Listaamattomien osakeyhtiöiden verotus, voitonjako ja investoinnit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Listaamattomien osakeyhtiöiden verotus, voitonjako ja investoinnit"

Transkriptio

1 ETLA Raportit ETLA Reports No 40 Listaamattomien osakeyhtiöiden verotus, voitonjako ja investoinnit Niku Määttänen * Olli Ropponen ** * ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, ** Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Suositeltava lähdeviittaus: Määttänen, Niku & Ropponen, Olli ( ). Listaamattomien osakeyhtiöiden verotus, voitonjako ja investoinnit. ETLA Raportit No 40.

2 Tämä tutkimus on osa valtiontalouden tarkastusviraston rahoittamaa hanketta Yhteisö- ja pääomatuloverotuksen dynaamiset vaikutukset Suomessa. Kirjoittajat kiittävät VTV:tä rahoituksesta sekä ohjausryhmää, Seppo Karia ja Tarmo Valkosta hyödyllisistä kommenteista. ISSN-L ISSN (print) ISSN (online)

3 Sisällysluettelo Tiivistelmä 2 Abstract 2 1 Johdanto 3 2 Listaamattomien osakeyhtiöiden verokohtelu Suomessa Osinkotulon verotus Nykyjärjestelmään liittyvät ongelmat 4 3 Yritysten voitonjako ja nettovarallisuuden jakauma 5 4 Malli 9 5 Analyyttisiä tuloksia Lineaarinen osinkoverotus Euromääräinen osinkotuloraja Suhteellinen tuottoraja 13 6 Numeerisia tuloksia Kalibrointi Euromääräinen osinkoraja Osinkotuottoon liittyvä raja 18 7 Johtopäätöksiä 22 Viitteet 24

4 Listaamattomien osakeyhtiöiden verotus, voitonjako ja investoinnit Tiivistelmä Tarkastelemme listaamattomien osakeyhtiöiden ja niiden omistajien verotusta Suomessa. Kuvaamme ensin listaamattomien osakeyhtiöiden nykyisen osinkoverotuksen pääpiirteet ja niihin mahdollisesti liittyviä ongelmia. Havainnollistamme yritysaineiston avulla, miten yrittäjät huomioivat verotuksen luomat kannustimet voitonjakoa koskevissa päätöksissään. Lisäksi arvioimme dynaamisen mallin avulla, miten listaamattomien yhtiöiden osinkoverotukseen liittyvät erityispiirteet vaikuttavat investointi- ja rahoituspäätöksiä koskeviin kannustimiin. Mallissa yritys rahoittaa investoinnit pidätetyillä voitoilla tai lainarahalla. Yritys kohtaa luottorajoitteen, ja yrityksen omistaja pyrkii tasoittamaan kulutustaan yli ajan. Tulokset havainnollistavat, miten nykyinen osinkoverojärjestelmä ohjaa investointeja tavalla, joka ei ole kaikissa tilanteissa kokonaistaloudellisesti järkevä. Asiasanat: Osinkoverotus, listaamattomat osakeyhtiöt, yritysten investoinnit JEL: D92, G35, H24 Taxation, Profit Distribution and Investment of Non-listed Companies in Finland Abstract This paper studies the taxation of non-listed companies and their owners in Finland. We first describe the main features of the Finnish tax system regarding the taxation of dividends from non-listed companies. We use firm-level data to illustrate how the tax incentives are reflected in firms profit distribution policies. We then build a dynamic investment model that features the main characteristics of the Finnish dividend taxation. In the model, entrepreneurs face a borrowing constraint and have a consumption smoothing motive. We use the model to investigate how the current dividend taxation affects the investment incentives. The results illustrate how the current dividend taxation in certain cases distorts firms investment decisions. Key words: Dividend taxation, non-listed companies, firm investment JEL: D92, G35, H24

5 Listaamattomien osakeyhtiöiden verotus, voitonjako ja investoinnit 3 1 Johdanto Tarkastelemme tässä tutkimusraportissa, miten eräät suomalaisten listaamattomien osakeyhtiöiden verotukseen liittyvät erityispiirteet vaikuttavat yhtiöiden voitonjakoon, rahoitukseen ja investointeihin. Tulokset perustuvat osittain uuteen, yrittäjän päätöksentekotilannetta kuvaavaan dynaamiseen malliin. Mallissa yrityksen investoinnit rahoitetaan osin pidätetyillä voitoilla ja osin lainarahalla. Yrittäjä (yrityksen omistaja) pyrkii tasoittamaan kulutustaan yli ajan. Tulokset täydentävät aikaisempia suomalaisten listaamattomien yhtiöiden verokohteluun liittyviä tutkimuksia. Siinä missä monet aikaisemmat analyysit, esimerkiksi Ropponen (2012), ovat keskittyneet tulolajin valintaan, me keskitymme mallianalyysissä erityisesti siihen, miten verotus vaikuttaa investointeja koskeviin kannustimiin. Suomalaisen verojärjestelmän erityispiirteiden vaikutusta investointikannustimiin ovat aikaisemmin tarkastelleet erityisesti Kari ja Laitila (2012). Tuloksemme täydentävät heidän analyysiään esimerkiksi siten, että tarkastelemme suomalaista verojärjestelmää hieman yksityiskohtaisemmin. 1 Lisäksi, toisin kuin meidän mallissamme, Karin ja Laitilan (2012) mallissa yritys ei kohtaa luottorajoitetta eikä yrittäjä välitä siitä, miten osinkotulot jakautuvat yli ajan. Seuraavassa luvussa kuvaamme lyhyesti keskeisiä listaamattomien osakeyhtiöiden verokohteluun vaikuttavia piirteitä erityisesti osinkojen verotuksen osalta ja arvioimme, minkälaisia ongelmia niihin voi liittyä. Luvussa 3 kuvaamme empiirisen yritysaineiston avulla, miten listaamattomien yhtiöiden verotus heijastuu voitonjakoon. Luvussa 4 esitämme yrittäjän ongelmaa kuvaavan dynaamisen mallin. Luvussa 5 johdamme eräitä analyyttisiä tuloksia. Luvussa 6 täydennämme analyyttisiä tuloksia numeeristen tulosten avulla. Luvussa 7 esitämme yhteenvedon tuloksista sekä johtopäätöksiä. 2 Listaamattomien osakeyhtiöiden verokohtelu Suomessa 2.1 Osinkotulon verotus Keskitymme tässä tutkimuksessa listaamattomista osakeyrityksistä nostettujen osinkojen verotukseen. Sitä muutettiin Suomessa viimeksi vuoden 2014 alussa. Tällä hetkellä osinkotulosta 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia verotonta tuloa siltä osin, kun osinkotulo ei ylitä 8 prosenttia yrityksen nettovarallisuudesta ja on enintään euroa. Kahdeksan prosentin enimmäisrajan ylittävät osingot ovat 75-prosenttisesti veronalaista ansiotuloa euron rajan ylittävät, mutta nettovarallisuudesta enintään 8 prosenttia olevat osingot ovat puolestaan 85-prosenttisesti veronalaista pääomatuloa. Silloin kun osinkotuotto ylittää molemmat rajat, tuotto verotetaan 75-prosenttisesti ansiotulona. Molemmat osinkotuottoon liittyvät rajat ovat osakaskohtaisia. Osinkotuottoa laskettaessa osingot suhteutetaan osakaskohtaiseen nettovarallisuuteen (osakkaan nettovarallisuus = osakkeiden lukumäärä * yhtä osaketta vastaava osuus yhtiön koko nettovarallisuudesta). 1 Kari ja Laitila (2012) keskittyvät kysymykseen siitä, miten huojennettuun osinkoverotukseen liittyvä euromääräinen raja vaikuttaa investointikannustimiin ja sitä kautta yritysten kasvuun. Me tarkastelemme myös huojennettuun osinkoverotukseen liittyvän osinkotuottoprosenttia koskevan rajan merkitystä.

6 4 ETLA Raportit ETLA Reports No 40 Pääomatulovero on pääomatulojen määrästä riippuen prosenttia (kynnys euron kohdalla). Siltä osin kun osinkotulo ei ylitä 8 prosentin tuottorajaa eikä euron rajaa, osinkojen veroaste on näin ollen 7.5 prosentin (0.25 * 30 %) ja 8.0 prosentin (0.25 * 32 %) välillä euron rajan ylittävien osinkojen veroaste on puolestaan prosenttia. Kahdeksan prosentin rajan ylittävien osinkojen verotus riippuu ansiotulojen veroprogression vuoksi oleellisesti muiden ansiotulojen määrästä. Ennen osingonmaksua yrityksen voitosta on maksettu yhteisövero. Osinkojen veroaste riippuu siis sekä osinkojen euromäärästä, että yrityksen nettovarallisuuteen suhteutetusta osinkotuotosta. Listaamattomasta yrityksestä saatuihin osinkoihin sovelletaan kevennettyä verotusta siltä osin kun ne eivät ylitä euron rajaa eivätkä edellä kuvattua 8 prosentin tuottorajaa. 2.2 Nykyjärjestelmään liittyvät ongelmat Sille, että osaa osinkotuloista verotetaan suhteellisen kevyesti, on olemassa hyvät perusteet. Muussa tapauksessa yritysten kautta tehtäviin investointeihin liittyisi täysi kaksinkertainen verotus, sillä investointien tuottoja verotetaan sekä yritys- että henkilötasolla. Tämä nostaisi omalla pääomalla rahoitettujen investointien tuoton verotuksen huomattavan korkeaksi. Useat asiantuntijat ovat kuitenkin kritisoineet nykyistä listaamattomien yhtiöiden verokohtelua. Erityisiä ongelmakohtia on ainakin kolme. Ensinnäkin, siltä osin kun osinkotuotto jää alle edellä mainittujen rajojen, jaetun voiton verotus on listaamattomien yhtiöiden osalta selvästi matalampi kuin listattujen yhtiöiden osalta. Listatusta yhtiöstä saadusta osingosta 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa. Tässä suhteessa verotus siis suosii monia listaamattomia yrityksiä suhteessa listattuihin (julkisesti noteerattuihin) yrityksiin. Toiseksi, edellä kuvattua, ns. huojennettuun osinkoverotukseen liittyvää euromääräistä osinkorajaa voidaan pitää enemmän tai vähemmän keinotekoisena. Se tarkoittaa, että verotus suosii suhteellisen pieniä yrityksiä suurempiin verrattuna. Tällainen pienten yhtiöiden suosiminen voi olla tuottavuuden kannalta sinänsä haitallista. 2 Kuten Kari ja Laitila (2012) osoittavat, euromääräinen raja luo myös kannustimen pyrkiä hyödyntämään verottomat osingot täysimääräisesti siinäkin tapauksessa, että se edellyttää investoinneista tinkimistä. Kolmanneksi, huojennettuun osinkoverotukseen liittyvä tuottoraja on suhteellisen korkea. Sen vuoksi yrittäjällä on tietyissä tilanteissa voimakas kannustin kasvattaa yrityksen nettovarallisuutta siinäkin tapauksessa, että yritykseen sijoitetut varat tuottavat (ennen veroja) huonosti. Jos osinkotuotto on lähtötilanteessa 8 prosenttia, yrityksen nettovarallisuuden kasvattaminen 100 eurolla mahdollistaa sen, että yrittäjä saa nostaa kevyesti verotettuja osinkoja 8 euroa lisää. Tästä saatava verohyöty voi olla niin merkittävä, että nettovarallisuutta kasvattava investointi voi olla houkutteleva, vaikka sen tuotto ilman verohyötyä olisi hyvin matala. Matalampi tuottoraja tarkoittaisi, että tietyn suuruinen nettovarallisuuden kasvu lisäisi kevyesti verotettujen osinkojen määrää vähemmän, jolloin verohyöty jäisi vähäisemmäksi. 2 Kuten edellä jo todettiin, euromääräinen raja on kuitenkin osakaskohtainen. Menestyvä yritys voi siis kasvaa ilman että euromääräinen raja tulee vastaan, jos yrityksen omistuspohja samalla laajenee. Omistuspohjan laajentaminen ei kuitenkaan ole välttämättä alkuperäisten omistajien kannalta muuten tarkoituksenmukaista.

7 Listaamattomien osakeyhtiöiden verotus, voitonjako ja investoinnit 5 Valtiovarainministeriön vuonna 2008 asettama verotuksen kehittämistyöryhmä esitti, että euromääräisestä rajasta luovutaan kokonaan ja edellä kuvattua nettovarallisuutteen suhteutettua tuottorajaa lasketaan (Verotuksen kehittämistyöryhmän loppuraportti 2010). Esityksen mukaan huojennettuun osinkoverotukseen liittyvä tuottoraja vastaa ns. normaalituottoa. Normaalituotolla tarkoitetaan tuottoa, jonka kaikki sijoittavat voivat saada (lähes) riskittömästi rahoitusmarkkinoilta. 3 Työryhmän esityksessä normaalituoton alittaviin osinkoihin sovelletaan kevennettyä verotusta, niin että kokonaisveroaste (yhteisö- ja osinkovero huomioiden) vastaa pääomatuloverokantaa. Normaalituoton ylimenevä osa puolestaan verotettaisiin täysimääräisesti pääomatulona. 3 Yritysten voitonjako ja nettovarallisuuden jakauma Edellä kuvatut osinkoverotukseen liittyvät piirteet vaikuttavat usein ainakin siihen, missä suhteessa yrittäjän kannattaa nostaa yrityksestään saamansa tulot palkkana ja osinkona. Ropponen (2012) on tarkastellut tätä valintaa yksityiskohtaisesti. Yrittäjän kannattaa yleensä maksaa itselleen jonkin verran palkkaa, koska pienten ansiotulojen verotus on hyvin kevyttä ja koska palkka vähennetään yrityksen tuloksesta ennen yhteisöveron maksamista. Niinpä jos yrityksestä nostettava tulo on suhteellisen pieni, yrittäjän ei kannata nostaa osinkoja lainkaan. Kun yrityksestä nostettava tulo kasvaa, osinkoja kannattaa usein kasvattaa, siihen asti kun osinkojen määrä vastaa huojennettuun osinkoverotukseen liittyvää tuottorajaa. Seuraavassa kuvataan ensin missä määrin verotus heijastuu listaamattomien yhtiöiden omistajien päätöksiin. Aineisto käsittää pääosakkaat sellaisten yhtiöiden osalta, jotka ovat ylipäätään maksaneet osinkoa vuonna Vuonna 2011 listaamattomien yhtiöiden verokohtelu poikkesi jonkin verran nykyisestä. Oleellisimmat erot ovat, että edellä kuvattuja, huojennettuun osinkoverotukseen liittyviä 8 prosentin ja euron rajoja vastasivat 9 prosentin ja euron rajat ja että huojennettu osinko oli täysin verovapaa. 5 Kuviossa 1 havainnollistetaan yhtiöiden pääosakkailleen maksamia osinkoja sekä näiden pääomistajien euromääräistä, osakeomistuksen perusteella laskettua osuutta yritysten nettovarallisuudesta (osakkeiden ns. matemaattista arvoa), johon jatkossa viittaamme yksinkertaisuuden vuoksi termillä nettovarallisuus. Yrityksen pääosakas on yrityksen omistaja, jonka omistusosuus yrityksestä on suurin. Kuviossa esitetään osingon ja nettovarallisuuden yhteisjakaumaa tällaisten Suomessa verovelvollisten yhtiöiden osalta. Kuviota on rajattu sekä osingon että nettovarallisuuden osalta, jotta yksittäiset erityisen suuret havainnot eivät hankaloittaisi kuvion tulkitsemista. Kuviossa on havaintoja Jokainen kuviossa näkyvä piste liittyy yksittäiseen yritykseen ja kertoo yhtä aikaa pääosakkaan nettovarallisuuden ja osinkotulon kyseisestä yrityksestä. Nettovarallisuuksien mediaani on koko aineistossa noin euroa ja osinkojen noin euroa. Kuviosta havaitaan muutamia selkeitä piirteitä, jotka ovat selvästi Suomen osinkoverotuksen tarjoamien kannustimien mukaisia. Ensiksi, noin miljoonan euron nettovarallisuuteen asti 3 Työryhmä ehdotti, että normaalituotto laskettaisiin käytännössä vuosittain Suomen valtionlainakorkojen perusteella. Normaalituotto olisi ainakin yleensä huomattavasti matalampi kuin nykyisessä järjestelmässä käytetty kahdeksan prosentin tuottoraja. 4 On syytä huomata, että osa niistä yrityksistä, jotka eivät ole maksaneet osinkoa, ei ole pystynyt maksamaan osinkoa, osa on valinnut, ettei maksa. Ne yritykset, jotka eivät ole maksaneet osinkoja, ovat kuitenkin voineet maksaa yrittäjälle palkkaa. 5 Huojennetun osingon verovapaus teki eron tällaisen ja muunlaisen osingon verottamisen välillä suuremmaksi kuin nykyinen osittainen verovapaus.

8 osingon että nettovarallisuuden osalta, jotta yksittäiset erityisen suuret havainnot eivät hankaloittaisi kuvion tulkitsemista. Kuviossa on havaintoja Jokainen kuviossa näkyvä piste liittyy yksittäiseen yritykseen ja kertoo yhtä aikaa pääosakkaan nettovarallisuuden ja osinkotulon 6 kyseisestä yrityksestä. Nettovarallisuuksien mediaani on koko aineistossa ETLA noin Raportit ETLA euroa Reports ja No 40 osinkojen noin euroa. Kuvio 1 Osingon ja nettovarallisuuden yhteisjakauma, pääosakkaat Kuvio 1. Osingon ja nettovarallisuuden yhteisjakauma, pääosakkaat kuviossa hahmottuu osingon keskittymistä tasolle, joka vastaa varsin tarkkaan 9 prosenttia nettovarallisuudesta (havainnot ovat keskittyneet nousevalle suoralle). Kuviosta havaitaan muutamia selkeitä piirteitä, jotka ovat selvästi Suomen osinkoverotuksen 6 Miljoonan euron nettovarallisuuden alapuolella olevista yrityksistä 51 prosenttia maksaa osinkoa (9 prosentin) tarjoamien kannustimien mukaisia. Ensiksi, noin miljoonan euron nettovarallisuuteen asti kuviossa tuottorajan mukaisesti. 7 Näillä nettovarallisuuksilla rajan ylittävä osinko on yrittäjälle monesti (riippuu osingon muun keskittymistä muassa muista tasolle, ansiotuloista) joka vastaa selvästi varsin tarkkaan kalliimpaa 9 prosenttia kuin palkan maksaminen ja hahmottuu tästä syystä kannustin välttää rajan ylittämistä on suuri. 6 Toiseksi, nettovarallisuudesta euroa alkaen havaitaan osinkojen keskittyminen toisaalta 9 prosenttiin nettovarallisuudesta, toisaalta myös euron tasolle. 8 Miljoonan euron nettovarallisuuden ylittävistä pääosakkaista 61 prosenttia optimoi vähintään toisen rajan mukaisesti. 9 Euromääräisen rajan ylittävät, mutta tuottorajan alittavat osingot olivat (70 prosenttisesti veronalaista) pääomatuloa, kun taas molemmat rajat ylittävä osinko oli ansiotuloa. Riippuen muun muassa pääosakkaan muista tuloista, toisinaan euromääräisen rajan suuruinen osinko on ollut hänen kannaltaan parempi vaihtoehto, toisinaan prosenttirajan suuruinen. 6 Tuolle tasolle asti osinkotulo oli vuonna 2011 verovapaata pääomatuloa ja tämän ylittävältä osalta 70 prosenttisesti ansiotuloa (nk. ansiotulo-osinkoa). Luonnollisesti yrityksen tuloksesta maksettiin aina yhteisövero. 7 Kuviossa on alle miljoonan euron nettovarallisuuksia kpl. Näistä (51 %) maksaa osinkoa sen verran, että se poikkeaa enintään kolmen prosenttia tuottorajasta. 8 Kuviossa näkyy myös erityisesti pienillä nettovarallisuuksilla osinkojen keskittymistä tasasummiin, kuten euroa. 9 Kuviossa on vähintään miljoonan euron nettovarallisuuksia kpl. Näistä 515 optimoi (eli valitsee kolmen prosentin tarkkuudella) tuottorajan mukaisesti ja 402 euromääräisen rajan mukaisesti. Vähintään toisen rajan mukaan optimoivia vähintään miljoonan nettovarallisuuden pääosakkaita on 854, eli 61 prosenttia.

9 vain pienellä osalla (5 %) tämä ylittää euroa. Henkilöstön osalta kuviosta havaitaan, että nettovarallisuuden mukaan pienimmät (alle miljoona euroa) 95 prosenttia yrityksistä vastaavat noin 83 prosentista henkilöstöä. Tämä tarkoittaa, että suurimmat 5 prosenttia yrityksistä vastaa noin 17 prosentista koko henkilöstön määrästä (niiden henkilöstön osuus on yli kolminkertainen Listaamattomien osakeyhtiöiden verotus, voitonjako ja investoinnit suhteessa niiden osuuteen kaikista yrityksistä). Henkilöstön suhteellinen osuus kasvaa entisestään, jos tarkastellaan vieläkin suurempia yrityksiä. Esimerkiksi 10 miljoonan ylittävät nettovarallisuudet, joita on 0.4 prosenttia, vastaavat noin 2.8 prosentista koko henkilöstöstä (nämä kuvion ulkopuolella; henkilöstön osuus seitsenkertainen suhteessa yritysten osuuteen). Kuvio 2 Yritysten ja henkilöstön kertymät pääosakkaan nettovarallisuuden mukaan 7 Vaikka keskittyminen tuottorajan ja euromääräisen rajan ympärille on suurta, myös havaittujen keskittymien ulkopuoliset osingot 8 voivat olla optimaalisesti valittu. Esimerkiksi usean omistajan yrityksissä kaikki eivät voi samanaikaisesti olla euromääräisen rajan tai tuottorajan kohdalla, koska omistajien omistusosuudet voivat poiketa toisistaan. Kuviossa 2 havainnollistetaan yritysten pääosakkaiden (katkoviivoitettu käyrä) ja näiden yritysten henkilöstön (yhtenäinen käyrä) kertymiä nettovarallisuuden mukaan. Aineistossa on tieto henkilöstön määrästä yhteensä yritykseltä. Näissä yrityksissä on henkilöstöä yhteensä Kuvio on rajattu alle 2 miljoonan nettovarallisuuksiin, jotta se pysyy mahdollisimman selkeänä. Kuvion katkoviivoitettu käyrä kertoo kullakin nettovarallisuuden tasolla osuuden niistä yrityksistä, joiden pääosakkaiden nettovarallisuudet ovat enintään tämän varallisuustason suuruiset. Kuvion yhtenäinen käyrä kertoo vastaavan henkilöstön osalta. Kuviosta nähdään, että nettovarallisuus on alle euroa noin 60 prosentissa tapauksista ja vain pienellä osalla (5 %) tämä ylittää euroa. 10 Henkilöstön osalta kuviosta havaitaan, että nettovarallisuuden mukaan pienimmät (alle miljoona euroa) 95 prosenttia yrityksistä vastaavat noin 83 prosentista henkilöstöä. Tämä tarkoittaa, että suurimmat 5 prosenttia yrityksistä vastaavat noin 17 prosentista koko henkilöstön määrästä (niiden henkilöstön osuus 10 Osingon euromääräinen raja ei tullut vuonna 2011 vastaan euroa pienemmillä nettovarallisuuksilla ja siksi tämä voi olla sitova ainoastaan tätä suuremmilla.

10 kertymiä osinkojen mukaan. Kuviosta nähdään, että 51 prosentille pääomistajista maksetaan osinkoa enintään euroa, 91 prosentille enintään euroa ja vain neljälle prosentille yrityksistä yli nykyisen euromääräisen huojennetun osingon ylärajan euroa. Henkilöstön 8 osalta kuvasta nähdään seuraavaa. Enintään euroa osinkoa saavien (51 %) pääosakkaiden ETLA Raportit ETLA Reports No 40 yritysten henkilöstöt ovat noin 10 prosenttia kaikkien yritysten henkilöstöstä, enintään euroa saavien (91 %) noin 42 prosenttia ja enintään euroa saavien (96 %) hieman yli puolet. Pääosakkaalleen suurimpia osinkoa maksaneet 4 prosenttia yrityksistä vastaa noin puolta kaikesta henkilöstöstä. Kuvio 3 Yritysten ja henkilöstön kertymät pääosakkaan osinkojen mukaan 9 on yli kolminkertainen suhteessa niiden osuuteen kaikista yrityksistä). Henkilöstön suhteellinen osuus kasvaa entisestään, jos tarkastellaan vieläkin suurempia yrityksiä. Esimerkiksi 10 miljoonan ylittävät nettovarallisuudet, joita on 0.4 prosenttia, vastaavat noin 2.8 prosentista koko henkilöstöstä (nämä kuvion ulkopuolella; henkilöstön osuus seitsenkertainen suhteessa yritysten osuuteen). Kuviossa 3 havainnollistetaan yritysten pääosakkaiden (katkoviivoitettu käyrä) ja näiden yritysten henkilöstön (yhtenäinen käyrä) kertymiä osinkojen mukaan. Kuviosta nähdään, että 51 prosentille pääomistajista maksetaan osinkoa enintään euroa, 91 prosentille enintään euroa ja vain neljälle prosentille yli nykyisen euromääräisen huojennetun osingon ylärajan euroa. Henkilöstön osalta kuvasta nähdään seuraavaa. Enintään euroa osinkoa saavien (51 %) pääosakkaiden yritysten henkilöstöt ovat noin 10 prosenttia kaikkien yritysten henkilöstöstä, enintään euroa saavien (91 %) noin 42 prosenttia ja enintään euroa saavien (96 %) hieman yli puolet. Pääosakkaalleen suurimpia osinkoa maksaneet 4 prosenttia yrityksistä vastaavat noin puolta kaikesta henkilöstöstä.

11 Listaamattomien osakeyhtiöiden verotus, voitonjako ja investoinnit 9 Ensimmäinen yhtälö Ensimmäinen on ns. Bellmanin yhtälö on yhtälö. ns. Bellmanin Funktio on yhtälö. ns. Funktio arvofunktio. V on ns. Se arvofunktio. kertoo yrittäjän Se kertoo yrittäjän on hyötyvirran ns. Bellmanin arvon yhtälö. annettuna Funktio yrityksen on nykyinen ns. arvofunktio. pääomakanta Se kertoo ja velka yrittäjän (tai rahoitusva- Ensimmäinen yhtälö hyötyvirran arvon annettuna yrityksen nykyinen pääomakanta ja velka (tai rahoitusvarallisuus). rallisuus). Yhtälön oikean puolen ensimmäinen termi on tämän periodin hyöty ja toinen termi hyötyvirran arvon annettuna tulevan hyötyvirran yrityksen arvo nykyinen seuraavasta pääomakanta periodista ja eteenpäin. velka (tai Heittomerkki rahoitusvarallisuus). Yhtälön oikean puolen ensimmäinen termi on tämän periodin hyöty ja toinen termi tulevan viittaa muuttujan Yhtälön oikean puolen arvoon ensimmäinen seuraavalla periodilla. termi on Parametri tämän periodin r > 0 on hyöty subjektiivinen ja toinen diskonttokorko, termi tulevan joka määrää, hyötyvirran arvo seuraavasta kuinka paljon periodista yrittäjä arvostaa eteenpäin. nykyhetken Heittomerkki kulutuksesta viittaa saatavaa muuttujan hyötyä arvoon suhteessa tulevaisuu- hyötyvirran arvo seuraavasta periodista eteenpäin. Heittomerkki viittaa muuttujan arvoon seuraavalla periodilla. Parametri >0 on subjektiivinen diskonttokorko, joka määrää kuinka seuraavalla periodilla. Parametri >0 on subjektiivinen diskonttokorko, joka määrää kuinka paljon yrittäjä arvostaa nykyhetken kulutuksesta saatavaa hyötyä suhteessa tulevaisuuden paljon yrittäjä arvostaa nykyhetken kulutuksesta saatavaa hyötyä suhteessa tulevaisuuden kulutuksesta saatavaan hyötyyn. Joissakin tapauksissa on luontevaa olettaa, että vastaa tuottoa, kulutuksesta saatavaan hyötyyn. Joissakin tapauksissa on luontevaa olettaa, että vastaa tuottoa, jonka yrittäjä saisi sijoittamalla suoraan rahoitusmarkkinoille. neiston avulla, miten ispiirteet heijastuvat 4 Malli verotus vaikuttaa investointeihin. Edellä kuvattiin aikaisemman kirjallisuuden ja empiirisen aineiston avulla, miten listaamattomien osakeyhtiöiden verokohteluun liittyvät erityispiirteet heijastuvat osingonjakoon. Seuraa- lyttää verotuksen vaikutusten e mallin, jonka tavoitteena on vassa siirrytään tarkastelemaan, miten verotus vaikuttaa investointeihin. Tämä on lähtökohtaisesti hankalampi kysymys, sillä se edellyttää verotuksen vaikutusten arvioimista dynaami- overotus vaikuttaa yritysten sessa kehikossa. Tässä luvussa kuvaamme mallin, jonka tavoitteena on auttaa ymmärtämään, miten listaamattomien yritysten osinkoverotus vaikuttaa yritysten investointeja ja rahoitusta koskeviin päätöksiin. yksin. Yrittäjä saa hyötyä kulutuksesta, Mallin päätöksentekijä on yrittäjä, joka omistaa yrityksensä yksin. Yrittäjä saa hyötyä kulutuksesta, ja jonka hän rahoittaa yrityksestään nostamilla osinko- ja palkkatuloilla. Hän päättää atuloilla. Hän päättää investoinneista investoinneista ja velanotosta, osingoista ja omasta palkastaan maksimoiden periodittaisten eriodittaisten hyötyjen nykyarvoa. hyötyjen nykyarvoa. Yrittäjän päätöshorisontti on ääretön. Hyötyfunktio on u(c), jossa c > 0 on kulutus. Yrityksen tuotantofunktio on f(k), jossa k > 0 on tantofunktio on ( ), jossa >0 yrityksen on pääomakannan (esim. koneet ja laitteet) suuruus. Merkitsemme yleisesti yrityksen erkitsemme yleisesti yrityksen nettorahoitusvarallisuutta muuttujalla b. Negatiivinen b tarkoittaa, että yrityksellä on velkaa oittaa, että yrityksellä on velkaa enemmän kuin rahoitusvarallisuutta. Positiivinen b tarkoittaa, että yrityksellä on rahoitusvarallisuutta enemmän kuin velkaa. Yritys kohtaa luottorajoitteen, jonka mukaan yrityksen nettovelka saa olla enintään tietty osuus g yrityksen pääomakannasta. a, että yrityksellä on ottorajoitteen, jonka mukaan yrityksen kannasta. Lähtötilanteessa yrityksellä on tietty pääomakanta k 0 > 0 ja tietty nettorahoitusvarallisuus tietty nettorahoitusvarallisuus b 0 gk 0. Yrittäjän ongelma on rekursiivisessa muodossa seuraava: Yrittäjän ongelma Yrittäjän on rekursiivisessa ongelma on rekursiivisessa muodossa seuraava: muodossa seuraava: rajoitteilla rajoitteilla, = + 1, 1+, = + 1, 1+ rajoitteilla =, (, ) =, (, ), = +, = + = +,,, = +,,, = 1 + = 1 + = + = +, 0, 0

12 10 ETLA Raportit ETLA Reports No 40 den kulutuksesta saatavaan hyötyyn. Joissakin tapauksissa on luontevaa olettaa, että r vastaa tuottoa, jonka yrittäjä saisi sijoittamalla suoraan rahoitusmarkkinoille. Ensimmäinen rajoite on yrityksen periodittainen budjettirajoite. Osingot (d), yrittäjän palkka (w), investoinnit pääomakantaan (i k ) ja nettorahoitussäästäminen (i b ) katetaan yrityksen verojen jälkeisellä voitolla. Parametri t f < 1 on yhteisöveroaste. Yhteisöveroa maksetaan tuloksesta, josta on vähennetty yrittäjän oma palkka ja pääoman kulumiseen liittyvät poistot. Yrityksen maksamat palkat muille työntekijöille sisältyvät yrityksen tulokseen. Toinen rajoite kertoo, miten yrityksen tulos määräytyy. Yrityksen tulos sisältää rahoituskustannukset. Kolmas rajoite kertoo, miten yrittäjän kulutus määräytyy. Funktio T kuvaa yrittäjän henkilökohtaisesti maksamia veroja. Seuraavat kaksi yhtälöä määrittelevät, miten pääoma- ja lainakanta kehittyvät. Ensimmäinen epäyhtälö on luottorajoite: yrityksen lainan määrä saa olla korkeintaan osuus g pääomakannan arvosta. Toinen epäyhtälö edellyttää, että investoinnit ovat aina ei-negatiivisia. Tässä mallissa yrittäjällä on periaatteessa kaksi tapaa kasvattaa tulevaisuuden kulutusmahdollisuuksia: Yrittäjä voi kasvattaa joko tuotannollista pääomaa tai yrityksen rahoitusvarallisuutta. Kuten myöhemmin osoitamme, jos mahdollisuus säästää rahoitusvarallisuuteen jätetään pois, yrittäjän kannattaa kasvattaa pääomakantaa kunnes pääoman rajatuottavuus (viimeisen koneisiin ja laitteisiin investoidun euron tuotto) verojen jälkeen vastaa yrittäjän omaa subjektiivista diskonttokorkoa. On luontevaa olettaa, että pääoman rajatuottavuus laskee pääomakannan kasvaessa. Näin ollen yrittäjän ei kannatta kasvattaa yrityksen pääomakantaa rajatta. Rahoitusvarallisuuden mukaan tuominen avaa mahdollisuuden, että yrittäjä kasvattaa tulevia kulutusmahdollisuuksiaan kasvattamalla yrityksen rahoitusvarallisuutta. Koska rahoitusvarallisuuden tuotto ei mallissa riipu rahoitusvarallisuuden määrästä, on mahdollista, että yrittäjän kannattaa kasvattaa rahoitusvarallisuutta rajatta. Näin tapahtuu, mikäli rahoitusvarallisuuden tuotto (verojen jälkeen) on korkeampi kuin yrittäjän subjektiivinen diskonttokorko r. Oletamme jatkossa aina, että rahoitusvarallisuuden tuotto ei ole niin korkea, että rahoitusvarallisuutta kannattaisi kasvattaa rajatta. 5 Analyyttisiä tuloksia Seuraavassa tarkastelemme analyyttisesti (ilman parametriarvojen kiinnittämistä), miten verotus vaikuttaa yrityksen optimaalisiin investointi- ja rahoituspäätöksiin edellä kuvatussa mallissa. Tarkastelemme tässä hyvin yksinkertaisia verojärjestelmiä. Tavoitteena on ymmärtää, millä tavoin tietyt keskeiset listaamattomien yhtiöiden verotukseen liittyvät piirteet vaikuttavat investointi- ja rahoituspäätöksiä koskeviin kannustimiin. Oletamme, että yrittäjä nostaa yrityksestä tuloa ainoastaan osinkojen muodossa, ts w = 0. Tämä yksinkertaistus tarkoittaa, että sivuutamme tulolajin valintaan liittyvät kysymykset.

13 Listaamattomien osakeyhtiöiden verotus, voitonjako ja investoinnit Yrittäjän ongelman ratkaisun yleinen karakterisointi on hieman hankalaa edes tällaisen yksinkertaisen verojärjestelmän puitteissa. Yksi hankaluus on se, että luottorajoitteeseen liittyvä Yrittäjän ongelman 5.1 ratkaisun Lineaarinen yleinen osinkoverotus rajoite epäyhtälö, joka voi olla karakterisointi sitova tai sitten on hieman ei. Joitakin hankalaa hyödyllisiä edes tällaisen analyyttisiä tuloksia yksinkertaisen voidaan Tarkastelemme kuitenkin verojärjestelmän johtaa ensin olettamalla, lineaarista puitteissa. osinkoverotusta. Yksi että luottorajoite hankaluus Se on tarjoaa on se, sitova. että luontevan luottorajoitteeseen Tämä vertailukohdan oletus on luonteva liittyvä tarkasteltaessa osinkoverotukseen liittyvän euromääräisen rajan sekä osinkotuottoon liittyvän rajan osin sen rittäjän ongelman rajoite vuoksi, on ratkaisun epäyhtälö, että merkitystä yleinen oman joka pääoman investointikannustimiin. karakterisointi voi olla verotus sitova on tai on hieman sitten yleensä ei. Lineaarinen hankalaa Joitakin ankarampaa osinkoverotus edes hyödyllisiä kuin tällaisen vieraan analyyttisiä pääoman tuloksia verotus. Tämän Yrittäjän ongelman ratkaisun yleinen karakterisointi on hieman hankalaa tarkoittaa, edes että tällaisen osinkoja verotetaan listaamattomien johtaa aina puitteissa. samalla olettamalla, Yksi veroasteella. yritysten hankaluus että luottorajoite Tällöin verokohteluun on se, siis että kolmas on luottorajoitteeseen sitova. Suomessa, rajoite Tämä edellä vaikkakin oletus kuvatussa liittyvä on huojennetun luonteva yrittäjän osin ongel- sen ksinkertaisen voidaan verojärjestelmän pätee kuitenkin myös yksinkertaisen massa on verojärjestelmän yksinkertaisesti c = puitteissa. (1 t d )d. Yksi hankaluus on se, että luottorajoitteeseen liittyvä joite on epäyhtälö, vuoksi, osinkoverotuksen että joka oman voi olla pääoman sitova takia verotus tai sitten on on varsin ei. yleensä Joitakin pieni. ankarampaa hyödyllisiä kuin analyyttisiä vieraan pääoman tuloksia verotus. Tämän rajoite on epäyhtälö, joka voi olla sitova tai sitten ei. Joitakin hyödyllisiä analyyttisiä tuloksia oidaan kuitenkin pätee myös Luottorajoitteen johtaa listaamattomien Yrittäjän olettamalla, ongelman ollessa että yritysten luottorajoite sitova ratkaisun verokohteluun = yleinen on sitova. karakterisointi ja Tämä Suomessa, = ( oletus on vaikkakin hieman ). on luonteva Edellä hankalaa huojennetun mainittujen osin edes sen tällaisen yksinkertaisen kuitenkin johtaa verojärjestelmän olettamalla, puitteissa. että luottorajoite Yksi hankaluus on sitova. on se, Tämä että luottorajoitteeseen oletus on luonteva liitty- osin sen voidaan uoksi, että oman osinkoverotuksen yksinkertaistavien pääoman vä rajoite verotus takia on on ero epäyhtälö, oletusten yleensä on varsin joka vallitessa ankarampaa pieni. voi olla yrittäjän sitova kuin tai vieraan ongelma sitten ei. pääoman voidaan Joitakin verotus. hyödyllisiä kirjoittaa Tämän seuraavasti: vuoksi, että oman pääoman verotus on yleensä ankarampaa kuin vieraan pääoman analyyttisiä verotus. tuloksia voidaan yritysten ollessa kuitenkin sitova verokohteluun johtaa = olettamalla, Suomessa, ja = ( että vaikkakin luottorajoite ). huojennetun Edellä on sitova. mainittujen Tämä oletus on luonte- Tämän ätee myös listaamattomien Luottorajoitteen pätee myös va osin listaamattomien sen vuoksi, että oman yritysten pääoman verokohteluun verotus on Suomessa, yleensä ankarampaa vaikkakin kuin huojennetun vieraan pääoman sinkoverotuksen yksinkertaistavien takia ero verotus. on varsin oletusten Tämän pieni. pätee vallitessa myös yrittäjän listaamattomien ongelma yritysten voidaan verokohteluun kirjoittaa seuraavasti: Suomessa, vaikkakin osinkoverotuksen takia ero on varsin pieni. = + 1 uottorajoitteen ollessa sitova huojennetun = osinkoverotuksen ja = ( takia ero ). on Edellä varsin mainittujen pieni. 1+ Luottorajoitteen ollessa sitova = ja = ( ). Edellä mainittujen rajoitteilla ksinkertaistavien oletusten Luottorajoitteen vallitessa yrittäjän ollessa sitova ongelma b = gk voidaan ja i b = kirjoittaa g (k k). seuraavasti: Edellä mainittujen yksinkertaistavien yksinkertaistavien oletusten vallitessa = yrittäjän ongelma + 1 voidaan kirjoittaa seuraavasti: oletusten vallitessa + 1 yrittäjän = ongelma voidaan kirjoittaa ( 1+ seuraavasti: )+ 1 rajoitteilla = + 1 = (1 ) + 1 = = 1+ ( + 1 ) joitteilla Ratkaisemalla rajoitteilla rajoitteillarajoitteista kulutus, sijoittamalla = (1 se ) hyötyfunktioon ja johtamalla ensimmäisen + kertaluvun 1 ehto = ( :n suhteen) sekä ( arvofunktion )+ 1 derivaatta ( :n suhteen ja hyödyntäen ns. + 1 = ( )+ 1 Ratkaisemalla verhokäyräteoreemaa) rajoitteista kulutus saadaan, = sijoittamalla (1 tulokseksi: ) se hyötyfunktioon ja johtamalla ensimmäisen = (1 ) kertaluvun ehto ( :n suhteen) sekä arvofunktion derivaatta ( :n suhteen ja hyödyntäen ns. Ratkaisemalla rajoitteista kulutus c, sijoittamalla se hyötyfunktioon ja johtamalla ensimmäisen kulutus kertaluvun, saadaan sijoittamalla ehto (k :n tulokseksi: suhteen) hyötyfunktioon sekä arvofunktion ja johtamalla derivaatta ensimmäisen (k:n suhteen ja hyödyntäen ns. atkaisemalla verhokäyräteoreemaa) rajoitteista Ratkaisemalla rajoitteista kulutus, 1 sijoittamalla 1 se hyötyfunktioon = 1 ja johtamalla ensimmäisen verhokäyräteoreemaa) saadaan tulokseksi: ertaluvun ehto ( :n suhteen) sekä arvofunktion derivaatta ( :n suhteen ja hyödyntäen 1+ ( ) ns. kertaluvun ehto ( :n suhteen) sekä arvofunktion derivaatta ( :n suhteen ja hyödyntäen ns. erhokäyräteoreemaa) saadaan tulokseksi: = 1 verhokäyräteoreemaa) saadaan 1 tulokseksi: 1 1 = 1 1+ ( ) +1 = = ( ) = 1 +1 Edistämällä jälkimmäistä yhtälöä yhdellä periodilla (asettamalla = ja = ) ja yhdistämällä yhtälöt, Edistämällä saadaan seuraava jälkimmäistä optimaalisuusehto: yhtälöä yhdellä periodilla (asettamalla 1+ ( k = k ) ja c = c ) ja yhdistämällä jälkimmäistä yhtälöt, = 1 saadaan yhtälöä seuraava 1 yhdellä optimaalisuusehto: periodilla (asettamalla +1 = ja = ) ja yhdistämällä Edistämällä = yhtälöt, saadaan seuraava optimaalisuusehto: = [(1 )( ( ) ) + 1 ], distämällä jälkimmäistä yhtälöä yhdellä periodilla (asettamalla = ja = ) ja yhdistämällä Edistämällä jossa u jälkimmäistä ja f viittaavat yhtälöä hyöty- ja yhdellä tuotantofunktion periodilla (asettamalla derivaattaan. Tästä = nähdään ja = ensinnäkin, ) ja yhdistämällä että optimaalisuusehto: osinkoveroaste 1 1 ei vaikuta + = investointeihin [(1 lainkaan. )( ( 11 ) Tämä johtuu ) + siitä, 1 että ], pidätetyllä voi- htälöt, saadaan seuraava yhtälöt, tolla saadaan rahoitetut seuraava investoinnit optimaalisuusehto: vähentävät investointivuonna maksettavaa osinkoveroa. Yhteisöveroaste sen sijaan vaikuttaa investointeihin = [(1 )( ( ) ) + 1 ], 11 On syytä korostaa, 1 että tämä 1 tulos + koskee vain = olemassa [(1 olevaa yritystä, )( ( joka rahoittaa ) investointinsa ) lainarahalla + 1 tai ], pidätetyillä voitoilla. Osinkoverotus todennäköisesti vähentää esimerkiksi uusien yritysten syntymistä nostamalla oman pääoman tuottovaatimusta ennen veroja

14 osinkoveroaste ei vaikuta investointeihin lainkaan. Tämä johtuu siitä, että pidätetyllä voitolla rahoitetut investoinnit vähentävät investointivuonna maksettavaa osinkoveroa. Yhteisöveroaste sen 12 sijaan vaikuttaa investointeihin. ETLA Raportit ETLA Reports No 40 Olettamalla, että kulutus on vakio yli ajan, saadaan seuraava, optimaalisen pitkän aikavälin pääomakannan Olettamalla, määrittelevä että ehto: kulutus on vakio yli ajan, saadaan seuraava, optimaalisen pitkän aikavälin pääomakannan määrittelevä ehto: 1 ( ) = ( (1 )) (1) (1) Yhtälöstä (1) nähdään ensinnäkin, että vaadittu pääoman rajatuotto f (k) on sitä korkeampi, Yhtälöstä (1) mitä nähdään korkeampi ensinnäkin, on yhteisöveroaste että vaadittu t f. Mikäli pääoman pääoman rajatuotto rajatuotto laskee on sitä pääomakannan korkeampi, kasvaessa, kuten yleensä oletetaan, tästä voidaan päätellä, että yhteisövero vähentää investointeja. mitä korkeampi on yhteisöveroaste. Mikäli pääoman rajatuotto laskee pääomakannan kasvaessa, kuten yleensä Yllä oletetaan, olevasta tästä yhtälöstä voidaan nähdään päätellä, myös, että että yhteisövero lainakorko vaikuttaa vähentää steady investointeja. state -pääomakantaan. Niin kauan kun r > r(1 t f ), pääoman rajatuoton (yhtälön vasen puoli) täytyy laskea parametrin g kasvaessa. Toisin sanoen pitkän aikavälin optimaalinen pääomakanta on sitä korkeampi, yhtälöstä mitä enemmän nähdään yritys myös, voi että lainata. lainakorko Mahdollisuus vaikuttaa rahoittaa steady investoinnit state -pääomakantaan. osittain lainarahalla Niin Yllä olevasta kompensoi yhteisöveron vaikutusta pääomakantaan: Annettuna r > 0, yhtälön oikean puolen kauan kun arvo > (1 on sitä pienempi ), pääoman mitä rajatuoton suurempi on (yhtälön t f. Tämä vasen heijastaa puoli) sitä, täytyy että lainakorot laskea parametrin vähennetään tuloksesta ennen yhteisöveron maksamista. kasvaessa. Toisin sanoen pitkän aikavälin optimaalinen pääomakanta on sitä korkeampi, mitä enemmän yritys Voidaan voi toisaalta lainata. myös Mahdollisuus osoittaa, että rahoittaa lainarajoite investoinnit on pitkällä aikavälillä osittain lainarahalla sitova nimenomaan kompensoi silloin kun r > r(1 t f ) on voimassa. Jos taas r < r(1 t f ), yrittäjän oma subjektiivinen diskonttokorko on matalampi kuin rahoitusvarallisuuden tarjoama tuotto. Kuten edellä todettiin, täl- yhteisöveron vaikutusta pääomakantaan: Annettuna >0, yhtälön oikean puolen arvo on sitä laisessa tilanteessa yrittäjän kannattaisi kasvattaa yrityksen rahoitusvarallisuutta aikaa myöten rajattomasti. äräinen pienempi osinkotuloraja mitä suurempi on. Tämä heijastaa sitä, että lainakorot vähennetään tuloksesta ennen yhteisöveron maksamista. vussa 2 kuvattiin, listaamattomien yhtiöiden osinkoverotukseen liittyy sekä euromääräinen 5.2 Euromääräinen osinkotuloraja Voidaan 000 euroa toisaalta vuonna myös 2014) osoittaa, että osinkotuottoon että lainarajoite liittyvä on raja pitkällä (8 prosenttia Euromääräinen osinkotuloraja aikavälillä sitova nimenomaan silloin allisuudesta). kun > (1 Näiden Kuten luvussa ) rajojen on 2 voimassa. kuvattiin, alle jäävään listaamattomien Jos osinkotuloon taas yhtiöiden < sovelletaan (1 osinkoverotukseen ), huojennettua yrittäjän oma liittyy sekä subjektiivinen euromääräinen raja ( euroa vuonna 2014) että osinkotuottoon liittyvä raja (8 prosenttia nettovarallisuudesta). on matalampi Näiden kuin rajojen rahoitusvarallisuuden alle jäävään osinkotuloon tarjoama sovelletaan tuotto. Kuten huojennettua edellä todettiin, erotusta. Kuten luvussa 2 kuvattiin, listaamattomien yhtiöiden osinkoverotukseen liittyy sekä euromääräinen diskonttokorko n yhtiöiden osinkoverotukseen liittyy osinkoverotusta. raja sekä (150 euromääräinen 000 euroa vuonna 2014) että osinkotuottoon liittyvä raja (8 prosenttia nkotuottoon tällaisessa liittyvä tilanteessa raja (8 yrittäjän prosenttia kannattaisi kasvattaa yrityksen rahoitusvarallisuutta aikaa myöten nettovarallisuudesta). Näiden rajojen alle jäävään osinkotuloon sovelletaan huojennettua jäävään llaan rajattomasti. ensin osinkotuloon euromääräisen Tarkastellaan sovelletaan rajan ensin huojennettua merkitystä. euromääräisen Jos rajan sivuutamme, merkitystä. osinkotuottoon Jos sivuutamme, liittyvän osinkotuottoon rajan, osinkoverotusta. liittyvän verot rajan, (funktio henkilötasolla yrittäjän maksetut ongelmassa) verot (funktio riippuvat T yrittäjän osinkojen ongelmassa) määrästä riippuvat osinkojen asolla maksetut määrästä seuraavalla tavalla: lla tavalla: Tarkastellaan ensin euromääräisen rajan merkitystä. Jos sivuutamme, osinkotuottoon liittyvän rajan, erkitystä. Jos sivuutamme, osinkotuottoon henkilötasolla liittyvän, maksetut rajan, verot < (funktio yrittäjän ongelmassa) riippuvat osinkojen määrästä rittäjän ongelmassa) riippuvat osinkojen = seuraavalla määrästä tavalla: +, >, < on osinkoraja ja huojennetun osinkotulon veroaste. = d, missä < on huojennetun osingon euromääräinen yläraja (osinkoraja) ja + huojennetun, > osinkotulon, veroaste. > + missä on osinkoraja ja huojennetun osinkotulon veroaste. osinkotulon osoittaa, että veroaste. euromääräisellä rajalla ei ole vaikutusta yrityksen investointeihin ja Voidaan osoittaa, että euromääräisellä rajalla ei ole vaikutusta yrityksen investointeihin ja antaan pitkällä pääomakantaan aikavälillä. (Osinkoraja pitkällä Voidaan aikavälillä. osoittaa, häviää että yrityksen (Osinkoraja 14 euromääräisellä pitkän häviää aikavälin rajalla yrityksen ei ole pääomakannan vaikutusta pitkän aikavälin yrityksen pääomakannan määrittelevästä optimointiehdosta.) Yrityksen kasvuvaiheessa tilanne voi kuitenkin investointeihin ja levästä alla ei ole optimointiehdosta.) vaikutusta yrityksen investointeihin Yrityksen pääomakantaan kasvuvaiheessa ja pitkällä aikavälillä. tilanne voi (Osinkoraja kuitenkin häviää olla yrityksen toinen, pitkän aikavälin pääomakannan olla toinen, mikäli euromääräinen raja tulee jossakin vaiheessa yrityksen elinkaarta vastaan. koraja häviää yrityksen pitkän aikavälin uromääräinen raja Tämä tulee johtuu jossakin siitä, määrittelevästä pääomakannan että vaiheessa yrittäjän yrityksen kohtaama optimointiehdosta.) elinkaarta keskimääräinen Yrityksen vastaan. osinkoveroprosentti kasvuvaiheessa Tämä johtuu tilanne siitä, muuttuu voi kuitenkin yrityksen tilanne kasvaessa. voi kuitenkin Tätä mikäli havainnollistetaan olla euromääräinen toinen, raja seuraavassa tulee jossakin luvussa vaiheessa numeerisen yrityksen esimerkin elinkaarta avulla. vastaan. Tämä johtuu siitä, olla toinen, ksen kasvuvaiheessa äjän kohtaama keskimääräinen osinkoveroprosentti muuttuu yrityksen kasvaessa. Tätä vaiheessa yrityksen elinkaarta vastaan. että Tämä yrittäjän johtuu kohtaama siitä, keskimääräinen osinkoveroprosentti muuttuu yrityksen kasvaessa. Tätä ollistetaan seuraavassa luvussa numeerisen esimerkin avulla. sinkoveroprosentti muuttuu yrityksen havainnollistetaan kasvaessa. Tätä seuraavassa luvussa numeerisen esimerkin avulla. meerisen esimerkin avulla. linen tuottoraja Suhteellinen tuottoraja

15 Tarkastellaan ensin euromääräisen rajan merkitystä. Jos sivuutamme, osinkotuottoon liittyvän rajan, sellä rajalla ei ole vaikutusta että henkilötasolla yrittäjän yrityksen kohtaama maksetut investointeihin verot keskimääräinen (funktio ja yrittäjän osinkoveroprosentti ongelmassa) riippuvat muuttuu osinkojen yrityksen määrästä kasvaessa. Tätä ä. (Osinkoraja häviää havainnollistetaan seuraavalla yrityksen pitkän tavalla: aikavälin seuraavassa pääomakannan luvussa numeerisen esimerkin avulla..) Yrityksen kasvuvaiheessa tilanne voi kuitenkin olla toinen,, < Listaamattomien osakeyhtiöiden verotus, = voitonjako ja investoinnit ssakin vaiheessa yrityksen elinkaarta vastaan. Tämä johtuu siitä, +, > äinen osinkoveroprosentti Suhteellinen missä muuttuu on osinkoraja yrityksen tuottoraja kasvaessa. huojennetun Tätä osinkotulon veroaste. ussa numeerisen esimerkin avulla. 13 Seuraavaksi 5.3 tarkastelemme Suhteellinen tuottoraja miten osinkotuottoon liittyvä huojennetun osinkoverotuksen raja Voidaan osoittaa, että euromääräisellä rajalla ei ole vaikutusta yrityksen investointeihin ja vaikuttaa pääomakantaan Seuraavaksi investointikannustimiin. pitkällä tarkastelemme, aikavälillä. miten (Osinkoraja Tuotto osinkotuottoon häviää lasketaan yrityksen liittyvä suhteessa pitkän huojennetun yrityksen aikavälin osinkoverotuksen pääomakannan nettovarallisuuteen. raja vaikuttaa investointikannustimiin. Tuotto lasketaan suhteessa yrityksen nettovarallisuuteen. Oletetaan määrittelevästä siis, optimointiehdosta.) että osinkoverotus Yrityksen määräytyy kasvuvaiheessa seuraavasti: tilanne voi kuitenkin olla toinen, Oletetaan siis, että osinkoverotus määräytyy seuraavasti: osinkotuottoon liittyvä mikäli huojennetun euromääräinen osinkoverotuksen raja tulee jossakin raja vaiheessa yrityksen elinkaarta vastaan. Tämä johtuu siitä, Tuotto lasketaan suhteessa että Oletetaan yrittäjän yrityksen lisäksi, kohtaama nettovarallisuuteen. että keskimääräinen yritys ei voi osinkoveroprosentti lainata tai sijoittaa muuttuu rahoitusvarallisuuteen yrityksen kasvaessa. lainkaan. Tätä Tässä, /( + ) < määräytyy seuraavasti: havainnollistetaan tapauksessa yrityksen, seuraavassa, nettovarallisuus = luvussa numeerisen on siis esimerkin yhtä suuri avulla. kuin tuotannollisen pääoman arvo , /( + ),, Oletetaan lisäksi, että yritys ei voi lainata tai sijoittaa rahoitusvarallisuuteen lainkaan. Tässä tapauksessa, /( + missä ) < on tuottoraja. Suhteellinen Oletetaan yrityksen ensin, tuottoraja nettovarallisuus että osinkotuotto on siis ylittää yhtä aina suuri tuottorajan kuin tuotannollisen. Yrittäjän pääoman ongelma arvo on nyt. seuraavaa Oletetaan + + missä lisäksi, +, on että tuottoraja. yritys /( + ei ) voi, lainata tai sijoittaa rahoitusvarallisuuteen lainkaan. Tässä etetaan lisäksi, että muotoa yritys On ei hyödyllistä voi lainata johtaa tai sijoittaa ensin investointeja rahoitusvarallisuuteen koskeva ensimmäisen lainkaan. kertaluvun Tässä ehto yksinkertaistavien yritys tarkastelemme oletusten nettovarallisuus ei voi lainata vallitessa. miten tai on Oletetaan sijoittaa osinkotuottoon siis yhtä rahoitusvarallisuuteen edelleen, suuri liittyvä kuin että huojennetun tuotannollisen yrittäjä nostaa osinkoverotuksen lainkaan. yrityksestä pääoman Tässä ainoastaan arvo raja. Oletetaan tapauksessa lisäksi, Seuraavaksi että yrityksen auksessa yrityksen osinkoja. investointikannustimiin. Oletetaan johtaa lisäksi, ensin että investointeja Tuotto yritys lasketaan ei voi koskeva lainata suhteessa ensimmäisen tai sijoittaa yrityksen rahoitusvarallisuuteen nettovarallisuuteen. kertaluvun ehto yksinkertaistavien lainkaan. Oletetaan nettovarallisuus ensin, että osinkotuotto on siis yhtä ylittää suuri aina kuin tuottorajan tuotannollisen. Yrittäjän pääoman ongelma arvo. on nyt seuraavaa On vaikuttaa hyödyllistä tapauksessa yrityksen nettovarallisuus on siis yhtä suuri kuin tuotannollisen pääoman arvo. muotoa Tässä tapauksessa yrityksen nettovarallisuus on siis yhtä suuri kuin tuotannollisen pääoman oletusten Oletetaan arvo vallitessa. siis, että osinkoverotus k. Oletetaan määräytyy edelleen, seuraavasti: Oletetaan ensin, että osinkotuotto ylittää aina tuottorajan että = yrittäjä max. Yrittäjän nostaa + yrityksestä 1 ongelma on ainoastaan osinkoja. etetaan ointeja koskeva ensin, ensimmäisen että osinkotuotto kertaluvun ylittää ehto aina yksinkertaistavien tuottorajan. Yrittäjän ongelma on 1+ nyt seuraavaa nyt seuraavaa lleen, Oletetaan muotoa otoa että yrittäjä ensin, nostaa rajoitteilla että yrityksestä osinkotuotto Oletetaan ainoastaan ylittää ensin, että osinkoja. aina tuottorajan. Yrittäjän osinkotuotto ylittää, aina /( tuottorajan 15 ongelma on nyt seuraavaa + ) <. Yrittäjän ongelma on nyt seuraavaa muotoa = max 1,, = muotoa + + +, /( + ), 15 + = ( ( ) ) rajoitteilla = max missä on tuottoraja. = max = 1 1+ = max = + 1 ( ( ) ) rajoitteilla 1+ oitteilla Yhdistämällä rajoitteilla yllä olevat kaksi rajoitetta, = saadaan On hyödyllistä johtaa ensin investointeja koskeva ensimmäisen kertaluvun ehto yksinkertaistavien rajoitteilla + = + 1 ( ( ) ) oletusten vallitessa. + = Oletetaan + edelleen, 1 että yrittäjä ( ( ) ) nostaa yrityksestä ainoastaan osinkoja. + = + 1 = ( ( ) ) Yhdistämällä yllä olevat kaksi = rajoitetta, = 1 saadaan 1 15 ( )+ +. = Yhdistämällä yllä olevat kaksi rajoitetta, saadaan distämällä yllä olevat kaksi Yhdistämällä rajoitetta, yllä saadaan olevat kaksi rajoitetta, saadaan Sijoittamalla tämä = suoraan 1 hyötyfunktioon 1 ( ja johtamalla )+ ensimmäisen +. kertaluvun ehto ( :n Yhdistämällä yllä olevat kaksi rajoitetta, saadaan suhteen) sekä arvofunktion derivaatta ( :n suhteen) saadaan tulokseksi: = 1 1 ( )+ +. Sijoittamalla = tämä 1 suoraan 1 hyötyfunktioon ( ja )+ johtamalla ensimmäisen +. kertaluvun ehto ( :n = 1 1 ( )+ +. suhteen) sekä Sijoittamalla arvofunktion tämä derivaatta suoraan hyötyfunktioon ( :n suhteen) saadaan ja johtamalla tulokseksi: ensimmäisen kertaluvun ehto (k :n Sijoittamalla tämä suhteen) suoraan sekä hyötyfunktioon arvofunktion derivaatta ja johtamalla 1 (k:n suhteen) ensimmäisen saadaan = 1 kertaluvun tulokseksi: ehto ( :n joittamalla tämä suoraan hyötyfunktioon ja johtamalla ensimmäisen kertaluvun 1+ ( ) ehto ( :n Sijoittamalla suhteen) tämä sekä suoraan arvofunktion hyötyfunktioon derivaatta ja ( :n johtamalla suhteen) ensimmäisen saadaan tulokseksi: kertaluvun ehto ( :n hteen) sekä arvofunktion derivaatta ( :n suhteen) = saadaan 1 tulokseksi: 1 suhteen) sekä arvofunktion derivaatta ( :n suhteen) 1 saadaan = 1 tulokseksi: 1+ ( ) = 1 1+ ( = 1 Edistämällä jälleen = jälkimmäistä 1 yhtälöä 1 ) 1 = 1 yhdellä 1+ periodilla ( ) ja +1 yhdistämällä + yhtälöt saadaan seuraava optimaalisuusehto: Edistämällä jälleen = jälkimmäistä 1 yhtälöä 1 1+ ( ) yhdellä periodilla +1 ja yhdistämällä + yhtälöt saadaan seuraava = optimaalisuusehto: Edistämällä jälleen jälkimmäistä yhtälöä yhdellä periodilla ja yhdistämällä yhtälöt saadaan seuraava = optimaalisuusehto: Edistämällä jälleen jälkimmäistä 1 yhtälöä (1 yhdellä + ) = periodilla 1 ja yhdistämällä 1 yhtälöt saadaan +1 seuraava + istämällä jälleen jälkimmäistä yhtälöä yhdellä periodilla ja yhdistämällä yhtälöt saadaan seuraava Edistämällä optimaalisuusehto: jälleen jälkimmäistä yhtälöä yhdellä periodilla ja yhdistämällä yhtälöt saadaan seuraava timaalisuusehto: 1 (1 + ) = optimaalisuusehto: Tämän yhtälön ns. vakaan tilan versio voidaan sieventää muotoon : 1 (1 + ) = (1 + ) =

16 +, > 14 missä on osinkoraja ja huojennetun (1 osinkotulon )( veroaste. ) =. (2) Voidaan osoittaa, että euromääräisellä rajalla ei ole vaikutusta ETLA Raportit yrityksen ETLA investointeihin Reports No 40ja pääomakantaan Vertaamalla pitkällä yhtälöitä aikavälillä. (1) ja (2) (Osinkoraja (asettaen häviää ensimmäisessä yrityksen pitkän yhtälössä aikavälin pääomakannan =0) havaitaan, että mikäli määrittelevästä tuottoraja on optimointiehdosta.) nollaa suurempi Yrityksen ja sitova, kasvuvaiheessa se synnyttää tilanne kannustimen voi kuitenkin kasvattaa olla toinen, investointeja verrattu mikäli Tämän yhtälön lineaariseen euromääräinen ns. vakaan tilan osinkoverotukseen. raja tulee jossakin versio voidaan sieventää Tämä vaiheessa johtuu yrityksen muotoon kahdesta elinkaarta 12 : vähän vastaan. erilaisesta Tämä johtuu mekanismista. siitä, Ensinnäki että niin yrittäjän kauan kohtaama kun yrityksen keskimääräinen osinkotuotto osinkoveroprosentti ylittää tuottorajan, muuttuu yrityksen investoiminen kasvaessa. kasvattaa Tätä verovapaiden (1havainnollistetaan )(. seuraavassa ) = luvussa. numeerisen (2) esimerkin avulla. (2) osinkojen määrää tulevaisuudessa. Nettovarallisuuden kasvun myötä osinkotuotto laskee, jolloin Vertaamalla yhtälöitä suurempi (1) osa ja (2) osingoista (asettaen on ensimmäisessä huojennettuun yhtälössä osinkoverotukseen g = 0) havaitaan, liittyvän että mikäli tuottorajan alapuolella. amalla yhtälöitä (1) tuottoraja ja (2) on nollaa suurempi ja sitova, se synnyttää kannustimen kasvattaa investointeja Suhteellinen (asettaen verrattuna lineaariseen Toiseksi, tuottoraja ensimmäisessä osinkoverotukseen. pidätetyillä voitolla yhtälössä Tämä investoiminen =0) havaitaan, johtuu kahdesta vähentää että vähän suoraan mikäli erilaisesta osinkoa mekanismista. suurempi Ensinnäkin, ja perusteena sitova, niin se kauan synnyttää käytettävää kun yrityksen kannustimen osinkotuottoa. osinkotuotto kasvattaa ylittää investointeja tuottorajan, verrattuna investoiminen ja sitä kautta verotuksen raja on nollaa kasvattaa verovapaiden Seuraavaksi tarkastelemme osinkojen määrää miten tulevaisuudessa. osinkotuottoon liittyvä Nettovarallisuuden huojennetun osinkoverotuksen kasvun myötä raja ariseen osinkoverotukseen. Tämä johtuu kahdesta vähän erilaisesta mekanismista. Ensinnäkin, osinkotuotto vaikuttaa laskee, investointikannustimiin. jolloin suurempi osa osingoista Tuotto lasketaan on huojennettuun suhteessa yrityksen osinkoverotukseen nettovarallisuuteen. liittyvän tuottorajan osinkotuotto Oletetaan Yhtälö alapuolella. siis, ylittää (2) että johdettiin tuottorajan, osinkoverotus Toiseksi, siis pidätetyillä olettamalla, investoiminen määräytyy voitoilla seuraavasti: että kasvattaa osinkotuotto investoiminen verovapaiden ylittää vähentää tuottorajan suoraan. Jos tuottoraja on auan kun yrityksen osinkoa ja sitä kautta verotuksen perusteena käytettävää osinkotuottoa. ojen määrää tulevaisuudessa. suhteellisen Nettovarallisuuden korkea, se kasvun ei tietenkään myötä ole osinkotuotto välttämättä laskee, sitova. jolloin Siinä tapauksessa tuottorajalla ei ole mpi osa osingoista Yhtälö on (2) huojennettuun johdettiin siis olettamalla, osinkoverotukseen että osinkotuotto liittyvän ylittää, tuottorajan /( tuottorajan + alapuolella. ) <. Jos tuottoraja on vaikutusta, investointeihin., = On kuitenkin syytä huomata, että laskennallinen osinkotuotto on yleen suhteellisen korkea, se ei tietenkään ole välttämättä + sitova. + Siinä tapauksessa +, /( tuottorajalla + ), ei ksi, pidätetyillä ole voitolla vaikutusta investoiminen selvästi investointeihin. korkeampi vähentää On kuin kuitenkin suoraan pääoman syytä osinkoa rajatuotto. huomata, ja sitä että Jos kautta laskennallinen esimerkiksi verotuksen tuotantofunktio osinkotuotto on osinkotuottoa. yleensä selvästi korkeampi kuin pääoman rajatuotto. Jos esimerkiksi tuotantofunktio on muotoa = teena käytettävää on muotoa missä pääoman f(k) = kon a, pääoman tuottoraja. rajatuotto on. Olettaen, että investoinnit kattavat tarkalleen pääoman rajatuotto on ak a 1 d. Olettaen, että investoinnit kattavat tar- kalleen pääoman kulumisen, laskennallinen osinkotuotto on puolestaan =.. Näin ollen tuottoraja, jo lö (2) johdettiin siis olettamalla, Näin ollen On tuottoraja, hyödyllistä että osinkotuotto joka johtaa vastaa ensin yrittäjän investointeja ylittää tuottorajan tuottovaatimusta koskeva ensimmäisen. Jos tuottoraja lineaarisen kertaluvun on osinkoveron ehto yksinkertaistavien puitteissa, se on tietenkään todennäköisesti oletusten ole vallitessa. välttämättä matalampi Oletetaan sitova. kuin edelleen, laskennallinen Siinä että tapauksessa yrittäjä osinkotuotto. nostaa tuottorajalla yrityksestä Tällöin ainoastaan ei ole siis tuottoraja osinkoja. vastaa yrittäjän tuottovaatimusta lineaarisen osinkoveron puitteissa, on todennäköisesti matalamp ellisen korkea, kasvattaa investointikannustimia kuin laskennallinen verrattuna osinkotuotto. lineaariseen Tällöin osinkoverotukseen. siis tuottoraja kasvattaa investointikannustimia verrattu tusta investointeihin. On kuitenkin syytä huomata, että laskennallinen 15 osinkotuotto on yleensä Oletimme myös, lineaariseen että yritys osinkoverotukseen. sti korkeampi kuin pääoman rajatuotto. voi Jos investoida esimerkiksi ainoastaan tuotantofunktio tuotannolliseen on muotoa pääomaan eikä = voi, edes lainata. Yleisemmässä tapauksessa yrittäjä voi kasvattaa yrityksen tasetta paitsi investoimalla on tuotannolliseen. Olettaen, pääomaan että myös investoinnit lyhentämällä kattavat velkaa tarkalleen tai kasvattamalla pääoman rahoitusvarallisuut- man rajatuotto ta. Jos lainarahan Oletimme tai rahoitussijoitusten myös, että yritys tuotto voi on investoida korkeampi ainoastaan kuin pääoman tuotannolliseen rajatuotto, yrittäjän kannattaa pääomaan eikä voi edes isen, laskennallinen osinkotuotto kasvattaa on yrityksen puolestaan tasetta joko = lyhentämällä. Näin lainaa ollen tai kasvattamalla tuottoraja, joka lainata. Yleisemmässä tapauksessa yrittäjä voi kasvattaa yrityksen rahoitusvarallisuutta. tasetta paitsi investoimalla a yrittäjän tuottovaatimusta tuotannolliseen lineaarisen osinkoveron pääomaan puitteissa, myös lyhentämällä on todennäköisesti velkaa tai matalampi kasvattamalla rahoitusvarallisuutta. Jos laskennallinen osinkotuotto. lainarahan Tällöin siis tai tuottoraja rahoitussijoitusten kasvattaa tuotto investointikannustimia on korkeampi kuin verrattuna pääoman rajatuotto, yrittäjän kannatta 6 Numeerisia tuloksia ariseen osinkoverotukseen. kasvattaa yrityksen tasetta joko lyhentämällä lainaa tai kasvattamalla rahoitusvarallisuutta. Seuraavassa tarkastelemme numeerisesti, miten verotus vaikuttaa investointipäätöksiin. Numeerinen tarkastelu mahdollistaa esimerkiksi yritysten optimaalisen kasvu-uran ratkaisemisen. mme myös, että yritys Lisäksi voi numeerinen investoida tarkastelu ainoastaan voi tuotannolliseen antaa osviittaa erilaisten pääomaan kannustinvaikutusten eikä voi edes suuruudesta. tapauksessa On kuitenkin yrittäjä syytä voi korostaa, kasvattaa että numeeriset yrityksen tasetta tuloksemme paitsi ovat investoimalla ta. Yleisemmässä esimerkinomaisia. 6. Numeerisia tuloksia nnolliseen pääomaan myös lyhentämällä velkaa tai kasvattamalla rahoitusvarallisuutta. Jos rahan tai rahoitussijoitusten 6.1 Kalibrointi Seuraavassa tuotto on korkeampi tarkastelemme kuin pääoman numeerisesti rajatuotto, miten yrittäjän verotus vaikuttaa kannattaa investointipäätöksiin. Numeerin ttaa yrityksen Jotta tasetta voimme joko tarkastelu lyhentämällä ratkaista yrittäjän mahdollistaa lainaa ongelman tai kasvattamalla esimerkiksi numeerisesti, rahoitusvarallisuutta. yritysten meidän on optimaalisen määritettävä kaikki kasvu-uran funk- ratkaisemisen. Lisä tiomuodot ja parametriarvot. Oletamme seuraavat hyöty- ja tuotantofunktiot: umeerisia tuloksia 12 Vakaalla tilalla (steady state) tarkoitetaan tässä tilannetta, jossa yrityksen ei kannata sen paremmin kasvattaa kuin pienentääkään pääomakantaansa. avassa tarkastelemme numeerisesti miten verotus vaikuttaa investointipäätöksiin. Numeerinen stelu mahdollistaa esimerkiksi yritysten optimaalisen kasvu-uran ratkaisemisen. Lisäksi 17

17 Kalibrointi Jotta voimme ratkaista Listaamattomien yrittäjän ongelman osakeyhtiöiden numeerisesti, verotus, voitonjako meidän ja investoinnit on määritettävä kaikki funktiomuodot ja parametriarvot. Oletamme seuraavat hyöty- ja tuotantofunktiot: 15 =, 0, 1 1 = log, =1 =, ä >0 0 < <1 Nämä funktiomuodot ovat vastaavanlaisissa malleissa hyvin yleisesti käytettyjä. Parametri s Nämä funktiomuodot ovat määrittää, vastaavanlaisissa kuinka paljon malleissa yrittäjä arvostaa hyvin yleisesti kulutuksen käytettyjä. tasaisuutta Parametri yli ajan (tai kärsii kulutuksen vaihteluista). Mitä suuremman arvon tämä parametri saa, sitä tärkeämpää yrittäjälle on määrittää, kuinka paljon pyrkiä yrittäjä tasoittamaan arvostaa omaa kulutuksen kulutustaan. tasaisuutta Toisessa yli ääripäässä ajan (tai kärsii s = 0. Tällöin kulutuksen yrittäjän hyvinvointi riippuu ainoastaan kulutuksen nykyarvosta (tulevien periodittaisten kulutuksien diskontatusta summasta). Tuotantofunktiossa parametri 0 < a < 1 määrää tuotannon skaalatuotot (kuinka vaihteluista). Mitä suuremman arvon tämä parametri saa, sitä tärkeämpää yrittäjälle on pyrkiä tasoittamaan omaa kulutustaan. paljon tuotanto Toisessa kasvaa, ääripäässä kun molemmat =0. tuotantopanokset Tällöin yrittäjän kaksinkertaistetaan). hyvinvointi riippuu Tapaus a = 1 vastaa vakioisia skaalatuottoja. Siinä tapauksessa yrittäjän ongelma ei olisi välttämättä hyvin ainoastaan kulutuksen nykyarvosta (tulevien periodittaisten kulutuksien diskontatusta summasta). määritelty, koska laskeva pääoman rajatuottavuus ei rajoittaisi yrityksen kasvua. Parametri A Tuotantofunktiossa parametri vaikuttaa 0 vain < siihen, <1 määrää kuinka tuotannon suureksi pääomakanta skaalatuotot kasvaa. (kuinka Oletamme, paljon tuotanto että malliperiodi vastaa yhtä vuotta ja asetamme pääoman kulumisasteeksi d = 10 %. kasvaa kun molemmat tuotantopanokset kaksinkertaistetaan). Tapaus =1 vastaa vakioisia skaalatuottoja. Siinä tapauksessa Tuotannon yrittäjän skaalatuottojen ongelma arvioidaan ei olisi välttämättä yleensä olevan hyvin lähellä, määritelty, mutta hieman koska alle vakioisia skaalatuottoja (ks. esim. Burnside, 1996; Syverson, 2004). Laskemme tulokset kahdelle eri arvolle: a = 0.8 ei rajoittaisi ja a = 0.9. yrityksen kasvua. Parametri vaikuttaa vain siihen, laskeva pääoman rajatuottavuus kuinka suureksi pääomakanta kasvaa. Oletamme, että malliperiodi vastaa yhtä vuotta ja asetamme Kulutuksen tasaamismotiivia kuvaavaa arvoa on vaikea empiirisesti määrittää: yleisin oletus pääoman kulumisasteeksi Valitsemme on logaritminen = 10 %. Valitsemme parametrin hyötyfunktio, parametrin A A havainnollisuuden eli A tapaus havainnollisuuden s vuoksi = 1. Jotta siten, näemme vuoksi että että miten siten, lineaarisen tämä että lineaarisen osinkoverotuksen parametri vaikuttaa osinkoverotuksen tapauksessa tuloksiin, varioimme myös tätä parametria. Laskemme tulokset arvoille ja s = 0.5 ja s = 1.0. tapauksessa pitkän aikavälin pitkän optimaalinen aikavälin optimaalinen pääomakanta pääomakanta on on Oletamme, on 10. Oletamme, että että yrittäjällä että on yrittäjällä on on Tuotannon skaalatuottojen lähtötilanteessa Valitsemme lähtötilanteessa arvioidaan käytössä parametrin yksi yleensä yksi käytössä A yksikkö havainnollisuuden olevan yksi pääomakantaa yksikkö lähellä, pääomakantaa vuoksi josta mutta puolet siten, josta hieman on että on rahoitettu puolet lineaarisen alle on lainalla. rahoitettu vakioisia osinkoverotuksen Oletamme lainalla. Oletamme myös, tapauksessa että että yritys pitkän aikavälin optimaalinen pääomakanta on 10. Oletamme, että yrittäjällä on skaalatuottoja (ks. esim. Burnside, myös, voi että voi rahoittaa 1996 yritys ja voi investoinneista Syverson, rahoittaa investoinneista puolet lainalla, 2004). Laskemme puolet ts. ts. lainalla, = = tulokset ts. = kahdelle 0.5. eri lähtötilanteessa käytössä yksi yksikkö pääomakantaa, josta puolet on rahoitettu lainalla. Oletamme 0.9. myös, että yritys voi rahoittaa investoinneista puolet lainalla, ts. g = 0.5. arvolle: = 0.8 ja = Asetamme yrittäjän Asetamme omaksi yrittäjän tuottovaatimukseksi omaksi tuottovaatimukseksi (subjektiiviseksi (subjektiiviseksi diskonttotekijäksi) diskonttotekijäksi) =7 =7 % ja ja =7 % ja lainakoroksi Asetamme lainakoroksi =4 yrittäjän =4 %. %. Sen, omaksi =4 että että %. yrittäjän tuottovaatimukseksi Sen, että oma oma yrittäjän tuottovaatimus oma (subjektiiviseksi tuottovaatimus on on lainakorkoa on diskonttotekijäksi) lainakorkoa selvästi korkeampi, selvästi r voi korkeampi, = voi 7 % voi Kulutuksen tasaamismotiivia ajatella ja lainakoroksi heijastavan kuvaavaa r = 4 arvoa %. Sen, on että vaikea yrittäjän empiirisesti oma tuottovaatimus määrittää: on yleisin lainakorkoa oletus selvästi on korkeampi, voi ajatella yrittäjäriskiä. ajatella heijastavan heijastavan yrittäjäriskiä. Siitä seuraa yrittäjäriskiä. Siitä myös, Siitä seuraa että että luottorajoite seuraa myös, myös, että luottorajoite on on sitova, mikä että luottorajoite on sitova, on mikä sitova, mikä eli tapaus logaritminen hyötyfunktio, yksinkertaistaa mallin =1. Jotta näemme miten tämä parametri vaikuttaa yksinkertaistaa mallin ratkaisemista. mallin ratkaisemista. Asetamme yhteisöveroksi Asetamme Valitsemme yhteisöveroksi parametrin = = Asetamme A = havainnollisuuden Asetamme osin- vuoksi siten, että l tuloksiin, varioimme osinkoveroksi myös tätä osinkoveroksi parametria. = = 0.23 ja ja ja Laskemme huojennetun = 0.23 ja huojennetun osinkotulon tulokset tapauksessa arvoille osinkotulon veroksi pitkän = veroksi = 0.5 = aikavälin ja Nämä = veroasteet optimaalinen Nämä veroasteet vastaavat pääomakanta on 10. O vastaavat melko melko tarkasti osinkojen nykyistä verotusta, kun otetaan huomioon, että pääomatuloveroaste on vastaavat tarkasti % ja melko osinkojen että vain tarkasti nykyistä osa osinkotuloista osinkojen verotusta nykyistä lähtötilanteessa kun kun on veronalaista verotusta otetaan kun huomioon, käytössä tuloa otetaan yksi että (huojennetun huomioon, että yksikkö että pääomakantaa josta puolet on osinkotulon pääomatuloveroaste tapauksessa pääomatuloveroaste 25 %). on on 30 32% ja on ja että 30 32% että vain vain osa ja osa että osinkotuloista myös, vain osa että osinkotuloista yritys on on veronalaista voi rahoittaa on veronalaista tuloa investoinneista (huojennetun tuloa (huojennetun puolet lainalla, ts. = 0 osinkotulon osinkotulon tapauksessa tapauksessa %). %). 25 %). 6.2 Euromääräinen osinkoraja 18 Asetamme yrittäjän omaksi tuottovaatimukseksi (subjektiiviseksi disko Euromääräinen Euromääräinen osinkoraja osinkoraja lainakoroksi =4 %. Sen, että yrittäjän oma tuottovaatimus on lainak Kuviossa 4 esitetään, miten euromääräinen, huojennettuun ajatella heijastavan osinkoverotukseen yrittäjäriskiä. Siitä liittyvä seuraa raja myös, vai-ettkuttaa 4 yrityksen 4 esitetään luottorajoite o Kuviossa Kuviossa miten 4 investointikannustimiin. esitetään euromääräinen, miten euromääräinen, huojennettuun Kuviossa huojennettuun osinkoverotukseen verrataan osinkoverotukseen yrittäjän liittyvä kannalta raja raja vaikuttaa liittyvä optimaalista raja vaikuttaa pääomakannan kehitystä kahden eri osinkoverojärjestelmän yksinkertaistaa mallin puitteissa. ratkaisemista. Ensimmäisessä Asetamme järjestelmässä kaikkia osinkoja verotetaan samalla osinkoveroksi veroasteella = ja Viittaamme huojennetun tähän osinkotulon järjes- veroksi = 0 yhteisöveroksi = 0 yrityksen investointikannustimiin. yrityksen investointikannustimiin. Kuviossa verrataan Kuviossa yrittäjän verrataan kannalta yrittäjän optimaalista kannalta optimaalista pääomakannan telmään pääomakannan kehitystä kahden termillä lineaarinen kehitystä eri eri osinkoverojärjestelmän (osinkoverotus). kahden eri osinkoverojärjestelmän puitteissa. Ensimmäisessä Toisessa järjestelmässä puitteissa. ( epälineaarinen ) Ensimmäisessä vastaavat melko tarkasti osinkojen nykyistä verotusta ve- kun otetaan huom järjestelmässä järjestelmässä kaikkia osinkoja kaikkia verotetaan osinkoja samalla verotetaan veroasteella samalla veroasteella = = Viittaamme = Viittaamme tähän tähän pääomatuloveroaste on 30 32% ja että vain osa osinkotuloista on vero järjestelmään järjestelmään termillä lineaarinen termillä lineaarinen (osinkoverotus). (osinkoverotus). Toisessa järjestelmässä Toisessa järjestelmässä ( epälineaarinen ) ( epälineaarinen ) osinkotulon tapauksessa 25 %). verotukseen verotukseen liittyy euromääräinen liittyy euromääräinen osinkoraja niin osinkoraja niin että että rajan niin alittavia että rajan osinkoja alittavia verotetaan osinkoja verotetaan veroasteella veroasteella = = Osinkoraja = on Osinkoraja on tässä esimerkissä on tässä esimerkissä puolet niistä puolet osingoista, niistä joita osingoista, yrittäjä joita yrittäjä Euromääräinen osinkoraja lineaarisen osinkoverotuksen vallitessa nostaisi sen sen jälkeen, kun kun pääomakanta on on saavuttanut pitkän

18 kkö pääomakantaa josta puolet on rahoitettu lainalla. Oletamme stoinneista puolet lainalla, ts. = aatimukseksi (subjektiiviseksi diskonttotekijäksi) =7 % ja ttäjän oma tuottovaatimus on lainakorkoa selvästi korkeampi, voi iitä seuraa myös, että luottorajoite on sitova, mikä ETLA Raportit ETLA Reports No 40 a. Asetamme yhteisöveroksi rotukseen liittyy = euromääräinen Asetamme osinkoraja niin, että rajan alittavia osinkoja verotetaan veroasteella veroksi = Nämä Osinkoraja veroasteet on tässä esimerkissä puolet niistä osingoista, joita yrittäjä netun osinkotulon nykyistä verotusta lineaarisen kun otetaan osinkoverotuksen huomioon, että vallitessa nostaisi sen jälkeen, kun pääomakanta on saavuttanut pitkän aikavälin optimaalisen tason (vakaan tilan). Esitämme tulokset vaihdellen sekä kulutuksen tasaamismotiivia että vain osa osinkotuloista on veronalaista että tuloa teknologian (huojennetun skaalatuottoja (ks. edellä). Kuten edellä jo todettiin, euromääräinen osinkoraja ei vaikuta yrityksen optimaaliseen steady Mallissa nämä osingot rahoitetaan investoinneista tinkimällä. Kari ja Laitila (2012) johtavat saman state -pääomakantaan. Euromääräinen raja voi kuitenkin vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti tuloksen yritys kasvattaa analyyttisesti pääomakantaansa mallissa, jossa yrittäjä kohti pitkän maksimoi aikavälin verojenjälkeisten optimaalista osinkojen pääomakantaa. nykyarvoa. Kuviosta nähdään, 4 osoittaa, että euromääräinen heidän tuloksensa kevennettyyn pätee myös tilanteessa, osinkoverotukseen jossa yrittäjä liittyvä kohtaa raja luottorajoitteen voi hidastaa Kuvio äräinen, huojennettuun merkittävästi osinkoverotukseen yrityksen optimaalista liittyvä raja vaikuttaa pääomakannan kasvua. Minimoidakseen verotaakkaansa, yrittäjän kannalta ei kannata optimaalista jättää hyödyntämättä mahdollisuutta nostaa kevyesti verotettuja osin- ja joutuu huolehtimaan oman kulutuksensa tasaamisesta. Kuviossa verrataan i osinkoverojärjestelmän koja yrityksen puitteissa. kasvuvaiheessa. Ensimmäisessä Siksi epälineaarinen osinkoverotus kannustaa kasvattamaan Kulutuksen osinkoja yrityksen tasaamismotiivin elinkaaren voimakkuus alkuvaiheessa. vaikuttaa Mallissa siihen, nämä kuinka osingot nopeasti rahoitetaan pääomakanta investoinneista tinkimällä. Kari = ja Laitila Viittaamme (2012) tähän johtavat saman tuloksen analyyttisesti mallissa, jossa yrit- kasvaa otetaan samalla veroasteella yrityksen elinkaaren alkuvaiheessa. Kun kulutuksen tasaamismotiivi on verrattain pieni ( = 0.5), (osinkoverotus). täjä Toisessa maksimoi järjestelmässä verojenjälkeisten ( epälineaarinen ) osinkojen nykyarvoa. Kuvio 4 osoittaa, että heidän tuloksensa pätee myös kasvaa tilanteessa, yrityksen jossa elinkaaren yrittäjä alussa kohtaa suhteellisen luottorajoitteen nopeasti, ja joutuu koska yrittäjä huolehtimaan on valmis pääomakanta osinkoraja niin että rajan alittavia osinkoja verotetaan oman tinkimään kulutuksensa kulutuksestaan tasaamisesta. huomattavasti voidakseen rahoittaa investointeja osin pidätetyillä a on tässä esimerkissä puolet niistä osingoista, joita yrittäjä voitoilla. Euromääräisen osinkorajan vaikutus yrityksen pääomakannan kasvuun näyttäisi olevan essa nostaisi sen jälkeen, kun pääomakanta on saavuttanut pitkän kaikkein Kuvio 4 suurin Huojennetun tässä tapauksessa. osinkoverotuksen euromääräinen raja ja optimaalinen an tilan). Esitämme tulokset vaihdellen sekä kulutuksen pääomakannan kehitys kaalatuottoja (ks. edellä). σ=0.5 and α= äinen osinkoraja ei vaikuta yrityksen optimaaliseen steady state - ja voi kuitenkin vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti yritys kasvattaa 15 välin optimaalista pääomakantaa. Kuviosta nähdään, että pääomakanta overotukseen liittyvä 10raja voi hidastaa merkittävästi yrityksen. Minimoidakseen verotaakkaansa, yrittäjän ei kannata jättää taa kevyesti verotettuja 5 osinkoja yrityksen kasvuvaiheessa. Siksi ustaa kasvattamaan osinkoja yrityksen elinkaaren alkuvaiheessa σ=0.5 and α= lineaarinen epälineaarinen 20 σ=1 and α= σ=1 and α=0.9 pääomakanta periodi periodi Kuvio 4: Huojennetun osinkoverotuksen euromääräinen raja ja optimaalinen pääomakannan kehitys. 20

19 Listaamattomien osakeyhtiöiden verotus, voitonjako ja investoinnit 17 Kulutuksen tasaamismotiivin voimakkuus vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti pääomakanta kasvaa yrityksen elinkaaren alkuvaiheessa. Kun kulutuksen tasaamismotiivi on verrattain pieni (s = 0.5), pääomakanta kasvaa yrityksen elinkaaren alussa suhteellisen nopeasti, koska yrittäjä on valmis tinkimään kulutuksestaan huomattavasti voidakseen rahoittaa investointeja osin pidätetyillä voitoilla. Euromääräisen osinkorajan vaikutus yrityksen pääomakannan kasvuun näyttäisi olevan kaikkein suurin tässä tapauksessa. Kuviossa 5 esitetään, miten epälineaarinen osinkoverotus heijastuu optimaaliseen osingonjakoon (olettaen s = 0.5 ja a = 0.8). Kuviosta nähdään, että verrattuna lineaariseen osinkoverotukseen epälineaarinen osinkoverotus ohjaa tässä tapauksessa kasvattamaan osinkoja ensimmäisillä periodeilla ja vähentämään niitä myöhemmin yrityksen kasvaessa. Osingot rahoitetaan tinkimällä investoinneista. Juuri tämän takia yrityksen pääomakanta kasvaa alussa hitaammin kuin lineaarisen osinkoverotuksen puitteissa. Lisäksi yrittäjän kannattaa usean periodin ajan nostaa sama määrä osinkoja. Kyseinen määrä vastaa täsmälleen huojennettuun osinkoverotukseen liittyvää euromääräistä rajaa. Kuviossa 5 esitetään miten epälineaarinen osinkoverotus heijastuu optimaaliseen osingonjakoon (olettaen Se, kuinka = suuresta 0.5 ja = vaikutuksesta 0.8). Kuviosta on nähdään, kyse, riippuu että verrattuna luonnollisesti lineaariseen siitä, osinkoverotukseen, kuinka korkealla tasolla kevennettyyn epälineaarinen osinkoverotus osinkoverotukseen ohjaa tässä liittyvä tapauksessa tuottoraja kasvattamaan on suhteessa osinkoja yrityksen ensimmäisillä voittoon pitkällä aikavälillä. Euromääräisellä osinkorajalla ei ole vaikutusta investointikannustimiin, jos se on periodeilla ja vähentämään niitä myöhemmin yrityksen kasvaessa. Osingot rahoitetaan tinkimällä niin korkea, että yrittäjä ei oleta saavuttavansa sitä missään tilanteessa. investoinneista. Juuri tämän takia yrityksen pääomakanta kasvaa alussa hitaammin kuin lineaarisen osinkoverotuksen puitteissa. Lisäksi yrittäjän kannattaa usean periodin ajan nostaa sama määrä osinkoja. Kyseinen määrä vastaa täsmälleen huojennettuun osinkoverotukseen liittyvää Kuvio 5 Huojennetun osinkoverotuksen euromääräinen raja ja optimaalinen osingonjako euromääräistä rajaa osingot lineaarinen epälineaarinen periodi Kuvio 5: Huojennetun osinkoverotuksen euromääräinen raja ja optimaalinen osingonjako. Se, kuinka suuresta vaikutuksesta on kyse, riippuu luonnollisesti siitä, kuinka korkealla tasolla kevennettyyn osinkoverotukseen liittyvä tuottoraja on suhteessa yrityksen voittoon pitkällä aikavälillä. Euromääräisellä osinkorajalla ei ole vaikutusta investointikannustimiin, jos se on niin

20 18 ETLA Raportit ETLA Reports No Osinkotuottoon liittyvä raja Kuviossa 6 verrataan optimaalista pääomakannan kehitystä lineaarisen osinkoverotuksen ja sellaisen epälineaarisen osinkoverotuksen puitteissa, jossa osingot ovat (henkilötasolla) lähes verovapaita siltä osin, kun ne ovat alle kahdeksan prosenttia yrityksen nettovarallisuudesta. Kuviossa varioidaan kulutuksen tasaamismotiivia ja skaalatuottoja samalla tavalla kuin kuviossa 4. Kuten edellä jo kuvattiin, osinkotuoton perusteella huojennettu osinkoverotus voi vaikuttaa myös pitkän aikavälin pääomakantaan. Epälineaarinen osinkoverotus johtaa kaikissa kuvion 6 esittämissä tapauksissa selvästi korkeampaan pitkän aikavälin pääomakantaan kuin lineaarinen osinkoverotus. Kuvion esittämissä tapauksissa epälineaarinen osinkoverotus johtaa noin prosenttia korkeampaan pitkän aikavälin pääomakantaan kuin lineaarinen osinkoverotus. Vaikutuksen suuruus riippuu skaalatuottoja kuvaavasta parametrista a. Sen sijaan kulutuksen tasaamismotiivia kuvaava parametri vaikuttaa ainoastaan kasvu-uraan, ei pitkän aikavälin pääomakantaan. Kuvio 6 Huojennetun osinkoverotuksen tuottoraja ja optimaalinen pääomakannan kehitys 20 σ=0.5 and α= σ=1 and α=0.8 pääomakanta σ=0.5 and α=0.9 lineaarinen epälineaarinen 20 σ=1 and α=0.9 pääomakanta periodi periodi Kuvio 6: Huojennetun osinkoverotuksen tuottoraja ja optimaalinen pääomakannan kehitys. Luonnollisesti tuottorajaan perustuvan huojennetun osinkoverotuksen vaikutus investointikannustimiin riippuu tuottorajan tasosta. Jos esimerkiksi tuottoraja on niin korkea, että

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Kirjallisuutta Mirrlees review: Tax by design Hetemäen verotyöryhmän raportti Tulolajin valinta: Harju ja Matikka 2012 Investointivaikutukset:

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA

LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA Oheisissa taulukoissa ja kuvioissa kuvataan osinkoverotuksen muutosta hallituksen korjatun kehyspäätöksen mukaisesti. Nykyisessä osinkoverotuksessa erotetaan toisistaan pörssiyhtiöiden

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen 1 PK yrittäjän näkökulma Suomen osinkoverotuksesta Vuosina 1969 1989 voimassa osinkovähennysjärjestelmä eri muodoissaan

Lisätiedot

Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla. 25.3.2014 Sari Lounasmeri

Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla. 25.3.2014 Sari Lounasmeri Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla 25.3.2014 Sari Lounasmeri Pörssisäätiö edistää arvopaperisäästämistä ja arvopaperimarkkinoita Sijoittajan verotus Osingot ja luovutusvoitot / Sari

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

Osakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i. Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009

Osakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i. Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009 Osakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009 Esityksen sisältö Kysymys: Miten verottaa yhtiön oman pääoman tuottoa? Suomen nykyjärj

Lisätiedot

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Valmisteluraportit. Kehysriihessä ehdotettujen osinkoveromuutosten arviointia

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Valmisteluraportit. Kehysriihessä ehdotettujen osinkoveromuutosten arviointia Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Valmisteluraportit 18 Kehysriihessä ehdotettujen osinkoveromuutosten arviointia Sami Grönberg Seppo Kari Olli Ropponen Valmisteluraportit 18 elokuu 2013 VATT VALMISTELURAPORTIT

Lisätiedot

Yritys- ja osinkoverouudistus Mitä tehtiin ja oliko siinä järkeä? Jukka Pirttilä 20.8.2013

Yritys- ja osinkoverouudistus Mitä tehtiin ja oliko siinä järkeä? Jukka Pirttilä 20.8.2013 Yritys- ja osinkoverouudistus Mitä tehtiin ja oliko siinä järkeä? Jukka Pirttilä 20.8.2013 Sisältö 1) Tausta yritysverotuksesta mitä se on? kuka sen maksaa (kohtaanto)? kansainvälinen verokilpailu 2) Pohdintaa

Lisätiedot

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Luonnollisen henkilön saamat osingot A. Osakkeet kuuluvat henkilökohtaiseen tulolähteeseen

Lisätiedot

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Muistiot. Yrittäjän verotuksen arviointi mallikehikko ja simulointituloksia

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Muistiot. Yrittäjän verotuksen arviointi mallikehikko ja simulointituloksia Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Muistiot 20 Yrittäjän verotuksen arviointi mallikehikko ja simulointituloksia Olli Ropponen Muistiot 20 elokuu 2012 VATT MUISTIOT 20 Yrittäjän verotuksen arviointi

Lisätiedot

Yritys- ja osinkoverotus ja riskinotto. Verotuksen kehittämistyöryhmä 13.3.2009 Essi Eerola ja Seppo Kari/VATT

Yritys- ja osinkoverotus ja riskinotto. Verotuksen kehittämistyöryhmä 13.3.2009 Essi Eerola ja Seppo Kari/VATT Yritys- ja osinkoverotus ja riskinotto Verotuksen kehittämistyöryhmä 13.3.2009 Essi Eerola ja Seppo Kari/VATT Esityksen aihe ja sisältö Peruskysymys: Miten toteuttaa neutraali pääomatulojen verotus ympäristössä,

Lisätiedot

Yrittäjien tulot ja verot 2014. vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla

Yrittäjien tulot ja verot 2014. vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla Yrittäjien tulot ja verot 2014 vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla 1 Saman tulotason yrittäjien ja palkansaajien verotuksen vertailu vuonna 2012 Yrittäjät Palkansaajat Tulot 44 974 44 974 - Siitä ansiotuloa

Lisätiedot

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Tuomas Matikka VATT VATT-päivä 8.10.2014 Tuomas Matikka (VATT) Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? VATT-päivä 8.10.2014 1 / 14

Lisätiedot

Kehysriihen veropäätökset yritys ja pääomatuloverotus

Kehysriihen veropäätökset yritys ja pääomatuloverotus 1 Kehysriihen veropäätökset yritys ja pääomatuloverotus Muistio 28.3.2013 Seppo Kari Olli Ropponen 1. Muutokset pähkinänkuoressa Hallitus esittää yhteisöverokannan alentamista nykyisestä 24,5 prosentista

Lisätiedot

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN Eri yritysmuotojen verotus ja oman pääoman merkitys Yliopisto-opettaja, Tiina Sinkkonen Yritysmuodot Ammatinharjoittaja Yksityisyritys eli toiminimi (T:mi) Elinkeinoyhtymä

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomalainen verojärjestelmä Kokonaisveroaste Verotulojen rakenne Suurimmat muutokset Progressiosta regressioon Kokonaisveroaste

Lisätiedot

MUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT

MUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT MUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT 1 LÄHTÖKOHTA VERONSAAJAN RAHANTARVE KASVUSSA KANSAINVÄLINEN VEROKILPAILU KIRISTYY LUONNOLLISEN HENKILÖN KOKONAISVERORASITE KASVAA

Lisätiedot

Tulonjakovaikutusarviot veropoliittisten linjausten tukena. Elina Pylkkänen

Tulonjakovaikutusarviot veropoliittisten linjausten tukena. Elina Pylkkänen Tulonjakovaikutusarviot veropoliittisten linjausten tukena Elina Pylkkänen Hallitus asettaa itselleen tavoitteet Valtionvelka suhteessa kokonaistuotantoon kääntyy laskuun hallituskaudella Valtiontalouden

Lisätiedot

Osinkoverotus ja riskinoton kannustaminen. Prof. Heikki Niskakangas EK:n yrittäjävaltuuskunta 11.11.2009

Osinkoverotus ja riskinoton kannustaminen. Prof. Heikki Niskakangas EK:n yrittäjävaltuuskunta 11.11.2009 Osinkoverotus ja riskinoton kannustaminen Prof. Heikki Niskakangas EK:n yrittäjävaltuuskunta 11.11.2009 Osinkoverotus ja riski Osinkoverotuksen kehittämisellä ja riskinotolla ei ole varsinaista loogista

Lisätiedot

Miten osinkoverotus muuttuu Mitä on työperäinen osinko? Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara. EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä

Miten osinkoverotus muuttuu Mitä on työperäinen osinko? Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara. EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä Miten osinkoverotus muuttuu Mitä on työperäinen osinko? Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä Osinkoverotuksen pääperiaate - Listaamaton yhtiö 50 000 :sta verovapaata 15

Lisätiedot

Mat-2.3114 Investointiteoria Laskuharjoitus 3/2008, Ratkaisut 05.02.2008

Mat-2.3114 Investointiteoria Laskuharjoitus 3/2008, Ratkaisut 05.02.2008 Korko riippuu usein laina-ajan pituudesta ja pitkille talletuksille maksetaan korkeampaa korkoa. Spot-korko s t on se korko, joka kertyy lainatulle pääomalle hetkeen t (=kokonaisluku) mennessä. Spot-korot

Lisätiedot

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA Tämä Varallisuusviesti käsittelee ulkomaisista yhtiöistä saatujen osinkojen verotukseen liittyviä käytännön seikkoja. Sampo Pankki on kansainvälisen osakesijoittamisen

Lisätiedot

Kaikissa OECD-maissa. Miten yrityksiä pitäisi. - (Lähes) kaikki mitä olet aina halunnut tietää yritysverotuksesta mutta et ole rohjennut kysyä

Kaikissa OECD-maissa. Miten yrityksiä pitäisi. - (Lähes) kaikki mitä olet aina halunnut tietää yritysverotuksesta mutta et ole rohjennut kysyä Miten yrityksiä pitäisi verottaa? Kuvat maarit kytöharju - (Lähes) kaikki mitä olet aina halunnut tietää yritysverotuksesta mutta et ole rohjennut kysyä Koetamme selvittää selvällä suomen kielellä, mitä

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset A5-kurssin laskareihin, kevät 009 Harjoitukset (viikko 5) Tehtävä Asia selittyy tulonsiirroilla. Tulonsiirrot B lasketaan mukaan kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin Y d. Tässä

Lisätiedot

Ajankohtaista veropolitiikasta. Timo Sipilä

Ajankohtaista veropolitiikasta. Timo Sipilä Ajankohtaista veropolitiikasta Timo Sipilä Pääomatulon tuloveroprosentti Pääomatulon tuloveroprosenttia korotettiin jo aiemmin 28 %:sta 30 %:iin. Nyt yhteenlasketun verotettavan pääomatulon (siis vähennysten

Lisätiedot

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden kuluttajahinnasta noin 40 % on veroja Erilaisten verojen osuus on noin 40% elintarvikkeiden kuluttajahinnasta: Kuluttajat maksavat elintarvikkeiden

Lisätiedot

Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet

Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet Antti Ripatti Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki 20.3.2013 Antti Ripatti (HECER) fipon kerroin 20.3.2013 1 / 1 Johdanto Taustaa Finanssipolitiikkaa ei

Lisätiedot

Suomen tulevaisuuden kilpailukykytekijät

Suomen tulevaisuuden kilpailukykytekijät Suomen tulevaisuuden kilpailukykytekijät Toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Elinkeinoelämän keskusliitto EK SKOL:in konsulttipäivät 24.4.2013 Lähtötilanne Yleiskuva Investoinnit jäissä Työpaikat vähenevät

Lisätiedot

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Johtamiskorkeakoulu Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Sijoitusmessut Tampere 25.3.2014 Kenen saamat tulot verotetaan Suomessa? Suomessa verotetaan Verovelvolliset Yleisesti verovelvollinen

Lisätiedot

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014?

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? Raimo Immonen senior advisor ASIANAJOTOIMISTO Mitä tulossa ja ja milloin? Hallituksen veropoliittinen linjaus, mm. Varmistettavaa hyvinvointipalveluiden rahoituksen

Lisätiedot

Eri yritysmuotojen verotuksellinen edullisuus

Eri yritysmuotojen verotuksellinen edullisuus Tuki: - Puhelin 020 795 9960 (vain ennen koulutusta) - Sähköposti info@opinahjo.fi Kysymykset koulutuksen aikana: - Kaikki kysymykset pikaviestien kautta - Mikrofonit avataan tarvittaessa keskustelua varten

Lisätiedot

Muutokset osinkojen kausi- ja vuosi-ilmoittamismenettelyyn vuoden 2014 alusta. Eteran palkkahallintopäivä

Muutokset osinkojen kausi- ja vuosi-ilmoittamismenettelyyn vuoden 2014 alusta. Eteran palkkahallintopäivä Muutokset osinkojen kausi- ja vuosi-ilmoittamismenettelyyn vuoden 2014 alusta Eteran palkkahallintopäivä Verohallinto Sisältö: Osinkoverouudistus Vuosi-ilmoituksen täyttämisen ongelmakohdat Mitä löydän

Lisätiedot

Virossa virtaa yrittäjyyteen?

Virossa virtaa yrittäjyyteen? Virossa virtaa yrittäjyyteen? Viro uhka vai mahdollisuus? Irma Pahlman Yliopettaja oikeustieteen tohtori, varatuomari, MBA www.laurea.fi Mikä Viro? Asukkaita 1,3 miljoonaa Euroopan unionin jäsen 2004 Sotilasliitto

Lisätiedot

Hanna Arvela. Pieni veronkiertoopas

Hanna Arvela. Pieni veronkiertoopas Hanna Arvela Pieni veronkiertoopas Verosuunnittelua, joksi veronkiertoa virallisesti nimitetään, voi harjoittaa Suomessa laillisesti. Tämä opas kertoo lukijalleen kädestä pitäen, miten välttyä ansiotuloverotukselta

Lisätiedot

Suomen Yrittäjät 15.03.2010. SY:n kirjalliset huomiot Hetemäen työryhmän selvittämistä osinkoveromalleista. Osinkoverotuksen kehittäminen.

Suomen Yrittäjät 15.03.2010. SY:n kirjalliset huomiot Hetemäen työryhmän selvittämistä osinkoveromalleista. Osinkoverotuksen kehittäminen. Suomen Yrittäjät 15.03.2010 SY:n kirjalliset huomiot Hetemäen työryhmän selvittämistä osinkoveromalleista Osinkoverotuksen kehittäminen Yleistä Hetemäen verotyöryhmä on laatinut selvityksen neljästä eri

Lisätiedot

Mielenkiintoisimmat kasvutarinat löytyvät listaamattomista yrityksistä

Mielenkiintoisimmat kasvutarinat löytyvät listaamattomista yrityksistä Mielenkiintoisimmat kasvutarinat löytyvät listaamattomista yrityksistä Privanet Group Oyj Lyhyesti Suomalainen vuonna 2000 perustettu sijoituspalveluyritys Listaamattomien arvopaperien tunnetuin kaupankäyntipaikka

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.

Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C. Luku 1 Johdatteleva esimerkki Herra K. tarjoaa osto-option Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.

Lisätiedot

Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke

Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke Päivi Ylitalo: Poromiehen verotus -maatalouden veroilmoitus- Toukokuu 2010 Lapin ammattiopisto www.poroverkko.wikispaces.com Paliskuntain yhdistys

Lisätiedot

Nykyarvo ja investoinnit, L7

Nykyarvo ja investoinnit, L7 Nykyarvo ja investoinnit, L7 netto netto 1 Tarkastellaan tulovirtaa, joka kestää n jakson ajana, ja jossa jakson j lopussa kassaan tulee tulo k j. k n k 1 k 2 k 3 k 4 k 5 k 6... 0 1 2 3 4 5 6... n j netto

Lisätiedot

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Muistiot 8. Listaamattomien osakeyhtiöiden osingonjako ja taserakenteet

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Muistiot 8. Listaamattomien osakeyhtiöiden osingonjako ja taserakenteet Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Muistiot 8 Listaamattomien osakeyhtiöiden osingonjako ja taserakenteet Jarkko Harju Hanna Karakallio Tuomas Matikka Muistiot 8 kesäkuu 21 VATT MUISTIOT 8 Listaamattomien

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta. Terhi Järvikare 12.9.2014

Ajankohtaista verotuksesta. Terhi Järvikare 12.9.2014 Ajankohtaista verotuksesta Terhi Järvikare KHO:2014:119 A Oy sai luxemburgilaiselta pääomistajayhtiöltä 15 milj. euron lainan 2009 ja vaati korkoja vähennettäväksi v. 2009 1,337 milj. euroa Hybridilaina:

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

Uusi osakeyhtiölaki ja verotus

Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Ilkka Kajas Tax Partner PwC Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Yleistä Varojen jako Yritysjärjestelyt Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Yrityksen liiketoiminnan kannalta tietty

Lisätiedot

Menot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista %

Menot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista % Veroilmoituksesta laskettavat tunnusluvut Heikki Ollikainen, ProAgria Oulu Nopea tuloksen analysointi on mahdollista tehdä laskelmalla veroilmoituksesta muutamia yksinkertaisia tunnuslukuja, joiden perusteella

Lisätiedot

Nykyarvo ja investoinnit, L14

Nykyarvo ja investoinnit, L14 Nykyarvo ja investoinnit, L14 netto netto 1 Tarkastellaan tulovirtaa, joka kestää n jakson ajana, ja jossa jakson j lopussa kassaan tulee tulo k j. k 1 k 2 k 3 k 4 k 5 k 6... k n netto 0 1 2 3 4 5 6...

Lisätiedot

Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella

Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella Logistiikkayhdistysten liitto 20.5.2011 Jussi Mustonen Maailmantalous Maailmantalouden kasvunnäkymä säilynyt vakaana 2.5-4.5-6.5 Deflaationtorjunta

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Mat-2.148 Dynaaminen optimointi, mallivastaukset, kierros 5

Mat-2.148 Dynaaminen optimointi, mallivastaukset, kierros 5 Mat-2.148 Dynaaminen optimointi, mallivastaukset, kierros 5 1. Kotitehtävä. 2. Lasketaan aluksi korkoa korolle. Jos korkoprosentti on r, ja korko maksetaan n kertaa vuodessa t vuoden ajan, niin kokonaisvuosikorko

Lisätiedot

Onko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa? Matti Tuomala 10.12.2014

Onko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa? Matti Tuomala 10.12.2014 Onko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa? Matti Tuomala 10.12.2014 Piketty(2014):kahlitsematon kapitalismi johtaa vääjäämättömästi taloudellisten erojen kasvuun Piketty (2014) esittää teorian

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 8 Optioiden hinnoittelusta

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 8 Optioiden hinnoittelusta Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 8 Optioiden hinnoittelusta 1. Optioiden erilaiset kohde-etuudet 1.1. Osakeoptiot Yksi optio antaa yleensä oikeuden ostaa/myydä 1 kpl kohdeetuutena olevia

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2015 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2015 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 3.6.2 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Toisen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 6.7% edellisvuodesta ja oli EUR 31.3m (EUR 19.5m /2) Toisen vuosineljänneksen liiketoiminnan

Lisätiedot

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT 1 (6) Liitetietona on esitettävä sijoituspalveluyrityksen taloudellista kehitystä kuvaavat ja osakekohtaiset tunnusluvut viideltä viimeiseltä

Lisätiedot

VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015

VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015 Verotus tällä ja ensi vaalikaudella VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015 1 SEURAAVA VEROUUDISTUS - VALTIOVARAINMINISTERIÖ ASETTI VEROTUKSEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN Tähtäin on

Lisätiedot

This watermark does not appear in the registered version - http://www.clicktoconvert.com. Hedgehog Oy:n Rapidfire-pääomalaina

This watermark does not appear in the registered version - http://www.clicktoconvert.com. Hedgehog Oy:n Rapidfire-pääomalaina Hedgehog Oy:n Rapidfire-pääomalaina Sisältö Lyhyt lainaesite Hedgehog Oy Rapidfire lainaehdot Rapidfire testaus Miten Rapidfireen voi sijoittaa Yhteystiedot ã 2004 Hedgehog Oy E Koskinen / 2 Rapidfire-pääomalaina

Lisätiedot

OMISTAJANVAIHDOS TEEMAILTA

OMISTAJANVAIHDOS TEEMAILTA OMISTAJANVAIHDOS TEEMAILTA PIRKANMAAN YRITYSVÄLITYS OY Yli sata toteutettua yrityskauppaa Useita yritysoston konsultointeja Lukuisia sukupolvenvaihdoskonsultointeja Rauno Toikka, yritysvälittäjä, tilitoimistoyrittäjä

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta

Ajankohtaista verotuksesta Ajankohtaista verotuksesta Konsultit 2HPO 1 Reaaliset käytettävissä olevat tulot desiileissä ja ylimmässä prosentissa Lähde: VATT 2 Bruttotulojen koostumuksen kehitys Lähde: VATT 3 Bruttotulojen koostumus

Lisätiedot

ORMS2020 Päätöksenteko epävarmuuden vallitessa Syksy 2008

ORMS2020 Päätöksenteko epävarmuuden vallitessa Syksy 2008 ORMS2020 Päätöksenteko epävarmuuden vallitessa Syksy 2008 Harjoitus 4 Ratkaisuehdotuksia 1. Olkoon herra K.:n hyötyfunktio u(x) = ln x. (a) Onko herra K. riskinkaihtaja, riskinrakastaja vai riskineutraali?

Lisätiedot

Yritys- ja pääomatuloverotuksen kehittäminen - uudistusvaihtoehtojen arviointia

Yritys- ja pääomatuloverotuksen kehittäminen - uudistusvaihtoehtojen arviointia Seppo Kari/VATT 3.2.2010 Yritys- ja pääomatuloverotuksen kehittäminen - uudistusvaihtoehtojen arviointia 1. Johdanto Tässä muistiossa tarkastellaan Suomen yritys- ja pääomatuloverotuksen kehittämistarpeita

Lisätiedot

Yritys- ja pääomaverouudistus. efektiivinen verorasitus. H allitus julkaisi kannanoton yritys- ja pääomaverotuksen ARTIKKELEITA.

Yritys- ja pääomaverouudistus. efektiivinen verorasitus. H allitus julkaisi kannanoton yritys- ja pääomaverotuksen ARTIKKELEITA. Kansantaloudellinen aikakauskirja 100. vsk. 2/2004 ARTIKKELEITA Yritys- ja pääomaverouudistus 2005 sekä efektiivinen verorasitus Harri Hietala* VTL, tutkija Helsingin yliopisto ja HECER * Kiitän Seppo

Lisätiedot

YHTEISKUNNALLISTEN YRITYSTEN SUPERPÄIVÄ TAMPERE 28.5.2013

YHTEISKUNNALLISTEN YRITYSTEN SUPERPÄIVÄ TAMPERE 28.5.2013 YHTEISKUNNALLISTEN YRITYSTEN SUPERPÄIVÄ TAMPERE 28.5.2013 Yhteiskunnallinen yritys ja muut yritysmuodot Henkilöyhtiöt Toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiöt Normaali osakeyhtiö Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla Mervi Niskanen Kuopion yliopisto Kauppatieteiden laitos Suomalaiset rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoilla tarkoitetaan kaikkien rahoitusvaateiden markkinoita Rahamarkkinat

Lisätiedot

Projektin arvon määritys

Projektin arvon määritys Projektin arvon määritys Luku 6, s. 175-186 Optimointiopin seminaari - Syksy 2000 / 1 Tehtävä Johdetaan menetelmä projektiin oikeuttavan option määrittämiseksi kohde-etuuden hinnan P perusteella projektin

Lisätiedot

Lausunto Hallituksen esitys eduskunnalle elinkeinotulon ja yhteisöjen varojenjaon verotusta koskevien säännösten muuttamisesta

Lausunto Hallituksen esitys eduskunnalle elinkeinotulon ja yhteisöjen varojenjaon verotusta koskevien säännösten muuttamisesta Helsinki 28.10.2013 Tutkimuskoordinaattori Ilpo Suoniemi Palkansaajien tutkimuslaitos Lausunto Hallituksen esitys eduskunnalle elinkeinotulon ja yhteisöjen varojenjaon verotusta koskevien säännösten muuttamisesta

Lisätiedot

Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013

Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013 Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013 Sisältö Vuoden 2013 veroilmoituksesta Lakimuutokset vuodelle 2014 esim. osinkojen

Lisätiedot

HYLLYKALLION YRITYSKAUPPA - ERKIN VAIHTOEHDOT. 29 tammikuuta 2011

HYLLYKALLION YRITYSKAUPPA - ERKIN VAIHTOEHDOT. 29 tammikuuta 2011 HYLLYKALLION YRITYSKAUPPA - ERKIN VAIHTOEHDOT 29 tammikuuta 2011 1. Nykyinen suunnitelma 1. Wasaborg myy uusille osakkaille Hyllykallion liikkeen saaden 450,000 myyntituloa Tästä ei jouduta maksamaan myyntivoittoveroa,

Lisätiedot

25.9.2008 klo 9-15. 1. Selvitä vakuutustekniseen vastuuvelkaan liittyvät riskit ja niiltä suojautuminen.

25.9.2008 klo 9-15. 1. Selvitä vakuutustekniseen vastuuvelkaan liittyvät riskit ja niiltä suojautuminen. SHV-tutkinto Vakavaraisuus 25.9.28 klo 9-15 1(5) 1. Selvitä vakuutustekniseen vastuuvelkaan liittyvät riskit ja niiltä suojautuminen. (1p) 2. Henkivakuutusyhtiö Huolekas harjoittaa vapaaehtoista henkivakuutustoimintaa

Lisätiedot

Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi

Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi Talous- ja elinkeinopolitiikan vaikuttajaryhmä 6.5.2015 Tero Honkavaara Johtava veroasiantuntija, EK 1 Työn verotus 450 M verokevennys pienija keskituloisille Yritysverotus

Lisätiedot

Pohjoismaiden osakkeet ulottuvillasi Taurus tekee sijoittamisesta helpon. Taurus Capital Ltd 24.04. 2010

Pohjoismaiden osakkeet ulottuvillasi Taurus tekee sijoittamisesta helpon. Taurus Capital Ltd 24.04. 2010 Pohjoismaiden osakkeet ulottuvillasi Taurus tekee sijoittamisesta helpon Taurus Capital Ltd 24.04. 2010 The Little Book that Beats the Market 2006 ilmestyi kirja, jonka tekijä väitti kehittäneensä osakevalintamenetelmän

Lisätiedot

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut Valtio, kunnat,

Lisätiedot

Seppo Kari/VATT Luonnos Syyskuu 2009. Osinkojen, osakkeiden luovutusvoittojen verotus Havaintoja Suomen järjestelmästä

Seppo Kari/VATT Luonnos Syyskuu 2009. Osinkojen, osakkeiden luovutusvoittojen verotus Havaintoja Suomen järjestelmästä Seppo Kari/VATT Luonnos Syyskuu 2009 Osinkojen, osakkeiden luovutusvoittojen verotus Havaintoja Suomen järjestelmästä 1. Johdanto Yritystoiminnan voittojen tuloverotus on toteutettu yleisesti teollisuusmaissa

Lisätiedot

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Asiantuntijalausunto: Professori Marjaana Helminen HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

Lisätiedot

LBOyrityskauppojen. vaikutus Suomen pääomamarkkinoilla. Elokuu 2012

LBOyrityskauppojen. vaikutus Suomen pääomamarkkinoilla. Elokuu 2012 LBOyrityskauppojen vaikutus Suomen pääomamarkkinoilla Elokuu 1 Top 5 Buy-outit ja IPO:t Buy-out-sijoitukset muodostavat merkittävän 1 osan Suomen 1 pääomamarkkinasta. 8 Top-5 IPO:t Top-5 Buy-outit Buy-out-sijoituksia

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Uusia aluevaltauksia Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 18.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.9m Q1/20). Ensimmäisen

Lisätiedot

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ulla Huovinen HAAGA-HELIA amk ulla.huovinen@haaga-helia.fi Työsuhteessa vai yrittäjänä? Työtä tehdään joko työntekijänä tai yrittäjänä Vaikuttaa

Lisätiedot

LAUSUNTO: Verotuksen kehittämistyöryhmän väliraportti, VM 35/2010

LAUSUNTO: Verotuksen kehittämistyöryhmän väliraportti, VM 35/2010 Raimo Immonen Professori Turun yliopisto/turun kauppakorkeakoulu raimo.immonen@tse.fi 0400 785 341 Valtiovarainministeriölle LAUSUNTO: Verotuksen kehittämistyöryhmän väliraportti, VM 35/2010 1. Yleistä

Lisätiedot

RAHA- JA PANKKITEORIA. 1. Hyödykeraha. 2. Raha-aggregaatin M2 muutokset

RAHA- JA PANKKITEORIA. 1. Hyödykeraha. 2. Raha-aggregaatin M2 muutokset RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900 1. Hyödykeraha Miten seuraavat asiat sopisivat hyödykerahaksi? Tarkastele asiaa rahan kolmen perusominaisuuden valossa! (1 piste/hyödyke) Vaihtovirta (230 V) Hyvä arvon mitta,

Lisätiedot

- Kuinka erotan jyvät akanoista. Petri Kärkkäinen salkunhoitaja

- Kuinka erotan jyvät akanoista. Petri Kärkkäinen salkunhoitaja - Kuinka erotan jyvät akanoista Petri Kärkkäinen salkunhoitaja eq Suomiliiga eq Suomiliiga on Suomeen sijoittava osakerahasto Rahasto sijoittaa varansa suomalaisiin ja Suomessa noteerattujen yhtiöiden

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton] Kohti kansainvälistymistä Kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 13.7% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.3m (EUR 3.8m Q3/2012). Vuoden

Lisätiedot

VEROTUS. Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen

VEROTUS. Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen 2.9.2014 Pirtin klubi, Pekka Kallioniemi 1 Verottajat, verot

Lisätiedot

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset 1 Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset Muistio 5.4.2013 (päivitetty 9.4.2013) Marja Riihelä ja Heikki Viitamäki 1 Aluksi Muistiossa tarkastellaan vuoden 2013 kehysriihessä päätettyjen veromuutosten

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle työpanokseen perustuvan osingon verotuksesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia, ennakkoperintälakia ja elinkeinotulon

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

TULOSLASKELMAN RAKENNE

TULOSLASKELMAN RAKENNE TULOSLASKELMAN RAKENNE Liiketoiminnan tuotot Toiminnan kulut Liikevoitto VÄHENNETÄÄN Liikevaihdon ansaintaan liittyvät kulut Rahoituserät Satunnaiset erät Tilinpäätösjärjestelyt Tilikauden voitto Verot

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Harjoitus 5 1.4.2016 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi Tehtävä 1 a) Käytetään kaavaa: B t Y t = 1+r g B t 1 Y t 1 + G t T t Y t, g r = 0,02 B 2 Y 2 = 1 + r g B 1

Lisätiedot

Työpanososinkoa koskevat säännökset ovat TVL 33 b :n 3 mom., EVL 8 :n 1 mom. 4 b) kohta ja EPL 13 a.

Työpanososinkoa koskevat säännökset ovat TVL 33 b :n 3 mom., EVL 8 :n 1 mom. 4 b) kohta ja EPL 13 a. Työpanokseen perustuvan osingon verotus Varatuomari Joachim Reimers Yleistä Työpanososinkoa koskevien säännösten mukaan muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatu osinko katsotaan koko määrältään

Lisätiedot

Yritysten investoinnit - verosuunnittelunäkökulma. kulma TAX

Yritysten investoinnit - verosuunnittelunäkökulma. kulma TAX Yritysten investoinnit - verosuunnittelunäkökulma kulma TAX Timo Torkkel Senior Tax Partner Helsinki 28.9.2010 Esityksen rakenne Investoinnit verotuksen kannalta Viimeaikaisia keskusteluteemoja Verolaskenta

Lisätiedot

1. Lineaarinen optimointi

1. Lineaarinen optimointi 0 1. Lineaarinen optimointi 1. Lineaarinen optimointi 1.1 Johdatteleva esimerkki Esimerkki 1.1.1 Giapetto s Woodcarving inc. valmistaa kahdenlaisia puuleluja: sotilaita ja junia. Sotilaan myyntihinta on

Lisätiedot

Voidaan laskea siis ensin keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC: 100 000 /10000=10

Voidaan laskea siis ensin keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC: 100 000 /10000=10 Harjoitukset 3 Taloustieteen perusteet Ratkaisuehdotukset Kesäyliopisto 2014 1. a) Autonrenkaita valmistavalla yhtiöllä on 100 000 :n kiinteät kustannukset vuodessa. Kun yritys tuottaa 10 000 rengasta,

Lisätiedot

LISTAAMATTOMAN OSAKEYHTIÖN OSINKOJEN VEROTUS. Vertailu Hetemäen työryhmän uudistusehdotuksiin

LISTAAMATTOMAN OSAKEYHTIÖN OSINKOJEN VEROTUS. Vertailu Hetemäen työryhmän uudistusehdotuksiin LISTAAMATTOMAN OSAKEYHTIÖN OSINKOJEN VEROTUS Vertailu Hetemäen työryhmän uudistusehdotuksiin Anne Häkli Tanja Tetri Opinnäytetyö Toukokuu 2012 Liiketalous Taloushallinto TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 5.9.2014

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 5.9.2014 Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 5.9.2014 1 Menestyksekästä sijoittamista jo 109 vuotta Elinkorkolaitos Hereditas perustettiin 4.6.1905 Keisarillisen Senaatin antaman toimiluvan perusteella.

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2014 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 1010,4 1044,3 *Maksut liiketoiminnan kuluista -839,9-860,6 *Saadut korot 3,8

Lisätiedot

Verovelvollisten reagointi verotuksessa tapahtuviin muutoksiin Taxpayers response to changes in the tax law

Verovelvollisten reagointi verotuksessa tapahtuviin muutoksiin Taxpayers response to changes in the tax law Kauppatieteellinen tiedekunta A250A5000 Kandidaatintutkielma, talousjohtaminen Helena Sjögrén Verovelvollisten reagointi verotuksessa tapahtuviin muutoksiin Taxpayers response to changes in the tax law

Lisätiedot