Lintujen rengastukselle ja rengastajille

Transkriptio

1 3 - juhlintaa tilhien ja petolintujen parissa Jari Valkama & Jukka Haapala Lintujen rengastukselle ja rengastajille vuosi 23 oli omalla tavallaan merkittävä virstanpylväs, tulihan kuluneeksi 9 vuotta siitä, kun J. A. Palmen aloitti lintujen rengastuksen Suomessa. Vuosina maassamme on rengastettu yli 8,6 miljoonaa lintua, joista on saatu lähes 82 tapaamistietoa. Näistä yli 39 on sellaisia, joissa rengastuksesta tai edellisestä tapaamisesta on kulunut vähintään 3 kuukautta tai lintu on siirtynyt rengastus- tai edelliseltä tapaamispaikalta vähintään kilometriä. Rengastusmäärät pysyivät korkeina Viime vuonna rengastussaldo karttui rengastuksella Goista pesäpoikasia 77 ja täysikasvuisia lintuja 49 62). Kokonaisrengastusmäärä on toiseksi suurin 9-vuotisella taipaleella, ennätyshän tehtiin vuonna 22 (Valkama & Haapala 23). Poikasrengastuksissa sadantuhannen raja rikottiin nyt toistamiseen, ensimmäisen kerran tämä tapahtui 999 (kuva ). Pesäpoikasina viime vuonna rengastettiin eniten sinitiaisia, tuulihaukkoja (!), kirjosieppoja, talitiaisia ja harmaalokkeja (liite ). Kaikista poikasrengastuksista näiden lajien osuus oli 35 %. Täysikasvuisina rengastettujen lintujen kärkiviisikon muodostivat tilhi(!), talitiainen, haarapääsky, pajulintu ja punarinta. Näiden lajien osuus kaikista täysikasvuisina rengastetuista linnuista oli 4 %. Pesäpoikasia viime vuonnarengastivat eniten Jukka Tanner (4 98 poikasrengastusta), Esko Pasanen (4 466), Tatu Hokkanen (3 795), Jussi Ryssy (2 922) ja Sten Vikström (2 644). Ryssynja Vikströmin rengastuksista suurin osa oli petolintuja. Täysikasvuisia lintuja rengastivat eniten Heikki Arppe (6 3), Tatu Hokkanen (5 73), Esko Pasanen (4 796), Rolf Karlson (3 959) ja Pettei Lehikoinen (3 955) (tässä listauksessa myös mahdolliset lintuasemarengastukset on kirjattu rengastajan nimiin). Uutena rengastuslajina Suomelle kirjattiin arosuohaukka, jonka pesä löytyi Vaalasta. Jouni Ruuskanen rengasti pesässä olleet kolme poikasta heinäkuun puolivälissä. Myös muutamia muita vähälukusia lajeja rengastettiin enemmän kuin kuunaan ennen: harmaahaikaran poikasia 36, pohjantikan 96 ja mustapyrstökuirin. Närhillä oli syksyllä voimakas vaellus, mikä heijastui myös rengastusmääriin: kaikkiaan vuonna 24 rengastettiin 636 täysikasvuista närheä. Syksyiseen rautiaispyyntiin satsattiin jälleen innolla, tuloksena rengastusta. Rautiaispyytäjät ovat kuitenkin ihmetelleet, miksi verkkoihin erehtyy niin vähän renkaallisia lintuja. Muun muassa yli 2 8 rautiaista Espoossa pyydystänyt Pekka Puh jo kumppaneineen on saanut vain kymmenkunta kontrollia. Kenties vanhat, jo entuudestaan ääniatrappiin ja verkkoon hairahtuneet rautiaiset ovat oppineet välttämään verkot? Tilhet vyöryivät Suomeen ja katiskoihin Tilhi oli eittämättä vuoden komeetta suomalaisella rengastustaivaalla: vuonna 23 merkittiin yhtä paljon tilhiä kuin tätä ennen oli rengastettu yhteensä vuosina Tätä edellinen hyvä tilhivuosi oli 2, jolloin rengastettiin noin 4 tilheä (Haapala & Saurola 2 ). Ensimmäiset merkit tilhien liikehdinnästä nähtiin jo loppuvuodesta 22, ja niinpä rengastaja Pekka Pouttu näytti osaamisensa verkostomarkkinoinnin saralla ja tilhipyynnit etelästä pohjoiseen ja päinvastoin pääsivät alkuun. Tilhirengastajien onnenpäivät koittivat myöhemmin keväällä, kun pihlajista alkoivat marjat loppua. Useat rengastajat olivat syksyllä riipineet pakastimensa pullolleen pihlajanmarjoja ja nyt oli aika niitä käyttää. Kevättä kohti mentäessä pakastemarjat alkoivat kelvata ja pyydykset täyttyä tilhistä: tammikuulla rengastettiin 58, helmikuulla 54, maaliskuulla 7 24 ja huhtikuulla peräti 9 22 tilheä. Toukokuullakin rengastuksia kertyi vielä 588, pääosin enää Pohjois-Suomesta. Talven kokonaisrengastusmääräksi tuli huikea 2 24 töyhtöpäätä. Eniten tilhiä rengastivat Pekka Pouttu (3 476), Aarto Tuominen (2 76), Veikko Tarsa ( 856), Janne Taskinen ( 8) ja Gitta Aaltonen (44). Suomessa on vuoden 23 loppuun mennessä rengastettu tilheä, Kuva. Vuosittaiset rengastusmäärät Suomessa Pylväiden alaosa kuvaa poikasina ja yläosa täysikasvuisina rengastettujen lintujen määrää. Fig.. Annual ringing totals in Finland in Dark grey = nestlings, light grey = fu/-grown. 79

2 Kuva 2. Suomessa rengastetuista tilhistä saadut löydöt. A. Rengastettu 93-22, B. rengastettu 23. Fig. 2. Recovery sites of Waxwings Bombycilla garrulus ringed in Finland during (A) and (8) during 23. joista on tullut yli 5 löytöä. Kuvassa 2 on esitetty vuosien (A) ja 23 (B) rengastuksista tulleet löydöt. Ensimmäisen jakson aikana rengastetut linnut näyttävät vaeltaneen pitkälle Etelä-Eurooppaan aina Välimeren rannoille asti, mutta vuoden 23 rengastuksista tulleet eteläisimmät löydöt ovat toistaiseksi vain Gotlannin korkeudelta (vrt. myös Haapala & Saurola 2). Näyttääkin siltä, että viime keväänä tilhet kääntyivät etelärannikon saavutettuaan takaisin pohjoiseen ja itään. Luultavasti vuoden 23 valtavasta rengastusmäärästä tulee lisää löytöjä myös tulevaisuudessa, joten kuvan kartta ei missään nimessä ole lopullinen. Petolinturengastajilla riitti kiireitä Viime vuonna hehkutimme monista petolinturengastusennäty ksistä (Valkama & Haapala 23). Nyt lukuja pitää kuitenkin taas rustata uuteen uskoon, sillä monia lajeja rengastettiin jälleen huimia määriä (kuva 3). Päiväpetolintujen ja pöllöjen poikasia rengastettiin lähes 27 - enemmän kuin milloinkaan ennen - ja täysikasvuisia petojakin merkittiin lähes 4 3. Myös eri tyisseurannassa olevia maa- ja merikotkia sekä muutto- ja tunturihaukkoja rengastettiin ennätysmäärä (liite ). Näiden lajien kohdalla lisäystä ei enää voida laittaa pelkästään seurannan tehostumisen tiliin, vaan hyvä pesimistulos ja/tai kannan kasvu lienevät totisinta totta. Sama pätee tuulihaukkaan, joita rengastettiin 8 22 eli lähes yhtä paljon kuin viherpeippoja, ja varpuspöllöön (4 69 poikasta ja 6 täysi kasvuista pikkupöllöä sai renkaan jalkaansa). Tuulihaukan pesäpoikasrengastusten määrä on ainutlaatuinen: milloinkaan ennen ei Suomessa ole rengastettu minkään petolinnun poikasia yhtenä vuonna noin paljon. Tutkimuksen tehostumista ja rengastusta ajatellen oleellista on, että tuulihaukastaja varpuspöllöstä on viimeisen kahden vuosikymmenen aikana tullut helposti seurattavia pönttölintuja. Pönttöpesinnät mahdollistavat myös pesivien emolintujen tehokkaan ja turvallisen pyydystämisen rengastuksia ja mittauksia varten. Koska petolintujen pesäpoikasia on rengastettu ja edelleen rengastetaan vuosittain huomattavia määriä, on pesivien emolintujenjoukossa varmuudella paljon renkaallisia lintuja. Näin ollen emopyynnin tehostaminen onkin yksi tulevaisuuden petolintututkimuksen suurimmista haasteista. Varpuspöllöt liikehtivät viime syksynä vilkkaasti (ks. myös Valkama 23). Vaeltavia pöllöjä nähtiin etenkin eteläja lounaisrannikolla, ja mm. Hangon lintuasemalla niitä pyydystettiin reilut 3 yksilöä. Haliaksella pyydettyjen joukossa olivat mm. ilmajokelaiset sisarukset BV-28. ja BV-28.4, jotka Mauri Korpi oli rengastanut pesäpoikasina Edellisen poimi Mikael Wickman verkosta 6.. ja jälkimmäisen Aleksi Lehikoinen 2.. Tulee helposti mieleen, että sisarukset ovat taittaneet taivalta yhdessä. Syksyllä 999 eräiden helmipöllösisarusten epäiltiin siirtyneen yhdessä kesän synnyinpaikalta Valkealasta syyspyyntipaikalle Kokkolaan (Saurola 2). Varpuspöllöjä on viime vuosina opittu pyydystämään syys- ja talviaikaan myös niiden varastopöntöiltä. Erityisesti rengastaja Pentti Arjovirta on tosissaan Kuva 3. Päivä petolintujen ja pöllöjen vuosittaiset rengastusmäärät Vaaleat pylväät kuvaavat poikasina ja tummat pylväät täysikasvuisina rengastettujen lintujen määrää. Fig. 3. Annual ringing totals of birds of prey in Finland during Light grey = nestlings, dark grey = fu/-grown. 8

3 paneutunut varpuspöllöjen syys- ja talviaikaisten liikkeiden seurantaan Forssan seudulla. Hän on yhdessä Raimo Tuomolan kanssa kehitellyt uutta ja mullistavaa tekniikkaa varastopöllöjen pyyntiin: nykyään pöllöt osaavat jo itse soittaa Arjovirralle varastopönttöön mennessään... Ennätyksellisen vaellussyksyn jälkeen jäämmekin kiinnostuneina odottelemaan, minne liikkeelle lähteneet pöllöt päätyvät pesimään. Suurin osa syksyn vaeltajista oli nuoria, viime kesänä syntyneitä lintuja, mutta joukossa oli myös jokunen vanha lintu. - Tarkemmin petolintuseurannasta toisaalla tässä vuosikirjassa (Björklund & Saurola 24). Lintuasemilla piristystä Vuonna 22 lintuasemarengastukset näyttivät olevan pienessä syöksykierteessä (Valkama & Haapala 23). Jo tuolloin arvelimme, että ilmiö saattoi olla tilapäinen, esimerkiksi huonosta säästä johtuva. Vuonna 23 lintuasemarengastusten määrä kohosikin ilahduttavasti noin kolmanneksella edellisvuoteen verrattuna (taulukko ). Asemakohtainen tarkastelu paljastaa, että rengastusmäärät nousivat lähestulkoon kaikilla asemilla, vain Höytiäisten, Kangasalan, Rauvolan ja Valassaarten rengastusmäärät putosivat melko selvästi vuodesta 22. Muutamat lintuasemat (mm. Kangasala ja Säppi) kärsivät edelleen pätevien lintuasemarengastajien puutteesta. Lintuasemarengastukseen oikeuttavia lupia on viime vuosina kuitenkin myönnetty kohtuullisen runsaasti, joten ilmeisesti kysyntä ja tarjonta eivät ole kohdanneet toisiaan. Lisää lintuasemien toiminnasta voit lukea toisaalta tästä vuosikirjasta (Ojanen 24). Haarapääskyprojekti jatkuu myös 24! Haarapääskyjen rengastusmäärät suorastaan romahtivat vuoteen 22 verrattuna ja saman tien palattiin haarapääskyprojektin alkuvuosien rengastusmääriin (kuva 4). Ilmeisesti rengastajien innostus joskus vaativissakin oloissa tehtävään pääskypyyntiin hiipui, kun tiedossa oli, että EURINGin - Euroopan rengastuskeskusten unionin - projekti ei enää jatkuisi koko Euroopan kattavana vuoden 22 jälkeen. Alkusyksystä 23 EURING kuitenkin päätti, Taulukko. Lintuasemarengastukset Suomessa v Table. Numbers of birds ringed in Finnish bird observatories Lintuasema Rengastuksia Rengastuksia Rengastuksia Rengastuksia Bird station Ringings Ringings Ringings Ringings in 2 in 2 in 22 in 23 Aspskär Hanko Höytiäinen Jurmo Kangasala Lågskär Rauvola Rönnskär Signilskär Säppi Tankar Tauvo ( Valassaaret Yhteensä - Toto/ että projektia jatketaan ainakin vuoden 24 loppuun. Niinpä rengastajien toivotaankin tulevana kesänä rengastavan mahdollisimman paljon pesäpoikasia eri puolilla maata, pyydystävän ja kontrolloivan pesiviä emolintuja ja jatkavan syksyistä ruovikkopyyntiä vähintään entisessä laajuudessa. Haarapääsky on maatalousympäristön tyyppilaji ja luultavasti maatalouden muutokset näkyvät myös pääskyjen poikastuotossa ja kuolevuudessa. Elossasäilyvyyden tutkimiseksi myös emolintujen rengastaminen ja kontrolloiminen on hyvin tärkeää sekä pesäpaikoilla että syksyisillä yö- 35 ~ ~ \ / !ll'h--ll!lll \ Kuva 4. Haarapääskyjen vuosittaiset rengastusmäärät Vaaleat pylväät kuvaavat poikasina ja tummat pylväät lentokykyisinä rengastettujen pääskyjen määrää. Fig. 4. Annual ringing totals of Born Swal /ows Hirundo rustica in Finland during Light grey = nestlings, dark grey = fu/-grown pymispaikoilla ruovikoissa. Kun linnuista vielä rengastuksen yhteydessä kerätään kaikki helposti saatavat mitat, saadaan kokoon laadukas aineisto, jota toivon mukaan tullaan hyödyntämään tieteellisissä julkaisuissa. Ja edelleen, kun Suomen korkeatasoinen aineisto yhdistetään muiden EURING-maiden aineistoon, saadaan suuri kokonaisuus, jonka perusteellisesta tarkastelusta toivottavasti on hyötyä myös haarapääskyille. Haarapääskyprojekti on hyvä osoitus siitä, mihin suomalaiset rengastajat parhaimmillaan pystyvät. Ennen projektin alkua (vuoden 996 loppuun mennessä) Suomessa oli rengastettu haarapääskyä, ja niistä oli löytöjä tullut 297. Vuosien panostuksen myötä haarapääskyjen kokonaisrengastusmäärä yli kolminkertaistui ja tapaamisten määrä 5-kertaistui. Eniten kasvoi kotimaisten löytöjen ja kontrollien määrä, sillä ulkomaisia löytöjä vuosien rengastuksista on 44 ja sen jälkeen rengastetuista 8, yhteensä ulkomaisia löytöjä on siis 24. Näiden jaksojen pohjalta laaditut löytökartat (kuva 5) vaikuttavat hyvin samankaltaisilta. Ennen vuoden 997 alkua rengastetuista pääskyistä oli saatu 24 Afrikanlöytöä, vuosien rengastuksista niitä kertyi 44. Viime vuonna rengastetuista pääskyistä (3 876) ei ole tullut vielä ensimmäistäkään löytöä Afrikasta, mutta saattaa olla, että tieto mahdollisista löydöistä ei ole vielä kantautunut tänne Suomeen asti. Laskimme muuten - pilke silmäkulmassa - että yhden Afrikan löydön saadakseen rengastajan pitäisi merkitä vähintään pääskyä! Näin ollen viime vuoden 8

4 Löytökuukausi Joulu-helmikuu AMaalis-toukokuu ekesä-elokuu TSyys-marraskuu Rengastusikä D Pesäpoikanen Lentokykyinen Löytökuukausi Joulu-helmikuu AMaalis-toukokuu ekesä-elokuu TSyys-marraskuu Rengastusikä D Pesäpoikanen Lentokykyinen Kuva 5. Vuosina (A) ja (8) rengastetuista haarapääskyistä saadut ulkomaiset löydöt. Löytökuukaudet on eroteltu seuraavin symbolein: neliö = joulu-helmikuu, kärki ylöspäin oleva kolmio = maalis-toukokuu, piste = kesä-elokuu, kärki alaspäin oleva kolmio = sws-marraskuu. Valkoinen symboli = rengastettu pesäpoikasena, musta symboli = rengastettu lentokykyisenä. Fig. 5. Foreign recoveries of 8am Swallows ringed in Finland during (A) and (8) during Timing of the recovery is indicated by the following symbols: square= December-February, triangle pointing upwards = March-May, dot = June-August, triangle pointing downwards = September-November. White symbol = ringed as nestling, black symbol = ringed os fu/-grown. rengastuksistakin saattaa olla tulossa vielä ainakin neljä löytöä. Näiden kaukolöytöjen määrään vaikuttaa tietysti myös se, miten paljon Etelä-Afrikassa ja sen lähimaissa talvikaudella panostetaan pääskypyyntiin. EURING EURINGin yleiskokous pidettiin Saksan Chemnitzissä ( ent. Karl Marx Stadt) Osallistujia oli 25 maasta yhteensä hieman yli 5. Kokouksessa keskusteltiin rutiiniasioiden lisäksi mm. haarapääskyprojektin etenemisestä. Huolestuneena pantiin merkille muutamien rengastuskeskusten vakavat taloudelliset ongelmat. Oli erittäin ikävä kuulla, että EURINGin presidenttinä viime vuodet erittäin ansiokkaasti toimineen italialaisen Fernando Spinan omaa rengastuskeskusta on yritetty ajaa alas metsästäjä- ja asemafian toimesta jo pitkän aikaa, mutta tilanne kiristyi äärimmilleen viime vuonna ja oli Spinan omien sanojen mukaan "erittäin kriittinen" vielä tammikuun 24 lopussa. Monet Itä-Euroopan uudet, pienet rengastuskeskukset kamppailevat rahaja materiaali vaikeuksien keskellä. Venäjälläkään tilanne ei ole vielä täysin vakiintunut - periaatteessa maassa pitäisi olla vain yksi rengastuskeskus, mutta käytännössä renkaita jakavia tahoja on useampia ja yhteistyöstä ei ole tietoakaan. EURINGin tekninen kokous pidettiin Saksan Radolfzellissä lokakuun 23 alussa. Suomea paikan päällä edusti arvovaltainen delegaatio, johon kuuluivat Risto Juvaste, Heikki Lokki ja Pertti Saurola. Suomalaiset loistivat paikan päällä lokki- ja pöllötutkimuksillaan. Tekninen kokous onkin luonteeltaan selvästi yleiskokousta tieteellisempi pääpainon ollessa rengastus- ja löytöaineistojen analysointimenetelmien kehittelyssä. - Lisätietoja EURINGin toiminnasta voit lukea unionin kotisivuilta ( lkäennätyksiä... Viime vuoden aikana kirjattiin jälleen tukku uusia, rengaslöytöihin perustuvia ikäennätyksiä: Uivelo 6 vuotta. Jouko Lehtelä rengasti pesivän naaraan (CT-7.6) Pelkosenniemellä. Pekka Nyman kontrolloi linnun sen rengastuspaikalta Valkoposkihanhi 5 vuotta 2 kuukautta. Tämän Juhani Virtasen Turussa pesivänä rengastaman linnun (DT ) rengas luettiin Raisiossa.9.23 kolmen kilometrin päässä rengastuspaikalta. Etelänkiisla 25 vuotta. Tämän linnun (HT-34.54, nykyään HT-99.84) Heikki Pakkala rengasti Pernajan Asp- 82

5 skärillä Martti Hario kontrolloi sen niin ikään pesivänä kuta kuinkin rengastuspaikalla Kalalokki 28 vuotta 8 kuukautta. Eipä arvannut Mustakallion Pekka , että hänen tuolloin Yläneellä rengastamansa kalalokin poikanen CT-4.5 löytyisi paljon, paljon myöhemmin Tanskasta. Siellä sen rengas kuitenkin luettiin , 927 kilometrin päässä rengastuspaikalta. Pikkutiira 5 vuotta. Harri Hongell kontrolloi tämän linnun (PT ) samalla paikalla, jolla oli sen rengastanut päivälleen 5 vuotta sitten. Linnun todellinen ikä on vieläkin korkeampi, sillä rengastushetkellä sen tarkkaa ikää ei tiedetty. Valkoselkätikka 5 vuotta. Kari Reinikaisen Hartolassa rengastama naaras A tunnistettiin värirenkaista rengastuspaikalla Kuukkeli 3 vuotta 2 kuukautta. Jan Lindström rengasti tämän nuoren kuukkelin (A ) Rovaniemen maalaiskunnassa Ismo Kreivi onnistui lukemaan renkaan tunnuksen vain parin kilometrin päässä rengastuspaikalta Pähkinähakki 3 vuotta 3 kuukautta. Veikko Tarsa rengasti tämän linnun (S ) Lohjalla..988 ja onnistui tunnistamaan sen värirenkaiden avulla rengastuspaikalla Tällä kertaa mikään näistä kotimaisista ennätyksistä ei yltänyt Roland Staavin ylläpitämän eurooppalaisten rengaslintujen ikäennätyslistan kärkipaikoille (Staav 998, 2).... ja muita mielenkiintoisia löytöjä Merimetsoja on viime vuosina rengastettu kannan kasvun myötä tehokkaasti, ja löytöjäkin on kertynyt jo. Suurin osa merimetsoista on ammuttu eri puolilla Eurooppaa, etenkin Ranskassa. Mainitsemisen arvoinen on kuitenkin Tammisaaressa kesällä 22 rengastettu merimetsonuorukaisen kohtalo: lintu tarttui Tunisiassa uistimeen saman vuoden lopulla. Selkälokeista tuli viime vuoden aikana kaukolöytöjä mm. Arabierniraateista, Tansaniasta ja Etiopiasta. Muuttohaukoista tuli muutama löytö Espanjasta ja Ranskasta saakka. Lisäksi Belgiasta löydettiin yksi muuttohaukka ammuttuna. Suomesta löytyy silloin tällöin myös lintuja, jotka on rengastettu maamme Suomessa rengastetuista pulmusista on saatu vain kaksi löytöä. Antti Below So far, only two recoveries have been obtained From Finnish Snow Buntings. Antti Below ulkopuolella. Jo kesällä 22 kontrolloitiin Maalahdessa tuulihaukkakoiras, joka oli rengastettu Englannin Essexissä syksyllä 996. Samana kesänä kontrolloitiin Suomessa kaksi eteläafrikkalaisella renkaalla varustettua haarapääskyä, toinen ruovikkopyynnissä Porissa 2.8. ja toinen pesivänä emona Kinnulassa.7. Kahlaajista kannattaa mainita Vehkalahdella eläimen tappamaksi joutunut englantilainen tundrakurmitsa ja Porissa pesivänä kontrolloitu, Unkarissa rengastettu punajalkaviklo, nämäkin vuoden 22 satoa. Ei ole tavaton- Taulukko 2. Lajit, joista on saatu paljon ja vähän tapaamisia vuosina Tapaamisten määrä / rengastusta. Laskettu liitteen I lukujen pohjalta. Table 2. Recovery indices (number of recoveries / ringings) for (A) species equipped with colour, code or neck rings in addition to metal rings, and (B) species equipped with standard metal rings only. Species exhibiting a /ow number of recoveries are aisa shown (C). (A) Paljon tapaamisia: väri-, kaula- tai /8) Paljon tapaamisia: muut lajit (C) Vähän tapaamisia lukurengastetut lajit (A) Plenty of recoveries: species (8) Plenty of recoveries: species equipped with specific code or colour marked with standard metal rings only (C) Species with a low number of recoveries rinas Laji Tapaamisia / Laji T opaamisia / Laji T apaomisia / rengostusta rengastusta rengastusta Recoveries per Species Recoveries per Species Recoveries per Species ringings rinainas rinainas Metsähanhi 2835 lsakaskelo 47 Pulmunen,3 Bean Goose Goosander Snow Buntinq Laulujoutsen 2662 Pilkkasiipi 288 T undrourpiainen 2,6 Whoooer Swan Velvet Scoter Arctic Redaoll Merikotka 2623 Viirupöllä 279 Lapinkirvinen 2,7 White-tailed Eoale UrolOwl Red-throoted Pioit Kurki 447 Telkkä 267 Pahjansirkku 2,8 Common Crane Common Rustic Bunting Goldeneve Haahka 728 Lehtopöllö 267 Sinirinta 2,9 Common Eider TawnvOwl Bluethroot Kotka 42 Riekko 239 Tilto/tti 3,2 Golden Eoqle Willow Ptarmiaan Chiffchaff Pähkinähakki 32 Koskikara 238 Urpiainen 3,3 Spotted White-throoted Common Redpo/ Nutcracker Diooer Harmoalokki 286 Huuhkaja 22 Lapinsirkku 3,3 Herrina Gull Eoale Owl Laoland Lonasour Korppi 239 Kyhmyjoutsen 29 Sirittäjä 3,4 Common Raven MuteSwan Wood Warbler Kuukkeli 2 Jouhisorsa 9 Pensastosku 3,4 SiberianJay Northem Pintail Whinchot Selkälokki 5 Haapana 82 Keltovästäräkki 3,6 Lesser Black- Eurosian Wigeon Yellow Wogtail backedgu/ Merilokki 45 T ukkakoskelo 79 Peukaloinen 3,8 Greot Block- Red-breasted Wren backedgu/ Meraanser 83

6 ta löytää varpuspöllön saalisvarastosta hömötiaista, mutta astetta epätavallisemmaksi havainto muuttuu, kun kyseisellä tiaisella on jalassaan venäläinen rengas. Tällainen saalis löytyi Alavetelistä man-askuussa 2. Buteo buteo Mistä lajeista tulee löytöjä ja mistä ei? Laskeskelimme joillekin lajeille "tapaamisindeksejä" (tapaamisten määrä / rengastusta) liitteen tietojen pohjalta. Otimme ensin aineistosta erilleen lajit, joita on merkitty kaula-, väritai lukurenkain, sillä näistä on kertynyt huimasti enemmän löytöjä kuin pelkillä metallirenkailla merkityistä linnuista (taulukko 2). Tähän ryhmään kuuluvat mm. kaularenkain merkityt metsähanhet ja laulujoutsenet, värirenkain merkityt kotkat ja kurjet sekä muovisin lukurenkain merkityt lokit. Myös useista pelkästään metallirenkailla merkityistä lajeista on tullut runsaasti löytöjä. Tämä saattaa selittyä niihin kohdistuneilla erityistutkimuksilla, joissa etenkin pesiviä emoja on pyydystetty tehokkaasti (esimerkiksi pönttöpöllöt) tai sillä, että näitä lajeja metsästetään tai niitä on joskus metsästetty (vesilinnut, eräät petolinnut). Petolinnuista olemme ottaneet esimerkiksi hiirihaukan, joita on tähän mennessä rengastettu lähes 2 5 ja joista löytöjä on saatu 65. Kuvassa 6 on esitetty kaikki pesäpoikasina rengastetuista hiirihaukoista saadut ulkomaiset löydöt siten, että löytöaika ja myös rengastuskuukausi (kesä-/heinäkuu) on merkitty erilaisin symbolein. Maassamme tiedetään pesivän sekä nimirotuun buteo että rotuun vulpinus kuuluvia "idänhiirihaukkoja" (Forsman 993). Suuremman ja tummemman nimirodun haukkojen arvellaan asustelevan pääasiassa läntisessä ja lounaisessa Suomessa ja talvehtivan Keski- ja Länsi-Euroopassa. Se saapuu reviireilleen jo hyvissä ajoin maaliskuulla ja pesintä alkaa varhain. Niinpä poikasetkin ovat rengastettavissa usein jo kesäkuun alkupuolella. Vulpinus-tyypin pienemmät ja sävyltään ehkä hieman vaaleammat tai punertavammat haukat ovat vallalla muualla Suomessa ja niiden arvellaan talvehtivan Lähi-Idässä ja Afrikassa. Ne saapuvat Suomeen myöhemmin ja myös pesivät myöhemmin; useimmiten poikaset ovat rengastettavissa vasta kesäkuun lopulla - heinä- 84 Löytokuukausi mjoulu-helmikuu AMaalis-toukokuu Kesä-elokuu TSyys-marraskuu Rengastuskuukausi Kesäkuu D Heinäkuu Kuva 6. Suomessa pesäpoikasena rengastetuista hiirihaukoista saadut ulkomaiset löydöt. Löytökuukaudet on eroteltu seuraavin symbolein: neliö = joulu-helmikuu, kärki ylöspäin oleva kolmio = maalis-toukokuu, piste = kesä-elokuu, kärki alaspäin oleva kolmio = syysmarraskuu. Musta symboli = rengastettu kesäkuussa, valkoinen symboli = rengastettu heinäkuussa. Fig. 6. Foreign recoveries of Common Buzzards Buteo buteo ringed as nestlings in Finland. Timing of the recovery is indicated by the following symbols: square= December-February, triangle pointing upwards = March-May, dot = June-August, triangle ponting downwards = September-November. 8/ack symbol = ringed in June, white symbol = ringed in July. kuun alussa. Oletimme, että heinäkuussa rengastettuja ("myöhäisiä" ja siten mahdollisesti vulpinus-lintuja) haukkoja ei kovin paljon löytyisi läntisestä Euroopasta, vaan niiden "kuuluisi" mennä kuta kuinkin suoraan etelään. Tätä kuukausijakoa sotkee kuitenkin se, että näin pelkistetyssä jaottelussa voi olla mukana sekä myöhäisiä nimirodun poikueita että aikaisia vulpinus-poikueita. Näyttää siltä, että Etelä- ja Länsi Suomesta hiirihaukkanuorukaiset lähtevät hyvin kirjavasti kaikkiin ilmansuuntiin lounaan ja kaakon välille. Sitä

7 vastoin maan itäosissa syntyneet linnut näyttävät muuttavan pääosin suoraan etelään tai itäkaakkoon. Hiirihaukkaaineiston tarkempi analyysi vain sellaisilla poikasilla, joiden kuoriutumispäivä on tiedossa (eli poikasten siipi on mitattu rengastushetkellä) voisi tuoda mielenkiintoisia tuloksia. Vesilinnuista otimme esimerkkilajiksi tavin, jonka kaikki ulkomaiset löydöt on esitetty kuvassa 7. Valtaosa taviparoista on teilattu metsästäjien toimesta jossakin päin läntistä Eurooppaa. Talviaikaan meikäläisiä taveja on löydetty laajalta alueelta Brittein saarilta aina Mustanmeren eteläpuolelle saakka. Lentokykyisinä rengastetuista taveista on löytöjä myös melko kaukaa Venäjältä ja entisen Neuvostoliiton alueelta, mutta poikasrengastuksista ei näiltä alueilta ole tullut löytöjä. Kovin vähän löytöjä on saatu - eikä mitenkään yllättäen - monista varpuslinnuista, etenkin hyönteissyöjistä. Tunnusomaisesti tällä listalla on lajeja, joiden pesiviä emoja ei juuri pyydystellä. Kuitenkin esimerkiksi takavuosina erityishuomion kohteena olleen pensastaskun päätyminen tähän kymmenikköön on jossain määrin yllättävää. Ilmeisesti lajin taantumisen myötä pensastaskujen rengastusmäärätkin ovat kääntyneet laskuun 98-luvun tehostetun seurannan ja mielenkiinnon jälkeen (kuva 8). Kirjosieppoja on rengastettu yli 56 yksilöä ja löytöjäkin on kertynyt yli 8 2 (luvuissa ovat mukana myös pesältä pyydetyt emolinnut). Massiivisesta rengastuksesta huolimatta lajin oletetulta talvehtimisalueelta Länsi-Afrikasta on vain kolme löytöä (kuva 9). Muuttomatkan varrelta läntisestä Euroopasta löytöjä sen sijaan on jo huomattavasti enemmän. Tämän tiedon avulla onkin pystytty selvittämään kirjosieppojen kevätmuuton etenemistä ja muuttoreittejä, ja niissä tapahtuneita, mahdollisesti ilmaston lämpenemisestä johtuvia muutoksia (Ahola ym. 24). Liroista on jostakin syystä tullut huomattavasti vähemmän löytöjä kuin muista kahlaajista. Kuva paljastaa myös, että eri paikoilla Etelä- ja Keski-Suomessa (mm. Porin ja Tampereen seudulla ja Siilinjärvellä) rengastetut lirot näyttävät hajaantuneen talvella hyvin laajalle alueelle: läntisimmät löydöt ovat Afrikan länsikolkasta ja itäisimmät Persianlahden rantamilta. Kuvasta näkyy hyvin myös, että pesäpoikasena rengastetuista liroista on löytöjä tullut vain kourallinen. Tämä selittyy sillä, että suurin osa liroista on rengastettu lentokykyi- Anas crecca.ef ~r,~ Jl\;(~ ~ / Å T ' Å Löytökuukausi ( Joulu-helmikuu.A.Maalis-toukokuu ekesä-elokuu..,syys-marraskuu Rengastusikä D Pesäpoikanen Lentokykyinen Kuva 7. Suomessa rengastetuista taveista saadut ulkomaiset löydöt. Löytökuukaudet on eroteltu seuraavin symbolein: neliö = joulu-helmikuu, kärki ylöspäin oleva kolmio = maalis-toukokuu, piste = kesä-elokuu, kärki alaspäin oleva kolmio = syys-marraskuu. Valkoinen symboli = rengastettu pesäpoikasena, musta symboli = rengastettu lentokykyisenä. Fig. 7. Foreign recoveries of Teals Anas crecca ringed in Finland. Timing of the recovery is indicated by the following symbols: square= December-February, triangle pointing upwards = March-May, dot = June-August, triangle ponting downwards = September-November. White symbol = ringed os nestling, black symbol = ringed os fu/-grown '%"'Y"'Y""'C,-,-r'""Y"'--~----., ,----.,----~- co - ' CO ' - CO CO CO ' ' Kuva 8. Pensastaskujen rengastusmäärät Suomessa Pylväiden alaosa kuvaa poikasina ja yläosa täysikasvuisina rengastettujen lintujen määrää. Fig. 8. Annual ringing totals of Whinchats Saxicola rubetra in Finland during Dark grey = nestlings, light grey = fu/-grown. sinä ja sillä, että poikasten kuolleisuus ensimmäisinä elinviikkoina voi olla suurta. Niukkuuslistan kärjessä "komeilee" kuitenkin yksi laji ylitse muiden: pulmunen, josta on saatu tähän mennessä vain kaksi löytöä (ks. myös Haapala & Saurola 22). Vaan eipä taida pulmusten rengastaminenkaan niin helppoa olla. Kiinnitimme huomiota myös muutamaan muuhun lajiin, joista ei ole saatu joko yhtään tai vain yksi tai kaksi löytöä, vaikka niitä on rengastettu vähintään 5 yksilöä. Tällaisia ovat mm. luhtahuitti, tunturikihu, lunni, sepelrastas, idänuunilintu, kuhankeittäjä ( rengastusta eikä yhtään löytöä!) ja pikkusirkku. Lunnisaaliista suurin osa (24) merkittiin tosin jo vuosina 938- l / 85

8 Rengastusvuasi Ficedu/a hypoleuca Tringa g/areo/a Kuva 9. Suomessa rengastetuista kirjosiepoista saadut ulkomaiset löydöt. Löytökuukaudet on eroteltu seuraavin symbolein: neliö = joulu-helmikuu, kärki ylöspäin oleva kolmio = maalis-toukokuu, piste = kesä-elokuu, kärki alaspäin oleva kolmio = sws-marraskuu. Valkoinen symboli = rengastettu pesäpoikasena, musta symboli = rengastettu lentokykyisenä. Fig. 9. Foreign recoveries of Pied Flycatchers Ficedula hypoleuca ringed in Finland. Timing of the recovery is indicated by the following symbols: square= December-February, triangle pointing upwards = March-May, dot = June-August, triangle ponting downwards = September-November. White symbol = ringed os nestling, black symbol = ringed os fu/-grown. 39 Petsamossa, rengastajanaan mitä todennäköisimmin Veikko Salkio (Välikangas & Siivonen 942). Vuoden projektilaji: laulujoutsen BirdLife Suomi on valinnut tämän vuoden teemalajiksi kansallislintumme. Suomessa on vuoden 23 loppuun mennessä rengastettu 5 laulujoutsenta, joista on saatu yhteensä löytöä ( aika rengastuksesta tai edellisestä tapaamisesta vähintään 3 kk tai matka yli km). Suurin osa näistä löydöistä on saatu kaularengastetuista joutsenista: Kuva. Suomessa rengastetuista Ii roisto saadut ulkomaiset löydöt. Löytökuukaudet on eroteltu seuraavin symbolein: neliö = joulu-helmikuu, kärki ylöspäin oleva kolmio = maalis-toukokuu, piste = kesäelokuu, kärki alaspäin oleva kolmio = sws-marraskuu. Valkoinen symboli = rengastettu pesäpoikasena, musta symboli = rengastettu lentokykyisenä. vuosina Suomessa merkittiin yhteensä 62 joutsenta kaularenkain. Suurin osa kaularenkaista on luettu muuttomatkojen varrella keväällä ja syksyllä. Kesä- ja pesimäaikaisia kaularengaslukuja on hyvin niukasti. Nyt projektivuonna olisikin tärkeää tutkia, onko jommallakummalla emolla kaularengas ja jos on, käydä vaikka varta vasten erikseen selvittämässä kyseisen Fig.. Foreign recoveries of Wood Sandpipers Tringa glareola ringed in Finland. Timing of the recovery is indicated by the following symbols: square= December-February, triangle pointing upwards = March May, dot = June-August, triangle ponting downwards = September November. White symbol = ringed as nestling, black symbol = ringed os fu/-grown. Kuva. Suomessa kaularenkain merkittyjen joutsenten rengastuspaikat (N=62). Fig.. Ringing sites of 62 Finnish Whooper Swans Cygnus cygnus marked with neck-collars. Cygnus cygnus "J'~ ( r\ -<: v ) { '7 \ \, / -: <"( " \ J ~ J.. ;,., ~ f /4 t," \ --,,J~. \... J r.. / : rq, v.r '!< ~~ / 86

9 linnun henkilöllisyys. Pienten poikasten aikaan alkukesällä tämä saattaa olla hankalaa, sillä koko perhe voi olla varsin piilotteleva. Pesimäpaikoilta saatu kaularengastieto toisi varmasti uutta valoa lintujen synnyin-, pesäpaikka- ja pariuskollisuudesta. Erityisen tarkasti kannattaa katsoa pesivien joutsenten kaulat niillä seuduilla, joilla joutsenia on eniten kaularengastettu (kuva ). Rengastajat sontaa tonkimassa EU:n aloitteesta ja maa- ja metsätalousministeriön ja Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksen (EELA) toimeenpanemana Suomessa käynnistettiin keväällä 23 kartoitus, jonka tarkoituksena oli selvittää lintuinfluenssan esiintymistä luonnonvaraisissa linnuissa. Hankkeen taustalla oli lintuinfluenssan aiheuttamat mittavat siipikarjakuolemat Länsi-Euroopassa talven aikana. Perimmäisenä kysymyksenä oli selvittää, voivatko luonnonvaraiset linnut levittää tautia esimerkiksi siipikarjatilalta toiselle. Eri puolilla Eurooppaa kerättiin kevään ja kesän aikana ulostenäytteitä analyysejä varten n. 3 linnusta eri maassa. Merkkejä jonkinlaisesta influenssakannasta löydettiin kahdeksasta linnusta, mutta vain yhdellä linnulla oli sama viruskanta, joka oli aiheuttanut kanakuolemia Länsi-Euroopassa. Suomesta kerätyt 35 näytettä osoittautuivat puhtaiksi - voidaan kai sanoa, että onneksi. Talven aikana lintuinfluenssa sai tiedotusvälineissä runsaasti huomiota, sillä taudista pelättiin kehittyvän pian ihmisestä ihmiseen tarttuva muoto. Keväällä 24 tauti näytettiin kuitenkin - vielä toistaiseksi - saadun jollakin tavalla hallintaan. Uhka ei kuitenkaan ole poistunut, ja muun muassa tämän takia muutamat rengastajat tonkivat Suomessakin linnunkakkaa myös kesällä 24. Rengastajat ikääntyvät - vai ikääntyvätkö? Vuoden 23 lopussa Suomessa oli 555 aktiivirengastajaa. Määrä on viime vuodet pysynyt suunnilleen samana, mutta vilkaisu rengastajien ikäjakaumaan (kuva 2) antaa hieman aihetta huoleen, sillä suurin osa rengastajista on tällä hetkellä jo viisikymppisiä (keski-ikä oli vuoden 24 alussa 47 vuotta). Parinkymmenen vuoden sisällä suuri jouk ; 6 's 5, C: (lj Cl:' d 'St 'St 'St 'St N ' N CV) ' CV) ' L() ' i J, J, 6 6 '? 'O CO L() L() 6 N CV) CV) 'St 'St L() L() 'O l Ikäluokka Kuva 2. Suomalaisten rengastajien ikäjakauma vuoden 24 alussa. Fig. 2. Age distribution of Finnish ringers in the beginning of 24. ko rengastajia on siirtymässä "reserviin", mutta onko heidän tilalleen tulossa tarpeeksi uusia kasvoja? Rengastajakunnan ikääntyminen ja uusien rengastajien saaminen mukaan rengastustantereille kirvoitti alkuvuodesta vilkasta keskustelua mm. rengastajien omalla keskustelukanavalla, rengastajaverkossa. Uusia rengastajia siis tarvitaan, ja kenties paras keino niiden saamiseksi lienee, että nykyiset rengastajat alkavat koota ympärilleen rengastajaoppilaita tai muita rengastuksesta kiinnostuneita, joista sitten myöhemmin tulisi uusia rengastajia. Varoituksen sana on kuitenkin paikallaan: kenestäkään ei voi väkipakolla leipoa rengastajaa, sillä rengastus vaatii kuitenkin sen sisäisen palon ja kipinän, kärsivällisyyttä, täsmällisyyttä, huolellisuutta, aikaa... Erittäin miellyttävää on ollut havaita, että naisrengastajien määrä on vuosi vuodelta lisääntynyt. Viime vuoden lopussa heitä oli jo 35, määrä kasvoi vuoden aikana peräti 6 7 %! Nai srengasta jien ikäjakaumakin mielenkiintoinen: 4 % rengastusluvallisista naisista on alle kolmekymppisiä. Naisten esiinmarssi tämän perinjuurin miehisen harrastuksen pariin onkin kerrassaan loistavaa. Toivottavasti sama suuntaus jatkuu myös tulevaisuudessa. Kiitokset Ahkerat ja tunnolliset työtoverimme Heidi Björklund, Päivi Kare, Petteri Lehikoinen, Seppo Niiranen, Pekka Puhjo ja Jarmo Ruoho ansaitsevat lämpimät kiitoksemme. Kiitämme myös lähimpiä esimiehiämme Risto A. Väisästä, OlofBiströmiäjaJuhani Lokkia positiivisesta ja kannustavasta suhtautumisesta myötä- ja vastamäessä. Rengastustoimiston edellinen johtaja, prof. Pertti Saurola on monissa tilanteissa ollut paljon enemmän kuin suureksi avuksi. Rengastustoimiston tietojärjestelmien synnyttämiseen, kehittämiseen ja ylläpitoon ovat osallistuneet Jan Lindström, Heikki Lokki ja Visa Rauste. Heikki Lokki on toiminut esimerkillisesti myös rengastajatoimikunnan puheenjohtajana. Toimikunnan muina tarmokkaina jäseninä ovat ahkeroineet Heikki Arppe, Annika Forsten, Esko Pasanen ja Pekka Pouttu. Pirjo Hätönen, Seppo Holtari ja Rauno Pohja ovat tallentaneet uusia ja vanhoja paperilla olevia rengastustietoja sähköiseen muotoon myöhempää rekisteriin siirtämistä varten. Kiitokset myös heille! Kaikkein suurimmassa kiitollisuuden velassa olemme kuitenkin niille sadoille rengastajille, jotka vapaaehtoisesti, ilman minkäänlaisia korvauksia osallistuivat mittavan aineiston keräämiseen ja toimittivat sen Rengastustoimistoon. Summary: Bird ringing in Finland 23 A total of birds, 77 of which as nestlings and as full-grown individuals, were ringed in Finland during 23 (see Appendix ). These high numbers resulted from extremely efficient ringing of several species: 2 24 Waxwings Bombycilla garrulus, nestlings of Eurasian Kestrels Falco tinnunculus, 5 29 Pygmy Owls Glaucidium passerinum 87

10 and Dunnocks Prunella modularis were ringed, only to mention a few of the new record species. By the end of the year, altogether birds have been ringed in Finland, and of them, almost 82 recoveries have been obtained. The total number of interesting recoveries ( time elapsed from ringing or previous capture more than 3 months, or the distance between the ringing site and site of recovery at!east km) was Barn Swallow Hirundo rustica has been a EURING project species since 997. By the end of 23, altogether bam swallows have been ringed in Finland, 56 2 of which during this specific project. The project has tremendously increased recovery numbers, particularly at breeding sites and on reed beds during autumn migration. In addition, the number of foreign recoveries has doubled during this project, for example those from Africa have increased from 24 to 68. The project will continue during 24. New longevity records were obtained from several species carrying durable aluminium or steel metal rings. These included e.g. the Smew Mergus albellus (6 years), Barnacle Goose Branta leucopsis (5 years and 2 months), Common Guillemot Uria aalge (25 years), Common Gull Larus canus (28 years and 8 months), Little Tern Sterna albifrons (5 years), White-backed Woodpecker Dendrocopos leucotos (5 years), Siberian Jay Perisoreus infaustus (3 years and 2 months) and Spotted Nutcracker Nucifraga caryocatactes (3 years and 3 months). A total of 555 fully volunteer Finnish ringers used their license last year by ringing at!east one bird. There is a slight source of worry that Finnish ringers are ageing, as their mean age in the beginning of 24 was 47 years. Fortunately, women are more and more interested in bird ringing as a hobby, as indicated by the fact that their number increased by 67 % during the last year. For more information on bird ringing in Finland, see Kirjallisuus Ahola, M., Laaksonen, T., Sippola, K., Eeva, T., Rainio, K. & Lehikoinen, E. Variation in climate warming along the migration route uncouples arrival and breeding dates. - Global Change Biology (in press). Björklund, H. & Saurola, P. 24: Petolintuvuosi 23 - paikoittain huippuvuosi. - Linnut-vuosikirja 23: Forsman, D. 993: Suomen haukat ja kotkat. - Kirjapaino Oy West Point, Rauma. Haapala, J. & Saurola, P. 22: 2. - Linnut-vuosikirja 2: 8-9. Ojanen, M. 24 (toim.): Suomen lintuasemat 23. Linnut-vuosikirja 23: Saurola, P. 2: Rengastuksenjuhlavuosi Linnut-vuosikirja 999: Staav, R. 998: Longevity list of birds ringed in Europe. - In Spina, F. (ed.): EURING Newsletter 2: 9-7. Staav, R. 2: Complementary longevity list of birds ringed in Europe. - In Spina, F. (ed.): EURING Newsletter 3: Valkama, J. 23: Varpuspöllöjä ja muita vaeltajia. - Linnut 38 (4): 6. Valkama, J. & Haapala, J. 23: Linnut-vuosikirja 22: 9-7. Välikangas,. & Siivonen, L. 942: Die Vogelberingung in Finnland im Jahre Memoranda Societatis pro Fauna et Flora Fennica 7: Kirjoittajien osoite / Authors' address Rengastustoimisto PL 7 FIN-4 HELSINGIN YLIOPISTO Liite. Suomessa vuonna 23 rengastetut ja löydetyt linnut sekä rengastus- ja löytömäärät Rengastuspaikalla pian rengastuksen jälkeen kontrolloidut yksilöt eivät ole mukana löydöissä (ks. teksti). Appendix. Numbers of birds ringed and recoveries reported in Finland in 23, and toto/ numbers of ringed birds and recoveries (only those in which time elapsed from ringing or previous capture was more than 3 months, or the distance between the ringing site and site of recovery was at /east km) in Finland Species Gavia stellata Gavia aretica Gaviaimmer Gavia adamsii Tachybaptus ruficallis Padiceps cristatus Padiceps grisegena Padiceps auritus Sula bassana Phalacracorax carbo Botaurus stellaris Ardea cinerea Cygnus o/or Cygnus columbianus Cygnus cygnus Anser fabalis Anser brochyrhynchus Anser albifrons Anser erythropus Anser anser Bronta canadensis Bronta /eucopsis Bronta bernicla Tadorna tadorna Aix galericulata Anas penelope Anas strepero Anas crecca Anas platyrhynchos Anas acuta Anas querquedula Anas clypeata Aythya ferina Aythya fu/igula Aythya marila Somateria mol/issima Somateria speetabi/is Palystieta stelleri C/angula hyemalis Melanitta nigro pul/us toto/ FOUND GRAND TOTALS in ringed found Species Me/anitta fusco Bucepha/a clangula Mergus a/bel/us Mergus serrotor Mergus merganser Pernis apivorus Milvus migrans Haliaeetus albicilla Circus aeruginosus Circus cyaneus Circus mocrourus Circus pygargus Accipiter gentilis Accipiter nisus Buteo buteo Buteo lagopus Aquila pomarina Aquila clanga Aquila chrysaetos Pandion haliaetus Falco tinnunculus Falco vespertinus Falco columbarius Falco subbuteo Falco rusticolus Fa/co peregrinus Bonasa bonasia Lagopus lagopus Lagopus mutus Tetroo tetrix Tetrao urogallus Perdix perdix Coturnix coturnix Phasianus colchicus Rallus aquoticus Parzona porzona Parzona porva Parzana pusil/a Crex crex Gallinula ch/oropus RINGED /N 23 fu/- grown RINGED /N 23 FOUND GRAND TOTALS fu/- in pullus grawn tatal 23 ringed found

11 RINGED /N 23 FOUND GRAND TOTALS RINGED /N 23 FOUND GRAND TOTALS fu/- in fu/- in Species pul/us grown toto/ 23 ringed found Species pullus grown toto/ 23 ringed found Fu/ico otro l 95 4 Apus opus Grus grus Alcedo otthis 87 2 Hoemotopus ostrolegus Upupo epops l l 5 l Gloreolo nordmonni l Jynx torquillo Chorodrius dubius Picus canus Chorodrius hioticulo Dryocopus mortius Chorodrius olexondrinus l Dendrocopos mojor Chorodrius morinellus Oendrocopos leucotos Pluviolis opricorio Dendrocopos minor Pluviolis squotorolo l l 62 3 Picoides tridoetylus Vonellus vonellus Melonocorypho bimoculoto l Colidris conutus l Colondrello brochydoetylo 9 Colidris alba 2 3 Golerido cristoto l l Colidris minuto l Lullulo orboreo Colidris temminckii Aloudo orvensis Colidris melonotos 2 Eremophilo olpestris 52 Colidris ferrugineo Riporio riporio Colidris moritimo 74 8 Ptyonoprogne rupestris l Colidris olpino Hirundo rustico Limicolo folcinellus Delichon urbico Tryngites subruficollis l Anthus richordi l l 8 Philomochus pugnox Anthus godlewskii 2 2 Lymnocryptes minimus Anthus compestris 35 Gollinogo gollinogo Anthus hodgsoni 3 Gollinogo media 48 2 Anthus triviolis Scolopox rusticolo Anthus gustovi Limoso limoso Anthus protensis Limoso lopponico 87 5 Anthus cervinus Numenius phoeopus Anthus petrosus Numenius orquoto Motocillo flovo Tringo erythropus Motocillo citreolo 5 l 6 22 Tringo totonus Motocillo cinereo 5 3 Tringo stognotilis 4 Motocillo alba Tringo nebulorio Bombycillo gorrulus Tringo ochropus Cinclus cinclus Tringo gloreolo Troglodytes troglodytes Xenus cinereus Prunello moduloris Actitis hypoleucos Prunello montonello 4 Arenorio interpres 54 l Prunello otroguloris Pholoropus lobotus Prunello colloris Pholoropus fu/icorius 2 Erithocus rubeculo Stercorarius pomarinus 3 Luscinia luscinio Stercororius porositicus 46 9 Luscinio megorhynchos 2 Stercororius longicoudus 63 Luscinia svecica Lorus minutus Torsiger cyonurus 46 Lorus ridibundus Phoenicurus ochruros 88 3 Lorus canus Phoenicurus phoenicurus Lorus fuscus Phoenicurus erythrogoster Lorus orgentotus Soxicolo rubetro Lorus hyperboreus 3 Soxicolo torquoto 35 Larus marinus Oenonthe isobellino Risso tridoetylo 6 Oenonthe oenonthe Sterno cospio Oenonthe pleschonko 3 Sterno hirundo Oenonthe hisponico 2 Sterno porodisoeo Oenonthe deserti 2 Sterno olbifrons Monticolo soxotilis Chlidonios niger Zoothero doumo Uria oolge Turdus torquotus 85 Alea tordo Turdus merulo Cepphus grylle Turdus obscurus 2 Alle olle 6 Turdus ruficollis 2 Froterculo orctico 248 Turdus piloris Columbo livio 2 3 l Turdus philomelos Columbo oenos Turdus iliocus Columbo polumbus Turdus viscivorus Streptopelio decoocto Locustello lonceoloto l 37 l Streptopelio turtur 35 3 Locustello noevio Streptopelio orientolis Locustel/o fluvioti/is Cuculus conorus Locustello luscinioides Cuculus soturotus Acrocepholus poludicolo 2 Tyto alba l Acrocepholus schoenob Bubo bubo Acrocepholus ogricolo 32 Nycteo scondioco 66 8 Acrocepholus dumetorum Surnio ululo Acrocepholus polustris Gloucidium posserinum Acrocepholus scirpoceus Athene noctuo l Acrocepholus orundinoceus Strix oluco Hippolois pollido 2 Strix urolensis Hippolois coligoto Strix nebuloso Hippolois icterino 47 4 Asio otus Sylvia undoto Asio flommeus Sylvia contillons 6 Aegolius funereus Sylvia nono 4 Coprimulgus europoeus Sylvia nisorio

12 RINGED /N 23 FOUND GRAND TOTALS RINGED IN 23 FOUND GRAND TOTALS fu/- in fu/- in Species pullus grown toto/ 23 ringed found Species pu/lus grown toto/ 23 ringed found Sylvia curruca Serinus serinus 6 Sylvia communis Serinus citrine/la Sylvia borin Carduelis ch/oris Sylvia atricapi/la Carduelis carduelis Phyfloscopus trochi/oides Cardue/is spinus Phylloscopus borealis 89 4 Cardue/is cannabina Phyfloscopus proregulus Carduelis f/avirostris Phylloscopus inornatus Carduelis {tammea Phyfloscopus schwarzi 4 Carduelis hornemanni Phyfloscopus fuscatus 3 Loxia leucoptera Phyfloscopus bonelli 2 Loxia curvirostro Phyfloscopus sibi/atrix Loxia pytyopsittacus 55 2 Phylloscopus collybita Carpodacus erythrinus Phylloscopus trochi/us Pinicola enucfeator Regulus regulus Pyrrhu/a pyrrhula Regulus ignicapillus Coccothraustes coccothr Muscicapa striata Zonotrichia albicollis Ficedula parva Calcarius lapponicus Ficedula albico/lis 63 Plectrophenax nivalis Ficedula hypoleuca Emberiza feucocephalos 3 Panurus biarmicus Emberiza citrinefla Aegithalos caudatus Emberiza hortulana Parus palustris 4 Emberiza elegans Parus montanus Emberiza rustica Parus cinctus Emberiza pusilla Parus cristatus Em beriza rutila Parus ater Emberiza aureola Parus caeruleus Emberiza schoenicfus Parus cyanus Miliaria ca/andra 3 Parus major Posserina ciris Sitta europaea Certhia familiaris Risteymät / Hybrids Remiz pendulinus 33 Oriolus oriolus Acrris x Acrdum 4 4 Lanius isabellinus Pasdom x Pasmon 6 2 Lanius coflurio Hirrus x De/urb Lanius minor 3 Hirrus x Riprip 2 Lanius excubitor Fica/b x Fichyp 5 Lanius senator 3 Tetrix x Teturo 3 Lanius nubicus Parmon x Parcin 37 2 Garru/us glandarius Motfla x Motcit Perisoreus infaustus Saxtor x Saxrub 9 Picapica Parmon x Parate 2 Nucifraga caryocatactes Lusfus x Lusmeg Corvus monedufa Denmaj x Denleu Corvus frugi/egus Cirmac x Cirpyg Corvus corone Sylatr x Syfbor Corvus corax Carhor x Carmea 2 Sturnus vulgaris Phopho x Phooch 2 Sturnus roseus Carch/ x Carspi Passer domesticus Parmon x Parcri Passer montanus Riprip x De/urb Fringi/la coelebs Fringi/la montifringilla TOTAL