Lähetämme oheisena Nurmijoen reitin vesistötarkkailun vuosiyhteenvedon

Transkriptio

1 Savon Voima Oy A Juha Räsänen PL KUOPIO Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Lähetämme oheisena Nurmijoen reitin vesistötarkkailun vuosiyhteenvedon SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Minna I. Kukkonen tutkija, FL Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy

2 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY A SAVON VOIMA OY NURMIJOEN REITIN VESISTÖTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 2015 Joensuu Minna I. Kukkonen

3 Nurmijoen reitin vesistötarkkailun vuosiyhteenveto TIIVISTELMÄ Savo-Karjalan Ympäristötutkimus toteutti vuonna 2015 Nurmijoenreitin vesistötarkkailun ohjelman mukaisesti maaliskuun ja elokuun näytteenotoilla. Järvissä ei ollut selviä merkkejä säännöstelystä havaittavissa. Vesistöjen ravinnepitoisuudet olivat yleisesti tavanomaista matalammalla tasolla. Syvänteiden alusvesissä riitti happea, paikoin tavanomaista paremmin. Kiintoainetta ei päällysvedessä ollut ja alusvedessä vain vähän. Kesällä kokonaisfosforipitoisuudet olivat matalia viitaten karuun - lievästi rehevään veteen. Levätuotanto viittasi rehevään edellisvuosien tapaan. Ylimmissä järvialtaissa, Laakajärvessä ja Kiltuanjärvessä, sekä Nurmijoen Koirakoskessa veden happamuus on laskenut viime vuosina ja alkaliniteetti eli järvien kyky vastustaa happamuutta on heikentynyt. Tilanne oli edellisvuosien kaltainen vuonna Talvivaaran kaivoksen vaikutus näkyi talvella korkeana sulfaatti- ja natriumpitoisuutena varsinkin alusvedessä sekä sähkönjohtavuutena erityisesti Laakajärvessä. Kesällä pitoisuudet olivat matalampia. Arvot olivat laskeneet viime vuodesta. Sälevän havaintopaikalla 8A alusveden happitilanne oli heikentynyt, kuten muinakin vuosina. Talvella syvänteen typpipitoisuus oli korkea. Aseman 012 alusveden happitilanne oli välttävä ja alusveteen oli kertynyt havaintohetkillä vain hieman väkevämpää vettä. Molempien asemien happitilanne oli kesällä hieman tavanomaista parempi. Veden happamuus oli matalampi ja alkaliniteetti korkeampi kuin yläpuolisissa järvialtaissa, mutta näilläkin asemilla on puskurikyvyn heikkenemistä havaittavissa. Sälevän veden kokonaisfosforipitoisuus viittasi lievästi rehevään ja levätuotanto rehevään veteen. Yleisesti Nurmijoen reitin vesi oli tummaa, hapanta, humuspitoista ja lievästi rehevää kaikilla havaintopisteillä vuonna 2015 kuten aiempinakin vuosina. Kiintoainepitoisuudet olivat alhaisia. Talvivaaran kaivoksen vaikutus näkyy Laakajärven ja Kiltuanjärven sulfaattipitoisuuksissa sekä sähkönjohtavuudessa. Vuoden 2016 tulosten vuosiyhteenvedossa tarkastellaan vedenlaadun muutoksia pidemmältä aikaväliltä. 2

4 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY A SAVON VOIMA OY 1. JOHDANTO Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy on tehnyt Savon Voima Oy:n tilauksesta Nurmijoen reitin veden laadun tarkkailua vuodesta Tarkkailu perustuu Itä-Suomen vesioikeuden päätöksiin n:o 2/Va I/85 ja n:o 49/Va I/ Aiemmin tarkkailua tehtiin Vesiensuojeluyhdistyksen Nurmijoen reitille laatiman tarkkailuohjelman mukaisesti, jonka Kuopion vesi- ja ympäristöpiiri hyväksyi päivätyllä kirjeellään n:o 2555/500 VYH 1986 eräin lisäyksin. Savo- Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry laati uuden tarkkailuohjelman ja Pohjois- Savon ympäristökeskus hyväksyi sen kirjeellään 0600 Y Vesistötarkkailussa seurataan säännöstelyn vaikutuksia veden laatuun. 2. SÄÄOLOT 2.1 Säätila Loppuvuoden 2014 sekä tarkkailuvuoden 2015 sääoloja Pohjois-Savossa on arvioitu Kuopiossa havaittujen ilman lämpötilan ja sademäärien perusteella (kuvat 1 ja 2). Vuosi oli pääosin keskiarvoja sateisempi, vain helmi-, elo- ja lokakuussa sademäärä jäi alle keskiarvon. Tiedot ovat Pohjois-Savon ELY-keskuksen sekä Suomen Ympäristökeskuksen vesikatsauksista ja Ilmatieteenlaitoksen ilmastokatsauksista. Kuva 1. Kuopion kuukausittainen keskilämpötila verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. 3

5 Nurmijoen reitin vesistötarkkailun vuosiyhteenveto Kuva 2. Kuopion kuukausittainen sademäärä verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Tammikuussa lämpötila vaihteli nopeasti hyvin kylmästä aina nollakeliin. Helmikuun keskilämpötila oli pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna selvästi korkeampi. Lumipeite pieneni jo useana päivänä, kun lämpötila oli plussan puolella. Maaliskuussa päivät olivat lämpimiä ja öisin lämpötila laski kuitenkin pakkasen puolelle. Lumipeite alkoi hiljalleen sulaa. Huhtikuussakin keskilämpötila oli Pohjois-Savossa pitkän ajan keskiarvoa hieman korkeampi. Loputkin lumet sulivat huhtikuun aikana ja sateita tuli hieman keskimääräistä enemmän. Lumien esiintyminen tammi-huhtikuussa 2015 on esitetty kuvassa 3. Toukokuussa lämpötila oli keskimäärin pitkän ajan keskiarvon lähettyvillä, sateita tuli hieman keskiarvoa enemmän. Kuva 3. Lumen esiintyminen tammi-huhtikuussa

6 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Kesäkuu alkoi keskiarvoja viileämmällä säällä. Sateita tuli melko tasaisesti koko alkukuun ajan, paikallisesti sateet saattoivat olla rankkojakin. Kovat tuulet katkoivat paikoin puita ja aiheuttivat Itä-Suomessa jonkun verran sähkökatkoja. Heinäkuu oli hieman keskiarvoja viileämpi ja sateisempi. Elokuu alkoi heinäkuun tapaan keskiarvoja viileämpänä, mutta puolen välin kieppeillä sää hieman lämpeni. Sateita ja ukkosia esiintyi paikallisesti, mutta keskimääräistä hieman vähemmän. Syyskuun alku oli keskimääräisen lämpötilojen mukainen mutta kuun edetessä lämpötilat pysyivät korkeina ja lämpötilat olivat normaaliin nähden korkeammat. Sademäärä oli lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Lokakuussa Valio-myrsky aiheutti Itä-Suomen alueella paikoin jopa muutaman päivän sähkökatkoja. Lämpötila kävi lokakuun alusta keskiarvoja matalammalla ja ensimmäiset yöpakkaset saapuivat. Kuun puolta väliä kohti lämpeni jälleen pikkuhiljaa. Sademäärä oli noin puolet keskimääräisestä. Marraskuun loppupuolella lumi kävi jo maassa, mutta se suli miltei heti pois. Kuukausi oli keskimääräistä lämpimämpi ja hieman sateisempi. Joulukuussa lunta satoi jo muutamaan kerran, mutta ne sulivat jälleen sateiden myötä. Vuoden vaihteessa suuressa osassa Pohjois-Savoa oli vain muutama sentti lunta. Joulukuu oli keskimääräistä lämpimämpi ja sateisempi. Lumen esiintyminen marras-joulukuussa vuonna 2015 on esitetty kuvassa 4. Kuva 4. Lumen esiintyminen marras-joulukuussa Virtaamat ja vesivarat Tammikuussa useimpien suurten järvien vedenpinnat olivat ajankohtaan nähden hieman korkeammalla. Alkuvuoden aikana pinnat monin paikoin hieman nousivat ja tulvahuiput saavutettiin toukokuun puolen välin jälkeen. Kesän aikana pinnat olivat pääosin laskusuunnassa, mutta marras-joulukuun sateet jälleen nostivat vedenpintoja. Lumimäärä kasvoi vielä tammikuussa, mutta helmi-maaliskuun aikana lumipeite lähinnä pieneni. Lumet sulivat suurimmilta osin huhtikuussa. Loppuvuodesta lunta kävi maassa muutamaan otteeseen marras-joulukuussa, mutta pysyvät lumet tulivat Pohjois-Savoon vuoden vaihteen paikkeilla. 5

7 Nurmijoen reitin vesistötarkkailun vuosiyhteenveto Kallaveden vedenpinta oli tammi-maaliskuussa cm pitkäaikaista keskiarvoa korkeammalla, maaliskuun puolessa välissä jouduttiin aloittamaan lisäjuoksutukset, jotta pinta ei pääse nousemaan liikaa. Huhtikuussa vedenpinta jatkoi edelleen nousuaan ja juoksutuksen jouduttiin aloittamaan myös Konnuksen syväväyläkanavasta. Juoksutuksia jatkettiin edelleen toukokuussa ja tulvahuippu oli tasolla NN+ 82,27m. Kesäkuun puolen välin paikkeilla lisäjuoksutukset voitiin vihdoin lopettaa. Heinäkuulla pinta saatiin laskuun taas lisäjuoksutuksilla joita jatkettiin elokuulle saakka. Syyskuun alussa vedenpinta oli edelleen keskiarvoja korkeammalla, mutta kuitenkin laskusuunnassa. Marraskuussa pinnat kääntyivät jälleen nousuun ja lisäjuoksutukset aloitettiin joulukuussa. Vuoden vaihteessa Kallaveden vedenpinta on Itkonniemen asteikolla NN+ 82,03 m, mikä on 47 cm ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa korkeampi lukema. Onki- ja Porovedellä vedenpinnat olivat alkuvuonna korkealla ja juoksutukset runsaita. Touko-kesäkuun vaihteessa juoksutuksia vähennettiin, kunnes kesäkuun runsaat sateet jälleen lisäsivät niiden tarvetta. Syys-joulukuulla vedenpinta pidettiin tavoitetasolla juoksutuksia säätelemällä. Haukiveden pinnankorkeus oli vuodenvaihteessa hieman keskiarvoa matalammalla. Pinta nousi koko alkuvuoden keskimääräistä reilusti korkeammalle. Nousu taittui vasta heinäkuussa ja kääntyi elokuussa laskuun. Joulukuussa runsaat sateet nostivat jälleen vedenpintaa. Nilsiän reitillä tilanne oli samankaltainen kuin muillakin vesistöillä. Rautalammin reitillä vedenpinnat olivat hieman noususuunnassa, huhtikuussa nousua tapahtui enemmän. Tulvahuiput saavutettiin , jonka jälkeen pinnat kääntyivät jälleen laskuun. Sateet nostivat pintoja paikoin loppukesällä ja alkusyksystä, mutta pääosin lasku jatkoi joulukuulle saakka, jolloin sateet jälleen nostivat pintoja. Pohjavesien pinnat olivat alkuvuonna keskiarvokorkeuksissa. Touko-heinäkuussa pohjavesivarastot olivat täynnä. Syyskuun alussa pohjavedenpinnat olivat cm korkeammalla pitkän ajanjakson keskimääräisiä arvoja. Syys-lokakuulla pinnat olivat laskusuunnassa, mutta pysyttelivät kuitenkin tavanomaista korkeammalla. Marraskuussa tasot kääntyivät jälleen nousuun ja vesivarastot täyttyivät aina joulukuun loppuun saakka. Pohjois-Savon järvien jäät olivat alkuvuoden normaaleissa paksuuksissa. Jäät sulivat monin paikoin huhtikuun loppupuolella. Loppuvuonna Pohjois-Savon järvet jäätyivät pysyvästi joulukuussa, suurimmilla selillä vasta vuoden viimeisinä päivinä. 3. VESISTÖTUTKIMUKSET 3.1 Näytteidenotto, analysointi ja tulostus 3.2 Laakajärvi Näytteet otettiin tutkimusohjelman mukaisesti talvella ja loppukesällä sekä analysoitiin yhtiön laboratoriossa Kuopiossa akreditoiduin menetelmin. Tulokset lähetettiin asianosaisille kummankin tutkimuskerran jälkeen. Talvella Laakajärven syvänneasemalla happitilanne oli edellisvuosia parempi. Alusveden ainepitoisuudet olivat päällysveden tasoisia, sulfaattia ja natriumia lukuun otta- 6

8 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy matta, joiden pitoisuus alusvedessä ja 5 metrin syvyydessä olivat korkeita, mutta viimevuotisia pitoisuuksia selvästi matalampia. Suolapitoiset vedet nostivat myös elektrolyyttipitoisuutta mittaavan sähkönjohtavuuden arvoja. Korkeisiin pitoisuuksiin vaikuttaa Talvivaaran kaivos. Laakajärven päällysvedessä happea riitti hyvin. Vesi oli Laakajärvelle tyypillisesti erittäin hapanta, väriltään tummaa. Vedessä oli tavanomaista enemmän humusta, mikä näkyi kohonneessa COD Mn-pitoisuudessa sekä veden väriluvussa. Veden alkaliniteetti eli kyky vastustaa happamoitumista oli edellisvuosien tapaan heikko, mutta edellisvuotta hieman parempi. Ravinnepitoisuudet olivat matalia ja kuvastivat karua vettä. Päällysveden sulfaattipitoisuus, sähkönjohtavuus sekä natriumpitoisuus olivat luonnonvesien tasolla. Loppukesästä Nurmijoen Laakajärven syvänneaseman vesipatsas oli näytteenottohetkellä lämpötilakerrostunut. Happipitoisuus oli matala. Happipitoisuus on laskenut syvissä vesikerroksissa viime vuosina (kuva 5) ja hyvin lievää ainesten kertymistä alusveteen oli havaittavissa kesällä Muutoin Laakajärven vesi oli hapanta, väriltään tummaa ja humuspitoista. Veden alkaliniteetti eli kyky vastustaa happamoitumista oli edellisvuosien tapaan heikko. Ravinnepitoisuudet olivat lähinnä karun veden tasolla ja varsinkin kokonaisfosforipitoisuus oli alempi kuin keskimäärin edellisvuosina loppukesällä. Veden sulfaattipitoisuus sekä sähkönjohtavuus olivat lievästi koholla kuvastaen yläpuolisen Talvivaaran kaivoksen vaikutusta. Sulfaattipitoisuus (28 mg/l) oli laskenut edellisvuodesta (51 mg/l). Levätuotanto viittasi rehevään veteen. Paikka: 1077/2; näyte: 22 Happi% Kyll % Maks. Mediaani Keskiarvo Min Kuva 5. Laakajärven alusveden happikyllästeisyys vuosina elokuussa. 7

9 Nurmijoen reitin vesistötarkkailun vuosiyhteenveto Taulukko 1. Vuoden 2015 vedenlaatutulokset Laakajärvestä. Pvm Syvyys Lämpöti Happi Happi% ph Alkalinitkönj. Säh- Väri K-aine Kok. N Kok. P COD Mn Natrium Sulf. Klorof.-a m oc mg/l Kyll % mmol/ ms/m mg/l Pt mg/l µg/l µg/l mg/l O2 mg/l mg/l µg/l ,7 10,4 72 5,5 0,031 l 3,6 200 < ,8 6,8 5 2,9 9, ,9 7,5 56 5,3 0, < ,1 6, ,4 4,6 34 5,6 0, < ,5 3,5 4,3 32 5,6 0, < ,2 8,5 89 6,2 0,037 8,2 120 < , , ,9 8,4 86 5,8 0,027 8,2 120 < , ,8 8, ,7 8,3 86 5,7 0,028 8,2 120 < , ,2 4,7 44 5,9 0,07 8,2 170 < , , Kiltuanjärvi Talvella Kiltuanjärven syvänteen happitilanne oli heikentynyt, mutta oli kokonaisuutena samaa tasoa Laakajärven kanssa. Alusveteen oli tiivistynyt päällysvettä hieman ravinteikkaampaa ja tummempaa vettä, mutta pitoisuudet olivat tavanomaista matalampia. Laakajärven tavoin alusveteen oli kerrostunut sulfaattia ja natriumia, mutta pitoisuudet jäivät Laakajärveä matalammiksi; pitoisuudet olivat kuitenkin päällysvettä korkeammat myös viiden metrin syvyydessä. Päällysvedessä ravinnepitoisuudet olivat samaa tasoa kuin Laakajärvessä, tavanomaista matalampia. Veden humuspitoisuus ja väriluku olivat tavanomaisella tasolla. Kiintoainesta vedessä ei ollut. Alkaliniteetti eli veden puskurikyky oli Laakajärven tasoa. Talvivaaran juoksutuksen vaikutukset olivat Laakajärven tavoin lievempiä verrattuna viime vuoteen Loppukesästä Kiltuajärven syvänteessä vesi oli edelleen lämpötilakerrostunut, mutta happitilanne säilyi tyydyttävänä välivedessä ja pohjan lähellä. Syvänteen säilyminen hapellisena esti sisäisen kuormituksen syntymisen. Päällysvedessä ravinnepitoisuudet olivat Laakajärven tasoa ja vesi oli niukkaravinteista. Veden humuspitoisuus ja väriluku olivat keskimääräisellä tasolla ja ph matala. Talvivaaran kaivoksen vaikutukset olivat lievempiä kuin Laakajärvessä, mutta edelleen jossakin määrin havaittavissa. Levätuotanto päällysvedessä oli lievästi matalampi tasoinen kuin Laakajärvessä. 8

10 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Taulukko 2. Kiltuanjärven vedenlaatu vuoden 2015 havaintokerroilla. Pvm Syvyys Lämpöti Happi Happi% ph Alkalinit. Sähkönj. Väri K-aine Kok. N Kok. P COD Mn Natrium Sulf. Klorof.-a m oc mg/l Kyll % mmol/l ms/m mg/l Pt mg/l µg/l µg/l mg/l O2 mg/l mg/l µg/l ,4 11,7 81 5,5 0,03 5,5 160 < ,1 8,9 5 1, ,8 11,6 83 5,6 0,024 9,9 100 < , ,1 10, ,2 10,1 73 5,5 0, < , ,6 8,2 60 5,5 0, < , ,4 3 4,8 36 5,7 0, < , ,3 8,6 89 5,7 0,027 6,7 130 < , ,8 8,1 84 6,7 3, ,1 7,1 71 5,7 0,029 6,6 130 < , , ,8 3, ,1 64 5,6 0,03 6,8 150 < , ,4 7,2 61 5,5 0,033 6,9 160 < , ,1 8,4 6,9 59 5,6 0,035 6,9 170 < , ,6 8,3 3.4 Nurmijoki Talvella Nurmijoen Koirakoskessa happitilanne oli erinomainen. ph ja alkaliniteetti olivat edelleen matalia, samalla tasolla Kiltuanjärven päällysveden kanssa. Vesi oli humuspitoista, mutta kiintoainesta vedessä ei esiintynyt. Kokonaisfosforipitoisuus kuvasti karua vettä. Loppukesällä Nurmijoen Koirakoskessa oli hyvä. ph ja alkaliniteetti olivat Kiltuanjärven päällysvettä matalammat. Vesi oli humuspitoista. Kiintoainepitoisuus oli lievästi koholla. Kokonais-fosforipitoisuus kuvasti lievästi rehevää vettä. Taulukko 3. Nurmijoen Koirakosken vedenlaatu vuoden 2015 havaintokerroilla. Pvm Syvyys Lämpöti Happi Happi% ph Alkalinit. Väriluku K-aine Kok. N Kok. P COD-Mn m oc mg/l Kyll % mmol/l mg/l Pt mg/l µg/l µg/l mg/l O ,5 0,2 12,5 86 5,7 0, < , ,4 0, , Sälevä Talvella Sälevässä happitilanne oli tavanomaista parempi havaintopaikalla 012 ja tavanomainen, jonkin verran heikentynyt havaintopaikalla 8A. Sälevä 8A:lla heikentynyt happitilanne oli havaittavissa myös viiden metrin syvyydessä. Typpipitoisuus oli selvästi 9

11 Nurmijoen reitin vesistötarkkailun vuosiyhteenveto korkea aseman 8A alusvedessä ja fosfori lievästi aseman 012 alusvedessä. Muutoin päällys- ja alusveden laadussa ei ollut suuria eroja. Päällysveden väriluku ja COD-Mn-arvo olivat tavanomaisella tasolla. Rehevyys oli lähes samaa tasoa asemien välillä. Alkaliniteetti ja ph olivat varsinkin asemalla 8A hieman korkeampia kuin yläpuolisissa järvialtaissa, viime vuotisia arvoja hieman parempia. Loppukesästä Sälevän happitilanne oli heikentynyt molemmilla näytepaikoilla, mutta tilanne oli hieman tavanomaista parempi. Asemalla Sälevä 8A happi oli matala myös viiden metrin syvyydessä. Happitilanteen heikentyminen kohotti ravinnepitoisuuksia pohjan lähellä, mutta aiempia vuosia lievemmin. Päällysvedessä happea riitti hyvin. Veden ph oli Kiltuanjärveä hieman korkeampi. Alkaliniteetti oli tavanomaisesti matala, välttävän ja tyydyttävän rajamailla, yläpuolisia järviä korkeampi. Veden rehevyystaso oli asemilla samantasoista. Levätuotanto oli yläpuolisia järviä runsaampaa. Päällysvedessä oli lievästi tavanomaista enemmän kiintoainetta. Taulukko 4. Sälevän havaintoaseman 012 vedenlaatu vuoden 2015 havaintokerroilla. Pvm Syvyys Lämpöti Happi Happi% ph Alkalinit. Väriluku K-aine Kok. N Kok. P COD-Mn Klorof.-a m oc mg/l Kyll % mmol/l mg/l Pt mg/l µg/l µg/l mg/l O2 µg/l ,2 12,2 84 5,8 0, < ,5 11, ,4 75 5,7 0, < ,2 8, ,7 2,6 6,7 49 5,7 0, , ,2 8,9 96 6,1 0, , ,6 8, ,2 6,3 63 5,8 0, < ,8 6, ,6 5,3 45 5,7 0, , ,5 15 Taulukko 5. Sälevän havaintoaseman 8A vedenlaatu vuoden 2015 havaintokerroilla. Pvm Syvyys Lämpöti Happi Happi% ph Alkalinit. Väri K-aine Kok. N Kok. P COD Mn Klorof.-a m oc mg/l Kyll % mmol/l mg/l Pt mg/l µg/l µg/l mg/l O2 µg/l ,1 9,6 67 5,9 0, < ,2 4,6 34 5,9 0,1 110 < ,8 3,5 3, , , , ,5 8,8 96 6,2 0, , ,4 2,8 27 5,8 0, , ,7 10,8 1,4 12 5,8 0, , ,

12 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 3.6 Itäkoski Talvella Itäkoskessa veden laatu oli lähellä Sälevän päällysveden tasoa, alkaliniteetti oli hieman matalampi ja ravinteiden pitoisuus matalampi. Kiintoainetta ei ollut (taulukko 6). Loppukesästä Itäkoskessa veden laatu oli samaa tasoa kuin Sälevän päällysvesi. Taulukko 6. Itäkosken vedenlaatu vuoden 2015 havaintokerroilla. Pvm Syvyys Lämpöti Happi Happi% ph Alkalinit. Väriluku K-aine Kok. N Kok. P COD-Mn m oc mg/l Kyll % mmol/l mg/l Pt mg/l µg/l µg/l mg/l O ,6 11,3 79 5,7 0, < ,1 8, , , SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Minna I Kukkonen, FL 11