ASIA LUVAN HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 55/05/1 Dnro Psy-2002-y-76 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 55/05/1 Dnro Psy-2002-y-76 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Nuolisuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Ranua ja Kuivaniemi Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, YVA, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4 TOIMINTA... 6 Alueen nykytila... 6 Yleiskuvaus... 6 Tuotantoalueen kuntoonpano... 6 Tuotteet ja tuotanto...7 Vesien käsittely... 7 Poltto- ja voiteluaineet Liikenne Toiminnan lopettaminen Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Ympäristöhallintajärjestelmä YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt pintavesiin...13 Päästöt maaperään ja pohjaveteen Päästöt ilmaan Melu Jätteet TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen hydrologia...20 Alueen luonto ja suojelukohteet Asutus ja muu rakennettu ympäristö Vesistön tila ja käyttö Vedenlaatu Kalatalous Muu vesistön käyttö Maaperä ja pohjavesiolot Ilman laatu, melutilanne ja liikenne Porotalous Muut kuormittavat toiminnat TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus maisemaan ja rakennetun ympäristön kulttuuriarvoihin Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus pintavesiin Vaikutus valumiin ja virtaamiin Vaikutus vedenlaatuun Vaikutus kalastoon ja kalastukseen Vaikutus virkistyskäyttöön Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Pölyn vaikutus Pakokaasupäästöjen vaikutus Melun vaikutus Vaikutus porotalouteen Muut vaikutukset TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Vaikutustarkkailu POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Työmaan paloturvallisuus Muut riskit ja häiriötilanteet... 43

3 Ympäristövahinkovakuutus VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Kalataloudelliset velvoitteet Korvaukset LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine Hakemuksen muutoksesta kuuleminen Lausunnot Muistutus Hakijan kuuleminen ja vastine Katselmus YVA:n huomioon ottaminen MERKINTÄ Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U KÄSITTELYRATKAISU YMPÄRISTÖLUPARATKAISU RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Hakemuksen hylkäämisen perustelut VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU

4 4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Vapo Oy on hakenut toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa Nuolisuon kunnostamiseen turvetuotantoa varten sekä turpeen nostoon Nuolisuon turvetuotantoalueelta ja vesien johtamiseen vesistöön siten, että lupamääräysten tarkistamishakemus määrättäisiin tehtäväksi vuoden 2015 loppuun mennessä. Hakija on samalla peruuttanut Pohjois- Suomen vesioikeuteen toimitetun Nuolisuon turvetuotantoalueen vesienjohtamislupahakemuksen. Hakija on muuttanut hakemussuunnitelmaa hakemuksen muutoksia sisältämässä vastineessaan Esitetyt muutokset on otettu huomioon lupapäätöksen kertoelmaosassa. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI 322,4 ha:n laajuisella Nuolisuon turvetuotantoalueella on tarkoitus aloittaa jyrsinturpeen tuotanto. Nuolisuon suunniteltu turvetuotantoalue sijaitsee Ranuan kunnan Ranuan kylässä noin 9 kilometrin etäisyydellä Ranuan kirkonkylästä lounaaseen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5) c kohdan mukaan ympäristölupavirasto ratkaisee turvetuotantoa ja siihen liittyvää ojitusta koskevan ympäristölupa-asian, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, YVA, SOPIMUKSET JA ALU- EEN KAAVOITUSTILANNE Vesiylioikeus on Vapo Oy:n vesioikeuden päätöksestä tekemään valitukseen antamallaan päätöksellä nro 174/1995 Jokikylän kalastuskunnan ja Oijärven kalastuskunnan vireille panemassa virkaapuhakemuksessa velvoittanut yhtiön hakemaan muun muassa Kirkisensuon-Nuolisuon turvetuotantoalueelta tulevien vesien johtamiseen vesistöön oikeuttavan turvetuotantoaluekohtaisen luvan siinä tapauksessa, että yhtiö ryhtyy alueilla turvetuotantotoimiin. Tällaisiksi toimenpiteiksi vesiylioikeus on katsonut tuotantoalueiden nykytilaa muuttavat kunnostus- ja ojitustyöt sekä varsinaisen turpeen noston. Vapo Oy:n ilmoituksen mukaan tällaisia toimenpiteitä ei ole tehty Nuolisuolla vuoden 1991 jälkeen. Nuolisuo käsittää mainitussa virka-apuhakemuksessa tarkoitetun Kirkisensuo- Nuolisuon alueen.

5 Vapo Oy on vesioikeuteen toimittamallaan hakemuksella pyytänyt vesilain 10 luvun 24 :n mukaista (1416/1994) lupaa Nuolisuon turvetuotantoalueen vesien johtamiseen Kuivajoen vesistöön. Asia on Pohjois- Suomen vesioikeuden lakkauttamisen seurauksena siirtynyt Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston käsiteltäväksi. Hakija on ympäristövaikutusten arvioinnin tuomien muutosten vuoksi peruuttanut kyseisen vesilain mukaisen hakemuksensa ja saattanut vireille uuden ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristölupahakemuksen. Ympäristölupavirasto on päätöksellään nro 75/02/1 jättänyt vesilain mukaisen asian käsittelyn sillensä. Ympäristöministeriö on kirjeellään nro 2/574/99 päättänyt, että Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus toimii yhteysviranomaisena Nuolisuon turvetuotantoalueen vesien johtamista koskevassa hankkeessa. Samalla ympäristöministeriö on edellyttänyt, että ympäristökeskus harkitsee mahdollisen esityksen tekemistä ministeriölle ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) 4 :n 2 momentin nojalla. Pohjois-Suomen ympäristökeskus on kirjeellään esittänyt, että ympäristöministeriö päättäisi ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta Nuolisuon turvetuotantohankkeeseen. Osana arviointimenettelyä tulisi arvioida luonnonsuojelulain (1096/1996) 65 :n mukaisesti vaikutukset Litokairan Natura-alueen luonnonarvoihin. Ympäristöministeriö on päättänyt, että Nuolisuon turvetuotantohankkeeseen sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä harkinnan perusteella. Lisäksi tehdään Litokairan Natura aluetta (FI ) koskeva Natura-arviointi. Vapo Oy on suorittanut Nuolisuon turvetuotantohankkeessa ympäristövaikutusten arvioinnista annetun asetuksen 6 :n mukaisen ympäristövaikutusten arvioinnin sekä siihen liitettynä luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen Natura-arvioinnin hankkeen vaikutuksista Litokairan Natura alueeseen. Vapo Oy on jättänyt Nuolisuon ympäristövaikutusten arviointiohjelman yhteysviranomaisena toimineelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle keväällä YVA-menettely on päättynyt , jolloin ympäristökeskus on antanut Vapo Oy:lle lausuntonsa Nuolisuon ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta ja Natura-arvioinnista. Vapo Oy on saanut Metsähallitukselta turpeen otto-oikeuden 189,3 ha:n ja 192,4 ha:n suuruisiin Kirkisensuon ja Nuolisuon valtionmaaalueisiin. Oikeus päättyy Yksityiseltä maanomistajalta on vuokrattu 14,5 ha:n suuruinen alue Ranuan kunnan Ranuan kylässä sijaitsevasta tilasta Kyttyrämäki RN:o 257 turvetuotantotoimintaa varten. Vuokrasopimus on voimassa vuoteen 2029 saakka. Pintavalutuskenttiä varten on Metsähallitukselta vuokrattu vuosina 1997 ja 1999 yhteensä 35,4 ha:n suuruiset alueet. Hakijan hallinnassa olevan alueen kokonaispinta-ala on 429,9 ha, josta tuotantokelpoista suota auma-alueet (20,5 ha) mukaan lukien on 338,2 ha. Rovaniemen seudun maakuntakaavassa Nuolisuon alue on merkitty EOmerkinnällä (turvetuotanto- ja soranottoalueet). Ympäristöministeriö on vahvistanut kaavan vuonna

6 6 TOIMINTA Alueen nykytila Nuolisuo on suurelta osalta metsäojitettu 1960-luvulla. Lapin vesi- ja ympäristöpiirin Nuolisuon alueelle tekemä ojitussuunnitelma valmistui ja tiesuunnitelma Suunnitelmat laadittiin yhteistyössä Vapo Oy:n kanssa. Lapin vesi- ja ympäristöpiiri hyväksyi suunnitelmat ja Ojitustyöt aloitettiin Lapin vesi- ja ympäristöpiiri luovutti turvetuotantoalueen Vapo Oy:lle Nuolisuon suunnitellun turvetuotantoalueen kunnostus turvetuotantoa varten on jo aloitettu. Alue on sarkaojitettu turvetuotantoa varten vuosina Ojitus on hyvässä kunnossa ja alueen kuivuminen on edennyt hyvin. Sarkaojittamatonta aluetta on ainoastaan 12,8 hehtaaria (lohko 9). Lohko 9 on poistettu tuotantosuunnitelmasta Ojituksen yhteydessä alueelle on tehty vesiensuojelurakenteiksi Nuolisuon pohjoispuolisille lohkoille 1 ja 9 (yhteensä noin 50 ha) pintavalutuskenttä. Muun tuotantoalueen (yhteensä noin 280,2 ha) vesien puhdistamiseksi on rakennettu laskeutusaltaat. Myöhemmin on todettu, että pintavalutuskenttä ei toimi ja lohkojen 1 ja 9 vedet ohjautuvat nykyisin laskeutusaltaan 1 kautta reittiä Lapio-oja Kivijoki Oijärvi Kuivajoki. Lohkojen 2 6 (yhteensä 148,3 ha) vedet johdetaan laskeutusaltaiden 2 8 kautta reittiä Lapio-oja Kivijoki Oijärvi Kuivajoki ja lohkojen 7 8 (yhteensä 131,9 ha) vedet laskeutusaltaiden 9 13 kautta reittiä Nuolioja Papinoja Kivijoki Oijärvi Kuivajoki. Nuolisuolle on rakennettu turvetuotannossa tarvittava tiestö. Yleiskuvaus Nuolisuon tuotantokelpoisen alueen pinta-ala on vastineessa esitettyjen muutosten jälkeen 322,4 ha auma-alueet mukaan lukien. Alkuperäisen hakemussuunnitelman mukaan tuotantopinta-ala oli 338,2 ha. Kuntoonpano on jo pääosin toteutettu, kun alue on sarkaojitettu turvetuotantoa varten. Kuntoonpano suoritetaan loppuun ja tuotanto aloitetaan koko tuotantokelpoisella alalla samanaikaisesti. Nuolisuon turve soveltuu käytettäväksi energiaturpeeksi. Hyödynnettävän turvekerrostuman vahvuus on keskimäärin 1,8 m, jolloin laskennallinen hyödynnettävä turvemäärä koko alueella on noin 2,4 milj. toimitus-m 3, joka vastaa energiamäärältään noin 2,1 milj. MWh. Tuotannon on arvioitu kestävän vuotta. Nuolisuolta tuotettu jyrsinturve toimitetaan pääosin Lapin voimalaitoksiin ja lämpökeskuksiin. Hankealueelta tuotetun energiaturpeen pääkäyttöpaikka on Rovaniemen Energian voimalaitos. Rovaniemen lisäksi Nuolisuolta voidaan toimittaa turvetta kannattavasti myös Kemin metsäteollisuuden energiantuotantoon sekä useimmille Lapin läänin pienemmille turpeen käyttäjille. Tuotantoalueen kuntoonpano Ennen turvetuotannon aloittamista alueella tarvittavia valmistelutöitä ovat vesiensuojelurakenteiden täydentäminen muun muassa eristysojien, kolmen pintavalutuskentän ja virtaamansäätöpatojen rakentaminen. Vesiensuojelurakenteet ovat siten käytössä tulevissa kunnostus- ja tuotantovaiheissa. Tuotantokentiltä poistetaan mahdollinen puusto, risukko, kannot ja pintakasvillisuus. Tämän jälkeen kenttä muotoillaan ja tasataan. Valmiste-

7 lu- ja kunnostustöitä toteutetaan olosuhteiden salliessa ympäri vuoden. Valmistelutöiden kesto Nuolisuolla on arviolta kaksi vuotta, minkä jälkeen tuotanto aloitetaan kunnostetulla alueella. 7 Tuotteet ja tuotanto Nuolisuon turve on rahkasara-, sara- ja rahkaturvetta, jonka turvekerrostuman keskimaatuneisuus on H 4 5. Nuolisuolla tuotetaan pääasiassa jyrsinturvetta. Nuolisuon hankealueella vuotuinen jyrsinturpeen tuotantomäärä tulee olemaan noin m 3 eli MWh. Energiaturpeen lisäksi suon pintakerroksista saadaan vaaleaa rahkaturvetta ympäristöhoitotarkoituksiin, kuten karjan kuivikkeeksi, lietteiden imeytykseen ja kompostointiin. Nuolisuolta tuotetun ympäristöturpeen käyttö keskittyy Lappiin ja Pohjois- Pohjanmaan pohjoisosaan. Jyrsinturvetta tuotetaan pääasiassa Haku-menetelmällä, jonka päävaiheet ovat jyrsintä, kääntäminen, karheaminen, kokoaminen ja aumaus eli varastoalueelle kuljetus. Heikosti maatunutta pintaturvetta voidaan tuottaa jyrsinturpeeksi imuvaunumenetelmällä tai mekaanisella kokoojavaunumetelmällä. Vuosittainen tuotantoaika kestää toukokuulta elokuun lopulle, jona aikana aktiivisia tuotantopäiviä on keskimäärin 40. Turpeen toimitukset keskittyvät polttoturpeen osalta keskitalven pakkaskausiin. Sekä tuotantokaudella että toimitusten aikana talvella alueella voidaan työskennellä jaksottaisesti ympärivuorokautisesti. Tuotantovaiheen aikana tuotantokentät ja ojastot vaativat vuotuista kunnostusta. Kunnostustöitä toteutetaan olosuhteiden salliessa ympäri vuoden. Vesien käsittely Eristysojilla johdetaan turvetuotannon ulkopuoliset vedet tuotantoalueen ja vesiensuojelurakenteiden ohi alapuoliseen vesistön. Uudet kaivettavat eristysojat varustetaan lietealtailla kaivunaikaisen kiintoainekuormituksen estämiseksi. Lohkojen 7 8 eristysojan vedet Nuolisuon eteläosassa johdetaan pintavaluntana alapuoliseen vesistöön. Nuolisuon pohjoisosassa, lohkon 1 länsipuolella eristysojan vedet johdetaan nykyiseen metsäojaan, josta edelleen Lapio-ojaan. Metsäoja on kokonaisuudessaan soidensuojelualueen ja Natura 2000-alueen ulkopuolella. Nuolisuon lohkon 1 länsipuolen metsäoja toimii samalla myös pumppaamon 1 ohijuoksutusojana poikkeustilanteiden varalta. Metsäoja varustetaan patolaitteella ja lietetaskulla. Nuolisuon tuotantoalueelta ei johdeta vesiä Lapiosuon Iso-Äijönsuon soidensuojelualueelle tai Litokairan Natura 2000-alueelle. Tuotantoalueen laskuojina toimivat Lapio-oja ja Papinoja virtaavat ko. suojelualueiden halki, minkä osalta hakija on viitannut ympäristöministeriön Naturaehdotuksen (1999) lausumaan: "Natura 2000-verkostoon on sisällytetty alueita, joiden välittömässä läheisyydessä on turvetuotannossa olevia tai siihen varattuja ja hankittuja suoalueita. Turvetuotantoa näillä soilla on pidettävä valtakunnallisen energiahuollon kannalta tarpeellisena ja näillä soilla voidaan turvetuotantoa harjoittaa. Suojelun kannalta riittävän tehokkaasti käsitellyt turvetuotantoalueen kuivatusvedet voidaan johtaa tällaisilta alueilta myös Natura 2000-verkostoon kuuluvaan vesistöalueeseen tai suojelusuolle".

8 8 Nuolisuon eteläosan vesien käsittely Lohkojen 5 7 (163,9 ha) vedet johdetaan laskeutus-/pumppaamoaltaan kautta pumppaamolle, josta vesi pumpataan pintavalutuskentälle 2. Pintavalutuskenttä 2 sijaitsee lohkojen 7 ja 8 pohjois- ja luoteispuolella. Pintavalutuskenttä 2 sijoittuu kokonaisuudessa soidensuojelualueen ja Natura 2000-alueen ulkopuolelle. Lähimmillään matkaa soidensuojelualueeseen ja Natura 2000-alueeseen on noin 200 metriä. Pintavalutuskenttä 2 pengerretään ympäriinsä. Pengerryksellä estetään vesien oikovirtaukset eristysojaan sekä ulkopuolisten vesien pääsy pintavalutuskentälle. Pintavalutuskentän 2 kaakkoisosaan rakennetaan jakooja, jonka kautta vettä ohjataan virtaamaan kentälle. Myös kentän keskiosaan rakennettavalla penkereellä ohjataan vedet virtaamaan mahdollisimman pitkä matka luonnontilaisella suolla ennen laskuojaa. Pintavalutuskentän 2 alapäässä vedet ohjataan mittapadon ja rummun kautta Nuoliojaan (laskuoja 4) ja edelleen Papinojaan. Pintavalutuskentän 2 pinta-ala on 11,5 ha eli 7,0 % valuma-alueen pinta-alasta. Suunnitelmasta on poistettu pintavalutuskentän 2 pumppausaltaan länsipuolelle kaivettava ohitusoja. Ohitus on poistettu, koska pumppausaltaan tyhjennys ja puhdistaminen voidaan hoitaa ilman ohitusmahdollisuuttakin ja johtamalla vedet myös puhdistuksen aikana pintavalutuskentän kautta. Lohkojen 5 7 vedet voidaan pumpata pintavalutukseen vain pakkasettomana aikana keskimäärin toukokuun puolivälistä lokakuun puoliväliin. Talvella, jolloin valumat ovat hyvin pieniä ja pumppausta ei veden jäätymisestä johtuen voida suorittaa, lohkon 5 vedet johdetaan olemassa olevien laskeutusaltaiden 5, 6 ja 7 kautta Lapio-ojaan. Lohkojen 6 ja 7 vedet johdetaan auma-alueen 7 reunaojan kautta laskeutusaltaille 11 ja 12, joista edelleen laskuojan 4 kautta Papinojaan. Lohkon 8 (36,8 ha) vedet johdetaan laskuojaa 5 pitkin laskeutusaltaan 13 kautta ympärivuotisesti pintavalutuskentälle 3. Pintavalutuskenttä 3 sijoittuu lohkon 8 länsipuolelle. Pintavalutuskenttä 3 rajautuu pohjoisosastaan Nuoliojaan, sijoittuen lähelle Natura-alueen rajaa. Pintavalutuskentän 3 itäja eteläreuna pengerretään. Penkereellä estetään ulkopuolisten vesien pääsy pintavalutuskentälle. Kentän Nuoliojan puoleista reunaa ei pengerretä. Pintavalutuskentän 3 itä- ja eteläreunaan rakennetaan jako-oja, jonka alapuolta pengerretään. Maastokäyntien yhteydessä on havaittu laskuojan 5 lähes umpeutuneen alaosaltaan, mikä mahdollistaa pintavalutuskentän rakentamisen kyseiselle alueelle. Tämän lisäksi laskuoja 5 padotaan alaosastaan siten, ettei oikovirtauksia synny. Pintavalutuskentältä 3 vedet valuvat luontaisten laskusuhteiden mukaisesti Nuoliojaan ja edelleen Papinojaan. Pintavalutuskentän 3 pinta-ala on 1,8 ha eli 4,9 % valuma-alueen pinta-alasta. Nuolisuon eteläosassa jo olemassa olevia laskeutusaltaita 9 ja 10 ei käytetä tuotantoalueen kuivatusvesien käsittelyssä. Laskeutusaltaille 9 ja 10 johtava oja varustetaan patolaitteella. Lohkon 4 (19,0 ha) vedet käsitellään laskeutusaltaan lisäksi virtaamansäätömenetelmällä rakentamalla alueelle 2 patoa. Virtaamansäätöpatojen yhteyteen kaivetaan laskeutustilat, joilla varmistetaan virtaamansäätöpadon putkien auki pysyminen. Toinen padoista rakennetaan olemassa olevan laskeutusaltaan 8 alapäähän, jolloin voidaan hyödyntää altaan laskeutustilaa. Pintapuomilla pysäytetään ja laskeutetaan vedenpinnalla kelluva kiin-

9 toaine. Laskeutusaltaalta 8 vedet johdetaan olemassa olevaa laskuojaa 3 pitkin Lapio-ojaan. Virtaamansäätöpadot mitoitetaan Klöven ohjeiden mukaisesti. Nuolisuon pohjoisosan vesien käsittely YVA-selostuksesta saadun lausunnon jälkeen Nuolisuon alueella päädyttiin ratkaisuun, jonka tavoitteena oli löytää uusi pintavalutuskenttäalue pohjoisten lohkojen (lohkot 1 3 ja 9) vesien käsittelyn järjestämiseksi. Kevättalvella 2002 tehtyjen maastomittausten perusteella Nuolisuon pohjoisosaan on suunniteltu uusi pintavalutuskenttä 1B. Suunniteltu kenttä sijaitsee Lapio-ojan pohjoispuolella, välittömästi Nuolisuon tuotantoalueen länsipuolella. Suunnitelman mukaisen pintavalutuskentän 1B toteutuksella korvataan YVA-selostuksessa esitetty pintavalutuskentän 1 ja sille johtavan laskuojan 1 käyttö kokonaisuudessaan. Pintavalutuskenttä 1B sijaitsee kokonaisuudessaan lailla perustetun Lapiosuon Iso-Äijönsuon soidensuojelualueen sekä Litokairan Natura alueen ulkopuolella. Kenttä ei myöskään rajaudu kyseisiin suojelualueisiin. Pintavalutuskenttä 1B sijoittuu lohkon 1 lounaispuolelle ja lohkon 3B länsipuolelle. Pintavalutuskentän 1B reunat pengerretään osittain. Kentän koillisosaan rakennetaan jako-oja. Kentän keskiosaan sijoittuu jako- /tasausoja. Jako-/tasausojana toimii vanha metsäoja. Jako-/tasausojien avulla vedet ohjataan virtaamaan mahdollisimman pitkä matka luonnontilaisella suolla ennen keräilyojaa. Pintavalutuskentälle 1B ohjataan lohkojen 1, 2, 3A ja 9 vedet, yhteensä 111,6 ha:n alueelta. Lohkon 2 vedet ohjataan olemassa olevien laskeutusaltaiden 3 ja 4 kautta edelleen lohkolla 1 sijaitsevalle pumppaamolle Pintavalutuskentän 1B pinta-ala on 7,5 ha, eli 6,7 % valuma-alueen pintaalasta. Pintavalutuskentälle 1B on tarkoitus johtaa vesiä ympärivuotisesti. Ongelmia ympärivuotiselle pumppaukselle voi aiheutua siitä, että alueella ei voida käyttää sähkötoimista pumppaamoa. Diesel-pumppaamo sijoitetaan lohkon 1 keskiosaan. Pumppaamolta vedet johdetaan purkuputkella pintavalutuskentälle. Pintavalutuskentän 1B lounaisosaan kaivetaan keräilyoja, joka kerää pintavalutuksesta tulevat vedet ja ohjaa ne edelleen Lapio-ojaan. Lohkon 1 länsipuolella oleva metsäoja toimii ohijuoksutusojana pintavalutuskentän 1B pumppaamon poikkeustilanteiden varalta. Oja varustetaan patolaitteella ja lietetaskulla. Lohkon 3B (6,9 ha) vedet käsitellään laskeutusaltaan lisäksi virtaamansäätömenetelmällä. Lohkon 3B alueelle rakennetaan kaksi virtaamansäätöpatoa. Virtaamansäätöpatojen yhteyteen kaivetaan laskeutustilat, joilla varmistetaan virtaamansäätöpadon putkien auki pysyminen. Toinen padoista rakennetaan olemassa olevan laskeutusaltaan 2 alapäähän, jolloin voidaan hyödyntää altaan laskeutustilaa. Pintapuomilla pysäytetään ja laskeutetaan vedenpinnalla kelluva kiintoaine. Laskeutusaltaalta 2 vedet johdetaan laskuojaa pitkin Lapio-ojaan. Virtaamansäätöpadot mitoitetaan Klöven ohjeiden mukaisesti. Suunnitelman toteutuksen jälkeen Nuolisuon pohjoisosan (lohkot 1, 2, 3A, 3B ja 9) vedet 118,5 ha:n alueelta johdetaan Lapio-ojaan ennen soidensuojelualuetta ja Natura aluetta. 9

10 10 Hakemuksen muutokset Hakija on hakemuksen muutoksia sisältävässä vastineessaan muuttanut tuotantosuunnitelmaa siten, että ojittamaton lohko 9 aumaalueineen (12,8 ha) rajataan tuotantosuunnitelman ulkopuolelle. Tällä varmistetaan hakijan mukaan, ettei turvetuotantoalueen ojitus muuta nykyistä vesien virtausta alueelta ja, että hanke ei merkittävästi heikennä Litokairan Natura-alueen luontotyyppiä "aapasuot". Lohkon 1 pohjoisosan osalta nykyinen olemassa oleva reunaoja muutetaan tuotantoalueen eristysojaksi. Lohkon pinta-ala pienenee 44 ha:sta 41 ha:iin. Lohkon 1 luoteisnurkan alueella suojavyöhyke pengerretään, jolla estetään pumpun mahdollisen häiriön aikana kuivatusvesien pääsy Natura-alueelle. Pintavalutuskenttä 2 pumppaamoineen rakennetaan ympärivuotisesti toimivaksi. Muutosten jälkeen Nuolisuolla on ympärivuotinen pintavalutus 296,5 ha:n tuotantoalueella. Kuten aiemminkin hakemuksessa esitettiin, 25,9 ha:n alueella (lohkot 3B ja 4) on virtaamansäätö. Hakijan mukaan lohkojen 3B ja 4 kuivatusvesiä ei ole mahdollista johtaa alueen muille suunnitelluille pintavalutuskentille. Virtaamansäätölohkojen alapuolella ei myöskään ole pintavalutuskentäksi soveltuvaa aluetta. Hakijan mukaan rajausmuutosten jälkeen turvetuotantotoiminta rajoittuu Nuolisuon alueella jo aiemmin ojitetulle alueelle. Tämän alueen ulkopuolella tehdään vain suunnitelman mukaisia vesiensuojelun tehostamiseen liittyviä toimia. Muutosten jälkeen Nuolisuon tuotantokelpoinen ala on 322,4 ha, josta auma-alueita on 19,8 ha. Alkuperäinen hakemuksen mukainen ala oli auma-alueet mukaan lukien 338,2 ha. Nuolisuon lohkottaiset pinta-alat ja vesienkäsittelymenetelmät: Lohkottaiset pinta-alat, ha Vesienkäsittelymenetelmät Lohko Pinta-ala Tuotannossa Aumaalue Yhteensä PVK 1B PVK 2 PVK 3 VS1 ja VS2 VS3 ja VS4 (nro) 1 41,0 41,0 1,6 42,6 42,6 2 43,0 43,0 1,5 44,5 44,5 3A 5,2 5,2 3,5 8,7 8,7 3B 6,9 6,9 6,9 6,9 4 19,0 19,0 19,0 19,0 5 47,4 47,4 2,9 50,3 50,3 6 16,7 16,7 1,8 18,5 18,5 7 87,1 87,1 8,0 95,1 95,1 8 36,3 36,3 0,5 36,8 36,8 Yhteensä 302,6 302,6 19,8 322,4 95,8 163,9 36,8 6,9 19,0 PVK yhteensä 296,5 VS yhteensä 25,9 Kaikki menetelmät yhteensä 322,4 Poltto- ja voiteluaineet Nuolisuolla tuotannossa käytetään noin seitsemää traktoria ja aumauskonetta. Näiden yhteenlaskettu kevyen polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin litraa. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä yhteensä noin 600 litraa sekä muita voiteluaineita yhteensä noin 60 kg. Turvetuotannossa käytettäviä vetokoneita varten tuotantourakoitsijoilla on tuotantoalueella polttoaineita litran säiliöissä.

11 Polttoöljy varastoidaan säiliöissä työmaan tukikohta-alueella tai muualla säiliöille varatulla alueella. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuilla paikoilla. Polttoainesäiliöiden sijainti esitetään työmaan paloturvallisuussuunnitelmassa sekä jätehuoltosuunnitelmassa. Tuotantoalueen paloturvallisuussuunnitelma päivitetään vuosittain ja toimitetaan kunnan palopäällikölle. Nuolisuon vesiensuojelussa käytetään dieselpumppaamoa pintavalutuskentällä 2. Pumppaamon käyttämä polttoainemäärä vaihtelee vuosittain sääolosuhteista riippuen. Koko pintavalutuskentän tuotantopinta-alan ollessa tuotannossa pumppaamoilla käytetään polttoainetta keskimäärin noin litraa ja voiteluaineita noin 60 litraa vuodessa. Vesienkäsittelysuunnitelman muutoksen vuoksi pintavalutuskentälle 1B vettä johtavalla pumppaamolla kuluu ympärivuotisessa käytössä lisäksi vuosittain noin litraa polttoainetta sekä noin 50 litraa voiteluaineita. 11 Liikenne Nuolisuolle on rakennettu turvetuotannossa tarvittava tiestö. Nuolisuolle on tieyhteys Nuolisuon pohjoisosasta Heinisuon kylän kautta Rovaniemi Ranua tielle. Nuolisuolta ei ole suunniteltu tiestöä Litokairan suuntaan. Turvetuotantoalueella tiestöä tarvitaan kuljetuksia, työkoneiden liikkumista, vesiensuojelujärjestelmien huoltotöitä ja palosuojelua varten. Turpeen kuljetus aumoista asiakkaalle tapahtuu pääosin tuotantokauden ulkopuolisena aikana. Nuolisuon auma-alueet on suunniteltu sijoittuvan tuotantoalueen teiden varsille eripuolille aluetta siten, että aumat ovat tuotannollisesti keskeisellä alueella. Koska turve tyydyttää alueellista ympäristöturpeen ja energian tarvetta, ovat turpeen kuljetusmatkat varsin lyhyitä, yleensä alle 100 km. Turve toimitetaan asiakkaalle maantiekuljetuksina. Tuotantotoiminnan aiheuttama työmaaliikenne keskittyy touko syyskuulle. Työmaaliikenne on pääasiassa urakoitsijoiden ja heidän työntekijöidensä henkilöautoliikennettä. Tuotantotoiminnassa käytettävät vetokoneet (traktorit) tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympärivuoden, joten niitä ei juurikaan kuljeteta lukuun ottamatta satunnaisia siirtoja. Kunnostus- ja ympäristönsuojelutoiminnassa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimäärin 2 3 kertaa tuotantokauden aikana. Turpeen kuljetus aumoista asiakkaalle tapahtuu pääosin syys kevätkautena energian kulutuksen ollessa suurimmillaan. Eri turvesoilla olevat aumat tyhjennetään vuoron perään. Siten lastaus ja kuljetus yhdeltä suolta keskittyy yleensä lyhyelle, muutaman kuukauden ajanjaksolle/vuosi. Tuotantoalueelta kuljetetaan vuorokauden aikana yleensä noin kuormaa, enimmillään 30 kuormaa. Tuotantoaikana asiaton liikkuminen turvetyömaalla on kiellettyä paloturvallisuuden vuoksi. Tämä edellyttää tuotantoalueelle johtavan tien sulkemista tuotantoaikana puomilla. Toiminnan lopettaminen Turvetuotantoalueen jälkihoito eli alueen siistiminen tuotannon päätyttyä kuuluu tuotannonharjoittajalle. Sen sijaan tuotannosta turpeen loppumisen vuoksi poistuneen maapohjan uusi käyttömuoto on maanomistajan vas-

12 tuulla ja valittavissa. Koska Nuolisuo on pääosin valtion maata ja siten Metsähallituksen hallinnassa, lienee alueen todennäköisin jälkikäyttömuoto metsätalous jossakin muodossaan. Mikäli ympäristölupa turvetuotannolle myönnetään toistaiseksi voimassa olevana siten, että lupamääräykset on tarkistettava uudella hakemuksella määräajan kuluttua, ei hakijan käsityksen mukaan nyt annettavassa päätöksessä ole tarpeen antaa erityisiä määräyksiä Nuolisuon alueen jälkihoidosta, koska arvioiden mukaan tuotantopinta-alaa alkaa turpeen loppumisen vuoksi poistua tuotannosta aikaisintaan noin 15 vuoden kuluttua tuotannon aloittamisesta 12 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Nuolisuon pumppaus- ja laskeutusaltaat puhdistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä. Kaikki laskeutusja pumppausaltaat varustetaan pintapuomeilla, joilla estetään veden pinnalla mahdollisesti kulkeutuvan turvepölyn pääsy alapuoliseen vesistöön. Lisäksi kaikkiin laskeutusaltaisiin asennetaan patolaitteet, joilla voidaan säätää altaiden vedenkorkeus optimaaliseksi. Vastineessa esitetyn hakemuksen muutoksen jälkeen Nuolisuolla on ympärivuotinen pintavalutus 296,5 ha:n tuotantoalueella. Pintavalutuksen lisäksi 25,9 ha:lla (lohkot 3B ja 4) on virtaamansäätö. Lohkojen 3B ja 4 kuivatusvesiä ei ole mahdollista johtaa alueen muille suunnitelluille pintavalutuskentille. Virtamaansäätölohkojen alapuolella ei myöskään ole pintavalutuskentäksi soveltuvaa aluetta. Koska Nuolisuon vesien käsittely perustuu pääosin pintavalutukseen, hakija on katsonut, että suunnitellut vesienkäsittelymenetelmät vastaavat kaikilta osiltaan Nuolisuon olosuhteissa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT). Kaikki Nuolisuon nyt suunnitellut turvetuotantoon ja vesiensuojeluun liittyvät rakenteet sijaitsevat suojelualuerajausten ulkopuolella. Koska mitään rakenteita ei sijoitu suojelualueille, voidaan katsoa, ettei Nuolisuon turvetuotannon toteuttaminen enää, yhteisviranomaisen lausunnonkaan mukaan, merkittävästi heikennä Natura-arvoja ja tai vaaranna suojelun toteutumista jo perustetulla soidensuojelualueella. YVA-selostuksessa ja tässä hakemuksessa on esitetty arviot suunnitellun tuotantoalueen päästöistä ilmaan (pöly), melusta, liikenteestä ja jätteistä. Turvetuotanto perustuu näiden osalta tuotantoteknisesti käyttökelpoisimpaan tai useassa tapauksessa myös ainoaan tekniikkaan. Jätehuolto tullaan järjestämään jätelainsäädännön edellyttämällä tavalla. Jätteet säilytetään asianmukaisesti ennen niiden kaatopaikalle tai jatkokäsittelyyn toimittamista ja jätemääristä pidetään kirjaa. Polttoöljyjen sekä jäteöljyjen varastointi pyritään järjestämään niin, että minimoidaan riskit öljyn joutumisesta maaperään. Nuolisuon käyttöönoton vuoksi alueen ympäristöön ei rakenneta uusia tieyhteyksiä, vaan työmaaliikenteessä ja turvekuljetuksissa tullaan käyttämään jo olemassa olevia teitä.

13 Hakijan arvion mukaan Nuolisuon toiminnassa tullaan soveltamaan kaikilta osiltaan vesienkäsittely, pöly- ja meluhaitat, jätteiden käsittely sekä liikenne huomioon ottaen ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. 13 Ympäristöhallintajärjestelmä Tuotantotoiminnassa noudatetaan Vapo Oy Energia Pohjois-Suomen yksikön ISO standardin mukaista ympäristöasioiden hallintajärjestelmää. Järjestelmä on otettu käyttöön vuoden 1998 alussa. Det Norske Veritas on myöntänyt ympäristöjärjestelmälle sertifikaatin syksyllä Ympäristönhallintajärjestelmä tukee ja täydentää ISO 9002 standardin mukaista laatujärjestelmää. Järjestelmien laaja päivitystyö on käynnissä ja valmistunee vuoden 2002 aikana. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt pintavesiin YVA-selostuksessa arvioidut päästöt pintavesiin Nuolisuolta lähtevän veden laatua on tarkkailtu vuosina ottamalla näytteitä laskeutusaltaalta 3 lähtevästä vedestä. Vedenlaatu oli keskimäärin: kiintoaine 11,0 mg/l, ph 6,5, väri 244 mgpt/l, COD Mn 20,8 mgo 2 /l, Kok.P 40 µg/l, PO 4 -P 14 µg/l, Kok.N µg/l, NO 3 -N µg/l, NH 4 -N 906 µg/l ja Fe µg/l. Nuolisuolla on mitattu valumia vuosien kesäkausina. Mitatut keskivalumat ovat olleet vuonna ,7 l/s/km 2, vuonna ,3 l/s/km 2 ja ennätyssateisena vuonna ,5 l/s/km 2. Suolta tullutta keskimääräistä vuorokausihuuhtoumaa (g/ha/d) on arvioitu viikon keskivaluman ja kyseisen viikon näytteen pitoisuuden avulla. Kesän keskimääräiset vuorokausihuuhtoumat laskettiin keskiarvona näytteenottoviikkojen vuorokausihuuhtoumista. Vaihtelu vuosien välillä on ollut huomattavaa. Täysin luonnontilaiseen suoalueeseen verrattuna huuhtoumat ovat olleet suuria. Keskimääräisiä ainehuuhtoumia (g/ha/d) Nuolisuolta kesäkaudella vuosina Vuosi n (vko) Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe ,4 175,5 37,9 14,2 0,17 0,03 15, ,2 96,1 12,9-0,20 0,09 25, ,7 112,0 17,9 14,2 0,19 0,07 23, , ,7 304,8 221,2 2,57 0,88 365,8 Nuolisuon turvetuotantoalueelta (339 ha) alapuoliseen vesistöön tulevaa kuormitusta on (kg/vrk) arvioitu Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen turvetuotantoalueiden vuosien yhteistarkkailutulosten pohjalta. Nuolisuon kuormitus on laskettu 320 ha:n osalta pintavalutuskentällisten soiden tarkkailutulosten ja 19 ha:n osalta laskeutusaltaallisten soiden tarkkailutulosten perusteella. Alkuperäistä kuormitusarviota on täydennetty bruttokuormituksella ja vuosikuormituksella. Lisäksi on arvioitu eristysojien aiheuttama kuormitus. Nuolisuo on jo ojitettu, joten kuormitusta on arvioitu

14 vain tuotantokauden keskimääräisessä tilanteessa ja hetkellisen ylivaluman (rankkasade) aikana eikä kuntoonpanovaiheen kuormitusta ole arvioitu lainkaan. Lohkon 4 (19 ha) vesien käsittely on muutettu laskeutusaltaita tehokkaammaksi virtaamansäädöksi, jolla kiintoainekuormitusta saadaan vähennettyä 90 %, fosforikuormitusta % ja typpikuormitusta %. Kuormituslaskelmissa tätä ei kuitenkaan ole huomioitu, joten kokonaiskuormitus on arvioitua pienempi. YVA-selostuksessa esitetty vuosikuormitusarvio oli Nuolisuon ja turvetuotannon osalta liian pieni. Kun virhe havaittiin, toimitettiin yhteysviranomaiselle syyskuussa 2001 korjatut taulukot. Virhe johtui laskennassa olleesta virheellisestä viittauksesta. Alla olevissa taulukoissa on esitetty taulukoiden korjatut versiot. Arvio Nuolisuon (339 ha) vesistökuormituksesta (kg/d) tuotantovaiheessa. 14 brutto kg/d Tuotantokausi (touko syyskuu, viikot 21-39) netto kg/d rankkasade brutto kg/d rankkasade netto kg/d Vuosikuormitus brutto netto kg/a kg/a Kok. P 0,17 0,14 0,71 0, PO 4 -P 0,04 0,03 0,23 0, Kok. N 4,58 3,79 20,02 13, NH 4 -N 1,14 1,14 5,47 5, Ka 23,40 16,76 153,62 114, COD( Mn ) 102,03 64,99 436,61 139, Arvio Nuolisuon bruttokuormituksen (kg/a) jakautumisesta eri vuodenajoille. Arvio on laskettu käyttäen Vitmaojan huuhtouman vuosijakaumaa. Jakso viikot Kiintoaine Typpi NH 4 -N Fosfori PO 4 -P COD Mn Talvi Kevät Kesä Syksy Yhteensä Nuolisuon eristysojien valuma-alue on hehtaaria. Eristysojat purkautuvat alapuoliseen vesistöön pintavaluntana sekä laskeutualtaiden kautta. Eristysojien kuormitus on normaalia suometsäalueen kuormitusta. Eristysojien kuormitus on arvioitu Vitmaojan vuosien vuosihuuhtouman ominaiskuormituslukujen keskiarvolla.

15 15 Arvio Nuolisuon eristysojien (1 638 ha) vesistökuormituksesta. g/ha d brutto kg/d kg/ha a kg/a Kok. P 0,34 0,55 0, PO 4 -P 0,09 0,15 0,03 54 Kok. N 6,60 10,8 2, NH 4 -N 0,07 0,11 0,02 39 ka 68, , COD(Mn) Fe 31, , Hakemussuunnitelmassa arvioidut päästöt pintavesiin Hakemussuunnitelmassa Nuolisuon kuormitus on laskettu uudelleen laskuojamuutosten vuoksi. Uuden tuotantosuunnitelman vaikutus suon vesienkäsittelyyn oli pieni. Nuolisuon turvetuotantoalueen uuden tuotantosuunnitelman aiheuttama muutos vesienkäsittelyyn kesäaikana. vesienkäsittelymenetelmä vanha (ha) uusi (ha) muutos (ha) pintavalutus ,3-7,7 laskeutusallas + virtaamansäätö 19 25,9 + 6,9 Yhteensä ,2-0,8 Kuormituslaskennan lähtötiedot korjattiin uutta tuotantosuunnitelmaa vastaaviksi. Lisäksi otettiin huomioon virtaamansäädöstä saatava kuormituksen alenema. Klöven mukaan virtaamansäätö alentaa kiintoainekuormitusta noin 90 %, fosforikuormitusta % sekä typpikuormitusta % verrattuna ns. perustason vesiensuojeluvarustuksella varustettuun suohon. Koska Klöven esittämät reduktiot ovat osin laskennallisia ja jottei turvetuotannon vaikutusta aliarvioitaisi, on virtaamansäädön vaikutus arvioitu Klöven esittämää pienemmäksi. Reduktioina on käytetty seuraavia arvoja: kiintoaine 50 %, fosfori 20 %, COD Mn 20 % ja typpi 10 %. Arvio Nuolisuon (338 ha) vesistökuormituksesta (kg/d) tuotantovaiheessa (pvk 312 ha ja virtaamansäätö 26 ha). Vuosikuormitus on arvioitu kesän kuormituksen ja Vitmaojan vuodenaikaisjakauman mukaisesti. Kesän ja talven erilaista vesien käsittelyä ei ole otettu huomioon. Kok. P PO 4 -P Kok. N NH 4 -N Ka COD( Mn ) Tuotantokausi (touko syyskuu, viikot 21 39) Vuosikuormitus brutto kg/d netto kg/d rankkasade brutto kg/d rankkasade netto kg/d Brutto kg/a Netto kg/a 0,17 0,13 0,70 0, ,04 0,03 0,23 0, ,60 3,82 20,34 14, ,16 1,16 5,63 5, ,55 15,25 142,12 105, ,52 63,90 431,73 139,

16 YVA-selostuksessa Nuolisuon vuosikuormitus esitettiin lyhyesti, eikä laskennan lähtökohtia esitetty selvästi. Laskennassa ei otettu huomioon, että pintavalutuskenttä 2 on käytössä vain kesäajan. Turvetuotannon vuosikuormituksen seuranta ja laskenta on alkuvaiheessa. Kesäajan kuormitus tunnetaan hyvin, mutta muiden vuodenaikojen tiedoissa on puutteita. Pohjois-Suomesta on täydelliset tiedot vain muutaman vuoden ajalta muutamalta suolta. Tästä syystä Nuolisuon vuosikuormitusarvio ei perustu turvetuotantoalueilta saatuihin tietoihin, vaan Vitmaojan vuosien huuhtouman jakautumiseen eri vuodenajoille sekä Nuolisuon kesäajan kuormitusarvioon. Laskentatapa on periaatteessa sama kuin Lapin turvetuotannon kuormitus- ja vesistötarkkailussa vuonna 1999 eli, kun jonkun suon vuosikuormitusjakauma tunnetaan, voidaan sitä käyttää lähtökohtana arvioitaessa muiden soiden kuormitusta, joista tunnetaan vain kesäaika. Tällöin ei kuitenkaan oteta huomioon, että vesiensuojelurakenteissa tapahtuu muutoksia. Myöskään Nuolisuolla tätä ei otettu huomioon, joten vuosikuormitus on arvioitu liian pieneksi 164 ha:n osalta. Uutta tarkemmalla tavalla laskettua arviota Nuolisuon vuosikuormituksesta ei ole tehty, koska vuosien välinen vaihtelu on suurta ja kuormituksen jakautuminen turvesoilla tunnetaan huonosti. Tulevaisuudessa turvetuotannon vuosikuormitus saadaan laskettua paremmin, kun käytössä on vesiensuojelumenetelmäkohtaisia ominaiskuormituslukuja eri vuodenajoille. Hakemussuunnitelman tiedoilla päivitetty arvio Nuolisuon bruttokuormituksen (kg/a) jakautumisesta eri vuodenajoille. 16 Jakso viikot Kiintoaine Typpi NH 4 -N Fosfori PO 4 -P COD Mn Talvi Kevät Kesä Syksy Yhteensä Hakemuksen muutoksia sisältävässä vastineessa arvioidut päästöt pintavesiin Hakemuksen muutokseen liittyen hakija on toimittanut uuden kuormitusarvion muutetulle pinta-alalle ja vesiensuojeluratkaisuille. Hakijan mukaan kaikkien pintavalutuskenttien muuttaminen ympärivuotisiksi on merkittävä muutos, joka vähentää kuormitusta huomattavasti. Nuolisuon ympäristölupahakemuksessa ja YVA:ssa esitetty vaikutus- ja kuormitusarvio on painottunut kesäajan arvioimiseen, joka nyt tehdyn uuden suunnitelman johdosta ei muutu merkittävästi, kun pinta-ala pienenee 15,8 ha eli 4,7 % edellisestä suunnitelmasta. Vuosikuormituksen arvioiminen on edelleen epävarmaa ja vain suuntaa antavaa. Hakemuksessa esitetty vuosikuormitusarvio ei ottanut huomioon, että vesiensuojelurakenteissa tapahtuu muutoksia, joten vuosikuormitus oli arvioitu liian pieneksi 164 ha:n osalta, kuten hakemuksessa todetaan. Nyt arvion lähtötiedot ovat oikeat. Vaikka suunnitelman muutos on merkittävä, se ei muuta Nuolisuon kuormitusarviota. Ympärivuotiseen pintavalutukseen siirtymistä kuvaa kuitenkin vedenlaadussa ja ominaiskuormituksessa tapahtuva muutos. Alla olevaan taulukkoon on koottu Nuolisuon vedenlaatu- ja ominaiskuormitus kesällä

17 sekä odotettavissa oleva vedenlaatu tarkkailutulosten mukaan laskeutusaltailla ja pintavalutuksella eri vuodenaikoina tuotantovaiheessa. Kesän osalta tiedot ovat samoilta vuosilta kuin Nuolisuon näytteet, mutta muutoin aineisto on vuosilta Nuolisuo on tällä hetkellä sarkaojitettu ja vesien käsittely tapahtuu laskeutusaltailla. Vesien käsittelyn muuttaminen ympärivuotiseksi pintavalutukseksi tulee vähentämään kuormitusta, mikä vähentää myös Kivijoen kokonaiskuormitusta nykyisestä tilanteesta. Nuolisuon vedenlaatu pintavalutuksessa ja lasketusaltailla turvetuotannon tuotantovaiheessa. Aineistona Pohjois-Suomen kuormitustarkkailut vuosilta Kiintoaine mg/l COD Mn mgo 2 /l Kok.N µg/l NH 4 -N µg/l Kok.P µg/l PO 4 -P µg/l Fe µg/l talvi Laskeutusallas 17, Pintavalutus 5, kevät Laskeutusallas 14, Pintavalutus 4, kesä Nuolisuo , Laskeutusallas 3 PPO , pintavalutus syksy Laskeutusallas 7,5 15, Pintavalutus 4,1 21, Nuolisuon brutto-ominaiskuormitus pintavalutuksessa ja laskeutusaltailla turvetuotannon tuotantovaiheessa. Aineistona Pohjois-Suomen kuormitustarkkailut vuosilta Kiintoaine g/ha/d COD Mn g/ha/d Kok.N g/ha/d NH 4 -N g/ha/d Kok.P g/ha/d PO 4 -P g/ha/d Fe g/ha/d talvi Laskeutusallas ,5 6,6 0,18 0,07 18,2 Pintavalutus ,6 0,18 kevät Laskeutusallas ,4 3,0 0,5 82 Pintavalutus ,1 1,4 0,4 13 kesä Nuolisuo ,98 0, Laskeutusallas 3 PPO ,88 0,28 pintavalutus syksy Laskeutusallas ,41 0,14 20 Pintavalutus ,35 0,12 22 Päästöt maaperään ja pohjaveteen Turvetuotantotoiminta ei normaalitilanteessa aiheuta päästöjä maaperään eikä maaperän saastumisen vaaraa. Poltto- ja voiteluaineiden käyttö sekä jätteiden keräys- ja lyhytaikainen säilytys työmaa-alueella voivat aiheuttaa poikkeustapauksissa, lähinnä säilytysastioiden rikkoontumisen vuoksi, vuotoja maaperään. Päästöjä pyritään ehkäisemään aineiden ja astioiden huolellisella käsittelyllä ja sijoittamalla astiat/säiliöt paikkoihin, joissa mahdollinen vuoto rajoittuu mahdollisimman pienelle alueelle ja on helposti puhdistettavissa. Hanke ei sijoitu pohjavesialueelle eikä Nuolisuon läheisyydessä ole luokan I ja II pohjavesialueita tai kaivoja.

18 18 Päästöt ilmaan Pöly Turvepöly on pääosin (90 98 %) orgaanista ja sen koostumus vastaa kasveja, joista turve on muodostunut. Turvetuotannon mahdolliset pölyhaitat liittyvät pääasiassa energiakäyttöön tarkoitetun jyrsinturpeen tuotantoon. Vaalean kasvuturpeen tuotanto aiheuttaa vähemmän pölyä kuin energiakäyttöön tuotetun tumman turpeen tuotanto. Palaturpeen tuotanto aiheuttaa merkittävästi vähemmän pölyä kuin vastaavan turvemäärän keruu jyrsinturpeena. Turvepölyä syntyy jonkin verran tuotannon kaikissa vaiheissa sekä kuljetuksen aikana. Pölyäviä työvaiheita ovat etenkin turpeen keruu, aumaus ja lastaus. Tuotantokaluston ja -menetelmien kehittäminen ovat vähentäneet pölyhaittoja aikaisemmasta tilanteesta. Ympäristöön leviävän pölyn määrään voidaan vaikuttaa menetelmävalinnalla sekä ottamalla huomioon tuulen suunta ja voimakkuus työn aikana. Myös tuotantokenttiä ympäröivä puusto vähentää pölyn leviämistä ympäristöön. Liikenteen aiheuttamaa pölyämistä voidaan vähentää teiden päällystämisellä ja suolauksella. Turvekuormien huolellinen peittäminen estää turvepölyn leviämisen kuljetuksen aikana. Tuotantokentällä pölyn muodostuminen riippuu erityisesti turpeen maatuneisuudesta sekä tuotantomenetelmästä. Pölyämisen voimakkuuteen ja leviämiseen vaikuttavat myös sääolosuhteet, etenkin tuulen voimakkuus. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s, tuotanto keskeytetään jo lisääntyneen tulipaloriskin vuoksi. Pölyhaitan esiintymiseen vaikuttavat myös asutuksen tai vesistön läheisyys, maaston muodot ja suojaavan puuston esiintyminen. Pölyäminen on tuotantotoiminnan luonteen vuoksi ajoittaista ja keskittyy poutakausiin, jolloin tuotantotoiminta on vilkasta. Kova tuuli voi myös sellaisenaan aiheuttaa pölypäästöjä erityisesti, jos kentällä on kuivaa turvetta. Sateisina jaksoina tai tuulen yläpuolella pölyhaittaa ei yleensä esiinny. Pakokaasupäästöt Liikenteen aiheuttamat merkittävimmät haitalliset pakokaasupäästöt ovat typen oksidit (NOx), hiilivedyt (HC), hiilimonoksidi (CO), rikkidioksidi (SO2) ja hiilidioksidi (CO2) sekä hiukkaset. Turpeen nostossa syntyvien pakokaasupäästöjen päästökertoimet ja Nuolisuon turpeen nostossa syntyvien pakokaasupäästöjen kokonaismäärät eri pakokaasuille, kun vuosittainen tuotanto on noin m³ CO HC NO X SO 2 Part. CO 2 Päästökerroin (g/mwh) 5,7 1,0 33,4 2,9 2,3 1928,5 Pakokaasuja (t/a) 0,77 0,14 4,5 0,39 0,31 260,3

19 Turverekan pakokaasupäästöt ja Nuolisuon turpeen kuljetuksesta aiheutuvat pakokaasupäästöt vuodessa tuotannon maksimitilanteessa 19 CO HC NO X SO 2 Hiukkaset CO 2 Päästökerroin (g/km) 6,5 2,5 17,6 0,015 1,7 133b0 Pakokaasuja (t/a/km) 0,008 0,003 0,022 0, ,002 1,7 Melu Turvetuotannon aiheuttama melu muodostuu työkoneiden äänistä ja raskaiden kuljetusajoneuvojen liikkumisesta. Tuotantoaikana touko syyskuussa melu muodostuu vetokoneiden aiheuttamasta äänestä, joka vastaa maataloudesta aiheutuvaa konemelua. Tuotannosta aiheutuva melu ei ole jatkuvaa. Tuotantovuorokausien lukumäärä riippuu sääolosuhteista, keskimäärin tuotantopäiviä on kesässä noin 40. Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Muina aikoina toiminnasta aiheutuu satunnaista liikenteen ja työkoneiden aiheuttamaa melua. Toimitusaikana melu muodostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneen aiheuttamasta äänestä ja vastaa normaalia liikennemelua. Toimituksen aikana työmaalla työskennellään tarvittaessa ympäri vuorokauden. Turvetuotannon aiheuttamaa melua todellisissa tuotanto-olosuhteissa on tutkittu Jyväskylän yliopistossa vuosina 1997 ja Tutkimuksessa mitattiin eri tuotanto- ja kunnostusmenetelmien melupäästöjä. Alla olevassa taulukossa on esitetty eri tuotantovaiheiden aiheuttamia melutasoja koneiden lähellä sekä tuotantovaiheille arvioidut kokonaistehotasot. Työvaihe Etäisyys Äänitaso Kok. tehotaso m DBA dba Jyrsintä Kääntäminen Karheaminen Jyrsinturpeen haku Imuvaunu 1 (JIK-30) Imuvaunu 2 (JIK-35) Palaturpeen nosto Palaturpeen haku Kunnostusjyrsintä Tasausruuvi Lastaus Melun voimakkuuteen voidaan vaikuttaa menetelmien valinnalla ja jättämällä kasvillisuuden muodostamia suojavyöhykkeitä asutuksen ja tuotantokentän välille. Äänen etenemiseen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa kasvillisuus, maanpinnan ominaisuudet ja muodot, sääolot ja erilaiset esteet. Jos melulähde ja kuulijat sijaitsevat matalalla ja maasto niiden välillä on korkea, maksimoituu maavaimennus, kasvillisuusvaimennus ja estevaimennus. Äänellä on monta kulkureittiä ja voimakkain reitti hallitsee tilannetta.

20 20 Jätteet Tuotantotoiminnassa syntyy talous-, muovi- ja öljyisiä jätteitä. Jäteöljyn, ongelmajätteet sekä sekajätteet kerätään Nuolisuolle rakennettavaan keräilypisteeseen, jossa ne tarpeen mukaan pakataan ja merkitään siten, että niistä ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Eri jäteerille varataan omat keräysastiat ja ne varustetaan jätetyypin nimikylteillä. Työmaalle vuosittain laadittavasta jätehuoltosuunnitelmasta käy ilmi keräilypisteen sijainti, laatu, jätteen poiskuljettaja yhteystietoineen sekä tyhjennysjaksot. Työmaalla syntyneiden jätteiden määrä ja laatu kirjataan ylös. Aumojen peitteenä käytettävä muovi kerätään kasoihin ja varastoidaan tuotantoalueella sille osoitetulla paikalla. Muovi voidaan esimerkiksi paalata ja käyttää myöhemmin energiantuotantoon. Turvekenttä sisältää jonkin verran kantoja ja muuta puuainesta. Tarvittaessa puuaines erotellaan turpeesta tuotantotoiminnoissa. Kanto- ym. puuaines varastoidaan kasoihin auma-alueille ja tuotantoalueen reunoille ja käytetään hakeraaka-aineena. TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen hydrologia Nuolisuo sijaitsee Kuivajoen vesistöalueella (63), tarkemmin Kivijoen keskiosan alueen (63.04) Lapio-ojan valuma-alueella (63.044). Kivijoen keskiosan valuma-alue on 253,74 km 2 ja järvisyys 0,8 %. Lapio-ojan valumaalue on 60,79 km 2 ja järvisyys 0,03 %. Nuolisuolta on matkaan Kivijokeen noin 8 km ja Oijärveen noin 40 km. Nuolisuon alue kuuluu Kivijoen valuma-alueeseen, johon myös tuotantoalueen vedet on suunniteltu johdettavan Lapio-ojan ja Papinojan kautta. Lapio-oja ja Papinoja virtaavat Litokairan Natura-alueen läpi. Ojien alueilla ei ole turvetuotantoa. Kivijoen valuma-alueella oli vuonna 2000 turvetuotannossa alueita hehtaaria, joka on 2,3 % Kivijoen valuma-alueesta. Lähin virtaaman seuranta-asema Nuolisuon alapuolisessa vesistössä on Kuivajoen Luujokihaaran alapuolella. Lapio-ojan virtaamia on arvioitu Vitmaojan valumien avulla ja Kivijoen virtaamia Lapio-ojan kohdalla Luujokihaaran alapuolisen asteikon vuosien ( ) virtaamien ja valuma-alueiden suhteilla. Suurin kesän ( ) ylivaluman arvo (93 l/s km 2 ) Kuivajoella mitattiin Kesän ylivalumien keskiarvo (1 arvo/vuosi) havaintojaksolla oli 25,7 l/s km 2.

21 Kuivajoen Luujokihaaran alapuoleisen asteikon (ast. 210) virtaaman ja valuman keski- ja ääriarvoja havaintojaksolta (F=1 279 km 2 ) I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I XII MQ (m 3 /s) 4,7 4,1 4,2 19,5 78,1 15,1 8,0 13,8 13,6 14,3 15,5 9,9 16,9 HQ (m 3 /s) , , NQ (m 3 /s) 1,5 1,5 1,7 1,8 5,2 4 2,6 1,3 1,5 2,1 2,7 2,4 1,3 n (kpl) Mq (l/s km 2 ) 3,7 3,2 3,3 15, ,8 6,3 10,8 10,6 11,2 12,1 7,8 13,2 21 talvi (XII IV) kevät (V) kesä (VI IX) syksy (X XI) MQ (m 3 /s) 8,5 78,1 12,6 14,9 n (kpl) Mq (l/s km 2 ) 6,6 61 9,9 11,7 Arvioituja virtaamia Nuolisuon alapuolisessa vesistössä eri vuodenaikoina ja kesän rankkasateen aikana virtaama (m 3 /s) F talvi kevät kesä syksy kesän ( ) (km 2 ) (XII IV) (V) (VI IX) (X XI) ylivaluma MHQ Lapio-ojan suussa* 60,79 0,09 8,25 0,41 0,75 2,58 Kivijoki Lapio-ojan kohdalla** 270 1,79 16,48 2,66 3,15 6,94 * = laskettu Vitmaojan vuosien valumilla ** = laskettu Kuivajoen asteikon 210 vuosien valumilla Nuolisuon virtaamat on esitetty alla olevassa taulukossa. Turvetuotantoalueen kevään ylivaluman arvona on käytetty 300 l/s*km 2 ja alivaluman arvona 1 l/s*km 2. Ulkopuolisten alueiden ylivaluman arvot on määritetty Vesihallituksen tiedotteen n:o 278 ohjeiden mukaisesti. Pitkien poutajaksojen aikana turvetuotantoalueen valuma ja virtaama tyrehtyy kokemuksen mukaan kokonaan. VALUMA-ALUE VALUMAN ARVOT VIRTAAMAT Alaraja Pinta-ala km² Hq 1/20 l/s * km² MHq l/s * km² Nq l/s *km² HQ 1/20 m³/s MHQ m³/s NQ m³/s Ft1 1, ,0 0,336 0,177 0,0011 Ft2 0, ,0 0,021 0,011 0,00007 Ft3 0, ,0 0,057 0,030 0,0002 Ft4 1, ,0 0,492 0,259 0,0016 Ft5 0, ,0 0,110 0,058 0,0004 Fu1 1, ,0 0,363 0,191 0,0012 Fu2 1, ,0 0,320 0,168 0,0011 Fu3 6, ,0 1,892 0,997 0,0068 Fu4 1, ,0 0,446 0,234 0,0016 Fu5 5, ,0 1,456 0,766 0,0054 Ft1 = Tuotantoalueen lohkojen 1, 2, 3A ja 9 vedet laskuojassa 2 Ft2 = Tuotantoalueen lohkon 3B vedet laskuojassa 2 Ft3 = Tuotantoalueen lohkon 4 vedet laskuojassa 3 Ft4 = Tuotantolohkojen 5 7 vedet pintavalutuskentän 2 purkuputkella Ft5 = Tuotantolohkon 8 vedet laskuojassa 5 Fu1 = Ulkopuoliset vedet metsäojaan Fu2 = Ulkopuoliset vedet Lapio-ojaan Fu3 = Ulkopuoliset vedet Lapio-ojaan Fu4 = Ulkopuoliset vedet laskuojassa 4 Fu5 = Ulkopuoliset vedet pintavalutukseen