Yritys- ja pääomatuloverotuksen kehittäminen - uudistusvaihtoehtojen arviointia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yritys- ja pääomatuloverotuksen kehittäminen - uudistusvaihtoehtojen arviointia"

Transkriptio

1 Seppo Kari/VATT Yritys- ja pääomatuloverotuksen kehittäminen - uudistusvaihtoehtojen arviointia 1. Johdanto Tässä muistiossa tarkastellaan Suomen yritys- ja pääomatuloverotuksen kehittämistarpeita ja arvioidaan neljän erilaisen uudistusmallin vaikutuksia taloudellisiin kannusteisiin. Näkökulmana analyysissä on erityisesti vaikutukset investointeihin ja rahoitukseen kun rahoittajana on kotimainen yksityishenkilö. Muistion jaksossa kaksi tarkastellaan nykyjärjestelmän uudistamistarpeita ja uudistukselle asetettavia tavoitteita. Luvussa kolme luodaan katsaus talousteorian tuloksiin osinkoverotuksen vaikutuksista. Luvussa neljä esitellään uudistusvaihtoehdot yksityiskohtaisesti. Tämän jälkeen tutkitaan laskelmien avulla uudistusmallien vaikutusta investointikannustimeen. Laskelmissa tarkastellaan verotuksen vaikutusta marginaalisen investointiprojektin pääomakustannukseen ja efektiiviseen rajaveroasteeseen. Muistion liitteissä on täydentävää tarkastelua mm. listaamattomien yhtiöiden nykyisen verotuksen kannustinongelmista sekä vertailulaskelmissa käytetystä metodista. 2. Kehittämistarpeet ja uudistukselle asetettavat tavoitteet Yritys- ja pääomaverotusta on käsitelty työryhmässä aiemmin useista näkökulmista. Niskakankaan (2009) ja Karin (2009b) esitykset arvioivat Suomen nykyisen järjestelmän kehittämistarpeita, mm. listaamattomien yhtiöiden verotukseen sisältyviä kannustinongelmia. Eri maiden verojärjestelmien kehitystä ja valtioiden kansainvälisessä ympäristössä kohtaamia haasteita pohtivat mm. Sørensen (2009), Brys (2009), Niskakangas (2009) ja Kari (2009a). Järvikare (2009) alusti EU:n verokoordinaation kehityksestä. Kansainvälisessä ympäristössä yhteisövero on ehkä keskeisin investointeihin vaikuttava vero. Suomen yritysverotus oli 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa tasoltaan kansainvälisesti varsin kilpailukykyinen. Tällä voidaan arvioida olleen suotuisa vaikutus Suomen vetovoimaan investointikohteena ja yritysten voittojen raportointipaikkana. Tämä heijastui positiivisesti myös verotuottoihin. Huolimatta yhteisöverokannan alentamisesta 2005 alkaen kilpailuetu on pitkälti menetetty. Vuonna 1995 yhteisöverokanta oli 12,5 prosenttiyksikköä EU15 maiden keskiarvon alapuolella. Vuonna 2000 ero oli vielä kuusi prosenttiyksikköä. Viime vuonna EU:n vanhojen jäsenmaiden keskiarvo jo alitti Suomen verokannan. Samalla uusien jäsenmaiden keskimääräinen yhteisöverokanta oli kahdeksan prosenttiyksikköä Suomen verokantaa matalampi (Eurostat 2009). Suomen tuloverotus perustuu eriytetyn tuloveron malliin, jossa ansiotuloilla on progressiivinen veroasteikko ja pääomatulot verotetaan 28 prosentin suhteellisella verokannalla. Listatusta yhtiöstä saadusta osingosta 70 prosenttia luetaan veronalaiseen pääomatuloon. Listaamattoman yhtiön osinko jaetaan ansio- ja pääomatulo-osuuksiin ja pääomatulo-osuus on verovapaa euron määrään asti. Osinkoverotuksen rakenteeseen ja tasoon on nähty liittyvän ongelmia tulonjaon, tehokkuuden ja verotulojen näkökulmasta. Verovapaan osingon on arvioitu vähentävän tuloverojärjestelmän efektiivistä progressiivisuutta, tarjoavan mahdollisuuksia verosuunnitteluun ja 1

2 ohjaavan yritysten päätöksiä kasvun kannalta tehottomalla tavalla (Niskakangas 2009; Riihelä ym. 2009, Kari 2009). Tämän muistion liitteessä 3 [kesken] tarkastellaan nykyisen osinkoverotuksen ohjausvaikutuksia listaamattoman yhtiön investointeihin. Aihetta käsiteltiin myös syksyllä esitellyssä muistiossa Kari (2009b). Näiden selvitysten mukaan verotuksen vaikutus investoinnin tuottovaatimukseen näyttäisi Suomen nykyisessä verojärjestelmässä vaihtelevan voimakkaasti yrityksen ja omistajan olosuhteiden mukaan. Tuottovaatimus on lisäksi eräissä tapauksissa poikkeuksellisen matala. Nykysäännökset näyttävät suosivan aineellista pääomaa ja rahoitusvarallisuutta osaamiseen ja inhimilliseen pääomaan kohdistuvien investointien kustannuksella. Lisäksi ne suosivat kulumatonta ja hitaasti poistettavaa pääomaa kuluvan, nopeasti poistettavan käyttöomaisuuden kustannuksella. Järjestelmään näyttäisi siten sisältyvän mahdollisesti jopa suuria tehokkuusongelmia. Uudistusmalleilla pyritään puuttumaan edellä mainittuihin ongelmiin. Uudistuksen päätavoite on parantaa yritys- ja pääomatulojen verotuksen kasvuvaikutuksia vahvistamalla investointikannustimia ja tervehdyttämällä verotuksen ohjausvaikutuksia. Samalla pyritään minimoimaan mahdollisuuksia verosuunnitteluun ja siten vahvistamaan tuloveron oikeudenmukaisuutta. Tavoitteisiin pyritään yhteisöverotuksessa alentamalla sen keskimääräistä tasoa joko verokantaa laskemalla tai veropohjaan toteutettavin muutoksin. Henkilöverotuksessa osinkoverotuksen rakenteita korjataan tukemaan paremmin kasvua ja resurssien tehokasta käyttöä. Henkilöverotuksen muutoksilla tavoitellaan myös lisäverotuottoja, joilla voidaan kompensoida yhteisöveron keventämisestä (lyhyellä tähtäimellä) aiheutuvia verotuottomenetyksiä. Tässä muistiossa esitellään ja arvioidaan neljää pääomatulojen verotuksen kehittämismallia, jotka pyrkivät em. tavoitteisiin. Niissä kaikissa henkilöverotus perustuu eriytettyyn tuloveroon ja pääomatulojen verotus on suhteellista. Yhteistä malleille on yhteisöverotuksen tason keventäminen, henkilöverotuksen veropohjan laajentaminen ja pääomatuloverokannan lievä nostaminen verrattuna nykyjärjestelmään. Uudistusvaihtoehtojen yksityiskohtia selostetaan luvussa 3. Yleisesti voidaan arvioida että muutokset siirtäisivät yritys- ja pääomatuloverotuksen painopistettä yhteisöverotuksesta henkilöverotukseen. Muutokset vahvistaisivat yhteisöverotuksen kilpailukykyä kansainvälisessä ympäristössä ja vähentäisivät yrittäjien ja ammatinharjoittajien mahdollisuuksia verosuunnitteluun. Muutoksilla olisi samalla myös vaikutusta kotitalouksien ja yritysten päätöksiin. Tämän muistion päätavoitteena on tarkastella verotuksen vaikutusta investointikannustimeen eri uudistusvaihtoehdoissa. Tavoitteena on arvioida veromallien vaikutusta sekä investointikynnyksen tasoon että vaihteluun rahoitusmuodoittain (neutraalisuus). Laskelmissa tarkastellaan kotimaista marginaali-investointia jonka rahoittaja on kotimainen yksityishenkilö. Näkökulma on suhteellisen rajoitettu ja tarkastelua voi olla perusteltua myöhemmin laajentaa muihin kysymyksiin. 2

3 3. Katsaus yhteisöveron ja osinkoveron vaikutuksiin Seuraavassa esitetään lyhyehkö katsaus siihen miten osinkoverotuksen ja yhtiöverotuksen on nähty vaikuttavan yritysten investointi ja rahoituspäätöksiin. Tällä tavoin luodaan pohjaa uudistusmallien vertailuun. Myös myöhemmin esitettävät vertailulaskelmat nojaavat pitkälti nyt esiteltäviin ajatuksenkulkuihin. Miten osinkovero vaikuttaa yrityksen päätöksiin suljetussa taloudessa? 1 Talousteoriassa on esitetty useita erilaisia käsityksiä osinkoverotuksen vaikutuksesta suljetun talouden oloissa. Ns. vanhan näkemyksen mukaan (Harberger 1962, Poterba ja Summers 1985) osinkovero nostaa yhteisöjen omalla pääomalla rahoitettujen investointien pääomakustannusta verrattuna muuhun talouteen ja johtaa pääoman allokaatiovinoumaan eri sektorien välillä. Tämä aiheuttaa tuotannon menetyksiä ja hyvinvointitappioita. Ns. uusi näkemys korostaa sitä, että verotus vaikuttaa eri tavoin uudella osakeannilla ja pidätetyillä voitoilla rahoitettuihin investointeihin. Osinkovero nostaa osakeantirahoituksen kustannusta mutta ei vaikuta lainkaan pidätetyillä voitoilla rahoitetun investoinnin kustannukseen. (King 1974, Auerbach 1979, Bradford 1981) Koska pidätetyt voitot ovat sekä empiirisesti että teorian valossa yritysten tärkein rahoituslähde, tämä tulos viittaa siihen, että osinkoveron vaikutus investointeihin on vähäinen. Uusi näkemys korosti toisaalta sitä että osakkeiden arvonnousuun kohdistuva verotus (luovutusvoittovero) nostaa pidätetyillä voitoilla rahoitetun investoinnin tuottovaatimusta ja vähentää investointeja. Siten investointien kannalta luovutusvoittoveron merkitys voi olla suurempi kuin osinkoveron. Uuden näkemyksen em. tulosta, jonka mukaan osinkovero ei vaikuta pidätetyillä voitoilla rahoitettuihin investointeihin, voidaan selittää seuraavasti: Olkoon yrityksellä seuraava valintatilanne: se voi käyttää yhden euron voitostaan osingonjakoon tai vaihtoehtoisesti investoi sen ja jakaa myöhemmin korkoineen osinkona. Jos yritys valitsee investoinnin, omistajalta jää aluksi saamatta osinkona 1-t d euroa, missä t d on osinkotulon (suhteellinen) veroaste. Jos investoinnin tuotto veron jälkeen on r, omistaja saa vuoden kuluttua nettona osinkoveron jälkeen (1-t d )(1+r). Osinkovero vaikuttaa siis projektiin kahdella tavalla: se pienentää omistajan lopulta saamaa nettoosinkoa, mutta vähentää samassa suhteessa myös omistajan tekemää uhrausta. Nämä vaikutukset ovat samansuuruiset ja kumoavat toisensa. Lopputulos on se että omistaja saa uhraukselleen tuoton r riippumatta osinkoverosta. Uuden näkemyksen mukaan osinkovero ei vaikuta myöskään osinkojen määrään tai ajoitukseen. Tätä tulosta voidaan havainnollistaa edellä olevaa esimerkkiä hyödyntäen seuraavasti. Saakoon omistaja sijoitukselleen saman veron jälkeisen koron r kuin yritys. Jos yksi euro jaetaan heti, omistaja saa nettona 1-t d euroa kuten edellä, ja jos voitto jaetaan vuoden kuluttua, hän saa (1- t d )(1+r). Näiden tulojen nykyarvot omistajan nettokorolla r diskontattuna ovat kuitenkin samansuuruiset. Siten osingon ajoituksella ei ole omistajalle merkitystä. Kun uusi näkemys koskee investointipäätöksiä pitkän aikavälin tasapainossa (kypsä yritys), ns. nucleus-teoria tarkastelee osinkoveron vaikutuksia hieman yleisemmässä kehikossa ja osoittaa osinkoveron vaikuttavan yritysten syntyyn ja kasvuun (Sinn 1991). Osinkovero pienentää yrityksen oman pääoman osuutta yrityksen syntyvaiheessa ja johtaa siihen, että yritys kasvaa hitaasti rahoittaen investointinsa pidätetyillä voitoilla. Teorian ennuste on se, että tästä seuraa tuotannon 1 Tunnettuja katsauksia tähän keskusteluun ovat mm. Sinn (1992) ja Auerbach ja Hasset (2002). Suomessa siitä ovat kirjoittaneet mm. Kanniainen (2007) ja Kari, Karikallio ja Pirttilä (2009). 3

4 menetyksiä verrattuna vääristämättömään verotukseen (Dietz 2003). Nucleus-teoria soveltuu myös tilanteeseen, jossa kypsä yritys kohtaa tuottavuusshokin, esimerkiksi tuotantoteknologiaan liittyvän innovaation seurauksena. Osinkovero ohjaa yritystä jälleen hitaaseen, tulorahoitteiseen parantuneen kannattavuuden hyödyntämiseen. Teorian ennuste on jälleen se, että hidastaessaan investointimahdollisuuksien hyödyntämistä, osinkovero aiheuttaa alentuneen tuotannon tason. Osinkovero voi siis heikentää erityisesti uusien kasvavien yritysten investointikannustinta. Toisaalta pääosa investoinneista on suuryritysten toteuttamia ja pidätetyillä voitoilla rahoitettuja. Siksi osinkoverolla voidaan olettaa olevan vain rajallinen vaikutus yksityisen sektorin yritysten investointeihin taloudessa. Uusi näkemys ja nucleus-teoria nojaavat muutamaan merkittävään oletukseen. Yksi on se, että voitonjako osakkaille toteutetaan veronalaisena osinkona. Periaatteessa on mahdollista, että voittoja jaetaan osakkeiden takaisinostoina tai oman pääoman palautuksina, joihin ei kohdistu osinkoveroa. Toisaalta, vaikka yhtiö jakaisi osan pääomanpalautuksina, verollinen osinko voi edelleen olla marginaalinen voitonjakomuoto. Uuden näkemyksen neutraalisuustulokset olettavat myös, että verokanta pysyy tulevaisuudessa muuttumattomana. Jos tämä ehto ei toteudu, uuden näkemyksen neutraalisuustulokset eivät ole voimassa. (Korinek ja Stiglitz 2009, Kari ym. 2008) Myös osinkoverojärjestelmän poikkeavat rakenteet voivat tehdä siitä epäneutraalin. Mm. veroasteen epälineaarisuus synnyttää helposti vaikutuksia osingon ajoitukseen ja investointeihin. 2 3 Osinkovero ja yhteisövero avotaloudessa Taloustieteessä on myös toinen tulos, joka viittaa uuden näkemyksen tavoin kansallisten osinkoverosäännösten vähäiseen vaikutukseen investointeihin. Jos yrityksen omistuksesta merkittävä osa on ulkomaisten sijoittajien hallussa, sen osakekurssin ja pääomakustannuksen voidaan odottaa määräytyvän pitkälti ulkomaisten sijoittajien tuottovaatimusten mukaan. 4 Näin ollen niissä yrityksissä, jotka toimivat kansallisilla pääomamarkkinoilla, kotimaisella osinkoverotuksella ei todennäköisesti ole merkitystä yritysten käyttäytymiseen. Kotimaisten investointien, talouskasvun ja hyvinvoinnin kannalta yhteisövero on verotekijöistä keskeisimpiä. Veroteorian analyysi yhteisöveron vaikutuksista pienessä avotaloudessa on seuraava. Pääomaliikkeiden vapautuminen yhtenäistää investointien verojen jälkeisen tuottovaatimuksen kansainvälisesti. Kotimaisen yhteisöveron korottaminen (tai muita maita korkeampi yhteisövero) johtaa tässä tilanteessa investointien veroja edeltävän tuottovaatimukseen nousuun ja edelleen kotimaassa toteutettavien investointien vähenemiseen, jopa pääoman ulosvirtaukseen. Kotimainen pääomakanta alenee, mistä seuraa työn tuottavuuden heikkeneminen ja tämän seurauksena joko palkkatason lasku tai työttömyyden nousu. 2 Yksi esimerkki epälineaarisuudesta on ansio- ja pääomatulo-osingon erilainen verotus Suomen ja Ruotsin järjestelmissä. Ks. tämän muistion liite 3 sekä Kari (1999) ja Lindhe ym. (2004), ja Kari ja Laitila (2009). 3 Edellä käsitellyt teoriat perustuvat suhteellisen pelkistettyyn kuvaan talouden toiminnasta. Osinkoveron vaikutuksia on tutkittu erilaisia markkinoiden epätäydellisyyksiä sisältävässä ympäristössä, kuten informaatioepäsymmetrian (signalointi) ja johdon monitorointiongelmien vallitessa (agenttiteoriat). (ks. esim. Gordon ja Dietz 2006, Chetty-Saez 2007 ja Bernheim 1991) 4 Tästä kysymyksestä on ainakin kaksi erilaista teoriaa, joilla kuitenkin on varsin samanlaisia implikaatioita. Mm. Boadwayn ja Brucen (1992) mallissa yrityksen päätökset määräytyvät marginaalisen osakkeenomistajan mukaan, joka heillä on ulkomainen sijoittaja. Brennanin (1970) ja Gordonin ja Bradfordin (1982) malleissa kaikki osakkaat ovat periaatteessa marginaalisia ja verotuksen vaikutusten kannalta relevantti veroaste on osakkaiden veroasteiden painotettu keskiarvo. Painot määräytyvät osakkaiden varallisuusportfolioiden koon mukaan. Pienen avotalouden tapauksessa kotimaisten osakkaiden verokohtelun vaikutus jää helposti vähäiseksi. 4

5 Talouden muu vetovoima, kuten luonnonvarat, suurten markkinoiden läheisyys, koulutettu työvoima, hyvä infrastruktuuri jne., voivat osaltaan tehdä mahdolliseksi korkeahkon yhteisöveron ylläpitämisen. Näiden tekijöiden merkitystä vähentää kuitenkin se, että yhteisöverolla on vaikutusta investointien ja sijoittumispäätösten ohella myös suuryritysten verosuunnitteluun; kansainvälisessä ympäristössä myös yritysten voitot ovat liikkuvia. Avotalouden veroteorian mukaan pääoman liikkuvuus johtaa siis siihen, että säästämisen ja investointien välinen yhteys heikkenee. Yritysverotus vaikuttaa investointeihin ja henkilöverotuksen taso lähinnä säästämiseen ja pääoman tuontiin. Henkilöverotuksen rakenne (erilaisten pääomatulojen verokohtelu) vaikuttaa säästöjen kohdentumiseen ja siten myös siihen kuinka paljon säästöjä kanavoituu osakesijoituksiin. Tätä kautta se vaikuttaa edelleen yritysten omistusrakenteisiin ja omistuksen organisoitumiseen taloudessa. Talouksien integroituminen ei kuitenkaan ole täydellistä. Tutkimusten mukaan mm. kotimainen säästäminen ja investoinnit korreloivat edelleen keskenään ja sijoittajat suosivat kotimaisia sijoituskohteita (ns. home bias, esim. Bovenberg ja Gordon 1996). Lisäksi vain osa yrityssektorista hankkii rahoitusta avoimilta rahoitusmarkkinoilta. Osassa taas kotimaisella rahoituksella on merkitystä. Viimeksi mainittujen yhtiöiden osakkeiden arvo ja pääomakustannus riippuvat kotimaisesta osakkeiden ja luovutusvoittojen henkilöverotuksesta. Tässä tilanteessa henkilötason verotuksella on vaikutusta investointeihin ja osakkaan ja yhtiön verotuksen yhteensovittaminen voi olla perusteltua. Yhteenveto Taloustieteen tulosten mukaan yhteisövero on verotekijöistä keskeisimpiä kotimaisten investointien kannalta. Henkilötason pääomatuloverotuksella on vähemmän vaikutusta, mutta sekin voi vaikuttaa tuntuvasti kotimarkkinoilla toimivissa ja erityisesti pienissä kasvavissa yrityksissä. Henkilötason verotekijöistä osinkoverotuksen merkitys ei todennäköisesti ole kovin suuri. osakkeiden luovutusvoittoverotus voi olla tärkeämpi. Osinkoverotuksen tasolla on vaikutusta lähinnä uusien ja kasvavien yritysten investointeihin ja kasvuun. Osinko- ja osakkeiden luovutusvoittovero voivat lisäksi synnyttää erilaisia verosuunnitteluilmiöitä, joilla voi olla vaikutuksia myös investointeihin ja pääoman tehokkaaseen käyttöön taloudessa. Esimerkiksi epälineaarinen (progressiivinen) osinkovero vaikuttaa osingon ajoitukseen. Myös realisointiperusteinen arvonnousun verotus (luovutusvoittovero) vaikuttaa ajoituspäätöksiin. 4. Tarkasteltavat uudistusvaihtoehdot Seuraavassa esiteltävillä malleilla tavoitellaan edellä kuvattuja kasvu ja tulonjakovaikutuksia yhteisöveron osalta alentamalla sen keskimääräistä tasoa joko verokantaa laskemalla tai veropohjaa kaventamalla. Kolmea uudistusvaihtoehtoa alentaa verokantaa. Laskelmissa lähtökohtana on ollut 22 prosentin verokanta. Neljännessä vaihtoehdossa verokanta säilyy nykytasolla ja kevennys toteutetaan oman pääoman määrään perustuvalla ACE-vähennyksellä. Henkilöverotuksessa tavoitellaan ensiksikin osinkoverotuksen korjaamista siten, että sen vaikutukset tukevat paremmin kasvua ja resurssien tehokasta käyttöä. Uudistusmallit pyrkivät poistamaan Suomen nykyiseen osinkoverotukseen sisältyviä tehottomuutta aiheuttavia ohjausvaikutuksia. Uudistuksella pyritään myös pääomatuloverotuksen oikeudenmukaisuuden 5

6 vahvistamiseen osana koko tuloverotusta. Tähän pyritään poistamalla perusteettomia huojennuksia. Lisäksi henkilöverotuksessa tavoitellaan lisäverotuottoja, joilla voidaan kompensoida verotuottomenetyksiä, joita yhteisöveron keventämisestä aiheutuu ainakin lyhyellä aikavälillä. Uudistusvaihtoehtojen kehittämisessä on ollut lähtökohtana lisäksi seuraavia tavoitteita. Yhteisöverotus pyritään toteuttamaan kaikkien yritysten osalta yhtenäisin perustein. Henkilöverotuksessa hyväksytään myös eri tyyppisistä yhtiöistä saatujen tulojen erilainen kohtelu. Lähtökohtana kaikissa malleissa on eriytetyn tuloverotuksen säilyminen. Pääomatulot muodostavat erillisen tulolajin, kuten nykyisin, ja siihen kohdistuu suhteellinen pääomaverokanta. Kahdessa mallissa osinkoverotukseen sisältyy samalla progressiivinen elementti. Vaihtoehto 1. Klassinen järjestelmä Yhteisöverokanta alennetaan 22 prosenttiin. Yhteisöveropohja säilyy nykyisenä. Henkilöverotuksessa kaikki osinkotuloon kohdistuvat huojennukset poistetaan. Samoin listaamattomien ja listattujen yhtiöiden osinkojen erottelu poistuu. Osinko verotetaan aina pääomatulona. Siten ansiotulo-osingon käsite poistuu. Saadut osingot, luovutusvoitot ja muut pääomatulot lisätään huojentamattomina veronalaiseen pääomatuloon, josta vähennetään, kuten nykyäänkin, tulonhankkimismenot ja korkomenot. Pääomatuloverokanta on 30 prosenttia. Vaihtoehto 2. Mukailtu klassinen malli Malli on muulta osin täysin sama kuin Klassinen malli, mutta omistajayrittäjille kohdennetaan kevennetty osinkoverotus. Yhteisövero siis laskee 22 prosenttiin, nykyiset osinkojen osittaiset tai täydelliset vapautukset poistetaan ja pääomatulon verokanta nousee 30 prosenttiin. Yrityksessä työskentelevän, perheensä kanssa enemmistön yrityksestä omistavan yrittäjän osinko verotetaan euron määrään asti pääsääntöä kevyemmin. Tästä osingosta 35 prosenttia olisi verotettavaa pääomatuloa. 35 prosentin verollinen osuus tarkoittaisi sitä että tältä osin osingon kokonaisverorasitus, 22 prosentin yhtiövero mukaan luettuna, olisi karkeasti ottaen sama kuin pääomaverokanta (30 prosenttia). Vaihtoehto 3. Mukailtu nykymalli Malli perustuu varsin pitkälle nykyisen järjestelmän rakenteisiin. Yhteisöverokanta alenee 22 prosenttiin kuten malleissa 1 ja 2. Pääomatulojen verokanta nousee 30 prosenttiin ja listaamattoman yhtiön osingon verovapaus poistuu. Osinkoverotuksessa säilyy erottelu listattuihin ja listaamattomiin yhtiöihin. Listatun yhtiön osingosta 70 prosenttia luetaan saajan veronalaiseen pääomatuloon, kuten nykyisinkin. Listaamattoman yhtiön osinko jaetaan edelleen osakkeen matemaattisen arvon (nettovarallisuuden) perusteella pääomatulo- ja ansiotulo-osuuksiin. Pääomatulo-osuudesta 35 prosenttia olisi veronalaista pääomatuloa ja ansiotulo-osuudesta 70 prosenttia veronalaista ansiotuloa. 5 Pääomatulo-osuuden laskemisessa sovellettava korko sidottaisiin pitkään valtionlainakorkoon. Kun pääomatuloverokantaa merkitään τ p ja valtionlainakorkoa r, pääomatulo-osuuden määrittävä korko β voidaan laskea seuraavasti: β = (1-τ p )r prosentin sääntö on käytössä nykyjärjestelmässä ja pyrkii ottamaan huomioon ansiotulo-osingon verotuksessa osinkoon jo kohdistuvan yhtiöveron. Sääntö on kuitenkin varsin karkea. Toinen vaihtoehto olisi ottaa yhtiövero huomioon hyvitysmenettelyn kautta (vrt. yhtiöveron hyvitysjärjestelmä). 6

7 Järjestelmää suunniteltaessa on tavoiteltu sitä, että listaamattoman osingon pääomatulo-osuuden kokonaisveroaste (ml. yhteisövero) vastaisi pääomatuloverokantaa, 30 prosenttia. 22 prosentin yhteisöverokannalla ja 30 prosentin pääomatuloverokannalla tämä tulos saavutetaan osapuilleen kun osingosta 35 prosenttia luetaan pääomatuloon. Tällä tavoitellaan sitä, että listaamattomasta yhtiöstä saadun osingon veroaste vastaisi omistajan vaihtoehtoisen sijoituksen veroastetta. Vaihtoehtoinen sijoituskohteen ajatellaan tässä olevan verollinen sijoituskohde kuten talletus, joukkovelkakirjalaina tai sijoitusasunto. 6 Tällä tavoin pyritään siihen että verotus ei vääristä yrityksen rahoitusvalintaa oman pääoman ja velan välillä eikä myöskään päätöstä siitä investoiko omistaja yritykseen vai muihin sijoituskohteisiin. Osingon jakamisessa ansio- ja pääomatuloosuuksiin sovellettava korko on valittu tukemaan tätä neutraalisuustavoitetta. Vertailukohtana voidaan viitata Norjan neutraaliin osinkoveromalliin, jossa a) korko on asetettu samalla tavoin ja b) velan ja oman pääoman kokonaisveroasteet ovat normaalituoton osalta samat. Tätä asiaa tarkastellaan vielä jäljempänä. Vaihtoehto 4. ACE-malli Malli on henkilöverotuksen osalta samanlainen kuin Klassinen malli. Kaikki osinkoverohuojennukset poistetaan ja pääomatuloverokanta nostetaan 30 prosenttiin. Yhtiöverotus sen sijaan eroaa: yhteisöverokanta säilyy nykyisessä 26 prosentissa, mutta verotettavaa voittoa laskettaessa vähennetään yhtiön oman pääoman perusteella laskettava ACE-vähennys. Vähennyksen määrä lasketaan kertomalla yhtiön (korjattu) nettovarallisuus pitkää valtionlainakorkoa vastaavalla korolla. Tätä järjestelmää sovelletaan kaikkiin yhteisöihin. ACEmallissa yhteisöveron efektiivisen tason voidaan odottaa olevan keskimäärin samaa tasoa kuin edellä esitetyissä muissa malleissa, jossa verokanta alenee 22 prosenttiin. ACE-malli on kuitenkin vaikutuksiltaan varsin erilainen kuin esimerkiksi Klassinen malli. Se poistaa velan ja oman pääoman eriävän kohtelun verotuksessa ja alentaa omalla pääomalla rahoitetun investoinnin pääomakustannusta. Osingon ja osakkeiden luovutusvoittojen kokonaisveroasteet vastaavat normaalituoton osalta muiden pääomatulojen veroasteita. Mallin erityinen tavoite on verotuksen neutraalisuuden parantaminen. Yhteenveto Esiteltyjen neljän uudistusvaihtoehdon tavoitteita ja rakenteellisia ominaisuuksia voidaan luonnehtia seuraavasti. Klassinen malli pyrkii vahvistamaan investointi- ja kasvuvaikutuksia keventämällä yhtiötason verotusta. Se kiristää varsin selvästi osinkoverotusta ja muuta pääomatulojen verotusta ja pyrkii tällä tavoin poistamaan nykyjärjestelmään liittyviä epäkohtia. Lisäksi henkilöverotusta kiristämällä se kerää verotuottoja yhteisöverokevennyksen rahoittamiseksi. Klassinen malli ei sisällä mitään järjestelyjä yrityksen rahoitus ja investointipäätösten neutraalisuuden takaamiseksi. Mukailtu klassinen malli poikkeaa edellisestä lähinnä siinä, että pienyrittäjien kannustimia sijoittaa omaan yritykseen vahvistetaan. Mukailtu klassinen malli edellyttää uudenlaista omistajayrittäjän käsitteen määrittelyä. Mukailtu nykymalli perustuu nykyjärjestelmän rakenteisiin. Kasvuvaikutuksia haetaan osaksi samalla tavalla kuin Klassisessa mallissa yhtiötason verotuksen keventämisellä. Samalla kuitenkin 6 Valinta ei ole ongelmaton sillä markkinoilla on myös verottomia sijoituskohteita kuten omistusasunto, ps-tilit ja eläkevakuutus. 7

8 myös henkilöverotuksen muutokset tähtäävät tehokkuus- ja kasvuvaikutusten paranemiseen. Osingoille nykyjärjestelmässä annettuja kevennyksiä rajoitetaan selvästi. Osinko ja muu pääomatuloverotus kiristyy kuitenkin vähemmän kuin klassisessa mallissa. Listaamattomasta yhtiöstä saadun normaalituoton muita osinkoja kevyempi verotus tavoittelee neutraalisuutta yhtiön rahoitus- ja investointipäätösten suhteen. Malli toteutetaan tekemällä lähinnä parametrimuutoksia Suomen nykyiseen verotukseen. Se on neutraalisuusominaisuuksiensa osalta suhteellisen herkkä näille parametriarvolle. ACE-malli toteuttaa samat muutokset henkilöverotuksessa kuin Klassinen malli. Yhtiön verotuksessa keventäminen toteutetaan ACE-vähennyksellä. Mallin keskeinen tavoite on parantaa neutraalisuutta ja vahvistaa investointikannustimia. 5. Vaikutus investointikannustimeen eri vaihtoehdoissa 5.1 Yleistä - menetelmä Tässä jaksossa tarkastellaan verotuksen vaikutusta investointien tasoon ja kohdentumiseen eri uudistusvaihtoehdoissa pitäen vertailukohtana nykyjärjestelmää. Laskelmat kuvaavat tilannetta, jossa investoinnin toteuttaa osakeyhtiö ja sen edustava omistaja on kotimainen yksityishenkilö. Rahoitusvaihtoehtoja on kolme: velka, uusi osakeanti ja pidätetyt voitot. Investointikohde on kuluva käyttöomaisuusinvestointi. Sovellettava menetelmäkehikko ns. King-Fullerton menetelmä jota on yleisesti sovellettu mm.veroreformien arvioimisessa ja kansainvälisissä vertailuissa. 7 Siinä käytetään kahta eri tapaa kuvata verotuksen vaikutusta investointeihin. Näistä ensimmäinen, pääomakustannus p, kuvaa marginaali-investoinnin 8 reaalista minimituottoa ennen veroja, joka investoinnin on ansaittava, jotta sen tuotosta voidaan kattaa rahoittajan vaatima korvaus ja yrityksen verot. p on siis indikaattori sille, miten verotus vaikuttaa investointikynnykseen ja edelleen investointien määrään taloudessa. Verotus in investointineutraalia jos pääomakustannus p on yhtä suuri kuin reaalikorko. Vastaavasti jos p ylittää (alittaa) koron, pääomaverotus syrjii (suosii) investointeja yrityssektoriin. Verotus on neutraalia (epäneutraalia) investointien kohdentumisen suhteen, jos p on sama (vaihtelee) erilaisissa investointikohteissa. Toinen mittari on investoinnin efektiivinen rajaveroaste, METR, joka kuvaa verojen osuutta marginaalisen investoinnin tuotosta. Se lasketaan jakamalla investoinnin verokiila, w = p - s, investoinnin bruttotuotolla, p. Eli (1) METR = p s, p missä s on investoinnin rahoittajan saama reaalinen nettotuotto verojen jälkeen. METR, p ja s ovat kaikki reaalisia, inflaatiosta puhdistettuja suureita. King-Fullerton menetelmän peruskaava pääomakustannukselle on: 7 Ks. King ja Fullerton (1984) ja esim. Sorensen Marginaali-investoinnilla tarkoitetaan uutta (suunnitteilla olevaa) minimituottoista investointia. 8

9 p = 1 A ( ρ π + δ ) δ, τ 1 f missä A on verotuksessa vähennettävien poistojen ja erilaisten investointikannustimien tuottaman verosäästön nykyarvo, ρ on investoinnin rahoituskustannus (rahoittajan tuottovaatimus ennen veroja), joka vaihtelee rahoitusmuodoittain, π on inflaatio, δ on pääoman kulumisaste ja τ f on yhtiöverokanta. Vastaavasti s lasketaan seuraavasti: s = (1-τ p )r -π, missä r on korko (vaihtoehtoisen sijoituskohteen tuottoaste) ja τ p tämän tulon henkilöveroaste. Laskelmissa sovellettua menetelmää kuvataan tarkemmin liitteessä Laskelmissa sovelletut parametriarvot Laskelmien perusvaihtoehdossa reaalikorko kiinnitetään 3 prosentiksi. Laskelmat tehdään kolmella inflaatiotasolla, 0, 2 ja 4 prosenttia. Nimelliskorko, jonka oletetaan määräytyvän reaalikoron ja inflaation summana, on siten eri inflaatiovauhdeilla 3, 5 ja 7 prosenttia. Investointikohde on koneinvestointi, jonka teknis-taloudellinen kulumisaste on 12 prosenttia 9. Taulukkoon 1 on koottu laskennassa sovelletut veroparametriarvot. Osingon jakamisessa ansio- ja pääomatulo-osuuksiin sovellettava korko (N-korko) ja ACE-korko ovat malleissa 3 ja 4 sidottuja nimelliseen markkinakorkoon ja siksi niiden arvo vaihtelee inflaation mukaan. ACE-korko on suoraan nimelliskorko. N-korko taas vastaa nimelliskorkoa pääomaveron jälkeen. Nykyjärjestelmässä N-korko on kiinteä 9 prosenttia. Nykyjärjestelmästä mukautetun mallin split-% on asetettu vastaamaan markkinakorkoa pääomaveron jälkeen. Koneinvestoinnin poistoprosentti oletetaan uudistusmalleissa nykyiseksi, 25 prosenttia. Taulukko 1 Veroparametrit (%) Veroparametri Nykyjärjestelmä Uudistusvaihtoehdot 1 2 Klassinen Mukautettu klassinen 3 Mukautettu nykymalli 4 ACEmalli Yhteisöverokanta Pääomatulon verokanta Ansiotulon rajaveroaste 30/ /50 - Osingosta veronalaista /100 35/ N-korko/ACE-korko ,1/3,5/4,9 3/5/7 Euromääräinen osinkoverokynnys Poisto-% 0/25 0/25 0/25 0/25 0/25 9 Pääoman kulumisaste kuvaa pääoman jälleenhankinta-arvon alenemista. Siten poistoprosentti ja pääoman kulumisaste ovat vertailukelpoisia vain silloin, kun ei ole inflaatiota. 10 N-korko viittaa osingon pääomatulo-osuuden erottamisessa sovellettavaan korkoon, joka nykyisin 9 prosenttia. Mukautetussa nykymallissa ja ACE-mallissa se on sidottu nimelliskorkoon ja vaihtelee siten inflaation mukaan. 9

10 5.3 Laskelmat Taulukossa 1 esitetään laskelmia investoinnin pääomakustannuksesta listatuissa yhtiöissä nykyjärjestelmässä ja uudistusmalleissa. taulukossa 2 on vastaavat laskelmat listaamattomille yhtiöille. Laskelmat esitetään kolmelle rahoitusmuodolle ja kolmella inflaatiotasolla. Taulukoissa 2 ja 3 investointikohteena on kulumaton käyttöomaisuus. 11 Myöhemmin tarkastellaan teollisuuden koneinvestointia (Taulukko 4). a. Investoinnin pääomakustannus kun pääoma on kulumatonta Tarkastellaan aluksi pääomakustannuksen muutosta listatuissa yhtiöissä (Taulukko 2) kun taloudessa ei ole inflaatiota. Velalla rahoitetun investoinnin pääomakustannus on 0-inflaatiolla 3 prosenttia kaikissa vaihtoehdoissa ja vastaa reaalikorkoa. Veroperustemuutokset kuten yhtiöverokannan aleneminen ai aiheuta muutosta, koska velan korkovähennys poistaa yhtiötason verokiilan kaikissa tapauksissa. Myöhemmin tullaan havaitsemaan että tulos muuttuu kun tuodaan pääoman kulumisesta poikkeavat veropoistot. Taulukko 2. Investoinnin pääomakustannus listatuissa yhtiöissä (reaalikorko 3 %, kulumaton käyttöomaisuus) Rahoitusmuoto Inflaatio, Nykyjärjestelmä Uudistusvaihtoehdot % 1 2 Klassinen Mukautettu klassinen 3 Mukautettu nykymalli 4 ACE-malli Osakeanti 0 3,63 % 3,85 % 3,85 % 3,41 % 3,00 % 2 3,58 % 3,59 % 3,59 % 2,89 % 3,00 % 4 3,67 % 3,85 % 3,85 % 2,82 % 3,00 % Pidätetyt voitot 0 3,77 % 3,56 % 3,56 % 3,56 % 2,70 % 2 3,58 % 3,14 % 3,14 % 3,14 % 2,34 % 4 3,40 % 2,59 % 2,59 % 2,59 % 1,90 % Velka 0 3,00 % 3,00 % 3,00 % 3,00 % 3,00 % 2 2,30 % 2,44 % 2,44 % 2,44 % 2,30 % 4 1,59 % 1,87 % 1,87 % 1,87 % 1,59 % Pidätetyillä voitoilla rahoitetun investoinnin pääomakustannus alenee. Aleneminen on kolmessa ensimmäisessä mallissa seurausta yhteisöverokannan laskusta ja neljännessä mallissa ACEvähennyksestä. Henkilöverotuksen kiristyminen ei juuri heijastu pääomakustannukseen sillä verokannan nousu 30 prosenttiin vaikuttaa sekä investoinnin nettotuottoon että omistajan vaihtoehtoiskustannukseen. Nämä vaikutukset kumoavat pääosin toisensa. ACE-mallin matala pääomakustannus verrattuna muihin johtuu kahdesta tekijästä. ACE-vähennys eliminoi yritysveron vaikutuksen marginaalisen investoinnin tuottoon. Pidätettyjen voittojen osalta vastaavaa efektiä ei ole muissa malleissa. Toinen tekijä perustuu siihen että luovutusvoittojen efektiivinen veroaste on nimellistä pääomaverokantaa alempi (ks. Liite1). 11 Tapauksen voi tulita myös niin että käyttöomaisuus on kuluvaa ja poistokelpoista ja veropoistoaste vastaa pääoman todellista kulumista. Kummassakin tapauksessa poistojen vaikutus pääomakustannukseen poistuu. Tiettyä pääoman kulumisastetta vastaa kuitenkin kullakin inflaatiotasolla eri veropoistoaste. Vaadittu veropoisto nousee inflaation mukana. 10

11 Osakeantirahoituksen kustannus nousee kahdessa ensimmäisessä uudistusvaihtoehdossa ja laskee kahdessa viimeisessä. Kahdessa ensimmäisessä mallissa osinkoverotus kiristyy koska niissä siirrytään osingon täysimääräiseen verottamiseen. Yhtiöverokannan lasku hillitsee vaikutusta. Pääomaverokannan korottamisen ei vaikuta pääomakustannukseen koska myös vaihtoehtoiskustannus muuttuu samalla asteella. ACE-mallin pääomakustannus vastaa reaalikorkoa mikä heijastaa mallin neutraalisuutta. Tarkastellaan seuraavaksi pääomakustannusta positiivisella inflaatiolla (Taulukko 2). Havaitaan että inflaation noustessa kaikissa verojärjestelmissä velalla ja pidätetyillä voitoilla rahoitetun investoinnin pääomakustannus laskee ja osakerahoitetun pysyy karkeasti ottaen ennallaan. Pidätettyjen voittojen osalta vaikutus on nähtävästi seurausta luovutusvoittojen efektiivisen veroasteen alenemisesta nimelliskoron noustessa. Viivästyneen veron nykyarvo pienenee kun inflaatio nostaa omistajan diskonttokorkoa. Inflaation huomioiminen ei juuri muuta päätelmiä uudistusten vaikutuksista. Pääomakustannuksen lasku siirryttäessä mukautettuun nykymalliin olisi inflaatio-oloissa hieman suurempi kuin ilman inflaatiota. ACE-malli on osakeannilla rahoitetun investoinnin tapauksessa immuuni inflaation vaikutukselle. Taulukko 3. Investoinnin pääomakustannus listaamattomissa yhtiöissä (reaalikorko 3 %, kulumaton käyttöomaisuus) Listaamattomat Rahoitusmuoto Inflaatio, % Nykyjärjestelmä Uudistusvaihtoehdot 1 2 Klassinen Mukautettu klassinen 3 Mukautettu nykymalli MTR 30 % MTR 50 % MTR 30 % MTR 50 % 4 ACE-malli Osakeanti 0 1,13 % -2,06 % 3,85 % 3,01 % 3,05 % 3,13 % 3,00 % 2 3,16 % 1,22 % 3,59 % 2,25 % 2,79 % 3,41 % 3,00 % 4 7,56 % 4,67 % 3,85 % 1,89 % 2,54 % 3,74 % 3,00 % Pidätetyt voitot 0 0,54 % -2,78 % 3,56 % 3,56 % 3,20 % 2,55 % 2,70 % 2 3,05 % -0,26 % 3,14 % 3,14 % 2,81 % 2,20 % 2,34 % 4 5,57 % 2,25 % 2,59 % 2,59 % 2,31 % 1,79 % 1,90 % Velka 0 3,00 % 3,00 % 3,00 % 3,00 % 3,00 % 3,00 % 3,00 % 2 2,30 % 2,30 % 2,44 % 2,44 % 2,44 % 2,44 % 2,30 % 4 1,59 % 1,59 % 1,87 % 1,87 % 1,87 % 1,87 % 1,59 % Taulukossa 3 tarkastellaan investoinnin verokiilaa listaamattomissa yhtiöissä. Laskelmien oletukset ovat samat kuin edellä. Klassisessa järjestelmä ja ACE-malli kohtelevat listattuja ja listaamattomia yhtiöitä samalla tavoin. Keskitytään siksi jatkossa muihin malleihin. Nykyjärjestelmän ja mukautetun nykymallin osalta laskelmiin on valittu tapaus, jossa omistaja saa osingon osaksi ansiotulona. 12 Laskelmat on esitetty kahdella ansiotulon rajaveroasteella, 30 ja 50 prosenttia. Nykyjärjestelmän osalta havaitaan aiemmista selvityksistä tuttu matala, jopa negatiivinen pääomakustannus erityisesti matalalla inflaatiolla ja korkealla MTR:llä (Kari 2009b, ks.myös Liite 3). tapauksissa. Vaikutus liittyy ansiotulon ja pääomatulon välisen veroaste-eron virittämään kannustimeen kasvattaa nettovarallisuutta. Korkealla inflaatiolla (4 prosenttia) vaikutus näyttäisi kääntyvän päinvastaiseksi; pääomakustannus nousee hyvin korkeaksi. Tämä havainto ei ole täysin yllättävä sillä aiemmissa selvityksissä on havaittu pääomakustannuksen herkkyys pääomatulo- 12 Nykyjärjestelmän osalta on lisäksi oletettu, että pääomatulona verotettava osinko on kokonaan verovapaa. liitteessä 1 tarkastellaan lähemmin verokynnysten vaikutusta laskelmiin. 11

12 osingon laskemisessa käytettävän 9 prosentin tuottoasteen ja markkinakoron erotukselle (esim. Kari 2009b). Taulukon 3 luvuissa näkyvä suuri vaikutus viittaa kuitenkin siihen, että inflaatiolla voi olla myös muita vaikutuskanavia. Nykyjärjestelmä näyttäisi joka tapauksessa olevan erittäin inflaatioherkkä. Siirtyminen klassiseen malliin nostaisi omalla pääomalla rahoitettavan investoinnin pääomakustannusta varsin selvästi (matala inflaatio). Osaksi tämä johtuu lähtötason mataluudesta. Muutos tarkoittaisi siirtymistä voimakkaista kannusteista investointeja syrjivään järjestelmään. Malleissa 2-3 pääomakustannuksen nousu olisi maltillisempaa ja selittyy pääosin matalalla lähtötasolla. Mukautetussa klassisessa mallissa ja mukautetussa nykymallissa yrittäjän osinkoihin sovelletaan kevennettyä verokohtelua. Tämä näkyy selvästi myös tuloksissa. Osakeantirahoituksen pääomakustannus on niissä lähellä reaalikorkoa 0-inflaatiolla ja pysyy tällä tasolla tai laskee (mukailtu klassinen) inflaation noustessa. Pidätetyillä voitoilla rahoitetun investoinnin pääomakustannus on kolmannessa uudistusmallissa (mukautettu nykymalli) nollainflaatiolla reaalikoron tuntumassa ja selvästi matalampi kuin malleissa 1-2. Tämä osoittaa sen, että nettovarallisuuteen perustuva osingon pääomatulo-osuuden erottaminen vaikuttaa myös pidätetyillä voitoilla rahoitetun investoinnin pääomakustannukseen. Kaikki uudistusmallit ovat selvästi vähemmän herkkiä inflaation vaikutukselle kuin nykyjärjestelmä. Mallien 3-4 osalta tätä ilmeisesti edistää se, että ACE-korko ja N-korko ovat sidottuja markkinakorkoon. b. Investoinnin pääomakustannus kun pääoma kuluvaa Taulukossa 4 tarkastellaan pääomakustannusta tilanteessa jossa investointikohde on teollisuuden koneinvestointi jonka kulumisaste on 12 prosenttia ja veropoistoaste 25 prosenttia nykyjärjestelmässä ja uudistusmalleissa. Kun verrataan Taulukon 4 listattuja yhtiöitä koskevia lukuja Taulukkoon 2, havaitaan että 0- inflaatiolla pääomakustannus on useimmissa tapauksissa nyt alempi, 2 prosentin inflaatiolla se on likipitäen sama ja 4 prosentin inflaatiolla korkeampi kuin Taulukossa 2. Vaikutus liittyy veropoistoihin. Laskelmista voidaan päätellä, että 0-inflaatiolla 25 prosentin konepoisto on ylimitoitettu suhteessa pääoman kulumiseen. Kahden prosentin inflaation oloissa se on karkeasti ottaen neutraalilla tasolla ja neljän prosentin inflaatiolla veropoisto on alimitoitettu. ACE-malli on poistoasteen suhteen neutraali. Tämä tulee selvästi esiin osakeantirahoituksen osalta, mutta myöskään pidätetyillä voitoilla rahoitetun investoinnin pääomakustannus ei juuri eroa taulukon 2 luvuista. Päätelmät uudistuksen vaikutuksesta pysyvät lähes samoina kuin edellä. Listatuissa osakerahoitetun investoinnin pääomakustannus nousee malleissa 1-2 ja laskee malleissa 3-4. Pidätettyjen voittojen pääomakustannus laskee kuten edellä. Velalla rahoitetun investoinnin pääomakustannuksessa havaitaan 0-inflaatiolla lievä nousu kolmessa ensimmäisessä uudistusmallissa jota taulukossa 2 ei esiintynyt. Ero selittyy yhtiöverokannan alenemisen ja veropoistojen ylimitoituksen yhteisvaikutuksella. Kun veropoistot ovat pääoman kulumista nopeammat, poistojen tuottama (ylimääräinen) verohyöty vähenee yhtiöverokannan alentuessa. Tämä nostaa yritystason verorasitusta ja edelleen pääomakustannusta. Ilmiötä kutsutaan taloustieteellisessä kirjallisuudessa veroparadoksiksi (Sinn 1987). 12

13 Tuloksissa kiinnittää huomiota myös mallin 3 vähäinen inflaatioherkkyys. Taulukko 4 Investoinnin pääomakustannus listaamattomissa ja listatuissa yhtiöissä, kuluva käyttöomaisuus (reaalikorko 3, teollisuuden koneinvestointi) A. Listatut Rahoitusmuoto Inflaatio, Nykyjärjestelmä Uudistusvaihtoehdot % 1 2 Klassinen Mukautettu klassinen 3 Mukautettu nykyjärjestelmä 4 ACE-malli Osakeanti 0 3,17 % 3,48 % 3,48 % 3,04 % 3,00 % 2 3,45 % 3,52 % 3,52 % 2,82 % 3,00 % 4 3,84 % 4,04 % 4,04 % 3,02 % 3,00 % Pidätetyt voitot 0 3,31 % 3,19 % 3,19 % 3,19 % 2,73 % 2 3,46 % 3,06 % 3,06 % 3,06 % 2,35 % 4 3,57 % 2,79 % 2,79 % 2,79 % 1,86 % Velka 0 2,63 % 2,69 % 2,69 % 2,69 % 2,63 % 2 2,32 % 2,43 % 2,43 % 2,43 % 2,32 % 4 1,97 % 2,14 % 2,14 % 2,14 % 1,97 % B. Listaamattomat Rahoitusmuoto Inflaatio, % Nykyjärjestelmä Uudistusvaihtoehdot 1 2 Klassinen Mukautettu klassinen 3 Mukautettu nykyjärjestelmä MTR 30 % MTR 50 % MTR 30 % MTR 50 % 4 ACE-malli Osakeanti 0 2,18 % 0,55 % 3,48 % 2,64 % 2,85 % 3,24 % 3,00 % 2 3,86 % 3,38 % 3,52 % 2,18 % 2,75 % 3,43 % 3,00 % 4 7,95 % 6,43 % 4,04 % 2,09 % 2,64 % 3,66 % 3,00 % Pidätetyt voitot 0 1,59 % -0,17 3,19 % 3,19 % 3,00 % 2,65 % 2,73 % 2 3,75 % 1,89 % 3,06 % 3,06 % 2,77 % 2,23 % 2,35 % 4 5,96 % 4,01 % 2,79 % 2,79 % 2,41 % 1,72 % 1,86 % Velka 0 2,63 % 2,63 % 2,69 % 2,69 % 2,69 % 2,69 % 2,63 % 2 2,32 % 2,32 % 2,43 % 2,43 % 2,43 % 2,43 % 2,32 % 4 1,97 % 1,97 % 2,14 % 2,14 % 2,14 % 2,14 % 1,97 % Taulukon B-osassa tarkastellaan listaamattomia yhtiöitä. Nykyjärjestelmässä oman pääoman pääomakustannus vaihtelee edelleen voimakkaasti, vaikkakin hieman vähemmän kuin edellä. Erityisesti matalimmat pääomakustannuksen arvot ovat nyt hieman korkeampia (0-inflaatio) mutta sama näkyy myös 2 ja 4 prosentin inflaatiolla. Vertailemalla Taulukoiden 3 ja 4 tuloksia nousee esiin päätelmä, jonka mukaan listaamattomien yhtiöiden verotus suosii investointeja kulumattomaan varallisuuteen. Tulos saattaa selittyä sillä, että veropoistot pienentävät investointien tasearvoja ja yhtiön nettovarallisuutta. Nettovarallisuuden kasvattamisesta saatava hyöty vähenee ja myös tästä syntyvä investointikannustin. Voi olla hyvä huomata, että myös ACE-vähennys lasketaan nettovarallisuuden perusteella, mutta ao. mallin pääomakustannus on riippumaton poistoista. Muulta osin edellä Taulukon 3 yhteydessä tehdyt päätelmät pitkälti pätevät edelleen. Voidaan kuitenkin havaita että pääoman kulumisen tuominen mukaan lisää jonkin verran Klassisen mallin ja Mukaillun nykymallin (MTR 50 %) inflaatioherkkyyttä osakeantirahoituksen tapauksessa. 13

14 c. Investoinnin efektiivinen veroaste Tarkastellaan seuraavaksi investoinnin efektiivistä rajaveroastetta. Tämä mittari kuvaa verotuksen vaikutusta investointi ja säästämiskannusteeseen. Laskelmat osoittavat selvästi sen, että pääoman efektiivinen veroaste on hyvin herkkä inflaatiolle. Listatuissa METR vaihtelee nykyjärjestelmässä 18 prosentista 73 prosenttiin ja uudistusmalleissa 20 prosentista 78 prosenttiin. Listaamattomissa yhtiöissä vaihtelu on erityisesti nykyjärjestelmässä vielä suurempaa. Inflaation nousu nollasta kahteen prosenttiin, nostaa efektiivistä veroastetta prosenttiyksikköä. Nousu kahdesta neljään prosenttiin nostaa pääomakustannusta saman verran edelleen. Myös ACE-mallissa METR nousee inflaation mukana. Vaikutus tullee pääosin henkilötason verotuksesta. Laskelmat antavat varsin samansuuntaisen kuvan eri uudistusmalleista kuin pääomakustannus edellä. Kuva verotuksen vaikutuksesta investointeihin on kuitenkin vaikeammin erotettavissa näistä laskelmista kuin pääomakustannusta koskevista tuloksista. Tämä johtuu siitä että suuri osa veroasteesta johtuu säästäjän saaman tuoton korkeasta efektiivisestä veroasteesta. Jos ollaan erityisesti kiinnostuneita investoinneista, pääomakustannus on ehkä informaatioarvoltaan parempi mittari. Reaalikorko on siinä selvä mittapuu. Poikkeamat sen tasosta kertovat verotuksen vääristävästä vaikutuksesta investointeihin. METR:n osalta vastaavaa mittapuuta on vaikeampi löytää. Taulukko 5 Investoinnin efektiivinen rajaveroaste METR, kuluva käyttöomaisuus (reaalikorko 3%, teollisuuden koneinvestointi) A. Listatut Rahoitusmuoto Inflaatio, Nykyjärjestelmä Uudistusvaihtoehdot % 1 2 Klassinen Mukautettu klassinen 3 Mukautettu nykymalli 4 ACE-malli Osakeanti 0 31,9 % 39,6 % 39,6 % 31,0 % 30,0 % 2 53,7 % 57,4 % 57,4 % 46,8 % 51,6 % 4 72,9 % 77,7 % 77,7 % 70,2 % 71,8 % Pidätetyt voitot 0 34,8 % 34,2 % 34,2 % 34,2 % 23,2 % 2 53,8 % 51,0 % 51,0 % 51,0 % 36,2 % 4 70,8 % 67,7 % 67,7 % 67,7 % 51,7 % Velka 0 17,8 % 21,8 % 21,8 % 21,8 % 20,1 % 2 31,1 % 38,2 % 38,2 % 38,2 % 35,4 % 4 47,3 % 58,0 % 58,0 % 58,0 % 54,4 % B. Listaamattomat Rahoitusmuoto Inflaatio, % Nykyjärjestelmä Uudistusvaihtoehdot 1 2 Klassinen Mukautettu klassinen 3 Mukautettu nykymalli MTR 30 % MTR 50 % MTR 30 % MTR 50 % 4 ACE-malli Osakeanti 0 1,1 % <0 39,6 % 20,5 % 26,3 % 35,1 % 30,0 % 2 58,6 % 52,6 % 57,4 % 31,1 % 45,4 % 56,3 % 51,6 % 4 86,9 % 83,8 % 77,7 % 56,9 % 66,0 % 75,4 % 71,8 % Pidätetyt voitot 0 <0 <0 34,2 % 34,2 % 30,1 % 20,9 % 23,2 % 2 57,4 % 15,4 % 51,0 % 51,0 % 45,8 % 32,8 % 36,2 % 4 82,5 % 74,1 % 67,7 % 67,7 % 62,6 % 47,6 % 51,7 % Velka 0 17,8 % 17,8 % 21,8 % 21,8 % 21,8 % 21,8 % 20,1 % 2 31,1 % 31,1 % 38,2 % 38,2 % 38,2 % 38,2 % 35,4 % 4 47,3 % 47,3 % 58,0 % 58,0 % 58,0 % 58,0 % 54,4 % 14

15 6. Yhteenveto Tässä muistiossa esitellään neljä yritys- ja pääomatuloverotuksen uudistusvaihtoehtoa ja tarkastellaan niiden vaikutuksia investointikannustimeen. Uudistuksella pyritään parantamaan yritys- ja pääomatulojen verotuksen kasvuvaikutuksia vahvistamalla investointikannustimia ja tervehdyttämällä verotuksen ohjausvaikutuksia. Samalla pyritään minimoimaan mahdollisuuksia verosuunnitteluun ja siten vahvistamaan tuloveron oikeudenmukaisuutta. Näihin tavoitteisiin pyritään yhteisöverotuksessa keventämällä sen keskimääräistä tasoa. Henkilöverotuksessa osinkoverotuksen rakenteita korjataan tukemaan paremmin kasvua ja resurssien tehokasta käyttöä. Uudistusmallit ovat seuraavat - Klassisessa mallissa yhteisöverokanta alenee 22 prosenttiin ja pääomaverokanta nousee 30 prosenttiin. Osinkoveron kevennykset poistetaan. Klassinen malli ei sisällä järjestelyjä yrityksen rahoitus ja investointipäätösten neutraalisuuden takaamiseksi. - Mukautettu on muuten kuin klassinen malli, mutta kohdentaa yrittäjille kevennyksen. Yrittäjän osingosta on verollista 35 prosenttia euroon asti. - Mukailtu nykymalli: Yhteisöverokanta alenee 22 prosenttiin ja pääomaverokanta nousee 30 prosenttiin. Osinkoverotuksessa nykyinen jako listattuihin säilyy. Listaamattoman yhtiön osingon jakaminen ansio- ja pääomatulo-osuuksiin säilyy. Jaossa sovellettava korko on valtionlainakorko pääomatuloveron jälkeen. Järjestely tavoittelee neutraalisuutta velan ja oman pääoman välillä. - ACE-mallissa yhtiö vähentää omaan pääomaan sidotun ACE-vahennyksen. Yhteisöverokanta on nykyinen 26 prosenttia. Henkilöverotuksessa osinkoverohuojennukset poistetaan ja verokanta nostetaan 30 prosenttiin. Luvussa 5 raportoitujen laskelmien mukaan siirtyminen Klassiseen malliin nostaa listattujen yhtiöiden osalta osakeannilla rahoitetun investoinnin pääomakustannusta, mutta alentaa pidätetyillä voitoilla rahoitetun investoinnin pääomakustannusta. Pidätettyjen voittojen pääomakustannus lähenee velan pääomakustannusta ja tältä osin uudistus parantaa neutraalisuutta. Koska pidätetyt voitot on tärkein rahoitusmuoto investoinnin keskimääräinen pääomakustannus [kesken] alenee. Yhtiöveron laskun vaikutus on tässä keskeinen. Listaamattomissa yhtiöissä nykyjärjestelmä on erittäin epäneutraali ja siinä pääomakustannus voi olla hyvin matala. Klassinen malli johtaa omalla pääomalla rahoitetun investoinnin pääomakustannuksen varsin voimakkaaseen nousuun varsinkin matalalla inflaatiolla. Mukaillussa klassisessa järjestelmässä yrittäjän osinkojen kevennetty verotus lieventää pääomakustannuksen nousua osakerahoituksen osalta. Tämä koskee kuitenkin vain niitä yrittäjiä joiden marginaaliveroasteeseen huojennus vaikuttaa. Pääomakustannuksen nousu on yhtä suuri pidätetyillä voitoilla rahoitetun investoinnin osalta kuin klassisessa mallissa. Osinkohuojennus ei siis vaikuta siihen. Mukailtu nykyjärjestelmä sisältää pieniä kevennyksiä sekä listattujen että listaamattomien yhtiöiden osinkojen verotuksessa. Listatuissa yhtiöissä osakeannilla ja pidätetyillä voitoilla rahoitettujen investointien pääomakustannukset alenevat lievästi. Poikkeama reaalikorosta on enää varsin pieni. Aleneminen selittyy pääosin yhteisöverokannan laskulla. 15

16 Listaamattomien yhtiöiden omalla pääomalla rahoitetun investoinnin pääomakustannus nousee mutta nousu on selvästi pienempää kuin klassisessa mallissa. Pääomatulo-osingon kevennetty henkilötason verotus vaikuttaa sekä osakeannilla rahoitetun että pidätetyillä voitoilla rahoitetun investoinnin pääomakustannukseen. Pääomakustannus vaihtelee reaalikoron molemmin puolin suhteellisen kapeassa vaihteluvälissä. Koska malli on sama kaikille listaamattomille yhtiöille, neutraalisuutta parantava huojennus koskee kaikkia niiden omistajia. Kevennyksen vaikutus suhteellisen hyvät neutraalisuusominaisuudet ulottuvat selvästi laajemmalle alueelle verrattuna esimerkiksi Mukaillun klassisen mallin kevennykseen. Vertailtavista malleista ACE-malli toteuttaa investointineutraalisuuden parhaiten. Osakerahoituksen pääomakustannus on siinä aina reaalikoron suuruinen. Velalla ja pidätetyillä voitoilla rahoitetun investoinnin pääomakustannukset poikkeavat reaalikorosta alaspäin, varsinkin korkealla inflaatiolla. Vaikka verotus ei ole tältä osin täysin neutraalia se ei kuitenkaan syrji vaan pikemminkin suosii investointeja; tekee sen lisäksi suhteellisen maltillisesti. Tämä suosinta ei ole seurausta ACEvähennyksestä vaan muista tekijöistä. Näiden rahoitusmuotojen kustannukset ovat lisäksi varsin lähellä toisiaan, joten rahoitusmuodon valinta ei vääristy. Kaikki uudistusmallit ovat vähemmän herkkiä inflaatiolle kuin nykyjärjestelmä. Samoin uudistusmallit ovat vähemmän herkkiä sille onko pääoma kuluvaa vai kulumatonta. Vielä keskeneräisen tarkastelun perusteella (Liite 4) voidaan arvioida, että uudistusmallit parantavat myös aineellisten ja aineettomien investointien neutraalia verokohtelua. Kuten taulukoista 3 ja 4 nähdään nykyisin erityisesti matalalla inflaatiolla aineellisen investoinnin pääomakustannus voi olla nollan lähellä tai jopa negatiivinen. Inhimilliseen pääoman tehdyn investoinnin pääomakustannus on puolestaan karkeasti reaalikoron suuruinen. Uudistusmallit 3-4 loisivat varsin neutraalin järjestelmän ja myös mallit 1 ja 2 todennäköisesti parantaisivat verokohtelun yhdenmukaisuutta pienentämällä ylimitoitettua kannustinta aineellisiin investointeihin. Tässä muistiossa on tarkasteltu uudistusten kannustinvaikutuksia marginaalisen investoinnin osalta tilanteessa, jossa omistaja on kotimainen yksityishenkilö. Rajautumista tähän kysymykseen voidaan perustella sillä, että keskeinen osa uudistusta koskee yksityishenkilöiden, erityisesti yrittäjien osinkoverotusta. 16

17 Lähteet [kesken] 17

18 Liite 1. Laskelmien menetelmäkehikko [kesken] Liite 2. Lisälaskelmat [kesken] Liite 3. Nykyjärjestelmän yksityiskohtaisempi tarkastelu [kesken] Liite 4. aineeton vs. aineellinen investoiti [kesken] 18

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

Yritys- ja osinkoverotus ja riskinotto. Verotuksen kehittämistyöryhmä 13.3.2009 Essi Eerola ja Seppo Kari/VATT

Yritys- ja osinkoverotus ja riskinotto. Verotuksen kehittämistyöryhmä 13.3.2009 Essi Eerola ja Seppo Kari/VATT Yritys- ja osinkoverotus ja riskinotto Verotuksen kehittämistyöryhmä 13.3.2009 Essi Eerola ja Seppo Kari/VATT Esityksen aihe ja sisältö Peruskysymys: Miten toteuttaa neutraali pääomatulojen verotus ympäristössä,

Lisätiedot

Osakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i. Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009

Osakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i. Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009 Osakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009 Esityksen sisältö Kysymys: Miten verottaa yhtiön oman pääoman tuottoa? Suomen nykyjärj

Lisätiedot

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Kirjallisuutta Mirrlees review: Tax by design Hetemäen verotyöryhmän raportti Tulolajin valinta: Harju ja Matikka 2012 Investointivaikutukset:

Lisätiedot

LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA

LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA Oheisissa taulukoissa ja kuvioissa kuvataan osinkoverotuksen muutosta hallituksen korjatun kehyspäätöksen mukaisesti. Nykyisessä osinkoverotuksessa erotetaan toisistaan pörssiyhtiöiden

Lisätiedot

Kehysriihen veropäätökset yritys ja pääomatuloverotus

Kehysriihen veropäätökset yritys ja pääomatuloverotus 1 Kehysriihen veropäätökset yritys ja pääomatuloverotus Muistio 28.3.2013 Seppo Kari Olli Ropponen 1. Muutokset pähkinänkuoressa Hallitus esittää yhteisöverokannan alentamista nykyisestä 24,5 prosentista

Lisätiedot

Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomalainen verojärjestelmä Kokonaisveroaste Verotulojen rakenne Suurimmat muutokset Progressiosta regressioon Kokonaisveroaste

Lisätiedot

Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla. 25.3.2014 Sari Lounasmeri

Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla. 25.3.2014 Sari Lounasmeri Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla 25.3.2014 Sari Lounasmeri Pörssisäätiö edistää arvopaperisäästämistä ja arvopaperimarkkinoita Sijoittajan verotus Osingot ja luovutusvoitot / Sari

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

Yritys- ja osinkoverouudistus Mitä tehtiin ja oliko siinä järkeä? Jukka Pirttilä 20.8.2013

Yritys- ja osinkoverouudistus Mitä tehtiin ja oliko siinä järkeä? Jukka Pirttilä 20.8.2013 Yritys- ja osinkoverouudistus Mitä tehtiin ja oliko siinä järkeä? Jukka Pirttilä 20.8.2013 Sisältö 1) Tausta yritysverotuksesta mitä se on? kuka sen maksaa (kohtaanto)? kansainvälinen verokilpailu 2) Pohdintaa

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen 1 PK yrittäjän näkökulma Suomen osinkoverotuksesta Vuosina 1969 1989 voimassa osinkovähennysjärjestelmä eri muodoissaan

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

MUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT

MUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT MUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT 1 LÄHTÖKOHTA VERONSAAJAN RAHANTARVE KASVUSSA KANSAINVÄLINEN VEROKILPAILU KIRISTYY LUONNOLLISEN HENKILÖN KOKONAISVERORASITE KASVAA

Lisätiedot

Ajankohtaista veropolitiikasta. Timo Sipilä

Ajankohtaista veropolitiikasta. Timo Sipilä Ajankohtaista veropolitiikasta Timo Sipilä Pääomatulon tuloveroprosentti Pääomatulon tuloveroprosenttia korotettiin jo aiemmin 28 %:sta 30 %:iin. Nyt yhteenlasketun verotettavan pääomatulon (siis vähennysten

Lisätiedot

Osinkoverotus ja riskinoton kannustaminen. Prof. Heikki Niskakangas EK:n yrittäjävaltuuskunta 11.11.2009

Osinkoverotus ja riskinoton kannustaminen. Prof. Heikki Niskakangas EK:n yrittäjävaltuuskunta 11.11.2009 Osinkoverotus ja riskinoton kannustaminen Prof. Heikki Niskakangas EK:n yrittäjävaltuuskunta 11.11.2009 Osinkoverotus ja riski Osinkoverotuksen kehittämisellä ja riskinotolla ei ole varsinaista loogista

Lisätiedot

Yritys- ja pääomaverouudistus. efektiivinen verorasitus. H allitus julkaisi kannanoton yritys- ja pääomaverotuksen ARTIKKELEITA.

Yritys- ja pääomaverouudistus. efektiivinen verorasitus. H allitus julkaisi kannanoton yritys- ja pääomaverotuksen ARTIKKELEITA. Kansantaloudellinen aikakauskirja 100. vsk. 2/2004 ARTIKKELEITA Yritys- ja pääomaverouudistus 2005 sekä efektiivinen verorasitus Harri Hietala* VTL, tutkija Helsingin yliopisto ja HECER * Kiitän Seppo

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta

Ajankohtaista verotuksesta Ajankohtaista verotuksesta Konsultit 2HPO 1 Reaaliset käytettävissä olevat tulot desiileissä ja ylimmässä prosentissa Lähde: VATT 2 Bruttotulojen koostumuksen kehitys Lähde: VATT 3 Bruttotulojen koostumus

Lisätiedot

Seppo Kari/VATT Luonnos Syyskuu 2009. Osinkojen, osakkeiden luovutusvoittojen verotus Havaintoja Suomen järjestelmästä

Seppo Kari/VATT Luonnos Syyskuu 2009. Osinkojen, osakkeiden luovutusvoittojen verotus Havaintoja Suomen järjestelmästä Seppo Kari/VATT Luonnos Syyskuu 2009 Osinkojen, osakkeiden luovutusvoittojen verotus Havaintoja Suomen järjestelmästä 1. Johdanto Yritystoiminnan voittojen tuloverotus on toteutettu yleisesti teollisuusmaissa

Lisätiedot

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset 1 Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset Muistio 5.4.2013 (päivitetty 9.4.2013) Marja Riihelä ja Heikki Viitamäki 1 Aluksi Muistiossa tarkastellaan vuoden 2013 kehysriihessä päätettyjen veromuutosten

Lisätiedot

Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi

Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi Talous- ja elinkeinopolitiikan vaikuttajaryhmä 6.5.2015 Tero Honkavaara Johtava veroasiantuntija, EK 1 Työn verotus 450 M verokevennys pienija keskituloisille Yritysverotus

Lisätiedot

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014?

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? Raimo Immonen senior advisor ASIANAJOTOIMISTO Mitä tulossa ja ja milloin? Hallituksen veropoliittinen linjaus, mm. Varmistettavaa hyvinvointipalveluiden rahoituksen

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Tutkimukset 148. Osakkeiden normaalituoton verovapaus: Norjan osakeverotuksen malli

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Tutkimukset 148. Osakkeiden normaalituoton verovapaus: Norjan osakeverotuksen malli Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Tutkimukset 148 Osakkeiden normaalituoton verovapaus: Norjan osakeverotuksen malli Seppo Kari Outi Kröger VATT Tutkimukset 148 toukokuu 2009 VATT TUTKIMUKSET 148 Osakkeiden

Lisätiedot

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Luonnollisen henkilön saamat osingot A. Osakkeet kuuluvat henkilökohtaiseen tulolähteeseen

Lisätiedot

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Valmisteluraportit. Kehysriihessä ehdotettujen osinkoveromuutosten arviointia

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Valmisteluraportit. Kehysriihessä ehdotettujen osinkoveromuutosten arviointia Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Valmisteluraportit 18 Kehysriihessä ehdotettujen osinkoveromuutosten arviointia Sami Grönberg Seppo Kari Olli Ropponen Valmisteluraportit 18 elokuu 2013 VATT VALMISTELURAPORTIT

Lisätiedot

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA Tämä Varallisuusviesti käsittelee ulkomaisista yhtiöistä saatujen osinkojen verotukseen liittyviä käytännön seikkoja. Sampo Pankki on kansainvälisen osakesijoittamisen

Lisätiedot

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Johtamiskorkeakoulu Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Sijoitusmessut Tampere 25.3.2014 Kenen saamat tulot verotetaan Suomessa? Suomessa verotetaan Verovelvolliset Yleisesti verovelvollinen

Lisätiedot

Suomen Yrittäjät 15.03.2010. SY:n kirjalliset huomiot Hetemäen työryhmän selvittämistä osinkoveromalleista. Osinkoverotuksen kehittäminen.

Suomen Yrittäjät 15.03.2010. SY:n kirjalliset huomiot Hetemäen työryhmän selvittämistä osinkoveromalleista. Osinkoverotuksen kehittäminen. Suomen Yrittäjät 15.03.2010 SY:n kirjalliset huomiot Hetemäen työryhmän selvittämistä osinkoveromalleista Osinkoverotuksen kehittäminen Yleistä Hetemäen verotyöryhmä on laatinut selvityksen neljästä eri

Lisätiedot

Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella

Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella Logistiikkayhdistysten liitto 20.5.2011 Jussi Mustonen Maailmantalous Maailmantalouden kasvunnäkymä säilynyt vakaana 2.5-4.5-6.5 Deflaationtorjunta

Lisätiedot

VEROTUKSEN KEHITTÄMINEN

VEROTUKSEN KEHITTÄMINEN Veronmaksajain Keskusliiton ohjelma verotuksen ja julkisen talouden kehittämiseksi vuosina 2012-2015 VEROTUKSEN KEHITTÄMINEN 1 Teemu Lehtinen 17.1.2011 ANSIOTULOJEN VEROTUSTA KEVENNETÄÄN ALENTAMALLA TULOVEROASTEIKKOA

Lisätiedot

Listaamattomien osakeyhtiöiden verotus, voitonjako ja investoinnit

Listaamattomien osakeyhtiöiden verotus, voitonjako ja investoinnit ETLA Raportit ETLA Reports 9.12.2014 No 40 Listaamattomien osakeyhtiöiden verotus, voitonjako ja investoinnit Niku Määttänen * Olli Ropponen ** * ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, niku.maattanen@etla.fi

Lisätiedot

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN Eri yritysmuotojen verotus ja oman pääoman merkitys Yliopisto-opettaja, Tiina Sinkkonen Yritysmuodot Ammatinharjoittaja Yksityisyritys eli toiminimi (T:mi) Elinkeinoyhtymä

Lisätiedot

VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015

VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015 Verotus tällä ja ensi vaalikaudella VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015 1 SEURAAVA VEROUUDISTUS - VALTIOVARAINMINISTERIÖ ASETTI VEROTUKSEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN Tähtäin on

Lisätiedot

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Tax Services Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Markku Järvenoja Handelsbanken Private Banking Luxemburg Antibes, 29.11.2007 1 Kohtaamispisteet Kansainvälinen kahdenkertainen

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Muistiot. Yrittäjän verotuksen arviointi mallikehikko ja simulointituloksia

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Muistiot. Yrittäjän verotuksen arviointi mallikehikko ja simulointituloksia Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Muistiot 20 Yrittäjän verotuksen arviointi mallikehikko ja simulointituloksia Olli Ropponen Muistiot 20 elokuu 2012 VATT MUISTIOT 20 Yrittäjän verotuksen arviointi

Lisätiedot

Eri yritysmuotojen verotuksellinen edullisuus

Eri yritysmuotojen verotuksellinen edullisuus Tuki: - Puhelin 020 795 9960 (vain ennen koulutusta) - Sähköposti info@opinahjo.fi Kysymykset koulutuksen aikana: - Kaikki kysymykset pikaviestien kautta - Mikrofonit avataan tarvittaessa keskustelua varten

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta ja tulevat veromuutokset 5.9.2011

Ajankohtaista verotuksesta ja tulevat veromuutokset 5.9.2011 Ajankohtaista verotuksesta ja tulevat veromuutokset 5.9.2011 Hallitusohjelman ja valtiovarainministeriön talousarvioesityksen verolinjaukset Yhteystiedot: Jani Peräsarka Veroasiantuntija Tuloverotus Puhelin:

Lisätiedot

Miten osinkoverotus muuttuu Mitä on työperäinen osinko? Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara. EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä

Miten osinkoverotus muuttuu Mitä on työperäinen osinko? Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara. EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä Miten osinkoverotus muuttuu Mitä on työperäinen osinko? Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä Osinkoverotuksen pääperiaate - Listaamaton yhtiö 50 000 :sta verovapaata 15

Lisätiedot

Yrittäjien tulot ja verot 2014. vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla

Yrittäjien tulot ja verot 2014. vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla Yrittäjien tulot ja verot 2014 vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla 1 Saman tulotason yrittäjien ja palkansaajien verotuksen vertailu vuonna 2012 Yrittäjät Palkansaajat Tulot 44 974 44 974 - Siitä ansiotuloa

Lisätiedot

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Tuomas Matikka VATT VATT-päivä 8.10.2014 Tuomas Matikka (VATT) Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? VATT-päivä 8.10.2014 1 / 14

Lisätiedot

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Tutkimukset 153. Oman pääoman tuoton vähennyskelpoisuus yritysverotuksessa - Belgian malli

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Tutkimukset 153. Oman pääoman tuoton vähennyskelpoisuus yritysverotuksessa - Belgian malli Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Tutkimukset 153 Oman pääoman tuoton vähennyskelpoisuus yritysverotuksessa - Belgian malli Seppo Kari Leena Kerkelä Tutkimukset 153 joulukuu 2009 VATT TUTKIMUKSET 153

Lisätiedot

Yritysten investoinnit - verosuunnittelunäkökulma. kulma TAX

Yritysten investoinnit - verosuunnittelunäkökulma. kulma TAX Yritysten investoinnit - verosuunnittelunäkökulma kulma TAX Timo Torkkel Senior Tax Partner Helsinki 28.9.2010 Esityksen rakenne Investoinnit verotuksen kannalta Viimeaikaisia keskusteluteemoja Verolaskenta

Lisätiedot

VEROTUS. Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen

VEROTUS. Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen 2.9.2014 Pirtin klubi, Pekka Kallioniemi 1 Verottajat, verot

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ... 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET... 12 TULOVEROJÄRJESTELMÄN RAKENNE...

SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ... 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET... 12 TULOVEROJÄRJESTELMÄN RAKENNE... SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ............. 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET..................... 12 Verovuosi.............................................. 12 Ennakkoperintä.........................................

Lisätiedot

Tulonjakovaikutusarviot veropoliittisten linjausten tukena. Elina Pylkkänen

Tulonjakovaikutusarviot veropoliittisten linjausten tukena. Elina Pylkkänen Tulonjakovaikutusarviot veropoliittisten linjausten tukena Elina Pylkkänen Hallitus asettaa itselleen tavoitteet Valtionvelka suhteessa kokonaistuotantoon kääntyy laskuun hallituskaudella Valtiontalouden

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET. Raimo Immonen Senior advisor, professori

OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET. Raimo Immonen Senior advisor, professori OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET Raimo Immonen Senior advisor, professori Sijoitukset sidottuun tai vapaaseen omaan pääomaan Mitä vaihtoehtoja on sijoituksen kirjaamisessa taseeseen perustamisessa

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp)

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp) VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ KEHYSPÄÄTÖS 3 Valtioneuvosto on antanut

Lisätiedot

Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla

Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla Oma ja vieras pääoma infrastruktuuri-investoinneissa 12.5.2010 Tampereen yliopisto Jari Kankaanpää 6/4/2010 Jari Kankaanpää 1 Mitä tiedetään investoinnin

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006 Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 Kuvio 1. Markkinatasapaino ennen verotusta Hinta Hinta ennen veroa Kuluttajan ylijäämä Tuottajan ylijäämä Tarjonta Kysyntä 2 Tuotanto ennen veroa Määrä

Lisätiedot

Yhteisövero globalisoituneessa ympäristössä

Yhteisövero globalisoituneessa ympäristössä Yhteisövero globalisoituneessa ympäristössä Seppo Kari Tutkimusjohtaja VATT VATT Päivä 8.10.2014 Motivointi Yhteisövero (YV) noussut otsikoihin Maailmalla: Google, Amazon, Starbucks Suomessa: Mehiläinen,

Lisätiedot

Millainen verojärjestelmä tukee talouskasvua, yrittäjyyttä ja työllisyyttä?

Millainen verojärjestelmä tukee talouskasvua, yrittäjyyttä ja työllisyyttä? Millainen verojärjestelmä tukee talouskasvua, yrittäjyyttä ja työllisyyttä? - Hetemäen verotyöryhmän raportit - EK:n verotavoitteet EK-päivä 24.3.2011 Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara, EK Hetemäen

Lisätiedot

Kaikissa OECD-maissa. Miten yrityksiä pitäisi. - (Lähes) kaikki mitä olet aina halunnut tietää yritysverotuksesta mutta et ole rohjennut kysyä

Kaikissa OECD-maissa. Miten yrityksiä pitäisi. - (Lähes) kaikki mitä olet aina halunnut tietää yritysverotuksesta mutta et ole rohjennut kysyä Miten yrityksiä pitäisi verottaa? Kuvat maarit kytöharju - (Lähes) kaikki mitä olet aina halunnut tietää yritysverotuksesta mutta et ole rohjennut kysyä Koetamme selvittää selvällä suomen kielellä, mitä

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

Uusi osakeyhtiölaki ja verotus

Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Ilkka Kajas Tax Partner PwC Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Yleistä Varojen jako Yritysjärjestelyt Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Yrityksen liiketoiminnan kannalta tietty

Lisätiedot

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Muistiot 8. Listaamattomien osakeyhtiöiden osingonjako ja taserakenteet

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Muistiot 8. Listaamattomien osakeyhtiöiden osingonjako ja taserakenteet Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Muistiot 8 Listaamattomien osakeyhtiöiden osingonjako ja taserakenteet Jarkko Harju Hanna Karakallio Tuomas Matikka Muistiot 8 kesäkuu 21 VATT MUISTIOT 8 Listaamattomien

Lisätiedot

Prof. Heikki Niskakangas Helsingin kauppakorkeakoulu OSINKOVEROTUKSEN UUDISTAMISESTA. Johdatus

Prof. Heikki Niskakangas Helsingin kauppakorkeakoulu OSINKOVEROTUKSEN UUDISTAMISESTA. Johdatus 1 Prof. Heikki Niskakangas Helsingin kauppakorkeakoulu OSINKOVEROTUKSEN UUDISTAMISESTA Johdatus Osakeyhtiön ja osakkeenomistajan verotuksen koordinoiminen on vero-oikeuden ja veropolitiikan klassinen ongelma.

Lisätiedot

Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%)

Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%) Sisäisen korkokannan menetelmä Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%) Sisäinen korkokanta määritellään

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus maa- ja metsätalouden verotukseen. Syksy 2011 Johtaja Timo Sipilä

Ajankohtaiskatsaus maa- ja metsätalouden verotukseen. Syksy 2011 Johtaja Timo Sipilä Ajankohtaiskatsaus maa- ja metsätalouden verotukseen Syksy 2011 Johtaja Timo Sipilä 1 Pääomatulon tuloveroprosentti Pääomatulon tuloveroprosenttia korotetaan 28 %:sta 30 %:iin. Yhteenlasketun verotettavan

Lisätiedot

Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015

Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015 Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015 Fingrid välittää. Varmasti. Asiakkaat jayhteiskunta Turvaamme yhteiskunnalle varman

Lisätiedot

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Muistiot. Miksi yritykset eivät reagoi korotettuihin poistoihin?

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Muistiot. Miksi yritykset eivät reagoi korotettuihin poistoihin? Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Muistiot 22 Miksi yritykset eivät reagoi korotettuihin poistoihin? Seppo Kari Muistiot 22 lokakuu 2012 VATT MUISTIOT 22 Miksi yritykset eivät reagoi korotettuihin poistoihin?

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

Nykyarvo ja investoinnit, L7

Nykyarvo ja investoinnit, L7 Nykyarvo ja investoinnit, L7 netto netto 1 Tarkastellaan tulovirtaa, joka kestää n jakson ajana, ja jossa jakson j lopussa kassaan tulee tulo k j. k n k 1 k 2 k 3 k 4 k 5 k 6... 0 1 2 3 4 5 6... n j netto

Lisätiedot

LAUSUNTO: Verotuksen kehittämistyöryhmän väliraportti, VM 35/2010

LAUSUNTO: Verotuksen kehittämistyöryhmän väliraportti, VM 35/2010 Raimo Immonen Professori Turun yliopisto/turun kauppakorkeakoulu raimo.immonen@tse.fi 0400 785 341 Valtiovarainministeriölle LAUSUNTO: Verotuksen kehittämistyöryhmän väliraportti, VM 35/2010 1. Yleistä

Lisätiedot

Fingridin talouden periaatteet. Jan Montell, talous- ja rahoitusjohtaja Kantaverkkopäivä 3.9.2014

Fingridin talouden periaatteet. Jan Montell, talous- ja rahoitusjohtaja Kantaverkkopäivä 3.9.2014 Fingridin talouden periaatteet Jan Montell, talous- ja rahoitusjohtaja Kantaverkkopäivä 3.9.2014 Fingrid välittää. Varmasti. Fingridin keskeiset taloudelliset mittarit ovat kustannustehokkuus, korkea luottoluokitus

Lisätiedot

Onko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa? Matti Tuomala 10.12.2014

Onko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa? Matti Tuomala 10.12.2014 Onko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa? Matti Tuomala 10.12.2014 Piketty(2014):kahlitsematon kapitalismi johtaa vääjäämättömästi taloudellisten erojen kasvuun Piketty (2014) esittää teorian

Lisätiedot

Lausunto Hallituksen esitys eduskunnalle elinkeinotulon ja yhteisöjen varojenjaon verotusta koskevien säännösten muuttamisesta

Lausunto Hallituksen esitys eduskunnalle elinkeinotulon ja yhteisöjen varojenjaon verotusta koskevien säännösten muuttamisesta Helsinki 28.10.2013 Tutkimuskoordinaattori Ilpo Suoniemi Palkansaajien tutkimuslaitos Lausunto Hallituksen esitys eduskunnalle elinkeinotulon ja yhteisöjen varojenjaon verotusta koskevien säännösten muuttamisesta

Lisätiedot

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut Valtio, kunnat,

Lisätiedot

Uudistuva yritys- ja pääomaverojärjestelmä vaikutukset osakeyhtiön omistajayrittäjän verotukseen

Uudistuva yritys- ja pääomaverojärjestelmä vaikutukset osakeyhtiön omistajayrittäjän verotukseen LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppatieteiden osasto Kandidaatintutkielma Laskentatoimi Uudistuva yritys- ja pääomaverojärjestelmä vaikutukset osakeyhtiön omistajayrittäjän verotukseen Developments

Lisätiedot

MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015

MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015 MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015 Toukokuu 2016 Katsaus Mehiläisen vuoden 2015 tuloksiin Mehiläisen tulos 2015» Yritysrakenne ja verot Kysymyksiä ja vastauksia MEHILÄISEN AVAINLUVUT 2015 Mehiläinen kasvoi

Lisätiedot

Yritysten Taitava Keski-Suomi Omistajanvaihdokseen liittyvät verotuksessa huomioitavat seikat

Yritysten Taitava Keski-Suomi Omistajanvaihdokseen liittyvät verotuksessa huomioitavat seikat Omistajanvaihdokseen liittyvät verotuksessa huomioitavat seikat Anne Roininen, KHT 24.8.2011 Osapuolet Luopuja tuloverotus Jatkaja tuloverotus varainsiirtoverotus lahjaverotus Luovutuksen kohteena oleva

Lisätiedot

Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke

Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke Päivi Ylitalo: Poromiehen verotus -maatalouden veroilmoitus- Toukokuu 2010 Lapin ammattiopisto www.poroverkko.wikispaces.com Paliskuntain yhdistys

Lisätiedot

Verotus ja tasa-arvo. Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007

Verotus ja tasa-arvo. Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007 Verotus ja tasa-arvo Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007 Progressiivinen verotus: egalitaristinen menestystarina! Progressiivinen verotus on vanha idea. - Marxin ja Engelsin Kommunistisen manifestin

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi Sijoittajan sanastoa Pörssisäätiön sijoituskoulu VERO 2014 Prof. Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland Sijoitusmaailman termistö ja logiikka, omat toimet ja näin luen. SIJOITUSMAAILMAN

Lisätiedot

TA5b. Julkinen talous Kevät 2015 Verotus 2 (erityiskysymyksiä) Seppo Kari seppo.kari@vatt.fi

TA5b. Julkinen talous Kevät 2015 Verotus 2 (erityiskysymyksiä) Seppo Kari seppo.kari@vatt.fi TA5b. Julkinen talous Kevät 2015 Verotus 2 (erityiskysymyksiä) Seppo Kari seppo.kari@vatt.fi Tällä luennolla Kertaus käsitteistä: verotuksen kohtaanto ja tehokkuustappio Optimaalinen verotus - käsite Optimaalisen

Lisätiedot

LAUSUSNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE YRITTÄJÄVÄHENNYKSEN SÄÄTÄMISEKSI ( )

LAUSUSNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE YRITTÄJÄVÄHENNYKSEN SÄÄTÄMISEKSI ( ) 1 LAUSUSNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE YRITTÄJÄVÄHENNYKSEN SÄÄTÄMISEKSI (18.7.2016) Esityksen poliittinen tausta Esitys yrittäjävähennyksestä juontaa juurensa Suomen Yrittäjien (SY)

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Monisteen sisältö Rahamäärän ja inflaation yhteys pitkällä aikavälillä Nimelliset ja reaaliset valuuttakurssit Ostovoimapariteetti

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Pitkäaikaissäästämisen verotus

Pitkäaikaissäästämisen verotus Pitkäaikaissäästämisen verotus Katariina Sorvanto lakimies Veronmaksajain Keskusliitto ry Mistä on kyse? Pitkäaikaissäästämisessä tietyin ehdoin 1) Säästösumma on vähennyskelpoinen verotuksessa 2) Säästövarojen

Lisätiedot

272 NORJAN JA SUOMEN TULOVERO- JÄRJESTELMIEN VERTAILUA

272 NORJAN JA SUOMEN TULOVERO- JÄRJESTELMIEN VERTAILUA VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS 272 NORJAN JA SUOMEN TULOVERO- JÄRJESTELMIEN VERTAILUA Seppo Kari Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Government Institute for Economic Research Helsinki

Lisätiedot

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT 1 (6) Liitetietona on esitettävä sijoituspalveluyrityksen taloudellista kehitystä kuvaavat ja osakekohtaiset tunnusluvut viideltä viimeiseltä

Lisätiedot

Vuoden 2005 verouudistuksen vaikutukset sijoitustoimintaan ja osakkeen hintaan osingon irtoamispäivänä.

Vuoden 2005 verouudistuksen vaikutukset sijoitustoimintaan ja osakkeen hintaan osingon irtoamispäivänä. Vuoden 2005 verouudistuksen vaikutukset sijoitustoimintaan ja osakkeen hintaan osingon irtoamispäivänä. Kansantaloustiede Pro gradu -tutkielma Taloustieteiden laitos Tampereen yliopisto Toukokuu 2008 Jarkko

Lisätiedot

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla Mervi Niskanen Kuopion yliopisto Kauppatieteiden laitos Suomalaiset rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoilla tarkoitetaan kaikkien rahoitusvaateiden markkinoita Rahamarkkinat

Lisätiedot

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Jukka Railavo Suomen Pankki 10.12.2013 Palkkalaskelmia yleisen tasapainon mallilla Taloudenpitäjät tekevät päätökset preferenssiensä mukaisesti. Hintojen

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Suomen Pankki PL 160, 00101 HELSINKI

Suomen Pankki PL 160, 00101 HELSINKI Suomen Pankki PL 160, 00101 HELSINKI v (90) 1831 SUOMEN PANKIN KESKUSTELUALOITIEITA 33/92 Timo Tähtinen Kansantalouden osasto 2.11.1992 Uudistumassa oleva pääomatulojen verotus muuttaa huomattavasti yrityksen

Lisätiedot

Mielenkiintoisimmat kasvutarinat löytyvät listaamattomista yrityksistä

Mielenkiintoisimmat kasvutarinat löytyvät listaamattomista yrityksistä Mielenkiintoisimmat kasvutarinat löytyvät listaamattomista yrityksistä Privanet Group Oyj Lyhyesti Suomalainen vuonna 2000 perustettu sijoituspalveluyritys Listaamattomien arvopaperien tunnetuin kaupankäyntipaikka

Lisätiedot

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 5.9.2014

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 5.9.2014 Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 5.9.2014 1 Menestyksekästä sijoittamista jo 109 vuotta Elinkorkolaitos Hereditas perustettiin 4.6.1905 Keisarillisen Senaatin antaman toimiluvan perusteella.

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset A5-kurssin laskareihin, kevät 009 Harjoitukset (viikko 5) Tehtävä Asia selittyy tulonsiirroilla. Tulonsiirrot B lasketaan mukaan kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin Y d. Tässä

Lisätiedot

Sote- ja aluehallintouudistuksen veromallivaihtoehdot

Sote- ja aluehallintouudistuksen veromallivaihtoehdot 9.2.216 Luonnos Sote- ja aluehallintouudistuksen veromallivaihtoehdot Tässä muistiossa tarkastellaan sote- ja aluehallintouudistuksen yhteydessä kunnilta maakunnille siirtyvien tehtävien rahoittamiseksi

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden kuluttajahinnasta noin 40 % on veroja Erilaisten verojen osuus on noin 40% elintarvikkeiden kuluttajahinnasta: Kuluttajat maksavat elintarvikkeiden

Lisätiedot

HE 47/2001 vp. elinkeinonharjoittajan ansiotuloa ja pääomatuloa laskettaessa. Maatalouden harjoittajan, yksityisen elinkeinonharjoittajan

HE 47/2001 vp. elinkeinonharjoittajan ansiotuloa ja pääomatuloa laskettaessa. Maatalouden harjoittajan, yksityisen elinkeinonharjoittajan HE 47/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tuloverolain 38 ja 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan tuloverolakia muutettavaksi siten, että maatalouden

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

Yrittäjien tulot ja verot 2013

Yrittäjien tulot ja verot 2013 Yrittäjien tulot ja verot 2013 1 Yrittäjien tulot ja verot 2013 vuoden 2011 tulo- ja verotiedoilla 2 Yrittäjien tulot ja verot 2013 SISÄLLYS ESIPUHE... 3 TIIVISTELMÄ JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ... 4 1. KÄYTETTY

Lisätiedot

Suomen tulevaisuuden kilpailukykytekijät

Suomen tulevaisuuden kilpailukykytekijät Suomen tulevaisuuden kilpailukykytekijät Toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Elinkeinoelämän keskusliitto EK SKOL:in konsulttipäivät 24.4.2013 Lähtötilanne Yleiskuva Investoinnit jäissä Työpaikat vähenevät

Lisätiedot