Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän raportti

Transkriptio

1 Akava ry Lausunto 1 (5) Valtiovarainministeriö valtiovarainministerio@vm.fi Lausuntopyyntönne /Dnro VM077:00/2016 Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän raportti Lausunnon pääkohdat Sen lisäksi, että ylin rajaveroaste laskee 50 prosenttiin, ansiotuloverotuksen kehittämisen tavoitteeksi pitää asettaa yleisemmin palkkatuloihin kohdistuvien korkeiden rajaveroasteiden alentaminen, kuten Hetemäen verotyöryhmän raportissa (Valtiovarainministeriö 2010a) on esitetty. Akava ei pidä yrittämisen verotuksen kiristämistä miltään osin sinänsä toivottavana. Kireä ansiotuloverotus on kuitenkin tällä hetkellä osaamisintensiivisen yrittäjyyden ja kasvun suurin este, minkä vuoksi yritysverotyöryhmän esitys osinko- ja ansiotuloverotuksen muutoksista pitää kokonaisuudessaan hyväksyä nykyisessä taloudellisessa tilanteessa. Julkista tukea yritysten T&K-toiminnalle on kasvatettava niin, että T&K-toiminnan laajuudelle ja vaikuttavuudelle asetetut tavoitteet toteutuvat. Julkisen tuen pääpainon on syytä olla suorissa tuissa, mutta sitä täydentämään tarvittaneen myös hyvin suunniteltu T&Kverokannustin. Kansainvälisesti katsoen T&K-verokannustimen puuttuminen on nykyään pikemminkin poikkeus. Työryhmän esitys selkiyttäisi työnantajan kustantaman koulutuksen verokohtelua ja on tältä osin kannatettavaa, mutta samalla on todettava, että työmarkkinoiden dynamiikan vahvistuessa myös työntekijöiden itse pitää huolehtia osaamisensa kehityksestä ja verotuksen tulisi tukea tätä. Omaehtoisen täydennyskoulutuksen menot tulee säätää henkilöverotuksessa kokonaisuudessaan vähennyskelpoiseksi menoksi silloinkin, kun työntekijä maksaa kustannukset itse. Raportin keskeiset johtopäätökset ja esitykset Työryhmän tehtävänä on ollut tarkastella Suomen yritysverotuksen nykyistä tasoa ja mallia kilpailukyvyn, talouskasvun ja tuottavuuden kannalta. Erityisinä kysymyksinä on nostettu esiin yritysten aineelliseen ja aineettomaan pääomaan tekemien investointien verokohtelu sekä osaamisen kartuttamisen verokohtelu. Toimeksiantoon kuului myös osinkoverotuksen ja ansiotuloverotuksen tarkastelu siltä osin kuin ne liittyvät edellä mainittuihin kysymyksiin.

2 Akava ry Lausunto 2 (5) Työryhmä pitää Suomen nykyistä yritysverojärjestelmää kilpailukykyisenä ja toteaa, että se ei ole syynä viimeaikaiseen talouskasvun vaimeuteen tai investointien vähäisyyteen. Raportissa todetaan, että yritysten toimintaympäristön ja investointien kannalta erityisen tärkeä asia on verotuksen ennustettavuus ja siksi katsotaan, että muutoksia tulee tehdä vain painavista syistä. Työryhmä ei esitä muutoksia yhteisöverokantaan eikä veropohjaan, mutta toteaa, että verokilpailun vuoksi lähivuosina saattaa olla perusteltua edelleen alentaa yhteisöverokantaa. Näin ollen työryhmä ei pidä perusteltuna mm T&K-vähennyksen käyttöönottoa. Työryhmän mukaan Suomen nykyinen osinkoverojärjestelmä on monella tapaa ongelmallinen. Verotus ohjaa osingonjakoa voimakkaasti ja kohtelee eri vaiheissa olevaa ja eri toimialojen yritystoimintaa epäneutraalisti. Osinkoverotus aiheuttaa vääränlaisia kannustimia ja mahdollisia kasvun esteitä, sekä ohjaa toimimaan osakeyhtiömuodossa palkansaajana toimimisen sijaan. Työryhmä katsoo, että osinkoverotukseen sisältyviä ongelmia voidaan merkittävästi lieventää alentamalla huojennetun osingon laskennassa käytettävää 8 prosentin tuottoastetta, koska 8 prosentin tuottoraja nettovarallisuudelle on korkea ja on perusteltua laskea se lähemmäs riskittömiä markkinakorkoja. Toisaalta työryhmä esittää osinkoverotukseen sisältyvää euron rajan poistamista. Työryhmä esittää myös, että listaamattomasta yhtiöstä saadun osingon verohuojennus pienenee. Nyt huojennetun osingon veronalainen osuus on 25 %, työryhmän esitys veronalaiseksi osuudeksi on 40 %. Perusteluna on, että tuottavuuden ja kasvun kannalta osinkoverotuksen tulee olla mahdollisimman neutraali suhteessa muiden pääomatulojen verotukseen. Tällä hetkellä listaamattoman yhtiön ja osingonsaajan yhteenlaskettu veroaste olisi lähellä pääomatuloverokannan suuruista veroa silloin, kun listaamattomasta yhtiöstä saadusta osingosta 40 prosenttia olisi veronalaista pääomatuloa. Työryhmä toteaa, että kun talouskasvu perustuu aiempaa voimakkaammin inhimilliseen pääomaan, keskeinen verokysymys kasvun kannalta on osaamisen lisäämisen verokohtelu. Siksi ansiotuloverotuksen puolella tulee ottaa huomioon lyhyen aikavälin työn tarjontavaikutusten lisäksi pitkän aikavälin vaikutukset, kuten vaikutus nuorten koulutuspäätöksiin ja työuran aikana hankittuun lisäkoulutukseen. Raportissa todetaan, että inhimillisen pääoman kartuttamista ja koulutetun työvoiman intoa jäädä Suomeen on kannustettava korkeita rajaveroasteita alentamalla. Työryhmä esittää, että rajaveroaste alennettaisiin 50 prosenttiin tuloalueella euroa, jossa rajaveroaste on tällä hetkellä kaikkein korkein. Näin verojärjestelmän kannustavuus tuottavuusponnisteluihin ja lisätyön tekemiseen lisääntyisi ja kannustin tulomuuntoon kireästi verotetusta ansiotulosta kevyemmin verotettuun pääomatuloon pienenisi. Pidemmän aikavälin tavoitteeksi ansiotuloverotuksessa työryhmä esittää, että rajavero ei millään tulotasolla ylittäisi 50 prosenttia.

3 Akava ry Lausunto 3 (5) Erikseen työryhmä esittää, että, että verotuskohtelun selkiyttämiseksi tuloverolakiin lisättäisiin nimenomainen säännös työnantajan tarjoaman koulutuksen verovapaudesta työntekijän verotuksessa. Säännös kattaisi kaikenlaisen työnantajan intressissä tapahtuvan koulutuksen, myös peruskoulutuksen. Työnantajan koulutusvähennyksestä, jolla hallitus tuki 2011 työmarkkinajärjestöjen raamisopimusta, luovuttaisiin. Akavan näkemykset työryhmän raportista Ansiotuloverotus Raportin sisältämä tilanneanalyysi ja pohdinta vastaavat pitkälti Akavan näkemyksiä. Ylikireä ansiotuloverotus lienee tuottavuuden ja kasvun näkökulmasta asiantuntijaryhmänkin mielestä tällä hetkellä suurin ongelma. Toimivat kannustinjärjestelmät ovat työn tuottavuuden ja kasvun kannalta avainasemassa ja samalla palkkauksen kannustavuus kytkeytyy tiiviisti ansiotulojen verotukseen. Korkeat työhön kohdistuvat rajaveroasteet mitätöivät vaikutuksen, joka kannustavalla palkkauksella halutaan rakentaa. Työryhmän linjaus, jonka mukaan ansiotuloverotuksen korkein rajavero ei saa ylittää millään tulotasolla 50 %, on täysin perusteltu ja työryhmän esitys korkeimman rajaveroasteen alentamiselle tuloalueella euroa on askel oikeaan suuntaan. Samalla Akava tuo vahvasti esille, että ansiotuloverotuksen rajaveroasteet ovat liian korkeita jo varsin pienillä palkkatasoilla ja ongelma vaan pahenee tulotason noustessa. Palkkatulon rajaveroaste on 46 % jo noin vuosituloilla (n /kk). Siksi sen lisäksi, että ylin rajaveroaste laskee 50 prosenttiin, ansiotuloverotuksen kehittämisen tavoitteeksi pitää asettaa yleisemmin palkkatuloihin kohdistuvien korkeiden rajaveroasteiden alentaminen, kuten Hetemäen verotyöryhmän raportissa (Valtiovarainministeriö 2010a) on esitetty. Nyt Suomen ansiotuloverotus on kireä jopa muihin Pohjoismaihin verrattuna, erityisesti johdon ja asiantuntijoiden verotus on kansainvälisesti hyvin raskasta. Verotuksellisesti Suomi ei ole kilpailukykyinen ympäristö vaativalle asiantuntijatyölle. Osinkoverotus Akava jakaa työryhmän näkemyksen, että listaamattomista yhtiöistä saatujen osinkojen verotus on ongelmallista. Pääomatulona verotettavan osingon määrä riippuu listaamattomien yritysten nettovarallisuudesta. Se kannustaa voimakkaasti aineellisen omaisuuden kartuttamiseen tavalla, joka ei ole kaikilta osin kasvua tukeva, etenkin kun kasvun lähde on enenevässä määrin riippuvainen osaamisesta ja muusta aineettomasta yrityspääomasta. Osaamisintensiiviselle yritykselle, jossa mittavat aineelliset investoinnit ja varallisuuden kartuttaminen eivät ole toiminnan kannalta välttämättömiä, nykyinen järjestelmä ei luo kannustimia kasvulle. Palkan

4 Akava ry Lausunto 4 (5) ylimmän rajaveroasteen ja listaamattoman yhtiön ja yrittäjähuojennetun osingon yhteenlasketun rajaveroasteen välinen ero nykyjärjestelmässä on yli 30 prosenttia. Työryhmän esittämä kokonaisuus, jossa listaamattomasta yhtiöstä saadun pääomatulo-osingon verotus useimmissa tapauksissa kiristyy jonkin verran ja korkein ansiotuloihin kohdistuva rajaveroaste laskee noin 50 prosenttiin euron tuloalueella, tasoittaa pääomaintensiivisten ja osaamisintensiivisten yritysten toimintaedellytyksiä. Akava ei pidä yrittämisen verotuksen kiristämistä miltään osin sinänsä toivottavana. Kireä ansiotuloverotus on kuitenkin tällä hetkellä osaamisintensiivisen yrittäjyyden ja kasvun suurin este, minkä vuoksi verotyöryhmän esitys osinko- ja ansiotuloverotuksen muutoksista pitää kokonaisuudessaan hyväksyä nykyisessä taloudellisessa tilanteessa. Yleisemminkin tulee tiedostaa, että yhteys yrityksen varallisuuteen, kasvuun ja työllisyyteen ei ole suoraviivainen. Nopeasti kasvava, kannattava yritys on usein velkainen. Toisaalta yrityksen suuri nettovarallisuus saattaa kieliä kasvumahdollisuuksien puutteesta. Siten ei ole takeita, että vakavarainen yritys on tai pysyisi hyvänä työnantajana. Koska osinkoverotuksen nykyisillä huojennuksilla tavoitellaan viime kädessä työllisyyden kasvua, Akava on esittänyt, että huojennettu osinkoverotus ei riippuisi vain listaamattoman yhtiön nettovarallisuudesta vaan myös palkkasummasta. Nykyään tällainen mahdollisuus on henkilöyhtiöillä, joissa nettovaroihin lasketaan 30 prosenttia vuoden aikana maksetuista palkoista. Tätä vaihtoehtoa ei ole pohdittu työryhmän raportissa. T&K-verokannustin Tiivistetysti ilmaistuna verotyöryhmän näkemys on, että jos on olemassa hyvin toimiva suoran tuen järjestelmä, erillistä T&Kverokannustinta ei tarvita. Viime vuosina kuitenkin suoria innovaatiotukia on kokonaisuudessa leikattu merkittävästi ja yritysten T&K-investoinnit ovat laskeneet merkittävästi. Suomen T&K-menojen BKT-suhde on jo alle 3 %, kun Eurooppa strategian kansallinen tavoite on 4 prosenttia. OECD:n väliraportissa Suomen innovaatiopolitiikasta suositellaan julkista tukea yritysten TKItoiminnalle. Julkista tukea yritysten T&K-toiminnalle tulee kasvattaa niin, että T&K-toiminnan laajuudelle ja vaikuttavuudelle asetetut tavoitteet toteutuvat. Julkisen tuen pääpainon on syytä olla suorissa tuissa, mutta sitä täydentämään tarvittaneen myös hyvin suunniteltu T&K verokannustin. Kansainvälisesti katsoen T&Kverokannustimen puuttuminen on nykyään pikemminkin poikkeus. Koulutuksen verokohtelu Työryhmän esitys selkiyttäisi työnantajan kustantaman koulutuksen verokohtelua ja on tältä osin kannatettavaa. Heikkoutena on, että

5 Akava ry Lausunto 5 (5) verovapaus edellyttää koulutuksen tapahtuvan työnantajan intressissä. Koulutusmenojen vähennyskelpoisuutta ei saa tarkastella vain työnantajan tarpeista käsin. Työmarkkinoiden dynamiikan vahvistuessa myös työntekijöiden itse pitää huolehtia osaamisensa kehityksestä ja verotuksen tulisi tukea tätä. Omaehtoisen täydennyskoulutuksen menot pitää säätää henkilöverotuksessa kokonaisuudessaan vähennyskelpoiseksi menoksi silloinkin, kun työntekijä maksaa nämä kustannukset itse. Kelpoisuuden saavuttaminen parantaa yleisesti työllistymismahdollisuuksia, joten sitä pitäisi myös lainsäädännön keinoin tukea. Akava ry Sture Fjäder puheenjohtaja Pekka Piispanen johtaja