LAUSUNTO: Verotuksen kehittämistyöryhmän väliraportti, VM 35/2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAUSUNTO: Verotuksen kehittämistyöryhmän väliraportti, VM 35/2010"

Transkriptio

1 Raimo Immonen Professori Turun yliopisto/turun kauppakorkeakoulu Valtiovarainministeriölle LAUSUNTO: Verotuksen kehittämistyöryhmän väliraportti, VM 35/ Yleistä Verotuksen kehittämistyöryhmän tehtävänä on arvioida nykyisestä verojärjestelmästä ja talouden toimintaympäristön muutoksista aiheutuvia verojärjestelmän muutostarpeita. Väliraportissa on tehty esityksiä yritys- ja pääomatuloverotuksen, ansiotuloverotuksen sekä kulutusverotuksen, erityisesti arvonlisäverotuksen kehittämistarpeista. Loppuraportissa työryhmä tulee tekemään kokonaisarvion verojärjestelmän kehittämisestä ja se myös täydentää esitettyjä linjauksia etenkin väliraportin ulkopuolelle jääneiltä verotuksen osa-alueilta, kuten asumisen verotuksen, kiinteistöverotuksen ja valmisteverotuksen osalta. Työryhmä laatii samoin loppuraporttiin kokonaisarvion esitettyjen toimenpiteiden vaikutuksista. Väliraportti kattaa keskeisen osan arvioinnista, mutta siinä tehtyjä esityksiä tulee kuitenkin tarkastella osakysymyksinä. Työryhmä on taustoittanut työtään hankkimillaan selvityksillä. Nämä selvitykset syventävät arviointia ja sitovat tarkastelua paitsi talousteoriaan myös empiiriseen da- 1

2 taan. Työryhmä on tehnyt analyysissaan erinomaisen hyvää työtä. On kuitenkin muistettava, että verotuksen lainsäädäntöratkaisut ovat viime kädessä riippuvaisia poliittisista linjauksista ja päätöksenteosta. Toivoa sopii, että työryhmän analyysit kestävät poliittisen tarkastelun ja että työryhmän esitykset otettaisiin vakavasti sovittaessa seuraavan vaalikauden veropoliittista tavoitteista. 2. Työryhmän esityksistä 2.1. Näkökulmat Työryhmä on toimenkuvansa mukaisesti kartoittanut toimintaympäristön muutoksia ja niiden hallintaa verotuksen keinoin. Raportissa ovat erityisesti esillä Suomen talouden avoimmuuden lisääntyminen ja kansainvälinen integraatio, ilmastonmuutos sekä väestön ikääntyminen ja sen aiheuttama kestävyysongelma. Työryhmä on näin tunnistanut taustaksi keskeiset toimintaympäristön muutokset ja uhat Verotuksen rakenne Työryhmä on pitänyt johtoajatuksenaan sitä, että veropohjan tulisi pysyä laajana ja yhtenäisenä, mikä tekisi mahdolliseksi verokantojen pitämisen matalina. Tämä on erittäin tavoiteltava asetelma. Työryhmä katsoo lisäksi, että verotuksen tulee tukea työllisyyttä ja talouskasvua sekä ohjata hallitsemaan ympäristön saastumisesta ja ilmastonmuutoksesta aiheutuvia haittoja ja niiden kustannuksia. Nämä ovat relevantteja linjauksia. Työryhmä on pitänyt, kuten hyvä on, keskeisenä verotuksen rakenteen muuttamista niin, että verotus vastaisi toimintaympäristön muutoksiin ja niiden tuomiin uhkiin. Työryhmä esittää, että verotuksen painopistettä siirretään työtulon verotuksesta ja yhteisöveron alueelta kulutuksen verotukseen. Työn tekemiseen liittyvien verokustannusten alentaminen vaikuttaa oletetusti työn tarjontaan ja tuottavuuteen myönteisesti. Työryhmän tausta-aineisto tukee näitä päätelmiä, jotka sinällään vaikuttavatkin selviltä. 2

3 Yhteisöveron työryhmä on katsonut olevan ongelmallinen monessa suhteessa: korkea yhteisövero voi vähentää kannusteita investoida, se voi vääristää yritysten sijoittumispäätöksiä ja aiheuttaa veropakoa, ja siihen lisäksi liittyy aktiivinen ja jopa aggressiivinen verosuunnittelu. Näistä ongelmista on paljon empiirisiä esimerkkejä. Kulutusverotuksen työryhmä katsoo olevan talouskasvun kannalta paremman veromuodon kuin työtulon ja muiden ansiotulojen verotuksen tai yhteisöveron. Vaikka kulutusvero voi vaikuttaa työn tarjontaan, se ei kuitenkaan samalla tavalla kuin työn verottaminen vähennä kouluttautumisen tuottoa eikä heikennä kannusteita työntekoon tai yrittäjyyteen eikä se myöskään, rakenteensa vuoksi, rasita kotimaisen tuotannon kilpailukykyä ainakaan niin välittömästi kuin työtuloon ja yritysten voittoon kohdistuva vero. Kulutusverot ovat myös ohjauksessa hyvä väline, koska niillä voidaan ohjata yritysten ja kotitalouksien käyttäytymistä oikeaan suuntaan, kuten ympäristö- ja energiaverot sekä terveydelle haitalliseen kulutukseen kohdistuvat verot. Työryhmä katsoo, että kulutusverot muuttuneessa toimintaympäristössä sisältävät sekä verokertymän kannalta kasvupotentiaalia että ne myös luonteensa mukaisesti antavat työhön ja yritysten voittoihin kohdistuvia veroja paremman vasteen edellä kuvattujen haasteiden kannalta. Työryhmän peruslinjaus painopisteen siirtäminen kulutusverotukseen on lähtökohdiltaan kannatettava Välillinen verotus Kulutusveroista arvonlisävero on keskeisin. Työryhmä liputtaa yhtenäisen verokannan puolesta, mutta se tuo myös aivan oikein esille, että veron ohjaustavoitteen kannalta verokannan kautta tapahtuva suuntaaminen voisi lisätä välineitä hallita haitallisena pidettävää kulutuskäyttäytymistä, kuten tupakan, alkoholi etc. käyttö. Eritytetyt verokannat monimutkaistavat järjestelmää ja lisäävät sekä verohallinnon että yritysten kustannuksia. Työryhmä huomioi sen, että yhtenäinen, vakioverokanta mahdollistaisi veron matalan tason ja se myös vahvistaisi veropohjaa. Huomiot ovat ymmärrettäviä. Vakioverokantaa työryhmä nostaisi kahdella prosentilla. Työryhmän 3

4 esittämää kahden prosenttiyksikön nostoa voidaan paremmin arvioida loppuraportin valossa, kun kaikki osatekijät ovat pöydällä. Verokertymän kannalta arvioihin liittyy aina jossain määrin epävarmuutta sen vuoksi, että viime kädessä asia jäisi riippumaan lainmuutosten jälkeisestä kulutuskäyttäytymisestä. Työryhmä nostaa esiin kulutusverotukseen liittyvän oikeudenmukaisuusongelman, joka johtuu kulutuksen verokustannuksen suhteellisesti erilaisesta rasituksesta eri tulonsaajaryhmille. Suurituloiset kestänevät kulutuksen vahvempaa verottamista paremmin ja heillä on pienituloisia enemmän mahdollisuuksia kulutusvalintoihin. Reaalista lienee työryhmän tavoin ajatella, että pienituloisia kohtaavaa lisääntyvää verorasitusta voitaisiin kompensoida muilla keinoilla, kuten SATA-komitean esitysten mukaisilla suorilla tulonsiirroilla. Tämäkin kysymys edellyttää kokonaisarviota, mikä tulee tehdä loppuraportin yhteydessä Yritys- ja pääomatuloverotus Työryhmä esittää, että yhteisöverokantaa alennetaan 26 prosentista 22 prosenttiin. Yhteisöveron alentamista perustellaan sekä sillä, että samalla painopistettä siirretään yhtiön verottamisesta osakastason verottamiseen että yhteisöveron alentumisen (odotettavasti) aikaansaamilla positiivisilla kannustinvaikutuksilla (sijoittuminen ja investoinnit Suomeen, kansainvälisen verokilpailun parempi hallinta). Työryhmän analyysi on linjoiltaan oikea, joskin konkreettinen vaikutusarviointi on hankalaa ja se vaatisi empiirisiä lisäselvityksiä. Yritysten käyttäytymiseen vaikuttaa Suomen verotusilmasto kokonaisuutena ja yhteisöverokanta on vain yksi tekijä. Muita tekijöitä ovat muun muassa konsernien tulon ja tappionhallinta, rahoitustilanteiden verokohtelu tai yrityksen liiketoimintojen uudelleenjärjestelyjen verokohtelu. Toivoa sopiikin, että yritysverotuksen kehittämistarpeita voitaisiin myöhemmin arvioida kokonaisvaltaisesti. Työryhmä esittää, että yhteisöveron alentamisen vastapainona verotusta pyritään kohdistamaan vahvemmin osakastasoon. Tähän liittyy varojenjaon verotus. Työryhmä on selvittänyt hyvin perusteellisesti ja ansiokkaasti erilaisia vaihtoehtoja osinkoverotuksen toteuttamiseen. Osinkoverotukseen liittyy historiallisesti paljon jännitteitä ja siinä sovellettava rakenne on haasteellinen senkin vuoksi, että omistajakenttä on hyvin he- 4

5 terogeeninen. Lisäksi osinkoon liittyy rajat ylittävien omistustilanteiden osalta erityisongelmia. Taustaksi on huomattava, että osinkoverotus on osa osakeyhtiön varojenjaon verokohtelua. Osakeyhtiö voi jakaa varoja monilla tavoilla, voitonjaon lisäksi muun muassa osakepääomaa alentaen tai vapaan oman pääoman rahastoista. Kun verolaissa ei ole nimenomaisia säännöksiä osingon käsitteestä, osinkotulon verokohtelu perustuu vakiintuneeseen linjaan käsitellä osinkona voitonjakoa. Verohallinnon ohjeistukseen pitäytyen toistaiseksi osinkona verotetaan myös vapaan oman pääoman rahastojen jakamista siltä osin kuin rahastossa olevien varojen syntyhistoriaa ei pystytä osoittamaan pääomasijoitukseksi. Tiedossa on, että osakeyhtiön varojenjaon verotusperiaatteita on pohdittu muutettaviksi niin, että osingon verokohtelua laajennettaisiin. Tässä yhteydessä olisi hyvä pohtia myös mallia, jossa kaikkea varojenjakamista, joista vaikutuksena ei ole osakkeiden omistussuhteiden muuttuminen, verotettaisiin osinkona. Kun työryhmä siis on tehnyt esityksiä osingon verokohtelusta, on asia hyvä nähdä laajemmassa yhteydessä osakeyhtiön varojenjaon kokonaisuuteen. Osingon verotuksellinen laajuus on omiaan vaikuttamaan paitsi yritysten ja sen omistajien käyttäytymiseen myös veropohjaan. Työryhmä esittää, että julkisen kaupankäynnin kohteena olevan eli listayhtiön jakaman osingon ja listaamattoman yhtiön osingon verokohtelussa säilytetään erilinjaisuus, ja mallia muutoin haetaan klassisesta osinkoveromallista, jossa on nykymallin perusrakenne. Osingon verottamisen pitäminen mahdollisimman yksikertaisena puoltaisi täysin yhtenäistä verotusmallia. Saattaa olla, että työryhmän taustaselvityksissä esillä olleista osinkoveromalleista olisi jokin muu malli, kuten esimerkiksi aidon kahdenkertaisen verotuksen malli tai niin sanottu ACE-malli, antanut pohjaa yhtenäisen osinkoveromallin rakentamiseen valittua mallia paremmin. Työryhmän valittua ratkaisuksi listaamattomiin yhtiöihin modifioidun nykymallin, ei yhtenäiseen verotusmalliin päästä, koska ne elementit, jotka vaikuttavat listaamattoman yhtiön jakaman osingon verotuksessa, eivät sovi listayhtiöön. Työryhmä ohjaisi listayhtiön jakaman osingon verotettavaksi kokonaan pääomatulona. Ratkaisu on johdonmukainen ja lisää järjestelmän selkeyttä sekä helpottaa sopeutumista muutokseen. 5

6 Pääomatulon verokannan nostaminen 28 prosentista 30 prosenttiin on osinkotuloon tehtyjen ehdotusten kannalta selkeä, mutta kokonaisuutena se on hankalasti arvioitava kysymys, koska asialla on heijastumia koko pääomatulokentässä. Ratkaisun aikaansaamat vaikutukset kotitalouksien sijoituskäyttäytymiseen jäävät nähtäväksi. Työryhmän linjaus on kuitenkin perusteltu nyt esille otettujen kysymysten kohdalla. Listaamattoman yhtiön jakaman osingon osalta työryhmä on analysoinut nykymallin ominaisuuksia, ja se on päätynyt siihen, että nykymalliin liittyy sekä talousteorian näkökulmasta vaikeasti perusteltavia piirteitä että sellaisia piirteitä, jotka vääristävät verovelvollisten käyttäytymistä. Nykymallin todetaan erityisesti ohjaavan kasvattamaan liiketoiminnan tehokkuuden kannalta passiivista omaisuutta, se kannustaa resurssoimaan matalan riskin ja matalan odotetun tuoton sijoituskohteisiin, ja se lisäksi kannustaa jakamaan voittoa verovapaan pääomatulo-osuuden määrän, vaikka varojen jättäminen yhtiöön voisi olla perusteltavissa tulevilla investointitarpeilla. Osinkotulon verotuksen synnyttämissä ongelmissa on pohjaltaan kysymys pääomatulon ja ansiotulon veroasteiden suuresta erosta, joka on aiheuttanut vinoutunutta ja aggressiivista verosuunnittelua ruokkivaa käyttäytymistä. Tähän puoleen on osittain jo vastattu työperäistä osinkoa koskevalla tuloverolain sääntelyllä, joka torjuu työkorvauksen muuntamista osinkotuloksi. Saattaa olla, että työryhmä on ylireagoinut näissä huomioissaan. Epäillyistä vääristymistä on vaikeaa saada selvitystä. Olennaista kuitenkin on, olisiko muutettu osinkoverojärjestelmä asetettujen, investointikannustimia ja työllistymistä vahvistavien, tavoitteiden kannalta suotuisampi. Työryhmä esittää ansiotulo-osingosta luopumista. Ratkaisu selkeyttää järjestelmää. On hyvä, että osingon verottamisessa nykyisin olevia monia liikkuvia osia vähennetään. Ratkaisu antaa työryhmän valitsemalle mallille jäntevyyttä. Jatkovalmistelussa on tarpeen pohtia myös sitä, jääkö työperäisen osingon verottamiselle enää tarvetta, jos ja kun valittu osinkoverotusmallityöryhmän esittämin tavoin poistaisi tai ainakin merkittävästi vähentäisi tarvetta tulonmuuntoon. Toisaalta palkan maksaminen saattaisi olla työtä tekeville omistajille jopa tavoiteltava vaihtoehto, koska palkka on, toisin kuin osinko, yhtiölle vähennyskelpoinen meno. 6

7 Selkeää on myös, että osinko ei enää olisi kokonaan verovapaata tuloa miltään osin, paitsi yhteisökentässä. Viimeksi mainituille omistajille yhteisöveron alentaminen lisäisi jakokelpoisia varoja, ja antaisi merkittävästi lisää tilaa verovapaiden osinkojen jakamiseen. Myös ulkomaille maksettavat osingot olisivat edullisia, koska ulkomainen omistaja voisi saada yhteisöveron alentuessa suuremman määrän osinkoa eikä osinkoverotuksen kiristyminen purisi näihin osinkoihin. Työryhmän ideologiassa lähdetään teetettyjen taustaselvitysten tukemasta huomiosta, että osingosta osa voisi olla verotettavissa lievemmällä veroasteella ja että tämä osa rakentuisi sijoitusneutraliteetin pohjalta niin, että laskenta tehtäisiin riskittömän vaihtoehtoistuoton mukaan. Tuottotasoksi on valittu keskipitkän valtiolainan korko yhtiöveron jälkeen. Työryhmän logiikka on perusteltu hyvin ja esitys on kokonaisuutena johdonmukainen. Esitys näyttää olevan kuitenkin liian kaavamainen. Ongelma koskee sijoitusvaihtoehtojen vertailua. Sijoittaminen oman pääoman ehdoin omaan yhtiöön ei ole riskitason suhteen verrattavissa riskittömämpiin, normaalituottoisiin sijoituskohteisiin. Aina nämä eivät ole omistajille edes sijoitusvaihtoehtoja. Sen vuoksi perustella voidaan sitä, että korkotasossa tulisi olla jonkin määräinen riskilisä. Työryhmä on torjunut riskilisän mitoittamiseen laskentapohjaan lähinnä sen vuoksi, että tämä voisi ylläpitää spekulatiivista verosuunnittelua, jota työryhmä siis on pyrkinyt eliminoimaan. Laskentakorko olisi tarkoitus vahvistaa vuosittain. Jatkovalmistelussa on tarpeen pohtia korkotason ohella myös aikaa, joksi korko vahvistettaisiin. Varojen sijoittaminen yhtiöön ja jakaminen yhtiöstä vaatii pitkän aikavälin arviointia. Voisi sen vuoksi myös miettiä pysyvää tuottotasoa vuosittain vaihtuvan koron sijasta. Työryhmä on säilyttänyt sidonnan nettovarallisuuteen (osakkeen matemaattinen arvo). Työryhmän näkemys on, että alennetun, normaalituotolle rakentuvan verokannan vuoksi nettovarallisuuteen ei enää kohdistuisi samoja epäilyksiä kuin edellä todettiin nykymallista. Työryhmä näkee asian niin, että uusi malli käsittelisi yrityksen velka- ja osakerahoitusta neutraalisti ja se myös tukisi tuloksen jättämistä yritykseen investointien rahoitukseksi. Näin saattaa olla, joskin edelleenkin aineeton omaisuus ei vaikuttaisi laskentapohjaan vaan nettovarallisuutta kasvattaisi ennen muuta aineellinen omaisuus. Nettovarallisuuden laskennassa olisivat siten samat elementit kuin ny- 7

8 kysääntelyssäkin. Totta kuitenkin lienee, että normaalituoton ottaminen laskentapohjaksi ainakin vähentää nettovarallisuuden merkitystä ja sen myötä tarvetta nettovarallisuuden itsetarkoitukselliseen kasvattamiseen. Yritysten nettovarallisuus saattaisikin tulevaisuudessa kehittyä paremmin linjassa yrityksen liiketoiminnan kehittymisen kanssa. Osakeyhtiön osingon verotusperusteiden muuttuessa tulee tarkasteluun ottaa myös muut yritysmuodot. Henkilöyhtiöissä ja yksityisessä liikkeessä sovellettava 20 prosentin tuottokanta ja se, että niissä tulo jaetaan omistajatasolla pääomatuloon ja ansiotuloon, johtaa miettimään yritysmuotojen keskinäistä neutraliteettia. Voi olla, että keskusteluun tulisi jopa nostaa uudelleenlämmitettynä kysymys henkilöyhtiöiden verotusrakenteen muuttamisesta itsenäisen verosubjektiuden pohjalle nykyisen osakasverotuksen sijasta Ansiotulon verottaminen Työryhmä on käsitellyt myös ansiotulon verotusperusteita, mutta on luvannut palata asiaan loppuraportissaan. Työryhmä esittää, että ansiotulon verotusta kevennettäisiin ja kevennys yhtäältä kohdennettaisiin työtuloon ja toisaalta työtulon sisällä erityisesti tuloveroasteikon ylimpään rajaveroasteeseen. Työryhmän esitys on johdonmukainen ja se on hyvin linjassa tavoitteeksi asetettujen työllistymis-, työllistämis- ja työntekoon kannustamistavoitteiden kanssa. Ongelma näyttäisi liittyvän kohtaantoon. Työryhmä alentaisi kaikkia rajaveroasteita, mutta painotetusti ylimmällä tasolla niin, että raja-arvoksi tulisi 50 prosenttia. Tätä painottamista ylimpää tuloluokkaan on perusteltu suotuisammilla vaikutuksilla silmällä pitäen työntekoon kannustamista. Työryhmän esittämät perustelut ovat sinällään vakuuttavia. Asiassa jää kuitenkin aprikoimaan sitä, miten keventämisen kohtaanto ratkaistaan kokonaisuutena niin, että ratkaisu olisi tasapainoinen ja oikeudenmukainen kaikkien tulonsaajaryhmien mutta varsinkin alimpien tuloluokkien kannalta. Työryhmä viittaa taustalla olevaan SATA-komitean mietintöön. Tarkasteluun onkin hyvä ottaa loppu- 8

9 raporttia valmisteltaessa myös tämän komitean esittämät ratkaisut erilaisten tulo- ja byrokratia- ja muiden kannustinloukkujen hallitsemiseksi. 3. Muuta Loppuraportissaan työryhmä tulee kertomansa mukaan tarkentamaan esityksiään liittyen ansiotuloverotukseen ja kulutusverotukseen, ja se tekee lisäksi esityksiä liittyen niin sanottuihin verotukiin sekä kiinteistöveroon. Viimeksi mainittu verolaji on työryhmän pohdiskeluissa houkutteleva veropohjan laajennuksen alue, johtuen ennen kaikkea siitä, että kiinteistö on staattista varallisuutta, joka ei muuta maasta. Näkemys on ymmärrettävä, mutta tarkastelukulma on hyvin kriittinen ja herkkä. Sen vuoksi on tärkeää, että kiinteistöveron kohtelu ja ennen kaikkea sen mahdollinen kiristäminen arvioidaan suhteessa kokonaisuuteen. Korkea kiinteistövero voi aiheuttaa verovelvollistasolla kohtuuttomia vaikutuksia, jos tuloista merkittävä osa jouduttaisiin käyttämään kiinteistöveron maksamiseen. Asian hallitseminen edellyttää jonkinlaisia varoventtiilejä. Työryhmä myös kertoo arvioivansa veropohjan laajuuden ja yhtenäisyyden turvaamiseksi erilaisten verotukien kohtaloa. On tärkeää, että verotukia arvioidaan kriittisesti. Verotuista on muodostunut historian saatossa valikoima erilaisia veropohjaa murentavia elementtejä. Tämän valikoiman supistaminen olisi omiaan selkeyttämään verojärjestelmää, mutta siihen liittyy myös hankalia arviointeja verotuksen kohtaannosta. Sen vuoksi mahdolliset muutokset on hyvä tehdä linjassa kokonaisuuteen ja niin, että ratkaisujen vaikutukset yritysten ja kotitalouksien käyttäytymiseen arvioidaan tarkasti. Turussa, syyskuun 30. päivänä 2010 Raimo Immonen professori 9

MUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT

MUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT MUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT 1 LÄHTÖKOHTA VERONSAAJAN RAHANTARVE KASVUSSA KANSAINVÄLINEN VEROKILPAILU KIRISTYY LUONNOLLISEN HENKILÖN KOKONAISVERORASITE KASVAA

Lisätiedot

Osakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i. Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009

Osakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i. Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009 Osakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009 Esityksen sisältö Kysymys: Miten verottaa yhtiön oman pääoman tuottoa? Suomen nykyjärj

Lisätiedot

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Kirjallisuutta Mirrlees review: Tax by design Hetemäen verotyöryhmän raportti Tulolajin valinta: Harju ja Matikka 2012 Investointivaikutukset:

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen 1 PK yrittäjän näkökulma Suomen osinkoverotuksesta Vuosina 1969 1989 voimassa osinkovähennysjärjestelmä eri muodoissaan

Lisätiedot

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014?

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? Raimo Immonen senior advisor ASIANAJOTOIMISTO Mitä tulossa ja ja milloin? Hallituksen veropoliittinen linjaus, mm. Varmistettavaa hyvinvointipalveluiden rahoituksen

Lisätiedot

Miten osinkoverotus muuttuu Mitä on työperäinen osinko? Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara. EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä

Miten osinkoverotus muuttuu Mitä on työperäinen osinko? Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara. EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä Miten osinkoverotus muuttuu Mitä on työperäinen osinko? Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä Osinkoverotuksen pääperiaate - Listaamaton yhtiö 50 000 :sta verovapaata 15

Lisätiedot

Ajankohtaista veropolitiikasta. Timo Sipilä

Ajankohtaista veropolitiikasta. Timo Sipilä Ajankohtaista veropolitiikasta Timo Sipilä Pääomatulon tuloveroprosentti Pääomatulon tuloveroprosenttia korotettiin jo aiemmin 28 %:sta 30 %:iin. Nyt yhteenlasketun verotettavan pääomatulon (siis vähennysten

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA

LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA Oheisissa taulukoissa ja kuvioissa kuvataan osinkoverotuksen muutosta hallituksen korjatun kehyspäätöksen mukaisesti. Nykyisessä osinkoverotuksessa erotetaan toisistaan pörssiyhtiöiden

Lisätiedot

VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015

VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015 Verotus tällä ja ensi vaalikaudella VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015 1 SEURAAVA VEROUUDISTUS - VALTIOVARAINMINISTERIÖ ASETTI VEROTUKSEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN Tähtäin on

Lisätiedot

Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomalainen verojärjestelmä Kokonaisveroaste Verotulojen rakenne Suurimmat muutokset Progressiosta regressioon Kokonaisveroaste

Lisätiedot

Eri yritysmuotojen verotuksellinen edullisuus

Eri yritysmuotojen verotuksellinen edullisuus Tuki: - Puhelin 020 795 9960 (vain ennen koulutusta) - Sähköposti info@opinahjo.fi Kysymykset koulutuksen aikana: - Kaikki kysymykset pikaviestien kautta - Mikrofonit avataan tarvittaessa keskustelua varten

Lisätiedot

Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi

Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi Talous- ja elinkeinopolitiikan vaikuttajaryhmä 6.5.2015 Tero Honkavaara Johtava veroasiantuntija, EK 1 Työn verotus 450 M verokevennys pienija keskituloisille Yritysverotus

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

VEROTUKSEN KEHITTÄMINEN

VEROTUKSEN KEHITTÄMINEN Veronmaksajain Keskusliiton ohjelma verotuksen ja julkisen talouden kehittämiseksi vuosina 2012-2015 VEROTUKSEN KEHITTÄMINEN 1 Teemu Lehtinen 17.1.2011 ANSIOTULOJEN VEROTUSTA KEVENNETÄÄN ALENTAMALLA TULOVEROASTEIKKOA

Lisätiedot

Yritys- ja osinkoverouudistus Mitä tehtiin ja oliko siinä järkeä? Jukka Pirttilä 20.8.2013

Yritys- ja osinkoverouudistus Mitä tehtiin ja oliko siinä järkeä? Jukka Pirttilä 20.8.2013 Yritys- ja osinkoverouudistus Mitä tehtiin ja oliko siinä järkeä? Jukka Pirttilä 20.8.2013 Sisältö 1) Tausta yritysverotuksesta mitä se on? kuka sen maksaa (kohtaanto)? kansainvälinen verokilpailu 2) Pohdintaa

Lisätiedot

Kehysriihen veropäätökset yritys ja pääomatuloverotus

Kehysriihen veropäätökset yritys ja pääomatuloverotus 1 Kehysriihen veropäätökset yritys ja pääomatuloverotus Muistio 28.3.2013 Seppo Kari Olli Ropponen 1. Muutokset pähkinänkuoressa Hallitus esittää yhteisöverokannan alentamista nykyisestä 24,5 prosentista

Lisätiedot

Millainen verojärjestelmä tukee talouskasvua, yrittäjyyttä ja työllisyyttä?

Millainen verojärjestelmä tukee talouskasvua, yrittäjyyttä ja työllisyyttä? Millainen verojärjestelmä tukee talouskasvua, yrittäjyyttä ja työllisyyttä? - Hetemäen verotyöryhmän raportit - EK:n verotavoitteet EK-päivä 24.3.2011 Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara, EK Hetemäen

Lisätiedot

Yritys- ja osinkoverotus ja riskinotto. Verotuksen kehittämistyöryhmä 13.3.2009 Essi Eerola ja Seppo Kari/VATT

Yritys- ja osinkoverotus ja riskinotto. Verotuksen kehittämistyöryhmä 13.3.2009 Essi Eerola ja Seppo Kari/VATT Yritys- ja osinkoverotus ja riskinotto Verotuksen kehittämistyöryhmä 13.3.2009 Essi Eerola ja Seppo Kari/VATT Esityksen aihe ja sisältö Peruskysymys: Miten toteuttaa neutraali pääomatulojen verotus ympäristössä,

Lisätiedot

Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla. 25.3.2014 Sari Lounasmeri

Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla. 25.3.2014 Sari Lounasmeri Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla 25.3.2014 Sari Lounasmeri Pörssisäätiö edistää arvopaperisäästämistä ja arvopaperimarkkinoita Sijoittajan verotus Osingot ja luovutusvoitot / Sari

Lisätiedot

Osinkoverotus ja riskinoton kannustaminen. Prof. Heikki Niskakangas EK:n yrittäjävaltuuskunta 11.11.2009

Osinkoverotus ja riskinoton kannustaminen. Prof. Heikki Niskakangas EK:n yrittäjävaltuuskunta 11.11.2009 Osinkoverotus ja riskinoton kannustaminen Prof. Heikki Niskakangas EK:n yrittäjävaltuuskunta 11.11.2009 Osinkoverotus ja riski Osinkoverotuksen kehittämisellä ja riskinotolla ei ole varsinaista loogista

Lisätiedot

Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella

Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella Logistiikkayhdistysten liitto 20.5.2011 Jussi Mustonen Maailmantalous Maailmantalouden kasvunnäkymä säilynyt vakaana 2.5-4.5-6.5 Deflaationtorjunta

Lisätiedot

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN Eri yritysmuotojen verotus ja oman pääoman merkitys Yliopisto-opettaja, Tiina Sinkkonen Yritysmuodot Ammatinharjoittaja Yksityisyritys eli toiminimi (T:mi) Elinkeinoyhtymä

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta ja tulevat veromuutokset 5.9.2011

Ajankohtaista verotuksesta ja tulevat veromuutokset 5.9.2011 Ajankohtaista verotuksesta ja tulevat veromuutokset 5.9.2011 Hallitusohjelman ja valtiovarainministeriön talousarvioesityksen verolinjaukset Yhteystiedot: Jani Peräsarka Veroasiantuntija Tuloverotus Puhelin:

Lisätiedot

Veroryhmän alustavia linjauksia. Linjaukset* Taustaa. Ryhmä vielä kautensa alkupuoliskolla - monia asioita käsittelemättä ja linjaamatta

Veroryhmän alustavia linjauksia. Linjaukset* Taustaa. Ryhmä vielä kautensa alkupuoliskolla - monia asioita käsittelemättä ja linjaamatta Veroryhmän alustavia linjauksia Linjaukset* Taustaa Ryhmä vielä kautensa alkupuoliskolla - monia asioita käsittelemättä ja linjaamatta 7.9.2009 Martti Hetemäki Verotyöryhmä Martti Hetemäki (pj.), VM Heikki

Lisätiedot

Tulonjakovaikutusarviot veropoliittisten linjausten tukena. Elina Pylkkänen

Tulonjakovaikutusarviot veropoliittisten linjausten tukena. Elina Pylkkänen Tulonjakovaikutusarviot veropoliittisten linjausten tukena Elina Pylkkänen Hallitus asettaa itselleen tavoitteet Valtionvelka suhteessa kokonaistuotantoon kääntyy laskuun hallituskaudella Valtiontalouden

Lisätiedot

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Johtamiskorkeakoulu Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Sijoitusmessut Tampere 25.3.2014 Kenen saamat tulot verotetaan Suomessa? Suomessa verotetaan Verovelvolliset Yleisesti verovelvollinen

Lisätiedot

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Luonnollisen henkilön saamat osingot A. Osakkeet kuuluvat henkilökohtaiseen tulolähteeseen

Lisätiedot

Hanna Arvela. Pieni veronkiertoopas

Hanna Arvela. Pieni veronkiertoopas Hanna Arvela Pieni veronkiertoopas Verosuunnittelua, joksi veronkiertoa virallisesti nimitetään, voi harjoittaa Suomessa laillisesti. Tämä opas kertoo lukijalleen kädestä pitäen, miten välttyä ansiotuloverotukselta

Lisätiedot

Yritysten Taitava Keski-Suomi Omistajanvaihdokseen liittyvät verotuksessa huomioitavat seikat

Yritysten Taitava Keski-Suomi Omistajanvaihdokseen liittyvät verotuksessa huomioitavat seikat Omistajanvaihdokseen liittyvät verotuksessa huomioitavat seikat Anne Roininen, KHT 24.8.2011 Osapuolet Luopuja tuloverotus Jatkaja tuloverotus varainsiirtoverotus lahjaverotus Luovutuksen kohteena oleva

Lisätiedot

Uusi osakeyhtiölaki ja verotus

Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Ilkka Kajas Tax Partner PwC Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Yleistä Varojen jako Yritysjärjestelyt Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Yrityksen liiketoiminnan kannalta tietty

Lisätiedot

Suomen Yrittäjät 15.03.2010. SY:n kirjalliset huomiot Hetemäen työryhmän selvittämistä osinkoveromalleista. Osinkoverotuksen kehittäminen.

Suomen Yrittäjät 15.03.2010. SY:n kirjalliset huomiot Hetemäen työryhmän selvittämistä osinkoveromalleista. Osinkoverotuksen kehittäminen. Suomen Yrittäjät 15.03.2010 SY:n kirjalliset huomiot Hetemäen työryhmän selvittämistä osinkoveromalleista Osinkoverotuksen kehittäminen Yleistä Hetemäen verotyöryhmä on laatinut selvityksen neljästä eri

Lisätiedot

Hyvinvointi rahoitetaan veroilla SAK:n verolinjaukset 2011 2015. Lokakuu 2010

Hyvinvointi rahoitetaan veroilla SAK:n verolinjaukset 2011 2015. Lokakuu 2010 4 2010 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla SAK:n verolinjaukset 2011 2015 Lokakuu 2010 Lokakuu 2010 Lisätiedot: Helena Pentti helena.pentti@sak.fi puhelin 020 774 0114 Olli Koski olli.koski@sak.fi puhelin

Lisätiedot

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Tax Services Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Markku Järvenoja Handelsbanken Private Banking Luxemburg Antibes, 29.11.2007 1 Kohtaamispisteet Kansainvälinen kahdenkertainen

Lisätiedot

Yritys- ja pääomaverouudistus. efektiivinen verorasitus. H allitus julkaisi kannanoton yritys- ja pääomaverotuksen ARTIKKELEITA.

Yritys- ja pääomaverouudistus. efektiivinen verorasitus. H allitus julkaisi kannanoton yritys- ja pääomaverotuksen ARTIKKELEITA. Kansantaloudellinen aikakauskirja 100. vsk. 2/2004 ARTIKKELEITA Yritys- ja pääomaverouudistus 2005 sekä efektiivinen verorasitus Harri Hietala* VTL, tutkija Helsingin yliopisto ja HECER * Kiitän Seppo

Lisätiedot

Yritysten investoinnit - verosuunnittelunäkökulma. kulma TAX

Yritysten investoinnit - verosuunnittelunäkökulma. kulma TAX Yritysten investoinnit - verosuunnittelunäkökulma kulma TAX Timo Torkkel Senior Tax Partner Helsinki 28.9.2010 Esityksen rakenne Investoinnit verotuksen kannalta Viimeaikaisia keskusteluteemoja Verolaskenta

Lisätiedot

Uudistuva yritys- ja pääomaverojärjestelmä vaikutukset osakeyhtiön omistajayrittäjän verotukseen

Uudistuva yritys- ja pääomaverojärjestelmä vaikutukset osakeyhtiön omistajayrittäjän verotukseen LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppatieteiden osasto Kandidaatintutkielma Laskentatoimi Uudistuva yritys- ja pääomaverojärjestelmä vaikutukset osakeyhtiön omistajayrittäjän verotukseen Developments

Lisätiedot

Verotuksen kehittämistyöryhmän. väliraportti 35/2010. Verotus

Verotuksen kehittämistyöryhmän. väliraportti 35/2010. Verotus Verotuksen kehittämistyöryhmän väliraportti 35/2010 Verotus Verotuksen kehittämistyöryhmän väliraportti Valtiovarainministeriön julkaisuja 35/2010 Verotus VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu

Lisätiedot

YHTEISKUNNALLISTEN YRITYSTEN SUPERPÄIVÄ TAMPERE 28.5.2013

YHTEISKUNNALLISTEN YRITYSTEN SUPERPÄIVÄ TAMPERE 28.5.2013 YHTEISKUNNALLISTEN YRITYSTEN SUPERPÄIVÄ TAMPERE 28.5.2013 Yhteiskunnallinen yritys ja muut yritysmuodot Henkilöyhtiöt Toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiöt Normaali osakeyhtiö Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET. Raimo Immonen Senior advisor, professori

OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET. Raimo Immonen Senior advisor, professori OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET Raimo Immonen Senior advisor, professori Sijoitukset sidottuun tai vapaaseen omaan pääomaan Mitä vaihtoehtoja on sijoituksen kirjaamisessa taseeseen perustamisessa

Lisätiedot

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta 2 2011 Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta Huhtikuu 2011 Lisätiedot: Ilkka Kaukoranta ilkka.kaukoranta@sak.fi puhelin 020 774 0189 Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000 Puolueiden verolinjaukset

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA Tämä Varallisuusviesti käsittelee ulkomaisista yhtiöistä saatujen osinkojen verotukseen liittyviä käytännön seikkoja. Sampo Pankki on kansainvälisen osakesijoittamisen

Lisätiedot

LAUSUSNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE YRITTÄJÄVÄHENNYKSEN SÄÄTÄMISEKSI ( )

LAUSUSNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE YRITTÄJÄVÄHENNYKSEN SÄÄTÄMISEKSI ( ) 1 LAUSUSNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE YRITTÄJÄVÄHENNYKSEN SÄÄTÄMISEKSI (18.7.2016) Esityksen poliittinen tausta Esitys yrittäjävähennyksestä juontaa juurensa Suomen Yrittäjien (SY)

Lisätiedot

kohti parempaa verotusta

kohti parempaa verotusta kohti parempaa verotusta Eväitä verokeskusteluun Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kansi: Virpi Haavisto,

Lisätiedot

Hallituksen veropoliittinen linjaus

Hallituksen veropoliittinen linjaus Hallituksen veropoliittinen linjaus (Ote 17.6.2011 julkaistusta Neuvottelutulos hallitusohjelmasta, lihavointi lisätty) Verotuksen perustavoitteena on hyvinvointipalveluiden rahoituksen turvaaminen samalla

Lisätiedot

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Tuomas Matikka VATT VATT-päivä 8.10.2014 Tuomas Matikka (VATT) Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? VATT-päivä 8.10.2014 1 / 14

Lisätiedot

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta. Huhtikuu 2011

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta. Huhtikuu 2011 Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta Huhtikuu 2011 Huhtikuu 2011 Lisätiedot: Ilkka Kaukoranta ilkka.kaukoranta@sak.fi puhelin 020 774 0189 Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000 Puolueiden verolinjaukset

Lisätiedot

Yritys- ja pääomatuloverotuksen kehittäminen - uudistusvaihtoehtojen arviointia

Yritys- ja pääomatuloverotuksen kehittäminen - uudistusvaihtoehtojen arviointia Seppo Kari/VATT 3.2.2010 Yritys- ja pääomatuloverotuksen kehittäminen - uudistusvaihtoehtojen arviointia 1. Johdanto Tässä muistiossa tarkastellaan Suomen yritys- ja pääomatuloverotuksen kehittämistarpeita

Lisätiedot

Virossa virtaa yrittäjyyteen?

Virossa virtaa yrittäjyyteen? Virossa virtaa yrittäjyyteen? Viro uhka vai mahdollisuus? Irma Pahlman Yliopettaja oikeustieteen tohtori, varatuomari, MBA www.laurea.fi Mikä Viro? Asukkaita 1,3 miljoonaa Euroopan unionin jäsen 2004 Sotilasliitto

Lisätiedot

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset 1 Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset Muistio 5.4.2013 (päivitetty 9.4.2013) Marja Riihelä ja Heikki Viitamäki 1 Aluksi Muistiossa tarkastellaan vuoden 2013 kehysriihessä päätettyjen veromuutosten

Lisätiedot

Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke

Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke Päivi Ylitalo: Poromiehen verotus -maatalouden veroilmoitus- Toukokuu 2010 Lapin ammattiopisto www.poroverkko.wikispaces.com Paliskuntain yhdistys

Lisätiedot

Osuuskuntien ylijäämänjaon veromuutokset 2015. Pellervon Päivä 2015 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen

Osuuskuntien ylijäämänjaon veromuutokset 2015. Pellervon Päivä 2015 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen Osuuskuntien ylijäämänjaon veromuutokset 2015 Pellervon Päivä 2015 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen Mitä on ylijäämän jako? erä, jonka osuuskunta jakaa jäsenilleen vahvistetun tilinpäätöksen perusteella

Lisätiedot

HE 47/2001 vp. elinkeinonharjoittajan ansiotuloa ja pääomatuloa laskettaessa. Maatalouden harjoittajan, yksityisen elinkeinonharjoittajan

HE 47/2001 vp. elinkeinonharjoittajan ansiotuloa ja pääomatuloa laskettaessa. Maatalouden harjoittajan, yksityisen elinkeinonharjoittajan HE 47/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tuloverolain 38 ja 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan tuloverolakia muutettavaksi siten, että maatalouden

Lisätiedot

Janne Juusela: Kansainväliset sijoitukset ja verotuksen tehokkuus

Janne Juusela: Kansainväliset sijoitukset ja verotuksen tehokkuus Janne Juusela: Kansainväliset sijoitukset ja verotuksen tehokkuus SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT... SISÄLLYSLUETTELO... LÄHTEET... LYHENTEET... V VII XV XLIX 1.JOHDANTO... 1 1.1 Taustaa... 1 1.2 Kansainvälisestä

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus maa- ja metsätalouden verotukseen. Syksy 2011 Johtaja Timo Sipilä

Ajankohtaiskatsaus maa- ja metsätalouden verotukseen. Syksy 2011 Johtaja Timo Sipilä Ajankohtaiskatsaus maa- ja metsätalouden verotukseen Syksy 2011 Johtaja Timo Sipilä 1 Pääomatulon tuloveroprosentti Pääomatulon tuloveroprosenttia korotetaan 28 %:sta 30 %:iin. Yhteenlasketun verotettavan

Lisätiedot

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Bru

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle työpanokseen perustuvan osingon verotuksesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia, ennakkoperintälakia ja elinkeinotulon

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ... 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET... 12 TULOVEROJÄRJESTELMÄN RAKENNE...

SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ... 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET... 12 TULOVEROJÄRJESTELMÄN RAKENNE... SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ............. 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET..................... 12 Verovuosi.............................................. 12 Ennakkoperintä.........................................

Lisätiedot

Kaikissa OECD-maissa. Miten yrityksiä pitäisi. - (Lähes) kaikki mitä olet aina halunnut tietää yritysverotuksesta mutta et ole rohjennut kysyä

Kaikissa OECD-maissa. Miten yrityksiä pitäisi. - (Lähes) kaikki mitä olet aina halunnut tietää yritysverotuksesta mutta et ole rohjennut kysyä Miten yrityksiä pitäisi verottaa? Kuvat maarit kytöharju - (Lähes) kaikki mitä olet aina halunnut tietää yritysverotuksesta mutta et ole rohjennut kysyä Koetamme selvittää selvällä suomen kielellä, mitä

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta

Ajankohtaista verotuksesta Ajankohtaista verotuksesta Konsultit 2HPO 1 Reaaliset käytettävissä olevat tulot desiileissä ja ylimmässä prosentissa Lähde: VATT 2 Bruttotulojen koostumuksen kehitys Lähde: VATT 3 Bruttotulojen koostumus

Lisätiedot

Verot us Keskustanuorten veropoliittinen ohjelma

Verot us Keskustanuorten veropoliittinen ohjelma Verot us Keskustanuorten veropoliittinen ohjelma 1. Johdanto Tässä asiakirjassa on esitelty Keskustanuorten näkemys tulevaisuuden veropolitiikan painopisteistä. Verotuksen pääasiallinen tehtävä on kerätä

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp)

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp) VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ KEHYSPÄÄTÖS 3 Valtioneuvosto on antanut

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Elinkeinotulon verotus. Matti Myrsky Marianne Malmgrén

Elinkeinotulon verotus. Matti Myrsky Marianne Malmgrén Elinkeinotulon verotus Matti Myrsky Marianne Malmgrén TALENTUM Helsinki 2014 Neljäs, uudistettu painos 2014 Talentum Media Oy sekä Matti Myrsky ja Marianne Malmgrén Kansi: Lauri Karmila Taitto: Notepad,

Lisätiedot

LISTAAMATTOMAN OSAKEYHTIÖN OSINKOJEN VEROTUS. Vertailu Hetemäen työryhmän uudistusehdotuksiin

LISTAAMATTOMAN OSAKEYHTIÖN OSINKOJEN VEROTUS. Vertailu Hetemäen työryhmän uudistusehdotuksiin LISTAAMATTOMAN OSAKEYHTIÖN OSINKOJEN VEROTUS Vertailu Hetemäen työryhmän uudistusehdotuksiin Anne Häkli Tanja Tetri Opinnäytetyö Toukokuu 2012 Liiketalous Taloushallinto TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Verovelvollisten reagointi verotuksessa tapahtuviin muutoksiin Taxpayers response to changes in the tax law

Verovelvollisten reagointi verotuksessa tapahtuviin muutoksiin Taxpayers response to changes in the tax law Kauppatieteellinen tiedekunta A250A5000 Kandidaatintutkielma, talousjohtaminen Helena Sjögrén Verovelvollisten reagointi verotuksessa tapahtuviin muutoksiin Taxpayers response to changes in the tax law

Lisätiedot

Tuloverotus klo 9.50

Tuloverotus klo 9.50 Tuloverotus klo 9.50 Tuloverotus Yksityinen elinkeinonharjoittaja Avoin- ja kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Verohallinto vero.fi EROT YRITYSMUOTOJEN VÄLILLÄ Yksityinen elinkeinonharjoittaja Henkilöyhtiö Osakeyhtiö

Lisätiedot

Yrittäjien tulot ja verot 2014. vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla

Yrittäjien tulot ja verot 2014. vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla Yrittäjien tulot ja verot 2014 vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla 1 Saman tulotason yrittäjien ja palkansaajien verotuksen vertailu vuonna 2012 Yrittäjät Palkansaajat Tulot 44 974 44 974 - Siitä ansiotuloa

Lisätiedot

Verotuksen kehittämistyöryhmän. loppuraportti 51/2010. Verotus

Verotuksen kehittämistyöryhmän. loppuraportti 51/2010. Verotus Verotuksen kehittämistyöryhmän loppuraportti 51/2010 Verotus Verotuksen kehittämistyöryhmän loppuraportti Valtiovarainministeriön julkaisuja 51/2010 Verotus VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu

Lisätiedot

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Asiantuntijalausunto: Professori Marjaana Helminen HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

Lisätiedot

Lausunto Hallituksen esitys eduskunnalle elinkeinotulon ja yhteisöjen varojenjaon verotusta koskevien säännösten muuttamisesta

Lausunto Hallituksen esitys eduskunnalle elinkeinotulon ja yhteisöjen varojenjaon verotusta koskevien säännösten muuttamisesta Helsinki 28.10.2013 Tutkimuskoordinaattori Ilpo Suoniemi Palkansaajien tutkimuslaitos Lausunto Hallituksen esitys eduskunnalle elinkeinotulon ja yhteisöjen varojenjaon verotusta koskevien säännösten muuttamisesta

Lisätiedot

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 1 Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 2 Miksi yrittäjyys? Talouden vaurastuminen lähtee yrityksistä Yritysten talous, liiketoiminta ja investoinnit

Lisätiedot

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 %

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % TIEDOTE 2016 Mitä muuttuu yrittäjän elämässä vuoden 2016 alusta 1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % 2. Osinkojen verotus - julkisesti

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta. Terhi Järvikare 12.9.2014

Ajankohtaista verotuksesta. Terhi Järvikare 12.9.2014 Ajankohtaista verotuksesta Terhi Järvikare KHO:2014:119 A Oy sai luxemburgilaiselta pääomistajayhtiöltä 15 milj. euron lainan 2009 ja vaati korkoja vähennettäväksi v. 2009 1,337 milj. euroa Hybridilaina:

Lisätiedot

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Valmisteluraportit. Kehysriihessä ehdotettujen osinkoveromuutosten arviointia

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Valmisteluraportit. Kehysriihessä ehdotettujen osinkoveromuutosten arviointia Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Valmisteluraportit 18 Kehysriihessä ehdotettujen osinkoveromuutosten arviointia Sami Grönberg Seppo Kari Olli Ropponen Valmisteluraportit 18 elokuu 2013 VATT VALMISTELURAPORTIT

Lisätiedot

Suomen tulevaisuuden kilpailukykytekijät

Suomen tulevaisuuden kilpailukykytekijät Suomen tulevaisuuden kilpailukykytekijät Toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Elinkeinoelämän keskusliitto EK SKOL:in konsulttipäivät 24.4.2013 Lähtötilanne Yleiskuva Investoinnit jäissä Työpaikat vähenevät

Lisätiedot

HE 58/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta annetun lain 2 :n muuttamisesta

HE 58/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta annetun lain 2 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta annetun lain 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yleisradioverosta annettua lakia siten, että

Lisätiedot

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Tutkimukset 148. Osakkeiden normaalituoton verovapaus: Norjan osakeverotuksen malli

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Tutkimukset 148. Osakkeiden normaalituoton verovapaus: Norjan osakeverotuksen malli Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Tutkimukset 148 Osakkeiden normaalituoton verovapaus: Norjan osakeverotuksen malli Seppo Kari Outi Kröger VATT Tutkimukset 148 toukokuu 2009 VATT TUTKIMUKSET 148 Osakkeiden

Lisätiedot

Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa. Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy

Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa. Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa Yrittäjät ovat parhaita asiantuntijoita

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntamarkkinat 2013 Jukka Hakola Veroasiantuntija, kuntatalous Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntien verotulojen

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus maa- ja metsätalouden verotukseen. Talvi 2012 Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Ajankohtaiskatsaus maa- ja metsätalouden verotukseen. Talvi 2012 Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Ajankohtaiskatsaus maa- ja metsätalouden verotukseen Talvi 2012 Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry 1 Pääomatulon tuloveroprosentti Pääomatulon tuloveroprosenttia korotetaan 28 %:sta 30 %:iin.

Lisätiedot

Yrittäjän muuttuva verotus

Yrittäjän muuttuva verotus Yrittäjän muuttuva verotus Kevät 2011 Johtaja Timo Sipilä 1 Veropolitiikan haaste Valtiovarainministeriö asetti työryhmän pohtimaan verotuksen rakenteen uudistamista. Julkisen talouden kestävyys aiheuttaa

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 642 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Muistiot. Yrittäjän verotuksen arviointi mallikehikko ja simulointituloksia

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Muistiot. Yrittäjän verotuksen arviointi mallikehikko ja simulointituloksia Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Muistiot 20 Yrittäjän verotuksen arviointi mallikehikko ja simulointituloksia Olli Ropponen Muistiot 20 elokuu 2012 VATT MUISTIOT 20 Yrittäjän verotuksen arviointi

Lisätiedot

Maatilayrityksen yhtiöittäminen

Maatilayrityksen yhtiöittäminen Maatilayrityksen yhtiöittäminen Ari Enroth ProAgria Maaseutukeskusten Liitto Peter Österman ProAgria Svenska lantbrukssällskapens förbund 11.10.2007 Maatilojen yritysmuodot vuonna 2006 61 062 yksityiset

Lisätiedot

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut Valtio, kunnat,

Lisätiedot

TA5b. Julkinen talous Kevät 2015 Verotus 2 (erityiskysymyksiä) Seppo Kari seppo.kari@vatt.fi

TA5b. Julkinen talous Kevät 2015 Verotus 2 (erityiskysymyksiä) Seppo Kari seppo.kari@vatt.fi TA5b. Julkinen talous Kevät 2015 Verotus 2 (erityiskysymyksiä) Seppo Kari seppo.kari@vatt.fi Tällä luennolla Kertaus käsitteistä: verotuksen kohtaanto ja tehokkuustappio Optimaalinen verotus - käsite Optimaalisen

Lisätiedot

Verot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS

Verot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS Verot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI? 1 Teemu Lehtinen 1.12.2011 KEVÄÄLLÄ ODOTTAVIEN VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Talouskriisi, maaliskuun kehysriihi

Lisätiedot

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 5.9.2014

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 5.9.2014 Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 5.9.2014 1 Menestyksekästä sijoittamista jo 109 vuotta Elinkorkolaitos Hereditas perustettiin 4.6.1905 Keisarillisen Senaatin antaman toimiluvan perusteella.

Lisätiedot

MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN. ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria.

MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN. ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria. MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria.fi Yksityinen maatalouden harjoittaja Harjoittaa liiketoimintaa

Lisätiedot

tutkimus yrittäjien tulot ja verot vuoden 2007 verotustietojen mukaan

tutkimus yrittäjien tulot ja verot vuoden 2007 verotustietojen mukaan tutkimus yrittäjien tulot ja verot vuoden 2007 verotustietojen mukaan Suomen Yrittäjät ry YRITTÄJIEN TULOT JA VEROT 2009 Tiivistelmä Yrittäjien keskimääräiset veronalaiset tulot olivat vuonna 2007 40.132

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 7 860 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

VEROTUS. Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen

VEROTUS. Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen 2.9.2014 Pirtin klubi, Pekka Kallioniemi 1 Verottajat, verot

Lisätiedot