poistettavia alueita ja turvaa osaltaan polttoturvetoimitusten riittävyyttä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun energiahuollossa. Kärjenrimpi-Puronrämeen hankkeen käynnistäminen liittyy paitsi hakijan omien myös alueen muiden suurien energiaturpeen tuottajien tuotantoalueiden tuotantokapasiteetin ennakoituun laskuun lähivuosien kuluessa. Esimerkiksi Kärjenrimpi-Puronrämettä lähinnä sijaitsevat hakijan tuotantoalueet Navettarimpi, Parkkisenrimpi, Pelsonsuo, Pelsonrimpi ja Tuulisuo ovat kaikki alueita, joilla tuotanto on aloitettu vuotta sitten. Näillä alueilla turvekerros tulee loppumaan tai pinta-ala merkittävästi vähenemään samoihin aikoihin kuin Kärjenrimpi-Puronrämeellä voidaan päästä täyteen polttoturpeen tuotantoon vuoden kuluttua. Hanke liittyy oleellisesti myös kasvu- ja kuiviketurpeiden kysynnän kasvuun ja siten hakijan tarpeeseen saada käyttöön uusia hyvälaatuisia ympäristöturpeiden tuotantoaloja. Kainuun ympäristökeskus on YVA-prosessin yhteysviranomaisen lausunnossaan esittänyt mahdollisuuden täysin vaiheittaiseen tuotantoon, jossa vain puolet suunnitellusta tuotantoalueesta olisi kerrallaan turvetuotantokäytössä. Perusteluina on esitetty mm. vesistökuormituksen vähentämistä, maisemahaitan vähentämistä sekä aikaisempaa ennallistamista. Hankkeen jakaminen kahteen osaan perustuu vaiheittaiseen tuotantoon tai vaiheittaiseen valmisteluun sekä alueen jakautumiseen Syväpuron molemmin puolin. Tällöin kyseessä ei kuitenkaan olisi enää sama Kärjenrimpi- Puronrämeen turvetuotantohanke, jolle nyt haetaan ympäristölupaa. Hakijan kannalta kyse on kokonaisuudesta, joka halutaan toteuttaa. Lupaa haetaan koko turvetuotantokelpoiselle hakijan hallinnassa olevalle yhtenäiselle suoalueelle. Hakijan esittämässä vaiheittaisessa tuotantoon otossa on kysymys ympäristöhaittojen vähentämisestä. Sen sijaan täysin vaiheittainen eli peräkkäinen tuotantoon otto merkitsisi hankkeen muuttamista toiseksi hankkeeksi, jonka tekninen toteutus ja taloudellinen kannattavuus tulisi selvittää ennen päätöstä hankkeeseen ryhtymisestä. Lisäksi pienentyneelle tuotantomäärälle olisi haettava korvaavia tuotantopaikkoja eli aloitettava useampia uusia hankkeita, joiden yhteisvaikutukset ympäristöön todennäköisesti nousisivat tätä hanketta suuremmiksi. Peräkkäinen tuotanto ei nopeuttaisi alueen ennallistamista eli jälkihoitoa ja uuteen maankäyttöön siirtymistä, vaan käytössä olevan alueen pieneneminen todennäköisesti jatkaisi alueen kokonaiskäyttöaikaa tuotannollisista syistä (koneiden siirrot, investointihalukkuus, varastoalueiden riittävyys, tiestön kunto jne.). Hakija on katsonut hankkeen kokonaisuutena toteuttamiskelpoiseksi ja tarpeelliseksi. Hakijalla ei ole tarvetta eikä halua jättää osaakaan hankkeesta epävarman tulevaisuuden reserviksi jopa 40 vuoden päähän. 6

7 7 Kuntoonpanosuunnitelma Uuteen turvetuotantohankkeeseen kuuluu suon kuntoonpano eli riittävä kuivattaminen, pintakasvillisuuden poisto, tuotantokenttien muotoileminen tuotantoon sopivaksi, tuotantoalueen ympäristönsuojelurakenteiden toteuttaminen sekä tieyhteyksien ja muiden tukialueiden rakentaminen. Kärjenrimpi-Puronrämeellä turvetuotannon valmistelu on aloitettu vuonna 1982, jolloin tuotantokelpoisesta alueesta on sarkaojitettu 102 ha. Valmistelua ei kuitenkaan ole jatkettu yli 20 vuoteen. Muu alueen ojitustoiminta ei ole liittynyt turvetuotannon käynnistämiseen. Ensimmäisenä alueelta raivataan puusto ja merkitään maastoon tulevat rakenteet. Sitten kaivetaan eristysojat, joilla turvetuotantoalueen ulkopuoliset vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden ohi. Eristysojiin kaivetaan lietetaskut purkukohtien yläpuolelle. Pintavalutuskentät ja pumppaamot sekä reuna- ja kokoojaojasto rakennetaan valmistelutöiden alkuvaiheessa. Vesien johtaminen pintavalutuskentälle aloitetaan heti, kun penkereet ovat riittävästi tiivistyneet. Vesiensuojelurakenteiden ollessa valmiit ja käyttökuntoiset kaivetaan sarkaojat noin 20 metrin välein koko tuotantokentälle. Sarkaojitettavien alueiden vedet johdetaan suunnitellun vesien johtamisen mukaisesti jo kuntoonpanovaiheessa. Tuotantoalueen ojituksella lasketaan alueen pohjavedenpintaa. Sarkaojat kaivetaan kevättalvella ja varustetaan kokoojaojiin johtavilla päisteputkilla ja lietteenpidättimillä. Kaikkiin sarkaojiin tehdään lietesyvennykset. Suon pinnan kuivuttua kentät valmistellaan tuotantokuntoon. Risukko, kannot ja pintakasvillisuus poistetaan ja kenttä muotoillaan ja tasataan. Alueelle rakennetaan tiet sekä auma-, varasto- ja huoltoalueet. Tiestö rakennetaan lopulliseen kuntoon valmistelutöiden loppuvaiheessa. Kuivimpien alueiden pinnanmuotoilutyöt voidaan tehdä noin vuoden kuluttua sarkaojituksesta. Tuotantosarkojen pinnanmuotoilutöiden jälkeen on vuorossa kunnostusnosto, jossa mättäitä ja varpuja sisältävä turpeen pintakerros tuotetaan ja ajetaan auma-alueiden pohjakerrokseksi. Kuivimmat alueet olisivat näin ollen valmiina tuotantoon noin kahden vuoden kuluttua kuntoonpanotöiden aloittamisesta. Märempien ja pehmeämpien alueiden osalla joudutaan seuraavina talvikausina parantamaan sarka- ja kokoojaojitusta. Näillä alueilla tuotannon aloitus siirtyy myöhemmäksi. Viimeiset alueet saadaan tuotantoon vasta noin 4 5 vuoden kuluttua ensimmäisestä sarkaojituksesta. Kuntoonpano- ja kunnostustöitä toteutetaan olosuhteiden salliessa ympäri vuoden. Uuden alueen sarkaojitus tehdään yleensä jäätyneen maan aikana, koska suo ei muulloin kanna työhön tarvittavia raskaita koneita. Valmistelutyöt on Kärjenrimpi-Puronrämeellä suunniteltu toteutettaviksi vaiheittain siten, että ensimmäisessä vaiheessa valmistellaan vain Kärjenrimmen alue (280 ha) tuotantokuntoon. Puronrämeen valmisteluvaihe aloitetaan, kun Kärjenrimpi on jo siirtynyt tai siirtymässä valmistelusta täyteen tuotantokäyttöön, noin 3 5 vuotta myöhemmin. Ensimmäisessä vaiheessa Kärjenrimmen osa-alueen valmistelun arvioidaan kestävän 2 5 vuotta. Jo sarkaojitetulla alueella kuntoonpanovaihe kestää vain muutaman vuoden ja ojittamattomilla alueilla 2 3 vuotta pitempään. Ensimmäisessä toteutusvaiheessa myös Puronrämeen alueelle

8 kaivetaan eristysojat ja rakennetaan pintavalutuskenttä 2. Eristysojiin kaivetaan lietetaskut purkukohtien yläpuolelle. Puronrämeen eteläosaan, Syväpuron varteen rakennetaan tie ja reunaojat. Tie mahdollistaa kulkuyhteyden Kärjenrimmen pohjoisosaan tulevalle auma-alueelle. Sen sijaan varsinaista ojitusta kuivatustarkoituksessa tai pinnanmuokkausta ei Puronrämeen alueella tässä vaiheessa tehdä. Vaiheittaisessa toteutuksessa Puronrämeen (319 ha) ojitus ja muu valmistelu tuotantokuntoon aloitetaan, kun Kärjenrimmen kuntoonpanovaihe on loppunut ja alueella on siirrytty tuotantovaiheeseen (vaihe 2). Käytännössä tämä tarkoittaa, että Puronrämeellä työt aloitetaan noin 3 5 vuotta myöhemmin. Puronrämeen kuntoonpanovaiheessa pintavalutuskentän 2 rakenteet viimeistellään ja rakennetaan pumppaamo sekä kaivetaan reunaja kokoojaojasto. Vesien johtaminen pintavalutuskentälle aloitetaan heti, kun penkereet ovat riittävästi tiivistyneet. Kuntoonpanoa jatketaan rakentamalla tiestö ja sarkaojittamalla Puronrämeen alue (lohkot 6 11). Kuntoonpanotöiden arvioidaan kestävän 4 5 vuotta eli Puronrämeen osaalueella tuotanto alkaa vasta noin 7 10 vuoden kuluttua siitä, kun ensimmäiset kuntoonpanotoimet Kärjenrimpi-Puronrämeellä on aloitettu. 8 Tuotteet ja tuotanto Kärjenrimpi-Puronrämeellä tuotetaan pääasiassa jyrsinturvetta. Heikosti maatunut rahkaturve tuotetaan kuivike- ja kasvuturvekäyttöön ja paremmin maatunut alapuolinen turve energiaturpeeksi. Alueelta voidaan tuottaa myös palaturvetta. Vuotuiseksi energiaturpeen tuotantomääräksi arvioidaan hyvissä tuotantoolosuhteissa koko alueen ollessa tuotantokäytössä noin m³. Kärjenrimpi-Puronrämeen tuotantokelpoisen alueen (599,4 ha) hyödynnettävä turvemäärä on noin 4,0 milj. m³. Määrästä kasvu- ja ympäristöturvetta on noin m³. Energiaturpeen määrä on noin 3,5 milj. m³, joka vastaa energiamäärältään noin 3,0 milj. MWh. Turvetta nostetaan kesällä keskimäärin vuorokauden aikana. Tuotantokaudella töitä tehdään sääolojen salliessa ympärivuorokautisesti. Heikosti maatunut vaalea rahkaturve tuotetaan jyrsinturpeen tuotantomenetelmällä. Kasvu- ja ympäristöturvetuotteiden tuotannossa voidaan käyttää HAKU-menetelmän rinnalla myös imuvaunumenetelmää tai mekaanista kokoojavaunumenetelmää. Ensimmäisten vuosien tuotanto painottuu ympäristöturpeiden tuotantoon. Osalla aluetta aloitetaan suoraan energiaturpeen tuotanto. Energiajyrsinturpeen tuotantomenetelmänä käytetään pääasiassa HAKUmenetelmää. Palaturpeen nostossa ja kokoamisessa käytetään myös HA- KU-menetelmää. Alueelle ei ole suunniteltu rakennettavaksi palaturpeen laattakuivatuskenttää. Alueelle on suunniteltu kahdeksan auma-aluetta, joiden pinta-ala on yhteensä 39,8 ha.

9 9 Vesienkäsittelymenetelmät Hakemussuunnitelma Kärjenrimpi-Puronrämeen vesienkäsittelyrakenteiksi on suunniteltu sarkaojarakenteet, laskeutusaltaat ja kaksi pintavalutuskenttää. Lisäksi alueelle tulevat eristysojat ja kaksi pumppaamoa. Tuotantolohkot sarkaojitetaan ja sarkaojat varustetaan kokoojaojiin johtavilla päisteputkilla, lietteenpidättimillä ja allassyvennyksillä. Sarkaojasyvennykset padottavat vettä ja laskeuttavat kiintoainetta sarkaojiin ja tasaavat rankkasateiden aiheuttamia virtaamia. Sarkaojarakenteet ovat käytössä koko tuotantoalueella jatkuvasti. Allassyvennykset puhdistetaan lietetilan täytyttyä, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden jälkeen. Allassyvennykset kaivetaan ja ylläpidetään niissä ojissa, joissa ne voidaan kaivaa turpeeseen. Mikäli ojia joudutaan kuivatuksellisista syistä syventämään kivennäismaahan ulottuviksi (ns. matalakenttäojitukset), voidaan myös lietealtaat ulottaa turvekerroksen alapuolelle, mikäli kivennäismaa on laadultaan sellaista, että syvennykset eivät aiheuta lisääntynyttä eroosio- ja sortumisriskiä. Kivennäismaahan ulottuvien allassyvennysten puhdistamisessa noudatetaan erityistä varovaisuutta ja tarpeetonta maa-aineksen liikuttelua vältetään. Sarkaojista ja reunaojista vedet johdetaan kokoojaojiin ja edelleen pintavalutuskentille. Hankealueen lounaisosassa sijaitsevan Kärjenrimmen pintavalutuskenttä 1:n pinta-ala on 39,3 hehtaaria ja kentän kaltevuus on 0,1 %. Vesien valuntamatka on noin 800 metriä. Kentän kaikki reunat pengerretään. Hankealueen pohjoisosassa sijaitsevan Puronrämeen pintavalutuskenttä 2:n pinta-ala on 24,1 hehtaaria ja kentän kaltevuus on 0,1 0,3 %. Vesien valuntamatka on metriä. Kentän kaikki reunat pengerretään. Pintavalutuskentät ylittävät selvästi ohjeelliset mitoitusarvot. Seuraavassa taulukossa on esitetty pintavalutuskenttien mitoitustiedot. Pintavalutuskentät Valumaalue (Ft) ha Kentän pinta-ala ha Osuus valumaalueesta % Kentän kaltevuus % Keskim. turvevahvuus m Keskim. valuntamatka kentällä m Kärjenrimpi Kenttä ,3 12,8 0,1 1,2 800 Puronräme Kenttä ,1 7,2 0,1 0,3 1, Pintavalutuskenttä 1:lle johdetaan vedet Kärjenrimmen alueelta, tuotantolohkoilta 1 5, yhteensä 280,3 hehtaarin alueelta. Pintavalutuksen jälkeen vedet laskevat metsäojien kautta Veneojaan ja edelleen Neittävänjokeen. Lohkoilta 1 4 (206,8 ha) vedet pumpataan pintavalutuskentälle. Pumppaus on toiminnassa pakkasettomana aikana keskimäärin toukokuun puolivälistä lokakuun puoliväliin. Muuna aikana vedet johdetaan viiden (5) laskeutusaltaan kautta Syväpuroon. Lohkolta 5 (73,5 ha) vedet johdetaan ympärivuotisesti pintavalutuskenttä 1:lle ilman pumppausta. Pintavalutuskenttä 2:lle johdetaan vedet Puronrämeen alueelta, tuotantolohkoilta 6 11, yhteensä 319,1 hehtaarin alueelta. Pintavalutuksen jälkeen vedet laskevat olemassa olevien ojien kautta Neittävänjokeen. Lohkoilta 7 11 (138,8 ha) vedet johdetaan ympärivuotisesti pintavalutuskentälle 2 il-

10 man pumppausta. Lohkon 6 (180,3 ha) vedet pumpataan pintavalutuskenttä 2:lle. Pumppaus on toiminnassa pakkasettomana aikana keskimäärin toukokuun puolivälistä lokakuun puoliväliin. Muuna aikana lohkon 6 vedet johdetaan neljän (4) laskeutusaltaan kautta Neittävänjokeen. Pintavalutuskenttien sähköpumppujen tuotoksi on mitoitettu noin 200 l/s, joka vastaa valumaa noin 100 l/s*km 2. Suuremmilla valumilla pumppaamo padottaa vettä. Pumppaamon yläpuolisten altaiden ja ojastojen toimimisella kiintoaineen laskeutustilana estetään suurten valumien aikaisten kuormituspiikkien syntymistä. Pumppaamoallas ja laskeutusaltaat toimivat normaalivirtaamillakin kiintoaineen laskeuttajana ja veden varastotilana, jolloin pumpun käyntiaika voidaan säätää optimaaliseksi. Alueelle rakennetaan yhdeksän mitoitusohjeen mukaista laskeutusallasta, Kärjenrimmelle viisi ja Puronrämeelle neljä. Altaat varustetaan pintapuomilla, jolla estetään veden pinnalla kulkeutuvan turvepölyn pääsy pumppaamolle. Laskeutusaltaat ovat käytössä pakkasajan vesienkäsittelynä niillä alueilla (387,1 ha), joiden vedet sulana aikana pumpataan pintavalutukseen. Laskeutusaltaita ei käytetä niillä alueilla (212,3 ha), joilta vedet voidaan johtaa pintavalutukseen ympärivuotisesti ilman pumppausta. Pumppaus- ja laskeutusaltaat tyhjennetään tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä. Seuraavassa on esitetty Kärjenrimpi-Puronrämeen vesienkäsittelymenetelmät eri vuodenaikoina. 10 Pintavalutuskenttä Alapuolinen vesistö Laskeutusaltaat Alapuolinen vesistö ha ha Kärjenrimpi sula-aika 280,3 Veneoja 0 pakkasaika 73,5 Veneoja 206,8 Syväpuro Puronräme sula-aika 319,1 Neittävänjoki 0 pakkasaika 138,8 Neittävänjoki 180,3 Neittävänjoki Yhteensä sula-aika 599,4 0 pakkasaika 212,3 387,1 Tuotantoalueen ympärille kaivetaan eristysojat, joihin kaivetaan lietetaskut kaivunaikaisen kiintoainekuormituksen estämiseksi. Eristysojan ja tuotantoalueen väliin jätetään suojavyöhyke, joka estää turpeen pääsyn eristysojaan tuotannon, aumauksen ja turpeen kuormauksen yhteydessä. Auma-alueiden vedet johdetaan reunaojiin ja edelleen tuotantoalueen vesiensuojelurakenteille. Vertailu muihin vesienkäsittelymenetelmiin YVA-selostuksesta annetussa yhteysviranomaisen lausunnossa on vesienkäsittelymenetelmien osalta edellytetty suunnitellun vesienkäsittelymenetelmän (pintavalutus+laskeutusaltaat) vertailua kemialliseen vesienkäsittelymenetelmään. Hakija on jo YVA-prosessivaiheessa tehnyt vertailevaa arviota mm. pintavalutuksen ja kemiallisen vesienkäsittelymenetelmän välillä. Tämän tuloksena hankkeeseen teknisesti ja taloudellisesti parhaiten soveltuvaksi ja toteutettavaksi menetelmäksi on valittu noin 1/3 alueen vesistä ympärivuoti-

11 nen pintavalutus sekä lopuille 2/3 vesille sulan maan aikainen pintavalutus ja pakkasajan käsittely laskeutusaltailla. Kun vertaillaan pintavalutusta ja kemiallista vesienkäsittelyä, on kyse ainoastaan kesäaikaisesta vajaan puolen vuoden mittaisesta vuosittaisesta käsittelyjaksosta. Kun vesiä kuitenkin johdetaan alapuoliseen vesistöön ympärivuotisesti, on tarkasteluun otettava mukaan myös talviaikainen, jopa kesäjaksoa pidempi ajanjakso. Mikäli Kärjenrimpi-Puronrämeelle toteutettaisiin kemiallinen vedenpuhdistus, olisi käsittely vuosittain käytössä arviolta viiden kuukauden ajan toukokuulta syys lokakuulle. Kemiallisen käsittelyn laitteiston sekä kemiallisen prosessin toimintatavan vuoksi menetelmää ei voida käyttää veden jäätyessä. Laitteistorikkojen estämiseksi käsittely on keskeytettävä syksyisin ajoissa ennen pakkasten tuloa. Jäljelle jäävän, noin 7 kk, alueen vesienkäsittely perustuisi ensisijaisesti laskeutusaltaisiin. Kun valittuna menetelmänä on pintavalutus, 1/3 koko alueen vesistä pystytään käsittelemään pintavalutusmenetelmällä ympärivuotisesti. Kesäaikaisen pintavalutuksen vuosittainen käyttöaika on myös yleensä pidempi kuin kemiallisen käsittelyn, koska pumppaus kentälle voidaan aloittaa aikaisemmin ja jatkaa myöhempään kuin kemiallisessa käsittelyssä. Rajoittavana tekijänä on ainoastaan pumppaus- ja vedenjakokaluston jäätyminen. Vuosittainen pintavalutuksen käyttöaika on vähintään puoli vuotta. Vesistä 2/3 käsitellään vuosittain vajaan puolen vuoden ajan pääasiallisesti laskeutusaltailla, mikä on merkittävästi pienempi osuus kuin jos ensisijaisena käsittelymenetelmänä olisi kemiallinen käsittely. Kärjenrimpi-Puronrämeen pintavalutuksen tehokkuutta arvioitaessa on otettava huomioon, että alueen molemmat kentät soveltuvat erittäin hyvin tarkoitukseensa. Alueet ovat luonnontilaisia ja niiden pintakasvillisuus, turvepaksuus ja maatuneisuus sekä alueiden laajuus luovat edellytykset hyvin toimiville pintavalutuskentille. Hankkeen vesipäästöt on kuitenkin arvioitu käyttäen koko Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen pintavalutuskenttien keskimääräisiä tarkkailutuloksia. Erittäin todennäköistä on, että Kärjenrimpi-Puronrämeen tulevaisuudessa mittauksin todennetut vesipäästöt ovat nyt arvioituja pienempiä. Pintavalutus vähentää parhaiten kiintoainepäästöjä. Lisäksi pintavalutus, erityisesti alkuvaiheessa eli silloin kun hankealueen päästöt ovat suurimmillaan, vähentää myös lähtevän veden määrää haihdunnan ja imeytymisen kautta. Kemiallisella vesienkäsittelyllä ei ole vaikutusta lähtevän veden määrään. Menetelmän tuloksena syntyy kemikaaleja sisältävää lietettä, joka vaatii runsaasti varastointitilaa altaiden välittömään läheisyyteen. Kemiallinen vesienkäsittely, toimiessaan suunnitellusti ja häiriöttömästi, on tehokas vesienpuhdistusmenetelmä, joka sinänsä menetelmänä olisi mahdollinen myös Kärjenrimpi-Puronrämeellä. Hankealueelle ei voida rakentaa vesienkäsittelyä, joka perustuisi sekä pintavalutukseen että kemialliseen vedenpuhdistukseen. Taloudellisesti ratkaisu on kestämätön, sillä kumpikin menetelmä on rakennuskustannuksiltaan huomattava, minkä lisäksi vielä tulevat vuosittaiset käyttökustannukset. Menetelmät eivät teknisestikään sovi rakennettaviksi vierekkäin tai peräkkäin, koska kemiallinen käsittely vaatii huomattavasti allastilaa ja lietteen varastointitilaa, pintavalutus taas tietynlaatuista ojittamatonta suopinta-alaa ja kumpikin menetelmä vaatisi myös omat pumppaamonsa. Menetelmien tilantarve vaatisi lisämaanhankintaa tai tuotantokelpoisen pintaalan käyttöä vesienkäsittelyyn, mikä edelleen nostaisi merkittävästi kus- 11

12 tannuksia. Lisäksi jo tehokkaasti puhdistetusta valumavedestä ei peräkkäisellä toisella tehokkaalla menetelmällä saada enää merkittävästi parempilaatuista. Kun otetaan huomioon purkuvesistön vedenlaatu, nousisivat turvetuotantoalueelta sinne johdetun veden puhdistuskustannukset korkeiksi ilman näkyvää vaikutusta alapuolisessa vesistössä. Kemiallisen ja pintavalutusmenetelmän yhdistelmällä ei lisäksi olisi lainkaan vaikutusta siihen noin puolen vuoden ajanjaksoon, jolloin 2/3 osalla alueesta on pääasiallisena vedenkäsittelymuotona jokin muu kuin veden pumppaukseen perustuva menetelmä (= laskeutusaltaat). Lisäksi on otettava huomioon, että suunniteltu ympärivuotinen pintavalutus jakautuu kahdelle kentälle, joten mahdolliset muutokset (rakentamatta jättäminen) näissä heikentäisivät välittömästi alueen talviaikaista vesienkäsittelyä. Kemiallinen vesienkäsittely ei ole perusteltavissa oleva ratkaisu tuotantoalueelle, jossa on riittävästi pintavalutukseen hyvin soveltuvaa ojittamatonta suo-alaa käytettävissä ja jossa lisäksi osa pintavalutuksesta voidaan järjestää myös talviaikaan toimivaksi. Vesienkäsittelymenetelmän valinnassa ei siten ole kysymys ainoastaan taloudellisista syistä. Myös yhteysviranomainen lausunnossaan viittaa menetelmän kustannuksiin todetessaan, että kemikalointi olisi varteenotettava puhdistusmenetelmä näin suurella turvetuotantoalueella. Kustannuksia lukuun ottamatta mikään muu seikka ei tee kemikaloinnista nimenomaan suurten tuotantoalueiden menetelmää. Hanketta käynnistäessään hakija on varautunut kahden pintavalutuskentän, pumppaamoiden, yhdeksän laskeutusaltaan sekä muiden vesiensuojelurakenteiden verrattain suuriin investointikustannuksiin. Suunnitellut rakenteet ovat kuitenkin sellaiset, että niiden vuosittaiset käyttökustannukset jäävät melko alhaisiksi. Pintavalutuksen käyttökustannuksiksi jäävät lähinnä pumppaamoiden käyttö- ja huoltokulut. Kemiallinen vesienkäsittely hankealueella vaatisi kahden käsittelyaseman rakentamisen. Menetelmä vaatisi myös pumppausaltaita huomattavasti suuremmat allasjärjestelyt lietteen laskeuttamista varten. Näistä huolimatta alueelle olisi vielä talviaikaista käsittelyä varten rakennettava useita laskeutusaltaita. Menetelmä voisi lisäksi aiheuttaa suunnitelmasta poikkeavia kustannuksia mm. tie- ja sähkölinjojen järjestelyjen vuoksi. Kaikkiaan menetelmän investointikustannus olisi vähintään euroa kalliimpi kuin suunnitelman mukainen pintavalutus. Menetelmän käyttökustannukset olisivat noin euroa vuodessa eli koko toiminta-aikana noin 2,1 milj. euroa. 12 Liikenne Turvetuotantoalueella tiestöä tarvitaan kuljetuksia, työkoneiden liikkumista, vesiensuojelujärjestelmien huoltotöitä ja palosuojelua varten. Energiaturpeen toimitukset keskittyvät marras maaliskuulle. Muita turvetuotteita toimitetaan asiakkaille tasaisemmin ympäri vuoden. Turve toimitetaan asiakkaille maantiekuljetuksina. Kuljetusten määräksi alueen ollessa täydessä tuotantokäytössä on arvioitu rekkakuormallista päivässä, yhteensä vuosittain yli kuormaa. Kuljetusjakson kesto on yli kolme kuukautta vuodessa. Kärjenrimpi-Puronrämeelle on suunniteltu kaksi turvetoimituksiin käytettävää tieyhteyttä. Kärjenrimmen länsiosaan parannetaan nykyinen tienpohja

13 toimitusten tason mukaiseksi. Länsiosaan tuleva tie yhtyy Mustamaan tiehen nro Kärjenrimmen kaakkoisosaan tulee metsäautotien pisto, joka yhtyy Möykkään metsäautotiehen. Metsäautotien kautta on tarkoitus rakentaa tieyhteys Kärjenrimpi-Puronrämeelle. Puronrämeen puolelle ei ole suunniteltu tieyhteyttä, jonka kautta turvekuljetuksia tai normaalia työmaaliikennettä hoidettaisiin. Puronrämeen aumaalueet on suunniteltu alueen eteläosaan ja turvekuljetukset hoidetaan käyttämällä Kärjenrimmen kautta kulkevia tieyhteyksiä. Puronrämeen puolelle rakennetaan ainoastaan toiminnan turvallisuusmääräysten vaatima palotie. Palotieyhteydelle vaihtoehtoisia reittejä ovat tieyhteys Puronrämeen koillisosasta Suopelto-nimisen alueen kautta Nikulanojan tielle tai tieyhteys Puronrämeen pohjoisosasta suoraan maantielle nro 800 lähelle Veneheiton kylää. Lopullinen valinta palotien sijainnista tehdään valmistelutyön alkaessa. Turpeen kuljetusreitti suuntautuu Kärjenrimmeltä länteen Mustamaan tien kautta maantielle nro 8250, josta edelleen Muhoksen kautta Ouluun tai tietä nro 800 Kestilään ja edelleen Haapavedelle. Turvetta voidaan kuljettaa hankealueelta myös Kajaanin suuntaan. Tällöin turpeen kuljetusreitti suuntautuu Kärjenrimmen eteläosasta Möykkään metsäautotien kautta Vaala Vuolijoki -tielle nro 879 ja edelleen Kajaaniin. Tuotannon alkuvaiheen ympäristöturpeiden (kasvu- ja kuiviketurpeet) käyttäjiä ovat Pohjanmaan ja Kainuun alueen maatilat, puutarhat ym. pienkäyttäjät. Hyvälaatuisella turpeella voi olla markkinoita myös laajemmalti. Tuotannon alkuvuosien liikennöinti suuntautuukin tuotantoalueelta moneen suuntaan. Tuotantotoiminnan aiheuttama työmaaliikenne keskittyy touko syyskuulle. Työmaaliikenne on pääasiassa työntekijöiden henkilöautoliikennettä. Tuotantotoiminnassa käytettävät traktorit tuodaan työmaalle keväällä ja viedään pois syksyllä. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden. Kunnostus- ja ympäristönsuojelutoiminnassa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle 2 3 kertaa tuotantokauden aikana. Tuotantoaikana asiaton liikkuminen turvetyömaalla on kiellettyä paloturvallisuuden vuoksi. 13 Poltto- ja voiteluaineet Tuotantokoneissa käytetään joko diesel- tai polttoöljyä. Koneiden voiteluun tarvitaan lisäksi moottoriöljyjä ja vaseliineja. Polttoaineiden vuosittainen kulutus täydellä tuotantokapasiteetilla on noin litraa ja voiteluaineita kuluu noin litraa tuotantokaudessa. Poltto- ja voiteluaineet varastoidaan paloviranomaisten hyväksymissä säiliössä ja paikoissa etäällä avo-ojista. Vetokoneiden tankkausta varten laajalla tuotantoalueella on oltava siirreltäviä polttoainesäiliöitä, joiden koko on yleensä litraa. Palavien nesteiden varastointipaikat merkitään vuosittain päivitettäviin turvallisuussuunnitelmiin. Tuotannon jälkeiset toimet Kärjenrimpi-Puronräme on uusi tuotantohanke, jossa valmisteluvaiheen kesto ja turvekerroksen paksuus huomioon ottaen ensimmäisetkin pintaalat jäävät pois turvetuotantokäytöstä aikaisintaan 20 vuoden kuluttua, joten jälkihoitotoimienkaan tarkempi suunnittelu ei vielä ole ajankohtaista.

14 Hakijan käsityksen mukaan on riittävää, että luvan haltija velvoitetaan myöhemmässä vaiheessa joko luvan tarkistamisen yhteydessä tai muutoin tuotantoalojen jäädessä pois luvanmukaisesta käytöstä esittämään ja toteuttamaan alueen jälkihoitotoimet asianmukaisella tavalla. Ympäristölupaharkinnan kannalta oleellista on jälkihoidollisen vastuun säilyttäminen luvan haltijalla eikä vuosikymmenien päähän ulottuvien lukuisten epävarmuustekijöiden sävyttämien arvausten tekeminen luvan hakuvaiheessa. 14 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakemuksen mukaan Kärjenrimpi-Puronrämeen turvetuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteet ovat alueen olosuhteet ja pinta-ala huomioon ottaen teknisesti ja taloudellisesti alueelle parhaiten soveltuvat ja täyttävät parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Jätehuolto järjestetään jätelain edellyttämällä tavalla ja ympäristöasiat käydään läpi säännöllisessä koulutuksessa. Tuotantoalueen toiminnassa sovelletaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja parasta käytäntöä. Turvetuotannon mahdolliset vaikutukset ympäristöön on kartoitettu keskimääräistä paremmin, kun hankkeesta on tehty YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointi. Arvioinnin perusteella hankkeen negatiiviset vaikutukset ovat vähäiset. Ympäristöhallintajärjestelmä Vapo Oy:n energiatoimialalla on yhdistetty laatu- ja ympäristöjärjestelmä standardien SFS-ISO ja SFS-ISO 9001:2000 mukaisesti. YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin Virtaamat Kärjenrimpi-Puronrämeen tuotantoalueen virtaamat on esitetty seuraavassa taulukossa. Turvetuotantoalueella kerran 20 vuodessa toistuvaksi kevään ylivaluman arvoksi on määritetty pumppukuivatuksen piirissä olevilla alueilla 100 l/s*km 2 ja 300 l/s*km 2 niillä alueilla, joiden kuivatus toimii luontaisesti. Pumppaamot mitoitetaan valumalle 100 l/s*km 2. Koska pumppaamot on suunniteltu varustettaviksi kahdella samankokoisella pumpulla, on kevään keskiylivaluman arvoksi määritetty 60 % pumppaamoiden maksimituotoista. Luontaisesti kuivatettavien alueiden kevään keskiylivaluma on noin puolet Hq 1/20 :n arvosta. Turvetuotantoalueen alivaluman arvona on käytetty 1 l/s*km 2. Pitkien poutajaksojen aikana turvetuotantoalueen valuma ja virtaama tyrehtyy kokemuksen mukaan kokonaan.

15 Valuma-alue Valuman arvot Virtaamat Alaraja Pinta-ala km² Hq 1/20 l/s * km² MHq l/s * km² Nq l/s *km² HQ 1/20 m³/s MHQ m³/s NQ m³/s F1 4, ,814 0,446 0,005 F2 22, ,444 2,333 0,022 F3 5, ,036 0,560 0,005 F4 3, ,5 1 0,459 0,259 0,003 F5 3, ,621 0,341 0,003 F1= Laskuoja 1 laskussa Veneojaan F2= Laskuoja 2/Syväpuro laskussa Neittävänjokeen F3= Laskuoja 3 laskussa Neittävänjokeen F4= Pintavalutuskenttä 1 laskussa laskuojaan 1 F5= Pintavalutuskenttä 2 laskussa laskuojaan 3 15 Vesistöön johdettavan veden määrä Kuntoonpanovaiheessa suon alivalumat ja kokonaisvalumat kasvavat luonnontilaisen suon valumista, koska suohon varastoituneet vedet pääsevät purkautumaan. Tyhjenemisvalunnan lisäksi kasvillisuuden poistaminen aiheuttaa haihdunnan vähenemistä ja nopeuttaa veden virtausta suolta. Vaikutusten suuruus riippuu suon vetisyydestä ja turvekerroksen paksuudesta. Aikaisemmin ojitetuilla aloilla ovat valmisteluvaiheen vaikutukset vähäisempiä. Kärjenrimpi-Puronrämeellä on turvetuotantoa varten sarkaojitettua aluetta 102 ha. Lisäksi merkittäviä alueita on metsäojitettu. Tämän vuoksi kunnostusvaiheen aiheuttama tyhjenemisvalunta on osalla aluetta jo tapahtunut. Tuotantovaiheessa kokonaisvalunta ei poikkea suuresti luonnontilaisesta suosta, mutta veden erilainen kulkeutuminen suolla voi muuttaa valunnan ajallista vaihtelua sekä vaikuttaa valumaveden sisältämiin ainepitoisuuksiin. Lähtevän veden määrään voimakkaimmin vaikuttava tekijä on sademäärä. Kuivina kausina tuotantoalueiden vesimäärät ovat vähäisiä tai valunta voi ajoittain loppua. Lumensulamiskautena ja runsassateisina aikoina vesimäärät ovat keskimääräistä suurempia. Koska turvetuotantoalueella toimitaan säiden armoilla, ei mahdollisuuksia vaikuttaa alueelta poistuvan veden kokonaismäärään juurikaan ole. Vesienkäsittelyllä pyritään tasaamaan vesistöön kulkeutuvan veden määrää ja siten estämään kuormituspiikkejä. Kärjenrimpi-Puronrämeellä tällaisia valuntamääriä tasaavia menetelmiä ovat sarkaojarakenteet ja pintavalutus. Alueella myös käytetään pumppukuivatusta, jolloin rankkasateen aikainen vesimäärä ei purkaudu alueelta välittömästi, vaan vettä varastoidaan tuotantoalueen kokoojaojiin, josta se pumpataan viiveellä eteenpäin. Siten pumpun käyttö tasoittaa valuntaa. Vaiheittainen valmistelun toteutus tasaa myös alueelta lähtevää vesimäärää, koska suoalueen tyhjenemisvalunta ei tapahdu koko alueelta samanaikaisesti. Vesistöön johdettavan veden laatu Kuntoonpanovaiheen vaikutukset vedenlaatuun vaihtelevat. Usein kiintoaineen, liuenneen orgaanisen aineen, fosforin, typen, erityisesti epäorgaanisen typen sekä raudan pitoisuudet kasvavat. Aina selvää pitoisuuksien kohoamista ei kuitenkaan tapahdu, tai kohoaminen havaitaan vain jonkun aineen kohdalla.

16 Myös tuotantovaiheessa alueelta lähtevän veden kiintoaineen, humuksen ja ravinteiden pitoisuudet ovat suurempia kuin luonnontilaisen suon pitoisuudet. Turvetuotantoalueen vesi sisältää myös rautaa, mikä yhdessä humuksen kanssa aiheuttaa veden ruskean värin. Luonnontilaisella suolla sadevesi kulkee suon pintakerroksessa. Ojitus ja siitä aiheutuva pohjavedenpinnan aleneminen lisäävät sateen imeytymistä turpeeseen, jolloin suurempi osa valunnasta muodostuu suohon imeytyneestä vedestä. Ojitetulla suolla pintavalunta on luonnontilaista suota vähäisempää. Kärjenrimpi-Puronrämeelle on valittu ensisijaiseksi käsittelymenetelmäksi pintavalutus luonnontilaisilla suokentillä. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turvetuotannon kuormitustarkkailun tulosten perusteella tuotantokaudella pintavalutuskentiltä lähtevän veden laatu on ollut keskimäärin parempi kuin kaikkien tarkkailusoiden veden laatu COD Mn -arvoa lukuun ottamatta. Epäorgaanisten ravinteiden osuus kokonaisravinteista vaihtelee suokohtaisesti. Fosforista on ollut fosfaattina pintavalutuskentällisillä tarkkailusoilla keskimäärin noin 27 % ja kaikilla tarkkailusoilla 35 %. Typestä epäorgaanisessa muodossa pintavalutuskentällisillä soilla on ollut vajaat 20 % ja kaikilla tarkkailusoilla noin 35 %. 16 Kuormitus Hankealueen turvetuotannon brutto- ja nettokuormitus valmistelu- ja tuotantovaiheessa on arvioitu vuodenajoittain ja vuosikuormituksena yli- ja alivalumatilannetta lukuun ottamatta ottaen huomioon alueelle suunnitellut vesiensuojelumenetelmät. Sulan maan aikana vedet johdetaan koko alueelta alapuoliseen vesistöön pintavalutuskenttien kautta. Pakkasaikana vedet johdetaan alapuoliseen vesistöön osin pintavalutuskenttien ja osin laskeutusaltaiden kautta. Kuormitusarviot on tehty erikseen Kärjenrimmen (280 ha) ja Puronrämeen (laskentavaiheessa 316 ha ja lopullinen pinta-ala 319 ha) osa-alueille. Vaiheittaisessa valmistelussa hankealueen kuormitus vaihtelee riippuen alueella meneillään olevista toiminnoista. Ensimmäisen vaiheen (ensimmäiset 5 vuotta) kuormitus aiheutuu Kärjenrimmen alueen kuntoonpanotöistä. Tällöin kuormitus on etenkin keväällä suurempi kuin tuotantovaiheen kuormitus. Kärjenrimmestä noin 102 ha (36 % Kärjenrimmen pinta-alasta) on kuivatettu sarkaojituksilla vuonna Sarkaojitetun alueen vesivarastot ovat pienentyneet ja kuivumisesta johtuvat ylivalumat loppuneet jo ennen valmistelutöiden aloittamista. Kärjenrimmen kuormitus voi tästä syystä olla arvioitua pienempi. Laskennassa ei myöskään ole otettu huomioon, että osalla Kärjenrimmen aluetta tuotanto alkanee aikaisemmin. Viiden ensimmäisen vuoden kuormitus on laskettu käyttämällä kuntoonpanovaiheen ominaiskuormituslukuja. Toisessa vaiheessa Kärjenrimmen alueella on siirrytty tuotantovaiheeseen ja Puronrämeen alueella (319 ha) aloitetaan sarkaojitustyöt. Puronrämeellä kuntoonpano aloitetaan noin 5 vuotta myöhemmin kuin Kärjenrimmellä. Toisen vaiheen arvioidaan kestävän noin 5 vuotta. Tässä vaiheessa Kärjenrimpi-Puronrämeen kuormitus on laskennallisesti suurimmillaan. Vaiheittaisen toteutuksen kolmas vaihe alkaa noin 10 vuoden kuluttua ensimmäisten kunnostustöiden aloituksesta. Kolmannessa vaiheessa koko tuotantoalue on tuotannossa. Tuotantovaiheessa alueen kuormitus pienenee ja vastaa ensimmäisen vaiheen kuormitusta. Koko alueen (599 ha) ollessa tuotannossa Kärjenrimpi-Puronrämeen nettokuormituksen on arvioitu

17 olevan kg/a kiintoainetta, kg/a COD Mn, 29 kg/a fosforia ja kg/a typpeä. Seuraavassa taulukossa on esitetty arvio Kärjenrimmen (280 ha) bruttovesistökuormituksesta kuntoonpano- ja tuotantovaiheessa vuodenajoittain ja vuosikuormituksena. 17 Kärjenrimpi Bruttokuormitus kg/d 280 ha Kiinto- COD Mn Kok.P Kok.N aine Kunnostusvaihe Talvi ,22 5,3 Kevät ,83 19 Kesä ,16 5,9 Syksy ,11 5,6 Vuosi kg/a Tuotantovaihe Talvi ,07 4,1 Kevät ,25 9,2 Kesä ,11 2,8 Syksy ,11 4,3 Vuosi kg/a Seuraavassa taulukossa on esitetty arvio Puronrämeen (316 ha) brutto vesistökuormituksesta kuntoonpano- ja tuotantovaiheessa vuodenajoittain ja vuosikuormituksena. Puronräme alue 316 ha Bruttokuormitus kg/d Kiintoaine COD Mn Kok.P Kok.N Kunnostusvaihe Talvi ,24 5,9 Kevät ,93 22 Kesä ,18 6,6 Syksy ,12 6,3 Vuosi kg/a Tuotantovaihe Talvi ,08 4,2 Kevät ,33 11 Kesä ,13 3,2 Syksy ,12 4,8 Vuosi kg/a

18 Seuraavassa taulukossa on esitetty arvio Kärjenrimmen-Puronrämeen turvetuotannon vaiheittaisen toteutuksen vuosikuormituksesta. 18 Bruttokuormitus kg/v Vaihe ja toiminta Kesto Kiinto- (vuotta) aine COD Mn Kok.P Kok.N Vaihe 1 n. 5 Kärjenrimpi kunnostus Vaihe 2 n. 5 Kärjenrimpi tuotanto Puronräme kunnostus Yhteensä Vaihe 3 n. 20 Kärjenrimpi tuotanto Puronräme tuotanto Yhteensä Vaihe 1: Kärjenrimmen (280 ha) kunnostus Vaihe 2: Kärjenrimmen (280 ha) tuotanto ja Puronrämeen (316 ha) kunnostus Vaihe 3: Tuotanto koko alueella (596 ha) Valmisteluvaiheen kuormitusarvio on laskettu Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turvetuotannon kuormitustarkkailun vuosien keskimääräisten ominaiskuormituslukujen perusteella. Tuotantovaiheen kuormitusarvio on laskettu vuosien ominaiskuormituslukujen perusteella. Arviot tuotantovaiheen valumista, vedenlaadusta ja kuormituksesta perustuvat vuosien tarkkailutuloksiin. Turvetuotantoalueen kuormitukset laskettiin YVA-selostuksessa 596 ha:n tuotantoalalle. Lupahakemuksen mukainen tuotantopinta-ala (599 ha) on 3 ha suurempi. Hankesuunnitelman tuotantokelpoisen pinta-alan muutos YVA-selostuksen mukaiseen pinta-alaan (596 ha) on kuitenkin niin pieni, noin 0,5 %, ettei se oleellisesti vaikuta esim. kuormituslaskentaan. YVA-selostuksen tuotantovaiheen kuormitusarviota voidaan pitää edelleen oikeansuuruisena, vaikka laskenta-aineisto ei pohjaudu aivan tuoreimpiin tarkkailutuloksiin. Kuormitusarviossa käytetyt ominaiskuormitusluvut vastaavat kuitenkin melko hyvin viimeisimmistä tarkkailuista saatuja tuloksia. Tämän vuoksi hakija ei ole katsonut tarpeelliseksi tehdä uusia laskelmia. Valmisteluvaiheen kuormitusarvioon sisältyy enemmän epävarmuutta kuin tuotantovaiheen kuormitusarvioon pienemmän lähtöaineiston vuoksi. Uusimpien tarkkailutulosten mukaan valmisteluvaiheen ominaiskuormitus on ollut kiintoaineen osalta selvästi pienempi kuin YVA-selostuksessa käytetyssä aineistossa. Hakija ei kuitenkaan ole katsonut tarpeelliseksi tehdä uusia laskelmia, koska muiden suureiden osalta erot eivät ole merkittäviä ja erot kiintoainekuormituksessa johtunevat lähinnä tarkkailuvuosien hydrologisista eroista. Päästöt ilmaan Turvetuotannon pölyhaitat liittyvät pääasiassa jyrsinturpeen tuotantoon ja ajoittuvat kesän tuotantokaudelle. Palaturpeen tuotanto aiheuttaa vähemmän pölyä. Myös ympäristöturpeiden tuotanto on yleensä vähemmän pölyä aiheuttavaa.

19 Runsaammin pölyämistä aiheuttavia työvaiheita ovat turpeen keräily karheelta mekaanisella vaunulla tai vastaavalla kalustolla sekä aumaan varastointi. Myös liikkuminen kuivalla turvekentällä sekä turpeen siirtely muissa työvaiheissa aiheuttavat pölyämistä. Toimituskaudella (yleensä talvi) turpeen lastaaminen autoihin aiheuttaa pölyämistä. Turvepölyn pitoisuudet ovat korkeimmillaan tuotantoalueella ja pitoisuudet alenevat etäisyyden kasvaessa tuotantokentän reunasta. Kevyenä pöly kulkeutuu aina vallitsevan tuulen suuntaan. Sateisina jaksoina tai tuulen yläpuolella pölyä ei yleensä esiinny. Turvetuotannosta aiheutuvien pölylaskeumien paikallinen mittaus on mahdollista vasta toiminnan aloittamisen jälkeen. Ennakkoarvion voi tehdä aikaisempiin mittauksiin perustuen. Pölyisimpinä aikoina turvepöly voi yksin aiheuttaa 10 g/m²/kk ylittäviä laskeumia vielä noin 100 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Yli 100 metrin etäisyydellä haitan esiintyminen riippuu taustalaskeuman suuruudesta siten, että noin 300 metrin etäisyydelle asti turvepöly voi yksinään muodostaa yli puolet haittaa aiheuttavasta pölymäärästä. Mikäli haitta-arvo ylittyy sitä kauempana, luonnollisen taustalaskeuman osuus on todennäköisesti hallitsevampi. Turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa yli metrin päässä tuotantoalueesta. Kärjenrimpi-Puronrämeen välittömässä läheisyydessä ei ole vakituista tai loma-asutusta. Puronrämeen alueen pohjoisreunasta on matkaa lähimpiin asuintaloihin noin 1,2 km ja Veneheiton kylään 1,5 2 km. Lähimpien talojen ja tuotantokentän väliin jää peltoja ja metsää sekä pintavalutuskenttäalue. Kärjenrimmen alueelta matkaa mainittuihin taloihin on 2,8 km. Hankealueen eteläpuolelle Mustamaassa sijaitseviin taloihin on matkaa yli 4 km. Lähimmätkin asuinrakennukset jäävät niin kauaksi hankealueesta, ettei turvetuotanto aiheuta niissä pölyhaittaa, kun pölyhaitan kriteerinä pidetään hengitettävien hiukkasten raja-arvon (50 µg/m³) ylitystä. Pölyämiseen ja pölyhaitan esiintymiseen tuotantoalueen ympäristössä voidaan vaikuttaa tuotantomenetelmän valinnalla sekä ottamalla huomioon tuulen voimakkuus ja suunta työn aikana. Myös tuotantokentän suojavyöhykkeillä ja suojapuustolla voidaan tarvittaessa vähentää pölyn leviämistä ympäristöön ja asutukseen. Turpeen aumaus ja lastaus autoihin ovat pölyäviä työvaiheita. Aumauksen ja lastauksen pölypäästö on enemmän pistemäinen kuin varsinaisesta tuotantotoiminnasta aiheutuva päästö. Aumauksesta ja lastauksesta syntyviä pölyhaittoja voidaan vähentää sijoittamalla turveaumat suojaisiin paikkoihin ja mahdollisimman kauaksi asutuksesta. Hankealueella asutusta lähin auma-alue sijaitsee Puronrämeen länsireunassa, josta matkaa asuinrakennukseen on noin 1,4 km. Lastaustyö keskeytetään, mikäli tuuli kuljettaa pölyä haitallisessa määrin lähiasutukseen tai vesistöön päin. Maantiellä kuljetettavat kuormat peitetään niin, että ympäristöön ei pääse leviämään pölyä. Tuulen vaikutus pölyämiseen ja paloturvallisuuteen on otettu huomioon turvetuotantoa koskevissa turvallisuusohjeissa sekä hakijan laatu- ja ympäristöhallintajärjestelmän työohjeissa. Turvetuotannossa noudatetaan ylimääräistä varovaisuutta tuulen nopeuden noustessa yli 4 6 m/s ja pölyhaittaa aiheuttavat työt lopetetaan, mikäli tuulen nopeus ylittää 10 m/s. Hankealue muodostuu kahdesta osa-alueesta, joiden välissä virtaa Syväpuro. Syväpuron varressa kasvaa metsää. Syväpuron reuna-alueet jätetään puustoiseksi alueeksi myös turvetuotannon aikana, jolloin Kärjenrimmen ja Puronrämeen tuotantokenttien väliin jää koko tuotantoalueen pituu- 19

20 delta metrin levyinen puustoinen vyöhyke. Vyöhyke katkaisee laajan yhtenäisen tuotantoalueen ja estää turvepölyn joutumisen suoraan vesistöön. Hankealueen läheisyydessä ei ole lampia, joiden pinnalle voisi merkittävässä määrin kerääntyä pölyä. 20 Melu Tuotantokaudella melua aiheutuu työkoneiden äänistä ja raskaiden kuljetusajoneuvojen liikkumisesta. Tuotantoaikana melu muodostuu pääasiassa vetokoneiden aiheuttamasta äänestä, joka vastaa maataloudesta aiheutuvaa konemelua (traktorit). Tuotannosta aiheutuva melu ei ole jatkuvaa. Tuotantovuorokausien lukumäärä riippuu sääolosuhteista, keskimäärän tuotantopäiviä on kesässä Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Muina aikoina toiminnasta aiheutuu satunnaista liikenteen ja työkoneiden aiheuttamaa melua. Toimitusaikana melu muodostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneen aiheuttamasta äänestä ja vastaa normaalia liikennemelua. Toimitusaikana turveaumat suolla tyhjennetään vuoron perään. Lastaus ja kuljetus yhdeltä suolta keskitetään yleensä muutaman kuukauden ajanjaksolle vuodessa. Toimituksen aikana työmaalla työskennellään tarvittaessa ympäri vuorokauden. Tutkimusten mukaan turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db:n melua metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat laskennallisen arvioinnin perusteella 55 db:n melutasoja metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Mittaukset on tehty todellisissa työskentelytilanteissa avoimessa maastossa. Kasvillisuuden (puuston) on todettu tehokkaasti vaimentavan äänen voimakkuutta. Jyrsintä on meluisimpia työvaiheita. Kääntämisessä ja karheamisessa melua aiheutuu lähes yksinomaan traktorista, eivätkä melupäästöt poikkea normaalista traktorityön melusta. Jyrsinturpeen Haku-menetelmässä melussa on mukana yhden nostavan traktorin ja turvetta aumoihin ajavien traktorien melut. Haku-menetelmän melu on pääasiassa traktorien melua. Melun määrään voidaan vaikuttaa koneiden valinnalla, töiden ajoituksella turveaumojen ja teiden sijoituksella sekä jättämällä kasvillisuuden muodostamia suojavyöhykkeitä asutuksen ja tuotantokentän välille. Kärjenrimpi-Puronrämeellä lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 1,2 km:n etäisyydellä tuotantoalueesta. Asutusta lähin auma-alue sijaitsee Puronrämeen länsireunassa, josta matkaa asuinrakennukseen on noin 1,4 km. Edellä esitettyjen melutietojen perusteella voidaan arvioida, että turvetuotannon ja kunnostuksen eri työvaiheet eivät aiheuta melulle annettujen ohjearvojen ylityksiä asuinrakennuksissa. Kärjenrimpi-Puronrämeen vedet johdetaan pintavalutuskentille pumppaamalla. Lähimmillään pumppaamo sijaitsee 1,2 km:n etäisyydellä lähimmästä asuintalosta. Lisäksi alueella on suunniteltu käytettäväksi sähköpumppaamoja, jotka eivät aiheuta meluhaittaa. Turvetoimitukset keskittyvät talvikauteen. Toimitusvaiheessa melu muodostuu rekkojen ja lastauskoneen aiheuttamasta melusta ja vastaa liikennemelua.