Prof. Heikki Niskakangas Helsingin kauppakorkeakoulu OSINKOVEROTUKSEN UUDISTAMISESTA. Johdatus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Prof. Heikki Niskakangas Helsingin kauppakorkeakoulu OSINKOVEROTUKSEN UUDISTAMISESTA. Johdatus"

Transkriptio

1 1 Prof. Heikki Niskakangas Helsingin kauppakorkeakoulu OSINKOVEROTUKSEN UUDISTAMISESTA Johdatus Osakeyhtiön ja osakkeenomistajan verotuksen koordinoiminen on vero-oikeuden ja veropolitiikan klassinen ongelma. Sitä on pohdittu yhtä kauan kuin on ollut osakeyhtiöitä ja tuloverotusta. Suomessa tämä tarkoittaa aikaa 1800-luvun puolivälistä tähän päivään saakka. Lähtökohtakysymyksenä on, tulisiko yhtiön verotusta ja omistajan verotusta tarkastella yhtenä kokonaisuutena vai ei. Periaatteellisena, joskin kovin abstraktina ongelmana on yhtiöveron kohtaanto. Yhden näkemyksen mukaan yhtiöt ja sitä kautta niiden omistajat kantavat verorasituksen. Toinen vaihtoehto on se, että yhtiöt vyöryttävät veron joko taaksepäin tuotannontekijöiden hintoihin tai eteenpäin suoritteidensa, tavaroiden ja palveluiden, hintoihin. Erään käsitystavan mukaan vero kohtaa kaikkia kolmea tahoa markkinatilanteen mukaan vaihtelevissa suhteissa. Vyörytysmahdollisuudet ilmeisesti vaihtelevat lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Vallitseva käsitys lienee, että veron vyöryttäminen taaksepäin tuotannontekijöihin ja eteenpäin suoritteisiin onnistuu kohtuullisesti pitkällä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä taas on lähellä olettamus, että vero kohtaa ennen muuta yhtiön omistajatahoa. Jotakin tutkimustietoa on siitä, että kansainväliset yritykset pystyvät vyöryttämään veroaan palkkoihin. Puhutaan osakeyhtiön ja sen osakkeenomistajan kahdenkertaisesta verotuksesta. Jos kuitenkin yhtiövero vyörytetään muiden maksettavaksi, periaatteessa mitään osakeyhtiötulojen kahdenkertaista verotusta ei ole olemassa eikä näin ollen jaettuun voittoon kohdistuisikaan ylimääräistä rasitusta.

2 2 Kysymys veron kohtaannosta on kuitenkin vain osinkoverotuksen problematiikan utuinen tausta. Ainakin terminologisesti on syytä puhua kahdenkertaisesta verotuksesta. Osakeyhtiön ja osakkaan kahdenkertaista verotusta koskevat uudistukset on viety ja tullaan viemään läpi ilman yhtiöveron kohtaantoa koskevaa tietoa. Puhtaassa klassisessa osinkoverojärjestelmässä kahdenkertaista verotusta ei lievennetä eli osinkotuloon kohdistuu täysimääräinen vero sekä yhtiön tasolla että osingonsaajan tasolla. Klassisen järjestelmän taustalla on ajattelu, että yhtiö ja sen omistajat ovat toisistaan juridisesti ja taloudellisesti erillisiä yksikköjä ja siten myös verotuksessa erikseen käsiteltäviä verosubjekteja. Omistajan mielen tasolla omistajayrittäjä ja pörssisijoittaja näyttävät poikkeavan toisistaan. Omistajayrittäjällä on taipumus ajatella, että yhtiön maksamat verot ovat oikeasti hänen maksamiaan. Sen sijaan osakesäästäjän ajatuksissa pörssiyhtiön maksamien verojen määrä on etäisempi murhe. Arvopaperisijoittaja yleensä mieltää sijoituskohteena olevan yhtiön aidosti omasta taloudestaan erilliseksi kohteeksi. Hyvän osinkoverojärjestelmän ominaisuuksia Verolainsäädännön muutoshankkeet pohjautuvat päätelmään, ettei voimassa oleva sääntely täytä järjestelmän hyviin ominaisuuksiin kohdistuvia vaatimuksia. Verotusta koskeva arkikeskustelu ja lobbyistinen käyttäytyminen viittaavat toisinaan siihen, että hyvälle verojärjestelmälle asetetaan vain yksi vaatimus: sen tulisi minimoida keskustelijan omat tai hänen edustamansa ryhmän verot. Hyvän verojärjestelmän ominaisuuksia voidaan kuitenkin lähestyä myös yleisten kriteerien tasolla. 1 Vaatimukset liittyvät tällöin ennen muuta verotuksen kokonaistaloudellisiin vaikutuksiin, verotuksen jakautumiseen ja verotuksen kustannuksiin. Verotuksen taloudellisten vaikutusten tulisi vastata talouspoliittisia ja muita verotukselle asetettuja yhteiskuntapoliittisia tavoitteita, 1 Kari S. Tikka, Veropolitiikka 1990 s. 47.

3 3 verorasituksen tulisi jakautua oikeudenmukaisesti ja verotuksesta tulisi aiheutua mahdollisimman vähän kustannuksia verohallinnolle ja verovelvollisille itselleen. Tärkeä veropoliittinen linjanveto liittyy näkemykseen siitä, missä määrin verotuksen roolin yhteiskunnassa tulisi olla neutraalin ja missä määrin interventionistisen, ohjaavan. Usein verotuksen neutraalisuutta kuvataan sanomalla, ettei neutraali verotus muuta verovelvollisen valintoja siitä, mitä ne olisivat verottomassa taloudessa. Neutraali verotus ei toisin sanoen vääristä kotitalouksien ja yritysten päätöksiä esimerkiksi kulutuksen, säästämisen, investointien tai työvoiman tarjonnan ja kysynnän osalta. 2 Kokonaistaloudellisesti tehokkaan verojärjestelmän tulisi minimoida verotuksesta johtuva tehokkuusrasitus. Juuri tämän tehokkuusnäkökulman katsotaan puoltavan verotuksen neutraalisuutta. Verotukselle asetetaan joka tapauksessa joukko yhteiskuntapoliittisia tavoitteita, jotka johtavat poikkeamaan verotuksen neutraalisuudesta. Hyvään verojärjestelmään voidaan kohdistaa kuitenkin se vaatimus, että verotus on neutraalia silloin, kun sille ei ole asetettu nimenomaista ohjaavaa tavoitetta. Osakeyhtiön ja osakkeenomistajan verotuksen koordinoinnissa neutraalisuudella on keskeinen asema. Tässä yhteydessä huomiota on kiinnitettävä mm. rahoitus- ja säästämisneutraliteettiin. Rahoitusneutraalilla verotuksella tarkoitetaan tilannetta, jossa eri tavoin - velalla, osakepääomalla tai pidätetyillä voittovaroilla - rahoitettujen investointien tuottovaatimukset ovat yhtä suuret. Verotus ei tällöin ohjaa valintaa rahoitusvaihtoehtojen välillä. Jos samalla lisäksi investoinnin tuottovaatimus vastaa käytettyä korkoa, verotus on myös investointineutraalia. Verotus kohtelee säästämistä neutraalisti, jos uusien säästöjen nettotuotto vastaa potentiaalisen lainan korkoa. Verotus ei tällöin vääristä kotitalouden kulutus-säästämisvalintaa. Verotus on neutraali säästöjen 2 Kari S. Tikka, Veropolitiikka 1990 s. 47

4 4 kohdentumisen suhteen, jos erilaisten säästökohteiden nettotuotot ovat yhtä suuret. 3 Tässä yhteydessä voidaan puhua myös sijoitusmuotoneutraliteetista. Neutraliteettikysymysten rinnalla osinkoverotusratkaisuihin vaikuttaa olennaisella tavalla muuntokysymys. Tällä tarkoitetaan ennen muuta sitä, että hyvässä osinkoverojärjestelmässä omistajayrittäjällä ei ole insentiiviä muuntaa työstä saatua korvausta osingon muotoon. Voidaan sanoa myös niin, että lähteeltä suoraan otetun tulon verotuksen täytyisi olla linjassa yhtiön kautta kierrätetyn tulon verotuksen kanssa. Muunto-ongelman ratkaisu löytyy osinkoverojärjestelmän muodon ohella osinkoverotuksen tasosta. Osinkoverotuksella saattaa olla vaikutusta yhtiöiden pääomarakenteisiin. Takavuosina, jolloin maamme oli pääomaköyhä, verotuksella tuettiin voimakkaasti oman pääoman hankintaa. Nykyoloissa on perusteltua, että verojärjestelmä on tässäkin suhteessa neutraali. Yhtiöiden pääomarakenteet muotoutukoot talouden lainalaisuuksien mukaisesti ilman, että verottaja lähtee viisastelemaan sille alueelle. Jos neutraliteettipoikkeamia kuitenkin annetaan syntyä, lienee järkevintä suhtautua torjuvammin velkavetoisiin liiketoimiin. Kahden viime vuosikymmenen aikana yritysten taseet ovat Suomessa ja verrokkimaissa keskimäärin vahvistuneet, normalisoituneet. Taserakenteiden vahvistuminen on kaikessa olennaisessa tapahtunut tulorahoituksen kautta. Alhainen yhteisöverokanta on osaltaan mahdollistanut tämän kehityksen. Hyvä verojärjestelmä antaa yrityksille ja omistajille mahdollisuuden terveen taseen rakentamiseen ja ylläpitämiseen. Osinkoverotukseen liittyvät oikeudenmukaisuuskysymykset ovat hankalia. Erityisiä pulmia liittyy omistajayrittäjien verotukseen Suomen kaltaisissa maissa, joissa tulot jaetaan ansio- ja pääomatuloihin. Oikeudenmukaisessa verojärjestelmässä samalla tulotasolla olevia verovelvollisia verotetaan yhtä paljon ja tulojen noustessa verotuksen tulisi kasvaa vähintään samassa suhteessa. 3 Seppo Kari, Osinkotuottovähennys tie tehokkaampiin pääomamarkkinoihin., teoksessa Verotus uusiksi? 2007.

5 5 Hyvä verojärjestelmä on yksinkertainen, selkeä ja ennustettava. Mutkikkuus johtaa virheisiin, kustannuksiin ja tehottomuuteen. Olisi myös eduksi, jos osakkeenomistajat, jotka yleensä eivät ole verotuksen asiantuntijoita, pystyisivät vaivatta ymmärtämään oman veronsa määräytymisen perusteet. Osinkovirrat ovat kuluneella vuosikymmenellä nopeasti kansainvälistyneet. Osinkoverotuksen kansainvälinen niveltyvyys on tullut entistä tärkeämmäksi. Osinkoverotuksen tulisi olla myös kansainvälisten osinkojen suhteen neutraali. Ulkomailta saatavien osinkojen verorasituksen tulisi olla kotimaasta saatujen osinkojen tasolla. Ulkomaille maksettavia osinkoja tulee voida verottaa voimassa olevien verosopimusten ja lähdeverolain mukaisesti. Monet osinkoverouudistukset ovat johtuneet eurooppaoikeuden vaatimuksista. Eurooppaoikeudellinen hyväksyttävyys onkin jäsenmaiden verojärjestelmien ehdoton edellytys. Yhteisöoikeuden vaatimukset tekevät kaikkein innovatiivisimmista veromalleista käytännössä toteutuskelvottomia. Verotuksella sanotaan usein olevan kasvu- ja työllisyyspoliittisia tavoitteita. Tämä pätee myös osinkoverotukseen. Osinkoverotuksen viimeaikaisissa uudistuksissa lähtökohtana on ollut, että neutraali verotus tukee parhaiten näitä tärkeitä tavoitteita. Suomalaisessa lobbyistisessa keskustelussa lievää osinkoverotusta on perusteltu omistajan riskillä. Ulkomaisissa osinkoverouudistuksissa ja niiden taustalla olevassa pohdinnassa riskillä ei ole roolia. Jos riskin noustessa verotus lievenee ja jos riskiä mitataan sijoitetun varallisuuden määrällä, ajaudutaan kummalliseen lopputulokseen: mitä varakkaampi henkilö sitä lievempi tuloverotus. Kysymyksessä siis olisi eräänlainen negatiivinen varallisuusvero. Voidaan myös sanoa, että riskin korostaminen johtaa normaalitilanteessa regressiiviseen verotukseen. Kenties voidaan sanoa niinkin, että verovetoiset riskit johtavat keskimääräistä useammin riskin toteutumiseen.

6 6 Riski otetaan verotuksessa huomioon tappioiden tasauksessa. Jos verovelvollisen riski toteutuu ja hänelle syntyy tappioita, voidaan tappiot vähentää seuraavien vuosien veronalaisesta tulosta. Veronsaaja osallistuu siis tietyssä mielessä riskin kantamiseen yhteisöveroprosentin osoittamalla osuudella. Tappiontasaukseen liittyy kuitenkin rajoitteita, jotka johtavat siihen, että voittoja ja tappioita ei kohdella täysin symmetrisesti ja tosimaailmassa tappiota jää vähentämättä. Suomessa erityisesti luovutustappioiden vähentäminen on hyvin (liian) rajallista. Ruotsi Ruotsin osinkoverotus on perinteisesti pohjautunut klassiselle järjestelmälle. Kun Suomessa ja Norjassa siirryttiin parikymmentä vuotta sitten yhtiöveron hyvitysjärjestelmään, Ruotsi pitäytyi kaksinkertaisessa verotuksessa. Kaikissa kolmessa maassa omaksuttiin eriytetty tuloverojärjestelmä 1990-luvun alussa. Osinkoverotus jäi kuitenkin täysin erilaiseksi. Ruotsi pysytti klassisen järjestelmän, kun taas Suomen järjestelmässä ei ollut kahdenkertaisuutta lainkaan. Vuoden 2009 alussa Ruotsin yhteisöverokanta laskettiin 28 %:sta 26,3 %:iin. Näin ollen Ruotsin ja Suomen yhteisöverokanta on asiallisesti ottaen samalla tasolla. Verokilpailusyistä Ruotsin ja Suomen yhteisöverokannat tuskin voivat tulevaisuudessakaan poiketa kovin paljon toisistaan. Ruotsissa osinkoja ja muita pääomatuloja verotetaan 30 %:n verokannan mukaan. Näin ollen osakeyhtiön ja osakkaan yhteenlasketuksi verokannaksi tulee 48,4 %, mikä on kansainvälistä keskitasoa. Listaamattomien yritysten kohdalla kahdenkertaista verotusta on lievennetty hippusen verran. Osingosta 5/6 on veronalaista. Aikaisemmin oli voimassa eräänlainen nettovarallisuuteen perustuva vähäinen huojennus, mutta tästä monimutkaisesta

7 7 systeemistä on nyt luovuttu ja on omaksuttu yksinkertainen järjestelmä. Listaamattomasta yhtiöstä saadun osingon kokonaisverorasitus on Ruotsissa siis nyt 44,7 %. Osingon verotus ansiotulona saattaa edelleen tulla kysymykseen eräissä harvoissa tapauksissa. Tällainen varokeino on katsottu tarpeelliseksi, jotta työstä saatua korvausta ei muunnettaisi osinkotuloksi. Ansiotuloverotus lienee kuitenkin käytännössä harvinaista. Yhtiöiden saamat osingot ovat verovapaita, jos osingon maksajana on listaamaton yhtiö. Listatuista yhtiöistä saadut osingot taas ovat verovapaita vain, jos osingonsaaja omistaa äänivallasta vähintään 10 % yhden vuoden ajan. Veronalaisen osingot ovat 26,3 %:n yhtiöveron alaisia. Tanska Tanskassa tehtiin vuonna 2008 merkittävä yritysverotusuudistus, jonka ytimenä oli yhteisöverokannan pudottaminen 25 %:iin ja veropohjan tiivistäminen mm. korkojen vähennysoikeutta rajoittamalla. Vuonna 2009 osingosta peritään ensimmäisestä kruunusta alkaen 28 %:n vero. DKK 46,700 ylittävältä määrältä maksetaan veroa 43 %:n mukaan ja DKK ylittävältä määrältä 45 %:n vero. Yhtiön ja osakkaan maksamien verojen yhteissumma nousee näin ollen Tanskassa 46-58,8 %:iin. Progressiivisen osinkoverotuksen taustalla lienee se, että Tanskassa ansiotulojen ylimmät marginaaliverot ovat korkeita. Vielä vuonna 2009 ylin marginaalivero on 63 %. Tanskassa portfoliosijoittajan ja omistajayrittäjän osinkoverotus on samanlaista. Listaamattomasta ja listatusta yhtiöstä saatuja osinkoja verotetaan samalla tavalla.

8 8 Yhtiöiden saamat osingot ovat verovapaita, jos osingonsaajan omistusosuus osingonjakajan pääomasta on vähintään 10 % ja osakkeet omistetaan vähintään 1 vuoden ajan. Jos osingot eivät ole verovapaita, 66 % osingosta on veronalaista 25 %.n yhtiöverokannan mukaan. Tanskan parlamentissa hyväksyttiin laki, jolla alennetaan jonkin verran osinkoverotuksen tasoa. 4 Perusvero alenisi 27 %:iin ja tämän lisäksi tuloveroa perittäisiin DKK ylittävästä osingosta niin, että osinkovero kokonaisuudessaan olisi ko. rajan ylittävältä osalta 42 %. Uudistus liittyy siihen, että Tanskassa, jossa pitkään ylin marginaalivero on ollut Euroopan korkein eli 63 %, progressiota loivennetaan ja ylin marginaalivero lasketaan runsaaseen 55 %:iin. Jotta ansiotulojen ylin marginaalivero ja osinkovero olisivat linjassa, täytyy myös osinkotulojen progressiota loiventaa. Osakeyhtiön ja osakkaan yhteenlaskettu vero olisi sen jälkeen Tanskassa korkeintaan 56,50 %. Uusi osinkoverotus tulee Tanskassa voimaan asteittain vuosina Norja Norja luopui yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä vuonna Norjan uudistuksen pohjana oli Skauge-komitean mietintö (NOU ), jossa jäsenenä oli mm. tunnettu Kööpenhaminan yliopiston kansantaloustieteen professori Peter Sörensen, joka on tutkinut erityisesti eriytettyä tuloverojärjestelmää ja osinkoverotusta. Komitea oli ekonomistipainotteinen ja valitulla ratkaisulla on vahva taloustieteellinen perusta. Norjassa sekä yhteisöverokanta että pääomatulojen verokanta ovat 28 %. Uudessa järjestelmässä lähtökohtana on klassinen järjestelmä, jossa yhtiötä verotetaan ensin 28 %:n verokannan mukaan ja osinkoa edelleen 28 %. 4 Tanskan verouudistuksesta ks. lähemmin Vilhelm Brangstrup, Dansk skattereform, Svensk skattetidning 5/2009 s Norjan järjestelmästä lähemmin Seppo Kari, Outi Kröger, Osakkeiden normaalituoton verovapaus: Norjan osakeverotuksen malli, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Tutkimukset 148, toukokuu 2009

9 9 Norjan järjestelmässä, ns. osakasmallissa kaksinkertaista verotusta lievennetään ns. normaalituottovähennyksellä. Normaalituotto vapautetaan verosta myöntämällä vähennys, joka lasketaan kertomalla osakkeen korjattu hankintahinta (normaalituottopohja) veronjälkeisellä riskittömällä markkinakorolla (normaalituottokorko): Normaalituottovähennys = normaalituottokorko x normaalituottopohja Normaalituottokorkona käytetään kolmen kuukauden markkinakorkoa vähennettynä pääomatulon veron määrällä. Vuonna 2007 normaalituottokorko oli 3, 3 % ja vuonna 2008 vastaavasti 3,8 %. Verohallinto vahvistaa koron määrän vuosittain ja pyöristää laskennallisen tuloksen lähimpään kymmenesosaprosenttiin. Normaalituottopohja on lähtökohtaisesti osakkeen hankintameno, ei siis minkäänlainen taseesta laskettu nettovarallisuus. Hankintamenoon tehdään kuitenkin tiettyjä oikaisuja, jotka erityisesti siirtymävaiheen osalta olivat monimutkaisia. Hankintamenoon lisätään mm. käyttämätön normaalituottovähennys. Jos yritys maksaa osinkoa enemmän kuin normaalituoton määrän, verotetaan ylimenevää osaa normaalisti 28 %:n verokannan mukaan. Jos taas osinkoa maksetaan vähemmän, jää normaalituottoa säästöön seuraaville vuosille. Silloin voidaan siis vastaavasti maksaa enemmän verovapaata osinkoa normaalituottopohjan kasvettua käyttämättömän vähennyksen takia. Norjan osakasmallissa järjestelmään on integroitu myös luovutusvoittoverotus. Jos yrityksessä on normaalituottoa, jota ei ole käytetty osingonjakoon, voidaan se vähentää luovutusvoitosta. Näin luovutusvoittoverotukseenkaan ei kohdistu verotuksen kahdenkertaisuutta normaalituoton osalta. Norjan osakasmalli koskee kaikkia osakeyhtiöiden henkilöosakkaita yhtäläisesti riippumatta yhtiön koosta ja mahdollisesta pörssilistauksesta. Ketjuverotus on poistettu.

10 10 Tämä on johtanut holdingyhtiöiden hyödyntämiseen osakkeiden omistuksessa, koska osakeyhtiöiden saamat osingot ja tietyin edellytyksin myös myyntivoitot ovat verovapaita. Norjan osinkoveroratkaisun haittapuolena pidetään sen monimutkaisuutta ja etuna sen taloustieteeseen perustuvaa eleganssia. Järjestelmän on arvioitu olevan varsin neutraali, kun kotitaloudet ja yritykset tekevät taloudellisia päätöksiään. Se ei siis vääristä resurssien käyttöä ja kohdentumista ja siten tukee taloudellista kasvua. Norjan mallissa pyritään kohtelemaan neutraalisti: - kotitalouden eri sijoitusvaihtoehtoja - yrityksen voitonjakopäätöksiä - yrityksen päätöstä siitä, rahoittaako se investointejaan velalla, pidätetyillä voitoilla vai ulkoisella omalla pääomalla. Norjan uudistuksessa oli kaksi keskeistä tavoitetta: maksimaalinen neutraalisuus ja muunto-ongelman ratkaiseminen. Esimerkiksi rahoitusmuotoneutraliteetti toteutuu, kun normaalituoton verotus on samalla tasolla kuin lainarahoituksen verotus. Muuntoongelma taas ratkeaa sillä, että normaalituoton ylittävä verotus on samalla tasolla kuin ansiotulojen ylin marginaaliverokanta. Yhtiön ja osakkaan maksama yhteenlaskettu vero osingosta ja ansiotulojen ylin marginaalivero ovat molemmat noin 48 %. Itävalta Itävallassa omaksuttiin kuluvan vuosikymmenen puolivälissä eriytetty tuloverojärjestelmä, jossa pääomatuloja verotetaan suhteellisen 25 %:n verokannan mukaan. Verotus tapahtuu pääosin lähteellä, lopullisena lähdeverona. Tasaveron piiriin kuuluvat osingot ja vastaavat suoritukset, korot, tulot sijoitusrahastoista sekä eräät yrittäjätulot. Järjestelmä muistuttaa Suomen korkoverotusta. Lähdeverotettua

11 11 pääomatuloa ei tarvitse ilmoittaa vero-ilmoituksessa eikä siitä saa tehdä vähennyksiä. Näistä säännöistä on tiettyjä poikkeuksia. Itävallassa verovelvollinen voi kuitenkin osinkojen osalta valita myös puolittaisverotuksen, jolloin 50 % osingosta on normaalin progressiivisen verotuksen piirissä. Erityisesti osakkeenomistajien, joiden ansiotulot ovat vähäisiä, kannattaa valita puolittaisverotus. Yhteisöverokanta Itävallassa on 25 %. Kun osinkoihin sovelletaan 25 %:n verokantaa, saadaan osakeyhtiön ja osakkaan yhteenlasketuksi verotuksen tasoksi 43,75 %. Saksa Vuoden 2008 verouudistuslaki Saksassa oli yhtäältä korkeatasoisen valmistelun ja toisaalta poliittisen kompromissin tulos. Vuoden 2005 vaalitaistelu oli hyvin veropainotteinen ja vaalien tuloksena oli tasapeli ja suuri koalitio. Siksi verouudistuksessa täytyi ottaa huomioon kummankin hallituspuolueen näkökulmia. Valmistelussa olivat mukana Saksan tunnetuimmat veroasiantuntijat ja taloustieteilijät. Näkyvin osa verouudistusta oli yhteisöverokannan lasku. Saksan verokanta oli ollut vuosia EU:n jäsenmaiden korkein eli 38,65 %, joka muodostui useammasta eri verosta. Kansainvälinen verokilpailu ja tarve saada investointeja Saksaan edellyttivät nimellisen verokannan laskua. Vuoden 2008 alussa verokanta laskettiinkin 29,83 %:iin, mikä on linjassa suurimpien kilpailijamaiden, Ranskan ja Britannian kanssa. Lähtökohtana kuitenkin oli, että nimellisen verokannan lasku ei saa merkitä verotulojen vähenemistä, vaan verotulot tulee turvata vastaavalla veropohjan tiivistämisellä. Alhaiset

12 12 verokannat ja tiivis veropohja on yhdistelmä, jolla on asiantuntijapiireissä laaja, lähes poikkeukseton kannatus. Tiivis veropohja konkretisoituu mm. korkomenojen rajallisessa vähennysoikeudessa ja kattavassa osinkoverotuksessa. Eri osinkoveromallien huolellisen punninnan jälkeen päädyttiin samaan ratkaisuun kuin Itävallassa: pääsäännön mukaan osinkotuloon kohdistetaan 25 %:n lähdevero, joka yhdessä solidaarisuusveron kanssa nousee 26,38 %:iin. Uudistus tuli voimaan vuoden 2009 alusta. Näin Saksa ensimmäistä kertaa sodanjälkeisessä historiassaan siirtyi klassiseen järjestelmään. Saksassa vero peritään osinkoa maksettaessa lähteellä ja kysymyksessä on lopullinen vero. Samaan aikaan myös korkoverotuksessa siirryttiin samantasoiseen lähdeverotukseen. On akateeminen ja terminologinen kysymys, onko Saksan uusi veromalli eriytetty tuloverojärjestelmä vai ei. Verokirjallisuudessa puhutaan toisinaan sovelletusta dualimallista. Osakeyhtiön ja osakkaan yhteenlaskettu vero on Saksassa nyt 48,34 %, mikä on normaalia eurooppalaista tasoa. Muunto-ongelman hallitseminen oli uudistuksessa näkyvästi esillä. Kun ylin marginaalivero nostettiin 42 %:sta 45 %:iin, voidaan sanoa, että ansiotuloverotus ja osinkoverotus ovat hyvin keskenään linjassa; muunto-ongelmaa ei ole. Lopullisen lähdeverotuksen luonteeseen kuuluu, että verotettavasta tulosta ei saa tehdä vähennyksiä. Niinpä Saksankaan osinkoverosta ei voida vähentää korkomenoja eikä muita tulon hankkimiseksi uhrattuja kustannuksia. Tätä voidaan pitää lopullisen lähdeverotuksen heikkoutena, jolle eri asiantuntijat antavat erilaisen painoarvon. Jotkut asiantuntijat ovat huomauttaneet, että Saksa meni veropohjaa tiivistäessään äärimmäisyyksiin. Tältä osin verojärjestelmä ei ole symmetrinen. Saksan malli, niin kuin klassinen malli yleensäkin, on ristiriidassa rahoitusmuotoneutraliteetin vaatimuksen kanssa. Järjestelmä suosii velkarahoitusta oman

13 13 pääoman ehtoisen rahoituksen kustannuksella. Toisaalta Saksan laajat korkojen vähennysoikeuden rajoitukset estävät velkavetoisia liiketoimia. Lopullisen lähdeverotuksen mallia ei kuitenkaan sovelleta yrittäjäomistajaan (Gmbh). Hänen osinkoaan verotetaan progressiivisesti niin, että 60 % osingosta on (progressiivisesti) veronalaista tuloa. Kysymyksessä on itse asiassa Saksan vanha malli sillä erotuksella, että aikaisempi 50 %:n veronalainen osuus on nostettu 60 %:iin. Ylimmällä marginaaliveron tasolla osakeyhtiön ja osakkaan yhteenlasketuksi veron määräksi tulee 49,82 %. Saksassa ketjuverotusta ei poisteta kokonaan. Osakeyhtiön toiselta osakeyhtiöltä saamasta osingosta 95 % on verovapaata tuloa. Eurooppalaisia kehityslinjoja Sen jälkeen kun yhtiöveron hyvitysjärjestelmä osoittautui eurooppaoikeuden näkökulmasta mahdottomaksi, monet eurooppalaiset valtiot ovat rakentaneet osinkoverotuksensa uudelle pohjalle. Tässä kehityksessä eriytetty tuloverojärjestelmä eli dualimalli on selvästi lisännyt suosiotaan. Itävallan ja Saksan lisäksi mm Belgiassa ja Italiassa on omaksuttu jossakin muodossa dualimalli. Etäisemmistä maista sama ratkaisu on tehty Sveitsissä, Kreikassa, Puolassa, Tsekissä ja Liettuassa. Pääomatulot on siis useissa maissa saatettu suhteellisen verokannan piiriin. Tasaveromaissa tulolajien erottelu ei tietenkään ole tarpeen. Siksi esimerkiksi Slovakiaa ja Viroa ei voi pitää dualimaana. Ranskassa osingot ovat progressiivisen verotuksen piirissä (60% veronalaista) eikä siellä liene suunnitelmia dualijärjestelmään siirtymiselle. Ranskassa osinkoverotus on siis samanlaista kuin Saksan pienten yhtiöiden (Gmbh) verotus. Espanjassa osinkoja, korkoja ja sijoitusrahastosta saatuja korvauksia verotetaan 18 %:n verokannan mukaan. Verotus on lopullista lähdeverotusta. Portugalissa osinkoverokanta on 20 % ja Italiassa 12,5 %.

14 14 Dualimalli ei ole ongelmaton, vaan yhtenäisellä verorakenteella on etunsa. Yhtenäisessä veromallissa voidaan ottaa huomioon verovelvollisen koko veronmaksukyky. Dualimallissa pääomatulojen verotus tapahtuu ansiotulojen määrästä riippumattomasti ja toisaalta ansiotulojen veroprosenttiin ei vaikuta pääomatulojen määrä. Yhtenäismalli vastaa paremmin horisontaalisen oikeudenmukaisuuden vaatimukseen. Samalla tulotasolla olevia verotetaan samantasoisesti tulolajista riippumatta. Vertikaalisessa suhteessa yhtenäismalli mahdollistaa tehokkaammin tulojen tasaustarpeen. Yhtenäismallissa ei ole tulojen ja menojen kohdistamisongelmaa eri tulolajeille. Toisaalta suhteellinen kohtuullinen pääomatulojen verotus mahdollistaa yhtenäisen ja tehokkaan eri pääomatulojen verotuksen. Varsinkin lähdeverotusmallissa verotuksen kustannukset ovat vähäisiä ja virheitä ei paljon esiinny. Inflaatio voidaan ottaa huomioon summaarisesti alhaisessa verokannassa, kun taas korkojen ja myyntivoittojen verotus korkeiden marginaaliverojen voimassa ollessa vaatii inflaation takia erityisratkaisuja. Kun pääomatuloja verotetaan suhteellisen verokannan mukaan, poistetaan insentiivi perhevarallisuuden hajauttamiseen. Tämä näkökulma tulee esiin useissa verouudistuksissa. Yhteisöverokantojen laskemiseen näyttää usein liittyvän osinkoverotuksen kiristäminen. Yhteisövero on kovan kansainvälisen verokilpailun kohteena, mutta osinkoverotukseen ei taas kohdistu merkittävää verokilpailua, koska se on viime kädessä asuinvaltioverotusta. Minimoidakseen osinkoverotuksen, verovelvollisen täytyisi muuttaa matalan verotuksen maahan ja siinäkin tapauksessa lähdevaltion oikeus verottaa tiettyyn rajaan saakka rajoittaisi verosuunnittelua. Todellisuudessa osinkoverotusta vältettäneen kansainvälisellä tasolla jossakin määrin laittomin keinoin. Karkeasti ottaen voidaan sanoa, että yhteisöverokantojen lasku on kompensoitu toisaalta veropohjaa tiivistämällä ja toisaalta osinkoverotusta kiristämällä. Yritysverotuksen

15 15 efektiivinen taso on kuluneella vuosikymmenellä pysynyt entisellään tai jonkin verran kasvanut. OECD-maissa osakeyhtiön ja osakkaan yhteenlasketun verokannan mediaani vuonna 2009 on 42,8 %. Muunto-ongelma on ratkaistu kaikissa maissa suurin piirtein samalla tavalla. Osakeyhtiön ja osakkaan yhteenlaskettu vero on lähes poikkeuksetta suurin piirtein ylimpien marginaaliverojen tasolla. Tässä mielessä Suomi on ainutlaatuinen maa. Suhtautuminen rahoitusmuoto- säästämismuoto- ja investointineutraalisuuteen vaihtelee. Norjassa neutraliteettikysymysten ratkaiseminen oli muunto-ongelman ohessa johtava idea. Klassisen veromallin huojennus perustui kaikessa olennaisessa neutraliteettipyrkimykseen. Voidaan sanoa, että Norjan malli on neutraali rahoitusmuotojen ja säästämismuotojen suhteen ja se on investointineutraali. Saksassa Norjan malli oli vakavan tutkinnan ja harkinnan kohteena. Silti päädyttiin robustiin itävaltalaiseen malliin, joka ei täytä neutraliteetin vaatimuksia. Jossakin yhteydessä Saksan mallin on sanottu todellisuudessa olevan kohtuullisen neutraalin eri rahoitusmuotojen suhteen, koska korkojen verotuksessa ei tehdä inflaatiokorjausta. Saksan uutta osinkoverotusta on perusteltu pyrkimyksellä laajaan veropohjaan ja yksinkertaisuuteen, läpinäkyvyyteen ja selkeyteen. Itse asiassa Saksan verotus ei kaikkine poikkeuksineen ole kovinkaan yksinkertaista. Varsin innostunutta taloustieteellistä tutkimusta on kohdistunut taloudellisilta vaikutuksiltaan yritystason kassavirtaveroa läheisesti muistuttavaan ACE-malliin. Myönteinen kanta tällaiseen malliin otettiin Britanniassa kesällä 2009 julkaistussa Mirrlees-raportissa. Yritysverotuksessa velan korot on vakiintuneesti voitu vähentää. Oman pääoman kustannukselle vastaavaa kohtelua ei sen sijaan ole suotu. ACE-malli yksinkertaisesti sallii juuri oman pääoman laskennallisten kustannusten vähentämisen. Vähennys lasketaan kertomalla yrityksen nettovarallisuuden kirjanpitoarvo riskittömällä markkinakorolla. Investointien koko rahoituskustannuksen vähentäminen tarkoittaa sitä, että järjestelmä vapauttaa kauttaaltaan investointien normaalituoton verotuksen yhtiötasolla ja kohdentaa verotuksen vain sen ylittäviin voittoihin.

16 16 ACE-mallin tyyppinen järjestelmä on otettu käyttöön Belgiassa vuonna Englanninkielisessä kirjallisuudessa se kulkee nimellä notional interest deduction ja Kristiina Äimän väitöskirjassa nimellä fiktiivinen korkovähennys. Yritys voi vähentää verotuksessaan ristittömän koron verran yhtiön taseessa olevasta omasta pääomasta laskien. Korkona käytetään valtion liikkeelle laskemien 10 vuoden joukkovelkakirjalainojen korkoa, joka Belgiassa vuonna 2009 on 4,307 %. 6 Viime vuosikymmeninä osakeyhtiön ja osakkaan kahdenkertaista verotusta ei ole lievennetty osakeyhtiön päässä. Kansainvälisten yritysten verotukseen on katsottu kuuluvan sen, että kukin valtio turvaa verotuksen yrityksessä, mutta on valmis luopumaan aika pitkälle osinkojen lähdemaaverotuksesta. Tähän raamiin asetettuna Belgian ratkaisu on yllättävä. Tosin aikaisemminkin jonkinlaisia ACE sovellutuksia on ollut eräissä maissa, esimerkiksi Itävallassa vuosina ja Italiassa vuosina Taustalla yleensä on ollut pyrkimys luoda insentiivi yritysten uuden pääoman hankkimiselle. Näin on myös Belgian tapauksessa. Siellä on pyritty houkuttelemaan pääomaa erityisesti kansainvälisten yritysten rahoitusyhtiöihin, niin sanottuihin koordinaatiokeskuksiin. Tuloksena on yritysten efektiivisen verokannan lasku ja yhteisöveron tuoton olennainen väheneminen. EU-maista ja OECD-maista Kreikka oli pitkään ainoa maa, jossa osingot vapautettiin kokonaan verosta. Muunto-ongelmaa ei aikaisemmin juuri ollut, koska yhteisöverokanta oli lähellä ylintä marginaaliverokantaa. Nyttemmin Kreikassa yhteisöverokanta on laskettu 25 %:iin ja kuluvan vuoden alusta lukien osingoista on alettu periä 10 prosentin suhteellista veroa. Vuonna 2009 OECD-maista vain Slovakiassa osingot ovat verovapaita. 7 Britanniassa ns. piilevä hyvitys johtaa käytännössä siihen, että pienistä osinkotuloista ei mene veroa. 6 Belgian järjestelmästä ks. lähemmin Kristiina Äimä, Sisäiset korot lähiyhtiöiden kansainvälisessä verotuksessa s VATT on tekemässä Belgian järjestelmästä tutkimusta, joka valmistunee marraskuussa Slovakiassa on tasaverojärjestelmä. Sekä yhteisöt että luonnolliset henkilöt maksavat veroa suhteellisen 19 %:n verokannan mukaan. Näin ollen osinkojen verovapaus ei johda muunto-ongelmaan.

17 17 Suomen osinkoverotuksen ongelmia Eri maissa osinkotulojen ja ansiotulojen välinen muunto-ongelma on lähes poikkeuksesta ratkaistu niin, että ansiotulojen ylin marginaalivero on suurin piirtein sama kuin osakeyhtiön ja osakkaan yhteenlaskettu vero. Vain Suomessa muunto-ongelmaa ei ole huomioitu veropolitiikassa. Ero on ammottavan suuri erityisesti niissä tilanteissa, joissa omistajana oleva toimitusjohtaja tai työntekijä voi saada tulonsa verovapaana osinkona sen jälkeen, kun yhtiö on maksanut voitostaan 26 %:n veron. Tämä on tietenkin johtanut käyttäytymiseen, jossa laajat omistajatyöntekijöiden joukot ottavat työnsä tulokset verovapaina osinkoina. Se on kierouttanut talouden rakenteita, kannustanut sorvaamaan erilaisia viritelmiä, joiden mielekkyys on ymmärrettävissä vain veroekonomisin, mutta ei puhtaasti taloudellisin perustein. Samalla yhteiskunta yhtiöityy. Listaamattomissa yhtiöissä osinkopolitiikka on hyvin verovetoista. Suuri joukko yhtiöistä, ilmeisesti pääosa, maksaa osinkoa 9 % osakkeiden matemaattiselle arvolle. Ihanteellinen osinkoverojärjestelmä olisi kuitenkin sellainen, jossa osingonjako tapahtuisi puhtaasti taloudellisin perustein, ilman verotuksen vaikutusta. Talouden yleisten kriteerien valossa systemaattinen 9 %:n osingonjako voi olla liian suuri tai liian pieni. Valtiovalta siis implisiittisesti määrittää, kuinka paljon osakeyhtiön tulee jakaa voittoa osakkaalleen vuosittain. Tämä on eräänlaista brezneviläisyyttä, joka on vierasta rahoitusteorialle ja liiketaloustieteelle. Listatuissa yhtiöissä vastaavaa ongelmaa ei ole. Siellä yhtiöt jakavat osinkoa osingonjakokykynsä mukaan. Niin kuin pitääkin. Listattujen ja listaamattomien yritysten osinkoverotus on erilaista. Kun listaamattomista yhtiöistä pääomatulo-osinkoja voidaan nostaa verovapaasti aina euroon saakka, syntyy ns. listautumiskynnys, joka osaltaan ehkäisee yritysten tuloa pörssiin ja samalla niiden pääoman hankintaa.

18 18 Nykyjärjestelmä suosii pitkävaikutteisia reaali-investointeja T&K-investointien kustannuksella, koska T&K-investoinneista ei yleensä jää jälkeä yrityksen taseeseen, joka on nettovarallisuuslaskennan pohjana. Horisontaalinen oikeudenmukaisuus edellyttää, että samalla tulotasolla olevat verovelvolliset maksavat veroa yhtä paljon. Suomen järjestelmä ei täytä tätä vaatimusta. Osinkotuloilla elävä maksaa usein olennaisesti vähemmän veroa kuin ansiotuloilla elävä. Verotus on vertikaalisesti oikeudenmukaista, kun verojen määrä nousee vähintään samassa suhteessa kuin tulojen määrä. Suomen järjestelmässä on degressiiviä piirteitä. Kaikkein suurituloisimmat saavat osinkotuloja ja luovutusvoittoja, jotka ovat useimmiten lievemmin verotettuja kuin pienemmät ansiotulot. Yritysverotuksen pohja on Suomessa verraten tiivis. Näyttää kuitenkin siltä, että osakeyhtiöistä voidaan enenevässä määrin jakaa osinkoina varoja, joita ei todellisuudessa ole yhtiössä verotettu. Tällaisia eriä voi olla esimerkiksi sijoitetun vapaan oman pääoman rahastossa tai ne voivat olla käyttöomaisuusosakkeiden myyntivoittoja. Näin ollen nykyjärjestelmässä, jossa osingot voivat olla kokonaan verovapaata tuloa, saattaa syntyä tilanteita, joissa yhtiön jakama voitto ei tule verotetuksi enempää yhtiössä kuin osakkaan kädessäkään. Tästä syystä aukollinen osinkoverotus näyttäytyy ongelmana myös silloin, kun verotuksen ja kirjanpidon sidosta höllennetään.

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus.

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Miksi osakeyhtiötä verotetaan? Fiskaalisen tavoitteen tehokkaampi toteutuminen Veropohjan laajuus

Lisätiedot

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Luonnollisen henkilön saamat osingot A. Osakkeet kuuluvat henkilökohtaiseen tulolähteeseen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain 3 ja 4 :n, rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain :n

Lisätiedot

Eri yritysmuotojen verotuksellinen edullisuus

Eri yritysmuotojen verotuksellinen edullisuus Tuki: - Puhelin 020 795 9960 (vain ennen koulutusta) - Sähköposti info@opinahjo.fi Kysymykset koulutuksen aikana: - Kaikki kysymykset pikaviestien kautta - Mikrofonit avataan tarvittaessa keskustelua varten

Lisätiedot

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014?

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? Raimo Immonen senior advisor ASIANAJOTOIMISTO Mitä tulossa ja ja milloin? Hallituksen veropoliittinen linjaus, mm. Varmistettavaa hyvinvointipalveluiden rahoituksen

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013

Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013 Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013 Sisältö Vuoden 2013 veroilmoituksesta Lakimuutokset vuodelle 2014 esim. osinkojen

Lisätiedot

MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015

MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015 MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015 Toukokuu 2016 Katsaus Mehiläisen vuoden 2015 tuloksiin Mehiläisen tulos 2015» Yritysrakenne ja verot Kysymyksiä ja vastauksia MEHILÄISEN AVAINLUVUT 2015 Mehiläinen kasvoi

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala

Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus Apulaisprofessori Tomi Viitala Eriytetty tuloverojärjestelmä - Tulolajit Luonnollisilla henkilöillä kaksi tulolajia: ansiotulo ja pääomatulo

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ... 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET... 12 TULOVEROJÄRJESTELMÄN RAKENNE...

SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ... 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET... 12 TULOVEROJÄRJESTELMÄN RAKENNE... SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ............. 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET..................... 12 Verovuosi.............................................. 12 Ennakkoperintä.........................................

Lisätiedot

Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän ehdotukset

Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän ehdotukset Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän ehdotukset 9.2.2017 Terhi Järvikare Tiedotustilaisuus Verotus Työryhmän kokoonpano Puheenjohtaja: ylijohtaja Terhi Järvikare, VM Jäsenet: oikeustieteen tohtori, dosentti

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Pääomatuloverotuksen perusteet, sijoittamisen verotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala

Verotuksen perusteet Pääomatuloverotuksen perusteet, sijoittamisen verotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen perusteet Pääomatuloverotuksen perusteet, sijoittamisen verotus Apulaisprofessori Tomi Viitala Eriytetty tuloverojärjestelmä Kansainvälisesti tunnetaan Dual Income Tax (DIT) järjestelmänä, jossa

Lisätiedot

32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, rakenne, oikeuslähteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala

32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, rakenne, oikeuslähteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala 32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, rakenne, oikeuslähteet Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen peruskäsitteitä Verovelvolliset eli verosubjektit Ne, jotka ovat lain mukaan velvollisia

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET. Raimo Immonen Senior advisor, professori

OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET. Raimo Immonen Senior advisor, professori OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET Raimo Immonen Senior advisor, professori Sijoitukset sidottuun tai vapaaseen omaan pääomaan Mitä vaihtoehtoja on sijoituksen kirjaamisessa taseeseen perustamisessa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 65/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain 33 c :n, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 ja 3

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 221/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain, annetun lain sekä eräiden muiden verolakien.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 221/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain, annetun lain sekä eräiden muiden verolakien. EDUSKUNNAN VASTAUS 221/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle

Lisätiedot

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Moisio & Oulasvirta Kuntien tehtävät Pohjoismaissa, eroja: Suomi : pienkuntavaltaisuudesta syntynyt tarve kuntayhtymille, erityisesti terveydenhuollossa Ruotsissa ja

Lisätiedot

BRONEX SOFTWARE OY , 9:40:01, Sivu 1 Laatija: Esittely. Lähtö. Ehdotus A TULOT OSAKKAALLE KÄTEEN (1000 )

BRONEX SOFTWARE OY , 9:40:01, Sivu 1 Laatija: Esittely. Lähtö. Ehdotus A TULOT OSAKKAALLE KÄTEEN (1000 ) EHDOTUSLASKELMA, Verovuosi 2013 Jakopohjana oleva nettovarallisuus: 100000.00 109.5 +3.0 D KUSTANNUKSET YHTIÖLLE (1000 ) 104.5-2.1 99.4-7.1 94.4-12.1 B Lähtö Ehdotus C 89.4-17.2 A 56.9 59.4 61.9 64.4 66.8

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 215 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

BRONEX SOFTWARE OY , 15:07:25, Sivu 1. Lähtö. Ehdotus A TULOT OSAKKAALLE KÄTEEN (1000 )

BRONEX SOFTWARE OY , 15:07:25, Sivu 1. Lähtö. Ehdotus A TULOT OSAKKAALLE KÄTEEN (1000 ) EHDOTUSLASKELMA, Verovuosi 2014 Nimi: Erkki Esimerkki Jakopohjana oleva nettovarallisuus: 100000.00 113.5 +3.2 D KUSTANNUKSET YHTIÖLLE (1000 ) 108.7-1.6 103.9-6.4 99.1-11.2 B Lähtö Ehdotus C 94.3-16.0

Lisätiedot

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014 Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014 1 Menestyksekästä sijoittamista jo 109 vuotta Elinkorkolaitos Hereditas perustettiin 4.6.1905 Keisarillisen Senaatin antaman toimiluvan perusteella.

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 216 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 %

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % TIEDOTE 2016 Mitä muuttuu yrittäjän elämässä vuoden 2016 alusta 1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % 2. Osinkojen verotus - julkisesti

Lisätiedot

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset 1 Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset Muistio 5.4.2013 (päivitetty 9.4.2013) Marja Riihelä ja Heikki Viitamäki 1 Aluksi Muistiossa tarkastellaan vuoden 2013 kehysriihessä päätettyjen veromuutosten

Lisätiedot

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

1993 vp - HE 109 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÅLTÖ

1993 vp - HE 109 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÅLTÖ 993 vp - HE 09 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yhtiöveron hyvityksestä annetun lain muuttamisesta sekä laiksi yhtiöveron hyvityksen käsittelystä veronsaajille verovuodelta 992 tehtävissä tilityksissä

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat

Lisätiedot

Heikki Niskakangas JOHDATUS SUOMEN VEROJÄRJESTELMÄÄN

Heikki Niskakangas JOHDATUS SUOMEN VEROJÄRJESTELMÄÄN Heikki Niskakangas JOHDATUS SUOMEN VEROJÄRJESTELMÄÄN Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Heikki Niskakangas 3., uudistettu painos Toimitus: Minna Karlsson Taitto: Sirpa Puntti Kansi:

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä Apulaisprofessori Tomi Viitala Eri yritysmuodot Yritysmuodot voidaan verotuksen näkökulmasta jakaa kolmeen ryhmään Yksityiset

Lisätiedot

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Tuomas Matikka VATT VATT-päivä 8.10.2014 Tuomas Matikka (VATT) Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? VATT-päivä 8.10.2014 1 / 14

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 7 860 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

EV 250/2006 vp HE 247/2006 vp. Jos kuitenkin on ilmeistä, että kokonaisjakautumisessa

EV 250/2006 vp HE 247/2006 vp. Jos kuitenkin on ilmeistä, että kokonaisjakautumisessa EDUSKUNNAN VASTAUS 250/2006 vp Hallituksen esitys eräitä yritysjärjestelyjä koskeviksi muutoksiksi verolainsäädäntöön Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräitä yritysjärjestelyjä koskeviksi

Lisätiedot

Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus

Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus Yrityskauppatilaisuus, Vantaa 5.10.2016 Lakimies Mikko Ranta Nordea Private Banking Yrityskauppa ja siihen valmistautuminen Kaupan kohde Osakekannan kauppa (myyjänä

Lisätiedot

SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO EURO-OBLIGAATIO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS

SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO EURO-OBLIGAATIO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO EURO-OBLIGAATIO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 1.1. - 31.12.2012 SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO EURO-OBLIGAATIO 1 (8) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Toimintakertomus 2 Tuloslaskelma

Lisätiedot

LIIKKEEN- JA AMMATIN- HARJOITTAJAT

LIIKKEEN- JA AMMATIN- HARJOITTAJAT Veroilmoituksen täyttöopas 5 LIIKKEEN- JA AMMATIN- HARJOITTAJAT verovuosi 2014 Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet vero.fi/lomakkeet/5 SISÄLTÖ AJANKOHTAISTA 3 VEROILMOITUS JA LIITELOMAKKEET

Lisätiedot

Elinkeinotulon verotus. Matti Myrsky Marianne Malmgrén

Elinkeinotulon verotus. Matti Myrsky Marianne Malmgrén Elinkeinotulon verotus Matti Myrsky Marianne Malmgrén TALENTUM Helsinki 2014 Neljäs, uudistettu painos 2014 Talentum Media Oy sekä Matti Myrsky ja Marianne Malmgrén Kansi: Lauri Karmila Taitto: Notepad,

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 10a: Tilikauden verot ja voitonjaon verottaminen

KIRJANPITO 22C Luento 10a: Tilikauden verot ja voitonjaon verottaminen KIRJANPITO 22C00100 Luento 10a: Tilikauden verot ja voitonjaon verottaminen Luento 10 Verot tilinpäätöksessä: Tilikauden verot Laskennalliset verot Voitonjaon verottaminen: Osakkeen matemaattinen arvo

Lisätiedot

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta.

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Ulkomaisen vuokratyövoiman verotusta koskeva uudistus 2007: tyypillisiä kysymyksiä vastauksineen Sisällysluettelo 1. Yleiset kysymykset 2. Enintään kuusi kuukautta Suomessa olevat 3. Yli kuusi kuukautta

Lisätiedot

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 1 / 9 Taaleritehdas Oyj Liite tulostiedotteeseen, taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 31.12.2013. TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT Taaleritehdas-konserni 1.7.-31.12.2013 1.7.-31.12.2012

Lisätiedot

SISÄLLYS. Esipuhe 11. Lyhenteet 13

SISÄLLYS. Esipuhe 11. Lyhenteet 13 SISÄLLYS Esipuhe 11 Lyhenteet 13 1. Johdanto 15 1.1 Kirjan rakenne.................................15 1.2 Sijoitusinstrumentit.............................17 1.2.1 Talletukset..............................17

Lisätiedot

Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet

Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet Verotietoisku 16.3.2016 Pääomasijoitus oman pääoman ehtoinen sijoitus tai yrityskauppa Oman pääoman ehtoinen sijoitus Osakekauppa Kauppahinta

Lisätiedot

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Eteran palkkahallintopäivä Verohallinto Sisältö: Verolait - keskeisimmät lainsäädäntömuutokset Verokortit 2014 - muutokset verokorteissa ja työnantajamenettelyssä

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 07-12/2016 7-12/2015 1-12/2016 1-12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 9 743 10 223 20 113 27 442 Käyttökate, 1000 EUR 1672 1563 2750 6935 Käyttökate, % liikevaihdosta 17,2 % 15,3

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

MAATILAOSAKEYHTIÖ VEROTUS. Petri Ollinkoski

MAATILAOSAKEYHTIÖ VEROTUS. Petri Ollinkoski MAATILAOSAKEYHTIÖ VEROTUS Petri Ollinkoski 17.11.2015 2 Esityksen sisältö Osakeyhtiön muotoisen maatilan kannalta Yleistä Osakeyhtiön verotus Osakkaan verotus Yhtiöittäminen käytännössä Yhtiöittämisen

Lisätiedot

KONSERNIN TUNNUSLUVUT

KONSERNIN TUNNUSLUVUT KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2011 2010 2009 Liikevaihto milj. euroa 524,8 487,9 407,3 Liikevoitto " 34,4 32,6 15,6 (% liikevaihdosta) % 6,6 6,7 3,8 Rahoitusnetto milj. euroa -4,9-3,1-6,6 (% liikevaihdosta) %

Lisätiedot

Vuosi-ilmoitukset Ohjelmistotalopäivä Tarja Kivilaakso Verohallinto

Vuosi-ilmoitukset Ohjelmistotalopäivä Tarja Kivilaakso Verohallinto Vuosi-ilmoitukset 2015 Ohjelmistotalopäivä 28.11.2014 Tarja Kivilaakso Verohallinto Sisältö Vuosi-ilmoitusten palautuspäivät Tietovälineellä ilmoittaminen Vuosi-ilmoitus osuuskunnan ylijäämistä Vuosi-ilmoitus

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2015 7 12/2014 1 12/2015 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 10 223 9 751 27 442 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 266 1 959 6 471 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015 Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015 Sisältö Yhtenäistämisohje vs. Vero.fi > Syventävät ohjeet Tulossa uusia ohjeita,

Lisätiedot

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto 1 (6) Asiakastieto Group Oyj, pörssitiedotteen liite 5.5.2015 klo 16.00 HISTORIALLISET TALOUDELLISET TIEDOT 1.1. - 31.12.2014 Tässä liitteessä esitetyt Asiakastieto Group Oyj:n ( Yhtiö ) historialliset

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Vuosi-ilmoitukset 2016. Ohjelmistotalopäivä 26.11.2015 Verohallinto

Vuosi-ilmoitukset 2016. Ohjelmistotalopäivä 26.11.2015 Verohallinto Vuosi-ilmoitukset 2016 Ohjelmistotalopäivä 26.11.2015 Verohallinto Sisältö Vuosi-ilmoitusten palautuspäivät Tietovälineellä ilmoittaminen Lain muutoksista aiheutuvat muutokset 2016 tietuekuvauksissa Uudet

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2010

Suomi työn verottajana 2010 Kansainvälinen palkkaverovertailu työn verottajana 21 Kansainvälinen palkkaverovertailu 21 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi

Lisätiedot

Tuloverotus klo 9.50

Tuloverotus klo 9.50 Tuloverotus klo 9.50 Tuloverotus Yksityinen elinkeinonharjoittaja Avoin- ja kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Verohallinto vero.fi EROT YRITYSMUOTOJEN VÄLILLÄ Yksityinen elinkeinonharjoittaja Henkilöyhtiö Osakeyhtiö

Lisätiedot

LAUSUSNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE YRITTÄJÄVÄHENNYKSEN SÄÄTÄMISEKSI ( )

LAUSUSNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE YRITTÄJÄVÄHENNYKSEN SÄÄTÄMISEKSI ( ) 1 LAUSUSNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE YRITTÄJÄVÄHENNYKSEN SÄÄTÄMISEKSI (18.7.2016) Esityksen poliittinen tausta Esitys yrittäjävähennyksestä juontaa juurensa Suomen Yrittäjien (SY)

Lisätiedot

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki Epävirallinen käännös SULAUTUMISSUUNNITELMA 1. SULAUTUMISEEN OSALLISTUVAT YHTIÖT 2. SULAUTUMINEN Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö (jäljempänä Veritas Vahinkovakuutus ) Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka

Lisätiedot

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus Liite puolivuotiskatsaus 1.1. 3.6.216 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1 EUR 1 6/216 1 6/215 1 12/215 Liikevaihto, tuhatta euroa Liikevoitto, tuhatta euroa 9 25 8 482 15 36 4 1 14 1 172 Liikevoitto, %

Lisätiedot

NEXSTIM OYJ / SITOUTTAVA OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2016 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT

NEXSTIM OYJ / SITOUTTAVA OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2016 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT Sivu 1/5 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT Nexstim Oyj:n nimitysvaliokunta on päättänyt esittää Nexstim Oyj:n (Yhtiön) varsinaiselle yhtiökokoukselle, joka pidetään 31.3.2016,

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2008

Suomi työn verottajana 2008 Kansainvälinen palkkaverovertailu Suomi työn verottajana 28 Kansainvälinen palkkaverovertailu 28 Tutkimuksen maat Alankomaat, Australia, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Japani, Kanada,

Lisätiedot

2. Osakeyhtiön purkamisen verokohtelu yhtiön ja sen osakkaan verotuksessa?

2. Osakeyhtiön purkamisen verokohtelu yhtiön ja sen osakkaan verotuksessa? Yritysverotus Erikoistumisjakso Kuulustelu 15.12.2016 osakkeenomistajat tekevät sijoitukset SVOP-rahastoon muussa kuin osakeomistuksen Yritysverotus Erikoistumisjakso Kuulustelu 24.11.2016 1. Mitä tarkoitetaan

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rahoitus- ja vakuutusryhmittymän vakavaraisuuden laskemisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain (699/2004)

Lisätiedot

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet www.vero.fi/lomakkeet/6

Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet www.vero.fi/lomakkeet/6 Veroilmoituksen täyttöopas 6 YHTEISETUUS verovuosi 2013 Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet www.vero.fi/lomakkeet/6 SISÄLTÖ AJANKOHTAISTA 3 VEROILMOITUKSEN ANTAMINEN 3 MUUTOKSET YHTEISÖN TIEDOISSA

Lisätiedot

2. Miten käyttöomaisuushyödykkeet vähennetään verotuksessa elinkeinoverolain mukaan?

2. Miten käyttöomaisuushyödykkeet vähennetään verotuksessa elinkeinoverolain mukaan? Kuulustelu 24.11.2016 1. Mitä tarkoitetaan työperäisellä osingolla ja miten sitä käsitellään osingon maksavan osakeyhtiön ja osingonsaajan verotuksessa? 2. Miten käyttöomaisuushyödykkeet vähennetään verotuksessa

Lisätiedot

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6 2014 2013 2012 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 426,3 475,8 483,3 Liikevoitto/ -tappio milj. euroa -18,6 0,7 29,3 (% liikevaihdosta) % -4,4 0,1 6,1 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä milj.

Lisätiedot

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Asiantuntijalausunto: Professori Marjaana Helminen HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

Lisätiedot

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoituksen 6B täyttämiseen (Elinkeinotoiminnan veroilmoitus yhteisö)

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoituksen 6B täyttämiseen (Elinkeinotoiminnan veroilmoitus yhteisö) Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoituksen 6B täyttämiseen (Elinkeinotoiminnan veroilmoitus yhteisö) Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015 Sisältö Tulossa olevia ohjeita Yhtenäistämisohjeen

Lisätiedot

STOCKMANN Oyj Abp, OSAVUOSIKATSAUS Tase, konserni, milj. euroa Liite

STOCKMANN Oyj Abp, OSAVUOSIKATSAUS Tase, konserni, milj. euroa Liite Tase, konserni, milj. euroa Liite 31.12.2008 31.12.2007 VARAT Pitkäaikaiset varat Aineettomat hyödykkeet 1,2 758,5 844,5 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 1,2 587,5 476,8 Myytävissä olevat sijoitukset

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 :n, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n ja tuloverolain 33 c :n muuttamisesta Esityksessä

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2008 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2008 N:o 126 127 SISÄLLYS N:o Sivu 126 Laki Pohjoismaiden välillä tulo- ja varallisuusveroja

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Verotusmenettelyn perusteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala

Verotuksen perusteet Verotusmenettelyn perusteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen perusteet Verotusmenettelyn perusteet Apulaisprofessori Tomi Viitala Keskeisiä käsitteitä VML = Verotusmenettelylaki Verovuosi Tuloverotuksessa kalenterivuosi, jolta veroilmoitus on annettava

Lisätiedot

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Sivu 1 / 5 Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Componenta Oyj:n hallitus (hallitus) on päättänyt esittää 15.4.2016 kokoontuvalle Componenta Oyj:n (yhtiö) ylimääräiselle yhtiökokoukselle optio oikeuksien

Lisätiedot

MAATALOUDEN VEROILMOITUS (2)

MAATALOUDEN VEROILMOITUS (2) MAATALOUDEN VEROILMOITUS (2) TIETUEKUVAUS 2015 SISÄLTÖ 1 YLEISKUVAUS... 2 2 VOIMASSAOLO... 2 3 MUUTOKSET EDELLISEEN VUOTEEN... 2 4 TUNNUS-TIETO LUETTELO... 3 5 TARKISTUKSET... 8 6 HUOMAUTUKSET... 12 Muutoshistoria

Lisätiedot

LIIKKEEN- TAI AMMATIN- HARJOITTAJA

LIIKKEEN- TAI AMMATIN- HARJOITTAJA Veroilmoituksen täyttöopas 5 LIIKKEEN- TAI AMMATIN- HARJOITTAJA verovuosi 2015 Liitä mukaan vain Verohallinnon liitelomakkeita Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet: vero.fi/veroilmoitus/5 SISÄLTÖ

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

YRITTÄJIEN TULOT JA VEROT 2008 VUODEN 2006 VEROTUSTIETOJEN MUKAAN

YRITTÄJIEN TULOT JA VEROT 2008 VUODEN 2006 VEROTUSTIETOJEN MUKAAN YRITTÄJIEN TULOT JA VEROT 2008 VUODEN 2006 VEROTUSTIETOJEN MUKAAN Suomen Yrittäjät ry YRITTÄJIEN TULOT JA VEROT 2008 Sisällyslyettelo Tiivistelmä... 3 1. Yrittäjän tulo- ja verotustiedoista... 4 2. Käytetty

Lisätiedot

Osinkoverojärjestelmien kehitys ja niiden vaikutus osingonsaajan verotukseen

Osinkoverojärjestelmien kehitys ja niiden vaikutus osingonsaajan verotukseen LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppatieteiden osasto Kauppatieteen kandidaatintutkielma Laskentatoimi Osinkoverojärjestelmien kehitys ja niiden vaikutus osingonsaajan verotukseen Development of Finnish

Lisätiedot

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.2014 KLO 16:00 KIINTEISTÖT OYJ

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.2014 KLO 16:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.214 KLO 16: KIINTEISTÖT OYJ SSK-KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 213 - Liikevaihto oli 662 (647) tuhatta euroa. - Liikevoitto 11 (58) tuhatta euroa -

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tuloverolain 85 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia siten, että Euroopan talousalueella toimeenpannuista arpajaisista saatu voitto

Lisätiedot

Osakekaupankäynti 2, jatkokurssi

Osakekaupankäynti 2, jatkokurssi Osakekaupankäynti 2, jatkokurssi Tervetuloa webinaariin! Webinaarissa käydään läpi käsitteitä kuten osakeanti, lisäosinko sekä perehdytään tunnuslukuihin. Lisäksi käsittelemme verotusta ja tutustumme Nordnetin

Lisätiedot

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake " 5,81 5,29 4,77 Osinko/osake " 0,20 *) 0,20 -

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake  5,81 5,29 4,77 Osinko/osake  0,20 *) 0,20 - 2012 2011 2010 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 483,3 519,0 480,8 Liikevoitto milj. euroa 29,4 35,0 32,6 (% liikevaihdosta) % 6,1 6,7 6,8 Rahoitusnetto milj. euroa -5,7-5,5-3,1 (% liikevaihdosta)

Lisätiedot

Metsävähennys ja sen tulouttaminen. Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen - hankkeen seminaari Säätytalolla 12.10.2011 Kari Pilhjerta

Metsävähennys ja sen tulouttaminen. Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen - hankkeen seminaari Säätytalolla 12.10.2011 Kari Pilhjerta Metsävähennys ja sen tulouttaminen Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen - hankkeen seminaari Säätytalolla Kari Pilhjerta Sisältö Tilastotietoa metsävähennyksestä Metsävähennyksen tulouttaminen, eli

Lisätiedot

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla SAV Rahoitus Oyj 1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla Puolivuotiskatsaus lyhyesti: SAV-Rahoitus konsernin

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖ JA OSUUSKUNTA

OSAKEYHTIÖ JA OSUUSKUNTA Veroilmoituksen täyttöopas OSAKEYHTIÖ JA OSUUSKUNTA 6B verovuosi 2015 Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet vero.fi/lomakkeet/6b SISÄLTÖ AJANKOHTAISTA 3 VEROILMOITUKSEN ANTAMINEN 3 MUUTOKSET YRITYKSEN

Lisätiedot

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006 Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 Arvopaperien omistaminen 2006 ( suomalaisista talouksista) (kohderyhmä 18-69 vuotiaat yks.hlöt) (n=1002) Omistaa arvopapereita

Lisätiedot

Tappiontasaus tuloverotuksessa

Tappiontasaus tuloverotuksessa Tappiontasaus tuloverotuksessa Vesa-Pekka Nuotio Yliopistollinen väitöskirja, joka Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Porthanian salissa

Lisätiedot

MAATALOUDENHARJOITTAJA

MAATALOUDENHARJOITTAJA 2 Veroilmoituksen täyttöopas MAATALOUDENHARJOITTAJA verovuosi 2015 Liitä mukaan vain Verohallinnon liitelomakkeita Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet: vero.fi/veroilmoitus/2 SISÄLTÖ AJANKOHTAISTA

Lisätiedot

AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ. Varallisuuskriteerit

AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ. Varallisuuskriteerit AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ Varallisuuskriteerit RAY:n avustustoiminnan periaatteet - RAY:n tarkennetut varallisuuskriteerit Lain Raha-automaattiavustuksista 1 luvun 4 :n mukaisesti

Lisätiedot

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0 1. Liikevaihto M 2015 % 2014 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 226,8 42,1 220,6 42,2 Teollisuuspalvelut 73,6 13,6 72,8 13,9 Kiinteistöpalvelut 238,9 44,4 229,1 43,9 Yhteensä 539,3 100,0 522,5

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖ JA OSUUSKUNTA

OSAKEYHTIÖ JA OSUUSKUNTA Veroilmoituksen täyttöopas OSAKEYHTIÖ JA OSUUSKUNTA 6B verovuosi 2016 Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet: vero.fi/lomakkeet/6b SISÄLTÖ AJANKOHTAISTA 3 VEROILMOITUKSEN ANTAMINEN 4 MUUTOKSET

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 333 MUUTOSVAATIMUS PITKÄAIKAISHOITOMAKSUPÄÄTÖKSESTÄ Terke 2010-2498 Esityslistan asia TJA/19 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2010 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 Liitteet: - Tase-erittelyt - Tilintarkastuskertomus

Lisätiedot

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT 1 KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT KONE Oyj:n hallitus on yhtiökokoukselta 1.3.2010 saamansa valtuutuksen perusteella päättänyt 18.12.2014 optio-oikeuksien antamisesta KONE Oyj:n (yhtiö) ja sen tytäryhtiöiden

Lisätiedot