Prof. Heikki Niskakangas Helsingin kauppakorkeakoulu OSINKOVEROTUKSEN UUDISTAMISESTA. Johdatus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Prof. Heikki Niskakangas Helsingin kauppakorkeakoulu OSINKOVEROTUKSEN UUDISTAMISESTA. Johdatus"

Transkriptio

1 1 Prof. Heikki Niskakangas Helsingin kauppakorkeakoulu OSINKOVEROTUKSEN UUDISTAMISESTA Johdatus Osakeyhtiön ja osakkeenomistajan verotuksen koordinoiminen on vero-oikeuden ja veropolitiikan klassinen ongelma. Sitä on pohdittu yhtä kauan kuin on ollut osakeyhtiöitä ja tuloverotusta. Suomessa tämä tarkoittaa aikaa 1800-luvun puolivälistä tähän päivään saakka. Lähtökohtakysymyksenä on, tulisiko yhtiön verotusta ja omistajan verotusta tarkastella yhtenä kokonaisuutena vai ei. Periaatteellisena, joskin kovin abstraktina ongelmana on yhtiöveron kohtaanto. Yhden näkemyksen mukaan yhtiöt ja sitä kautta niiden omistajat kantavat verorasituksen. Toinen vaihtoehto on se, että yhtiöt vyöryttävät veron joko taaksepäin tuotannontekijöiden hintoihin tai eteenpäin suoritteidensa, tavaroiden ja palveluiden, hintoihin. Erään käsitystavan mukaan vero kohtaa kaikkia kolmea tahoa markkinatilanteen mukaan vaihtelevissa suhteissa. Vyörytysmahdollisuudet ilmeisesti vaihtelevat lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Vallitseva käsitys lienee, että veron vyöryttäminen taaksepäin tuotannontekijöihin ja eteenpäin suoritteisiin onnistuu kohtuullisesti pitkällä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä taas on lähellä olettamus, että vero kohtaa ennen muuta yhtiön omistajatahoa. Jotakin tutkimustietoa on siitä, että kansainväliset yritykset pystyvät vyöryttämään veroaan palkkoihin. Puhutaan osakeyhtiön ja sen osakkeenomistajan kahdenkertaisesta verotuksesta. Jos kuitenkin yhtiövero vyörytetään muiden maksettavaksi, periaatteessa mitään osakeyhtiötulojen kahdenkertaista verotusta ei ole olemassa eikä näin ollen jaettuun voittoon kohdistuisikaan ylimääräistä rasitusta.

2 2 Kysymys veron kohtaannosta on kuitenkin vain osinkoverotuksen problematiikan utuinen tausta. Ainakin terminologisesti on syytä puhua kahdenkertaisesta verotuksesta. Osakeyhtiön ja osakkaan kahdenkertaista verotusta koskevat uudistukset on viety ja tullaan viemään läpi ilman yhtiöveron kohtaantoa koskevaa tietoa. Puhtaassa klassisessa osinkoverojärjestelmässä kahdenkertaista verotusta ei lievennetä eli osinkotuloon kohdistuu täysimääräinen vero sekä yhtiön tasolla että osingonsaajan tasolla. Klassisen järjestelmän taustalla on ajattelu, että yhtiö ja sen omistajat ovat toisistaan juridisesti ja taloudellisesti erillisiä yksikköjä ja siten myös verotuksessa erikseen käsiteltäviä verosubjekteja. Omistajan mielen tasolla omistajayrittäjä ja pörssisijoittaja näyttävät poikkeavan toisistaan. Omistajayrittäjällä on taipumus ajatella, että yhtiön maksamat verot ovat oikeasti hänen maksamiaan. Sen sijaan osakesäästäjän ajatuksissa pörssiyhtiön maksamien verojen määrä on etäisempi murhe. Arvopaperisijoittaja yleensä mieltää sijoituskohteena olevan yhtiön aidosti omasta taloudestaan erilliseksi kohteeksi. Hyvän osinkoverojärjestelmän ominaisuuksia Verolainsäädännön muutoshankkeet pohjautuvat päätelmään, ettei voimassa oleva sääntely täytä järjestelmän hyviin ominaisuuksiin kohdistuvia vaatimuksia. Verotusta koskeva arkikeskustelu ja lobbyistinen käyttäytyminen viittaavat toisinaan siihen, että hyvälle verojärjestelmälle asetetaan vain yksi vaatimus: sen tulisi minimoida keskustelijan omat tai hänen edustamansa ryhmän verot. Hyvän verojärjestelmän ominaisuuksia voidaan kuitenkin lähestyä myös yleisten kriteerien tasolla. 1 Vaatimukset liittyvät tällöin ennen muuta verotuksen kokonaistaloudellisiin vaikutuksiin, verotuksen jakautumiseen ja verotuksen kustannuksiin. Verotuksen taloudellisten vaikutusten tulisi vastata talouspoliittisia ja muita verotukselle asetettuja yhteiskuntapoliittisia tavoitteita, 1 Kari S. Tikka, Veropolitiikka 1990 s. 47.

3 3 verorasituksen tulisi jakautua oikeudenmukaisesti ja verotuksesta tulisi aiheutua mahdollisimman vähän kustannuksia verohallinnolle ja verovelvollisille itselleen. Tärkeä veropoliittinen linjanveto liittyy näkemykseen siitä, missä määrin verotuksen roolin yhteiskunnassa tulisi olla neutraalin ja missä määrin interventionistisen, ohjaavan. Usein verotuksen neutraalisuutta kuvataan sanomalla, ettei neutraali verotus muuta verovelvollisen valintoja siitä, mitä ne olisivat verottomassa taloudessa. Neutraali verotus ei toisin sanoen vääristä kotitalouksien ja yritysten päätöksiä esimerkiksi kulutuksen, säästämisen, investointien tai työvoiman tarjonnan ja kysynnän osalta. 2 Kokonaistaloudellisesti tehokkaan verojärjestelmän tulisi minimoida verotuksesta johtuva tehokkuusrasitus. Juuri tämän tehokkuusnäkökulman katsotaan puoltavan verotuksen neutraalisuutta. Verotukselle asetetaan joka tapauksessa joukko yhteiskuntapoliittisia tavoitteita, jotka johtavat poikkeamaan verotuksen neutraalisuudesta. Hyvään verojärjestelmään voidaan kohdistaa kuitenkin se vaatimus, että verotus on neutraalia silloin, kun sille ei ole asetettu nimenomaista ohjaavaa tavoitetta. Osakeyhtiön ja osakkeenomistajan verotuksen koordinoinnissa neutraalisuudella on keskeinen asema. Tässä yhteydessä huomiota on kiinnitettävä mm. rahoitus- ja säästämisneutraliteettiin. Rahoitusneutraalilla verotuksella tarkoitetaan tilannetta, jossa eri tavoin - velalla, osakepääomalla tai pidätetyillä voittovaroilla - rahoitettujen investointien tuottovaatimukset ovat yhtä suuret. Verotus ei tällöin ohjaa valintaa rahoitusvaihtoehtojen välillä. Jos samalla lisäksi investoinnin tuottovaatimus vastaa käytettyä korkoa, verotus on myös investointineutraalia. Verotus kohtelee säästämistä neutraalisti, jos uusien säästöjen nettotuotto vastaa potentiaalisen lainan korkoa. Verotus ei tällöin vääristä kotitalouden kulutus-säästämisvalintaa. Verotus on neutraali säästöjen 2 Kari S. Tikka, Veropolitiikka 1990 s. 47

4 4 kohdentumisen suhteen, jos erilaisten säästökohteiden nettotuotot ovat yhtä suuret. 3 Tässä yhteydessä voidaan puhua myös sijoitusmuotoneutraliteetista. Neutraliteettikysymysten rinnalla osinkoverotusratkaisuihin vaikuttaa olennaisella tavalla muuntokysymys. Tällä tarkoitetaan ennen muuta sitä, että hyvässä osinkoverojärjestelmässä omistajayrittäjällä ei ole insentiiviä muuntaa työstä saatua korvausta osingon muotoon. Voidaan sanoa myös niin, että lähteeltä suoraan otetun tulon verotuksen täytyisi olla linjassa yhtiön kautta kierrätetyn tulon verotuksen kanssa. Muunto-ongelman ratkaisu löytyy osinkoverojärjestelmän muodon ohella osinkoverotuksen tasosta. Osinkoverotuksella saattaa olla vaikutusta yhtiöiden pääomarakenteisiin. Takavuosina, jolloin maamme oli pääomaköyhä, verotuksella tuettiin voimakkaasti oman pääoman hankintaa. Nykyoloissa on perusteltua, että verojärjestelmä on tässäkin suhteessa neutraali. Yhtiöiden pääomarakenteet muotoutukoot talouden lainalaisuuksien mukaisesti ilman, että verottaja lähtee viisastelemaan sille alueelle. Jos neutraliteettipoikkeamia kuitenkin annetaan syntyä, lienee järkevintä suhtautua torjuvammin velkavetoisiin liiketoimiin. Kahden viime vuosikymmenen aikana yritysten taseet ovat Suomessa ja verrokkimaissa keskimäärin vahvistuneet, normalisoituneet. Taserakenteiden vahvistuminen on kaikessa olennaisessa tapahtunut tulorahoituksen kautta. Alhainen yhteisöverokanta on osaltaan mahdollistanut tämän kehityksen. Hyvä verojärjestelmä antaa yrityksille ja omistajille mahdollisuuden terveen taseen rakentamiseen ja ylläpitämiseen. Osinkoverotukseen liittyvät oikeudenmukaisuuskysymykset ovat hankalia. Erityisiä pulmia liittyy omistajayrittäjien verotukseen Suomen kaltaisissa maissa, joissa tulot jaetaan ansio- ja pääomatuloihin. Oikeudenmukaisessa verojärjestelmässä samalla tulotasolla olevia verovelvollisia verotetaan yhtä paljon ja tulojen noustessa verotuksen tulisi kasvaa vähintään samassa suhteessa. 3 Seppo Kari, Osinkotuottovähennys tie tehokkaampiin pääomamarkkinoihin., teoksessa Verotus uusiksi? 2007.

5 5 Hyvä verojärjestelmä on yksinkertainen, selkeä ja ennustettava. Mutkikkuus johtaa virheisiin, kustannuksiin ja tehottomuuteen. Olisi myös eduksi, jos osakkeenomistajat, jotka yleensä eivät ole verotuksen asiantuntijoita, pystyisivät vaivatta ymmärtämään oman veronsa määräytymisen perusteet. Osinkovirrat ovat kuluneella vuosikymmenellä nopeasti kansainvälistyneet. Osinkoverotuksen kansainvälinen niveltyvyys on tullut entistä tärkeämmäksi. Osinkoverotuksen tulisi olla myös kansainvälisten osinkojen suhteen neutraali. Ulkomailta saatavien osinkojen verorasituksen tulisi olla kotimaasta saatujen osinkojen tasolla. Ulkomaille maksettavia osinkoja tulee voida verottaa voimassa olevien verosopimusten ja lähdeverolain mukaisesti. Monet osinkoverouudistukset ovat johtuneet eurooppaoikeuden vaatimuksista. Eurooppaoikeudellinen hyväksyttävyys onkin jäsenmaiden verojärjestelmien ehdoton edellytys. Yhteisöoikeuden vaatimukset tekevät kaikkein innovatiivisimmista veromalleista käytännössä toteutuskelvottomia. Verotuksella sanotaan usein olevan kasvu- ja työllisyyspoliittisia tavoitteita. Tämä pätee myös osinkoverotukseen. Osinkoverotuksen viimeaikaisissa uudistuksissa lähtökohtana on ollut, että neutraali verotus tukee parhaiten näitä tärkeitä tavoitteita. Suomalaisessa lobbyistisessa keskustelussa lievää osinkoverotusta on perusteltu omistajan riskillä. Ulkomaisissa osinkoverouudistuksissa ja niiden taustalla olevassa pohdinnassa riskillä ei ole roolia. Jos riskin noustessa verotus lievenee ja jos riskiä mitataan sijoitetun varallisuuden määrällä, ajaudutaan kummalliseen lopputulokseen: mitä varakkaampi henkilö sitä lievempi tuloverotus. Kysymyksessä siis olisi eräänlainen negatiivinen varallisuusvero. Voidaan myös sanoa, että riskin korostaminen johtaa normaalitilanteessa regressiiviseen verotukseen. Kenties voidaan sanoa niinkin, että verovetoiset riskit johtavat keskimääräistä useammin riskin toteutumiseen.

6 6 Riski otetaan verotuksessa huomioon tappioiden tasauksessa. Jos verovelvollisen riski toteutuu ja hänelle syntyy tappioita, voidaan tappiot vähentää seuraavien vuosien veronalaisesta tulosta. Veronsaaja osallistuu siis tietyssä mielessä riskin kantamiseen yhteisöveroprosentin osoittamalla osuudella. Tappiontasaukseen liittyy kuitenkin rajoitteita, jotka johtavat siihen, että voittoja ja tappioita ei kohdella täysin symmetrisesti ja tosimaailmassa tappiota jää vähentämättä. Suomessa erityisesti luovutustappioiden vähentäminen on hyvin (liian) rajallista. Ruotsi Ruotsin osinkoverotus on perinteisesti pohjautunut klassiselle järjestelmälle. Kun Suomessa ja Norjassa siirryttiin parikymmentä vuotta sitten yhtiöveron hyvitysjärjestelmään, Ruotsi pitäytyi kaksinkertaisessa verotuksessa. Kaikissa kolmessa maassa omaksuttiin eriytetty tuloverojärjestelmä 1990-luvun alussa. Osinkoverotus jäi kuitenkin täysin erilaiseksi. Ruotsi pysytti klassisen järjestelmän, kun taas Suomen järjestelmässä ei ollut kahdenkertaisuutta lainkaan. Vuoden 2009 alussa Ruotsin yhteisöverokanta laskettiin 28 %:sta 26,3 %:iin. Näin ollen Ruotsin ja Suomen yhteisöverokanta on asiallisesti ottaen samalla tasolla. Verokilpailusyistä Ruotsin ja Suomen yhteisöverokannat tuskin voivat tulevaisuudessakaan poiketa kovin paljon toisistaan. Ruotsissa osinkoja ja muita pääomatuloja verotetaan 30 %:n verokannan mukaan. Näin ollen osakeyhtiön ja osakkaan yhteenlasketuksi verokannaksi tulee 48,4 %, mikä on kansainvälistä keskitasoa. Listaamattomien yritysten kohdalla kahdenkertaista verotusta on lievennetty hippusen verran. Osingosta 5/6 on veronalaista. Aikaisemmin oli voimassa eräänlainen nettovarallisuuteen perustuva vähäinen huojennus, mutta tästä monimutkaisesta

7 7 systeemistä on nyt luovuttu ja on omaksuttu yksinkertainen järjestelmä. Listaamattomasta yhtiöstä saadun osingon kokonaisverorasitus on Ruotsissa siis nyt 44,7 %. Osingon verotus ansiotulona saattaa edelleen tulla kysymykseen eräissä harvoissa tapauksissa. Tällainen varokeino on katsottu tarpeelliseksi, jotta työstä saatua korvausta ei muunnettaisi osinkotuloksi. Ansiotuloverotus lienee kuitenkin käytännössä harvinaista. Yhtiöiden saamat osingot ovat verovapaita, jos osingon maksajana on listaamaton yhtiö. Listatuista yhtiöistä saadut osingot taas ovat verovapaita vain, jos osingonsaaja omistaa äänivallasta vähintään 10 % yhden vuoden ajan. Veronalaisen osingot ovat 26,3 %:n yhtiöveron alaisia. Tanska Tanskassa tehtiin vuonna 2008 merkittävä yritysverotusuudistus, jonka ytimenä oli yhteisöverokannan pudottaminen 25 %:iin ja veropohjan tiivistäminen mm. korkojen vähennysoikeutta rajoittamalla. Vuonna 2009 osingosta peritään ensimmäisestä kruunusta alkaen 28 %:n vero. DKK 46,700 ylittävältä määrältä maksetaan veroa 43 %:n mukaan ja DKK ylittävältä määrältä 45 %:n vero. Yhtiön ja osakkaan maksamien verojen yhteissumma nousee näin ollen Tanskassa 46-58,8 %:iin. Progressiivisen osinkoverotuksen taustalla lienee se, että Tanskassa ansiotulojen ylimmät marginaaliverot ovat korkeita. Vielä vuonna 2009 ylin marginaalivero on 63 %. Tanskassa portfoliosijoittajan ja omistajayrittäjän osinkoverotus on samanlaista. Listaamattomasta ja listatusta yhtiöstä saatuja osinkoja verotetaan samalla tavalla.

8 8 Yhtiöiden saamat osingot ovat verovapaita, jos osingonsaajan omistusosuus osingonjakajan pääomasta on vähintään 10 % ja osakkeet omistetaan vähintään 1 vuoden ajan. Jos osingot eivät ole verovapaita, 66 % osingosta on veronalaista 25 %.n yhtiöverokannan mukaan. Tanskan parlamentissa hyväksyttiin laki, jolla alennetaan jonkin verran osinkoverotuksen tasoa. 4 Perusvero alenisi 27 %:iin ja tämän lisäksi tuloveroa perittäisiin DKK ylittävästä osingosta niin, että osinkovero kokonaisuudessaan olisi ko. rajan ylittävältä osalta 42 %. Uudistus liittyy siihen, että Tanskassa, jossa pitkään ylin marginaalivero on ollut Euroopan korkein eli 63 %, progressiota loivennetaan ja ylin marginaalivero lasketaan runsaaseen 55 %:iin. Jotta ansiotulojen ylin marginaalivero ja osinkovero olisivat linjassa, täytyy myös osinkotulojen progressiota loiventaa. Osakeyhtiön ja osakkaan yhteenlaskettu vero olisi sen jälkeen Tanskassa korkeintaan 56,50 %. Uusi osinkoverotus tulee Tanskassa voimaan asteittain vuosina Norja Norja luopui yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä vuonna Norjan uudistuksen pohjana oli Skauge-komitean mietintö (NOU ), jossa jäsenenä oli mm. tunnettu Kööpenhaminan yliopiston kansantaloustieteen professori Peter Sörensen, joka on tutkinut erityisesti eriytettyä tuloverojärjestelmää ja osinkoverotusta. Komitea oli ekonomistipainotteinen ja valitulla ratkaisulla on vahva taloustieteellinen perusta. Norjassa sekä yhteisöverokanta että pääomatulojen verokanta ovat 28 %. Uudessa järjestelmässä lähtökohtana on klassinen järjestelmä, jossa yhtiötä verotetaan ensin 28 %:n verokannan mukaan ja osinkoa edelleen 28 %. 4 Tanskan verouudistuksesta ks. lähemmin Vilhelm Brangstrup, Dansk skattereform, Svensk skattetidning 5/2009 s Norjan järjestelmästä lähemmin Seppo Kari, Outi Kröger, Osakkeiden normaalituoton verovapaus: Norjan osakeverotuksen malli, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Tutkimukset 148, toukokuu 2009

9 9 Norjan järjestelmässä, ns. osakasmallissa kaksinkertaista verotusta lievennetään ns. normaalituottovähennyksellä. Normaalituotto vapautetaan verosta myöntämällä vähennys, joka lasketaan kertomalla osakkeen korjattu hankintahinta (normaalituottopohja) veronjälkeisellä riskittömällä markkinakorolla (normaalituottokorko): Normaalituottovähennys = normaalituottokorko x normaalituottopohja Normaalituottokorkona käytetään kolmen kuukauden markkinakorkoa vähennettynä pääomatulon veron määrällä. Vuonna 2007 normaalituottokorko oli 3, 3 % ja vuonna 2008 vastaavasti 3,8 %. Verohallinto vahvistaa koron määrän vuosittain ja pyöristää laskennallisen tuloksen lähimpään kymmenesosaprosenttiin. Normaalituottopohja on lähtökohtaisesti osakkeen hankintameno, ei siis minkäänlainen taseesta laskettu nettovarallisuus. Hankintamenoon tehdään kuitenkin tiettyjä oikaisuja, jotka erityisesti siirtymävaiheen osalta olivat monimutkaisia. Hankintamenoon lisätään mm. käyttämätön normaalituottovähennys. Jos yritys maksaa osinkoa enemmän kuin normaalituoton määrän, verotetaan ylimenevää osaa normaalisti 28 %:n verokannan mukaan. Jos taas osinkoa maksetaan vähemmän, jää normaalituottoa säästöön seuraaville vuosille. Silloin voidaan siis vastaavasti maksaa enemmän verovapaata osinkoa normaalituottopohjan kasvettua käyttämättömän vähennyksen takia. Norjan osakasmallissa järjestelmään on integroitu myös luovutusvoittoverotus. Jos yrityksessä on normaalituottoa, jota ei ole käytetty osingonjakoon, voidaan se vähentää luovutusvoitosta. Näin luovutusvoittoverotukseenkaan ei kohdistu verotuksen kahdenkertaisuutta normaalituoton osalta. Norjan osakasmalli koskee kaikkia osakeyhtiöiden henkilöosakkaita yhtäläisesti riippumatta yhtiön koosta ja mahdollisesta pörssilistauksesta. Ketjuverotus on poistettu.

10 10 Tämä on johtanut holdingyhtiöiden hyödyntämiseen osakkeiden omistuksessa, koska osakeyhtiöiden saamat osingot ja tietyin edellytyksin myös myyntivoitot ovat verovapaita. Norjan osinkoveroratkaisun haittapuolena pidetään sen monimutkaisuutta ja etuna sen taloustieteeseen perustuvaa eleganssia. Järjestelmän on arvioitu olevan varsin neutraali, kun kotitaloudet ja yritykset tekevät taloudellisia päätöksiään. Se ei siis vääristä resurssien käyttöä ja kohdentumista ja siten tukee taloudellista kasvua. Norjan mallissa pyritään kohtelemaan neutraalisti: - kotitalouden eri sijoitusvaihtoehtoja - yrityksen voitonjakopäätöksiä - yrityksen päätöstä siitä, rahoittaako se investointejaan velalla, pidätetyillä voitoilla vai ulkoisella omalla pääomalla. Norjan uudistuksessa oli kaksi keskeistä tavoitetta: maksimaalinen neutraalisuus ja muunto-ongelman ratkaiseminen. Esimerkiksi rahoitusmuotoneutraliteetti toteutuu, kun normaalituoton verotus on samalla tasolla kuin lainarahoituksen verotus. Muuntoongelma taas ratkeaa sillä, että normaalituoton ylittävä verotus on samalla tasolla kuin ansiotulojen ylin marginaaliverokanta. Yhtiön ja osakkaan maksama yhteenlaskettu vero osingosta ja ansiotulojen ylin marginaalivero ovat molemmat noin 48 %. Itävalta Itävallassa omaksuttiin kuluvan vuosikymmenen puolivälissä eriytetty tuloverojärjestelmä, jossa pääomatuloja verotetaan suhteellisen 25 %:n verokannan mukaan. Verotus tapahtuu pääosin lähteellä, lopullisena lähdeverona. Tasaveron piiriin kuuluvat osingot ja vastaavat suoritukset, korot, tulot sijoitusrahastoista sekä eräät yrittäjätulot. Järjestelmä muistuttaa Suomen korkoverotusta. Lähdeverotettua

11 11 pääomatuloa ei tarvitse ilmoittaa vero-ilmoituksessa eikä siitä saa tehdä vähennyksiä. Näistä säännöistä on tiettyjä poikkeuksia. Itävallassa verovelvollinen voi kuitenkin osinkojen osalta valita myös puolittaisverotuksen, jolloin 50 % osingosta on normaalin progressiivisen verotuksen piirissä. Erityisesti osakkeenomistajien, joiden ansiotulot ovat vähäisiä, kannattaa valita puolittaisverotus. Yhteisöverokanta Itävallassa on 25 %. Kun osinkoihin sovelletaan 25 %:n verokantaa, saadaan osakeyhtiön ja osakkaan yhteenlasketuksi verotuksen tasoksi 43,75 %. Saksa Vuoden 2008 verouudistuslaki Saksassa oli yhtäältä korkeatasoisen valmistelun ja toisaalta poliittisen kompromissin tulos. Vuoden 2005 vaalitaistelu oli hyvin veropainotteinen ja vaalien tuloksena oli tasapeli ja suuri koalitio. Siksi verouudistuksessa täytyi ottaa huomioon kummankin hallituspuolueen näkökulmia. Valmistelussa olivat mukana Saksan tunnetuimmat veroasiantuntijat ja taloustieteilijät. Näkyvin osa verouudistusta oli yhteisöverokannan lasku. Saksan verokanta oli ollut vuosia EU:n jäsenmaiden korkein eli 38,65 %, joka muodostui useammasta eri verosta. Kansainvälinen verokilpailu ja tarve saada investointeja Saksaan edellyttivät nimellisen verokannan laskua. Vuoden 2008 alussa verokanta laskettiinkin 29,83 %:iin, mikä on linjassa suurimpien kilpailijamaiden, Ranskan ja Britannian kanssa. Lähtökohtana kuitenkin oli, että nimellisen verokannan lasku ei saa merkitä verotulojen vähenemistä, vaan verotulot tulee turvata vastaavalla veropohjan tiivistämisellä. Alhaiset

12 12 verokannat ja tiivis veropohja on yhdistelmä, jolla on asiantuntijapiireissä laaja, lähes poikkeukseton kannatus. Tiivis veropohja konkretisoituu mm. korkomenojen rajallisessa vähennysoikeudessa ja kattavassa osinkoverotuksessa. Eri osinkoveromallien huolellisen punninnan jälkeen päädyttiin samaan ratkaisuun kuin Itävallassa: pääsäännön mukaan osinkotuloon kohdistetaan 25 %:n lähdevero, joka yhdessä solidaarisuusveron kanssa nousee 26,38 %:iin. Uudistus tuli voimaan vuoden 2009 alusta. Näin Saksa ensimmäistä kertaa sodanjälkeisessä historiassaan siirtyi klassiseen järjestelmään. Saksassa vero peritään osinkoa maksettaessa lähteellä ja kysymyksessä on lopullinen vero. Samaan aikaan myös korkoverotuksessa siirryttiin samantasoiseen lähdeverotukseen. On akateeminen ja terminologinen kysymys, onko Saksan uusi veromalli eriytetty tuloverojärjestelmä vai ei. Verokirjallisuudessa puhutaan toisinaan sovelletusta dualimallista. Osakeyhtiön ja osakkaan yhteenlaskettu vero on Saksassa nyt 48,34 %, mikä on normaalia eurooppalaista tasoa. Muunto-ongelman hallitseminen oli uudistuksessa näkyvästi esillä. Kun ylin marginaalivero nostettiin 42 %:sta 45 %:iin, voidaan sanoa, että ansiotuloverotus ja osinkoverotus ovat hyvin keskenään linjassa; muunto-ongelmaa ei ole. Lopullisen lähdeverotuksen luonteeseen kuuluu, että verotettavasta tulosta ei saa tehdä vähennyksiä. Niinpä Saksankaan osinkoverosta ei voida vähentää korkomenoja eikä muita tulon hankkimiseksi uhrattuja kustannuksia. Tätä voidaan pitää lopullisen lähdeverotuksen heikkoutena, jolle eri asiantuntijat antavat erilaisen painoarvon. Jotkut asiantuntijat ovat huomauttaneet, että Saksa meni veropohjaa tiivistäessään äärimmäisyyksiin. Tältä osin verojärjestelmä ei ole symmetrinen. Saksan malli, niin kuin klassinen malli yleensäkin, on ristiriidassa rahoitusmuotoneutraliteetin vaatimuksen kanssa. Järjestelmä suosii velkarahoitusta oman

13 13 pääoman ehtoisen rahoituksen kustannuksella. Toisaalta Saksan laajat korkojen vähennysoikeuden rajoitukset estävät velkavetoisia liiketoimia. Lopullisen lähdeverotuksen mallia ei kuitenkaan sovelleta yrittäjäomistajaan (Gmbh). Hänen osinkoaan verotetaan progressiivisesti niin, että 60 % osingosta on (progressiivisesti) veronalaista tuloa. Kysymyksessä on itse asiassa Saksan vanha malli sillä erotuksella, että aikaisempi 50 %:n veronalainen osuus on nostettu 60 %:iin. Ylimmällä marginaaliveron tasolla osakeyhtiön ja osakkaan yhteenlasketuksi veron määräksi tulee 49,82 %. Saksassa ketjuverotusta ei poisteta kokonaan. Osakeyhtiön toiselta osakeyhtiöltä saamasta osingosta 95 % on verovapaata tuloa. Eurooppalaisia kehityslinjoja Sen jälkeen kun yhtiöveron hyvitysjärjestelmä osoittautui eurooppaoikeuden näkökulmasta mahdottomaksi, monet eurooppalaiset valtiot ovat rakentaneet osinkoverotuksensa uudelle pohjalle. Tässä kehityksessä eriytetty tuloverojärjestelmä eli dualimalli on selvästi lisännyt suosiotaan. Itävallan ja Saksan lisäksi mm Belgiassa ja Italiassa on omaksuttu jossakin muodossa dualimalli. Etäisemmistä maista sama ratkaisu on tehty Sveitsissä, Kreikassa, Puolassa, Tsekissä ja Liettuassa. Pääomatulot on siis useissa maissa saatettu suhteellisen verokannan piiriin. Tasaveromaissa tulolajien erottelu ei tietenkään ole tarpeen. Siksi esimerkiksi Slovakiaa ja Viroa ei voi pitää dualimaana. Ranskassa osingot ovat progressiivisen verotuksen piirissä (60% veronalaista) eikä siellä liene suunnitelmia dualijärjestelmään siirtymiselle. Ranskassa osinkoverotus on siis samanlaista kuin Saksan pienten yhtiöiden (Gmbh) verotus. Espanjassa osinkoja, korkoja ja sijoitusrahastosta saatuja korvauksia verotetaan 18 %:n verokannan mukaan. Verotus on lopullista lähdeverotusta. Portugalissa osinkoverokanta on 20 % ja Italiassa 12,5 %.

14 14 Dualimalli ei ole ongelmaton, vaan yhtenäisellä verorakenteella on etunsa. Yhtenäisessä veromallissa voidaan ottaa huomioon verovelvollisen koko veronmaksukyky. Dualimallissa pääomatulojen verotus tapahtuu ansiotulojen määrästä riippumattomasti ja toisaalta ansiotulojen veroprosenttiin ei vaikuta pääomatulojen määrä. Yhtenäismalli vastaa paremmin horisontaalisen oikeudenmukaisuuden vaatimukseen. Samalla tulotasolla olevia verotetaan samantasoisesti tulolajista riippumatta. Vertikaalisessa suhteessa yhtenäismalli mahdollistaa tehokkaammin tulojen tasaustarpeen. Yhtenäismallissa ei ole tulojen ja menojen kohdistamisongelmaa eri tulolajeille. Toisaalta suhteellinen kohtuullinen pääomatulojen verotus mahdollistaa yhtenäisen ja tehokkaan eri pääomatulojen verotuksen. Varsinkin lähdeverotusmallissa verotuksen kustannukset ovat vähäisiä ja virheitä ei paljon esiinny. Inflaatio voidaan ottaa huomioon summaarisesti alhaisessa verokannassa, kun taas korkojen ja myyntivoittojen verotus korkeiden marginaaliverojen voimassa ollessa vaatii inflaation takia erityisratkaisuja. Kun pääomatuloja verotetaan suhteellisen verokannan mukaan, poistetaan insentiivi perhevarallisuuden hajauttamiseen. Tämä näkökulma tulee esiin useissa verouudistuksissa. Yhteisöverokantojen laskemiseen näyttää usein liittyvän osinkoverotuksen kiristäminen. Yhteisövero on kovan kansainvälisen verokilpailun kohteena, mutta osinkoverotukseen ei taas kohdistu merkittävää verokilpailua, koska se on viime kädessä asuinvaltioverotusta. Minimoidakseen osinkoverotuksen, verovelvollisen täytyisi muuttaa matalan verotuksen maahan ja siinäkin tapauksessa lähdevaltion oikeus verottaa tiettyyn rajaan saakka rajoittaisi verosuunnittelua. Todellisuudessa osinkoverotusta vältettäneen kansainvälisellä tasolla jossakin määrin laittomin keinoin. Karkeasti ottaen voidaan sanoa, että yhteisöverokantojen lasku on kompensoitu toisaalta veropohjaa tiivistämällä ja toisaalta osinkoverotusta kiristämällä. Yritysverotuksen

15 15 efektiivinen taso on kuluneella vuosikymmenellä pysynyt entisellään tai jonkin verran kasvanut. OECD-maissa osakeyhtiön ja osakkaan yhteenlasketun verokannan mediaani vuonna 2009 on 42,8 %. Muunto-ongelma on ratkaistu kaikissa maissa suurin piirtein samalla tavalla. Osakeyhtiön ja osakkaan yhteenlaskettu vero on lähes poikkeuksetta suurin piirtein ylimpien marginaaliverojen tasolla. Tässä mielessä Suomi on ainutlaatuinen maa. Suhtautuminen rahoitusmuoto- säästämismuoto- ja investointineutraalisuuteen vaihtelee. Norjassa neutraliteettikysymysten ratkaiseminen oli muunto-ongelman ohessa johtava idea. Klassisen veromallin huojennus perustui kaikessa olennaisessa neutraliteettipyrkimykseen. Voidaan sanoa, että Norjan malli on neutraali rahoitusmuotojen ja säästämismuotojen suhteen ja se on investointineutraali. Saksassa Norjan malli oli vakavan tutkinnan ja harkinnan kohteena. Silti päädyttiin robustiin itävaltalaiseen malliin, joka ei täytä neutraliteetin vaatimuksia. Jossakin yhteydessä Saksan mallin on sanottu todellisuudessa olevan kohtuullisen neutraalin eri rahoitusmuotojen suhteen, koska korkojen verotuksessa ei tehdä inflaatiokorjausta. Saksan uutta osinkoverotusta on perusteltu pyrkimyksellä laajaan veropohjaan ja yksinkertaisuuteen, läpinäkyvyyteen ja selkeyteen. Itse asiassa Saksan verotus ei kaikkine poikkeuksineen ole kovinkaan yksinkertaista. Varsin innostunutta taloustieteellistä tutkimusta on kohdistunut taloudellisilta vaikutuksiltaan yritystason kassavirtaveroa läheisesti muistuttavaan ACE-malliin. Myönteinen kanta tällaiseen malliin otettiin Britanniassa kesällä 2009 julkaistussa Mirrlees-raportissa. Yritysverotuksessa velan korot on vakiintuneesti voitu vähentää. Oman pääoman kustannukselle vastaavaa kohtelua ei sen sijaan ole suotu. ACE-malli yksinkertaisesti sallii juuri oman pääoman laskennallisten kustannusten vähentämisen. Vähennys lasketaan kertomalla yrityksen nettovarallisuuden kirjanpitoarvo riskittömällä markkinakorolla. Investointien koko rahoituskustannuksen vähentäminen tarkoittaa sitä, että järjestelmä vapauttaa kauttaaltaan investointien normaalituoton verotuksen yhtiötasolla ja kohdentaa verotuksen vain sen ylittäviin voittoihin.

16 16 ACE-mallin tyyppinen järjestelmä on otettu käyttöön Belgiassa vuonna Englanninkielisessä kirjallisuudessa se kulkee nimellä notional interest deduction ja Kristiina Äimän väitöskirjassa nimellä fiktiivinen korkovähennys. Yritys voi vähentää verotuksessaan ristittömän koron verran yhtiön taseessa olevasta omasta pääomasta laskien. Korkona käytetään valtion liikkeelle laskemien 10 vuoden joukkovelkakirjalainojen korkoa, joka Belgiassa vuonna 2009 on 4,307 %. 6 Viime vuosikymmeninä osakeyhtiön ja osakkaan kahdenkertaista verotusta ei ole lievennetty osakeyhtiön päässä. Kansainvälisten yritysten verotukseen on katsottu kuuluvan sen, että kukin valtio turvaa verotuksen yrityksessä, mutta on valmis luopumaan aika pitkälle osinkojen lähdemaaverotuksesta. Tähän raamiin asetettuna Belgian ratkaisu on yllättävä. Tosin aikaisemminkin jonkinlaisia ACE sovellutuksia on ollut eräissä maissa, esimerkiksi Itävallassa vuosina ja Italiassa vuosina Taustalla yleensä on ollut pyrkimys luoda insentiivi yritysten uuden pääoman hankkimiselle. Näin on myös Belgian tapauksessa. Siellä on pyritty houkuttelemaan pääomaa erityisesti kansainvälisten yritysten rahoitusyhtiöihin, niin sanottuihin koordinaatiokeskuksiin. Tuloksena on yritysten efektiivisen verokannan lasku ja yhteisöveron tuoton olennainen väheneminen. EU-maista ja OECD-maista Kreikka oli pitkään ainoa maa, jossa osingot vapautettiin kokonaan verosta. Muunto-ongelmaa ei aikaisemmin juuri ollut, koska yhteisöverokanta oli lähellä ylintä marginaaliverokantaa. Nyttemmin Kreikassa yhteisöverokanta on laskettu 25 %:iin ja kuluvan vuoden alusta lukien osingoista on alettu periä 10 prosentin suhteellista veroa. Vuonna 2009 OECD-maista vain Slovakiassa osingot ovat verovapaita. 7 Britanniassa ns. piilevä hyvitys johtaa käytännössä siihen, että pienistä osinkotuloista ei mene veroa. 6 Belgian järjestelmästä ks. lähemmin Kristiina Äimä, Sisäiset korot lähiyhtiöiden kansainvälisessä verotuksessa s VATT on tekemässä Belgian järjestelmästä tutkimusta, joka valmistunee marraskuussa Slovakiassa on tasaverojärjestelmä. Sekä yhteisöt että luonnolliset henkilöt maksavat veroa suhteellisen 19 %:n verokannan mukaan. Näin ollen osinkojen verovapaus ei johda muunto-ongelmaan.

17 17 Suomen osinkoverotuksen ongelmia Eri maissa osinkotulojen ja ansiotulojen välinen muunto-ongelma on lähes poikkeuksesta ratkaistu niin, että ansiotulojen ylin marginaalivero on suurin piirtein sama kuin osakeyhtiön ja osakkaan yhteenlaskettu vero. Vain Suomessa muunto-ongelmaa ei ole huomioitu veropolitiikassa. Ero on ammottavan suuri erityisesti niissä tilanteissa, joissa omistajana oleva toimitusjohtaja tai työntekijä voi saada tulonsa verovapaana osinkona sen jälkeen, kun yhtiö on maksanut voitostaan 26 %:n veron. Tämä on tietenkin johtanut käyttäytymiseen, jossa laajat omistajatyöntekijöiden joukot ottavat työnsä tulokset verovapaina osinkoina. Se on kierouttanut talouden rakenteita, kannustanut sorvaamaan erilaisia viritelmiä, joiden mielekkyys on ymmärrettävissä vain veroekonomisin, mutta ei puhtaasti taloudellisin perustein. Samalla yhteiskunta yhtiöityy. Listaamattomissa yhtiöissä osinkopolitiikka on hyvin verovetoista. Suuri joukko yhtiöistä, ilmeisesti pääosa, maksaa osinkoa 9 % osakkeiden matemaattiselle arvolle. Ihanteellinen osinkoverojärjestelmä olisi kuitenkin sellainen, jossa osingonjako tapahtuisi puhtaasti taloudellisin perustein, ilman verotuksen vaikutusta. Talouden yleisten kriteerien valossa systemaattinen 9 %:n osingonjako voi olla liian suuri tai liian pieni. Valtiovalta siis implisiittisesti määrittää, kuinka paljon osakeyhtiön tulee jakaa voittoa osakkaalleen vuosittain. Tämä on eräänlaista brezneviläisyyttä, joka on vierasta rahoitusteorialle ja liiketaloustieteelle. Listatuissa yhtiöissä vastaavaa ongelmaa ei ole. Siellä yhtiöt jakavat osinkoa osingonjakokykynsä mukaan. Niin kuin pitääkin. Listattujen ja listaamattomien yritysten osinkoverotus on erilaista. Kun listaamattomista yhtiöistä pääomatulo-osinkoja voidaan nostaa verovapaasti aina euroon saakka, syntyy ns. listautumiskynnys, joka osaltaan ehkäisee yritysten tuloa pörssiin ja samalla niiden pääoman hankintaa.

18 18 Nykyjärjestelmä suosii pitkävaikutteisia reaali-investointeja T&K-investointien kustannuksella, koska T&K-investoinneista ei yleensä jää jälkeä yrityksen taseeseen, joka on nettovarallisuuslaskennan pohjana. Horisontaalinen oikeudenmukaisuus edellyttää, että samalla tulotasolla olevat verovelvolliset maksavat veroa yhtä paljon. Suomen järjestelmä ei täytä tätä vaatimusta. Osinkotuloilla elävä maksaa usein olennaisesti vähemmän veroa kuin ansiotuloilla elävä. Verotus on vertikaalisesti oikeudenmukaista, kun verojen määrä nousee vähintään samassa suhteessa kuin tulojen määrä. Suomen järjestelmässä on degressiiviä piirteitä. Kaikkein suurituloisimmat saavat osinkotuloja ja luovutusvoittoja, jotka ovat useimmiten lievemmin verotettuja kuin pienemmät ansiotulot. Yritysverotuksen pohja on Suomessa verraten tiivis. Näyttää kuitenkin siltä, että osakeyhtiöistä voidaan enenevässä määrin jakaa osinkoina varoja, joita ei todellisuudessa ole yhtiössä verotettu. Tällaisia eriä voi olla esimerkiksi sijoitetun vapaan oman pääoman rahastossa tai ne voivat olla käyttöomaisuusosakkeiden myyntivoittoja. Näin ollen nykyjärjestelmässä, jossa osingot voivat olla kokonaan verovapaata tuloa, saattaa syntyä tilanteita, joissa yhtiön jakama voitto ei tule verotetuksi enempää yhtiössä kuin osakkaan kädessäkään. Tästä syystä aukollinen osinkoverotus näyttäytyy ongelmana myös silloin, kun verotuksen ja kirjanpidon sidosta höllennetään.

Osinkoverotus ja riskinoton kannustaminen. Prof. Heikki Niskakangas EK:n yrittäjävaltuuskunta 11.11.2009

Osinkoverotus ja riskinoton kannustaminen. Prof. Heikki Niskakangas EK:n yrittäjävaltuuskunta 11.11.2009 Osinkoverotus ja riskinoton kannustaminen Prof. Heikki Niskakangas EK:n yrittäjävaltuuskunta 11.11.2009 Osinkoverotus ja riski Osinkoverotuksen kehittämisellä ja riskinotolla ei ole varsinaista loogista

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

Osakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i. Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009

Osakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i. Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009 Osakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009 Esityksen sisältö Kysymys: Miten verottaa yhtiön oman pääoman tuottoa? Suomen nykyjärj

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen 1 PK yrittäjän näkökulma Suomen osinkoverotuksesta Vuosina 1969 1989 voimassa osinkovähennysjärjestelmä eri muodoissaan

Lisätiedot

Yritys- ja osinkoverotus ja riskinotto. Verotuksen kehittämistyöryhmä 13.3.2009 Essi Eerola ja Seppo Kari/VATT

Yritys- ja osinkoverotus ja riskinotto. Verotuksen kehittämistyöryhmä 13.3.2009 Essi Eerola ja Seppo Kari/VATT Yritys- ja osinkoverotus ja riskinotto Verotuksen kehittämistyöryhmä 13.3.2009 Essi Eerola ja Seppo Kari/VATT Esityksen aihe ja sisältö Peruskysymys: Miten toteuttaa neutraali pääomatulojen verotus ympäristössä,

Lisätiedot

LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA

LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA Oheisissa taulukoissa ja kuvioissa kuvataan osinkoverotuksen muutosta hallituksen korjatun kehyspäätöksen mukaisesti. Nykyisessä osinkoverotuksessa erotetaan toisistaan pörssiyhtiöiden

Lisätiedot

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Luonnollisen henkilön saamat osingot A. Osakkeet kuuluvat henkilökohtaiseen tulolähteeseen

Lisätiedot

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Johtamiskorkeakoulu Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Sijoitusmessut Tampere 25.3.2014 Kenen saamat tulot verotetaan Suomessa? Suomessa verotetaan Verovelvolliset Yleisesti verovelvollinen

Lisätiedot

Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla. 25.3.2014 Sari Lounasmeri

Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla. 25.3.2014 Sari Lounasmeri Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla 25.3.2014 Sari Lounasmeri Pörssisäätiö edistää arvopaperisäästämistä ja arvopaperimarkkinoita Sijoittajan verotus Osingot ja luovutusvoitot / Sari

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA Tämä Varallisuusviesti käsittelee ulkomaisista yhtiöistä saatujen osinkojen verotukseen liittyviä käytännön seikkoja. Sampo Pankki on kansainvälisen osakesijoittamisen

Lisätiedot

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Tax Services Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Markku Järvenoja Handelsbanken Private Banking Luxemburg Antibes, 29.11.2007 1 Kohtaamispisteet Kansainvälinen kahdenkertainen

Lisätiedot

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN Eri yritysmuotojen verotus ja oman pääoman merkitys Yliopisto-opettaja, Tiina Sinkkonen Yritysmuodot Ammatinharjoittaja Yksityisyritys eli toiminimi (T:mi) Elinkeinoyhtymä

Lisätiedot

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Kirjallisuutta Mirrlees review: Tax by design Hetemäen verotyöryhmän raportti Tulolajin valinta: Harju ja Matikka 2012 Investointivaikutukset:

Lisätiedot

Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomalainen verojärjestelmä Kokonaisveroaste Verotulojen rakenne Suurimmat muutokset Progressiosta regressioon Kokonaisveroaste

Lisätiedot

MUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT

MUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT MUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT 1 LÄHTÖKOHTA VERONSAAJAN RAHANTARVE KASVUSSA KANSAINVÄLINEN VEROKILPAILU KIRISTYY LUONNOLLISEN HENKILÖN KOKONAISVERORASITE KASVAA

Lisätiedot

Yritys- ja osinkoverouudistus Mitä tehtiin ja oliko siinä järkeä? Jukka Pirttilä 20.8.2013

Yritys- ja osinkoverouudistus Mitä tehtiin ja oliko siinä järkeä? Jukka Pirttilä 20.8.2013 Yritys- ja osinkoverouudistus Mitä tehtiin ja oliko siinä järkeä? Jukka Pirttilä 20.8.2013 Sisältö 1) Tausta yritysverotuksesta mitä se on? kuka sen maksaa (kohtaanto)? kansainvälinen verokilpailu 2) Pohdintaa

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta

Ajankohtaista verotuksesta Ajankohtaista verotuksesta Konsultit 2HPO 1 Reaaliset käytettävissä olevat tulot desiileissä ja ylimmässä prosentissa Lähde: VATT 2 Bruttotulojen koostumuksen kehitys Lähde: VATT 3 Bruttotulojen koostumus

Lisätiedot

Eri yritysmuotojen verotuksellinen edullisuus

Eri yritysmuotojen verotuksellinen edullisuus Tuki: - Puhelin 020 795 9960 (vain ennen koulutusta) - Sähköposti info@opinahjo.fi Kysymykset koulutuksen aikana: - Kaikki kysymykset pikaviestien kautta - Mikrofonit avataan tarvittaessa keskustelua varten

Lisätiedot

Miten osinkoverotus muuttuu Mitä on työperäinen osinko? Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara. EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä

Miten osinkoverotus muuttuu Mitä on työperäinen osinko? Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara. EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä Miten osinkoverotus muuttuu Mitä on työperäinen osinko? Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä Osinkoverotuksen pääperiaate - Listaamaton yhtiö 50 000 :sta verovapaata 15

Lisätiedot

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Tutkimukset 148. Osakkeiden normaalituoton verovapaus: Norjan osakeverotuksen malli

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Tutkimukset 148. Osakkeiden normaalituoton verovapaus: Norjan osakeverotuksen malli Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Tutkimukset 148 Osakkeiden normaalituoton verovapaus: Norjan osakeverotuksen malli Seppo Kari Outi Kröger VATT Tutkimukset 148 toukokuu 2009 VATT TUTKIMUKSET 148 Osakkeiden

Lisätiedot

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014?

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? Raimo Immonen senior advisor ASIANAJOTOIMISTO Mitä tulossa ja ja milloin? Hallituksen veropoliittinen linjaus, mm. Varmistettavaa hyvinvointipalveluiden rahoituksen

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

Ajankohtaista veropolitiikasta. Timo Sipilä

Ajankohtaista veropolitiikasta. Timo Sipilä Ajankohtaista veropolitiikasta Timo Sipilä Pääomatulon tuloveroprosentti Pääomatulon tuloveroprosenttia korotettiin jo aiemmin 28 %:sta 30 %:iin. Nyt yhteenlasketun verotettavan pääomatulon (siis vähennysten

Lisätiedot

Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013

Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013 Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013 Sisältö Vuoden 2013 veroilmoituksesta Lakimuutokset vuodelle 2014 esim. osinkojen

Lisätiedot

Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi

Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi Talous- ja elinkeinopolitiikan vaikuttajaryhmä 6.5.2015 Tero Honkavaara Johtava veroasiantuntija, EK 1 Työn verotus 450 M verokevennys pienija keskituloisille Yritysverotus

Lisätiedot

Yritys- ja pääomatuloverotuksen kehittäminen - uudistusvaihtoehtojen arviointia

Yritys- ja pääomatuloverotuksen kehittäminen - uudistusvaihtoehtojen arviointia Seppo Kari/VATT 3.2.2010 Yritys- ja pääomatuloverotuksen kehittäminen - uudistusvaihtoehtojen arviointia 1. Johdanto Tässä muistiossa tarkastellaan Suomen yritys- ja pääomatuloverotuksen kehittämistarpeita

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006 Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 Kuvio 1. Markkinatasapaino ennen verotusta Hinta Hinta ennen veroa Kuluttajan ylijäämä Tuottajan ylijäämä Tarjonta Kysyntä 2 Tuotanto ennen veroa Määrä

Lisätiedot

Hanna Arvela. Pieni veronkiertoopas

Hanna Arvela. Pieni veronkiertoopas Hanna Arvela Pieni veronkiertoopas Verosuunnittelua, joksi veronkiertoa virallisesti nimitetään, voi harjoittaa Suomessa laillisesti. Tämä opas kertoo lukijalleen kädestä pitäen, miten välttyä ansiotuloverotukselta

Lisätiedot

300 PÄÄOMA- JA YRITYSTULOJEN VEROTUS UUSI SUUNTA?

300 PÄÄOMA- JA YRITYSTULOJEN VEROTUS UUSI SUUNTA? VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT-DISCUSSION PAPERS 300 PÄÄOMA- JA YRITYSTULOJEN VEROTUS UUSI SUUNTA? Outi Kröger Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Government Institute for Economic Research Helsinki 2003

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ... 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET... 12 TULOVEROJÄRJESTELMÄN RAKENNE...

SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ... 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET... 12 TULOVEROJÄRJESTELMÄN RAKENNE... SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ............. 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET..................... 12 Verovuosi.............................................. 12 Ennakkoperintä.........................................

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta. Terhi Järvikare 12.9.2014

Ajankohtaista verotuksesta. Terhi Järvikare 12.9.2014 Ajankohtaista verotuksesta Terhi Järvikare KHO:2014:119 A Oy sai luxemburgilaiselta pääomistajayhtiöltä 15 milj. euron lainan 2009 ja vaati korkoja vähennettäväksi v. 2009 1,337 milj. euroa Hybridilaina:

Lisätiedot

Millainen verojärjestelmä tukee talouskasvua, yrittäjyyttä ja työllisyyttä?

Millainen verojärjestelmä tukee talouskasvua, yrittäjyyttä ja työllisyyttä? Millainen verojärjestelmä tukee talouskasvua, yrittäjyyttä ja työllisyyttä? - Hetemäen verotyöryhmän raportit - EK:n verotavoitteet EK-päivä 24.3.2011 Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara, EK Hetemäen

Lisätiedot

Suomen Yrittäjät 15.03.2010. SY:n kirjalliset huomiot Hetemäen työryhmän selvittämistä osinkoveromalleista. Osinkoverotuksen kehittäminen.

Suomen Yrittäjät 15.03.2010. SY:n kirjalliset huomiot Hetemäen työryhmän selvittämistä osinkoveromalleista. Osinkoverotuksen kehittäminen. Suomen Yrittäjät 15.03.2010 SY:n kirjalliset huomiot Hetemäen työryhmän selvittämistä osinkoveromalleista Osinkoverotuksen kehittäminen Yleistä Hetemäen verotyöryhmä on laatinut selvityksen neljästä eri

Lisätiedot

MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015

MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015 MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015 Toukokuu 2016 Katsaus Mehiläisen vuoden 2015 tuloksiin Mehiläisen tulos 2015» Yritysrakenne ja verot Kysymyksiä ja vastauksia MEHILÄISEN AVAINLUVUT 2015 Mehiläinen kasvoi

Lisätiedot

Janne Juusela: Kansainväliset sijoitukset ja verotuksen tehokkuus

Janne Juusela: Kansainväliset sijoitukset ja verotuksen tehokkuus Janne Juusela: Kansainväliset sijoitukset ja verotuksen tehokkuus SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT... SISÄLLYSLUETTELO... LÄHTEET... LYHENTEET... V VII XV XLIX 1.JOHDANTO... 1 1.1 Taustaa... 1 1.2 Kansainvälisestä

Lisätiedot

Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella

Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella Logistiikkayhdistysten liitto 20.5.2011 Jussi Mustonen Maailmantalous Maailmantalouden kasvunnäkymä säilynyt vakaana 2.5-4.5-6.5 Deflaationtorjunta

Lisätiedot

Sijoittajan verotuksen perusteet

Sijoittajan verotuksen perusteet Sijoittajan verotuksen perusteet Vastuunrajoitus Tämä esitys on yleisesitys. Sijoittajaa kehotetaan perehtymään tarkemmin materiaalissa esitettyyn aiheeseen ja siitä laadittuun yksityiskohtaisempaan dokumentaatioon.

Lisätiedot

VEROTUS. Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen

VEROTUS. Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen 2.9.2014 Pirtin klubi, Pekka Kallioniemi 1 Verottajat, verot

Lisätiedot

Vuoden 2005 verouudistuksen vaikutukset sijoitustoimintaan ja osakkeen hintaan osingon irtoamispäivänä.

Vuoden 2005 verouudistuksen vaikutukset sijoitustoimintaan ja osakkeen hintaan osingon irtoamispäivänä. Vuoden 2005 verouudistuksen vaikutukset sijoitustoimintaan ja osakkeen hintaan osingon irtoamispäivänä. Kansantaloustiede Pro gradu -tutkielma Taloustieteiden laitos Tampereen yliopisto Toukokuu 2008 Jarkko

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 215 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus maa- ja metsätalouden verotukseen. Syksy 2011 Johtaja Timo Sipilä

Ajankohtaiskatsaus maa- ja metsätalouden verotukseen. Syksy 2011 Johtaja Timo Sipilä Ajankohtaiskatsaus maa- ja metsätalouden verotukseen Syksy 2011 Johtaja Timo Sipilä 1 Pääomatulon tuloveroprosentti Pääomatulon tuloveroprosenttia korotetaan 28 %:sta 30 %:iin. Yhteenlasketun verotettavan

Lisätiedot

Kaikissa OECD-maissa. Miten yrityksiä pitäisi. - (Lähes) kaikki mitä olet aina halunnut tietää yritysverotuksesta mutta et ole rohjennut kysyä

Kaikissa OECD-maissa. Miten yrityksiä pitäisi. - (Lähes) kaikki mitä olet aina halunnut tietää yritysverotuksesta mutta et ole rohjennut kysyä Miten yrityksiä pitäisi verottaa? Kuvat maarit kytöharju - (Lähes) kaikki mitä olet aina halunnut tietää yritysverotuksesta mutta et ole rohjennut kysyä Koetamme selvittää selvällä suomen kielellä, mitä

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET. Raimo Immonen Senior advisor, professori

OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET. Raimo Immonen Senior advisor, professori OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET Raimo Immonen Senior advisor, professori Sijoitukset sidottuun tai vapaaseen omaan pääomaan Mitä vaihtoehtoja on sijoituksen kirjaamisessa taseeseen perustamisessa

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Osuuskuntien ja jäsenten veromuutokset. Hallituksen esitys ja osuuskuntien muutosvaatimukset

Osuuskuntien ja jäsenten veromuutokset. Hallituksen esitys ja osuuskuntien muutosvaatimukset Osuuskuntien ja jäsenten veromuutokset Hallituksen esitys ja osuuskuntien muutosvaatimukset Tilannekatsaus Hallituksen esitys eduskunnalle annettiin 15.9.2014 sekä osuuskuntien että niiden jäsenten verotukseen

Lisätiedot

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014 Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014 1 Menestyksekästä sijoittamista jo 109 vuotta Elinkorkolaitos Hereditas perustettiin 4.6.1905 Keisarillisen Senaatin antaman toimiluvan perusteella.

Lisätiedot

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta.

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Ulkomaisen vuokratyövoiman verotusta koskeva uudistus 2007: tyypillisiä kysymyksiä vastauksineen Sisällysluettelo 1. Yleiset kysymykset 2. Enintään kuusi kuukautta Suomessa olevat 3. Yli kuusi kuukautta

Lisätiedot

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 %

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % TIEDOTE 2016 Mitä muuttuu yrittäjän elämässä vuoden 2016 alusta 1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % 2. Osinkojen verotus - julkisesti

Lisätiedot

Uudistuva yritys- ja pääomaverojärjestelmä vaikutukset osakeyhtiön omistajayrittäjän verotukseen

Uudistuva yritys- ja pääomaverojärjestelmä vaikutukset osakeyhtiön omistajayrittäjän verotukseen LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppatieteiden osasto Kandidaatintutkielma Laskentatoimi Uudistuva yritys- ja pääomaverojärjestelmä vaikutukset osakeyhtiön omistajayrittäjän verotukseen Developments

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden kuluttajahinnasta noin 40 % on veroja Erilaisten verojen osuus on noin 40% elintarvikkeiden kuluttajahinnasta: Kuluttajat maksavat elintarvikkeiden

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta ja tulevat veromuutokset 5.9.2011

Ajankohtaista verotuksesta ja tulevat veromuutokset 5.9.2011 Ajankohtaista verotuksesta ja tulevat veromuutokset 5.9.2011 Hallitusohjelman ja valtiovarainministeriön talousarvioesityksen verolinjaukset Yhteystiedot: Jani Peräsarka Veroasiantuntija Tuloverotus Puhelin:

Lisätiedot

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset 1 Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset Muistio 5.4.2013 (päivitetty 9.4.2013) Marja Riihelä ja Heikki Viitamäki 1 Aluksi Muistiossa tarkastellaan vuoden 2013 kehysriihessä päätettyjen veromuutosten

Lisätiedot

Kehysriihen veropäätökset yritys ja pääomatuloverotus

Kehysriihen veropäätökset yritys ja pääomatuloverotus 1 Kehysriihen veropäätökset yritys ja pääomatuloverotus Muistio 28.3.2013 Seppo Kari Olli Ropponen 1. Muutokset pähkinänkuoressa Hallitus esittää yhteisöverokannan alentamista nykyisestä 24,5 prosentista

Lisätiedot

Elinkeinotulon verotus. Matti Myrsky Marianne Malmgrén

Elinkeinotulon verotus. Matti Myrsky Marianne Malmgrén Elinkeinotulon verotus Matti Myrsky Marianne Malmgrén TALENTUM Helsinki 2014 Neljäs, uudistettu painos 2014 Talentum Media Oy sekä Matti Myrsky ja Marianne Malmgrén Kansi: Lauri Karmila Taitto: Notepad,

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle työpanokseen perustuvan osingon verotuksesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia, ennakkoperintälakia ja elinkeinotulon

Lisätiedot

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi Sijoittajan sanastoa Pörssisäätiön sijoituskoulu VERO 2014 Prof. Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland Sijoitusmaailman termistö ja logiikka, omat toimet ja näin luen. SIJOITUSMAAILMAN

Lisätiedot

Muutokset osinkojen kausi- ja vuosi-ilmoittamismenettelyyn vuoden 2014 alusta. Eteran palkkahallintopäivä

Muutokset osinkojen kausi- ja vuosi-ilmoittamismenettelyyn vuoden 2014 alusta. Eteran palkkahallintopäivä Muutokset osinkojen kausi- ja vuosi-ilmoittamismenettelyyn vuoden 2014 alusta Eteran palkkahallintopäivä Verohallinto Sisältö: Osinkoverouudistus Vuosi-ilmoituksen täyttämisen ongelmakohdat Mitä löydän

Lisätiedot

Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke

Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke Päivi Ylitalo: Poromiehen verotus -maatalouden veroilmoitus- Toukokuu 2010 Lapin ammattiopisto www.poroverkko.wikispaces.com Paliskuntain yhdistys

Lisätiedot

LISTAAMATTOMAN OSAKEYHTIÖN OSINKOJEN VEROTUS. Vertailu Hetemäen työryhmän uudistusehdotuksiin

LISTAAMATTOMAN OSAKEYHTIÖN OSINKOJEN VEROTUS. Vertailu Hetemäen työryhmän uudistusehdotuksiin LISTAAMATTOMAN OSAKEYHTIÖN OSINKOJEN VEROTUS Vertailu Hetemäen työryhmän uudistusehdotuksiin Anne Häkli Tanja Tetri Opinnäytetyö Toukokuu 2012 Liiketalous Taloushallinto TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

VEROTUKSEN KEHITTÄMINEN

VEROTUKSEN KEHITTÄMINEN Veronmaksajain Keskusliiton ohjelma verotuksen ja julkisen talouden kehittämiseksi vuosina 2012-2015 VEROTUKSEN KEHITTÄMINEN 1 Teemu Lehtinen 17.1.2011 ANSIOTULOJEN VEROTUSTA KEVENNETÄÄN ALENTAMALLA TULOVEROASTEIKKOA

Lisätiedot

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut Valtio, kunnat,

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 7 860 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Tuomas Matikka VATT VATT-päivä 8.10.2014 Tuomas Matikka (VATT) Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? VATT-päivä 8.10.2014 1 / 14

Lisätiedot

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Muistiot 8. Listaamattomien osakeyhtiöiden osingonjako ja taserakenteet

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Muistiot 8. Listaamattomien osakeyhtiöiden osingonjako ja taserakenteet Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Muistiot 8 Listaamattomien osakeyhtiöiden osingonjako ja taserakenteet Jarkko Harju Hanna Karakallio Tuomas Matikka Muistiot 8 kesäkuu 21 VATT MUISTIOT 8 Listaamattomien

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Tutkimukset 153. Oman pääoman tuoton vähennyskelpoisuus yritysverotuksessa - Belgian malli

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Tutkimukset 153. Oman pääoman tuoton vähennyskelpoisuus yritysverotuksessa - Belgian malli Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Tutkimukset 153 Oman pääoman tuoton vähennyskelpoisuus yritysverotuksessa - Belgian malli Seppo Kari Leena Kerkelä Tutkimukset 153 joulukuu 2009 VATT TUTKIMUKSET 153

Lisätiedot

Osuuskuntien ylijäämänjaon veromuutokset 2015. Pellervon Päivä 2015 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen

Osuuskuntien ylijäämänjaon veromuutokset 2015. Pellervon Päivä 2015 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen Osuuskuntien ylijäämänjaon veromuutokset 2015 Pellervon Päivä 2015 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen Mitä on ylijäämän jako? erä, jonka osuuskunta jakaa jäsenilleen vahvistetun tilinpäätöksen perusteella

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 5.9.2014

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 5.9.2014 Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 5.9.2014 1 Menestyksekästä sijoittamista jo 109 vuotta Elinkorkolaitos Hereditas perustettiin 4.6.1905 Keisarillisen Senaatin antaman toimiluvan perusteella.

Lisätiedot

Voisiko Suomi seurata Ruotsin ja Norjan esimerkkiä? Näkökohtia perintö- ja lahjaverosta sekä luovutusvoittoverosta

Voisiko Suomi seurata Ruotsin ja Norjan esimerkkiä? Näkökohtia perintö- ja lahjaverosta sekä luovutusvoittoverosta Voisiko Suomi seurata Ruotsin ja Norjan esimerkkiä? Näkökohtia perintö- ja lahjaverosta sekä luovutusvoittoverosta Pasi Holm ja Leena Kerkelä 5.6.2014 Ruotsin (2004) ja Norjan (2014) poistivat perintö-

Lisätiedot

Heikki Niskakangas JOHDATUS SUOMEN VEROJÄRJESTELMÄÄN

Heikki Niskakangas JOHDATUS SUOMEN VEROJÄRJESTELMÄÄN Heikki Niskakangas JOHDATUS SUOMEN VEROJÄRJESTELMÄÄN Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Heikki Niskakangas 3., uudistettu painos Toimitus: Minna Karlsson Taitto: Sirpa Puntti Kansi:

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta Yritysjuridiikka

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta Yritysjuridiikka LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta Yritysjuridiikka Sini Nupponen SUOMEN OSINKOVEROTUKSEN ONGELMAT JA UUDISTAMINEN - VERTAILU ERI MAIDEN OSINKOVEROJÄRJESTELMIIN Työn ohjaaja/tarkastaja:

Lisätiedot

LIIKKEEN- JA AMMATIN- HARJOITTAJAT

LIIKKEEN- JA AMMATIN- HARJOITTAJAT Veroilmoituksen täyttöopas 5 LIIKKEEN- JA AMMATIN- HARJOITTAJAT verovuosi 2014 Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet vero.fi/lomakkeet/5 SISÄLTÖ AJANKOHTAISTA 3 VEROILMOITUS JA LIITELOMAKKEET

Lisätiedot

MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN. ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria.

MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN. ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria. MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria.fi Yksityinen maatalouden harjoittaja Harjoittaa liiketoimintaa

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

Uutta ja vanhaa verotuksesta Minä ja tiede -luento 8.-10.12.2015

Uutta ja vanhaa verotuksesta Minä ja tiede -luento 8.-10.12.2015 Professori, ma. Juha Lindgren Uutta ja vanhaa verotuksesta Minä ja tiede -luento 8.-10.12.2015 Kauppatieteellinen tiedekunta Tutkimusryhmästä ja oppiaineesta Talousoikeudellisen informaation tutkimusryhmä

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2013

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2013 Kansainvälinen palkkaverovertailu 13 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

LAUSUSNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE YRITTÄJÄVÄHENNYKSEN SÄÄTÄMISEKSI ( )

LAUSUSNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE YRITTÄJÄVÄHENNYKSEN SÄÄTÄMISEKSI ( ) 1 LAUSUSNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE YRITTÄJÄVÄHENNYKSEN SÄÄTÄMISEKSI (18.7.2016) Esityksen poliittinen tausta Esitys yrittäjävähennyksestä juontaa juurensa Suomen Yrittäjien (SY)

Lisätiedot

tutkimus yrittäjien tulot ja verot vuoden 2007 verotustietojen mukaan

tutkimus yrittäjien tulot ja verot vuoden 2007 verotustietojen mukaan tutkimus yrittäjien tulot ja verot vuoden 2007 verotustietojen mukaan Suomen Yrittäjät ry YRITTÄJIEN TULOT JA VEROT 2009 Tiivistelmä Yrittäjien keskimääräiset veronalaiset tulot olivat vuonna 2007 40.132

Lisätiedot

Maatilayrityksen yhtiöittäminen

Maatilayrityksen yhtiöittäminen Maatilayrityksen yhtiöittäminen Ari Enroth ProAgria Maaseutukeskusten Liitto Peter Österman ProAgria Svenska lantbrukssällskapens förbund 11.10.2007 Maatilojen yritysmuodot vuonna 2006 61 062 yksityiset

Lisätiedot

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Skatteverket SKV 442, 5.painos Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Finska Ulkomailla asuvia

Lisätiedot

Tulonjakovaikutusarviot veropoliittisten linjausten tukena. Elina Pylkkänen

Tulonjakovaikutusarviot veropoliittisten linjausten tukena. Elina Pylkkänen Tulonjakovaikutusarviot veropoliittisten linjausten tukena Elina Pylkkänen Hallitus asettaa itselleen tavoitteet Valtionvelka suhteessa kokonaistuotantoon kääntyy laskuun hallituskaudella Valtiontalouden

Lisätiedot

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Moisio & Oulasvirta Kuntien tehtävät Pohjoismaissa, eroja: Suomi : pienkuntavaltaisuudesta syntynyt tarve kuntayhtymille, erityisesti terveydenhuollossa Ruotsissa ja

Lisätiedot

Tuloverotus klo 9.50

Tuloverotus klo 9.50 Tuloverotus klo 9.50 Tuloverotus Yksityinen elinkeinonharjoittaja Avoin- ja kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Verohallinto vero.fi EROT YRITYSMUOTOJEN VÄLILLÄ Yksityinen elinkeinonharjoittaja Henkilöyhtiö Osakeyhtiö

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi. 11. heinäkuuta 2013

Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi. 11. heinäkuuta 2013 Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi 11. heinäkuuta 2013 Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 [tilintarkastamaton] Ennätykset uusiksi Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 30%

Lisätiedot

Virossa virtaa yrittäjyyteen?

Virossa virtaa yrittäjyyteen? Virossa virtaa yrittäjyyteen? Viro uhka vai mahdollisuus? Irma Pahlman Yliopettaja oikeustieteen tohtori, varatuomari, MBA www.laurea.fi Mikä Viro? Asukkaita 1,3 miljoonaa Euroopan unionin jäsen 2004 Sotilasliitto

Lisätiedot

SISÄLLYS. Esipuhe 11. Lyhenteet 13

SISÄLLYS. Esipuhe 11. Lyhenteet 13 SISÄLLYS Esipuhe 11 Lyhenteet 13 1. Johdanto 15 1.1 Kirjan rakenne.................................15 1.2 Sijoitusinstrumentit.............................17 1.2.1 Talletukset..............................17

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Eteran palkkahallintopäivä Verohallinto Sisältö: Verolait - keskeisimmät lainsäädäntömuutokset Verokortit 2014 - muutokset verokorteissa ja työnantajamenettelyssä

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Osuuskuntien ylijäämänjaon veromuutokset 2015. Varsinais-Suomen alueseminaari 9.2.2015 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen

Osuuskuntien ylijäämänjaon veromuutokset 2015. Varsinais-Suomen alueseminaari 9.2.2015 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen Osuuskuntien ylijäämänjaon veromuutokset 2015 Varsinais-Suomen alueseminaari 9.2.2015 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen Mitä on ylijäämän jako? erä, jonka osuuskunta jakaa jäsenilleen vahvistetun tilinpäätöksen

Lisätiedot

Osakeyhtiön ja osakkaan verotus ja verosuunnittelu vuoden 2014 verouudistukset huomioiden

Osakeyhtiön ja osakkaan verotus ja verosuunnittelu vuoden 2014 verouudistukset huomioiden Osakeyhtiön ja osakkaan verotus ja verosuunnittelu vuoden 2014 verouudistukset huomioiden Lipponen, Merja & Peltomäki, Heidi 2014 Kerava Laurea-ammattikorkeakoulu Kerava Osakeyhtiön ja osakkaan verotus

Lisätiedot

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN Pörssille 11.8.2009 annetussa tiedotteessa oli toisen neljänneksen osakekohtainen

Lisätiedot

Suomen tulevaisuuden kilpailukykytekijät

Suomen tulevaisuuden kilpailukykytekijät Suomen tulevaisuuden kilpailukykytekijät Toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Elinkeinoelämän keskusliitto EK SKOL:in konsulttipäivät 24.4.2013 Lähtötilanne Yleiskuva Investoinnit jäissä Työpaikat vähenevät

Lisätiedot