VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE"

Transkriptio

1 1 Professori Seppo Penttilä Tampereen yliopisto VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE Asia: Lausuntopyyntö VM077:00/2016: Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän raportti 1. ALUKSI MUUTAMA YLEISLUONNEHDINTA RAPORTISTA JA TÄSTÄ LAUSUN- NOSTA Pyydettynä lausuntona esitän kunnioittavasti seuraavaa. Valtiovarainministeriö asetti Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän, jonka tehtävä asettamispäätöksen mukaan oli seuraava: Työryhmän tehtävänä on tarkastella yritysverotuksen nykyistä tasoa ja mallia kilpailukyvyn, talouskasvun ja tuottavuuden kannalta. Näitä kysymyksiä ovat esimerkiksi yritysten aineelliseen ja aineettomaan pääomaan tekemien investointien verokohtelu sekä osaamisen verokohtelu. Siltä osin kuin käsiteltävät asiat kytkeytyvät osinkoverotukseen tai muuhun henkilöverotukseen, myös näiden veromuotojen tarkastelu kuuluu työryhmän toimeksiantoon. Työryhmä antaa suosituksia mahdollisesti tarvittavista toimenpiteistä. Nähdäkseni työryhmän tehtävä on keskeisimmiltä osin määritelty edellä kuvatun asettamispäätöksen ensimmäisessä virkkeessä, jossa mainitaan kilpailukyky, talouskasvu ja tuottavuus. Vaikka asettamispäätöksessä ei mainita, että työryhmän tulisi antaa kilpailukykyä, talouskasvua ja tuottavuutta parantavia suosituksia, luulisin, että tätä kuitenkin on tarkoitettu. Työryhmä on käsitellyt monia tärkeitä kysymyksiä. Pidän työryhmän raporttia erittäin hyvin kirjoitettuna ja paljon hyvää tietoa sisältävänä. Olen monilta osin samaa mieltä työryhmän johtopäätösten kanssa, joskin pidän moniin työryhmän käsittelemiin kysymyksiin mahdollisena myös ehkä jossain määrin toisenlaisia painotuksia tai en olisi aina-

2 2 kaan niin ehdottoman varma joistain asioista kuin työryhmä näyttää olevan. Monet työryhmän käsittelemät asiat ovat sellaisia, että niihin ei ole ehdottomia ainoita oikeita totuuksia. Tällaisia ehdottomia totuuksia ei ole, vaikka teoreettinen, tiettyihin premisseihin pohjautuva taloustieteellinen tutkimus antaisikin viitteitä johonkin suuntaan. Kun minulta on lausuntoa pyydetty, katson, että myös kriittisten poikkipuolisten tai skeptisten näkemysten esittäminen on sallittua. Huomautan siitä, että jäljempänä esitettävistä kriittisistä yksittäishuomioista huolimatta, lyhyessä määräajassa laadittu raportti on antoisa ja tärkeä. Asiantuntijatyöryhmän johtopäätökset ovat olleet jo etukäteen jokseenkin hyvin ennustettavissa. Raportissa tukeudutaan hyvin vahvasti ETLA:n ja VATT:n aikaisemmin näistä aihepiireistä julkaisemiin tutkimuksiin. Pidän perusteltuna sitä, että verolainsäädäntöä muotoiltaessa taloustieteellisille näkökohdille annetaan merkittävä painoarvo muistaen kuitenkin ehkä myös se, että taloustieteellinen tutkimuskaan ei aina ole täysin yksiselitteistä ja että yhteiskunta ja reaalimaailma eivät aina ole välttämättä aivan sellaisia, kuin taloustieteellisessä tutkimuksessa saatetaan olettaa. Keskeisenä puutteena työryhmän mietinnössä on innovatiivisuuden puute. Mietinnössä on otettu pohjaksi ETLA:n ja VATT:n tutkimukset ja niiden johtopäätökset, tavallaan vahvistettu ne, ei ole otettu esille muita asioita eikä myöskään vaihtoehtoisia malleja, joita kuitenkin on. Voidaan esimerkiksi kysyä, minkä vuoksi työryhmä ei ole käsitellyt mitään muita osinkoverotusvaihtoehtoja kuin vain nyt mietinnössä käsitellyn jo ns. Hetemäen työryhmän mietinnön esittämän mallin pikkuviilauksin muutettuna? 2. TOIMEKSIANTO JA RAPORTIN LOPPUTULOS ONKO RISTIRIITAA? Olen tulkinnut työryhmän asettamispäätöstä niin, että työryhmän tuli tarkastella yritysverotusta kilpailukyvyn, talouskasvun ja tuottavuuden kannalta ja mahdollisesti tehdä sellaisia esityksiä, joilla näitä parannettaisiin. Työryhmän mietintö sisältää pääosin kannanottoja, joissa (useimmiten perustellusti) torjutaan kaikki julkisuudessa esillä olleet verotusta keventävät muutosskenaariot. Raportti sisältää myös kolme suositusta verolainsäädännön kehittämiseksi. Ne ovat seuraavat: 1. Listaamattomien yhtiöiden jakamien osinkojen verotuksen muuttaminen, käytännössä verotuksen kiristäminen 2. EVL 56 :ssä (ja MVL 10f :ssä) tarkoitetun koulutusvähennyksen kumoaminen 3. Ansiotulojen rajaveroasteen alentamisen 50 %:iin tulotasolla euroa ja keskipitkällä aikavälillä niin, että kenenkään ansiotulojen rajaveroaste ei ylitä 50 %:a.

3 3 Suomesta ei taida nyt eikä keskipitkällä aikavälilläkään löytyä poliittista voimaa, joka uskaltaisi ja kykenisi toteuttamaan työryhmän kehittämistoimenpiteen 3. Tällainen esitys on sisältynyt jo tämän vuosituhannen alusta lähtien jätettyihin VM:n työryhmämuistioihin. Sinänsä on hyvä, että tätä perusteltua kehittämistoimenpidettä pidetään esillä. Kun jätetään tämä käytännössä teoreettinen kehittämistoimenpide pois, työryhmän esityksiksi jää kaksi verotusta kiristävää toimenpidettä: koulutusvähennyksen kumoaminen ja osinkoverotuksen kiristäminen. Koulutusvähennyksen kumoamisella ei juurikaan olisi merkitystä sen paremmin yritysten kuin verotulojenkaan kannalta, mutta osinkoverotuksen kiristämisellä olisi, kuten työryhmän mietinnöstäkin ilmenee. Kun työryhmän tehtävänä oli yritysverotuksen tarkastelu kilpailukyvyn, talouskasvun ja tuottavuuden kannalta ja ilmeisesti odotettiin näitä parantavia suosituksia, vaikuttaisi työryhmän esitysten lopputulos (=listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen kiristäminen) olevan ristiriidassa toimeksiannon kanssa. Minun tiedossani ei ole, että missään muissa valtioissa yrityksen omistajien verotuksen kiristämistä olisi perusteltu yritysten kilpailukyvyn parantamisella. Jos tällaisia valtioita kuitenkin on ja jos tuloverotuksen kiristämisen on havaittu johtaneen kilpailukyvyn parantumiseen, olisi näistä havainnoista ollut syytä mietinnössä raportoida. 3. T&K-TOIMINNAN VEROKANNUSTIMET Raportissa kuvataan monipuolisesti se, minkä vuoksi valtiot hyvin yleisesti tukevat tavalla tai toisella T&K-toimintaa. Tuki voi olla suoraa tukea, verotuksen kautta annettavaa tukea tai näitä molempia. Verotuksen kautta annettava tuki voidaan toteuttaa useassa eri muodossa ja se voi painottua T&K-toiminnan menoihin tai T&K-toiminnan tuotoksiin kuten esim. ns. patenbox-järjestelmät. Suomessa käytössä on vain suorat tuet. Asiantuntijatyöryhmän raportissa (s. 63) todetaan, että yrityksille myönnettävien suorien innovaatiotukien määrä suhteessa BKT:hen on Suomessa OECD-valtioiden keskitasoa, mutta kun otetaan huomioon suorien innovaatiotukien lisäksi muut yrityksille myönnettävät innovaatiotuet, Suomi kuuluu OECD-valtioiden häntäpäähän. Raportissa todetaan myös se, että yritysten T&K-investoinnit ovat kääntyneet laskuun. Edellä olevista seikoista huolimatta, työryhmä ei pidä erillisen T&K-verokannustimen käyttöönottoa perusteltuna. Työryhmän mukaan tällainen kannustin soveltuisi huonosti laajan veropohjan järjestelmään. Kuten raportissa on todettu, valtiot tukevat hyvin yleisesti T&K-toimintoja ja tällaista tukea pidetään perusteltuna T&K-toiminnan koko yhteiskuntaa hyödyttävien vaikutus-

4 4 ten vuoksi. T&K-toimintaa tuetaan hyvin yleisesti myös verotuksen kautta. EU-15 -valtioissa on kaikissa, Saksaa ja Suomea lukuun ottamatta käytössä joko T&K-toiminnan menoihin liittyvä verokannustin tai tällaisen toiminnan kerryttämiin tuloihin liittyvä kannustin. Useissa EU-15 -valtioissa käytössä on molemmat. Se, että T&K-toiminnan verokannustin on näin yleinen, ei ole sattumaa eikä vain jonkin etutahon vaatimusten lopputulos. Todettakoon, että nykyisin myös Ruotsissa on T&K-toiminnan menoihin liittyvä verokannustin, joka liittyy tällaisen toiminnan palkkojen sivukuluihin. Näyttää siis vahvasti siltä, että EU-15 -valtioissa T&K-toiminnan verokannustimia arvioidaan työryhmän näkemyksistä poikkeavalla tavalla. Todettakoon myös se, että EU:n komission ehdotukseen yhteisestä yhtiöveropohjasta (CCTB-direktiiviehdotus) sisältyy merkittävä T&K-toiminnan verokannustin. Komissiokin siis näyttää olevan työryhmän kanssa eri kannalla. Suomessa oli vuosina 2013 ja 2014 käytössä T&K-toiminnan lisävähennys verotuksessa. ETLA on arvioinut kyseistä lisävähennystä ja todennut sen merkityksen jääneen vähäiseksi. ETLA:n toteama lopputulos ei ole yllättävä. Vähennys oli käytössä vain kaksi vuotta, se oli suurelta osin yrityksille tuntematon, se oli tarpeettoman monimutkainen ja kaiken lisäksi se oli määrällisesti mitätön. Tämän kokeilun perusteella ei ole syytä tehdä mitään päätelmiä T&K-toiminnan verokannustimen vaikutuksista yleisemmin. Jos/kun työryhmän suositus perustuu mainittuun ETLA:n T&K-toiminnan lisävähennyksen evaluointiin, on työryhmän näkemys mielestäni hataralla pohjalla. EU-15 valtioista on 13 valtiossa T&K-toiminnan verokannustimien arvioinnissa päädytty työryhmän kannasta poikkeavaan lopputulokseen. En sanoisi, että ne kaikki ovat olleet väärässä, joskaan en sano myöskään, että työryhmä on väärässä. Työryhmän perustelut tältä osin ovat kuitenkin heikot, sillä laajan veropohjan malli ei mielestäni ole T&K-toiminnan tärkeys huomioon ottaen riittävä peruste kielteiselle suhtautumiselle. Kuten hyvin tiedetään, laajaan veropohjaan on tarvittaessa tehty merkittäviäkin aukkoja (esim. EVL 6b ). Edellä lausutusta huolimatta en ole esittämässä T&K-toiminnan verokannustimen käyttöönottoa. Tällaisen vähennyksen tarve liittyy myös siihen, millaista T&K-toiminnan suorien tukien määrällinen ja muukin kehitys on jatkossa. Jos verokannustin kuitenkin otettaisiin käyttöön, sen tulisi olla yksinkertainen, läpinäkyvä ja määrällisestikin merkittävä eli sen pitää olla ominaisuuksiltaan täysin toisenlainen kuin vuosina käytössä ollut näennäisvähennys. T&K-toiminnan verokannustimen osalta ei siis ole olemassa yhtä ainoata oikeata ratkaisua ja päätös tällaisesta on poliittinen päätös, joka kytkeytyy suorien tukien järjestelmään. Vähennyksen tueksi on esitettävissä hyviä argumentteja, mutta myös sitä vastaan on esitettävissä hyviä argumentteja. EU-15 valtioissa ja EU:n komissiossa T&K-toiminnan verokannustimia näytetään yleisesti arvioitavan työryhmän näkemyksistä poikkeavalla tavalla. Joka tapauksessa huolestuttavaa on se, kuinka heikosti Suomi sijoittuu T&K-toiminnan menojen osalta OECD-vertailussa.

5 5 4. INVESTOINTIVARAUS, TULOKSENTASAUSVARAUS, YHTEISÖVEROKANTA; PRIORITEETTIIJÄRJESTYS JA VAIHTOEHTOINEN NÄKEMYS Yritysveropohjaan liittyvinä asioina työryhmän agendalla on T&K-toiminnan verokannustimen lisäksi tuloksentasausvaraus ja investointivaraus. Työryhmä on siinä suhteessa johdonmukainen, että se suhtautuu T&K-verokannustimen lisäksi kielteisesti myös tuloksentasausvaraukseen ja investointivaraukseen. Tuloksentasausvaraukselle ja investointivaraukselle ei mielestäni voida esittää vastaavanlaisia kokonaistaloudellisia perusteluja kuin T&K-toiminnan verokannustimelle. Pidän työryhmän tuloksentasausvarausta ja investointivarausta koskevia kannanottoja perusteltuina. Jos tästä huolimatta jokin näistä kolmesta päätettäisiin ottaa käyttöön, sen tulisi olla T&K-toiminnan verokannustin, toiseksi listalle sijoittuu investointivaraus ja viimeiseksi jää tuloksentasausvaraus. Kaikkia edellä mainittuja vähennyksiä on syytä peilata myös yhteisöverokantaa vasten. Suomen nykyinen 20 % yhteisöverokanta on tällä hetkellä riittävän alhainen. Jos/kun sen alentamispaineita ilmenee, tulisi tällöin pohtia sitä, pitäisikö alennus kohdentaa vain osalle yhteisöistä, eli kilpailukyvyn kannalta tärkeätä tai todellista yritystoimintaa harjoittaville yrityksille. Olen hyvin tietoinen siitä, että tällaista ehdotusta pidetään vähintäänkin hölmönä ja se on epäneutraali. Käytännössä tällaista verokannan kohdentamista ei kyetä myöskään tekemään. Kysymys kuitenkin on siitä, kyetäänkö se edellä sanotusta huolimatta tekemään tosiasiallisesti. Mielestäni T&K-toiminnan lisävähennyksen ja investointivarauksen kautta voidaan tosiasiallisesti toteuttaa yhteisöverokannan alennus, joka on ainakin jollain tavalla mahdollista kohdentaa tietyntyyppisiin, todellista yritystoimintaa /Suomen kilpailukyvyn kannalta tärkeätä toimintaa harjoittaviin yrityksiin. T&K-toiminnan verokannustin ja investointivaraus voidaan siis mielestäni nähdä vaihtoehtoina, jotka voidaan toteuttaa yleisen verokannan alentamisen sijasta ja ainakin jollain tavalla kohdennetusti, mikäli tällaista halutaan. Ne ovat myös fiskaaliselta kannalta halvempia vaihtoehtoja kuin yleinen yhteisöverokannan alentaminen. 5. OSINKOVEROTUS 5.1. Lähtökohtia Osinkoverotuksessa lähtökohtana tulee olla se, että osakeyhtiön muodossa harjoitetusta toiminnasta saatu tulo tulee Suomessa yhteen kertaan verotetuksi. Toisaalta hyviä perusteita ei ole sille, että osakeyhtiön muodossa harjoitettu tulo pitäisi tulla kahteen

6 6 tai useampaan kertaan verotetuksi. Kahdenkertainen verotus ei siis saa olla tavoite, joskaan se ei saa myöskään ehdottomasti vältettävä lopputulos, jos yhtiön ja osakkeenomistajan kokonaisverorasitus jää kohtuulliselle tasolle. Suomessa vuoteen 2004 saakka käytössä ollut yhtiöveron hyvitysjärjestelmä täytti hyvän osinkoverojärjestelmän vaatimukset ja se turvasi mm. täydennysveron muodossa myös sen, että osakeyhtiön maksamasta osingosta oli aina maksettu vero Suomeen. Voi hyvin sanoa, että järjestelmä turvasi Suomen veropohjan kansainvälisissäkin tilanteissa. On valitettavaa, että järjestelmästä luovuttiin EU:n tuomioistuimen ratkaisun innoittamina edes selvittämättä sitä, olisiko järjestelmä ollut mahdollista mukauttaa EU-oikeuden vaatimukset täyttäväksi. Järjestelmän kumoamisella avattiin samalla portit rajattomalle kansainväliselle verosuunnittelulle. Toisaalta vastaavalla tavalla yhtiöveron hyvitysjärjestelmän osalta on menetelty muuallakin. Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän raportissa osinkoverotusta käsitellään pitäen perustana ETLA:n ja VATT:n aikaisempia talousteoreettisia tutkimuksia. Asiaa käsitellään tältä pohjalta monipuolisesti, mutta käsittelynäkökulma on kapea eikä sisällä minkäänlaisia uutuuksia Kapea veropohja korkea verokanta? Työryhmän esittämät osinkojen määriä koskevat tiedot ovat mielenkiintoisia. Sivulla 75 on kuvio, josta ilmenee, että listaamattomien yhtiöiden jakamista osingoista kohtuullisen suuri osa tulee verotetuksi ansiotulona. Sivulla 76 esitetään suppeasti arvioita osingoista verovuonna 2015 maksetuista veroista. On valitettavaa, että arvio koskee vain luonnollisia henkilöitä, joskin nämä lienevät merkittävimmät osingoista veroa maksavia verovelvollisia. Osingoista suurin osaa menee yleisesti verovelvollisille yhteisöille ja nämä osingot ovat valtaosin (niin kuin pitääkin olla) ketjuverotuskiellon estämiseksi verovapaita. Huomattava osa osingoista menee rajoitetusti verovelvollisille. Rajoitetusti verovelvollisille menevistä osingoista Suomeen maksettujen verojen määriä ei mietinnössä ole arvioitu eikä mietinnössä luvun 5 alussa ole lainkaan kuvattu, miten näitä Suomessa verotetaan, vaikka kuvataan Suomessa yleisesti verovelvollisten osinkoverotusta. Pidän yhtenä Suomen osinkoverotuksen ongelmana ja myös osinkoverotuksen uudistamishankkeiden ongelmana sitä, että keskitytään yksinomaan yleisesti verovelvollisten saamien osinkojen verotuksen uudistamiseen (kiristämishankkeisiin) miettimättä lainkaan sitä, olisiko sen sijaan keinoja saada Suomesta ulkomaille maksetuista osingoista kerrytetyksi verotuloja Suomeen. Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän raportissa on juuri tällainen tyypillinen puute. Raportti sisältää ainoastaan ehdotuksen, että nykyisin-

7 7 kin jo osingoista veroa maksavien verotusta kiristettäisiin, mutta raportissa ei ole lainkaan esillä se, voidaanko veropohjaa (verovelvollisten piiriä) laajentaa ja mitä mahdollisuuksia tämä voisi avata verokantojen alentamiseen. Käytännössä osingoista maksettavat verot kertynevät huomattavan suurelta osin luonnollisten henkilöiden osingoista maksamista veroista ja syynä tähän on se, että veropohja monesta eri syystä on osinkojen osalta kapea. Jos kaikista Suomessa maksettavista osingoista perittäisiin yhtiön tasolla vero, nykyinen verokertymä saataisiin kerätyksi huomattavan alhaisella veroprosentilla ja samalla vero saataisiin kerätyksi myös rajoitetusti verovelvollisille menevistä osingoista. EU-oikeus ei ole esteenä tällaiselle osinkoa jakavan yhtiön tasolla perittävälle verolle, mutta siihen liittyy toki monia muita ongelmia, joita en tässä yhteydessä lähde tarkastelemaan. Työryhmän mietinnössä sivulla 79 esitetään kuvio 8, joka esittää yhtiön ja osingonsaajana olevan luonnollisen henkilön ylintä yhteenlaskettua veroastetta OECD-maissa Kuviossa Suomi sijoittuu veroasteessa OECD-maiden keskivaiheelle. Kuvio on virheellinen. Kun kuvataan yhtiön ja osakkeenomistajan ylintä yhteenlaskettua veroastetta, se ei Suomessa ole 43,1 % niin kuin kuviossa esitetty, vaan se on n. 55 %. Suomen korkein yhteenlaskettu veroaste on siten kuviossa kolmen korkeimman veroasteen joukossa. Kun tarkoitus on kuvata ylintä yhteenlaskettua veroastetta, virhettä ei voi perustella sillä, että tosiasiallisesti suurin osa osingoista verotetaan alemmalla verokannoilla. Virheen kyllä huomaa, jos lukee sivun 80 tekstin. Työryhmän esitys listaamattomien yhtiöiden jakamien osinkojen verotuksesta merkitsee niin kuin työryhmä itsekin toteaa, että entistä suurempi osa osingoista tulisi verotetuksi ansiotulona ja siten entistä useammassa tapauksessa OECD-maiden kolmanneksi korkeimmalla yhteenlasketulla veroasteella. Työryhmän linjana osinkoverotuksessa näyttää siten olevan kapean veropohjan ja korkean verokannan linja. Tämä ei oikein sovi yhteen sen kanssa, että muissa kohdin (esim. torjuessaan T&K-toiminnan verokannustimen) työryhmä tukeutuu laajaan veropohjaan ja alhaiseen verokantaan Listattujen yhtiöiden jakamien osinkojen verotus Työryhmä ei näe listattujen yhtiöiden osinkojen verotuksessa ongelmia yritysten investointien ja kasvun rahoituksen kannalta. Työryhmä toteaa (s ) kuitenkin listaamattomin yhtiöiden ja listattujen yhtiöiden jakamien osinkojen verorasituksen epäsuhdan ja toteaa myös, että Suomessa on OECD-alueen neljänneksi korkein osingon henkilöverotuksessa sovellettava veroaste. Näistä tekijöistä huolimatta työryhmä ei esitä muutosta listattujen yhtiöiden osinkojen verotukseen. Kuten edellä olen todennut, pidän valitettavana sitä, että työryhmä ei ole esittänyt arviota Suomesta ulkomaille maksetuista osingoista Suomeen kertyneistä veroista. Kun Suomessa on luonnollisten henkilöiden

8 8 saamien osinkojen neljänneksi korkein veroaste, on tässä ilmeinen epäsuhta myös rajoitetusti verovelvollisiin nähden, jos/kun viimeksi mainittujen saamien osinkoon usein ei kohdistu lainkaan Suomen veroa Listaamattomien yhtiöiden jakamien osinkojen verotus Työryhmä esittää nykyisen 8 %:n tuottorajan alentamista 4 %:iin, euron rajan poistamista ja veronalaisen pääomatulo-osingon prosenttiosuuden nostamista nykyisestä 25 %:sta 40 %:iin. Työryhmä toteaa esityksensä olevan osinkoverotusta kiristävä ja johtavan siihen, että listaamattomien yhtiöiden jakama osinko tulisi nykyistä laajemmin verotetuksi ansiotulona. Kuten aikaisemmin jo olen todennut, minun on vaikeata uskoa, että tällaisella uudistuksella (osinkoverotuksen kiristämisellä) olisi Suomen kilpailukykyä parantava vaikutus. Moni varmaan pitäisi uudistusta pikemminkin kilpailukykyä heikentävänä. Työryhmä näkee nykyisessä listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksessa paljon ongelmia. Työryhmän mielestä se muun muassa kannustaa tekemään matalatuottoisia investointeja, vaikuttaa osingonjakopäätöksiin ja suosii aineellista pääomaa käyttäviä yrityksiä aineetonta pääomaa hyödyntävien yhtiöiden kustannuksella. Nykyjärjestelmän hyviä puolia, jos niitä on, työryhmä ei ole listannut. Vaikka työryhmä näkee aineetonta pääomaa hyödyntävien yritysten aseman nykyjärjestelmässä aineellista pääomaa hyödyntäviä huonompana, työryhmä ei kuitenkaan selvitä sitä, olisiko tätä epäkohtaa nykyjärjestelmän puitteissa mahdollista lieventää tai poistaa lisäämällä nettovarallisuuden laskentaan aineettomia tuotannontekijöitä hyödyntävien yritysten kannalta joitain positiivisia elementtejä. Sellaisiakin mahdollisuuksia toki on ja ehkä työryhmän toimeksiantokin olisi edellyttänyt tällaisten mahdollisuuksien selvittämistä ja arvioimista. Työryhmä toteaa mm. (s. 89), että investointien tuottovaatimus vaihtelee verotuksen takia ja investoinnit eivät välttämättä kohdistu taloudessa sinne, missä ne tuottaisivat eniten eli hankkeisiin, joiden rajatuotto on korkea. Edelleen työryhmä toteaa, että nykyinen euron raja kannustaa yrityksiä pitämään voittovaroja yrityksissä myös silloin, kun ne olisivat tuottavammassa käytössä muualla taloudessa. Voidaan pitää kyseenalaisena sitä, onko työryhmän lähtökohta nykyjärjestelmän vaikutuksesta investointien kohdistumiseen täysin oikea. Kun yrityksessä tehdään investointeja, niitä koskevat ratkaisut tehtäneen suhteellisen harvoin sillä perusteella, mikä vaikutus investoinnilla on osakkeenomistajan verotukseen. Jos yrityksellä on kaksi investointivaihtoehtoa, joista toisen tuotto on 15 % ja toisen 5 %, se tuskin valitsee osakkeenomistajan osinkoverotuksen vuoksi jälkimmäistä. On myös syytä huomata se, että investoinnin vaikutus nettovarallisuuteen ei riipu siitä, millainen on investoinnin tuotto tai

9 9 riskitaso. Nettovarallisuuden laskentaperusteena on pääsääntöisesti verotuksessa poistamatta olevat hankintamenot, jolloin nettovarallisuuden näkökulmasta ja osakkeenomistajan osinkoverotuksen näkökulmasta on samantekevää, onko investoinnin tuotto 5 %, 6 % tai 15 %. Tällöin väite, että osinkoveron vuoksi kannattaisi luopua tuottavimmasta investoinnista, vaikuttaa erikoiselta. Työryhmä itsekin toteaa sivulla 90, että tutkimuksen mukaan osinkoverotuksen vaikutukset yrittäjien listaamattomien yhtiöiden investointipäätöksiin eivät ole niin merkittäviä kuin moni aikaisempi tutkimus antaisi ymmärtää. Tätä työryhmä ei kuitenkaan näytä ottavan arvioinnissaan huomioon. Sivulla 89 työryhmä toteaa, että nykyinen osinkoverotus ohjaa listaamattomien yhtiöiden osinkoveropäätöksiä1 kannustamalla jakamaan osinkoa niin sanotun yrittäjähuojennuksen määrän verran. Edelleen todetaan, että tulosten mukaan osinkoverot vaikuttaisivat selvästi listaamattomien yhtiöiden osingonjakokäyttäytymiseen. Nämä päätelmät ovat oikeita ja täysin selviä. Nykyinen 8 %:n raja otetaan huomioon osingonjakopäätöksiä mitoitettaessa. Niin tultaisiin tekemään myös siinä tapauksessa, että raja alennettaisiin työryhmän esittämään 4 %:iin. Mainittu prosentuaalisen rajan alentaminen ei siis muuttaisi tätä tosiseikkaa. Sen sijaan rajan alentaminen tulisi johtamaan siihen, että verovelvolliset selvittäisivät mahdollisuuksia nettovarallisuuksien kasvattamiseksi (myös keinotekoisia mahdollisuuksia) nykyistä yleisemmin ja tätä kautta syntyisi tehokkuustappioita ja veroriitoja. Toisaalta 4 %:n raja tulisi johtamaan myös siihen, että osinkoja jaettaisiin nykyistä vähemmän ja voittovarat pidettäisiin siis yrityksessä myös silloin, kuin ne olisivat tuottavammassa käytössä muualla taloudessa. Tätä kehitystä voimistaisi vielä se, että osingon veronalaista osuutta nostettaisiin nykyisestä 25 %:sta työryhmän esittämään 40 %:iin. Työryhmä katsoo, että nykyinen osinkoverotus ohjaa listaamattomien yhtiöiden osingonjakopäätöksiä kannustamalla vuosittain jakamaan osinkoa niin sanotun yrittäjähuojennuksen määrän verran. Käytännössä nykyinen 8 %:n raja ja myös työryhmän esittämä 4 %:n raja on ainutlaatuinen mahdollisuus, joka sen vuoksi halutaan vuosittain käyttää. Tällaisen väärän kannusteen (ainutlaatuisuusluonteen) poistamiseen on olemassa helppo ratkaisu, joka on se, että rajan alle jäävä määrä voidaan käyttää myöhemmin. Tätä mallia on käytetty Ruotsissa. Työryhmä näkee mallissa kuitenkin ongelmia ja haluaa haudata sen jatkovalmisteluun. Työryhmä toteaa, että nykyinen euron raja kannustaa yrityksiä pitämään voittovaroja yrityksissä myös silloin, kun ne olisivat tuottavammassa käytössä muualla taloudessa. Kyseessä on siis verotuksesta aiheutuva lukkiutumisvaikutus. Kun työryhmä 1 Vaikka työryhmän tekstissä käytetään sanaa osinkoveropäätös sillä tarkoitettaneen kuitenkin osingonjakopäätöstä.

10 10 kuitenkin esittää osinkoverotuksen kiristämistä laskemalla tuottoprosentin 4 %:iin, johtaa tämä siihen, että voittoa ei kannata jakaa yli 4 %:n tuottorajan. Tuottorajan alentaminen 4 %:iin johtaa siis samanlaiseen voittovarojen lukkiutumiseen yhtiöön kuin työryhmä katsoo euron rajan johtavan nykyisin. Mielestäni on epäjohdonmukaista, että toisessa tilanteessa ( euron raja) lukkiutumisvaikutus nähdään tuottavuuden kannalta ongelmallisena mutta toisessa tilanteessa (tuottorajan alentaminen 4 %:iin) lukkiutumisvaikutusta ei oteta lainkaan huomioon. Työryhmän mainitseman euron rajan poistamiselle voisi sinänsä olla sellaisia perusteita kuin työryhmän mietinnössä mainitaan varsinkin, jos osingon veronalainen osuus nostetaan työryhmän esittämään 40 %:iin. Eri asia sitten on, onko rajan poistaminen muutoin minkäänlainen realistinen vaihtoehto ja kuinka hyvin se sopii yhteen muiden verojärjestelmän tavoitteiden kannalta. Työryhmän esittämät listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen linjaukset tulisivat johtamaan osinkoverotuksen kiristymiseen etenkin, jos osingot pidettäisiin nykyisellä tasolla, koska osinko tulisi entistä yleisemmin verotetuksi ansiotulona. Toisaalta tilanteissa, joissa yhtiön nettovarallisuus on suuri ja jossa osingonjako on nykyisin ollut niin suuri, että euron raja on ylittynyt, osinkoverotus kevenee selvästi. On myös huomattava, että esitys kiristäisi esim. start-up yritysten osingonjaon verotusta ja sellaisten yritysten osingonjaon verotusta, joilla kuluksi kirjatut T&K-toiminnan menot ovat suuret. Joka tapauksessa on selvää, että 4 %:n rajalla olisi osingonjakokäyttäytymistä ohjaava vaikutus niin kuin on nykyisellä 8 %:n rajallakin. Se, että euron raja poistettaisiin, ei juurikaan yksinkertaistaisi verotusta. ETLA:n ja VATT:n selvityksissä, joita en tässä yhteydessä lähde tarkastelemaan sen enempää, on esitetty nykyisen 8 %:n tuottorajan alentamista ja tämän kompensoimista esimerkiksi yhteisöverokannan alentamisella. ETLA:n ja VATT:n selvityksissä ei esitetty asiantuntijatyöryhmän esittämää osinkoverotuksen kiristämistä nostamalla veronalaisen määrän osuus 40 %:iin. Toisaalta asiantuntijatyöryhmä esittää (s. 116) kiristyvän osinkoverotuksen synnyttämän verotuoton (työryhmän arvio 288 milj. euroa) käyttämistä ansiotulon verotuksen keventämiseen. Kun suurin osa verotulojen lisäyksestä tulisi kunnallisveron osalle (mikäli ansiotulo-osinkoja ylipäätään jaettaisiin entistä enemmän), muutos tuskin tulisi johtamaan ansiotulon verojen kevennyksiin, sillä kunnallisvero joustaa käytännössä vain ylöspäin. Muutoinkin työryhmän arvioimat osinkoverokertymän lisäykset ovat mitättömän pienet ansiotuloverojen keventämistarpeiden näkökulmasta. Luullakseni osinkotulojen verokertymät eivät tulisi työryhmän esityksen myötä edes kasvamaan, koska esityksen toteutuminen johtaisi myös käyttäytymismuutoksiin.

11 11 En pidä listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusta koskevaa esitystä innovatiivisena, en kilpailukyvyn tai tuottavuuden kannalta perusteltuna, en verotusta juurikaan yksinkertaistavana eikä tällaisella muutoksella olisi fiskaaliseltakaan kannalta merkitystä. Jos se kuitenkin toteutettaisiin ja samanaikaisesti (eikä keskipitkällä aikavälillä) toteutettaisiin työryhmän esittämä ansiotuloverotuksen kevennys, olisi tällä kokonaisuudella ilmeisestikin työryhmän toimeksiannon mukainen kilpailukykyä parantava vaikutus. Käytännössä osinkoverotusta jouduttaneen tarkastelemaan erillään ansiotuloverotuksen kevennyksestä. Mielestäni tällaisessa erillistarkastelussa osinkoverotuksen osalta on kolme vaihtoehtoa: 1) Säilytetään nykyjärjestelmä entisellään, 2) korjaillaan nykyjärjestelmän epäkohtia, jotka kuitenkin ovat osin toisenlaisia, kuin työryhmän havainnoimat ja 3) selvitetään aidosti uudenlaisen osinkoverojärjestelmän mahdollisuuksia pitäen peruslähtökohtana a. laaja veropohja (verovelvollisten piiri), b. matalat verokannat ja c. nykyisen suuruinen verokertymä. Vaihtoehto 3 on valmistelullisesti haastava, koska keskeiset poliittiset ja talouselämän tahot tulisi saada sitoutumaan uudistukseen. Uudistuksessa jotkut kuitenkin ovat voittajia (=ovat hiljaa) ja jotkut häviäjiä (ovat äänekkäitä vastustajia) ja jotkut muut tahot ovat vielä syystä tai toisesta (äänekkäitä) sivustahuutajia ja samalla uudistuksen vastustajia. Tampereella Seppo Penttilä Professori

Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän raportti

Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän raportti Akava ry Lausunto 1 (5) Valtiovarainministeriö valtiovarainministerio@vm.fi Lausuntopyyntönne 13.2.2017/Dnro VM077:00/2016 Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän raportti Lausunnon pääkohdat Sen lisäksi,

Lisätiedot

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Kirjallisuutta Mirrlees review: Tax by design Hetemäen verotyöryhmän raportti Tulolajin valinta: Harju ja Matikka 2012 Investointivaikutukset:

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen 1 PK yrittäjän näkökulma Suomen osinkoverotuksesta Vuosina 1969 1989 voimassa osinkovähennysjärjestelmä eri muodoissaan

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

LAUSUNTO YRITYSVEROTUKSEN ASIANTUNTIJATYÖRYHMÄN RAPORTISTA

LAUSUNTO YRITYSVEROTUKSEN ASIANTUNTIJATYÖRYHMÄN RAPORTISTA VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY LAUSUNTO Kalevankatu 4 00100 HELSINKI 28.3.2017 Valtiovarainministeriö Vero-osasto E-mail Viite valtiovarainministrio@vm.fi Lausuntopyyntö 13.2.2017 VM077:00/2016 LAUSUNTO

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus.

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Miksi osakeyhtiötä verotetaan? Fiskaalisen tavoitteen tehokkaampi toteutuminen Veropohjan laajuus

Lisätiedot

LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA

LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA Oheisissa taulukoissa ja kuvioissa kuvataan osinkoverotuksen muutosta hallituksen korjatun kehyspäätöksen mukaisesti. Nykyisessä osinkoverotuksessa erotetaan toisistaan pörssiyhtiöiden

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö Apulaisprofessori Tomi Viitala Osakeyhtiön verotus Osakeyhtiö on yhteisö eli osakkeenomistajistaan erillinen verovelvollinen Osakeyhtiölle lasketaan

Lisätiedot

Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän ehdotukset

Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän ehdotukset Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän ehdotukset 9.2.2017 Terhi Järvikare Tiedotustilaisuus Verotus Työryhmän kokoonpano Puheenjohtaja: ylijohtaja Terhi Järvikare, VM Jäsenet: oikeustieteen tohtori, dosentti

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön vero-osastolle. Lausunto yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän raportista

Valtiovarainministeriön vero-osastolle. Lausunto yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän raportista Valtiovarainministeriön vero-osastolle Lausunto yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän raportista Valtiovarainministeriön vero-osasto on varannut Perheyritysten liitto ry Familjeföretagens förbund rf:lle

Lisätiedot

Miten osinkoverotus muuttuu Mitä on työperäinen osinko? Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara. EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä

Miten osinkoverotus muuttuu Mitä on työperäinen osinko? Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara. EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä Miten osinkoverotus muuttuu Mitä on työperäinen osinko? Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä Osinkoverotuksen pääperiaate - Listaamaton yhtiö 50 000 :sta verovapaata 15

Lisätiedot

Osakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i. Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009

Osakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i. Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009 Osakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009 Esityksen sisältö Kysymys: Miten verottaa yhtiön oman pääoman tuottoa? Suomen nykyjärj

Lisätiedot

Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla. 25.3.2014 Sari Lounasmeri

Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla. 25.3.2014 Sari Lounasmeri Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla 25.3.2014 Sari Lounasmeri Pörssisäätiö edistää arvopaperisäästämistä ja arvopaperimarkkinoita Sijoittajan verotus Osingot ja luovutusvoitot / Sari

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta

Ajankohtaista verotuksesta Ajankohtaista verotuksesta Konsultit 2HPO 1 Reaaliset käytettävissä olevat tulot desiileissä ja ylimmässä prosentissa Lähde: VATT 2 Bruttotulojen koostumuksen kehitys Lähde: VATT 3 Bruttotulojen koostumus

Lisätiedot

Kehysriihen veropäätökset yritys ja pääomatuloverotus

Kehysriihen veropäätökset yritys ja pääomatuloverotus 1 Kehysriihen veropäätökset yritys ja pääomatuloverotus Muistio 28.3.2013 Seppo Kari Olli Ropponen 1. Muutokset pähkinänkuoressa Hallitus esittää yhteisöverokannan alentamista nykyisestä 24,5 prosentista

Lisätiedot

Lausunto 1 (7) SAK / Työehdot-osasto; Kasvu- ja vaikuttaminen osasto/pentti, Kaukoranta

Lausunto 1 (7) SAK / Työehdot-osasto; Kasvu- ja vaikuttaminen osasto/pentti, Kaukoranta Lausunto 1 (7) Työehdot-osasto; Kasvu- ja vaikuttaminen osasto/pentti, Kaukoranta 28.3.2017 SAK 12620 / 2017 Valtiovarainministeriö valtiovarainministerio@vm.fi Tarja Järvinen/Ilari Valjus Snellmaninkatu

Lisätiedot

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Johtamiskorkeakoulu Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Sijoitusmessut Tampere 25.3.2014 Kenen saamat tulot verotetaan Suomessa? Suomessa verotetaan Verovelvolliset Yleisesti verovelvollinen

Lisätiedot

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Tuomas Matikka VATT VATT-päivä 8.10.2014 Tuomas Matikka (VATT) Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? VATT-päivä 8.10.2014 1 / 14

Lisätiedot

MUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT

MUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT MUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT 1 LÄHTÖKOHTA VERONSAAJAN RAHANTARVE KASVUSSA KANSAINVÄLINEN VEROKILPAILU KIRISTYY LUONNOLLISEN HENKILÖN KOKONAISVERORASITE KASVAA

Lisätiedot

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Luonnollisen henkilön saamat osingot A. Osakkeet kuuluvat henkilökohtaiseen tulolähteeseen

Lisätiedot

Osinkoverotus ja riskinoton kannustaminen. Prof. Heikki Niskakangas EK:n yrittäjävaltuuskunta 11.11.2009

Osinkoverotus ja riskinoton kannustaminen. Prof. Heikki Niskakangas EK:n yrittäjävaltuuskunta 11.11.2009 Osinkoverotus ja riskinoton kannustaminen Prof. Heikki Niskakangas EK:n yrittäjävaltuuskunta 11.11.2009 Osinkoverotus ja riski Osinkoverotuksen kehittämisellä ja riskinotolla ei ole varsinaista loogista

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Yritys- ja osinkoverouudistus Mitä tehtiin ja oliko siinä järkeä? Jukka Pirttilä 20.8.2013

Yritys- ja osinkoverouudistus Mitä tehtiin ja oliko siinä järkeä? Jukka Pirttilä 20.8.2013 Yritys- ja osinkoverouudistus Mitä tehtiin ja oliko siinä järkeä? Jukka Pirttilä 20.8.2013 Sisältö 1) Tausta yritysverotuksesta mitä se on? kuka sen maksaa (kohtaanto)? kansainvälinen verokilpailu 2) Pohdintaa

Lisätiedot

Esityksessä ehdotetaan, että yhtiöveron hyvityksestä annettuun lakiin tehdään muutokset, jotka johtuvat siitä, että yhteisöjen tuloveroprosentti

Esityksessä ehdotetaan, että yhtiöveron hyvityksestä annettuun lakiin tehdään muutokset, jotka johtuvat siitä, että yhteisöjen tuloveroprosentti 1991 vp - HE 64 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yhtiöveron hyvityksestä annetun lain sekä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta

Lisätiedot

Talouspolitiikka/Veropolitiikka Tero Honkavaara. Valtiovarainministeriö. Lausunto 1 (5) Lausuntopyyntönne

Talouspolitiikka/Veropolitiikka Tero Honkavaara. Valtiovarainministeriö. Lausunto 1 (5) Lausuntopyyntönne Tero Honkavaara Valtiovarainministeriö Lausunto 1 (5) 28.3.2017 Lausuntopyyntönne 13.2.2017 Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän raportti Työryhmän tehtävänä on ollut tarkastella yritysverotuksen nykyistä

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä Apulaisprofessori Tomi Viitala Eri yritysmuodot Yritysmuodot voidaan verotuksen näkökulmasta jakaa kolmeen ryhmään Yksityiset

Lisätiedot

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Tax Services Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Markku Järvenoja Handelsbanken Private Banking Luxemburg Antibes, 29.11.2007 1 Kohtaamispisteet Kansainvälinen kahdenkertainen

Lisätiedot

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA Tämä Varallisuusviesti käsittelee ulkomaisista yhtiöistä saatujen osinkojen verotukseen liittyviä käytännön seikkoja. Sampo Pankki on kansainvälisen osakesijoittamisen

Lisätiedot

Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi

Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi Talous- ja elinkeinopolitiikan vaikuttajaryhmä 6.5.2015 Tero Honkavaara Johtava veroasiantuntija, EK 1 Työn verotus 450 M verokevennys pienija keskituloisille Yritysverotus

Lisätiedot

Uusi osakeyhtiölaki ja verotus

Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Ilkka Kajas Tax Partner PwC Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Yleistä Varojen jako Yritysjärjestelyt Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Yrityksen liiketoiminnan kannalta tietty

Lisätiedot

Yrittäjien tulot ja verot 2014. vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla

Yrittäjien tulot ja verot 2014. vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla Yrittäjien tulot ja verot 2014 vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla 1 Saman tulotason yrittäjien ja palkansaajien verotuksen vertailu vuonna 2012 Yrittäjät Palkansaajat Tulot 44 974 44 974 - Siitä ansiotuloa

Lisätiedot

SAK AKAVA STTK

SAK AKAVA STTK SAK AKAVA Lausunto 1 (5) Valtiovarainministeriö Tarja Järvinen Leena Aine Snellmaninkatu 1 A, PL 28 00023 Valtioneuvosto VM/1874/03.01.00/2016, VM/1875/03.01.00/2016 Lausunto komission ehdotuksista neuvoston

Lisätiedot

1993 vp - HE 109 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÅLTÖ

1993 vp - HE 109 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÅLTÖ 993 vp - HE 09 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yhtiöveron hyvityksestä annetun lain muuttamisesta sekä laiksi yhtiöveron hyvityksen käsittelystä veronsaajille verovuodelta 992 tehtävissä tilityksissä

Lisätiedot

YRITTÄJIEN TULOT JA VEROT 2008 VUODEN 2006 VEROTUSTIETOJEN MUKAAN

YRITTÄJIEN TULOT JA VEROT 2008 VUODEN 2006 VEROTUSTIETOJEN MUKAAN YRITTÄJIEN TULOT JA VEROT 2008 VUODEN 2006 VEROTUSTIETOJEN MUKAAN Suomen Yrittäjät ry YRITTÄJIEN TULOT JA VEROT 2008 Sisällyslyettelo Tiivistelmä... 3 1. Yrittäjän tulo- ja verotustiedoista... 4 2. Käytetty

Lisätiedot

Pääomatulojen verotus on

Pääomatulojen verotus on artikkeli jarkko harju Erikoistutkija vatt jarkko.harju@vatt.fi Tuomas Matikka Erikoistutkija vatt tuomas.matikka@vatt.fi Yrittäjät reagoivat herkästi verokannustimiin Tuloverot vaikuttavat selvästi listaamattomien

Lisätiedot

VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015

VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015 Verotus tällä ja ensi vaalikaudella VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015 1 SEURAAVA VEROUUDISTUS - VALTIOVARAINMINISTERIÖ ASETTI VEROTUKSEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN Tähtäin on

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus maa- ja metsätalouden verotukseen. Syksy 2011 Johtaja Timo Sipilä

Ajankohtaiskatsaus maa- ja metsätalouden verotukseen. Syksy 2011 Johtaja Timo Sipilä Ajankohtaiskatsaus maa- ja metsätalouden verotukseen Syksy 2011 Johtaja Timo Sipilä 1 Pääomatulon tuloveroprosentti Pääomatulon tuloveroprosenttia korotetaan 28 %:sta 30 %:iin. Yhteenlasketun verotettavan

Lisätiedot

Yhteenveto yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän raportista annetuista lausunnoista

Yhteenveto yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän raportista annetuista lausunnoista 1 (31) Lausuntoyhteenveto VM077:00/2016 Yhteenveto yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän raportista annetuista lausunnoista 1. Yleistä Valtiovarainministeriö asetti 31.8.2016 työryhmän, jonka tehtävänä

Lisätiedot

Ajankohtaista veropolitiikasta. Timo Sipilä

Ajankohtaista veropolitiikasta. Timo Sipilä Ajankohtaista veropolitiikasta Timo Sipilä Pääomatulon tuloveroprosentti Pääomatulon tuloveroprosenttia korotettiin jo aiemmin 28 %:sta 30 %:iin. Nyt yhteenlasketun verotettavan pääomatulon (siis vähennysten

Lisätiedot

Lausunto yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän raportista

Lausunto yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän raportista Lausunto 1 (7) 27.3.2017 Valtiovarainministeriö valtiovarainministerio@vm.fi VM077:00/2016 Lausunto yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän raportista Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmä on arvioinut

Lisätiedot

tutkimus yrittäjien tulot ja verot vuoden 2007 verotustietojen mukaan

tutkimus yrittäjien tulot ja verot vuoden 2007 verotustietojen mukaan tutkimus yrittäjien tulot ja verot vuoden 2007 verotustietojen mukaan Suomen Yrittäjät ry YRITTÄJIEN TULOT JA VEROT 2009 Tiivistelmä Yrittäjien keskimääräiset veronalaiset tulot olivat vuonna 2007 40.132

Lisätiedot

Yleishyödyllisten yhteisöjen verotusta selvittänyt työryhmä keskeisiä kohtia muistion lausuntoyhteenvedosta. Erityisasiantuntija Ilkka Lahti

Yleishyödyllisten yhteisöjen verotusta selvittänyt työryhmä keskeisiä kohtia muistion lausuntoyhteenvedosta. Erityisasiantuntija Ilkka Lahti Yleishyödyllisten yhteisöjen verotusta selvittänyt työryhmä keskeisiä kohtia muistion lausuntoyhteenvedosta Erityisasiantuntija Ilkka Lahti Taustaa työryhmästä VM asetti 13.3.2009 työryhmän, jonka tehtävänä

Lisätiedot

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014?

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? Raimo Immonen senior advisor ASIANAJOTOIMISTO Mitä tulossa ja ja milloin? Hallituksen veropoliittinen linjaus, mm. Varmistettavaa hyvinvointipalveluiden rahoituksen

Lisätiedot

Eri yritysmuotojen verotuksellinen edullisuus

Eri yritysmuotojen verotuksellinen edullisuus Tuki: - Puhelin 020 795 9960 (vain ennen koulutusta) - Sähköposti info@opinahjo.fi Kysymykset koulutuksen aikana: - Kaikki kysymykset pikaviestien kautta - Mikrofonit avataan tarvittaessa keskustelua varten

Lisätiedot

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Asiantuntijalausunto: Professori Marjaana Helminen HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

Lisätiedot

Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomalainen verojärjestelmä Kokonaisveroaste Verotulojen rakenne Suurimmat muutokset Progressiosta regressioon Kokonaisveroaste

Lisätiedot

VEROTUKSEN KEHITTÄMINEN

VEROTUKSEN KEHITTÄMINEN Veronmaksajain Keskusliiton ohjelma verotuksen ja julkisen talouden kehittämiseksi vuosina 2012-2015 VEROTUKSEN KEHITTÄMINEN 1 Teemu Lehtinen 17.1.2011 ANSIOTULOJEN VEROTUSTA KEVENNETÄÄN ALENTAMALLA TULOVEROASTEIKKOA

Lisätiedot

Osuuskuntien ylijäämänjaon veromuutokset 2015. Varsinais-Suomen alueseminaari 9.2.2015 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen

Osuuskuntien ylijäämänjaon veromuutokset 2015. Varsinais-Suomen alueseminaari 9.2.2015 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen Osuuskuntien ylijäämänjaon veromuutokset 2015 Varsinais-Suomen alueseminaari 9.2.2015 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen Mitä on ylijäämän jako? erä, jonka osuuskunta jakaa jäsenilleen vahvistetun tilinpäätöksen

Lisätiedot

LAUSUSNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE YRITTÄJÄVÄHENNYKSEN SÄÄTÄMISEKSI ( )

LAUSUSNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE YRITTÄJÄVÄHENNYKSEN SÄÄTÄMISEKSI ( ) 1 LAUSUSNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE YRITTÄJÄVÄHENNYKSEN SÄÄTÄMISEKSI (18.7.2016) Esityksen poliittinen tausta Esitys yrittäjävähennyksestä juontaa juurensa Suomen Yrittäjien (SY)

Lisätiedot

Muutokset osinkojen kausi- ja vuosi-ilmoittamismenettelyyn vuoden 2014 alusta. Eteran palkkahallintopäivä

Muutokset osinkojen kausi- ja vuosi-ilmoittamismenettelyyn vuoden 2014 alusta. Eteran palkkahallintopäivä Muutokset osinkojen kausi- ja vuosi-ilmoittamismenettelyyn vuoden 2014 alusta Eteran palkkahallintopäivä Verohallinto Sisältö: Osinkoverouudistus Vuosi-ilmoituksen täyttämisen ongelmakohdat Mitä löydän

Lisätiedot

Pörssisäätiön lausunto yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän raportista VM077:00/2016

Pörssisäätiön lausunto yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän raportista VM077:00/2016 Suomen Pörssisäätiö sari.lounasmeri@porssisaatio.fi Valtiovarainministeriö valtiovarainministerio@vm.fi 28.3.2017 Pörssisäätiön lausunto yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän raportista VM077:00/2016

Lisätiedot

Yksityisen elinkeinonharjoittajan. tuloverotus. Verohallinto

Yksityisen elinkeinonharjoittajan. tuloverotus. Verohallinto Yksityisen elinkeinonharjoittajan tuloverotus Verohallinto Sisältö Verotettava tulo lasketaan tulolähteittäin Tulolähteen merkitys verotuksessa Verotus perustuu kirjanpitoon Elinkeinotoiminnan tuloksen

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala

Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus Apulaisprofessori Tomi Viitala Eriytetty tuloverojärjestelmä - Tulolajit Luonnollisilla henkilöillä kaksi tulolajia: ansiotulo ja pääomatulo

Lisätiedot

Hanna Arvela. Pieni veronkiertoopas

Hanna Arvela. Pieni veronkiertoopas Hanna Arvela Pieni veronkiertoopas Verosuunnittelua, joksi veronkiertoa virallisesti nimitetään, voi harjoittaa Suomessa laillisesti. Tämä opas kertoo lukijalleen kädestä pitäen, miten välttyä ansiotuloverotukselta

Lisätiedot

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN Eri yritysmuotojen verotus ja oman pääoman merkitys Yliopisto-opettaja, Tiina Sinkkonen Yritysmuodot Ammatinharjoittaja Yksityisyritys eli toiminimi (T:mi) Elinkeinoyhtymä

Lisätiedot

Osuuskuntien ja jäsenten veromuutokset. Hallituksen esitys ja osuuskuntien muutosvaatimukset

Osuuskuntien ja jäsenten veromuutokset. Hallituksen esitys ja osuuskuntien muutosvaatimukset Osuuskuntien ja jäsenten veromuutokset Hallituksen esitys ja osuuskuntien muutosvaatimukset Tilannekatsaus Hallituksen esitys eduskunnalle annettiin 15.9.2014 sekä osuuskuntien että niiden jäsenten verotukseen

Lisätiedot

BRONEX SOFTWARE OY , 9:40:01, Sivu 1 Laatija: Esittely. Lähtö. Ehdotus A TULOT OSAKKAALLE KÄTEEN (1000 )

BRONEX SOFTWARE OY , 9:40:01, Sivu 1 Laatija: Esittely. Lähtö. Ehdotus A TULOT OSAKKAALLE KÄTEEN (1000 ) EHDOTUSLASKELMA, Verovuosi 2013 Jakopohjana oleva nettovarallisuus: 100000.00 109.5 +3.0 D KUSTANNUKSET YHTIÖLLE (1000 ) 104.5-2.1 99.4-7.1 94.4-12.1 B Lähtö Ehdotus C 89.4-17.2 A 56.9 59.4 61.9 64.4 66.8

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 7 860 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Yrittäjien tulot ja verot

Yrittäjien tulot ja verot Yrittäjien tulot ja verot vuoden 2008 verotietojen mukaan YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA ESIPUHE Yrittäjien saamista tuloista ja maksamista veroista käytävä keskustelu perustuu lähinnä yksittäistapauksiin. Tällöin

Lisätiedot

Suomen Yrittäjät 15.03.2010. SY:n kirjalliset huomiot Hetemäen työryhmän selvittämistä osinkoveromalleista. Osinkoverotuksen kehittäminen.

Suomen Yrittäjät 15.03.2010. SY:n kirjalliset huomiot Hetemäen työryhmän selvittämistä osinkoveromalleista. Osinkoverotuksen kehittäminen. Suomen Yrittäjät 15.03.2010 SY:n kirjalliset huomiot Hetemäen työryhmän selvittämistä osinkoveromalleista Osinkoverotuksen kehittäminen Yleistä Hetemäen verotyöryhmä on laatinut selvityksen neljästä eri

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 65/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain 33 c :n, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 ja 3

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala

Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus Apulaisprofessori Tomi Viitala Eriytetty tuloverojärjestelmä - Tulolajit Luonnollisilla henkilöillä kaksi tulolajia: ansiotulo ja pääomatulo

Lisätiedot

Omistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys 2014

Omistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys 2014 Omistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys 2014 2.6.2014 Marja Pokela Johtava erityisasiantuntija Vastuullisuus Yrityksen verojalanjälkeä on pidettävä osana yritysten yhteiskuntavastuuta Verojen välttäminen,

Lisätiedot

Lisäävätkö yritystuet innovaatioita?

Lisäävätkö yritystuet innovaatioita? Lisäävätkö yritystuet innovaatioita? Elias Einiö VATT VATT-ETLA Yritystukiseminaari, 18.4.2017 Yritystukien yleisistä tavoitteista Taloudelliset tavoitteet Investoinnit; työllisyys; tuottavuus Tärkeää

Lisätiedot

Rahoitusratkaisun vaikutukset Ahvenanmaan asemaan HE 15/2017 vp

Rahoitusratkaisun vaikutukset Ahvenanmaan asemaan HE 15/2017 vp Rahoitusratkaisun vaikutukset Ahvenanmaan asemaan HE 15/2017 vp Perustuslakivaliokunta 28.3.2017 Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Budjettineuvos Petri Syrjänen 1 Valmistelun

Lisätiedot

ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009

ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009 Verot, tulot ja ostovoima ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009 1 TAUSTA: HALLITUKSEN LINJAAMAT KEVENNYKSET 1,1 mrd. + PUOLIVÄLIN TARKISTE Hallitusohjelman mukaan ansiotulojen verotusta kevennetään

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä Apulaisprofessori Tomi Viitala Eri yritysmuodot Yritysmuodot voidaan verotuksen näkökulmasta jakaa kolmeen ryhmään Yksityiset

Lisätiedot

Asia: Luonnos hallituksen esitykseksi osuuskunnan ylijäämänjaon verotusta koskevien säännösten muuttamisesta VM047:00/2014

Asia: Luonnos hallituksen esitykseksi osuuskunnan ylijäämänjaon verotusta koskevien säännösten muuttamisesta VM047:00/2014 1 Professori Seppo Penttilä Tampereen yliopisto VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE Asia: Luonnos hallituksen esitykseksi osuuskunnan ylijäämänjaon verotusta koskevien säännösten muuttamisesta VM047:00/2014 Pyydettynä

Lisätiedot

Yritys- ja osinkoverotus ja riskinotto. Verotuksen kehittämistyöryhmä 13.3.2009 Essi Eerola ja Seppo Kari/VATT

Yritys- ja osinkoverotus ja riskinotto. Verotuksen kehittämistyöryhmä 13.3.2009 Essi Eerola ja Seppo Kari/VATT Yritys- ja osinkoverotus ja riskinotto Verotuksen kehittämistyöryhmä 13.3.2009 Essi Eerola ja Seppo Kari/VATT Esityksen aihe ja sisältö Peruskysymys: Miten toteuttaa neutraali pääomatulojen verotus ympäristössä,

Lisätiedot

TALOUS- JA VEROFOORUMI II Mitkä verotekijät ohjaavat Wärtsilän investointipäätöksiä?

TALOUS- JA VEROFOORUMI II Mitkä verotekijät ohjaavat Wärtsilän investointipäätöksiä? TALOUS- JA VEROFOORUMI II Mitkä verotekijät ohjaavat Wärtsilän investointipäätöksiä? Jouni Arpalahti, Director, Corporate Taxes 22.5.2017 1 AGENDA Päivän menu Wärtsilä maailmankartalla Miten yritykset

Lisätiedot

Millainen verojärjestelmä tukee talouskasvua, yrittäjyyttä ja työllisyyttä?

Millainen verojärjestelmä tukee talouskasvua, yrittäjyyttä ja työllisyyttä? Millainen verojärjestelmä tukee talouskasvua, yrittäjyyttä ja työllisyyttä? - Hetemäen verotyöryhmän raportit - EK:n verotavoitteet EK-päivä 24.3.2011 Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara, EK Hetemäen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain 3 ja 4 :n, rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain :n

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Yrittäjien tulot ja verot. vuoden 2009 tulo- ja verotiedoilla

Yrittäjien tulot ja verot. vuoden 2009 tulo- ja verotiedoilla Yrittäjien tulot ja verot vuoden 2009 tulo- ja verotiedoilla ESIPUHE Verotus ja valtiontalouden tasapainottaminen ovat tulevien eduskuntavaalien keskeisimpiä puheenaiheita. Tässä yhteydessä myös yrittäjien

Lisätiedot

1988 vp. - HE n:o 112 ESITYKSEN PÅÅASIALLINEN SISÅI.TÖ

1988 vp. - HE n:o 112 ESITYKSEN PÅÅASIALLINEN SISÅI.TÖ 1988 vp. - HE n:o 112 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yhtiöveron hyvityksestä sekä siihen liittyväksi lainsäädännöksi ESITYKSEN PÅÅASIALLINEN SISÅI.TÖ Esityksessä ehdotetaan osana kokonaisverouudistusta

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006 Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 Kuvio 1. Markkinatasapaino ennen verotusta Hinta Hinta ennen veroa Kuluttajan ylijäämä Tuottajan ylijäämä Tarjonta Kysyntä 2 Tuotanto ennen veroa Määrä

Lisätiedot

Tulonjakovaikutusarviot veropoliittisten linjausten tukena. Elina Pylkkänen

Tulonjakovaikutusarviot veropoliittisten linjausten tukena. Elina Pylkkänen Tulonjakovaikutusarviot veropoliittisten linjausten tukena Elina Pylkkänen Hallitus asettaa itselleen tavoitteet Valtionvelka suhteessa kokonaistuotantoon kääntyy laskuun hallituskaudella Valtiontalouden

Lisätiedot

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015 Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015 Sisältö Yhtenäistämisohje vs. Vero.fi > Syventävät ohjeet Tulossa uusia ohjeita,

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle vuoden 2012 tuloveroasteikkolaiksi sekä laeiksi eräiden verotusta koskevien lakien muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 50/2011 vp) täydentämisestä Eduskunnalle

Lisätiedot

BRONEX SOFTWARE OY , 15:07:25, Sivu 1. Lähtö. Ehdotus A TULOT OSAKKAALLE KÄTEEN (1000 )

BRONEX SOFTWARE OY , 15:07:25, Sivu 1. Lähtö. Ehdotus A TULOT OSAKKAALLE KÄTEEN (1000 ) EHDOTUSLASKELMA, Verovuosi 2014 Nimi: Erkki Esimerkki Jakopohjana oleva nettovarallisuus: 100000.00 113.5 +3.2 D KUSTANNUKSET YHTIÖLLE (1000 ) 108.7-1.6 103.9-6.4 99.1-11.2 B Lähtö Ehdotus C 94.3-16.0

Lisätiedot

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut Valtio, kunnat,

Lisätiedot

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Lisätiedot

Yritys- ja pääomaverouudistus. efektiivinen verorasitus. H allitus julkaisi kannanoton yritys- ja pääomaverotuksen ARTIKKELEITA.

Yritys- ja pääomaverouudistus. efektiivinen verorasitus. H allitus julkaisi kannanoton yritys- ja pääomaverotuksen ARTIKKELEITA. Kansantaloudellinen aikakauskirja 100. vsk. 2/2004 ARTIKKELEITA Yritys- ja pääomaverouudistus 2005 sekä efektiivinen verorasitus Harri Hietala* VTL, tutkija Helsingin yliopisto ja HECER * Kiitän Seppo

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp)

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp) VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ KEHYSPÄÄTÖS 3 Valtioneuvosto on antanut

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

U 38/2017 vp Ehdotus direktiivin 1999/62/EY (eurovinjettidirektiivi) muuttamisesta ajoneuvoveron osalta

U 38/2017 vp Ehdotus direktiivin 1999/62/EY (eurovinjettidirektiivi) muuttamisesta ajoneuvoveron osalta U 38/2017 vp Ehdotus direktiivin 1999/62/EY (eurovinjettidirektiivi) muuttamisesta ajoneuvoveron osalta Liikenne- ja viestintävaliokunta 12.9.2017 Markus Teräväinen VM/VO Direktiivin nykyinen sisältö Eurovinjettidirektiivissä

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön vero-osastolle

Valtiovarainministeriön vero-osastolle Valtiovarainministeriön vero-osastolle Kiitän mahdollisuudesta saada lausua luonnoksesta hallituksen esitykseksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta 17.7.2015. Koska lausunnon alaa

Lisätiedot

Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013

Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013 Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013 Sisältö Vuoden 2013 veroilmoituksesta Lakimuutokset vuodelle 2014 esim. osinkojen

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke

Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke Päivi Ylitalo: Poromiehen verotus -maatalouden veroilmoitus- Toukokuu 2010 Lapin ammattiopisto www.poroverkko.wikispaces.com Paliskuntain yhdistys

Lisätiedot

1984 vp. - HE n:o 132

1984 vp. - HE n:o 132 1984 vp. - HE n:o 132 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi velkojen korkojen vähennysoikeuden rajoittamisesta verotuksessa annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan,

Lisätiedot

HE 108/2017 vp. Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg

HE 108/2017 vp. Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg HE 108/2017 vp Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Vero-osasto 3.10.2017 Sisältö Parlamentaarinen työryhmä Työryhmän ehdotus Muutosehdotusten vaikutus eri tulonsaajien veroasteisiin

Lisätiedot

Lausunto VATT/36/07 .01/ Lausunto. 2. Yhteisövero. yritysverotuk. nostamista. ohjenuoraksi.

Lausunto VATT/36/07 .01/ Lausunto. 2. Yhteisövero. yritysverotuk. nostamista. ohjenuoraksi. Lausunto VATT/36/07.01/2017 28.3.2017 Valtiovarainministeriö valtiovarainministeriö@vm.fi Lausunto yritysverotuksen asiantunt ijatyöryhmän raportista; VM077:00/2016 1. Johdanto Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmä

Lisätiedot

Kansalaistutkimus verotuksesta STTK /18/2017 Luottamuksellinen 1

Kansalaistutkimus verotuksesta STTK /18/2017 Luottamuksellinen 1 Kansalaistutkimus verotuksesta STTK 18.8.2017 8/18/2017 Luottamuksellinen 1 Taustaa selvityksestä Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta kansalaistutkimuksen työikäisten (18-64-vuotiaiden) parissa

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden kuluttajahinnasta noin 40 % on veroja Erilaisten verojen osuus on noin 40% elintarvikkeiden kuluttajahinnasta: Kuluttajat maksavat elintarvikkeiden

Lisätiedot

Verokilpailu ja valtiontuki. Petri Kuoppamäki

Verokilpailu ja valtiontuki. Petri Kuoppamäki Verokilpailu ja valtiontuki Petri Kuoppamäki Sisällys Mikä on ongelma? Siirtohinnoittelusopimuksia koskevat tutkintamenettelyt Veroetu valtiontukena oikeudellisessa jatkumossa Siirtohinnoittelua koskeva

Lisätiedot

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Muistiot. Yrittäjän verotuksen arviointi mallikehikko ja simulointituloksia

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Muistiot. Yrittäjän verotuksen arviointi mallikehikko ja simulointituloksia Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Muistiot 20 Yrittäjän verotuksen arviointi mallikehikko ja simulointituloksia Olli Ropponen Muistiot 20 elokuu 2012 VATT MUISTIOT 20 Yrittäjän verotuksen arviointi

Lisätiedot

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntamarkkinat 2013 Jukka Hakola Veroasiantuntija, kuntatalous Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntien verotulojen

Lisätiedot