Kangaslammin jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailu

Transkriptio

1 1 / 1 Varkauden kaupunki Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu VARKAUS LÄHETE Tiedoksi: A147 Pohjois-Savon ELY-keskus ( ) Varkauden kaupunki, sosiaali- ja terv. ltk ympäristönsuojelu ( ) Kangaslammin jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailu Lähetämme ohessa Kangaslammin jätevedenpuhdistamon purkuvesis- tön tarkkailun vuosiraportin 213 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Minna I Kukkonen FL, tutkija Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy

2 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY A 147 VARKAUDEN KAUPUNKI KANGASLAMMIN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUH- DISTAMON PURKUVESISTÖN TARKKAILUN VUO- SIYHTEENVETO 213 JOENSUU MINNA I KUKKONEN

3 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 2 VARKAUDEN KAUPUNKI A 147 Tiivistelmä Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy toteutti Kangaslammin jätevedenpuhdistamon purkuvesistön velvoitetarkkailun vuonna 213. Tarkkailuohjelman mukaisesti vesistönäytteet otettiin lopputalvella ja loppukesällä. Aseman Särkilahti 184 vesimassa oli maaliskuussa hapettimen toiminnasta johtuen lämpötilakerrostumaton. Happitilanne oli hieman edellisvuosia heikompi, mutta viitteitä sisäisestä kuormituksesta ei ollut. Vesi oli tasalaatuista koko vesipatsaassa. Elokuussa vesimassa oli kerrostunut ja alusvedestä oli happi loppunut, mikä aiheutti sisäistä kuormitusta. Päällysveden happitilanne oli myös vain tyydyttävä. Särkilahti luokittui kokonaisravinnepitoisuuksien ja levätuotannon perusteella lievästi reheväksi - reheväksi. Hygieenistä laatua heikentäviä bakteereita esiintyi vähän. Veden laatu oli vuonna 213 edellisvuosien kaltainen. Äimisveden havaintoasemien 1 (259), 2 (26) ja 3 (261) vesi oli maaliskuussa lämpötilakerrostunutta. Alusveden happipitoisuus oli tyydyttävä. Lievää luontaista ravinteiden kerrostumista oli havaittavissa, mutta sisäisesti kuormituksesta tai jätevesivaikutuksesta ei ollut merkkejä. Äimisveden asemien päällysvesi oli hapekasta ja hyvälaatuista kaikilla asemilla. Elokuussa asemien vesi oli vahvasti kerrostunut ja happitilanne oli huono myös vesipatsaan puolivälissä, mutta tavanomaista hieman parempi. Lievää sisäistä kuormitusta ilmeni alusvedessä. Päällysvesi oli samanlaatuista asemien välillä: ravinteiden mukaan karua lievästi rehevää, mutta kesän suotuisien kasvuolosuhteiden johdosta kasviplankton osoitti reheviä olosuhteita. Bakteereita oli vähän ja veden hygieeninen laatu pysyi hyvänä. Merkkejä jätevesivaikutuksesta ei ollut havaittavissa.

4 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 3 1. JOHDANTO Kangaslammin jätevedet siirrettiin lokakuussa 1995 uutta purkuputkea pitkin Äimisveteen. Uuden purkupaikan vaikutusten tarkkailu aloitettiin Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistyksen tammikuussa 1994 laatiman ja Mikkelin vesi- ja ympäristöpiirin kirjeellään 593A273/121 tietyin muutoksin hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti vuonna Puhdistamo sai jatkoluvan toiminnalleen ja jätevesien johtamiseen Pohjois- Savon ympäristökeskuksen antamassa ympäristölupapäätöksessä Dnro PSA-22-Y Lupamääräykset tarkastettiin syksyllä 29 ja uusi päätös, Dnro PSA29-Y , annettiin Lupamääräysten tarkastuksen jälkeen uusi tarkkailuohjelma on lähetetty viranomaisille Nyt raportoidaan Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistyksen laatiman ja päivätyn tarkkailuohjelman mukaiset tulokset vuodelta 213 ja tarkastellaan vesistömuutoksia. 2. SÄÄOLOT 2.1 Säätila Loppuvuoden 212 sekä tarkkailuvuoden 213 sääoloja Pohjois-Savossa on arvioitu Kuopiossa havaittujen ilman lämpötilan ja sademäärien perusteella (kuvat 1 ja 2). Alkuvuosi 213 oli tavanomaista kuivempi, mutta heinäkuu ja loka-, marras- ja joulukuu olivat selvästi normaalia sateisempia. Tiedot ovat Pohjois-Savon ELY-keskuksen sekä Suomen Ympäristökeskuksen vesikatsauksista ja Ilmatieteenlaitoksen ilmastokatsauksista. C Keskilämpötila Kuopiossa verrattuna pitkän ajan keskiarvoon C x X/12 XI/12 XII/12 I/13 II/13 III/13 IV/1 V/13 VI/13 VII/13VIII/13IX/13 X/13 XI/13 XII/13 Kuva 1. Kuopion kuukausittainen keskilämpötila verrattuna pitkän ajan keskiarvoon.

5 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 4 mm/kk Sadanta Kuopiossa verrattuna pitkän ajan keskiarvoon 213 x X/12 XI/12 XII/12 I/13 II/13 III/13 IV/1 V/13 VI/13 VII/13VIII/13IX/13 X/13 XI/13 XII/13 Kuva 2. Kuopion kuukausittainen sademäärä verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Tammikuu alkoi ja päättyi lauhassa säässä, mutta kuukauden aikana oli myös kovia pakkasia. Helmikuun keskilämpötila oli pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna selvästi korkeampi ja sateita tuli noin puolet siitä mitä vuosien keskiarvo Pohjois- Savossa on ollut. Lumen paksuus oli helmikuun lopussa noin puoli metriä. Lumipeite pysyi maaliskuussa lähes samana ja oli kuun lopussa suurimmassa osassa maakuntaa hieman yli puoli metriä. Myös maaliskuu oli vähäsateinen, mutta lämpötilat olivat yleisesti ottaen selvästi normaalia alhaisemmat. Maaliskuu oli alkutalven selvästi kylmin kuukausi Pohjois-Savon alueella ja koko Suomessa. Huhtikuussa keskilämpötila oli Pohjois-Savossa lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Vesisateiden ja lämpimien päivien ansiosta lumipeite hupeni huhtikuun loppupuolella nopeasti. Kuun lopussa lunta oli enää lähinnä suojaisissa notkopaikoissa. Lumien esiintyminen helmi-toukokuussa 213 on esitetty kuvassa 3. Toukokuussa lämpötila nousi tyypilliseen tapaan, ja loppukuu oli poikkeuksellisen lämmin ympäri Pohjois- Savoa. Keskilämpötila ylitettiin noin 4 asteella. Sateita saatiin jonkin verran, mutta vähemmän kuin keskimääräisesti. Lumien sulamisvedet nostivat vesistöjen vedenkorkeuksia. Kuva 3. Lumen esiintyminen helmi-toukokuussa 213.

6 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 5 Kesäkuun alku oli hellemäinen ja jatkui hyvin lämpimänä lähes koko kuukauden. Sateita saatiin vaihtelevasti pitkin kesäkuuta mutta normaalia vähemmän. Kesäkuu oli vuoden 213 lämpimin kuukausi. Heinäkuu alkoi tavanomaisesti, mutta oli kuitenkin keskiarvoltaan hiukan viileämpi. Viikko 29 oli kesän viilein ja keskilämpötila jäi alle 15 asteen. Itä-Suomessa oli sateista ja paikoin tuli ukkosmyrskyjäkin. Sademäärä Kuopiossa oli pitkän ajan keskiarvoon nähden jopa yli 1,5-kertainen. Elokuu oli lämpötilaltaan vaihteleva, mutta keskiarvoltaan hiukan normaalia lämpimämpi. Sateita tuli selvästi pitkän ajan keskiarvoa vähemmän. Syyskuun alku oli lämpötiloiltaan pitkän ajan keskiarvoa vastaava, vain kolmannella viikolla oli viime vuosia selvästi lämpimämpää. Sateita saatiin tasaisesti koko kuukauden ajan. Lokakuun alkoi tavanomaista viileämpänä mutta muuttui nopeasti hiukan tavanomaista lämpimämmäksi. Sademäärät olivat hiukan normaalia runsaammat. Lokakuussa oli yleisesti yöpakkasia. Savo-Karjalan alueelle satoi ensilumi. Lumi suli kuitenkin muutaman päivän sisällä pois. Marraskuu oli lämpötiloiltaan selvästi normaalia lämpimämpi. Lunta satoi paikallisesti, mutta runsaiden vesisateiden ja lämpimän sään vuoksi lumi ei pysynyt maassa pitkään. Joulukuu alkoi samanlaisessa säässä, jota oli ollut koko marraskuun. Lämpötila oli selvästi normaalia korkeampi ja vesi- ja räntäsateita saatiin yleisesti. Lumen esiintyminen marras-joulukuussa vuonna 213 on esitetty kuvassa 4. Kuva 4. Lumen esiintyminen marras-joulukuussa Virtaamat ja vesivarat Tammikuussa useimpien suurten järvien vedenpinnat olivat ajankohtaan nähden korkealla. Toukokuun lopussa saavutettiin tulvahuiput ja tulvakorkeudet jäivät odotusten mukaisesti vuotta 212 pienemmiksi. Syksyllä vedenpinnat olivat laskusuunnassa vähäisten syysateiden vuoksi. Lokakuun lopussa vedenpinnat lähtivät taas nousuun lokakuun sateiden johdosta. Kasvu jatkui koko loppuvuoden. Lumen paksuus oli Pohjois-Savossa keskimääräisellä tasolla alkuvuonna. Paikalliset vaihtelut olivat kuitenkin suuria. loppuvuodesta 213 lunta tuli paikoitellen lokakuussa, mutta se suli pois nopeasti. Marras-joulukuussa lunta kävi maassa muutaman kerran, mutta myös se suli pois nopeasti lämpimän ilman ja vesisateiden johdosta. Kallaveden vedenpinta oli huhtikuussa 1 cm pitkäaikaista keskiarvoa pienempi eli pinnan nousun alkaminen oli hieman myöhässä. Vedenpinnat lähtivät nopeasti nousuun heti huhtikuun lopussa ja toukokuun alussa. Toukokuun lopussa tulvahuippu oli jo saavutettu ja vedenpinta oli jo laskenut siitä muutaman sentin. Syyskuussa veden-

7 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 6 pinta laski ja oli keskiarvoa muutaman sentin alempana. Sateet nostivat vedenpinnat loka-joulukuussa jopa yli 4 cm pitkäaikaista keskiarvoa korkeammalle. Onki- ja Porovedellä vedenpinnat ohittivat alimman taitepisteensä huhtikuussa. Virtaamat alkoivat selvästi kasvaa huhtikuun aikana. Vedenpinnan kasvu jatkui toukokuulle mutta huippukorkeudet jäivät vuotta 212 pienemmäksi. Haukiveden pinnankorkeus oli alkuvuonna lähellä ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa, kunnes se huhtikuussa kääntyi kasvuun. Toukokuun lopussa vedenpinta oli noussut 1 cm matalimmasta tasostaan ja nousu pysähtyi. Kesäkuussa Haukiveden pinta oli yli 2 cm keskimääräistä ylempänä. Syksyllä Haukiveden pinnankorkeus kääntyi laskuun ja oli lokakuussa jo keskimääräistä alempana. Nilsiän reitillä vedenkorkeudet olivat keskimääräisen arvon tuntumilla lähes koko vuoden. Vedenkorkeudet nousivat keväällä ja pysyivät normaaleissa lukemissa koko kesän. Loppuvuodesta vedenpinnat nousivat ja juoksutuksia jouduttiin tekemään paljon. Rautalammin reitin järvistä Pielaveden ja Iisveden pinnat lähtivät nopeaan nousuun huhtikuun lopussa ja nousivat parissa viikossa noin 4 cm. Toukokuun lopussa tulvahuippu oli jo saavutettu ja pinnan korkeudet olivat lähteneet laskuun. Kesäkuussa Rautalammin reitin järvet olivat laskeneet jo alle keskimääräisen tason. Kesän aikana pinnat kuitenkin nousivat ja olivat syyskuussa hiukan tavanomaista korkeammalla. Syys-lokakuun vaihteessa pinnat kuitenkin laskivat alle keskimääräisen tason. Pohjavesien pinnat olivat alkuvuonna pitkäaikaisvertailussa normaalilla tasolla ja pinnat laskivat vuodenajalle tyypilliseen tapaan. Pohjavedet nousivat huhti-toukokuussa lumien sulamisen myötä ja jo toukokuun loppupuolella pohjavedenpinta oli yleisesti kääntynyt laskuun. Kesän ja syksyn aikana pohjavedenpinnat olivat hiukan normaalia alempana ja syyskuussa pintojen tasot olivat vuotta 212 alempana. Loppuvuodesta pohjavesien pintojen taso nousi selvästi vesisateista ja lumien sulamisen johdosta. Pohjois-Savon järvien jäät olivat alkuvuoden normaaleissa paksuuksissa. Virallisesti kallaveden jäät sulivat 5.5., kun Säyneensalon ja matkustajasataman välinen alue vapautui jäästä. Jäät sulivat monin paikoin huhti- toukokuun vaihteessa. Jäänlähdön ajankohta oli melko tavanomainen. Loppuvuonna Pohjois-Savon järvet jäätyivät marras-joulukuussa, mutta hyvin lauhan alkutalven johdosta jäät sulivat paikoitellen kokonaan ja paikoitellen olivat hyvin ohuita.

8 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 7 3. VESISTÖN KUORMITUS Vuoden 213 Kangaslammin jätevedenpuhdistamon vesistökuormitus esitetään kuvassa 5. Kuormitus oli edellisvuoden tasoinen ja lupaehtojen mukainen. BOD7-ATU, lähtevä vesi KOKONAISFOSFORI, lähtevä vesi kg/d,8 Vuosi, kg/d Jakso 1,mg/l Lupaehto, mg/l Jakso 2,mg/l mg/l 16,7 Vuosi, kg/d Jakso 1,mg/l Lupaehto, mg/l Jakso 2,mg/l kg/d mg/l 1,4,7 14,6 1,2,6,5,4,3, ,5,4,3,2 1,8,6,4,1 2,1,2 kg/d KOKONAISTYPPI, lähtevä vesi Vuosi, kg/d Jakso 1,mg/l Jakso 2, mg/l mg/l kg/d NH4-TYPPI, lähtevä vesi Vuosi, kg/d Jakso 1, mg/l Jakso 2, mg/l mg/l 3 6 2,5 5 2, ,5 3 1, ,5 1,5 1 Kuva 5. Kangaslammen jätevedenpuhdistamon vesistökuormitus VESISTÖTUTKIMUKSET 4.1 Näytteiden otto, analysointi ja tulostus Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy toteutti näytteenoton tarkkailuohjelman mukaisesti lopputalvella ja loppukesällä. Varkaudessa vesistöalueella sijaitsevat havaintopaikat näkyvät kuvassa 6. Kaikki näytteet tutkittiin yhtiön laboratoriossa akkreditoiduin menetelmin ja tulokset kommentteineen toimitettiin heti niiden valmistuttua asianosaisille. Määritystulokset on esitetty taulukoissa 1-4 ja liitteessä 1.

9 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 8 maanmittauslaitos lupa nro 123/MML/12 Kuva 6. Näytteenottopaikkojen ja puhdistamon purkuputken pään sijainti. 4.2 Vesistön tila Maaliskuussa 213 ei ollut havaittavissa merkkejä jätevesivaikutuksesta havainto-asemilla. Aseman Särkilahti 184 vesimassa oli hapettimen toiminnasta johtuen lämpökerrostumaton. Happitilanne pinnasta pohjaan oli edellisvuosia hieman heikompi, mutta happea riitti alusvedessä (kuva 7). Eroja pinnan ja pohjan läheisen veden laadussa ei ilmennyt. Kokonaisravinnepitoisuudet luokittivat veden lievästi reheväksi. Vesi oli lievästi hapanta ja sähkönjohtavuus oli luonnontilaisen vesistöveden tasolla. Hygieenistä veden laatua heikentäviä bakteereita ei esiintynyt. Äimisveden päällysveden laatu oli asemien 1 (259), 2 (26) ja 3 (261) välillä samanlaatuista. Päällysveden happitilanne oli erinomainen ja ph-arvo lähes neutraali. Sähkönjohtokyky oli luonnontilaisella tasolla. Kokonaisfosforipitoisuuden perusteella vesialue luokittui karuksi. Kokonaistyppipitoisuus oli Äimisveden asemilla keskimääräinen. Hygieenistä laatua heikentäviä bakteereita ei tavattu ja veden hygieeninen laatu oli kaikilla asemilla moitteeton.

10 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 9 Maaliskuussa Äimisveden kaikilla havaintoasemilla 1 (259), 2 (26) ja 3 (261) vesi oli selvästi lämpökerrostunut. Alusveden happipitoisuus oli tyydyttävä. Pohjan läheisyyteen oli luontaisesti kerrostunut hieman ravinnepitoisempaa vettä. Sisäisestä kuormituksesta tai jätevesivaikutuksesta ei ollut merkkejä. Happi mg/l Särkil. ÄIMIS1 ÄIMIS2 ÄIMIS Kuva 7. Havaintoasemien alusveden happipitoisuus maaliskuun ja elokuun havaintokerroilla 213. Äimisveden havaintoasemilla ei ollut elokuun havaintokerran tuloksissa havaittavissa jätevesivaikutuksia. Aseman Särkilahti 184 vesimassa oli elokuun havaintokerralla lämpötilakerrostunut ja alusveden lämpötila oli aiempia mittauksia alhaisempi. Happi oli loppunut pohjan läheisestä vesikerroksesta kokonaan ja alusveden ravinnepitoisuudet ja sähkönjohtavuus olivat kohonneet. Erityisesti typpipitoisuus oli korkea (kuva 8). Päällysvedenhappipitoisuus oli välttävä. Särkilahti luokittui kokonaisravinnepitoisuuksien ja levätuotantoa kuvaavan klorofylli-apitoisuuden (kuva 9) perusteella rehevän ja erittäin rehevän rajamaille. Vesi oli lievästi hapanta ja pintaveden sähkönjohtavuus oli luonnontilaisen vesistöveden tasolla. Hygieenistä laatua heikentäviä bakteereita esiintyi jonkin verran. Äimisveden päällysveden laatu ei poikennut paljonkaan asemien Äimisvesi 1 (259), 2 (26) ja 3 (261) välillä. Päällysveden happitilanne oli hyvä ja ph-arvo neutraali. Sähkönjohtokyky oli luonnontilaisella tasolla. Kokonaisravinnepitoisuudet kuvastivat karua - lievästi rehevää vettä. Sen sijaan klorofylli-apitoisuudet olivat lämpimän kesän ja suotuisten olosuhteiden takia tavanomaista korkeammalla ja ilmensivät rehevää vedenlaatua. Hygieenistä laatua heikentäviä bakteerien määrä oli alhainen ja veden hygieeninen laatu Äimisveden asemilla oli hyvä. Äimisveden havaintoasemilla Äimisvesi 1 (259), 2 (26) ja 3 (261) vesipatsas oli vahvasti lämpökerrostunut. Pohjan läheinen happitilanne oli selvästi jo 1 metrin syvyydessä heikentynyt, mutta kaikilla asemilla tavanomaista hieman parempi, erityisesti asemalla 3. Alusveteen oli kerrostunut hieman ravinne- ja elektrolyyttipitoisempaa vettä. Tilanne johtunee hyvin lievästä sisäisestä kuormituksesta ja aineiden luontaisesta kertymisestä pohjaan. Veden laatu oli Äimisvedellä parempi kuin Särkilahdessa.

11 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 1 Kokonaistyppi µg/l Kokonaisfosfori µg/l pinta pohja pinta pohja Särkil. ÄIMIS1 ÄIMIS2 ÄIMIS3 Särkil. ÄIMIS1 ÄIMIS2 ÄIMIS3 Kuva 8. Havaintoasemien 213 elokuinen kokonaistyppi- ja fosforipitoisuus pinta (1m) ja pohja (pohja -1 m) näytteissä. Paikka: 147/1; näyte: -2 Klorof.-a Paikka: 147/ÄIMIS1; näyte: -2 Klorof.-a µg/l Maks. Mediaani Keskiarvo Min. µg/l Maks. Mediaani Keskiarvo Min Paikka: 147/ÄIMIS2; näyte: -2 Klorof.-a Paikka: 147/ÄIMIS3; näyte: -2 Klorof.-a µg/l Maks. Mediaani Keskiarvo Min. µg/l 11 1,5 1 9,5 9 8,5 8 7,5 7 6,5 6 5,5 Maks. Mediaani Keskiarvo Min Kuva 9 Klorofylli-a-pitoisuudet havaintoasemilla vuosina Syvyys Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Kok. N Kok. P E. kokit E. coli Pvm m oc mg/l Kyll % ms/m µg/l µg/l kpl/1ml pmy/1 ml µg/l ,2 9,8 67 6,1 4, ,6 1 9,9 7 6,1 4, ,3 56 6,4 4, ,9 1,4 6,2 5, Taulukko 1. Havaintoaseman Särkilahti 1 veden laatu vuoden 213 havaintokerroilla. Klorof.- a

12 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 11 ÄIMIS1 Syvyys Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Kok. N Kok. P E. kokit E. coli Pvm m oc mg/l Kyll % ms/m µg/l µg/l kpl/1ml pmy/1 ml µg/l ,2 13,3 92 6,6 4, ,2 9, ,6 2,4 7,8 57 6,2 4, ,6 7,7 84 6,9 3, < ,4 4, ,5 5,8 3,5 28 6,3 4, Taulukko 2. Havaintoaseman Äimisvesi 1 veden laatu vuoden 213 havaintokerroilla. Klorof.- a Taulukko 3. Havaintoaseman Äimisvesi 2 veden laatu vuoden 213 havaintokerroilla. ÄIMIS2 Syvyys Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Kok. N Kok. P E. kokit E. coli Klorof.-a Pvm m oc mg/l Kyll % ms/m µg/l µg/l kpl/1ml pmy/1 ml µg/l ,2 12,7 87 6, ,4 9, ,8 3 8,3 62 6,3 4, ,4 7, , < ,4 2, ,2 5,8 3,3 26 6,3 4, Pvm Syvyys Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Kok. N Kok. P E. kokit E. coli pmy/1 ÄIMIS3 m oc mg/l Kyll % ms/m µg/l µg/l kpl/1ml ml ,2 12,5 86 6,6 3, , , ,3 4, ,6 7, , < ,6 4, ,2 6,2 3,5 28 6,3 4, Taulukko 4. Havaintoaseman Äimisvesi 3 veden laatu vuoden 213 havaintokerroilla. Klorof.- a µg/l SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Minna I Kukkonen, FL

13 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 1/2 Kangaslammin jv-puhdistamon purkuvesistön tarkk. (147) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Kok. N Kok. P E.kokit, a E. kokit Klorof.-a E. coli oc mg/l Kyll % ms/m µg/l µg/l kpl/1ml kpl/1ml µg/l pmy/1 ml / 1 Äimisvesi Särkilahti 184 Kok.syv. 4,6 m; Näk.syv. 1,2 m; Jää 4 cm; Lumi 1 cm; Klo 11:3; Näytt.ottaja Jukka Hartikainen; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; 1,2 9,8 67 6,1 4, ,6 1, 9,9 7 6,1 4, / ÄIMIS1 Äimisvesi 259 Kok.syv. 19,6 m; Näk.syv. 1,3 m; Jää 4 cm; Lumi 1 cm; Klo 1:3; Näytt.ottaja Jukka Hartikainen; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; 1,2 13,3 92 6,6 4, ,2 9, ,6 2,4 7,8 57 6,2 4, / ÄIMIS2 Äimisvesi 26 Kok.syv. 19,8 m; Näk.syv. 1,3 m; Jää 4 cm; Klo 11:; Näytt.ottaja Jukka Hartikainen; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; 1,2 12,7 87 6,6 4, ,4 9, ,8 3, 8,3 62 6,3 4, / ÄIMIS3 Äimisvesi 261 Kok.syv. 18, m; Näk.syv. 1,3 m; Jää 4 cm; Lumi 1 cm; Klo 1:45; Näytt.ottaja Jukka Hartikainen; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; 1,2 12,5 86 6,6 3, ,4 1, , 2,8 6, 44 6,3 4, / 1 Äimisvesi Särkilahti 184 Kok.syv. 4,9 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 11:3; Näytt.ottaja Jukka Hartikainen; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. ast.; 1 18, 5,3 56 6,4 4, ,9 1,4, 6,2 5, / ÄIMIS1 Äimisvesi 259 Kok.syv. 19,5 m; Näk.syv. 2, m; Klo 1:3; Näytt.ottaja Jukka Hartikainen; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. ast.; 1 19,6 7,7 84 6,9 3, <5 < ,4 4, ,5 5,8 3,5 28 6,3 4, / ÄIMIS2 Äimisvesi 26 Kok.syv. 19,2 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja Jukka Hartikainen; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. ast.; 1 19,4 7,6 83 7, 3, <5 < ,4 2, ,2 5,8 3,3 26 6,3 4, / ÄIMIS3 Äimisvesi 261 Kok.syv. 18,2 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 11:3; Näytt.ottaja Jukka Hartikainen; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. ast.; 1 19,6 7,5 82 7, 3, <5 < ,6 4, ,2 6,2 3,5 28 6,3 4, Akkreditoitu testauslaboratorio T47

14 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 2/2 MERKINTÖJEN SELITYKSIÄ HAVAINTOPAIKAT 147 / 1 = Äimisvesi Särkilahti 184 (E) 147 / ÄIMIS1 = Äimisvesi 259 (E) 147 / ÄIMIS2 = Äimisvesi 26 (E) 147 / ÄIMIS3 = Äimisvesi 261 (E) MÄÄRITYKSET Kok.syv. = Kokonaissyvyys (m) Näk.syv. = Näkösyvyys (m) Ilm.lt. = Ilman lämpötila (ast-c) Pilv. = Pilvisyys (-8) Tuulnop. = Tuulen nopeus (m/s) Tuulsuunt. = Tuulen suunta (ast.) Jää = Jään paksuus (cm) Lumi = Lumen paksuus (cm) Lämpöti = Lämpötila Happi = SFS-EN ( ) Happi% = Kyllästys%, laskennallinen suure ph = SFS 321 ( ), muunneltu Sähkönj. = SFS-EN (1994),korj. 25oC, mittaus huon.lämpöt. Kok. N = Sisäinen FIA-menetelmä, modif. SFS-EN ISO (31198) Kok. P = Sisäinen FIA-menet. (peruste kumottu SFS EN 1189, ) E.kokit, a = SFS-EN ISO (6.11.2), alustavat E. kokit = SFS-EN ISO (6.11.2), varmistetut Klorof.-a = SFS 5772 ( ) E. coli = Sis. MPN-menetelmä, Colilert Quantitray MUITA MERKINTÖJÄ P = määritys kesken, E = tulos hylätty, < = pienempi kuin,> = suurempi kuin, ~ = noin. Akkreditoitu testauslaboratorio T47