Turun yliopisto, silmätautioppi Perusopetuksen oppimistavoitteet

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Turun yliopisto, silmätautioppi Perusopetuksen oppimistavoitteet"

Transkriptio

1 sivu 1 Turun yliopisto, silmätautioppi Perusopetuksen oppimistavoitteet 1 Silmän anatomia ja fysiologia 2 Silmän tutkiminen 3 Taittovirheet ja niiden korjaaminen 4 Karsastus ja amblyopia 5 Harmaakaihi 6 Glaukooma 7 Lasiaisen ja verkkokalvon sairaudet 8 Pediatrinen oftalmologia 9 Silmävammat 10 Punainen silmä 11 Äkillinen näönmenetys 12 Neuro-oftalmologia 13 Silmälääkkeet 14 Näkövammaisuus

2 sivu 2 1 SILMÄN ANATOMIA JA FYSIOLOGIA 1.1 Perustieto - Tuntee silmän, silmäluomien, silmäkuopan ja silmän apuelinten rakenteet ja eri kudosten nimet sekä silmälihasten ja silmän seudun hermotuksen ja verisuonituksen. - Ymmärtää verkkokalvon fysiologian pääpiirteet, kammionesteen kierron sekä silmäluomien ja silmän apuelinten toimintaperiaatteet. - Tietää akkomodaation perusteet sekä osaa näköratojen kulun. 1.2 Täydentävä tietous 1.3 Erityistietämys

3 sivu 3 2 SILMÄN TUTKIMINEN 2.1 Perustieto - Tietää ja tuntee tutkimusmenetelmät, joita yleislääkärin vastaanotolla voidaan käyttää ja ymmärtää myös niiden hyödyt ja rajoitukset. - Osaa tutkia näöntarkkuuden sekä aikuiselta että lapselta. - Osaa suorittaa peitinkokeen sekä tutkia silmien liikkeet, mustuaisreaktiot, värinäön ja stereonäön. - Osaa käyttää oftalmoskooppia ja pystyy tutkimaan sillä punaheijasteen sekä papillan laajentamattomasta mustuaisesta. - Osaa arvioida etukammion mataluutta taskulampulla ja hallitsee lupin käytön. - Hallitsee fluoreseiinin käytön sarveiskalvohaavauman tutkimisessa. - Osaa mitata silmänpaineen Schiotzin tonometrillä sekä ICare tonometrillä. - Osaa tutkia näkökentän sormiperimetrialla. 2.2 Täydentävä tietous - Ymmärtää staattisen ja kineettisen näkökenttätutkimuksen periaatteet. - Tietää silmätutkimuksessa käytettävien kuvantamismenetelmien mahdollisuudet. - Osaa silmämikroskoopin käytön alkeet. - Osaa mitata peruskyynelerityksen Shirmerin liuskoilla. 2.3 Erityistietämys - Tuntee silmälääkärin tutkimuksessa käytettävät tärkeimmät menetelmät. - Tietää perusperiaatteet silmän elektrofysiologisista tutkimuksista. - Osaa käyttää silmämikroskooppia. - Osaa mitata silmänpaineen Goldmannin applanaatiotonometrillä. - Osaa tutkia silmänpohjan käyttäen apuna Goldmannin kolmipeiliä sekä epäsuoraa oftalmoskooppia.

4 sivu 4 3 TAITTOVIRHEET JA NIIDEN KORJAAMINEN 3.1 Perustieto - Ymmärtää sarveiskalvon, mykiön ja silmän pituuden vaikutukset silmän taittovoimaan. - Osaa stenooppisen reiän periaatteen ja miksi se parantaa näöntarkkuutta. - Tietää erilaisten linssien (sfääriset ja sylinterilinssit) sekä prismalasien valontaittokyvyn periaatteet. - Ymmärtää presbyopian periaatteen. - Ymmärtää taittovirhekirurgian periaatteet ja osaa epäillä leikkaukseen liittyviä myöhäisempiä ongelmia ja komplikaatioita. - Tietää piilolasien käyttöön liittyvät ongelmat ja komplikaatiot. - Osaa käyttää stenooppista reikää. 3.2 Täydentävä tietous - Ymmärtää puna-vihertestin periaatteen silmälasilinssin vahvuuden subjektiivisessa testaamisessa. - Tietää refraktion erilaiset määritysmenetelmät ja niihin liittyvät virhelähteet. 3.3 Erityistietämys - Tietää silmälasimäärityksen periaatteet. - Osaa määrittää subjektiivisella testauksella parhaimman linssivahvuuden kauas. - Osaa määrittää lähilasin korjauksen. - Osaa määrittää silmän taittovoiman käyttäen apuna skiaskooppia. - Osaa käyttää puna-viher testiä arvioitaessa silmälasilinssin voimakkuutta. - Osaa mitata silmälasilinssin vahvuuden fokimetrillä.

5 sivu 5 4 KARSASTUS JA AMBLYOPIA 4.1 Perustieto - Tietää näköaistin kehityksen aikataulun pääpiirteet ja siihen vaikuttavat tekijät sekä tärkeimmät syyt näköaistin kehityksen virheisiin. - Ymmärtää amblyopian syyt ja hoidon periaatteet. - Tietää eri karsastustyypit pääpiirteissään. - Osaa peitinkokeen tulkinnan periaatteet. - Tuntee karsastuksen hoidon pääpiirteet (taittovirheen korjauksen, peittohoidon ja leikkaushoidon tavoitteet). - Osaa tutkia näöntarkkuuden lapselta. - Osaa tutkia silmien liikkeet ja suorittaa peitinkokeen. - Osaa määrittää karsastuksen inspektiolla sekä käyttäen apuna taskulampulla aikaansaatavia korneaheijasteita (Hirsbergin testi). 4.2 Täydentävä tietous - Ymmärtää Hessin kartta tutkimuksen pääpiirteet. - Tietää, miten pareettisesta lihaksesta johtuva karsastus eroaa muista silmien yhteistoiminnan häiriöistä johtuvista karsastuksista. - Osaa tutkia fiksaation käyttäen apuna oftalmoskooppia. 4.3 Erityistietämys - Tietää amblyopian hoidon menetelmät. - Ymmärtää Bagolinin testin. - Osaa määrittää karsastuskulman suuruuden prismasauvojen avulla.

6 sivu 6 5 HARMAAKAIHI 5.1 Perustieto - Tuntee mykiön rakenteen ja sen muutoksien periaatteet ikääntyessä. - Tietää harmaakaihin vaikutukset näkökykyyn ja potilaiden ohjauksen hoitoon. - Tietää kaihileikkauksen periaatteet, sen riskit ja myöhäiskomplikaatiot sekä silmälasien mahdollisen tarpeen leikkauksen jälkeen. - Osaa arvioida harmaakaihin olemassaoloa taskulampulla tutkittaessa sekä punaheijastetta arvioimalla. 5.2 Täydentävä tietous - Tietää periaatteet, miten määritetään leikkauksessa asetettavan keinomykiön vahvuus. - Tietää pääpiirteittäin erilaiset kaihileikkausmenetelmät. 5.3 Erityistietämys - Tuntee kaihileikkauksen preoperatiiviset tutkimukset. - Osaa mitata silmän aksiaalipituuden ja sarveiskalvon kaarevuuden sekä näitä tietoja käyttäen osaa laskea keinomykiön vahvuuden.

7 sivu 7 6 GLAUKOOMA 6.1 Perustieto - Osaa akuutin glaukoomakohtauksen oireet, diagnostiikan ja hoidon periaatteet. - Tietää glaukooman diagnostiikassa käytettävät pääasialliset menetelmät ja löydökset. - Tietää glaukooman hoidossa yleisimmin käytettävät paikallislääkkeet sekä niiden systeemiset haittavaikutukset. - Osaa mitata silmänpaineen Schiotzin tonometrillä sekä ICare tonometrillä. 6.2 Täydentävä tietous - Tietää glaukooman diagnostiikassa ja seurannassa käytetyt tutkimusmenetelmät. - Osaa arvioida näkökenttätutkimuksesta selkeät, glaukoomalle tyypilliset puutokset. 6.3 Erityistietämys - Tuntee glaukoomapotilaan seurannan ja hoidon pääperiaatteet. - Osaa pääperiaatteiltaan glaukooman diagnostiikassa ja seurannassa käytettävät tutkimusmenetelmät ja pääpiirteet niiden tulkinnasta (gonioskopia, näkökentät, näköhermon pään arviointi valokuvista, hermosäievalokuvat).

8 sivu 8 7 LASIAISEN JA VERKKOKALVON SAIRAUDET 7.1 Perustieto - Tietää lasiaissamentumista johtuvat näköoireet. - Tietää verkkokalvon irtauman oireet ja löydökset sekä hoitoperiaatteet. - Tietää tavallisimmat verkkokalvon verenkiertohäiriöistä johtuvat tilat. - Tietää vanhusväestön näköä uhkaavan yleisimmän silmäsairauden, makulan degeneraation, taudinkuvan, oireet ja mahdolliset hoitovaihtoehdot. - Tietää diabeteksen aiheuttamat muutokset silmässä ja ymmärtää niiden etenemisen. - Tietää diabeettisen retinopatian hoidon periaatteet. - Tietää diabetespotilaiden silmänpohjien seurannan suositukset sekä ne tilat, jolloin potilas tulee lähettää jatkohoitoon. - Tietää verenpainetautiin liittyvät silmäkomplikaatiot. - Osaa käyttää suoraa oftalmoskooppia ja pystyy tutkimaan papillan laajentamattomasta mustuaisesta. - Pystyy tutkimaan laajennetusta mustuaisesta keskeisen silmänpohjan seuraamalla oftalmoskoopilla papillasta lähteviä suuria suonia. - Tunnistaa diabetekseen liittyvät muutokset silmänpohjasta otetuista valokuvista. 7.2 Täydentävä tietous - Tietää verkkokalvon sairauksien diagnostiikassa käytettävien erityismenetelmien pääpiirteet (verisuonten varjoainekuvaus, valokerroskuvaus, elektrofysiologiset tutkimukset). 7.3 Erityistietämys - Tietää silmän sisäisten kasvaimien diagnostiikan ja hoidon periaatteet. - Osaa pääpiirteissään tulkita verkkokalvon valokerroskuvia (OCT). - Osaa tutkia silmänpohjan epäsuoralla oftalmoskoopilla.

9 sivu 9 8 PEDIATRINEN OFTALMOLOGIA 8.1 Perustieto - Tietää menetelmät vastasyntyneen lapsen silmien tutkimiseksi. - Tuntee tärkeimmät lapsilla esiintyvät silmäsairaudet. - Tietää keskosen retinopatian riskit, esiintyvyyden ja hoidon. - Tietää, millä oirekuvalla ja löydöksillä on syytä epäillä retinobalstoomaa tai synnynnäistä glaukoomaa ja kaihia. - Tietää missä vaiheessa lapsi, jolla epäillään kyynelteiden ahtaumaa, lähetetään jatkohoitoon. - Osaa tutkia ja tulkita punaheijasteen. - Tietää, millä keinoin näöntarkkuus mitataan kussakin ikäryhmässä ja osaa nämä menetelmät. - Osaa opastaa vanhempia kyyneltietukoksen hoidossa. 8.2 Täydentävä tietous - Tuntee erikoissairaanhoidossa annettavat yleisimmät hoitomuodot lapsilla esiintyviin silmäsairauksiin. 8.3 Erityistietämys

10 sivu 10 9 SILMÄVAMMAT 9.1 Perustieto - Tuntee tärkeimmät vammamekanismit (isku-, pisto- ja viiltovamma, syövyttävä vamma) ja kuhunkin vammatyyppiin liittyvän välittömän ensiavun tarpeen sekä hoidon kiireellisyyden. - Tietää, mitä yleislääkäri voi, saa ja pitää tehdä sekä sen, mitä ei saa tehdä. - Osaa arvioida erikoissairaanhoitoon lähettämisen kiireellisyyden ja sen, miten potilas lähetetään. - Tuntee eri vammamekanismien aiheuttamat tyyppivammat, myös sellaiset, jotka eivät näy heti. - Tuntee silmävammojen ehkäisyyn käytettäviä / tarpeellisia menettelytapoja ja ohjeita. - Osaa kääntää yläluomen ja poistaa sidekalvorikan. - Osaa käyttää rikkaneulaa sekä osaa sarveiskalvorikan poiston ja sen jatkohoidon. - Hallitsee fluoreseiinin käytön sarveiskalvohaavauman tutkimisessa ja tietää sarveiskalvohaavauman hoidon. - Osaa tutkia silmien liikkeet ajatellen orbitan pohjan murtumia. 9.2 Täydentävä tietous - Tietää luomivamman ja kyyneltievamman sekä silmämunan iskuvamman ja läpäisevän vamman hoitoperiaatteet. - Tuntee silmävammojen komplikaatiot. 9.3 Erityistietämys

11 sivu PUNAINEN SILMÄ 10.1 Perustieto - Tuntee tavanomaiset silmäsairaudet, jotka aiheuttavat rähmimistä, vetistelyä ja kutinaa (bakteeri-, virus- ja allerginen konjunktiviitti, luomireunan tulehdus) sekä tietää niiden hoidon ja diagnostiikan. - Tuntee tavanomaiset silmäsairaudet, jotka aiheuttavat silmän kipua ja punoitusta (mm. iriitti, akuutti glaukooma, keratiitti, sarveiskalvon haavauma). - Tunnistaa kuivasilmäisyydestä aiheutuvat oireet ja löydökset sekä tuntee sen eri hoitovaihtoehdot. - Osaa kyynelpussin tulehdukseen liittyvät oireet ja hoidon. - Tietää näärännäpyn ja luomirakkulan hoidon. - Tietää luomien virheasennosta johtuvat tilat ja tunnistaa endokriinisen oftalmopatian. - Tietää, mitä yllä mainituista silmäsairauksista voi itse hoitaa terveyskeskuksessa ja miten ne hoidetaan sekä tietää, mitkä potilaat tulee lähettää erikoissairaanhoitoon. - Osaa käyttää luppia ja todeta sidekalvo- / sarveiskalvorikan. - Osaa diagnosoida fluoreseiinin avulla sarveiskalvohaavauman. - Osaa arvioida luomien sisään- ja ulospäin kääntymisestä aiheutuvat tilat. - Osaa mitata silmänpaineen Schiotzin tonometrillä sekä ICare tonometrillä Täydentävä tietous - Tuntee erikoissairaanhoidossa annettavia hoitomuotoja yllä mainittuihin sairauksiin. - Osaa käyttää silmämikroskooppia yllä mainittujen tautien diagnostiikkaan Erityistietämys - Osaa edellä mainittujen sairauksien diagnostiikan ja hoidon periaatteet. - Osaa diagnostiikassa, seurannassa ja hoidossa käytettävien tutkimusten suorittamisen ja tulkinnan.

12 sivu ÄKILLINEN NÄÖNMENETYS 11.1 Perustieto - Tuntee tavanomaisimmat syyt ja silmäsairaudet, jotka voivat aiheuttaa äkillisen näönmenetyksen (mm. verkkokalvon suonitukokset, lasiaisverenvuoto, verkkokalvon irtauma). - Osaa tutkia silmänpohjan suoralla oftalmoskoopilla laajennetun mustuaisen kautta sekä papillan ilman laajennustippojen käyttöä. - Tunnistaa verkkokalvon verisuonitukokset oftalmoskooppia käyttäen Täydentävä tietous - Tuntee erikoissairaanhoidossa tehtäviä tutkimuksia ja hoitoja edellä mainittuihin sairauksiin Erityistietämys

13 sivu NEURO-OFTALMOLOGIA 12.1 Perustieto - Tietää, millaisia puutoksia näkökenttään näköratojen vauriot / sairaudet aiheuttavat. - Tietää, miten näkökentät voidaan tutkia terveyskeskusolosuhteissa. - Tietää näköhermon turvotusta aiheuttavat yleisimmät tilat (mm. aivopaineen kohoaminen, iskeeminen optikusneuropatia, optikusneuriitti, keskuslaskimotukos). - Tietää yleisimpien aivohermopareesien aiheuttamat oireet ja löydökset (n. oculomotorius, n. trochlearis, n. abducens). - Osaa tutkia ja myös tulkita mustuaisreaktiot. - Osaa suorittaa sormiperimetrian. - Osaa arvioida papillan tarkkarajaisuuden oftalmoskoopilla Täydentävä tietous - Osaa arvioida näkökenttäpuutoksen perusteella vaurion sijainnin näköradoissa. - Tietää anisokorian tärkeimmät syyt ja niihin liittyvät poikkeavuudet mustuaisreaktioissa. - Osaa näköhermosairauksien laajempaa differentiaalidiagnostiikkaa. - Osaa tulkita näkökenttälöydöksiä ja osaa arvioida kuvantamistutkimusten tarpeellisuuden Erityistietämys - Tietää mihin elektrofysiologisia tutkimusmenetelmiä käytetään. - Osaa tulkita elektrofysiologisia tutkimuksia.

14 sivu SILMÄLÄÄKKEET 13.1 Perustieto - Tuntee tavanomaiset silmätipat ja voiteet. - Tietää systeemilääkkeiden huonon penetraation silmän sisälle. - Tietää mitä lääkkeitä terveyskeskuksessa voi käyttää ja mitä ehdottomasti ei saa käyttää. - Tuntee tärkeimpien silmälääkkeiden vaikutukset ja sivuvaikutukset sekä indikaatiot että kontraindikaatiot. - Osaa annostella itse ja ohjata potilasta silmätippojen ja -voiteiden käytössä Täydentävä tietous 13.3 Erityistietämys

15 sivu NÄKÖVAMMAISUUS 14.1 Perustieto - Tietää ajokorttitodistuksen näkövaatimukset. - Tietää, miten vammaisuus määritellään näkökyvyn perusteella. - Tietää näkövammaisuuden yleisimmät syyt Suomessa. - Tietää, mitä näkövammaisen kuntoutus tarkoittaa ja mihin sillä pyritään. - Tuntee näkövammaisen sosiaaliturvan pääpiirteet sekä tietää, mitä apuvälineitä myönnetään lääkinnällisenä kuntoutuksena ja mitkä niistä kuuluvat perusterveydenhuoltoon. - Osaa määrittää näkövammasta johtuvan haitta-asteen. - Osaa täyttää ajokorttitodistuksen näkövaatimusten osalta 14.2 Täydentävä tietous - Tuntee yleismaailmalliset näkövammaisuuden syyt ja keinoja näkövammaisuuden estämiseksi Erityistietämys Punainen= perustieto Täydentävä tieto = sininen Erityistietämys= vihreä

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Suositusten lähtökohdat Määräaikaistarkastusten minimointi

Lisätiedot

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, silmätautien

Lisätiedot

Harmaakaihi. Juha Holopainen, prof. HYKS/Silmäklinikka

Harmaakaihi. Juha Holopainen, prof. HYKS/Silmäklinikka Harmaakaihi Juha Holopainen, prof. HYKS/Silmäklinikka Tavoitteet Harmaakaihi on yleinen sairaus: kaikki kehittävät harmaakaihen Oppia tunnistamaan harmaakaihin löydökset Kansalliset kaihikriteerit Saada

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Karsastus tarkoittaa sitä, että silmien näköakselit

Karsastus tarkoittaa sitä, että silmien näköakselit Näin hoidan Karsastuksen tutkimus ja hoito Marjatta Lappi Karsastusta esiintyy noin viidellä prosentilla väestöstä. Kun karsastus havaitaan, on tärkeää selvittää heti sen syy. Tutkimukseen kuuluvat karsastustestien

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa

ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa hallitsee röntgenlähetteen laatimisen tietää säteilyturvallisuuden keskeiset periaatteet (mm. ymmärtää

Lisätiedot

LUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen

LUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen LUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1 Tietoja LUCENTIS-valmisteesta Tässä esitteessä kerrotaan diabeettisen

Lisätiedot

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa:

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Ryhmittely 1) Ymmärrettävä, hallittava ja osattava käyttää tai soveltaa 2) Tiedettävä, tunnistettava 3) Erityisosaamista

Lisätiedot

TILKAN SILMÄSAIRAALA Coronaria

TILKAN SILMÄSAIRAALA Coronaria TILKAN SILMÄSAIRAALA Coronaria HARMAAKAIHI Yleisöluento Tilkan Silmäsairaala 24.11.2015 Silmäkirurgi Kaisu Järvinen KOTIMAINEN CORONARIA Vuonna 1988 perustettu suomalainen, terveys- ja hyvinvointipalveluihin

Lisätiedot

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset

Lisätiedot

Karsastus ja amblyopia Varhaiskommunikaation ongelmat Akkommodaatio Hypotoonisten lasten lasit

Karsastus ja amblyopia Varhaiskommunikaation ongelmat Akkommodaatio Hypotoonisten lasten lasit Hoitolasit Lea Hyvärinen, LKT, FAAP Kehitysneuropsykologian dosentti, Helsingin yliopisto Kuntoutustieteen professori h.c., Dortmundin teknillinen yliopisto www.lea-test.fi Optometriapäivät 2011 1 Karsastus

Lisätiedot

KURSSI L4 kevät 2015, cursus tacti Kurssin isännät:

KURSSI L4 kevät 2015, cursus tacti Kurssin isännät: KURSSI L4 kevät 2015, 16.3. 24.5.2015 cursus tacti aurei@helsinki.fi Kurssin isännät: R1 2: Tommi Järvinen, tommi.jarvinen@helsinki.fi R3 7: Aleksi Pajunen, aleksi.pajunen@helsinki.fi R8 10: Ahti Mäkitie,

Lisätiedot

Rakenteisen kirjaamisen abc. Satu Autio, optometristi yamk, lehtori Metropolia AMK

Rakenteisen kirjaamisen abc. Satu Autio, optometristi yamk, lehtori Metropolia AMK Rakenteisen kirjaamisen abc Satu Autio, optometristi yamk, lehtori Metropolia AMK Julkaisut aiheesta abc potilastiedon rakenteet tietoa, joka kirjataan ja tallennetaan etukäteen sovitun rakenteen avulla

Lisätiedot

Silmäpotilas päivystyksessä

Silmäpotilas päivystyksessä Silmätaudit Marita Uusitalo Silmäpotilas päivystyksessä Päivystysvastaanotolle tulleen silmäpotilaan oireen taustalla saattaa olla päivystyksellistä, puolikiireellistä tai kiireetöntä silmälääkärin hoitoa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan

LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1 Tietoja LUCENTIS-valmisteesta Tässä esitteessä kerrotaan silmänpohjan kosteasta ikärappeumasta ja sen hoidossa

Lisätiedot

Potilasesite LUCENTIS-hoidosta

Potilasesite LUCENTIS-hoidosta LUCENTIS (ranibitsumabi) Verkkokalvon laskimotukoksesta (laskimohaara- tai keskuslaskimotukoksesta) johtuvan makulaturvotuksen aiheuttamaan näkökyvyn heikentymiseen Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Edellytykset siedätyshoidolle

Edellytykset siedätyshoidolle Edellytykset siedätyshoidolle Hoito toteutetaan hoitosuositusten mukaisesti Siedätyshoito Käypä hoito suositus 2011 Siedätyshoidon aloittaa allergisten sairauksien tutkimiseen ja hoitoon perehtynyt lääkäri

Lisätiedot

Koska osa silmän rakenteista on suoraan

Koska osa silmän rakenteista on suoraan Näin hoidan Jaana Hietanen Silmän punoitus on tavallinen ongelma yleislääkärin vastaanotolla. Sen selvittäminen on haasteellista, sillä punoitus voi olla niin akuutin kuin kroonisenkin silmävaivan aiheuttamaa.

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA diabeettisen makulaturvotuksen. hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA diabeettisen makulaturvotuksen. hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA diabeettisen makulaturvotuksen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu diabeettinen makulaturvotus eli DME. Tämä sairaus vaikeuttaa

Lisätiedot

GLAUKOOMA. Eija Vesti Professori, ylilääkäri TYKS Silmätautien klinikka

GLAUKOOMA. Eija Vesti Professori, ylilääkäri TYKS Silmätautien klinikka GLAUKOOMA Eija Vesti Professori, ylilääkäri TYKS Silmätautien klinikka 30.10.2017 GLAUKOOMA SILMÄNPAINETAUTI (viherkaihi) Silmän anatomiaa Mikä on glaukooma Miten glaukooma todetaan Miten glaukoomaa hoidetaan

Lisätiedot

Silmäklinikan viikkovartti on jokainen arkimaanantai klo silmäpoliklinikan huoneessa 59, 28.8 alkaen.

Silmäklinikan viikkovartti on jokainen arkimaanantai klo silmäpoliklinikan huoneessa 59, 28.8 alkaen. Silmäklinikan viikkovartti on jokainen arkimaanantai klo 7.45 8.00 silmäpoliklinikan huoneessa 59, 28.8 alkaen. Tiimikokous: Tarkan kokousajan määrittää tiimin vastuuhenkilö. Listaan on merkitty viikko,

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Kaihileikkausten ja muiden kirurgisten toimenpiteiden jälkeiset tulehdukset.

Kaihileikkausten ja muiden kirurgisten toimenpiteiden jälkeiset tulehdukset. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Voltaren Ophtha 1 mg/ml silmätipat, liuos kerta-annospakkauksessa 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Diklofenaakkinatrium 1 mg/ml Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1.

Lisätiedot

KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala

KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala SO WHAT!? YLEISIMMÄT VAMMATYYPIT KNK-LÄÄKÄRIN OSUUS, HOIDOT ENSIHOITO HOIDON KIIREELLISYYS? KASVOVAMMAT Suomessa

Lisätiedot

Hoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen 30.8.10. Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka

Hoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen 30.8.10. Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka Hoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen 30.8.10 Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka Lastenreuma Määritelmä ja luokittelu Yleisyys Lastenreuman erityispiirteet

Lisätiedot

Tieto lisää turvallisuutta: Vahingoista oppia toimintaan. Lääkäri

Tieto lisää turvallisuutta: Vahingoista oppia toimintaan. Lääkäri Tieto lisää turvallisuutta: Vahingoista oppia toimintaan Lääkäri 2018 12.1.2018 Prosessikatkokset potilasvahinkoina Hoitovastuu ja sen siirtyminen kenelle? Eero Hirvensalo prof., ortopedian ja traumatologian

Lisätiedot

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen HYKS Neurologian klinikka 2012 Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka Psyyke Aivokuori Basaaligangliot Aivorunko Pikkuaivot Selkäydin Aivot

Lisätiedot

Uudet toimintakonseptit ja tulokset. Professori Anja Tuulonen Vastuualuejohtaja

Uudet toimintakonseptit ja tulokset. Professori Anja Tuulonen Vastuualuejohtaja Uudet toimintakonseptit ja tulokset Professori Anja Tuulonen Vastuualuejohtaja Nähdään yhdessä pidemmälle Toiminta uusiin tiloihin 2.1.12 Perustehtävä (Silmä)hyvinvoinnin edistäminen Sairauksien parantaminen

Lisätiedot

Glaukooman hoito Lapin sairaanhoitopiirissä 3.12.2009 Marko Ollila

Glaukooman hoito Lapin sairaanhoitopiirissä 3.12.2009 Marko Ollila Glaukooman hoito Lapin sairaanhoitopiirissä 3.12.2009 Marko Ollila Taustaa Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio 29.4.2004: Kunnalla on velvollisuus järjestää kroonisen glaukooman hoito ja sen seuraamiseksi

Lisätiedot

MILLAINEN ON HYVÄ ASIANTUNTIJALAUSUNTO JA MITEN SE LAADITAAN - KOKEMUKSIA ASIANTUNTIJAN STÄ

MILLAINEN ON HYVÄ ASIANTUNTIJALAUSUNTO JA MITEN SE LAADITAAN - KOKEMUKSIA ASIANTUNTIJAN STÄ MILLAINEN ON HYVÄ ASIANTUNTIJALAUSUNTO JA MITEN SE LAADITAAN - KOKEMUKSIA ASIANTUNTIJAN TYÖST STÄ Heikki J. JärvinenJ HYKS, kirurgian klinikka Valviran asiantuntijasymposium, Biomedicum 16.4. 2013 VALVIRA:lle

Lisätiedot

Lasten näön. äön n kehittyminen ja lasten näön. äöntutkiminen. Raija Voutilainen. KYS, silmätautien klinikka 19.9.2008

Lasten näön. äön n kehittyminen ja lasten näön. äöntutkiminen. Raija Voutilainen. KYS, silmätautien klinikka 19.9.2008 Lasten näön äön n kehittyminen ja lasten näön äöntutkiminen Raija Voutilainen KYS, silmätautien klinikka 19.9.2008 Lasten näön äön n kehitys Silmän rakenteen ja hermokudoksen anatomiset ja fysiologiset

Lisätiedot

Traumapotilaan kivunhoidon haasteet. - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla

Traumapotilaan kivunhoidon haasteet. - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla Traumapotilaan kivunhoidon haasteet - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla Traumatologian vos TD4/TB4 N. 90% potilaista tulee päivystyspotilaina, ympäri vuorokauden Tapaturmapotilaat

Lisätiedot

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Bimatoprosti 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Kohonneen silmänpaineen alentaminen kroonista avokulmaglaukoomaa

Lisätiedot

Reumalääkäripula uhkaa! Mitä pitäisi tehdä? Markku Kauppi Reumatologi, dosentti Reumatologian ylilääkäri, PHKS

Reumalääkäripula uhkaa! Mitä pitäisi tehdä? Markku Kauppi Reumatologi, dosentti Reumatologian ylilääkäri, PHKS Reumalääkäripula uhkaa! Mitä pitäisi tehdä? Markku Kauppi Reumatologi, dosentti Reumatologian ylilääkäri, PHKS Reumatauteja Ei-tulehdukselliset Nivelreuma raudet Selkärankareuma Tulehdukselliset Kulumasai-

Lisätiedot

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Päänsärky, purenta ja TMD 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Etiologia Epäselvä, monitekijäinen Useita etiologialtaan ja patologialtaan erilaisia

Lisätiedot

Poikkeuksia em. rajoihin, jos

Poikkeuksia em. rajoihin, jos Harmaakaihin leikkaushoito Minna Sandberg-Lall, LT Silmätautiopin dosentti Silmäkirurgi Suomen Silmälääkäriyhdistyksen varapuheenjohtaja 1 Harmaakaihi Kehittyy useimmiten iän myötä ilman ulkoista syytä

Lisätiedot

Akuutti silmänpainekohtaus Silmä-kulta viimesenä.

Akuutti silmänpainekohtaus Silmä-kulta viimesenä. Akuutti silmänpainekohtaus Silmä-kulta viimesenä. TtM, sh Jaana Heiskanen Sisältö 1. Akuutin silmänpainekohtauksen syyt 2. Akuutin silmänpainekohtauksen oireet 3. Akuutin silmänpainekohtauspotilaan hoidon

Lisätiedot

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kivun lääkehoidon seuranta Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto fifthvital singn viides elintärkeä toiminto Pulssi Hengitys Kehonlämpö, Diureesi RR K i p u Kivunhoidon portaat. mukaillen

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

16.10.2011 HISTORIAA KINESIOTEIPPAUS TEIPIN OMINAISUUKSIA TEIPIN RAJOITUKSET FYSIOLOGISET VAIKUTUKSET

16.10.2011 HISTORIAA KINESIOTEIPPAUS TEIPIN OMINAISUUKSIA TEIPIN RAJOITUKSET FYSIOLOGISET VAIKUTUKSET KINESIOTEIPPAUS HISTORIAA Kinesioteippaus sai alkunsa Japanista 1970 luvulla josta se levisi urheilijoiden kautta Periaate on fiksaation sijasta aktivoida ja näin tukea kudosten paranemisprosessia ja liikemallien

Lisätiedot

Kaihileikkauksen 9 yllätystä, 10 kauheutta. Liisa Marttila 5.10.2013 KYS silmäkirurgi, erikoislääkäri

Kaihileikkauksen 9 yllätystä, 10 kauheutta. Liisa Marttila 5.10.2013 KYS silmäkirurgi, erikoislääkäri Kaihileikkauksen 9 yllätystä, 10 kauheutta Liisa Marttila 5.10.2013 KYS silmäkirurgi, erikoislääkäri Potilaan asento Tärkeää saada pää ja silmä vaakatasoon Jäykät niskat, kyfoosi, hengitysvaikeudet, vapina

Lisätiedot

Silmätaudit Documentation

Silmätaudit Documentation Silmätaudit Documentation Release 0.0.1 Wilhelm Matilainen 27.10.2017 Sisältö 1 Laitteet ja välineet 1 2 Rakenteet 3 3 Seuranta 5 3.1 Lääkehoito................................................ 5 3.2 Diabetes.................................................

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA verkkokalvon haaralaskimotukoksen. hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA verkkokalvon haaralaskimotukoksen. hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA verkkokalvon haaralaskimotukoksen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu verkkokalvon haaralaskimotukos (BRVO). Tämä sairaus

Lisätiedot

AMMATILLINEN OHJE OPTIKON TOIMEN HARJOITTAMISESTA

AMMATILLINEN OHJE OPTIKON TOIMEN HARJOITTAMISESTA 1 AMMATILLINEN OHJE OPTIKON TOIMEN HARJOITTAMISESTA Optometrian Eettinen Neuvosto 2014 HYVÄ OPTIKON TUTKIMUSKÄYTÄNTÖ OHJEISTUS Yleistä s. 2 Hyvä näöntutkimuskäytäntö s. 3-4 Hyvä piilolasisovituskäytäntö

Lisätiedot

Ylilääkäri B toteaa 15.2.2001 antamassaan selvityksessä mm. seuraavaa.

Ylilääkäri B toteaa 15.2.2001 antamassaan selvityksessä mm. seuraavaa. 21.3.2002 2879/4/00 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen VASTASYNTYNEEN LAPSEN TUTKIMINEN JA KÄSITTELY 1 KANTELU A arvostelee 20.12.2000

Lisätiedot

VERKKOKALVON JA LASIAISEN SAIRAUDET TAKAOSAKIRURGIN SILMIN

VERKKOKALVON JA LASIAISEN SAIRAUDET TAKAOSAKIRURGIN SILMIN VERKKOKALVON JA LASIAISEN SAIRAUDET TAKAOSAKIRURGIN SILMIN Tarja Maaranen,, TAYS Silmähoitajap hoitajapäivät Kuopio 20.9.2008 Silmän anatomiaa Retina - rakenteeltaan ohut (

Lisätiedot

Mihin pilotti koneen ohjaa?

Mihin pilotti koneen ohjaa? Mihin pilotti koneen ohjaa? Terveyskeskusten tuottavuus VATT Kati Myllymäki, Kouvola 30.5.2011 Kuolleisuus ja sen syyt vaihtelevat maakunnittain!"#$%&'()*+,-./01,.23./0,45'+4,),3(04()66.,2((204()6.1+/277/01(4++/01++4(//,8+,/0!99:#;

Lisätiedot

Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa. Ulla Harala

Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa. Ulla Harala Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa Ulla Harala Asiakkuusstrategiat hoidon suunnittelun helpottajina Vaikeaa Yhteisöasiakkuudet Verkosto asiakkuudet Asiakkaan arjessa pärjääminen

Lisätiedot

Akuutteja silmäsairauksia. Dos, pkl ylilääkäri Marita Uusitalo HYKS Silmätautien klinikka 26.8.2011

Akuutteja silmäsairauksia. Dos, pkl ylilääkäri Marita Uusitalo HYKS Silmätautien klinikka 26.8.2011 Akuutteja silmäsairauksia Dos, pkl ylilääkäri Marita Uusitalo HYKS Silmätautien klinikka 26.8.2011 Silmäpotilaita vastaanotoilla paljon Tutkimus Lohja päivystys 2009: 12 yleisin syy hakeutua päivystykseen

Lisätiedot

Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä. Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS

Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä. Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS Taustaa Miksi uudet tutkimustulokset lihastautien perimmäisistä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen

Lisätiedot

SILMÄTAUDIT

SILMÄTAUDIT 2009-2011 SILMÄTAUDIT Vastuuhenkilö: Prof. Tero Kivelä, FEBO KLL/Silmä- ja korvaklinikka, Haartmaninkatu 4 C, PL 220, 00029 HUS Puh. (09) 471 73110, tero.kivela@helsinki.fi Tavoitteet Silmätautien erikoislääkärikoulutuksen

Lisätiedot

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita?

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? '' Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? Kuinka kauan kipsiä pidetään jalassa? Saako kipeälle

Lisätiedot

Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP

Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP } KENELLE? } Potilaille joilla toistuvia ja hankalaoireisia takykardioita Lääkehoito ei tehoa Potilas ei halua pitkäaikaista lääkehoitoa } Presynkopee tai

Lisätiedot

Lasiaisinjektiohoitajan tehtäväkuvaus Päijät-Hämeen keskussairaalan silmätautien klinikassa

Lasiaisinjektiohoitajan tehtäväkuvaus Päijät-Hämeen keskussairaalan silmätautien klinikassa Lasiaisinjektiohoitajan tehtäväkuvaus Päijät-Hämeen keskussairaalan silmätautien klinikassa Injektiohoitajat Sh Merja Korhonen Sh Kati-Marjukka Pohjonen Valokuvaus ja editointi Sh Maritta Jaatinen Alkutilanne

Lisätiedot

Optiikan Eettinen Neuvosto Hyväksynyt OEN

Optiikan Eettinen Neuvosto Hyväksynyt OEN Optiikan Eettinen Neuvosto Hyväksynyt 27.11.2006 1.1 Odotukset ja motivaatio piilolasien hankintaan 1.2 Aikaisempi piilolasikokemus 1.3 Sairauksien ja mahdollisten lääkitysten kartoitus 1.4 Käyttöolosuhteiden

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Mydrane 0,2 mg/ml + 3,1 mg/ml + 10 mg/ml injektioneste, liuos 3.7.2015, Versio 2.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus 2.9.2010 Markku Kauppi ylilääkäri Reumahoidon tavoitteet Oireiden lievitys Kudosvaurioiden esto Toimintakyvyn parantaminen ja ylläpito Komplikaatioiden esto ja

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Hellävarainen vallankumous IBD-tautien hoidossa Sisältö Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Noviana 0,5 mg/0,1 mg kalvopäällysteiset tabletit 19.5.2014, Painos 3, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

eapr -ryhmittely: prosessijohtamista tukeva perusterveydenhuollon tuotteistus

eapr -ryhmittely: prosessijohtamista tukeva perusterveydenhuollon tuotteistus eapr -ryhmittely: prosessijohtamista tukeva perusterveydenhuollon tuotteistus Tuotteistus/potilasryhmitys terveydenhuollossa! Tuotteistuksella ymmärretään monentasoisia asioita yksittäiset toimenpiteet

Lisätiedot

Hoidetaan vuorokauden ajasta riippumatta (konsultoidaan aina lähettäessä):

Hoidetaan vuorokauden ajasta riippumatta (konsultoidaan aina lähettäessä): SILMÄTAUTIEN PÄIVYSTYSPOTILAIDEN HOITO 2015 1/5 SILMÄPÄIVYSTYKSEN OHJEET (HUS-ERVA) Kaikista päivystykseen lähetettävistä potilaista edellytetään konsultointia. Kymenlaakson keskussairaalan silmätautien

Lisätiedot

Työntekijän Hoitoturva Työterveyshuoltoa täydentävä turva koko henkilöstölle

Työntekijän Hoitoturva Työterveyshuoltoa täydentävä turva koko henkilöstölle Työntekijän Hoitoturva Työterveyshuoltoa täydentävä turva koko henkilöstölle Onneksi olkoon! Työnantajasi haluaa pitää sinusta hyvää huolta täydentämällä terveyshuoltoasi. Työnantajasi tarjoaa sinulle

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Kaihileikkausten ja muiden kirurgisten toimenpiteiden jälkeiset tulehdukset.

Kaihileikkausten ja muiden kirurgisten toimenpiteiden jälkeiset tulehdukset. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Voltaren Ophtha 1 mg/ml silmätipat, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Diklofenaakkinatrium 1 mg/ml Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3. LÄÄKEMUOTO Silmätipat,

Lisätiedot

Ohjeet kaihileikkausta varten

Ohjeet kaihileikkausta varten Ohjeet kaihileikkausta varten Harmaakaihileikkaus Harmaakaihi tarkoittaa sitä, että silmän mykiö on samentunut ja läpäisee huonosti valoa. Mistä harmaakaihi johtuu? Usein kaihi kehittyy iän myötä ilman

Lisätiedot

Kuusamon terveyskeskus Palveluseteli Sivu 1 / 5

Kuusamon terveyskeskus Palveluseteli Sivu 1 / 5 Kuusamon terveyskeskus Palveluseteli Sivu 1 / 5 Erikoissairaanhoidon palvelusetelien hinnat 1.7.2015 alkaen Erikoissairaanhoidon toimenpiteiden hankkimisessa rekisteröidyiltä palveluntuottajilta noudatetaan

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA kostean silmänpohjan ikärappeuman hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA kostean silmänpohjan ikärappeuman hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA kostean silmänpohjan ikärappeuman hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu kostea silmänpohjan ikärappeuma (kostea AMD). Tämä

Lisätiedot

Hyvä leikkauskertomus. Sari Koivurova OYS

Hyvä leikkauskertomus. Sari Koivurova OYS Hyvä leikkauskertomus GKS-päivät 23.9.2010 Sari Koivurova OYS Potilasasiakirjalainsäädäntö Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettu laki (559/1994) - velvollisuus laatia ja säilyttää potilasasiakirjat

Lisätiedot

Katse silmiin - yleisimmät silmäongelmat reumasairauksissa

Katse silmiin - yleisimmät silmäongelmat reumasairauksissa Katse silmiin - yleisimmät silmäongelmat reumasairauksissa Reuma-lehti 2/2017 Teksti: Henna Laitio Kuva:Johanna Kokkola Silmän värikalvontulehdus iriitti on kuivasilmäisyyden ohella yleisin reumasairauksiin

Lisätiedot

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Esityksen tavoitteet Ymmärrät mistä tässä on kyse Seulontoja on erilaisia Näyte otetaan vauvasta Ketään ei

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA

LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA PROTELOS OSSEOR LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA (strontiumranelaatti) Tämä opas on osa Protelos -valmisteen riskinhallintasuunnitelmaa. Oppaan on tarkoitus antaa tietoa Protelos -valmisteen

Lisätiedot

Hiiden terveyskeskusten seurantatiedot

Hiiden terveyskeskusten seurantatiedot Hiiden terveyskeskusten seurantatiedot Seurantaseminaari 31.1.27 Toiminnan tarkastelu! 1 suurinta potilasryhmää (papr-ryhmää) Aineistona koko terveyskeskuksen aineisto! Seurantaan valitut sairausryhmät

Lisätiedot

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella LL Susanna Aspholm Tampereen Diabetesvastaanotto Tiimiklubi 25.10.2013 Aitolahti Tampereen Diabeetikot 2012 Tampereen väestö 217 579 henkeä 12 200 diabeetikkoa

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Vitrasert 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Vitrasert-implantaatti on polymeeripohjainen lääkkeen annostelusysteemi, joka sisältää tabletin muotoon

Lisätiedot

Silmän takaosapotilaan hoito ja ohjaus. Johanna Lindgren HUS Silmäklinikka osasto S7 27.8.11

Silmän takaosapotilaan hoito ja ohjaus. Johanna Lindgren HUS Silmäklinikka osasto S7 27.8.11 Silmän takaosapotilaan hoito ja ohjaus Johanna Lindgren HUS Silmäklinikka osasto S7 27.8.11 HUS Silmäklinikka Takaosakirurgiset silmäpotilaat Ablatio eli verkkokalvon irtauma Diabeettinen vitrectomia

Lisätiedot

25.03.2015 Eija Kalso, LKT, professori

25.03.2015 Eija Kalso, LKT, professori XII Terveydenhuollon laatupäivä Vaikuttavia kohtaamisia ja tehokkaita toimintamalleja Lääkäin dilemma: tutkimusta ja yksilöllisiä valintoja vai liukuhihnaa ja byrokratiaa 25.03.2015 Eija Kalso, LKT, professori

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

TerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua.

TerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua. TerveysInfo Cancerpatientens sociala förmåner Syöpäpotilaan sosiaalietuudet pähkinänkuoressa. Maksuton yksityishenkilöille, yhteisöille 2 e/kpl, A5, 44 sivua http:///@bin/270880/sosedut netti_ru. Hakusanat:

Lisätiedot

Suomalaisten sairaudet

Suomalaisten sairaudet Tiina K.M. Jaatinen Jari Raudasoja Suomalaisten sairaudet Sanoma Pro Oy Helsinki Tiedustelut Sanoma Pro Oy, Helsinki puh. 020 391 000 sähköposti: asiakaspalvelu@sanomapro.fi www.sanomapro.fi Kustantaja:

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Terra-cortril-P-silmä-/korvavoide 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Terra-cortril-P-silmä-/korvavoide 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Terra-cortril-P-silmä-/korvavoide 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi gramma sisältää 5 mg oksitetrasykliiniä (oksitetrasykliinihydrokloridina), 10 mg

Lisätiedot

NEURO- OFTALMOLOGIAA

NEURO- OFTALMOLOGIAA NEURO- OFTALMOLOGIAA Kirsi Setälä Neuro-oftalmologia oftalmologia tutkii: - selittämätön näön n aleneminen - näkökenttäpuutokset - kaksoiskuvat, akuutti karsastus, silmien liikehäiri iriöt - mustuais-ongelmia

Lisätiedot

Mitä sinun on hyvä tietää JETREA -hoidosta (okriplasmiini)

Mitä sinun on hyvä tietää JETREA -hoidosta (okriplasmiini) Mitä sinun on hyvä tietää JETREA -hoidosta (okriplasmiini) JETREA -valmistetta käytetään aikuisille silmän vitreomakulaariseksi traktioksi (VMT eli silmän lasiaisen makulaan aiheuttamaksi kiristykseksi)

Lisätiedot