Henkilöstöraportti 2018

Transkriptio

1 Henkilöstöraportti 2018 Yhteistoimintaelin Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

2 1 Sisällys sivu 1. Johdanto 2 2. Henkilöstökulut 3 3. Tunnuslukuja Henkilöstön määrä ja rakenne Sukupuolirakenne Henkilöstön ikärakenne 6 4. Henkilöstön osaamisen kehittäminen 7 5. Työhyvinvointi Terveysperusteiset poissaolot Henkilöstön vaihtuvuus Eläköityminen Työterveyspalvelut Työhyvinvointikysely Muu henkilöstön hyvinvointi 13

3 2 1. Johdanto Toholammin kunnassa on tehty henkilöstöraportointia vuodesta 2005 lähtien. Henkilöstöraportti antaa Toholammin kunnan johdolle, poliittisille päätöksentekijöille ja henkilöstölle tietoa kunnan henkilöstövoimavaroista, henkilöstön osaamisesta ja työhyvinvoinnista. Tieto henkilöstövoimavaroista on myös henkilöstösuunnittelun tukena muutostilanteissa. Henkilöstöraportin sisältöä kehitetään Kuntatyönantajien suosituksen mukaiseksi. Vuodesta 2018 alkaen kunnan palkkahallinto siirtyi Kuntien Hetapalvelut Oy:n hoidettavaksi. Tämän myötä otettiin käyttöön Ess-henkilöstöhallinnan tietojärjestelmä ja Aditron palkkahallinnan tietojärjestelmä. Norlic- matkalaskujärjestelmän käyttöönotto tapahtui myös samaan aikaan. Essjärjestelmästä saadaan henkilö- ja työsuhdetietoja, ja tavoitteena on Ess-tietojärjestelmästä saatavien raporttien hyödyntäminen henkilöstöjohtamisen työvälineenä. Henkilöstöraportissa kuvataan henkilöstön tunnuslukuja. Perustietoja koskevat tiedot perustuvat vuoden viimeisen päivän ( ) tilanteeseen. Suurin osa tiedoista on saatu tietojärjestelmistä ja osastojen esimiehiltä on tarvittaessa pyydetty lisätietoja. Henkilöstöstrategian/henkilöstösuunnitelman laatimisella tuetaan strategisten tavoitteiden saavuttamista erityisesti henkilöstötoimintojen osalta. Strategian pohjalta asetetaan henkilöstötoiminnan tavoitteita tuleville vuosille. Lisäksi henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa päivitetään vuosittain, ko. suunnitelma sisältää henkilöstön osaamisen kehittämisen pääpainopisteet.

4 3 2. Henkilöstökulut Henkilöstökulut Muutos Palkat ja palkkiot , ,74 1,17 % Päivärahakorvaukset , ,55 Perhevapaakorvaukset , ,00 Jaksotetut palkat ja palkkiot , ,93 Aktivoidut palkat ja palkkiot ,34 Palkat ja palkkiot yhteensä , ,92 1,44 % Sivukulut Eläkekulut KuEl-maksu , ,52 VaEl-maksu , ,54 Varhe-maksu , ,74 Eläkemenoperusteinen maksu , ,65 Jaksotetut eläkekulut ,58-918,43 Aktivoidut eläkekulut -467,57 Eläkekulut yhteensä , ,45-0,71 % Vakuutusmaksut Sairausvakuutusmaksu , ,17 Työttömyysvakuutusmaksut , ,84 Tapaturmavakuutusmaksut , ,59 Muut vakuutusmaksut 3 406, ,12 Jaksotetut vakuutusmaksut ,05-829,10 Aktivoidut vakuutusmaksut -138,95 Vakuutusmaksut yhteensä , ,67-27,99 % Henkilöstökulut yhteensä , ,04-0,09 % Palkat ja palkkiot sisältävät koko henkilöstön bruttopalkat ja luottamushenkilöiden kokouspalkkiot. Palkkojen nousu on ollut maltillista, lähinnä johtuen yleiskorotuksista. Päivärahakorvaukset sisältävät sairaus- ja tapaturmavakuutuskorvaukset. Eläkemenojen vähentymiseen vaikuttaa mm. valtioeläkejärjestelmään kuuluvien opetusalan

5 4 henkilöiden eläköityminen. Työnantaja on maksanut vuonna 2018 varhaiseläkemenoperusteisesta eli varhe-maksua, kun sen työntekijä jää ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle. Työntekijän ikä ei ole vaikuttanut varhe-maksun määrään. Vuodesta 2019 alkaen Keva laskuttaa työnantajalta kuukausittain palkkaperusteisen eläkemaksun, joka korvaa nykyiset työnantajan ja työntekijän palkkaperusteiset maksut sekä varhe-maksun. Tapaturmamaksuissa on tapahtunut huomattava kulujen väheneminen. Vakuutusten kilpailuttamisen jälkeen kunnan vakuutusmaksut vähenivät 0,5 % ja lomituksen vakuutusmaksut vähenivät 0,6 %, näiden vaikutus vuositasolla on yhteensä noin euroa. Vuodelle 2018 saatiin myös palautusta euroa koskien aikaisemmin tapahtunutta tapaturmaa.

6 5 3. Tunnuslukuja 3.1. Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstömäärä kattaa kuntaan palvelussuhteessa olevan henkilöstön. Henkilöstön kokonaismäärässä ja rakenteessa tapahtuvien muutosten seurantaa voidaan hyödyntää henkilöstöresurssien kohdentamisessa ja henkilöstösuunnittelussa. Toholammin kunnan palveluksessa oli vuoden 2018 lopussa 269 työntekijää (ESStietojärjestelmä). Vakinaisten palvelussuhteiden osuus oli 73,2 %, määräaikaisten palvelussuhteiden osuus oli 17,1 % ja tilapäisten osuus oli 9,7 % kaikista palvelussuhteista. Luvuissa on huomioitu myös osa-aikaiset työntekijät (vrt. tilinpäätökseen huomioidaan osaaikaisten työntekijöiden työpanos yhteensä). Palvelussuhde Vakinaiset Määräaikaiset Tilapäiset ml. sijaiset ja työllistetyt Yhteensä Hallinto-osasto Lomatoimen osasto * 122 Sivistysosasto Tekninen osasto Kaikki yhteensä * Melan Lomitusnetti-järjestelmään kirjataan kaikki maatalouslomittajien palvelusuhteet ja työsopimukset (tunti/lyhytaikainen(=päiväpalkka)/kuukausipalkka vakituinen/kk-palkka määräaikainen). Palkanlaskennassa ei voida ottaa palkanmaksuun tietoa tuntipalkkaisista työsopimuksista ja niiden sopimusten puitteissa tehdyistä töistä. Jotta palkkatieto saadaan palkanlaskentaan, lomatoimi kirjaa lukien tuntipalkkaiset työsopimukset Lomitusnettiin lyhytaikaisina työsopimuksina. Palkanlaskenta määrittelee palvelusuhteen pituuden perusteella, maksetaanko tunti- vai päiväpalkkaa. Tarkasteluhetkellä oli neljä henkilöä vanhempainvapaalla, kaksi henkilöä hoitovapaalla, yksi henkilö opintovapaalla ja kaksi henkilöä työvapaalla. Heidät lasketaan kuitenkin mukaan henkilöstömäärään ja osalla heistä oli vapaiden aikana sijainen.

7 Sukupuolirakenne Hallinto-osasto Lomatoimen osasto Sivistysosasto Tekninen osasto Naiset Miehet Yhteensä Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön ikätietoja tarvitaan varautumisessa eläkepoistumaan ja ennakoitaessa tulevaisuuden henkilöstön rekrytoinnin tarvetta. Lisäksi tiedot tukevat myös ikäjohtamista. Ikä vuosina Naiset Miehet Yhteensä %-osuus alle ,8 % ,7 % ,2 % ,0 % ,6 % ,7 % Yhteensä

8 7 4. Henkilöstön osaamisen kehittäminen Osaaminen vaikuttaa sekä henkilöstön hyvinvointiin että tulokselliseen toimintaan. Osaamisen suunnitelmallinen kehittäminen on osa osaamisen johtamisen ja varmistamisen kokonaisuutta, johon kuuluvat myös osaamisen ylläpito, osaamisen siirtäminen ja uuden osaamisen hankkiminen. Henkilöstön osaamis- ja kehittämistarpeiden kartoitusta käytiin vuonna 2018 työntekijöiden kanssa läpi käytännössä kehityskeskusteluiden yhteydessä. Käytyjen kehityskeskusteluiden toteumia seurataan. Vuonna 2018 kehityskeskusteluiden määrä ei toteutunut toivotulla tavalla (100 %). Koulutusmenoihin käytettiin vuonna 2018 yhteensä ,41 euroa (kustannukset eivät sisällä täydennyskoulutukseen osallistuneiden koulutusajan palkkoja). Koulutusmenojen osuus henkilöstömenoista on noin 0,26 %. Kunta on oikeutettu hakemaan koulutuskorvausta Työttömyysvakuutusrahastolta kalenterivuosittain. Lain (1140/2013) tarkoituksena on parantaa työnantajan mahdollisuuksia järjestää työntekijöilleen heidän ammatillista osaamistaan kehittävää koulutusta. Vuoden 2018 osalta kunta sai 2 237,06 koulutuskorvausta työttömyysvakuutusrahastolta. Käytännössä koulutuskorvaus vähennetään vuoden 2018 työttömyysvakuutusmaksusta. Henkilöstö on kouluttautunut vuonna 2018 osallistumalla ajankohtaisiin omaa alaa tukeviin koulutuksiin. Huomioitavaa on myös se, että koulutuksia on järjestetty yhä enenevässä määrin verkkokoulutuksina. Vuonna 2018 lomatoimen osaston hallinnossa kaksi johtavaa lomittaa aloitti lähiesimieskoulutuksen. Maatalouslomittajista 12 työntekijää suoritti tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinnon. Lisäksi lomatoimesta on osallistuttu täydennyskoulutuksiin mm. ensiapu-, alkusammutus-, työterveys- ja nautojen käsittely ja käyttäytyminen koulutuksiin. Lisäksi on osallistuttu palkka- ja palvelusuhdekoulutukseen sekä Melan laivaseminaariin. Sivistystoimen koulutussuunnitelmassa NEPSY-koulutus on keskeinen yhteinen teema. Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmennus eli NEPSY-valmennus tukee oppilaan oman toiminnan ohjauksen ja arjen hallinnan taitoja sekä eheän minäkuvan rakentumista. Se on käytännönläheistä, tavoitteellista ja voimavaroja vahvistavaa toimintaa, joka lähtee oppilaan tarpeista. Vuoden 2018 aikana sivistysosastolta kaksi opettajaa, luokanopettaja ja esikoulunopettaja, valmistuivat NEPSY-valmentajiksi ja kaksi opettajaa aloitti valmentajakoulutuksen. Lähivuosina on tarkoitus suunnitelmallisesti lisätä NEPSY-osaamista kouluissa. Sivistysosaston väki on mm. osallistunut aktiivisesti ekeski-pohjanmaa -hankkeen seminaareihin ja eri hankkeiden, esim. Liikkuvan koulun puitteissa järjestettyihin koulutuksiin.

9 8 Muutoin kaikilla osastoilla koulutukset ovat keskittyneet ammattitaidon kehittämiseen ja osaamisen pitämiseen ajassa kiinni. Kouluttautumiseen on ohjattu lisää resursseja, koulutusmäärärahoista tinkimistä ei pidetä viisaana säästämiskohteena. Henkilöstön koulutusrakenteesta ei ole saatavilla tilastoa (Kuntien Hetapalvelut Oy:lle ei ole toimitettu henkilöstön koulutustietoja). 5. Työhyvinvointi 5.1. Terveysperusteiset poissaolot Terveysperusteisia poissaoloja ovat omasta sairaudesta johtuvat poissaolot sekä työtapaturmista, työmatkatapaturmista ja ammattitaudeista johtuvat poissaolot. Terveysperusteiset palkalliset ja palkattomat poissaolot lasketaan kalenteripäivinä. Poissaoloja on pyrittävä vähentämään ja niiden syitä analysoitava yhdessä esimiesten, henkilöstön ja työterveyshuollon kanssa. Tavoitteena on jatkossa kustannusseurannan kehittäminen.

10 9 Terveysperusteiset Hallinto- Lomatoimen Sivistys Tekninen Kalenteripäivät poissaolot osasto osasto osasto osasto yhteensä Lyhyet poissaolot alle 4 pv pv pv pv päivää Yli 180 päivää Yhteensä 5012 kalenteripäivää Em. poissaoloista erikseen - työtapaturmat - työmatkatapaturmat ammattitaudit tai - epäilyt Terveysperusteiset poissaolot Lyhyet poissaolot alle 4 pv 4-29 pv pv pv päivää Yli 180 päivää Kalenteripäivät yhteensä % - osuus 10,8 % 31,1 % 12,1 % 9,2 % 17,6 % 19,2 % Yhteensä % Koko kunnan henkilöstöä (269) tarkasteltaessa sairauspoissaolopäiviä on ollut 18,6 päivää työntekijää kohden. Lukua näyttää korottavan yksittäiset pitkät sairaslomat, joten yksiselitteisiä tulkintoja ja päätelmiä tilastoista ei osastojen osalta ole tarkoituksenmukaista tehdä. Työterveyshuollosta saadun sairauspoissaolojen yhteenvetoraportin mukaan vuonna 2018 on työterveydessä asioinut 153 työntekijää (henkilömäärä on keskiarvo kuukausien viimeisien päivien työterveyshuollon järjestelmässä olevista henkilöstä). Näistä 44,5 %:lla eli 68 työntekijällä on

11 10 kertynyt sairauspoissaoloja. Työterveyshuollon sairauspoissaoloprosentin laskennassa on mukana vain Työplussan potilastietojärjestelmässä olevat sairauslomapäivät ja tähän laskentaan ei oteta mukaan viikonloppuja eikä juhlapäiviä. ESS-tietojärjestelmästä saatavien sairauspoissaolopäivien (lasketaan kalenteripäivät) ja työterveyshuollosta saatavien sairauspoissaolopäivien laskenta poikkeavat toisistaan eikä siten saada suoraan vertailukelpoista aineistoa Henkilöstön vaihtuvuus Vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön vuoden aikana kunnassa alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet (irtisanoutuneet ml. eläkkeelle siirtyneet, irtisanotut, kuolleet). Vaihtuvuusprosentti lasketaan suhteuttamalla em. henkilöiden lukumäärät edellisen vuoden lopun vakinaisen henkilöstön kokonaismäärään. Vakinaiset Lukumäärä Vaihtuvuus % Alkaneet palvelussuhteet Päättyneet palvelussuhteet 13 5,2 - irtisanoutuminen oma pyyntö 13 8,8 - työkyvyttömyyseläkkeelle ja vanhuuseläkkeelle 9 Tavoitteena on, että päättyviin palvelussuhteisiin liitetään lähtöhaastattelu tai lähtöpalaute Eläköityminen Seuraamalla toteutunutta eläkepoistumaa ja -ennusteita ja yhdistämällä tiedot kunnan strategiaan kyetään ennakoimaan tulevaa työvoima- ja osaamistarvetta, työurien pituutta sekä henkilöstöjohtamisen haasteita. Tulevien vuosien ennusteen pohjana on tällä hetkellä henkilöstöjärjestelmästä saatavat tiedot (ohjelmantoimittajan mukaan ohjelma päättelee eläkeiän syntymävuoden mukaan). Tämän mukaan mennessä kunnassa eläköityy 47 henkilöä. Viiden vuoden tarkastelujaksolla eläköityy 19 henkilöä. Näistä sivistysosastolta 6, lomituspalveluista 4, tekniseltä osastolta 8 ja hallinto-osastolta 1.

12 11 Kymmenen vuoden tarkastelujaksolla eläköityy 47 henkilöä. Näistä sivistysosastolta 11, lomituspalveluista 20, tekniseltä osastolta 13 ja hallinto-osastolta 3. Kevan ennusteet päivitetään muutaman vuoden välein. Vuonna 2018 vanhuuseläkkeelle siirtyi 7 henkilöä. Vanhuuseläkkeelle siirtyneet Osa-aikaeläkkeen aloittaneet Yhteensä 7 Keski-ikä Eläkeuudistus tuli voimaan Eläkeuudistuksessa Kunnallinen eläkelaki (KuEL), Valtion eläkelaki (VaEL) ja Kirkon eläkelaki (KiEL) yhdistettiin ja käyttöön otettiin Julkisten alojen eläkelaki (JuEL). Uudistuksen myötä osa-aikaeläke poistui ja tilalle tuli osittainen varhennettu vanhuuseläke. Varhennettu vanhuuseläke poistui, eikä sille voi enää jäädä. Uutena eläkelajina tuli työuraeläke. Eläkkeen alaikäraja nousee vuodesta 2018 alkaen asteittain 63 vuodesta 65 ikävuoteen Työterveyspalvelut Kunnan työterveyshuollon palvelun tuottaa Työplus Oy. Työterveyshuollosta saa lakisääteisen perusterveydenhoidon lisäksi sairaanhoitopalvelut. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma päivitetään vuosittain yhteistyöpalaverissa, jossa on mukana työterveyshuollon ja kunnan edustajat. Työterveyshuollossa painopistettä on siirretty ennaltaehkäisevän toiminnan suuntaan. Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista Kela maksaa 60 % korvauksen niille työnantajille, jotka ovat sopineet yhdessä työterveyshuollon kanssa työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toteuttamisesta työpaikalla. Toholammin kunnassa on käytössä Varhaisen tuen toimintamalli. Varhaisen tuen mallin tavoitteena on tunnistaa ja arvioida varhaisessa vaiheessa työkyvyn heikkeneminen, jotta työntekijän työssä suoriutumista voidaan tukea ja estää merkittävät työkykyongelmat. Toimintamalli luo työntekijöiden työterveyden ja toimintakyvyn järjestelmällisen seurannan puitteet. Työterveyshuollon toiminta on raportoinnin kehittämisen kautta lisännyt toimenpiteitä henkilöstön

13 hyvinvoinnin laadulliseksi parantamiseksi. Työterveyshuollon toimintakertomus täydentää henkilöstöraporttia (tätä toimintakertomusta ei toimitettu henkilöstöraportin tekovaiheen aikana). 12 Työterveyshuollosta saadaan vuosittain perusraportti, josta näkee koko kunnan osalta sairauspoissaolojen määrän diagnoosien pääryhmittäin (kts. kohta 5.1.). Tämä raportti ei kuitenkaan sisällä kaikkia sairauslomapoissaoloja ja diagnooseja, sillä työntekijä voi olla omalla ilmoituksella pois yhdestä viiteen vuorokauteen (poissaolon jatkuessa yli kolme päivää, on poissaolijan otettava yhteyttä esimieheen ja esimies voi harkintansa mukaan myöntää neljännen ja viidennen poissaolopäivän). Kunnassa on käytössä päihdeohjelma ja hoitoonohjausmalli, joka toimii yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Henkilöstöllä on ollut myös mahdollisuus saada työnohjausta tarpeen mukaan. Työterveyshuollon kustannukset: Kustannukset yhteensä , , ,00 Vuonna 2018 Kelan työterveyshuollon korvauksen määrä: korvausluokka I ,00 euroa ja korvausluokka II ,74 euroa eli yhteensä ,74 euroa. Työnantajalle maksettava korvaus ei voi ylittää työntekijäkohtaista korvauksen enimmäismäärää. Huomioitavaa on, että ei-korvattavien osuus on kasvanut. Ei-korvattaviin kuuluu mm. työsuojeluun tai -turvallisuuteen liittyvät henkilökohtaiset suojaimet ja apuvälineet ja lääkkeet. Erikoissairaanhoitoa tai psykologin antamaa terapiaa ei korvata. Kela ei myöskään korvaa työterveyshuollon järjestämää liikunta- ja virkistystoimintaa, työnohjausta tai johtamiseen liittyvää koulutusta). Korvausluokkaan I kuuluvat ehkäisevän toiminnan ja työntekijöiden työkykyä ylläpitävän toiminnan kustannukset, joita syntyy esim. työpaikkaselvityksistä, työpaikkakäynneistä, terveystarkastuksista ja työterveyteen liittyvästä neuvonnasta. Korvausluokkaan II kuuluvat ehkäisevän työterveyshuollon lisäksi järjestetyn yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset.

14 13 Vuonna 2018 toteutettiin Työplussan toimesta kunnan henkilöstölle suunnattuja kuntoutusryhmiä, jotka toteutettiin työterveyshuollon toimesta avokuntoutuksena. Näihin osallistui yhteensä 13 henkilöä. Kuntoutusten luonne on muuttunut aikaisempien vuosien pitkistä kuntoutusjaksoista lyhyempiin kuntoutusjaksoihin ja -päiviin Työhyvinvointikysely Joulukuussa 2018 toteutettiin työterveyshuollon järjestämän työhyvinvointikysely. Kyselyn sisältö on laadittu työterveyshuollossa ja se koostui kahdesta osasta Työyhteisöstä ja minä-työssä. Työterveyshuolto esitteli kyselyn tulokset johtoryhmälle ja sen jälkeen tulokset käytiin läpi henkilöstön kanssa Muu henkilöstön työhyvinvointi Yhteistoiminta, työsuojelu ja työturvallisuus Kunnassa toimii yhteistoimintaelin, jossa on työnantajan edustus ja tasapuolinen edustus henkilöstöjärjestöistä. YT-ryhmän tehtävänä on käsitellä henkilöstön asemaan liittyviä sopimuskysymyksiä sekä toimia tiedonvälityskanavana henkilöstön ja työnantajan välillä sekä käsitellä työsuojeluasioita. Työsuojelutoiminnan kokoonpano muodostuu kolmesta työsuojeluvaltuutetusta ja työsuojelupäälliköstä. Työsuojelupäällikkönä toimii tekninen johtaja. Työsuojeluvaltuutetuilla on 5 varavaltuutettua. Nykyinen toimintakausi valituilla työsuojeluvaltuutetuilla on Työsuojelu on muuttunut perinteisestä tapaturmantorjunnasta työyhteisöä kokonaisvaltaisesti tarkastelevan ja kehittävän työsuojelun suuntaan. Turvallisuus on noussut viime vuosina yhä keskeisemmäksi työhyvinvointiin vaikuttavaksi tekijäksi. Keskeisenä lähtökohtana on henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Työsuojelujaosto tekee tarvittaessa työnantajalle esityksiä työolojen parantamiseksi sekä työterveyshuollon kehittämiseksi ja työsuojelukoulutuksen ja työn opastuksen järjestämiseksi. Lisäksi jaosto osallistuu työsuojelutarkastuksiin, työkykyä ylläpitävän toiminnan järjestämiseen ja käy läpi kaikki ns. läheltä piti -tilanteet.

15 14 Yhteiset tapahtumat ja tyhy-toiminta Kesän aikana oli henkilöstön tyhy-päivä Alahärmässä. Lomatoimella ja sivistysosastolla on ollut omaa tyhy-toimintaa. Jouluruokailu järjestettiin Ritjan Keitaassa. Kuntosali- ja uimakäyntejä 20 kertaa (6 euroa) vuodessa. Työplussan kuntosalilla järjestettiin ryhmämuotoista toimintaa. Vapaa-ajalla on järjestetty yhteisiä virkistysiltapäiviä kuten esim. liikuntateemaisia illanviettoja. Henkilöstöyhdistys on toiminut aktiivisesti ja sen toiminta on edistänyt yhteisöllisyyttä mm. toteuttamalla retkiä, matkoja ja osallistumalla tapahtumiin.

16 Työhyvinvointikysely 2018 Toholammin kunta

17 Työhyvinvointikysely Toteutettiin joulukuussa 2018/alkuvuodesta Sähköisenä kyselynä (+paperiversiot heille, jotka eivät pystyneet sähköistä kyselyä täyttämään). Kysely koostui kahdesta osasta: Työyhteisöstä ja minä-työssä. Molemmat osiot sisälsivät sekä avoimia kysymyksiä että suljettuja kysymyksiä. Sähköinen kyselyn suljetut kysymykset toteutettiin hymynaamakuvioin. Jako: Keskushallinto, tekninen, loma- ja sivistystoimi Vastauksia saatiin yhteensä 134kpl.

18 1. Täysin eri mieltä 2. Eri mieltä 3. En osaa sanoa 4. Samaa mieltä 5. Täysin samaa mieltä

19 TYÖHYVINVOINTIKYSELY Yksikkö: Sivistystoimi 46,3 % Tekninen toimi 24,6 % Lomatoimi 25,4 % Keskushallinto 3,7 % Kaikki vastaajat (KA:1.87, Hajonta:0.92) (Vastauksia:134)

20 TYÖHYVINVOINTIKYSELY Ikä: 100, 0 % ,1 % 2 11,2 % 22,4 % 20,9 % 10,4 % alle yli 60 Kaikki vastaajat (KA:4.11, Hajonta:1.19) (Vastauksia:134)

21 TYÖHYVINVOINTIKYSELY Sukupuoli 100, 0 % 8 81,3 % ,7 % nainen mies Kaikki vastaajat (KA:1.19, Hajonta:0.39) (Vastauksia:134)

22 TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1. Työyhteisössä on avoin ilmapiiri. 100, 0 % ,0 % ,4 % 23,9 % 9,7 % Kaikki vastaajat (KA:3.82, Hajonta:0.9) (Vastauksia:134)

23 TYÖHYVINVOINTIKYSELY 2. Työyhteisössä on positiivinen ilmapiiri. 100, 0 % ,7 % 4 23,1 % 2 16,4 % 9,0 % 0,7 % Kaikki vastaajat (KA:3.87, Hajonta:0.9) (Vastauksia:134)

24 TYÖHYVINVOINTIKYSELY 3. Voin vaikuttaa työyhteisön asioihin. 100, 0 % ,0 % 4 25,4 % 2 17,9 % 3,0 % 6,7 % Kaikki vastaajat (KA:3.7, Hajonta:0.94) (Vastauksia:134)

25 4. Saan työkavereilta tukea työssäni. 100, 0 % ,3 % 4 35,1 % 2 14,9 % 6,0 % 0,7 % Kaikki vastaajat (KA:4.06, Hajonta:0.9) (Vastauksia:134)

26 5. Osamiseeni luotetaan työyhteisössä. 100, 0 % ,5 % 4 30,6 % 2 11,2 % 6,0 % 0,7 % Kaikki vastaajat (KA:4.05, Hajonta:0.85) (Vastauksia:134)

27 6. Tiedonkulku toimii työpaikallani. 100, 0 % ,6 % 38,1 % 2 18,7 % 3,0 % ,7 % Kaikki vastaajat (KA:3.27, Hajonta:0.94) (Vastauksia:134)

28 7. Työ jakautuu tasaisesti työntekijöiden kesken. 100, 0 % ,1 % 41,0 % 2 4,5 % 13,4 % 9,0 % Kaikki vastaajat (KA:3.37, Hajonta:0.97) (Vastauksia:134)

29 1. Olen motivoitunut tekemään työni. 100, 0 % ,3 % 4 35,8 % 2 10,4 % 1,5 % 3,0 % Kaikki vastaajat (KA:4.15, Hajonta:0.83) (Vastauksia:134)

30 2. Tunnen hallitsevani työni. 100, 0 % ,5 % 4 31,3 % 2 11,2 % 3,0 % Kaikki vastaajat (KA:4.14, Hajonta:0.72) (Vastauksia:134)

31 3. Työni on mielekästä. 100, 0 % ,5 % 4 32,1 % 2 6,0 % 9,0 % 1,5 % Kaikki vastaajat (KA:4.07, Hajonta:0.88) (Vastauksia:134)

32 4. Työvuoroissa on tasaisesti henkilökuntaa työmäärään nähden. 100, 0 % ,5 % 2 11,9 % 23,9 % 18,7 % 3,0 % Kaikki vastaajat (KA:3.62, Hajonta:1.01) (Vastauksia:134)

33 5. En koe työtäni uuvuttavana. 100, 0 % ,8 % 27,6 % 2 16,4 % 6,0 % 8,2 % Kaikki vastaajat (KA:3.3, Hajonta:1.03) (Vastauksia:134)

34 6. Työasiat kuormittavat minua vapaa-ajalla. 100, 0 % ,4 % 21,6 % 29,1 % 26,9 % 11,9 % Kaikki vastaajat (KA:3.08, Hajonta:1.17) (Vastauksia:134)