Turun yliopisto, silmätautioppi Perusopetuksen oppimistavoitteet

Transkriptio

1 sivu 1 Turun yliopisto, silmätautioppi Perusopetuksen oppimistavoitteet 1 Silmän anatomia ja fysiologia 2 Silmän tutkiminen 3 Taittovirheet ja niiden korjaaminen 4 Karsastus ja amblyopia 5 Harmaakaihi 6 Glaukooma 7 Lasiaisen ja verkkokalvon sairaudet 8 Pediatrinen oftalmologia 9 Silmävammat 10 Punainen silmä 11 Äkillinen näönmenetys 12 Neuro-oftalmologia 13 Silmälääkkeet 14 Näkövammaisuus

2 sivu 2 1 SILMÄN ANATOMIA JA FYSIOLOGIA 1.1 Perustieto - Tuntee silmän, silmäluomien, silmäkuopan ja silmän apuelinten rakenteet ja eri kudosten nimet sekä silmälihasten ja silmän seudun hermotuksen ja verisuonituksen. - Ymmärtää verkkokalvon fysiologian pääpiirteet, kammionesteen kierron sekä silmäluomien ja silmän apuelinten toimintaperiaatteet. - Tietää akkomodaation perusteet sekä osaa näköratojen kulun. 1.2 Täydentävä tietous 1.3 Erityistietämys

3 sivu 3 2 SILMÄN TUTKIMINEN 2.1 Perustieto - Tietää ja tuntee tutkimusmenetelmät, joita yleislääkärin vastaanotolla voidaan käyttää ja ymmärtää myös niiden hyödyt ja rajoitukset. - Osaa tutkia näöntarkkuuden sekä aikuiselta että lapselta. - Osaa suorittaa peitinkokeen sekä tutkia silmien liikkeet, mustuaisreaktiot, värinäön ja stereonäön. - Osaa käyttää oftalmoskooppia ja pystyy tutkimaan sillä punaheijasteen sekä papillan laajentamattomasta mustuaisesta. - Osaa arvioida etukammion mataluutta taskulampulla ja hallitsee lupin käytön. - Hallitsee fluoreseiinin käytön sarveiskalvohaavauman tutkimisessa. - Osaa mitata silmänpaineen Schiotzin tonometrillä sekä ICare tonometrillä. - Osaa tutkia näkökentän sormiperimetrialla. 2.2 Täydentävä tietous - Ymmärtää staattisen ja kineettisen näkökenttätutkimuksen periaatteet. - Tietää silmätutkimuksessa käytettävien kuvantamismenetelmien mahdollisuudet. - Osaa silmämikroskoopin käytön alkeet. - Osaa mitata peruskyynelerityksen Shirmerin liuskoilla. 2.3 Erityistietämys - Tuntee silmälääkärin tutkimuksessa käytettävät tärkeimmät menetelmät. - Tietää perusperiaatteet silmän elektrofysiologisista tutkimuksista. - Osaa käyttää silmämikroskooppia. - Osaa mitata silmänpaineen Goldmannin applanaatiotonometrillä. - Osaa tutkia silmänpohjan käyttäen apuna Goldmannin kolmipeiliä sekä epäsuoraa oftalmoskooppia.

4 sivu 4 3 TAITTOVIRHEET JA NIIDEN KORJAAMINEN 3.1 Perustieto - Ymmärtää sarveiskalvon, mykiön ja silmän pituuden vaikutukset silmän taittovoimaan. - Osaa stenooppisen reiän periaatteen ja miksi se parantaa näöntarkkuutta. - Tietää erilaisten linssien (sfääriset ja sylinterilinssit) sekä prismalasien valontaittokyvyn periaatteet. - Ymmärtää presbyopian periaatteen. - Ymmärtää taittovirhekirurgian periaatteet ja osaa epäillä leikkaukseen liittyviä myöhäisempiä ongelmia ja komplikaatioita. - Tietää piilolasien käyttöön liittyvät ongelmat ja komplikaatiot. - Osaa käyttää stenooppista reikää. 3.2 Täydentävä tietous - Ymmärtää puna-vihertestin periaatteen silmälasilinssin vahvuuden subjektiivisessa testaamisessa. - Tietää refraktion erilaiset määritysmenetelmät ja niihin liittyvät virhelähteet. 3.3 Erityistietämys - Tietää silmälasimäärityksen periaatteet. - Osaa määrittää subjektiivisella testauksella parhaimman linssivahvuuden kauas. - Osaa määrittää lähilasin korjauksen. - Osaa määrittää silmän taittovoiman käyttäen apuna skiaskooppia. - Osaa käyttää puna-viher testiä arvioitaessa silmälasilinssin voimakkuutta. - Osaa mitata silmälasilinssin vahvuuden fokimetrillä.

5 sivu 5 4 KARSASTUS JA AMBLYOPIA 4.1 Perustieto - Tietää näköaistin kehityksen aikataulun pääpiirteet ja siihen vaikuttavat tekijät sekä tärkeimmät syyt näköaistin kehityksen virheisiin. - Ymmärtää amblyopian syyt ja hoidon periaatteet. - Tietää eri karsastustyypit pääpiirteissään. - Osaa peitinkokeen tulkinnan periaatteet. - Tuntee karsastuksen hoidon pääpiirteet (taittovirheen korjauksen, peittohoidon ja leikkaushoidon tavoitteet). - Osaa tutkia näöntarkkuuden lapselta. - Osaa tutkia silmien liikkeet ja suorittaa peitinkokeen. - Osaa määrittää karsastuksen inspektiolla sekä käyttäen apuna taskulampulla aikaansaatavia korneaheijasteita (Hirsbergin testi). 4.2 Täydentävä tietous - Ymmärtää Hessin kartta tutkimuksen pääpiirteet. - Tietää, miten pareettisesta lihaksesta johtuva karsastus eroaa muista silmien yhteistoiminnan häiriöistä johtuvista karsastuksista. - Osaa tutkia fiksaation käyttäen apuna oftalmoskooppia. 4.3 Erityistietämys - Tietää amblyopian hoidon menetelmät. - Ymmärtää Bagolinin testin. - Osaa määrittää karsastuskulman suuruuden prismasauvojen avulla.

6 sivu 6 5 HARMAAKAIHI 5.1 Perustieto - Tuntee mykiön rakenteen ja sen muutoksien periaatteet ikääntyessä. - Tietää harmaakaihin vaikutukset näkökykyyn ja potilaiden ohjauksen hoitoon. - Tietää kaihileikkauksen periaatteet, sen riskit ja myöhäiskomplikaatiot sekä silmälasien mahdollisen tarpeen leikkauksen jälkeen. - Osaa arvioida harmaakaihin olemassaoloa taskulampulla tutkittaessa sekä punaheijastetta arvioimalla. 5.2 Täydentävä tietous - Tietää periaatteet, miten määritetään leikkauksessa asetettavan keinomykiön vahvuus. - Tietää pääpiirteittäin erilaiset kaihileikkausmenetelmät. 5.3 Erityistietämys - Tuntee kaihileikkauksen preoperatiiviset tutkimukset. - Osaa mitata silmän aksiaalipituuden ja sarveiskalvon kaarevuuden sekä näitä tietoja käyttäen osaa laskea keinomykiön vahvuuden.

7 sivu 7 6 GLAUKOOMA 6.1 Perustieto - Osaa akuutin glaukoomakohtauksen oireet, diagnostiikan ja hoidon periaatteet. - Tietää glaukooman diagnostiikassa käytettävät pääasialliset menetelmät ja löydökset. - Tietää glaukooman hoidossa yleisimmin käytettävät paikallislääkkeet sekä niiden systeemiset haittavaikutukset. - Osaa mitata silmänpaineen Schiotzin tonometrillä sekä ICare tonometrillä. 6.2 Täydentävä tietous - Tietää glaukooman diagnostiikassa ja seurannassa käytetyt tutkimusmenetelmät. - Osaa arvioida näkökenttätutkimuksesta selkeät, glaukoomalle tyypilliset puutokset. 6.3 Erityistietämys - Tuntee glaukoomapotilaan seurannan ja hoidon pääperiaatteet. - Osaa pääperiaatteiltaan glaukooman diagnostiikassa ja seurannassa käytettävät tutkimusmenetelmät ja pääpiirteet niiden tulkinnasta (gonioskopia, näkökentät, näköhermon pään arviointi valokuvista, hermosäievalokuvat).

8 sivu 8 7 LASIAISEN JA VERKKOKALVON SAIRAUDET 7.1 Perustieto - Tietää lasiaissamentumista johtuvat näköoireet. - Tietää verkkokalvon irtauman oireet ja löydökset sekä hoitoperiaatteet. - Tietää tavallisimmat verkkokalvon verenkiertohäiriöistä johtuvat tilat. - Tietää vanhusväestön näköä uhkaavan yleisimmän silmäsairauden, makulan degeneraation, taudinkuvan, oireet ja mahdolliset hoitovaihtoehdot. - Tietää diabeteksen aiheuttamat muutokset silmässä ja ymmärtää niiden etenemisen. - Tietää diabeettisen retinopatian hoidon periaatteet. - Tietää diabetespotilaiden silmänpohjien seurannan suositukset sekä ne tilat, jolloin potilas tulee lähettää jatkohoitoon. - Tietää verenpainetautiin liittyvät silmäkomplikaatiot. - Osaa käyttää suoraa oftalmoskooppia ja pystyy tutkimaan papillan laajentamattomasta mustuaisesta. - Pystyy tutkimaan laajennetusta mustuaisesta keskeisen silmänpohjan seuraamalla oftalmoskoopilla papillasta lähteviä suuria suonia. - Tunnistaa diabetekseen liittyvät muutokset silmänpohjasta otetuista valokuvista. 7.2 Täydentävä tietous - Tietää verkkokalvon sairauksien diagnostiikassa käytettävien erityismenetelmien pääpiirteet (verisuonten varjoainekuvaus, valokerroskuvaus, elektrofysiologiset tutkimukset). 7.3 Erityistietämys - Tietää silmän sisäisten kasvaimien diagnostiikan ja hoidon periaatteet. - Osaa pääpiirteissään tulkita verkkokalvon valokerroskuvia (OCT). - Osaa tutkia silmänpohjan epäsuoralla oftalmoskoopilla.

9 sivu 9 8 PEDIATRINEN OFTALMOLOGIA 8.1 Perustieto - Tietää menetelmät vastasyntyneen lapsen silmien tutkimiseksi. - Tuntee tärkeimmät lapsilla esiintyvät silmäsairaudet. - Tietää keskosen retinopatian riskit, esiintyvyyden ja hoidon. - Tietää, millä oirekuvalla ja löydöksillä on syytä epäillä retinobalstoomaa tai synnynnäistä glaukoomaa ja kaihia. - Tietää missä vaiheessa lapsi, jolla epäillään kyynelteiden ahtaumaa, lähetetään jatkohoitoon. - Osaa tutkia ja tulkita punaheijasteen. - Tietää, millä keinoin näöntarkkuus mitataan kussakin ikäryhmässä ja osaa nämä menetelmät. - Osaa opastaa vanhempia kyyneltietukoksen hoidossa. 8.2 Täydentävä tietous - Tuntee erikoissairaanhoidossa annettavat yleisimmät hoitomuodot lapsilla esiintyviin silmäsairauksiin. 8.3 Erityistietämys

10 sivu 10 9 SILMÄVAMMAT 9.1 Perustieto - Tuntee tärkeimmät vammamekanismit (isku-, pisto- ja viiltovamma, syövyttävä vamma) ja kuhunkin vammatyyppiin liittyvän välittömän ensiavun tarpeen sekä hoidon kiireellisyyden. - Tietää, mitä yleislääkäri voi, saa ja pitää tehdä sekä sen, mitä ei saa tehdä. - Osaa arvioida erikoissairaanhoitoon lähettämisen kiireellisyyden ja sen, miten potilas lähetetään. - Tuntee eri vammamekanismien aiheuttamat tyyppivammat, myös sellaiset, jotka eivät näy heti. - Tuntee silmävammojen ehkäisyyn käytettäviä / tarpeellisia menettelytapoja ja ohjeita. - Osaa kääntää yläluomen ja poistaa sidekalvorikan. - Osaa käyttää rikkaneulaa sekä osaa sarveiskalvorikan poiston ja sen jatkohoidon. - Hallitsee fluoreseiinin käytön sarveiskalvohaavauman tutkimisessa ja tietää sarveiskalvohaavauman hoidon. - Osaa tutkia silmien liikkeet ajatellen orbitan pohjan murtumia. 9.2 Täydentävä tietous - Tietää luomivamman ja kyyneltievamman sekä silmämunan iskuvamman ja läpäisevän vamman hoitoperiaatteet. - Tuntee silmävammojen komplikaatiot. 9.3 Erityistietämys

11 sivu PUNAINEN SILMÄ 10.1 Perustieto - Tuntee tavanomaiset silmäsairaudet, jotka aiheuttavat rähmimistä, vetistelyä ja kutinaa (bakteeri-, virus- ja allerginen konjunktiviitti, luomireunan tulehdus) sekä tietää niiden hoidon ja diagnostiikan. - Tuntee tavanomaiset silmäsairaudet, jotka aiheuttavat silmän kipua ja punoitusta (mm. iriitti, akuutti glaukooma, keratiitti, sarveiskalvon haavauma). - Tunnistaa kuivasilmäisyydestä aiheutuvat oireet ja löydökset sekä tuntee sen eri hoitovaihtoehdot. - Osaa kyynelpussin tulehdukseen liittyvät oireet ja hoidon. - Tietää näärännäpyn ja luomirakkulan hoidon. - Tietää luomien virheasennosta johtuvat tilat ja tunnistaa endokriinisen oftalmopatian. - Tietää, mitä yllä mainituista silmäsairauksista voi itse hoitaa terveyskeskuksessa ja miten ne hoidetaan sekä tietää, mitkä potilaat tulee lähettää erikoissairaanhoitoon. - Osaa käyttää luppia ja todeta sidekalvo- / sarveiskalvorikan. - Osaa diagnosoida fluoreseiinin avulla sarveiskalvohaavauman. - Osaa arvioida luomien sisään- ja ulospäin kääntymisestä aiheutuvat tilat. - Osaa mitata silmänpaineen Schiotzin tonometrillä sekä ICare tonometrillä Täydentävä tietous - Tuntee erikoissairaanhoidossa annettavia hoitomuotoja yllä mainittuihin sairauksiin. - Osaa käyttää silmämikroskooppia yllä mainittujen tautien diagnostiikkaan Erityistietämys - Osaa edellä mainittujen sairauksien diagnostiikan ja hoidon periaatteet. - Osaa diagnostiikassa, seurannassa ja hoidossa käytettävien tutkimusten suorittamisen ja tulkinnan.

12 sivu ÄKILLINEN NÄÖNMENETYS 11.1 Perustieto - Tuntee tavanomaisimmat syyt ja silmäsairaudet, jotka voivat aiheuttaa äkillisen näönmenetyksen (mm. verkkokalvon suonitukokset, lasiaisverenvuoto, verkkokalvon irtauma). - Osaa tutkia silmänpohjan suoralla oftalmoskoopilla laajennetun mustuaisen kautta sekä papillan ilman laajennustippojen käyttöä. - Tunnistaa verkkokalvon verisuonitukokset oftalmoskooppia käyttäen Täydentävä tietous - Tuntee erikoissairaanhoidossa tehtäviä tutkimuksia ja hoitoja edellä mainittuihin sairauksiin Erityistietämys

13 sivu NEURO-OFTALMOLOGIA 12.1 Perustieto - Tietää, millaisia puutoksia näkökenttään näköratojen vauriot / sairaudet aiheuttavat. - Tietää, miten näkökentät voidaan tutkia terveyskeskusolosuhteissa. - Tietää näköhermon turvotusta aiheuttavat yleisimmät tilat (mm. aivopaineen kohoaminen, iskeeminen optikusneuropatia, optikusneuriitti, keskuslaskimotukos). - Tietää yleisimpien aivohermopareesien aiheuttamat oireet ja löydökset (n. oculomotorius, n. trochlearis, n. abducens). - Osaa tutkia ja myös tulkita mustuaisreaktiot. - Osaa suorittaa sormiperimetrian. - Osaa arvioida papillan tarkkarajaisuuden oftalmoskoopilla Täydentävä tietous - Osaa arvioida näkökenttäpuutoksen perusteella vaurion sijainnin näköradoissa. - Tietää anisokorian tärkeimmät syyt ja niihin liittyvät poikkeavuudet mustuaisreaktioissa. - Osaa näköhermosairauksien laajempaa differentiaalidiagnostiikkaa. - Osaa tulkita näkökenttälöydöksiä ja osaa arvioida kuvantamistutkimusten tarpeellisuuden Erityistietämys - Tietää mihin elektrofysiologisia tutkimusmenetelmiä käytetään. - Osaa tulkita elektrofysiologisia tutkimuksia.

14 sivu SILMÄLÄÄKKEET 13.1 Perustieto - Tuntee tavanomaiset silmätipat ja voiteet. - Tietää systeemilääkkeiden huonon penetraation silmän sisälle. - Tietää mitä lääkkeitä terveyskeskuksessa voi käyttää ja mitä ehdottomasti ei saa käyttää. - Tuntee tärkeimpien silmälääkkeiden vaikutukset ja sivuvaikutukset sekä indikaatiot että kontraindikaatiot. - Osaa annostella itse ja ohjata potilasta silmätippojen ja -voiteiden käytössä Täydentävä tietous 13.3 Erityistietämys

15 sivu NÄKÖVAMMAISUUS 14.1 Perustieto - Tietää ajokorttitodistuksen näkövaatimukset. - Tietää, miten vammaisuus määritellään näkökyvyn perusteella. - Tietää näkövammaisuuden yleisimmät syyt Suomessa. - Tietää, mitä näkövammaisen kuntoutus tarkoittaa ja mihin sillä pyritään. - Tuntee näkövammaisen sosiaaliturvan pääpiirteet sekä tietää, mitä apuvälineitä myönnetään lääkinnällisenä kuntoutuksena ja mitkä niistä kuuluvat perusterveydenhuoltoon. - Osaa määrittää näkövammasta johtuvan haitta-asteen. - Osaa täyttää ajokorttitodistuksen näkövaatimusten osalta 14.2 Täydentävä tietous - Tuntee yleismaailmalliset näkövammaisuuden syyt ja keinoja näkövammaisuuden estämiseksi Erityistietämys Punainen= perustieto Täydentävä tieto = sininen Erityistietämys= vihreä