Yritys- ja pääomatuloverotuksen kehittäminen - uudistusvaihtoehtojen arviointia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yritys- ja pääomatuloverotuksen kehittäminen - uudistusvaihtoehtojen arviointia"

Transkriptio

1 Seppo Kari/VATT Yritys- ja pääomatuloverotuksen kehittäminen - uudistusvaihtoehtojen arviointia 1. Johdanto Tässä muistiossa tarkastellaan Suomen yritys- ja pääomatuloverotuksen kehittämistarpeita ja arvioidaan neljän erilaisen uudistusmallin vaikutuksia taloudellisiin kannusteisiin. Näkökulmana analyysissä on erityisesti vaikutukset investointeihin ja rahoitukseen kun rahoittajana on kotimainen yksityishenkilö. Muistion jaksossa kaksi tarkastellaan nykyjärjestelmän uudistamistarpeita ja uudistukselle asetettavia tavoitteita. Luvussa kolme luodaan katsaus talousteorian tuloksiin osinkoverotuksen vaikutuksista. Luvussa neljä esitellään uudistusvaihtoehdot yksityiskohtaisesti. Tämän jälkeen tutkitaan laskelmien avulla uudistusmallien vaikutusta investointikannustimeen. Laskelmissa tarkastellaan verotuksen vaikutusta marginaalisen investointiprojektin pääomakustannukseen ja efektiiviseen rajaveroasteeseen. Muistion liitteissä on täydentävää tarkastelua mm. listaamattomien yhtiöiden nykyisen verotuksen kannustinongelmista sekä vertailulaskelmissa käytetystä metodista. 2. Kehittämistarpeet ja uudistukselle asetettavat tavoitteet Yritys- ja pääomaverotusta on käsitelty työryhmässä aiemmin useista näkökulmista. Niskakankaan (2009) ja Karin (2009b) esitykset arvioivat Suomen nykyisen järjestelmän kehittämistarpeita, mm. listaamattomien yhtiöiden verotukseen sisältyviä kannustinongelmia. Eri maiden verojärjestelmien kehitystä ja valtioiden kansainvälisessä ympäristössä kohtaamia haasteita pohtivat mm. Sørensen (2009), Brys (2009), Niskakangas (2009) ja Kari (2009a). Järvikare (2009) alusti EU:n verokoordinaation kehityksestä. Kansainvälisessä ympäristössä yhteisövero on ehkä keskeisin investointeihin vaikuttava vero. Suomen yritysverotus oli 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa tasoltaan kansainvälisesti varsin kilpailukykyinen. Tällä voidaan arvioida olleen suotuisa vaikutus Suomen vetovoimaan investointikohteena ja yritysten voittojen raportointipaikkana. Tämä heijastui positiivisesti myös verotuottoihin. Huolimatta yhteisöverokannan alentamisesta 2005 alkaen kilpailuetu on pitkälti menetetty. Vuonna 1995 yhteisöverokanta oli 12,5 prosenttiyksikköä EU15 maiden keskiarvon alapuolella. Vuonna 2000 ero oli vielä kuusi prosenttiyksikköä. Viime vuonna EU:n vanhojen jäsenmaiden keskiarvo jo alitti Suomen verokannan. Samalla uusien jäsenmaiden keskimääräinen yhteisöverokanta oli kahdeksan prosenttiyksikköä Suomen verokantaa matalampi (Eurostat 2009). Suomen tuloverotus perustuu eriytetyn tuloveron malliin, jossa ansiotuloilla on progressiivinen veroasteikko ja pääomatulot verotetaan 28 prosentin suhteellisella verokannalla. Listatusta yhtiöstä saadusta osingosta 70 prosenttia luetaan veronalaiseen pääomatuloon. Listaamattoman yhtiön osinko jaetaan ansio- ja pääomatulo-osuuksiin ja pääomatulo-osuus on verovapaa euron määrään asti. Osinkoverotuksen rakenteeseen ja tasoon on nähty liittyvän ongelmia tulonjaon, tehokkuuden ja verotulojen näkökulmasta. Verovapaan osingon on arvioitu vähentävän tuloverojärjestelmän efektiivistä progressiivisuutta, tarjoavan mahdollisuuksia verosuunnitteluun ja 1

2 ohjaavan yritysten päätöksiä kasvun kannalta tehottomalla tavalla (Niskakangas 2009; Riihelä ym. 2009, Kari 2009). Tämän muistion liitteessä 3 [kesken] tarkastellaan nykyisen osinkoverotuksen ohjausvaikutuksia listaamattoman yhtiön investointeihin. Aihetta käsiteltiin myös syksyllä esitellyssä muistiossa Kari (2009b). Näiden selvitysten mukaan verotuksen vaikutus investoinnin tuottovaatimukseen näyttäisi Suomen nykyisessä verojärjestelmässä vaihtelevan voimakkaasti yrityksen ja omistajan olosuhteiden mukaan. Tuottovaatimus on lisäksi eräissä tapauksissa poikkeuksellisen matala. Nykysäännökset näyttävät suosivan aineellista pääomaa ja rahoitusvarallisuutta osaamiseen ja inhimilliseen pääomaan kohdistuvien investointien kustannuksella. Lisäksi ne suosivat kulumatonta ja hitaasti poistettavaa pääomaa kuluvan, nopeasti poistettavan käyttöomaisuuden kustannuksella. Järjestelmään näyttäisi siten sisältyvän mahdollisesti jopa suuria tehokkuusongelmia. Uudistusmalleilla pyritään puuttumaan edellä mainittuihin ongelmiin. Uudistuksen päätavoite on parantaa yritys- ja pääomatulojen verotuksen kasvuvaikutuksia vahvistamalla investointikannustimia ja tervehdyttämällä verotuksen ohjausvaikutuksia. Samalla pyritään minimoimaan mahdollisuuksia verosuunnitteluun ja siten vahvistamaan tuloveron oikeudenmukaisuutta. Tavoitteisiin pyritään yhteisöverotuksessa alentamalla sen keskimääräistä tasoa joko verokantaa laskemalla tai veropohjaan toteutettavin muutoksin. Henkilöverotuksessa osinkoverotuksen rakenteita korjataan tukemaan paremmin kasvua ja resurssien tehokasta käyttöä. Henkilöverotuksen muutoksilla tavoitellaan myös lisäverotuottoja, joilla voidaan kompensoida yhteisöveron keventämisestä (lyhyellä tähtäimellä) aiheutuvia verotuottomenetyksiä. Tässä muistiossa esitellään ja arvioidaan neljää pääomatulojen verotuksen kehittämismallia, jotka pyrkivät em. tavoitteisiin. Niissä kaikissa henkilöverotus perustuu eriytettyyn tuloveroon ja pääomatulojen verotus on suhteellista. Yhteistä malleille on yhteisöverotuksen tason keventäminen, henkilöverotuksen veropohjan laajentaminen ja pääomatuloverokannan lievä nostaminen verrattuna nykyjärjestelmään. Uudistusvaihtoehtojen yksityiskohtia selostetaan luvussa 3. Yleisesti voidaan arvioida että muutokset siirtäisivät yritys- ja pääomatuloverotuksen painopistettä yhteisöverotuksesta henkilöverotukseen. Muutokset vahvistaisivat yhteisöverotuksen kilpailukykyä kansainvälisessä ympäristössä ja vähentäisivät yrittäjien ja ammatinharjoittajien mahdollisuuksia verosuunnitteluun. Muutoksilla olisi samalla myös vaikutusta kotitalouksien ja yritysten päätöksiin. Tämän muistion päätavoitteena on tarkastella verotuksen vaikutusta investointikannustimeen eri uudistusvaihtoehdoissa. Tavoitteena on arvioida veromallien vaikutusta sekä investointikynnyksen tasoon että vaihteluun rahoitusmuodoittain (neutraalisuus). Laskelmissa tarkastellaan kotimaista marginaali-investointia jonka rahoittaja on kotimainen yksityishenkilö. Näkökulma on suhteellisen rajoitettu ja tarkastelua voi olla perusteltua myöhemmin laajentaa muihin kysymyksiin. 2

3 3. Katsaus yhteisöveron ja osinkoveron vaikutuksiin Seuraavassa esitetään lyhyehkö katsaus siihen miten osinkoverotuksen ja yhtiöverotuksen on nähty vaikuttavan yritysten investointi ja rahoituspäätöksiin. Tällä tavoin luodaan pohjaa uudistusmallien vertailuun. Myös myöhemmin esitettävät vertailulaskelmat nojaavat pitkälti nyt esiteltäviin ajatuksenkulkuihin. Miten osinkovero vaikuttaa yrityksen päätöksiin suljetussa taloudessa? 1 Talousteoriassa on esitetty useita erilaisia käsityksiä osinkoverotuksen vaikutuksesta suljetun talouden oloissa. Ns. vanhan näkemyksen mukaan (Harberger 1962, Poterba ja Summers 1985) osinkovero nostaa yhteisöjen omalla pääomalla rahoitettujen investointien pääomakustannusta verrattuna muuhun talouteen ja johtaa pääoman allokaatiovinoumaan eri sektorien välillä. Tämä aiheuttaa tuotannon menetyksiä ja hyvinvointitappioita. Ns. uusi näkemys korostaa sitä, että verotus vaikuttaa eri tavoin uudella osakeannilla ja pidätetyillä voitoilla rahoitettuihin investointeihin. Osinkovero nostaa osakeantirahoituksen kustannusta mutta ei vaikuta lainkaan pidätetyillä voitoilla rahoitetun investoinnin kustannukseen. (King 1974, Auerbach 1979, Bradford 1981) Koska pidätetyt voitot ovat sekä empiirisesti että teorian valossa yritysten tärkein rahoituslähde, tämä tulos viittaa siihen, että osinkoveron vaikutus investointeihin on vähäinen. Uusi näkemys korosti toisaalta sitä että osakkeiden arvonnousuun kohdistuva verotus (luovutusvoittovero) nostaa pidätetyillä voitoilla rahoitetun investoinnin tuottovaatimusta ja vähentää investointeja. Siten investointien kannalta luovutusvoittoveron merkitys voi olla suurempi kuin osinkoveron. Uuden näkemyksen em. tulosta, jonka mukaan osinkovero ei vaikuta pidätetyillä voitoilla rahoitettuihin investointeihin, voidaan selittää seuraavasti: Olkoon yrityksellä seuraava valintatilanne: se voi käyttää yhden euron voitostaan osingonjakoon tai vaihtoehtoisesti investoi sen ja jakaa myöhemmin korkoineen osinkona. Jos yritys valitsee investoinnin, omistajalta jää aluksi saamatta osinkona 1-t d euroa, missä t d on osinkotulon (suhteellinen) veroaste. Jos investoinnin tuotto veron jälkeen on r, omistaja saa vuoden kuluttua nettona osinkoveron jälkeen (1-t d )(1+r). Osinkovero vaikuttaa siis projektiin kahdella tavalla: se pienentää omistajan lopulta saamaa nettoosinkoa, mutta vähentää samassa suhteessa myös omistajan tekemää uhrausta. Nämä vaikutukset ovat samansuuruiset ja kumoavat toisensa. Lopputulos on se että omistaja saa uhraukselleen tuoton r riippumatta osinkoverosta. Uuden näkemyksen mukaan osinkovero ei vaikuta myöskään osinkojen määrään tai ajoitukseen. Tätä tulosta voidaan havainnollistaa edellä olevaa esimerkkiä hyödyntäen seuraavasti. Saakoon omistaja sijoitukselleen saman veron jälkeisen koron r kuin yritys. Jos yksi euro jaetaan heti, omistaja saa nettona 1-t d euroa kuten edellä, ja jos voitto jaetaan vuoden kuluttua, hän saa (1- t d )(1+r). Näiden tulojen nykyarvot omistajan nettokorolla r diskontattuna ovat kuitenkin samansuuruiset. Siten osingon ajoituksella ei ole omistajalle merkitystä. Kun uusi näkemys koskee investointipäätöksiä pitkän aikavälin tasapainossa (kypsä yritys), ns. nucleus-teoria tarkastelee osinkoveron vaikutuksia hieman yleisemmässä kehikossa ja osoittaa osinkoveron vaikuttavan yritysten syntyyn ja kasvuun (Sinn 1991). Osinkovero pienentää yrityksen oman pääoman osuutta yrityksen syntyvaiheessa ja johtaa siihen, että yritys kasvaa hitaasti rahoittaen investointinsa pidätetyillä voitoilla. Teorian ennuste on se, että tästä seuraa tuotannon 1 Tunnettuja katsauksia tähän keskusteluun ovat mm. Sinn (1992) ja Auerbach ja Hasset (2002). Suomessa siitä ovat kirjoittaneet mm. Kanniainen (2007) ja Kari, Karikallio ja Pirttilä (2009). 3

4 menetyksiä verrattuna vääristämättömään verotukseen (Dietz 2003). Nucleus-teoria soveltuu myös tilanteeseen, jossa kypsä yritys kohtaa tuottavuusshokin, esimerkiksi tuotantoteknologiaan liittyvän innovaation seurauksena. Osinkovero ohjaa yritystä jälleen hitaaseen, tulorahoitteiseen parantuneen kannattavuuden hyödyntämiseen. Teorian ennuste on jälleen se, että hidastaessaan investointimahdollisuuksien hyödyntämistä, osinkovero aiheuttaa alentuneen tuotannon tason. Osinkovero voi siis heikentää erityisesti uusien kasvavien yritysten investointikannustinta. Toisaalta pääosa investoinneista on suuryritysten toteuttamia ja pidätetyillä voitoilla rahoitettuja. Siksi osinkoverolla voidaan olettaa olevan vain rajallinen vaikutus yksityisen sektorin yritysten investointeihin taloudessa. Uusi näkemys ja nucleus-teoria nojaavat muutamaan merkittävään oletukseen. Yksi on se, että voitonjako osakkaille toteutetaan veronalaisena osinkona. Periaatteessa on mahdollista, että voittoja jaetaan osakkeiden takaisinostoina tai oman pääoman palautuksina, joihin ei kohdistu osinkoveroa. Toisaalta, vaikka yhtiö jakaisi osan pääomanpalautuksina, verollinen osinko voi edelleen olla marginaalinen voitonjakomuoto. Uuden näkemyksen neutraalisuustulokset olettavat myös, että verokanta pysyy tulevaisuudessa muuttumattomana. Jos tämä ehto ei toteudu, uuden näkemyksen neutraalisuustulokset eivät ole voimassa. (Korinek ja Stiglitz 2009, Kari ym. 2008) Myös osinkoverojärjestelmän poikkeavat rakenteet voivat tehdä siitä epäneutraalin. Mm. veroasteen epälineaarisuus synnyttää helposti vaikutuksia osingon ajoitukseen ja investointeihin. 2 3 Osinkovero ja yhteisövero avotaloudessa Taloustieteessä on myös toinen tulos, joka viittaa uuden näkemyksen tavoin kansallisten osinkoverosäännösten vähäiseen vaikutukseen investointeihin. Jos yrityksen omistuksesta merkittävä osa on ulkomaisten sijoittajien hallussa, sen osakekurssin ja pääomakustannuksen voidaan odottaa määräytyvän pitkälti ulkomaisten sijoittajien tuottovaatimusten mukaan. 4 Näin ollen niissä yrityksissä, jotka toimivat kansallisilla pääomamarkkinoilla, kotimaisella osinkoverotuksella ei todennäköisesti ole merkitystä yritysten käyttäytymiseen. Kotimaisten investointien, talouskasvun ja hyvinvoinnin kannalta yhteisövero on verotekijöistä keskeisimpiä. Veroteorian analyysi yhteisöveron vaikutuksista pienessä avotaloudessa on seuraava. Pääomaliikkeiden vapautuminen yhtenäistää investointien verojen jälkeisen tuottovaatimuksen kansainvälisesti. Kotimaisen yhteisöveron korottaminen (tai muita maita korkeampi yhteisövero) johtaa tässä tilanteessa investointien veroja edeltävän tuottovaatimukseen nousuun ja edelleen kotimaassa toteutettavien investointien vähenemiseen, jopa pääoman ulosvirtaukseen. Kotimainen pääomakanta alenee, mistä seuraa työn tuottavuuden heikkeneminen ja tämän seurauksena joko palkkatason lasku tai työttömyyden nousu. 2 Yksi esimerkki epälineaarisuudesta on ansio- ja pääomatulo-osingon erilainen verotus Suomen ja Ruotsin järjestelmissä. Ks. tämän muistion liite 3 sekä Kari (1999) ja Lindhe ym. (2004), ja Kari ja Laitila (2009). 3 Edellä käsitellyt teoriat perustuvat suhteellisen pelkistettyyn kuvaan talouden toiminnasta. Osinkoveron vaikutuksia on tutkittu erilaisia markkinoiden epätäydellisyyksiä sisältävässä ympäristössä, kuten informaatioepäsymmetrian (signalointi) ja johdon monitorointiongelmien vallitessa (agenttiteoriat). (ks. esim. Gordon ja Dietz 2006, Chetty-Saez 2007 ja Bernheim 1991) 4 Tästä kysymyksestä on ainakin kaksi erilaista teoriaa, joilla kuitenkin on varsin samanlaisia implikaatioita. Mm. Boadwayn ja Brucen (1992) mallissa yrityksen päätökset määräytyvät marginaalisen osakkeenomistajan mukaan, joka heillä on ulkomainen sijoittaja. Brennanin (1970) ja Gordonin ja Bradfordin (1982) malleissa kaikki osakkaat ovat periaatteessa marginaalisia ja verotuksen vaikutusten kannalta relevantti veroaste on osakkaiden veroasteiden painotettu keskiarvo. Painot määräytyvät osakkaiden varallisuusportfolioiden koon mukaan. Pienen avotalouden tapauksessa kotimaisten osakkaiden verokohtelun vaikutus jää helposti vähäiseksi. 4

5 Talouden muu vetovoima, kuten luonnonvarat, suurten markkinoiden läheisyys, koulutettu työvoima, hyvä infrastruktuuri jne., voivat osaltaan tehdä mahdolliseksi korkeahkon yhteisöveron ylläpitämisen. Näiden tekijöiden merkitystä vähentää kuitenkin se, että yhteisöverolla on vaikutusta investointien ja sijoittumispäätösten ohella myös suuryritysten verosuunnitteluun; kansainvälisessä ympäristössä myös yritysten voitot ovat liikkuvia. Avotalouden veroteorian mukaan pääoman liikkuvuus johtaa siis siihen, että säästämisen ja investointien välinen yhteys heikkenee. Yritysverotus vaikuttaa investointeihin ja henkilöverotuksen taso lähinnä säästämiseen ja pääoman tuontiin. Henkilöverotuksen rakenne (erilaisten pääomatulojen verokohtelu) vaikuttaa säästöjen kohdentumiseen ja siten myös siihen kuinka paljon säästöjä kanavoituu osakesijoituksiin. Tätä kautta se vaikuttaa edelleen yritysten omistusrakenteisiin ja omistuksen organisoitumiseen taloudessa. Talouksien integroituminen ei kuitenkaan ole täydellistä. Tutkimusten mukaan mm. kotimainen säästäminen ja investoinnit korreloivat edelleen keskenään ja sijoittajat suosivat kotimaisia sijoituskohteita (ns. home bias, esim. Bovenberg ja Gordon 1996). Lisäksi vain osa yrityssektorista hankkii rahoitusta avoimilta rahoitusmarkkinoilta. Osassa taas kotimaisella rahoituksella on merkitystä. Viimeksi mainittujen yhtiöiden osakkeiden arvo ja pääomakustannus riippuvat kotimaisesta osakkeiden ja luovutusvoittojen henkilöverotuksesta. Tässä tilanteessa henkilötason verotuksella on vaikutusta investointeihin ja osakkaan ja yhtiön verotuksen yhteensovittaminen voi olla perusteltua. Yhteenveto Taloustieteen tulosten mukaan yhteisövero on verotekijöistä keskeisimpiä kotimaisten investointien kannalta. Henkilötason pääomatuloverotuksella on vähemmän vaikutusta, mutta sekin voi vaikuttaa tuntuvasti kotimarkkinoilla toimivissa ja erityisesti pienissä kasvavissa yrityksissä. Henkilötason verotekijöistä osinkoverotuksen merkitys ei todennäköisesti ole kovin suuri. osakkeiden luovutusvoittoverotus voi olla tärkeämpi. Osinkoverotuksen tasolla on vaikutusta lähinnä uusien ja kasvavien yritysten investointeihin ja kasvuun. Osinko- ja osakkeiden luovutusvoittovero voivat lisäksi synnyttää erilaisia verosuunnitteluilmiöitä, joilla voi olla vaikutuksia myös investointeihin ja pääoman tehokkaaseen käyttöön taloudessa. Esimerkiksi epälineaarinen (progressiivinen) osinkovero vaikuttaa osingon ajoitukseen. Myös realisointiperusteinen arvonnousun verotus (luovutusvoittovero) vaikuttaa ajoituspäätöksiin. 4. Tarkasteltavat uudistusvaihtoehdot Seuraavassa esiteltävillä malleilla tavoitellaan edellä kuvattuja kasvu ja tulonjakovaikutuksia yhteisöveron osalta alentamalla sen keskimääräistä tasoa joko verokantaa laskemalla tai veropohjaa kaventamalla. Kolmea uudistusvaihtoehtoa alentaa verokantaa. Laskelmissa lähtökohtana on ollut 22 prosentin verokanta. Neljännessä vaihtoehdossa verokanta säilyy nykytasolla ja kevennys toteutetaan oman pääoman määrään perustuvalla ACE-vähennyksellä. Henkilöverotuksessa tavoitellaan ensiksikin osinkoverotuksen korjaamista siten, että sen vaikutukset tukevat paremmin kasvua ja resurssien tehokasta käyttöä. Uudistusmallit pyrkivät poistamaan Suomen nykyiseen osinkoverotukseen sisältyviä tehottomuutta aiheuttavia ohjausvaikutuksia. Uudistuksella pyritään myös pääomatuloverotuksen oikeudenmukaisuuden 5

6 vahvistamiseen osana koko tuloverotusta. Tähän pyritään poistamalla perusteettomia huojennuksia. Lisäksi henkilöverotuksessa tavoitellaan lisäverotuottoja, joilla voidaan kompensoida verotuottomenetyksiä, joita yhteisöveron keventämisestä aiheutuu ainakin lyhyellä aikavälillä. Uudistusvaihtoehtojen kehittämisessä on ollut lähtökohtana lisäksi seuraavia tavoitteita. Yhteisöverotus pyritään toteuttamaan kaikkien yritysten osalta yhtenäisin perustein. Henkilöverotuksessa hyväksytään myös eri tyyppisistä yhtiöistä saatujen tulojen erilainen kohtelu. Lähtökohtana kaikissa malleissa on eriytetyn tuloverotuksen säilyminen. Pääomatulot muodostavat erillisen tulolajin, kuten nykyisin, ja siihen kohdistuu suhteellinen pääomaverokanta. Kahdessa mallissa osinkoverotukseen sisältyy samalla progressiivinen elementti. Vaihtoehto 1. Klassinen järjestelmä Yhteisöverokanta alennetaan 22 prosenttiin. Yhteisöveropohja säilyy nykyisenä. Henkilöverotuksessa kaikki osinkotuloon kohdistuvat huojennukset poistetaan. Samoin listaamattomien ja listattujen yhtiöiden osinkojen erottelu poistuu. Osinko verotetaan aina pääomatulona. Siten ansiotulo-osingon käsite poistuu. Saadut osingot, luovutusvoitot ja muut pääomatulot lisätään huojentamattomina veronalaiseen pääomatuloon, josta vähennetään, kuten nykyäänkin, tulonhankkimismenot ja korkomenot. Pääomatuloverokanta on 30 prosenttia. Vaihtoehto 2. Mukailtu klassinen malli Malli on muulta osin täysin sama kuin Klassinen malli, mutta omistajayrittäjille kohdennetaan kevennetty osinkoverotus. Yhteisövero siis laskee 22 prosenttiin, nykyiset osinkojen osittaiset tai täydelliset vapautukset poistetaan ja pääomatulon verokanta nousee 30 prosenttiin. Yrityksessä työskentelevän, perheensä kanssa enemmistön yrityksestä omistavan yrittäjän osinko verotetaan euron määrään asti pääsääntöä kevyemmin. Tästä osingosta 35 prosenttia olisi verotettavaa pääomatuloa. 35 prosentin verollinen osuus tarkoittaisi sitä että tältä osin osingon kokonaisverorasitus, 22 prosentin yhtiövero mukaan luettuna, olisi karkeasti ottaen sama kuin pääomaverokanta (30 prosenttia). Vaihtoehto 3. Mukailtu nykymalli Malli perustuu varsin pitkälle nykyisen järjestelmän rakenteisiin. Yhteisöverokanta alenee 22 prosenttiin kuten malleissa 1 ja 2. Pääomatulojen verokanta nousee 30 prosenttiin ja listaamattoman yhtiön osingon verovapaus poistuu. Osinkoverotuksessa säilyy erottelu listattuihin ja listaamattomiin yhtiöihin. Listatun yhtiön osingosta 70 prosenttia luetaan saajan veronalaiseen pääomatuloon, kuten nykyisinkin. Listaamattoman yhtiön osinko jaetaan edelleen osakkeen matemaattisen arvon (nettovarallisuuden) perusteella pääomatulo- ja ansiotulo-osuuksiin. Pääomatulo-osuudesta 35 prosenttia olisi veronalaista pääomatuloa ja ansiotulo-osuudesta 70 prosenttia veronalaista ansiotuloa. 5 Pääomatulo-osuuden laskemisessa sovellettava korko sidottaisiin pitkään valtionlainakorkoon. Kun pääomatuloverokantaa merkitään τ p ja valtionlainakorkoa r, pääomatulo-osuuden määrittävä korko β voidaan laskea seuraavasti: β = (1-τ p )r prosentin sääntö on käytössä nykyjärjestelmässä ja pyrkii ottamaan huomioon ansiotulo-osingon verotuksessa osinkoon jo kohdistuvan yhtiöveron. Sääntö on kuitenkin varsin karkea. Toinen vaihtoehto olisi ottaa yhtiövero huomioon hyvitysmenettelyn kautta (vrt. yhtiöveron hyvitysjärjestelmä). 6

7 Järjestelmää suunniteltaessa on tavoiteltu sitä, että listaamattoman osingon pääomatulo-osuuden kokonaisveroaste (ml. yhteisövero) vastaisi pääomatuloverokantaa, 30 prosenttia. 22 prosentin yhteisöverokannalla ja 30 prosentin pääomatuloverokannalla tämä tulos saavutetaan osapuilleen kun osingosta 35 prosenttia luetaan pääomatuloon. Tällä tavoitellaan sitä, että listaamattomasta yhtiöstä saadun osingon veroaste vastaisi omistajan vaihtoehtoisen sijoituksen veroastetta. Vaihtoehtoinen sijoituskohteen ajatellaan tässä olevan verollinen sijoituskohde kuten talletus, joukkovelkakirjalaina tai sijoitusasunto. 6 Tällä tavoin pyritään siihen että verotus ei vääristä yrityksen rahoitusvalintaa oman pääoman ja velan välillä eikä myöskään päätöstä siitä investoiko omistaja yritykseen vai muihin sijoituskohteisiin. Osingon jakamisessa ansio- ja pääomatuloosuuksiin sovellettava korko on valittu tukemaan tätä neutraalisuustavoitetta. Vertailukohtana voidaan viitata Norjan neutraaliin osinkoveromalliin, jossa a) korko on asetettu samalla tavoin ja b) velan ja oman pääoman kokonaisveroasteet ovat normaalituoton osalta samat. Tätä asiaa tarkastellaan vielä jäljempänä. Vaihtoehto 4. ACE-malli Malli on henkilöverotuksen osalta samanlainen kuin Klassinen malli. Kaikki osinkoverohuojennukset poistetaan ja pääomatuloverokanta nostetaan 30 prosenttiin. Yhtiöverotus sen sijaan eroaa: yhteisöverokanta säilyy nykyisessä 26 prosentissa, mutta verotettavaa voittoa laskettaessa vähennetään yhtiön oman pääoman perusteella laskettava ACE-vähennys. Vähennyksen määrä lasketaan kertomalla yhtiön (korjattu) nettovarallisuus pitkää valtionlainakorkoa vastaavalla korolla. Tätä järjestelmää sovelletaan kaikkiin yhteisöihin. ACEmallissa yhteisöveron efektiivisen tason voidaan odottaa olevan keskimäärin samaa tasoa kuin edellä esitetyissä muissa malleissa, jossa verokanta alenee 22 prosenttiin. ACE-malli on kuitenkin vaikutuksiltaan varsin erilainen kuin esimerkiksi Klassinen malli. Se poistaa velan ja oman pääoman eriävän kohtelun verotuksessa ja alentaa omalla pääomalla rahoitetun investoinnin pääomakustannusta. Osingon ja osakkeiden luovutusvoittojen kokonaisveroasteet vastaavat normaalituoton osalta muiden pääomatulojen veroasteita. Mallin erityinen tavoite on verotuksen neutraalisuuden parantaminen. Yhteenveto Esiteltyjen neljän uudistusvaihtoehdon tavoitteita ja rakenteellisia ominaisuuksia voidaan luonnehtia seuraavasti. Klassinen malli pyrkii vahvistamaan investointi- ja kasvuvaikutuksia keventämällä yhtiötason verotusta. Se kiristää varsin selvästi osinkoverotusta ja muuta pääomatulojen verotusta ja pyrkii tällä tavoin poistamaan nykyjärjestelmään liittyviä epäkohtia. Lisäksi henkilöverotusta kiristämällä se kerää verotuottoja yhteisöverokevennyksen rahoittamiseksi. Klassinen malli ei sisällä mitään järjestelyjä yrityksen rahoitus ja investointipäätösten neutraalisuuden takaamiseksi. Mukailtu klassinen malli poikkeaa edellisestä lähinnä siinä, että pienyrittäjien kannustimia sijoittaa omaan yritykseen vahvistetaan. Mukailtu klassinen malli edellyttää uudenlaista omistajayrittäjän käsitteen määrittelyä. Mukailtu nykymalli perustuu nykyjärjestelmän rakenteisiin. Kasvuvaikutuksia haetaan osaksi samalla tavalla kuin Klassisessa mallissa yhtiötason verotuksen keventämisellä. Samalla kuitenkin 6 Valinta ei ole ongelmaton sillä markkinoilla on myös verottomia sijoituskohteita kuten omistusasunto, ps-tilit ja eläkevakuutus. 7

8 myös henkilöverotuksen muutokset tähtäävät tehokkuus- ja kasvuvaikutusten paranemiseen. Osingoille nykyjärjestelmässä annettuja kevennyksiä rajoitetaan selvästi. Osinko ja muu pääomatuloverotus kiristyy kuitenkin vähemmän kuin klassisessa mallissa. Listaamattomasta yhtiöstä saadun normaalituoton muita osinkoja kevyempi verotus tavoittelee neutraalisuutta yhtiön rahoitus- ja investointipäätösten suhteen. Malli toteutetaan tekemällä lähinnä parametrimuutoksia Suomen nykyiseen verotukseen. Se on neutraalisuusominaisuuksiensa osalta suhteellisen herkkä näille parametriarvolle. ACE-malli toteuttaa samat muutokset henkilöverotuksessa kuin Klassinen malli. Yhtiön verotuksessa keventäminen toteutetaan ACE-vähennyksellä. Mallin keskeinen tavoite on parantaa neutraalisuutta ja vahvistaa investointikannustimia. 5. Vaikutus investointikannustimeen eri vaihtoehdoissa 5.1 Yleistä - menetelmä Tässä jaksossa tarkastellaan verotuksen vaikutusta investointien tasoon ja kohdentumiseen eri uudistusvaihtoehdoissa pitäen vertailukohtana nykyjärjestelmää. Laskelmat kuvaavat tilannetta, jossa investoinnin toteuttaa osakeyhtiö ja sen edustava omistaja on kotimainen yksityishenkilö. Rahoitusvaihtoehtoja on kolme: velka, uusi osakeanti ja pidätetyt voitot. Investointikohde on kuluva käyttöomaisuusinvestointi. Sovellettava menetelmäkehikko ns. King-Fullerton menetelmä jota on yleisesti sovellettu mm.veroreformien arvioimisessa ja kansainvälisissä vertailuissa. 7 Siinä käytetään kahta eri tapaa kuvata verotuksen vaikutusta investointeihin. Näistä ensimmäinen, pääomakustannus p, kuvaa marginaali-investoinnin 8 reaalista minimituottoa ennen veroja, joka investoinnin on ansaittava, jotta sen tuotosta voidaan kattaa rahoittajan vaatima korvaus ja yrityksen verot. p on siis indikaattori sille, miten verotus vaikuttaa investointikynnykseen ja edelleen investointien määrään taloudessa. Verotus in investointineutraalia jos pääomakustannus p on yhtä suuri kuin reaalikorko. Vastaavasti jos p ylittää (alittaa) koron, pääomaverotus syrjii (suosii) investointeja yrityssektoriin. Verotus on neutraalia (epäneutraalia) investointien kohdentumisen suhteen, jos p on sama (vaihtelee) erilaisissa investointikohteissa. Toinen mittari on investoinnin efektiivinen rajaveroaste, METR, joka kuvaa verojen osuutta marginaalisen investoinnin tuotosta. Se lasketaan jakamalla investoinnin verokiila, w = p - s, investoinnin bruttotuotolla, p. Eli (1) METR = p s, p missä s on investoinnin rahoittajan saama reaalinen nettotuotto verojen jälkeen. METR, p ja s ovat kaikki reaalisia, inflaatiosta puhdistettuja suureita. King-Fullerton menetelmän peruskaava pääomakustannukselle on: 7 Ks. King ja Fullerton (1984) ja esim. Sorensen Marginaali-investoinnilla tarkoitetaan uutta (suunnitteilla olevaa) minimituottoista investointia. 8

9 p = 1 A ( ρ π + δ ) δ, τ 1 f missä A on verotuksessa vähennettävien poistojen ja erilaisten investointikannustimien tuottaman verosäästön nykyarvo, ρ on investoinnin rahoituskustannus (rahoittajan tuottovaatimus ennen veroja), joka vaihtelee rahoitusmuodoittain, π on inflaatio, δ on pääoman kulumisaste ja τ f on yhtiöverokanta. Vastaavasti s lasketaan seuraavasti: s = (1-τ p )r -π, missä r on korko (vaihtoehtoisen sijoituskohteen tuottoaste) ja τ p tämän tulon henkilöveroaste. Laskelmissa sovellettua menetelmää kuvataan tarkemmin liitteessä Laskelmissa sovelletut parametriarvot Laskelmien perusvaihtoehdossa reaalikorko kiinnitetään 3 prosentiksi. Laskelmat tehdään kolmella inflaatiotasolla, 0, 2 ja 4 prosenttia. Nimelliskorko, jonka oletetaan määräytyvän reaalikoron ja inflaation summana, on siten eri inflaatiovauhdeilla 3, 5 ja 7 prosenttia. Investointikohde on koneinvestointi, jonka teknis-taloudellinen kulumisaste on 12 prosenttia 9. Taulukkoon 1 on koottu laskennassa sovelletut veroparametriarvot. Osingon jakamisessa ansio- ja pääomatulo-osuuksiin sovellettava korko (N-korko) ja ACE-korko ovat malleissa 3 ja 4 sidottuja nimelliseen markkinakorkoon ja siksi niiden arvo vaihtelee inflaation mukaan. ACE-korko on suoraan nimelliskorko. N-korko taas vastaa nimelliskorkoa pääomaveron jälkeen. Nykyjärjestelmässä N-korko on kiinteä 9 prosenttia. Nykyjärjestelmästä mukautetun mallin split-% on asetettu vastaamaan markkinakorkoa pääomaveron jälkeen. Koneinvestoinnin poistoprosentti oletetaan uudistusmalleissa nykyiseksi, 25 prosenttia. Taulukko 1 Veroparametrit (%) Veroparametri Nykyjärjestelmä Uudistusvaihtoehdot 1 2 Klassinen Mukautettu klassinen 3 Mukautettu nykymalli 4 ACEmalli Yhteisöverokanta Pääomatulon verokanta Ansiotulon rajaveroaste 30/ /50 - Osingosta veronalaista /100 35/ N-korko/ACE-korko ,1/3,5/4,9 3/5/7 Euromääräinen osinkoverokynnys Poisto-% 0/25 0/25 0/25 0/25 0/25 9 Pääoman kulumisaste kuvaa pääoman jälleenhankinta-arvon alenemista. Siten poistoprosentti ja pääoman kulumisaste ovat vertailukelpoisia vain silloin, kun ei ole inflaatiota. 10 N-korko viittaa osingon pääomatulo-osuuden erottamisessa sovellettavaan korkoon, joka nykyisin 9 prosenttia. Mukautetussa nykymallissa ja ACE-mallissa se on sidottu nimelliskorkoon ja vaihtelee siten inflaation mukaan. 9

10 5.3 Laskelmat Taulukossa 1 esitetään laskelmia investoinnin pääomakustannuksesta listatuissa yhtiöissä nykyjärjestelmässä ja uudistusmalleissa. taulukossa 2 on vastaavat laskelmat listaamattomille yhtiöille. Laskelmat esitetään kolmelle rahoitusmuodolle ja kolmella inflaatiotasolla. Taulukoissa 2 ja 3 investointikohteena on kulumaton käyttöomaisuus. 11 Myöhemmin tarkastellaan teollisuuden koneinvestointia (Taulukko 4). a. Investoinnin pääomakustannus kun pääoma on kulumatonta Tarkastellaan aluksi pääomakustannuksen muutosta listatuissa yhtiöissä (Taulukko 2) kun taloudessa ei ole inflaatiota. Velalla rahoitetun investoinnin pääomakustannus on 0-inflaatiolla 3 prosenttia kaikissa vaihtoehdoissa ja vastaa reaalikorkoa. Veroperustemuutokset kuten yhtiöverokannan aleneminen ai aiheuta muutosta, koska velan korkovähennys poistaa yhtiötason verokiilan kaikissa tapauksissa. Myöhemmin tullaan havaitsemaan että tulos muuttuu kun tuodaan pääoman kulumisesta poikkeavat veropoistot. Taulukko 2. Investoinnin pääomakustannus listatuissa yhtiöissä (reaalikorko 3 %, kulumaton käyttöomaisuus) Rahoitusmuoto Inflaatio, Nykyjärjestelmä Uudistusvaihtoehdot % 1 2 Klassinen Mukautettu klassinen 3 Mukautettu nykymalli 4 ACE-malli Osakeanti 0 3,63 % 3,85 % 3,85 % 3,41 % 3,00 % 2 3,58 % 3,59 % 3,59 % 2,89 % 3,00 % 4 3,67 % 3,85 % 3,85 % 2,82 % 3,00 % Pidätetyt voitot 0 3,77 % 3,56 % 3,56 % 3,56 % 2,70 % 2 3,58 % 3,14 % 3,14 % 3,14 % 2,34 % 4 3,40 % 2,59 % 2,59 % 2,59 % 1,90 % Velka 0 3,00 % 3,00 % 3,00 % 3,00 % 3,00 % 2 2,30 % 2,44 % 2,44 % 2,44 % 2,30 % 4 1,59 % 1,87 % 1,87 % 1,87 % 1,59 % Pidätetyillä voitoilla rahoitetun investoinnin pääomakustannus alenee. Aleneminen on kolmessa ensimmäisessä mallissa seurausta yhteisöverokannan laskusta ja neljännessä mallissa ACEvähennyksestä. Henkilöverotuksen kiristyminen ei juuri heijastu pääomakustannukseen sillä verokannan nousu 30 prosenttiin vaikuttaa sekä investoinnin nettotuottoon että omistajan vaihtoehtoiskustannukseen. Nämä vaikutukset kumoavat pääosin toisensa. ACE-mallin matala pääomakustannus verrattuna muihin johtuu kahdesta tekijästä. ACE-vähennys eliminoi yritysveron vaikutuksen marginaalisen investoinnin tuottoon. Pidätettyjen voittojen osalta vastaavaa efektiä ei ole muissa malleissa. Toinen tekijä perustuu siihen että luovutusvoittojen efektiivinen veroaste on nimellistä pääomaverokantaa alempi (ks. Liite1). 11 Tapauksen voi tulita myös niin että käyttöomaisuus on kuluvaa ja poistokelpoista ja veropoistoaste vastaa pääoman todellista kulumista. Kummassakin tapauksessa poistojen vaikutus pääomakustannukseen poistuu. Tiettyä pääoman kulumisastetta vastaa kuitenkin kullakin inflaatiotasolla eri veropoistoaste. Vaadittu veropoisto nousee inflaation mukana. 10

11 Osakeantirahoituksen kustannus nousee kahdessa ensimmäisessä uudistusvaihtoehdossa ja laskee kahdessa viimeisessä. Kahdessa ensimmäisessä mallissa osinkoverotus kiristyy koska niissä siirrytään osingon täysimääräiseen verottamiseen. Yhtiöverokannan lasku hillitsee vaikutusta. Pääomaverokannan korottamisen ei vaikuta pääomakustannukseen koska myös vaihtoehtoiskustannus muuttuu samalla asteella. ACE-mallin pääomakustannus vastaa reaalikorkoa mikä heijastaa mallin neutraalisuutta. Tarkastellaan seuraavaksi pääomakustannusta positiivisella inflaatiolla (Taulukko 2). Havaitaan että inflaation noustessa kaikissa verojärjestelmissä velalla ja pidätetyillä voitoilla rahoitetun investoinnin pääomakustannus laskee ja osakerahoitetun pysyy karkeasti ottaen ennallaan. Pidätettyjen voittojen osalta vaikutus on nähtävästi seurausta luovutusvoittojen efektiivisen veroasteen alenemisesta nimelliskoron noustessa. Viivästyneen veron nykyarvo pienenee kun inflaatio nostaa omistajan diskonttokorkoa. Inflaation huomioiminen ei juuri muuta päätelmiä uudistusten vaikutuksista. Pääomakustannuksen lasku siirryttäessä mukautettuun nykymalliin olisi inflaatio-oloissa hieman suurempi kuin ilman inflaatiota. ACE-malli on osakeannilla rahoitetun investoinnin tapauksessa immuuni inflaation vaikutukselle. Taulukko 3. Investoinnin pääomakustannus listaamattomissa yhtiöissä (reaalikorko 3 %, kulumaton käyttöomaisuus) Listaamattomat Rahoitusmuoto Inflaatio, % Nykyjärjestelmä Uudistusvaihtoehdot 1 2 Klassinen Mukautettu klassinen 3 Mukautettu nykymalli MTR 30 % MTR 50 % MTR 30 % MTR 50 % 4 ACE-malli Osakeanti 0 1,13 % -2,06 % 3,85 % 3,01 % 3,05 % 3,13 % 3,00 % 2 3,16 % 1,22 % 3,59 % 2,25 % 2,79 % 3,41 % 3,00 % 4 7,56 % 4,67 % 3,85 % 1,89 % 2,54 % 3,74 % 3,00 % Pidätetyt voitot 0 0,54 % -2,78 % 3,56 % 3,56 % 3,20 % 2,55 % 2,70 % 2 3,05 % -0,26 % 3,14 % 3,14 % 2,81 % 2,20 % 2,34 % 4 5,57 % 2,25 % 2,59 % 2,59 % 2,31 % 1,79 % 1,90 % Velka 0 3,00 % 3,00 % 3,00 % 3,00 % 3,00 % 3,00 % 3,00 % 2 2,30 % 2,30 % 2,44 % 2,44 % 2,44 % 2,44 % 2,30 % 4 1,59 % 1,59 % 1,87 % 1,87 % 1,87 % 1,87 % 1,59 % Taulukossa 3 tarkastellaan investoinnin verokiilaa listaamattomissa yhtiöissä. Laskelmien oletukset ovat samat kuin edellä. Klassisessa järjestelmä ja ACE-malli kohtelevat listattuja ja listaamattomia yhtiöitä samalla tavoin. Keskitytään siksi jatkossa muihin malleihin. Nykyjärjestelmän ja mukautetun nykymallin osalta laskelmiin on valittu tapaus, jossa omistaja saa osingon osaksi ansiotulona. 12 Laskelmat on esitetty kahdella ansiotulon rajaveroasteella, 30 ja 50 prosenttia. Nykyjärjestelmän osalta havaitaan aiemmista selvityksistä tuttu matala, jopa negatiivinen pääomakustannus erityisesti matalalla inflaatiolla ja korkealla MTR:llä (Kari 2009b, ks.myös Liite 3). tapauksissa. Vaikutus liittyy ansiotulon ja pääomatulon välisen veroaste-eron virittämään kannustimeen kasvattaa nettovarallisuutta. Korkealla inflaatiolla (4 prosenttia) vaikutus näyttäisi kääntyvän päinvastaiseksi; pääomakustannus nousee hyvin korkeaksi. Tämä havainto ei ole täysin yllättävä sillä aiemmissa selvityksissä on havaittu pääomakustannuksen herkkyys pääomatulo- 12 Nykyjärjestelmän osalta on lisäksi oletettu, että pääomatulona verotettava osinko on kokonaan verovapaa. liitteessä 1 tarkastellaan lähemmin verokynnysten vaikutusta laskelmiin. 11

12 osingon laskemisessa käytettävän 9 prosentin tuottoasteen ja markkinakoron erotukselle (esim. Kari 2009b). Taulukon 3 luvuissa näkyvä suuri vaikutus viittaa kuitenkin siihen, että inflaatiolla voi olla myös muita vaikutuskanavia. Nykyjärjestelmä näyttäisi joka tapauksessa olevan erittäin inflaatioherkkä. Siirtyminen klassiseen malliin nostaisi omalla pääomalla rahoitettavan investoinnin pääomakustannusta varsin selvästi (matala inflaatio). Osaksi tämä johtuu lähtötason mataluudesta. Muutos tarkoittaisi siirtymistä voimakkaista kannusteista investointeja syrjivään järjestelmään. Malleissa 2-3 pääomakustannuksen nousu olisi maltillisempaa ja selittyy pääosin matalalla lähtötasolla. Mukautetussa klassisessa mallissa ja mukautetussa nykymallissa yrittäjän osinkoihin sovelletaan kevennettyä verokohtelua. Tämä näkyy selvästi myös tuloksissa. Osakeantirahoituksen pääomakustannus on niissä lähellä reaalikorkoa 0-inflaatiolla ja pysyy tällä tasolla tai laskee (mukailtu klassinen) inflaation noustessa. Pidätetyillä voitoilla rahoitetun investoinnin pääomakustannus on kolmannessa uudistusmallissa (mukautettu nykymalli) nollainflaatiolla reaalikoron tuntumassa ja selvästi matalampi kuin malleissa 1-2. Tämä osoittaa sen, että nettovarallisuuteen perustuva osingon pääomatulo-osuuden erottaminen vaikuttaa myös pidätetyillä voitoilla rahoitetun investoinnin pääomakustannukseen. Kaikki uudistusmallit ovat selvästi vähemmän herkkiä inflaation vaikutukselle kuin nykyjärjestelmä. Mallien 3-4 osalta tätä ilmeisesti edistää se, että ACE-korko ja N-korko ovat sidottuja markkinakorkoon. b. Investoinnin pääomakustannus kun pääoma kuluvaa Taulukossa 4 tarkastellaan pääomakustannusta tilanteessa jossa investointikohde on teollisuuden koneinvestointi jonka kulumisaste on 12 prosenttia ja veropoistoaste 25 prosenttia nykyjärjestelmässä ja uudistusmalleissa. Kun verrataan Taulukon 4 listattuja yhtiöitä koskevia lukuja Taulukkoon 2, havaitaan että 0- inflaatiolla pääomakustannus on useimmissa tapauksissa nyt alempi, 2 prosentin inflaatiolla se on likipitäen sama ja 4 prosentin inflaatiolla korkeampi kuin Taulukossa 2. Vaikutus liittyy veropoistoihin. Laskelmista voidaan päätellä, että 0-inflaatiolla 25 prosentin konepoisto on ylimitoitettu suhteessa pääoman kulumiseen. Kahden prosentin inflaation oloissa se on karkeasti ottaen neutraalilla tasolla ja neljän prosentin inflaatiolla veropoisto on alimitoitettu. ACE-malli on poistoasteen suhteen neutraali. Tämä tulee selvästi esiin osakeantirahoituksen osalta, mutta myöskään pidätetyillä voitoilla rahoitetun investoinnin pääomakustannus ei juuri eroa taulukon 2 luvuista. Päätelmät uudistuksen vaikutuksesta pysyvät lähes samoina kuin edellä. Listatuissa osakerahoitetun investoinnin pääomakustannus nousee malleissa 1-2 ja laskee malleissa 3-4. Pidätettyjen voittojen pääomakustannus laskee kuten edellä. Velalla rahoitetun investoinnin pääomakustannuksessa havaitaan 0-inflaatiolla lievä nousu kolmessa ensimmäisessä uudistusmallissa jota taulukossa 2 ei esiintynyt. Ero selittyy yhtiöverokannan alenemisen ja veropoistojen ylimitoituksen yhteisvaikutuksella. Kun veropoistot ovat pääoman kulumista nopeammat, poistojen tuottama (ylimääräinen) verohyöty vähenee yhtiöverokannan alentuessa. Tämä nostaa yritystason verorasitusta ja edelleen pääomakustannusta. Ilmiötä kutsutaan taloustieteellisessä kirjallisuudessa veroparadoksiksi (Sinn 1987). 12

13 Tuloksissa kiinnittää huomiota myös mallin 3 vähäinen inflaatioherkkyys. Taulukko 4 Investoinnin pääomakustannus listaamattomissa ja listatuissa yhtiöissä, kuluva käyttöomaisuus (reaalikorko 3, teollisuuden koneinvestointi) A. Listatut Rahoitusmuoto Inflaatio, Nykyjärjestelmä Uudistusvaihtoehdot % 1 2 Klassinen Mukautettu klassinen 3 Mukautettu nykyjärjestelmä 4 ACE-malli Osakeanti 0 3,17 % 3,48 % 3,48 % 3,04 % 3,00 % 2 3,45 % 3,52 % 3,52 % 2,82 % 3,00 % 4 3,84 % 4,04 % 4,04 % 3,02 % 3,00 % Pidätetyt voitot 0 3,31 % 3,19 % 3,19 % 3,19 % 2,73 % 2 3,46 % 3,06 % 3,06 % 3,06 % 2,35 % 4 3,57 % 2,79 % 2,79 % 2,79 % 1,86 % Velka 0 2,63 % 2,69 % 2,69 % 2,69 % 2,63 % 2 2,32 % 2,43 % 2,43 % 2,43 % 2,32 % 4 1,97 % 2,14 % 2,14 % 2,14 % 1,97 % B. Listaamattomat Rahoitusmuoto Inflaatio, % Nykyjärjestelmä Uudistusvaihtoehdot 1 2 Klassinen Mukautettu klassinen 3 Mukautettu nykyjärjestelmä MTR 30 % MTR 50 % MTR 30 % MTR 50 % 4 ACE-malli Osakeanti 0 2,18 % 0,55 % 3,48 % 2,64 % 2,85 % 3,24 % 3,00 % 2 3,86 % 3,38 % 3,52 % 2,18 % 2,75 % 3,43 % 3,00 % 4 7,95 % 6,43 % 4,04 % 2,09 % 2,64 % 3,66 % 3,00 % Pidätetyt voitot 0 1,59 % -0,17 3,19 % 3,19 % 3,00 % 2,65 % 2,73 % 2 3,75 % 1,89 % 3,06 % 3,06 % 2,77 % 2,23 % 2,35 % 4 5,96 % 4,01 % 2,79 % 2,79 % 2,41 % 1,72 % 1,86 % Velka 0 2,63 % 2,63 % 2,69 % 2,69 % 2,69 % 2,69 % 2,63 % 2 2,32 % 2,32 % 2,43 % 2,43 % 2,43 % 2,43 % 2,32 % 4 1,97 % 1,97 % 2,14 % 2,14 % 2,14 % 2,14 % 1,97 % Taulukon B-osassa tarkastellaan listaamattomia yhtiöitä. Nykyjärjestelmässä oman pääoman pääomakustannus vaihtelee edelleen voimakkaasti, vaikkakin hieman vähemmän kuin edellä. Erityisesti matalimmat pääomakustannuksen arvot ovat nyt hieman korkeampia (0-inflaatio) mutta sama näkyy myös 2 ja 4 prosentin inflaatiolla. Vertailemalla Taulukoiden 3 ja 4 tuloksia nousee esiin päätelmä, jonka mukaan listaamattomien yhtiöiden verotus suosii investointeja kulumattomaan varallisuuteen. Tulos saattaa selittyä sillä, että veropoistot pienentävät investointien tasearvoja ja yhtiön nettovarallisuutta. Nettovarallisuuden kasvattamisesta saatava hyöty vähenee ja myös tästä syntyvä investointikannustin. Voi olla hyvä huomata, että myös ACE-vähennys lasketaan nettovarallisuuden perusteella, mutta ao. mallin pääomakustannus on riippumaton poistoista. Muulta osin edellä Taulukon 3 yhteydessä tehdyt päätelmät pitkälti pätevät edelleen. Voidaan kuitenkin havaita että pääoman kulumisen tuominen mukaan lisää jonkin verran Klassisen mallin ja Mukaillun nykymallin (MTR 50 %) inflaatioherkkyyttä osakeantirahoituksen tapauksessa. 13

14 c. Investoinnin efektiivinen veroaste Tarkastellaan seuraavaksi investoinnin efektiivistä rajaveroastetta. Tämä mittari kuvaa verotuksen vaikutusta investointi ja säästämiskannusteeseen. Laskelmat osoittavat selvästi sen, että pääoman efektiivinen veroaste on hyvin herkkä inflaatiolle. Listatuissa METR vaihtelee nykyjärjestelmässä 18 prosentista 73 prosenttiin ja uudistusmalleissa 20 prosentista 78 prosenttiin. Listaamattomissa yhtiöissä vaihtelu on erityisesti nykyjärjestelmässä vielä suurempaa. Inflaation nousu nollasta kahteen prosenttiin, nostaa efektiivistä veroastetta prosenttiyksikköä. Nousu kahdesta neljään prosenttiin nostaa pääomakustannusta saman verran edelleen. Myös ACE-mallissa METR nousee inflaation mukana. Vaikutus tullee pääosin henkilötason verotuksesta. Laskelmat antavat varsin samansuuntaisen kuvan eri uudistusmalleista kuin pääomakustannus edellä. Kuva verotuksen vaikutuksesta investointeihin on kuitenkin vaikeammin erotettavissa näistä laskelmista kuin pääomakustannusta koskevista tuloksista. Tämä johtuu siitä että suuri osa veroasteesta johtuu säästäjän saaman tuoton korkeasta efektiivisestä veroasteesta. Jos ollaan erityisesti kiinnostuneita investoinneista, pääomakustannus on ehkä informaatioarvoltaan parempi mittari. Reaalikorko on siinä selvä mittapuu. Poikkeamat sen tasosta kertovat verotuksen vääristävästä vaikutuksesta investointeihin. METR:n osalta vastaavaa mittapuuta on vaikeampi löytää. Taulukko 5 Investoinnin efektiivinen rajaveroaste METR, kuluva käyttöomaisuus (reaalikorko 3%, teollisuuden koneinvestointi) A. Listatut Rahoitusmuoto Inflaatio, Nykyjärjestelmä Uudistusvaihtoehdot % 1 2 Klassinen Mukautettu klassinen 3 Mukautettu nykymalli 4 ACE-malli Osakeanti 0 31,9 % 39,6 % 39,6 % 31,0 % 30,0 % 2 53,7 % 57,4 % 57,4 % 46,8 % 51,6 % 4 72,9 % 77,7 % 77,7 % 70,2 % 71,8 % Pidätetyt voitot 0 34,8 % 34,2 % 34,2 % 34,2 % 23,2 % 2 53,8 % 51,0 % 51,0 % 51,0 % 36,2 % 4 70,8 % 67,7 % 67,7 % 67,7 % 51,7 % Velka 0 17,8 % 21,8 % 21,8 % 21,8 % 20,1 % 2 31,1 % 38,2 % 38,2 % 38,2 % 35,4 % 4 47,3 % 58,0 % 58,0 % 58,0 % 54,4 % B. Listaamattomat Rahoitusmuoto Inflaatio, % Nykyjärjestelmä Uudistusvaihtoehdot 1 2 Klassinen Mukautettu klassinen 3 Mukautettu nykymalli MTR 30 % MTR 50 % MTR 30 % MTR 50 % 4 ACE-malli Osakeanti 0 1,1 % <0 39,6 % 20,5 % 26,3 % 35,1 % 30,0 % 2 58,6 % 52,6 % 57,4 % 31,1 % 45,4 % 56,3 % 51,6 % 4 86,9 % 83,8 % 77,7 % 56,9 % 66,0 % 75,4 % 71,8 % Pidätetyt voitot 0 <0 <0 34,2 % 34,2 % 30,1 % 20,9 % 23,2 % 2 57,4 % 15,4 % 51,0 % 51,0 % 45,8 % 32,8 % 36,2 % 4 82,5 % 74,1 % 67,7 % 67,7 % 62,6 % 47,6 % 51,7 % Velka 0 17,8 % 17,8 % 21,8 % 21,8 % 21,8 % 21,8 % 20,1 % 2 31,1 % 31,1 % 38,2 % 38,2 % 38,2 % 38,2 % 35,4 % 4 47,3 % 47,3 % 58,0 % 58,0 % 58,0 % 58,0 % 54,4 % 14

15 6. Yhteenveto Tässä muistiossa esitellään neljä yritys- ja pääomatuloverotuksen uudistusvaihtoehtoa ja tarkastellaan niiden vaikutuksia investointikannustimeen. Uudistuksella pyritään parantamaan yritys- ja pääomatulojen verotuksen kasvuvaikutuksia vahvistamalla investointikannustimia ja tervehdyttämällä verotuksen ohjausvaikutuksia. Samalla pyritään minimoimaan mahdollisuuksia verosuunnitteluun ja siten vahvistamaan tuloveron oikeudenmukaisuutta. Näihin tavoitteisiin pyritään yhteisöverotuksessa keventämällä sen keskimääräistä tasoa. Henkilöverotuksessa osinkoverotuksen rakenteita korjataan tukemaan paremmin kasvua ja resurssien tehokasta käyttöä. Uudistusmallit ovat seuraavat - Klassisessa mallissa yhteisöverokanta alenee 22 prosenttiin ja pääomaverokanta nousee 30 prosenttiin. Osinkoveron kevennykset poistetaan. Klassinen malli ei sisällä järjestelyjä yrityksen rahoitus ja investointipäätösten neutraalisuuden takaamiseksi. - Mukautettu on muuten kuin klassinen malli, mutta kohdentaa yrittäjille kevennyksen. Yrittäjän osingosta on verollista 35 prosenttia euroon asti. - Mukailtu nykymalli: Yhteisöverokanta alenee 22 prosenttiin ja pääomaverokanta nousee 30 prosenttiin. Osinkoverotuksessa nykyinen jako listattuihin säilyy. Listaamattoman yhtiön osingon jakaminen ansio- ja pääomatulo-osuuksiin säilyy. Jaossa sovellettava korko on valtionlainakorko pääomatuloveron jälkeen. Järjestely tavoittelee neutraalisuutta velan ja oman pääoman välillä. - ACE-mallissa yhtiö vähentää omaan pääomaan sidotun ACE-vahennyksen. Yhteisöverokanta on nykyinen 26 prosenttia. Henkilöverotuksessa osinkoverohuojennukset poistetaan ja verokanta nostetaan 30 prosenttiin. Luvussa 5 raportoitujen laskelmien mukaan siirtyminen Klassiseen malliin nostaa listattujen yhtiöiden osalta osakeannilla rahoitetun investoinnin pääomakustannusta, mutta alentaa pidätetyillä voitoilla rahoitetun investoinnin pääomakustannusta. Pidätettyjen voittojen pääomakustannus lähenee velan pääomakustannusta ja tältä osin uudistus parantaa neutraalisuutta. Koska pidätetyt voitot on tärkein rahoitusmuoto investoinnin keskimääräinen pääomakustannus [kesken] alenee. Yhtiöveron laskun vaikutus on tässä keskeinen. Listaamattomissa yhtiöissä nykyjärjestelmä on erittäin epäneutraali ja siinä pääomakustannus voi olla hyvin matala. Klassinen malli johtaa omalla pääomalla rahoitetun investoinnin pääomakustannuksen varsin voimakkaaseen nousuun varsinkin matalalla inflaatiolla. Mukaillussa klassisessa järjestelmässä yrittäjän osinkojen kevennetty verotus lieventää pääomakustannuksen nousua osakerahoituksen osalta. Tämä koskee kuitenkin vain niitä yrittäjiä joiden marginaaliveroasteeseen huojennus vaikuttaa. Pääomakustannuksen nousu on yhtä suuri pidätetyillä voitoilla rahoitetun investoinnin osalta kuin klassisessa mallissa. Osinkohuojennus ei siis vaikuta siihen. Mukailtu nykyjärjestelmä sisältää pieniä kevennyksiä sekä listattujen että listaamattomien yhtiöiden osinkojen verotuksessa. Listatuissa yhtiöissä osakeannilla ja pidätetyillä voitoilla rahoitettujen investointien pääomakustannukset alenevat lievästi. Poikkeama reaalikorosta on enää varsin pieni. Aleneminen selittyy pääosin yhteisöverokannan laskulla. 15

16 Listaamattomien yhtiöiden omalla pääomalla rahoitetun investoinnin pääomakustannus nousee mutta nousu on selvästi pienempää kuin klassisessa mallissa. Pääomatulo-osingon kevennetty henkilötason verotus vaikuttaa sekä osakeannilla rahoitetun että pidätetyillä voitoilla rahoitetun investoinnin pääomakustannukseen. Pääomakustannus vaihtelee reaalikoron molemmin puolin suhteellisen kapeassa vaihteluvälissä. Koska malli on sama kaikille listaamattomille yhtiöille, neutraalisuutta parantava huojennus koskee kaikkia niiden omistajia. Kevennyksen vaikutus suhteellisen hyvät neutraalisuusominaisuudet ulottuvat selvästi laajemmalle alueelle verrattuna esimerkiksi Mukaillun klassisen mallin kevennykseen. Vertailtavista malleista ACE-malli toteuttaa investointineutraalisuuden parhaiten. Osakerahoituksen pääomakustannus on siinä aina reaalikoron suuruinen. Velalla ja pidätetyillä voitoilla rahoitetun investoinnin pääomakustannukset poikkeavat reaalikorosta alaspäin, varsinkin korkealla inflaatiolla. Vaikka verotus ei ole tältä osin täysin neutraalia se ei kuitenkaan syrji vaan pikemminkin suosii investointeja; tekee sen lisäksi suhteellisen maltillisesti. Tämä suosinta ei ole seurausta ACEvähennyksestä vaan muista tekijöistä. Näiden rahoitusmuotojen kustannukset ovat lisäksi varsin lähellä toisiaan, joten rahoitusmuodon valinta ei vääristy. Kaikki uudistusmallit ovat vähemmän herkkiä inflaatiolle kuin nykyjärjestelmä. Samoin uudistusmallit ovat vähemmän herkkiä sille onko pääoma kuluvaa vai kulumatonta. Vielä keskeneräisen tarkastelun perusteella (Liite 4) voidaan arvioida, että uudistusmallit parantavat myös aineellisten ja aineettomien investointien neutraalia verokohtelua. Kuten taulukoista 3 ja 4 nähdään nykyisin erityisesti matalalla inflaatiolla aineellisen investoinnin pääomakustannus voi olla nollan lähellä tai jopa negatiivinen. Inhimilliseen pääoman tehdyn investoinnin pääomakustannus on puolestaan karkeasti reaalikoron suuruinen. Uudistusmallit 3-4 loisivat varsin neutraalin järjestelmän ja myös mallit 1 ja 2 todennäköisesti parantaisivat verokohtelun yhdenmukaisuutta pienentämällä ylimitoitettua kannustinta aineellisiin investointeihin. Tässä muistiossa on tarkasteltu uudistusten kannustinvaikutuksia marginaalisen investoinnin osalta tilanteessa, jossa omistaja on kotimainen yksityishenkilö. Rajautumista tähän kysymykseen voidaan perustella sillä, että keskeinen osa uudistusta koskee yksityishenkilöiden, erityisesti yrittäjien osinkoverotusta. 16

17 Lähteet [kesken] 17

18 Liite 1. Laskelmien menetelmäkehikko [kesken] Liite 2. Lisälaskelmat [kesken] Liite 3. Nykyjärjestelmän yksityiskohtaisempi tarkastelu [kesken] Liite 4. aineeton vs. aineellinen investoiti [kesken] 18

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus.

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Miksi osakeyhtiötä verotetaan? Fiskaalisen tavoitteen tehokkaampi toteutuminen Veropohjan laajuus

Lisätiedot

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset 1 Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset Muistio 5.4.2013 (päivitetty 9.4.2013) Marja Riihelä ja Heikki Viitamäki 1 Aluksi Muistiossa tarkastellaan vuoden 2013 kehysriihessä päätettyjen veromuutosten

Lisätiedot

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014?

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? Raimo Immonen senior advisor ASIANAJOTOIMISTO Mitä tulossa ja ja milloin? Hallituksen veropoliittinen linjaus, mm. Varmistettavaa hyvinvointipalveluiden rahoituksen

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Korko ja inflaatio Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Sisältö Nimellis ja reaalikorot, Fisher yhtälö Lyhyt ja pitkä korko Rahapolitiikka ja korot Korko ja inflaatio Nimellinen korko i: 1 tänä vuonna

Lisätiedot

Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän ehdotukset

Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän ehdotukset Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän ehdotukset 9.2.2017 Terhi Järvikare Tiedotustilaisuus Verotus Työryhmän kokoonpano Puheenjohtaja: ylijohtaja Terhi Järvikare, VM Jäsenet: oikeustieteen tohtori, dosentti

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Luonnollisen henkilön saamat osingot A. Osakkeet kuuluvat henkilökohtaiseen tulolähteeseen

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä Apulaisprofessori Tomi Viitala Eri yritysmuodot Yritysmuodot voidaan verotuksen näkökulmasta jakaa kolmeen ryhmään Yksityiset

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET. Raimo Immonen Senior advisor, professori

OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET. Raimo Immonen Senior advisor, professori OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET Raimo Immonen Senior advisor, professori Sijoitukset sidottuun tai vapaaseen omaan pääomaan Mitä vaihtoehtoja on sijoituksen kirjaamisessa taseeseen perustamisessa

Lisätiedot

Eri yritysmuotojen verotuksellinen edullisuus

Eri yritysmuotojen verotuksellinen edullisuus Tuki: - Puhelin 020 795 9960 (vain ennen koulutusta) - Sähköposti info@opinahjo.fi Kysymykset koulutuksen aikana: - Kaikki kysymykset pikaviestien kautta - Mikrofonit avataan tarvittaessa keskustelua varten

Lisätiedot

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Tuomas Matikka VATT VATT-päivä 8.10.2014 Tuomas Matikka (VATT) Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? VATT-päivä 8.10.2014 1 / 14

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Monisteen sisältö Rahamäärän ja inflaation yhteys pitkällä aikavälillä Nimelliset ja reaaliset valuuttakurssit Ostovoimapariteetti

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ... 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET... 12 TULOVEROJÄRJESTELMÄN RAKENNE...

SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ... 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET... 12 TULOVEROJÄRJESTELMÄN RAKENNE... SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ............. 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET..................... 12 Verovuosi.............................................. 12 Ennakkoperintä.........................................

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala

Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus Apulaisprofessori Tomi Viitala Eriytetty tuloverojärjestelmä - Tulolajit Luonnollisilla henkilöillä kaksi tulolajia: ansiotulo ja pääomatulo

Lisätiedot

Vuoden 2005 eläkeuudistuksen

Vuoden 2005 eläkeuudistuksen Vuoden 2005 eläkeuudistuksen vaikutus eläkkeelle siirtymiseen Roope Uusitalo HECER, Helsingin yliopisto Aktuaariyhdistys 23.10. 2013 Tutkimuksen tavoite Arvioidaan vuoden 2005 uudistusten kokonaisvaikutus

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Riski ja velkaantuminen

Riski ja velkaantuminen Riski ja velkaantuminen TU-C1030 Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena Luento 28.1.2016 I vaiheen luentokokonaisuus INVESTOINNIN KANNATTAVUUS YRITYKSEN KANNATTAVUUS 1. Vapaa rahavirta (FCF) 2. Rahavirtojen

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp)

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp) VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ KEHYSPÄÄTÖS 3 Valtioneuvosto on antanut

Lisätiedot

verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle vuoden 2005 tuloveroasteikkolaiksi ja laeiksi tuloverolain 105 a ja 124 :n sekä verontilityslain 12 :n muuttamisesta Esitys sisältää ehdotuksen vuoden 2005 verotuksessa

Lisätiedot

MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015

MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015 MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015 Toukokuu 2016 Katsaus Mehiläisen vuoden 2015 tuloksiin Mehiläisen tulos 2015» Yritysrakenne ja verot Kysymyksiä ja vastauksia MEHILÄISEN AVAINLUVUT 2015 Mehiläinen kasvoi

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %

Lisätiedot

Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus

Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus Yrityskauppatilaisuus, Vantaa 5.10.2016 Lakimies Mikko Ranta Nordea Private Banking Yrityskauppa ja siihen valmistautuminen Kaupan kohde Osakekannan kauppa (myyjänä

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Pääomatuloverotuksen perusteet, sijoittamisen verotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala

Verotuksen perusteet Pääomatuloverotuksen perusteet, sijoittamisen verotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen perusteet Pääomatuloverotuksen perusteet, sijoittamisen verotus Apulaisprofessori Tomi Viitala Eriytetty tuloverojärjestelmä Kansainvälisesti tunnetaan Dual Income Tax (DIT) järjestelmänä, jossa

Lisätiedot

Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan

Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan Eduskunta Sisäinen tietopalvelu Olli Kannas, Sami Grönberg Muistio 16.5.2016 Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan Tarkasteltavat reformit: Laskelmassa tarkastellaan

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline Rahan yksi tehtävä on olla vaihdon väline

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Alla olevat tiiviisti esitetyt esimerkit kuvaavat joko toteutettuja tai kuvitteellisia esimerkkejä säädösmuutoksista. Esimerkeissä kuvataan arviointikehikon

Lisätiedot

Mielenkiintoisimmat kasvutarinat löytyvät listaamattomista yrityksistä

Mielenkiintoisimmat kasvutarinat löytyvät listaamattomista yrityksistä Mielenkiintoisimmat kasvutarinat löytyvät listaamattomista yrityksistä Privanet Group Oyj Lyhyesti Suomalainen vuonna 2000 perustettu sijoituspalveluyritys Listaamattomien arvopaperien tunnetuin kaupankäyntipaikka

Lisätiedot

LAUSUSNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE YRITTÄJÄVÄHENNYKSEN SÄÄTÄMISEKSI ( )

LAUSUSNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE YRITTÄJÄVÄHENNYKSEN SÄÄTÄMISEKSI ( ) 1 LAUSUSNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE YRITTÄJÄVÄHENNYKSEN SÄÄTÄMISEKSI (18.7.2016) Esityksen poliittinen tausta Esitys yrittäjävähennyksestä juontaa juurensa Suomen Yrittäjien (SY)

Lisätiedot

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä 1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa

Lisätiedot

Kohden pääomamarkkinaunionia - lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle 8.12.2015. Professori Vesa Kanniainen (taloustieteet) Helsingin yliopisto

Kohden pääomamarkkinaunionia - lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle 8.12.2015. Professori Vesa Kanniainen (taloustieteet) Helsingin yliopisto Kohden pääomamarkkinaunionia - lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle 8.12.2015 Professori Vesa Kanniainen (taloustieteet) Helsingin yliopisto Toimivat pääomamarkkinat hyvinvoinnin ehto Hyvin toimivat

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2015 7 12/2014 1 12/2015 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 10 223 9 751 27 442 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 266 1 959 6 471 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet

Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet Verotietoisku 16.3.2016 Pääomasijoitus oman pääoman ehtoinen sijoitus tai yrityskauppa Oman pääoman ehtoinen sijoitus Osakekauppa Kauppahinta

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015 Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015 Sisältö Yhtenäistämisohje vs. Vero.fi > Syventävät ohjeet Tulossa uusia ohjeita,

Lisätiedot

BRONEX SOFTWARE OY , 9:40:01, Sivu 1 Laatija: Esittely. Lähtö. Ehdotus A TULOT OSAKKAALLE KÄTEEN (1000 )

BRONEX SOFTWARE OY , 9:40:01, Sivu 1 Laatija: Esittely. Lähtö. Ehdotus A TULOT OSAKKAALLE KÄTEEN (1000 ) EHDOTUSLASKELMA, Verovuosi 2013 Jakopohjana oleva nettovarallisuus: 100000.00 109.5 +3.0 D KUSTANNUKSET YHTIÖLLE (1000 ) 104.5-2.1 99.4-7.1 94.4-12.1 B Lähtö Ehdotus C 89.4-17.2 A 56.9 59.4 61.9 64.4 66.8

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa

Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa Mauri Kotamäki, VM Versio 7.1.2016 klo 14:15 Risto Vaittinen, ETK Reijo Vanne, Tela Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa Työeläkelaitokset sisältyvät kansantalouden tilinpidossa julkisyhteisöihin, joiden

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset

Lisätiedot

BRONEX SOFTWARE OY , 15:07:25, Sivu 1. Lähtö. Ehdotus A TULOT OSAKKAALLE KÄTEEN (1000 )

BRONEX SOFTWARE OY , 15:07:25, Sivu 1. Lähtö. Ehdotus A TULOT OSAKKAALLE KÄTEEN (1000 ) EHDOTUSLASKELMA, Verovuosi 2014 Nimi: Erkki Esimerkki Jakopohjana oleva nettovarallisuus: 100000.00 113.5 +3.2 D KUSTANNUKSET YHTIÖLLE (1000 ) 108.7-1.6 103.9-6.4 99.1-11.2 B Lähtö Ehdotus C 94.3-16.0

Lisätiedot

Sote- ja aluehallintouudistuksen veromallivaihtoehdot

Sote- ja aluehallintouudistuksen veromallivaihtoehdot 9.2.216 Luonnos Sote- ja aluehallintouudistuksen veromallivaihtoehdot Tässä muistiossa tarkastellaan sote- ja aluehallintouudistuksen yhteydessä kunnilta maakunnille siirtyvien tehtävien rahoittamiseksi

Lisätiedot

Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti Tiedotustilaisuus Heidi Silvennoinen

Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti Tiedotustilaisuus Heidi Silvennoinen Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti 2014 Tiedotustilaisuus 22.5.2014 Heidi Silvennoinen Raportin sisältö Finanssipolitiikan valvontatehtävä Valtiontalouden kehysten noudattaminen Finanssipolitiikan

Lisätiedot

Mat Investointiteoria Laskuharjoitus 1/2008, Ratkaisu Yleistä: Laskarit tiistaisin klo luokassa U352.

Mat Investointiteoria Laskuharjoitus 1/2008, Ratkaisu Yleistä: Laskarit tiistaisin klo luokassa U352. Yleistä: Laskarit tiistaisin klo 14-16 luokassa U352. Kysyttävää laskareista yms. jussi.kangaspunta@tkk. tai huone U230. Aluksi hieman teoriaa: Kassavirran x = (x 0, x 1,..., x n ) nykyarvo P x (r), kun

Lisätiedot

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2017 Tiedotustilaisuus 8.2.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen

Lisätiedot

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006 Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 Arvopaperien omistaminen 2006 ( suomalaisista talouksista) (kohderyhmä 18-69 vuotiaat yks.hlöt) (n=1002) Omistaa arvopapereita

Lisätiedot

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008 Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla Raportti 10.12.2008 Sisällysluettelo 1.Johdanto 2.Yhteenveto 3.Tunnelivaihtoehdon kuvaus 4.Siltavaihtoehdon kuvaus 5.Lauttavaihtoehdon

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme

Lisätiedot

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 %

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % TIEDOTE 2016 Mitä muuttuu yrittäjän elämässä vuoden 2016 alusta 1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % 2. Osinkojen verotus - julkisesti

Lisätiedot

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen.  Toivo Koski 1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen

Lisätiedot

Talouden tilanne kesäkuu Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa

Talouden tilanne kesäkuu Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa Talouden tilanne kesäkuu 2013 Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa Lähtökohta verot+valt.osuudet vs nettomenot 36000 34000 32000 30000 28000 26000 24000 22000 20000 34457 33085

Lisätiedot

Askola Copyright Perlacon Oy 1

Askola Copyright Perlacon Oy 1 Askola Askolan tase on loppuraportissa esitellyillä mittareilla arvioituna joukon heikoin. Nettolainakanta on suurin ja taseeseen on kertynyt alijäämää. Myös käyttöomaisuuden määrä on pienin. Toisaalta

Lisätiedot

Rakenneyksikön arvioita yksikkötyökustannuksia alentavista toimenpiteistä

Rakenneyksikön arvioita yksikkötyökustannuksia alentavista toimenpiteistä Luonnos VM/BO/RY 7.9. 2015 kello 17:06 1(5) Rakenneyksikön arvioita yksikkötyökustannuksia alentavista toimenpiteistä Tässä muistiossa esitetään rakenneyksikön arvioita yksikkötyökustannuksia alentavista

Lisätiedot

Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin. Vaikutukset verotuloihin 2017

Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin. Vaikutukset verotuloihin 2017 Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin Vaikutukset verotuloihin 2017 Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutuksista kunnan verotuloihin 2017 Kilpailukykysopimuksella

Lisätiedot

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet Oy Yritys Ab 1.1.2009-31.12.2013 TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet 7000 7000 6000 6000 5000 5000 4000 4000 3000 3000 2000 2000 1000 1000 1209 KUM TOT. 1210 KUM TOT. 1211 KUM

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014 Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014 1 Menestyksekästä sijoittamista jo 109 vuotta Elinkorkolaitos Hereditas perustettiin 4.6.1905 Keisarillisen Senaatin antaman toimiluvan perusteella.

Lisätiedot

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Asiantuntijalausunto: Professori Marjaana Helminen HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

Lisätiedot

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Pääjohtaja, dosentti OTT Tuomas Pöysti 27.5.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Uuden vaalikauden suurimpia haasteita on talouskasvun ja kokonaistuottavuuden

Lisätiedot

Hallitusohjelman mukaisen palkkamaltin ja yksikkötyökustannusten alentamisen vaikutuksista

Hallitusohjelman mukaisen palkkamaltin ja yksikkötyökustannusten alentamisen vaikutuksista 1 29.9.2015 Valtiovarainministeriö Hallitusohjelman mukaisen palkkamaltin ja yksikkötyökustannusten alentamisen vaikutuksista Tämä muistio tarkastelee hallitusohjelman mukaisen palkkamaltin ja yksikkötyökustannusten

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Elinkeinotulon verotus. Matti Myrsky Marianne Malmgrén

Elinkeinotulon verotus. Matti Myrsky Marianne Malmgrén Elinkeinotulon verotus Matti Myrsky Marianne Malmgrén TALENTUM Helsinki 2014 Neljäs, uudistettu painos 2014 Talentum Media Oy sekä Matti Myrsky ja Marianne Malmgrén Kansi: Lauri Karmila Taitto: Notepad,

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 07-12/2016 7-12/2015 1-12/2016 1-12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 9 743 10 223 20 113 27 442 Käyttökate, 1000 EUR 1672 1563 2750 6935 Käyttökate, % liikevaihdosta 17,2 % 15,3

Lisätiedot

Kokonaistarjonta kokonaiskysyntä malli (AS AD) Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017

Kokonaistarjonta kokonaiskysyntä malli (AS AD) Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Kokonaistarjonta kokonaiskysyntä malli (AS AD) Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 1 Sisältö AS AD lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä Malli avotaloudessa kiinteillä ja kelluvilla kursseilla Tarjonta ja

Lisätiedot

Maatilan verotus 2015

Maatilan verotus 2015 Maatilan verotus 2015 04.02.2015 Elina Heliander Otsikko tähän Muistiinpanot Muistiinpanovelvollisuus, joka perustuu tositteisiin ja muihin muistiinpanoihin. Muistiinpanot ja tositteet on säilytettävä

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Kuluttajan teoriaa tähän asti. Luento 6. Hyötyfunktion ja indifferenssikäyrien yhteys. Kuluttajan hyöty. Laajennuksia. Kuluttajan ylijäämä

Kuluttajan teoriaa tähän asti. Luento 6. Hyötyfunktion ja indifferenssikäyrien yhteys. Kuluttajan hyöty. Laajennuksia. Kuluttajan ylijäämä Kuluttajan teoriaa tähän asti Valintojen tekemistä niukkuuden vallitessa - Tavoitteen optimointia rajoitteella Luento 6 Kuluttajan ylijäämä 8.2.2010 Budjettirajoite (, ) hyödykeavaruudessa - Kulutus =

Lisätiedot

Pika-arvio kilpailukykysopimuksen vaikutuksista (neuvottelutulos 29.2.2016 klo 00:45)

Pika-arvio kilpailukykysopimuksen vaikutuksista (neuvottelutulos 29.2.2016 klo 00:45) VALTIOVARAINMINISTERIÖ MUISTIO Budjettiosasto Kansantalousosasto 1.3.2016 Pika-arvio kilpailukykysopimuksen vaikutuksista (neuvottelutulos 29.2.2016 klo 00:45) Yksikkötyökustannukset - Paketin yksikkötyökustannusvaikutus

Lisätiedot

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 26.1.2016 www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi Tehtävänä arvioida talouspolitiikalle asetettujen tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta talouspolitiikalle

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

Osakekaupankäynti 2, jatkokurssi

Osakekaupankäynti 2, jatkokurssi Osakekaupankäynti 2, jatkokurssi Tervetuloa webinaariin! Webinaarissa käydään läpi käsitteitä kuten osakeanti, lisäosinko sekä perehdytään tunnuslukuihin. Lisäksi käsittelemme verotusta ja tutustumme Nordnetin

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus Liite puolivuotiskatsaus 1.1. 3.6.216 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1 EUR 1 6/216 1 6/215 1 12/215 Liikevaihto, tuhatta euroa Liikevoitto, tuhatta euroa 9 25 8 482 15 36 4 1 14 1 172 Liikevoitto, %

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Oppositiopuolueiden varjobudjetit Niku Määttänen, Etla

Oppositiopuolueiden varjobudjetit Niku Määttänen, Etla Oppositiopuolueiden varjobudjetit 2017 Niku Määttänen, Etla 1. Johdanto Kaikki oppositiopuolueet ovat esittäneet omat vaihtoehtonsa hallituksen vuoden 2017 talousarvioesitykselle. Nämä niin kutsutut varjobudjetit

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd Yrityksen rahoituslähteet 1. Oman pääomanehtoinen rahoitus Tulorahoitus Osakepääoman korotukset 2. Vieraan pääomanehtoinen

Lisätiedot

Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013

Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013 Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013 Sisältö Vuoden 2013 veroilmoituksesta Lakimuutokset vuodelle 2014 esim. osinkojen

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 642 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

TASEKIRJA 31.12.2008. FarmiPeli Oy TILINPÄÄTÖS Y-tunnus 2148374-2 27.9.2007 31.12.2008

TASEKIRJA 31.12.2008. FarmiPeli Oy TILINPÄÄTÖS Y-tunnus 2148374-2 27.9.2007 31.12.2008 TASEKIRJA 31.12.2008 Sisällys sivu Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Liitetiedot 4-5 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 5 Tositelajit ja säilyttämistapa 5 Tilinpäätöksen allekirjoitus 6 Tilikartta 7 Tasekirja

Lisätiedot

Metsävähennys ja sen tulouttaminen. Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen - hankkeen seminaari Säätytalolla 12.10.2011 Kari Pilhjerta

Metsävähennys ja sen tulouttaminen. Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen - hankkeen seminaari Säätytalolla 12.10.2011 Kari Pilhjerta Metsävähennys ja sen tulouttaminen Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen - hankkeen seminaari Säätytalolla Kari Pilhjerta Sisältö Tilastotietoa metsävähennyksestä Metsävähennyksen tulouttaminen, eli

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa Ville Haltia 17.9.2013 Sisältö Tausta t&k-menojen pääomittamiselle Yleistä kansantalouden tilinpidosta Pääomittamisen menetelmät

Lisätiedot

Budjetointiohje vuoden 2014 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2015-2016

Budjetointiohje vuoden 2014 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2015-2016 BUDJETOINTIOHJE 1 (6) Budjetointiohje vuoden 2014 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2015-2016 Yleistä arvioinnin taustaa Tässä ohjeessa on käsitelty kattavasti kaikkia maksuluokkia koskevat asiat yhdessä

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien

Lisätiedot

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31)

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien

Lisätiedot

Tuloverotus klo 9.50

Tuloverotus klo 9.50 Tuloverotus klo 9.50 Tuloverotus Yksityinen elinkeinonharjoittaja Avoin- ja kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Verohallinto vero.fi EROT YRITYSMUOTOJEN VÄLILLÄ Yksityinen elinkeinonharjoittaja Henkilöyhtiö Osakeyhtiö

Lisätiedot

19 Avotalouden makroteoriaa

19 Avotalouden makroteoriaa 19 Avotalouden makroteoriaa 1. Peruskäsitteitä 2. Valuuttakurssit pitkällä aikavälillä 3. Valuuttakurssit lyhyellä aikavälillä 4. Avotalouden makromalli 5. Politiikkaa Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 31-32

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 221/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain, annetun lain sekä eräiden muiden verolakien.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 221/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain, annetun lain sekä eräiden muiden verolakien. EDUSKUNNAN VASTAUS 221/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle

Lisätiedot

SISÄLLYS. Esipuhe 11. Lyhenteet 13

SISÄLLYS. Esipuhe 11. Lyhenteet 13 SISÄLLYS Esipuhe 11 Lyhenteet 13 1. Johdanto 15 1.1 Kirjan rakenne.................................15 1.2 Sijoitusinstrumentit.............................17 1.2.1 Talletukset..............................17

Lisätiedot