Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen vesitarkkailujen

Transkriptio

1 1 / 1 Endomines Oy E 5127 Pampalontie HATTU Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen vesitarkkailujen vuosiyhteenvedon 215 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tuomas Puranen MMM, limnologi Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy

2 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY E 5127 ENDOMINES OY ENDOMINES OY:N RÄMEPURON KAIVOKSEN VESITARKKAILUJEN YHTEENVETO 215 KUOPIO TUOMAS PURANEN

3 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 2 1. YLEISTÄ 4 2. SÄÄOLOT Säätila Virtaamat ja vesivarat 9 3. TARKKAILUN TOTEUTUS TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU JÄTEVESITARKKAILU Joulukuu helmikuu Maaliskuu - toukokuu Kesäkuu - elokuu Syyskuu - marraskuu PINTAVESITARKKAILU Rämepuro 53 ja Ilajanjoki 1, 43 ja Ilajanjärvi 2 ja 3 2 sivu 4.3 POHJAVESITARKKAILU 23 LIITTEET

4 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy TIIVISTELMÄ Rämepuron kaivoksen tarkkailuohjelman mukainen seuranta aloitettiin kesäkuussa 214. Tässä yhteenvedossa on käsitelty tarkkailutuloksia ajanjaksolta joulukuu marraskuu 215. Jätevesitarkkailussa (JV1) arseenin, nikkelin, kiintoaineen, sulfaatin ja kokonaistypen neljännesvuosikeskiarvot olivat muuten lupaehtojen mukaisia, mutta nikkelin pitoisuus oli yhdellä neljänneksellä (maaliskuu - toukokuu 215) lupaehtoa suurempi (k.a 631 µg/l). Myös veden ph-arvot (4,4-5,) poikkesivat lupaehdosta muutamalla yksittäisellä havaintokerralla huhti-, touko- ja kesäkuussa. Rämepuron asemien veden laatu 53 ja 2 oli pääosin hyvin samankaltainen. Louhosvesien vaikutus oli havaittavissa lähinnä liukoisen nikkelin ja sulfaatin pitoisuuksien sekä sähkönjohtavuuden nousuna asemalla 2 vertailuasemaan nähden. Nikkelimaksimi havaittiin huhtikuussa asemalta 53. Nikkelin pitoisuudet ylittivät myös asemalla 2 ympäristölaatunormitason muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Lyijyn, kadmiumin, arseenin ja elohopean pitoisuudet olivat yleisesti alle määritysrajan tai pieniä. Vertailuasemalla 53 arseenin pitoisuus oli elokuussa hieman koholla (11 µg/l) ja myös louhoksen alapuolista asemaa suurempi. Ilajanjoen asemien happitilanne oli yleensä tyydyttävä - välttävä, elokuussa aseman 43 happitilanne oli heikko. Happitilanne oli elokuussa selvästi heikentynyt myös vertailuasemalla 1, joten happitilanteen heikkeneminen ei viittaa selvästi louhosvesien vaikutukseen. Veden ph-arvot osoittivat vähintään lievää happamuutta. Humusleimaisuus oli voimakas ja kokonaisfosforin pitoisuudet vaihtelivat rehevästä vedestä ylirehevään veteen. Sähkönjohtavuusarvot osoittivat yleensä melko niukkaa suolojen vaikutusta. Asemien vedessä oli runsaasti rautaa. Raskasmetalleista liukoisen nikkelin pitoisuudessa oli havaittavissa lievää nousua louhoksen alapuolisilla asemilla 43 ja 7 vertailuasemaan 1 nähden. Nikkelin pitoisuudet olivat kuitenkin Ilajanjoessa pintaveden ympäristölaatunormin mukaiset. Elokuussa arseenia todettiin hieman kohonneita pitoisuuksia kaikilta asemilta (13-17 µg/l), maksimipitoisuus havaittiin asemalta 43. Arseenipitoisuuksien nousu on todennäköisesti alueelle luontaista. Louhokselta Rämepuroon johdettavan veden (asema JV1) arseenipitoisuus oli elokuussakin pieni. Ilajanjärven syvänneasemalla (asema 2) happitilanne heikkeni alusvedessä selvästi helmikuussa tammikuuhun verrattuna. Päällysvedessä happitilanne oli vähintään tyydyttävä molemmilla havaintoasemilla. Ravinteiden pitoisuudet olivat Ilajanjoen suualueella selvästi asemaa 2 suuremmat. Rämepuron louhosvesien selvää vaikutusta ei Ilajanjärvessä ollut näytteenottohetkillä muuten selvästi havaittavissa, mutta mahdolliseen kuormitusvaikutukseen saattaa viitata Ilajajoen tavoin liukoisen nikkelipitoisuuden lievä nousu asemalla 3. Liukoisen nikkelin pitoisuudet olivat Iljanjärvessä kuitenkin ympäristölaatunormitasoa pienemmät. Toukokuussa Ilajanjärvessä syvänneasemalla (asema 2) lämpötilakerrostuneisuus oli vasta lievää, Sivu 2 / 25

5 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy happitilanne oli hyvä koko vesirungossa. Veden laatu oli muutenkin hyvin tasalaatuinen pinnasta pohjaan. Särkilahden asemalla 3 happitilanne oli myös hyvä. Sähkönjohtavuusarvot osoittivat vähäistä elektrolyyttien määrää. Raskasmetallien pitoisuudet olivat pieniä. Rämepuron louhosvesien selvää vaikutusta ei Ilajanjärvessä ollut näytteenottohetkellä selvästi havaittavissa. Elokuussa Ilajanjärven syvänneasemalla lämpötilakerrostuneisuus oli enää lievää, happitilanne oli alusvedessäkin hyvä. Veden laatu oli muutenkin aseman 2 vesirungossa hyvin tasalaatuinen. Sähkönjohtavuus- ja sameusarvot sekä kiintoaineen pitoisuudet olivat asemilla pieniä. Levämäärää kuvaavat klorofylli-a:n pitoisuudet olivat fosforin tavoin rehevän veden tasoa. Raskasmetallien pitoisuudet olivat pieniä tai alle määritysrajan. Rämepuron louhosvesien selvää vaikutusta ei Ilajanjärvessä ollut näytteenottohetkellä selvästi havaittavissa. Lokakuussa Ilajanjärvessä syvänneasemalla lämpötilakerrostuneisuutta ei ollut täyskierron jälkeen havaittavissa, happitilanne oli hyvä koko vesirungossa. Särkilahden asemalla 3 happitilanne oli myös hyvä. Kiintoaineen pitoisuudet ja sameusarvot olivat asemilla pieniä. Raskasmetallien pitoisuudet olivat pieniä. Rämepuron louhosvesien selvää vaikutusta ei Ilajanjärvessä ollut näytteenottohetkillä selvästi havaittavissa. Pohjaeläintarkkailun mukaan Ilajanjärven syvänneasema oli pohjaeläimistön perusteella huonossa tilassa. Matalammalla näyteasemalla pohjaeläimistö oli kohtalainen, ja jonkin verran havaittiin keskimääräisen pohjan lajistoa. Suppea lajisto ja rehevän pohjan pohjaeläimet syvänteessä voivat viitata huonoihin happioloihin ja/tai vesistön täyskiertojen vajaaksi jäämiseen. Pohjaeläinraportti löytyy kokonaisuudessaan tämän raportin liitteestä. Pohjavesiputket PV1, PVP5 ja PVP6 sijaitsevat sivukivialueen vieressä, muut putket tausta-alueilla. Putkien (PVP1 - PVP6) happitilanne oli putkea PV1 lukuun ottamatta heikko, hapettomuutta esiintyi putkissa PVP3, PVP5 ja PVP6. Hapettomuus ja heikko happitilanne näkyi putkissa voimakkaana liukoisen raudan nousuna. Veden ph-arvot olivat happaman puolella (ph-arvot 3,9-6,8), selvästi happaminta vesi oli putkessa PVP2. Sulfaatin pitoisuudet olivat muuten pieniä, putkesta PVP2 todettiin hieman kohonneita pitoisuuksia sulfaattia. Sulfaatin tavoin myös sähkönjohtavuus osoitti suolojen vaikutusta selvimmin putkessa PVP2. Putkesta PVP2 havaittiin muita putkia selvästi enemmän liukoista nikkeliä (54-61 µg/l). Nikkelin pitoisuus ylitti esimerkiksi juomaveden laatuvaatimustason ja pohjaveden ympäristölaatunormitason selvästi. Putken PVP2 voimakas happamuus lisää todennäköisesti nikkelin liukoisuutta. Putkessa PVP1 liukoisen nikkelin pitoisuus (11 µg/l) ylitti myös niukasti pohjaveden ympäristölaatunormitason. Arseenia todettiin marraskuussa putkista PVP2 ja PVP3 juomaveden laatuvaatimustasoa ja pohjaveden ympäristölaatunormitasoa enemmän, muuten arseenin pitoisuudet olivat putkissa pieniä. Nikkelin ja sulfaatin pitoisuudet olivat putkessa PVP2 selvästi edellisvuotta suuremmat, muuten veden laatu oli putkissa PVP1 - PVP4 lähellä edellisvuotta. Putki PVP2 sijaitsee tausta-alueella. Putket PVP5 ja PVP6 asennettiin toukokuussa 215. Sivu 3 / 25

6 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 1. YLEISTÄ Rämepuron kaivosalue sijaitsee Ilomantsissa, noin 4 km Hattuvaaran kylästä etelään, tien 522 (Hatuntie) itäpuolella. Kaivosalueen ympäristö on pääosin metsätalousaluetta. Rämepuron kaivosalueelta vedet johdetaan Rämepuron kautta Ilajanjokeen ja edelleen Ilajanjärveen. Virtausmatka kaivospiiriltä Ilajanjokeen on noin 85 m ja Ilajanjärveen noin 16,6 km. Ilajanjärven alapuolinen Ruukinpohjanjoki laskee noin 1,5 km Ilajanjärven alapuolella Venäjän puolelle. Kaivosalue sijaitsee Vuoksen vesistöalueeseen kuuluvan Koitajoen valuma-alueella ja tarkemmin Ilajanjärven alueella (4.933). Ilajanjoen valuma-alue on joen laskiessa Ilajanjärveen noin 9 km 2. Ilajanjoen lisäksi Ilajanjärveen laskee lounaasta Suojoki, jonka valuma-alueen pinta-ala on 63,2 km 2. Ilajanjärven luusuaan rajattuna järven valuma-alue on noin 2 km 2. Rämepuron valuma-alueen pinta-ala on noin 17 km 2. Rämepuron uoma kulki nykyisen avolouhoksen kohdalta, minkä vuoksi puron uoma on siirretty vuonna 213. Uuden uoman mitoitusvirtaamana on käytetty 22 l/s, mikä vastaa arvioitua Rämepuron kokonaisvirtaamaa. Rämepuron kaivosalueella ylimpänä maakerroksena on,3 1,7 m paksuinen turvekerros, jonka alla pohjamaassa on lajittuneita hiekka- ja sorakerroksia sekä karkearakeisia hiekka- ja soramoreenikerroksia. Rämepuron kaivosalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Kaivosaluetta lähin pohjavesialue sijaitsee noin 4 km hankealueesta luoteeseen (Likolamminkangas, , II-luokan pohjavesialue). Pohjaveden pinta on avolouhosalueella lähellä maanpintaa turvekerroksessa. Kaivoksen toiminta käsittää malmikiven louhinnan avolouhoksessa, malmilouheen välivarastoinnin maanpinnalla läjitysalueella, sivukivien ja poistettavien pintamaiden läjityksen läjitysalueilla, malmin kuljetuksen kaivosalueelta yhtiön Pampalon rikastamolle murskattavaksi ja rikastettavaksi, tarvittaessa tehtävän kiviainesten rikotuksen ja murskauksen kaivosalueella sekä kaivostoiminnassa muodostuvien ylijäämävesien johtamisen käsittelyn jälkeen vesistöön. Kaivoksella tarvittava porausvesi otetaan rakennettavasta porakaivosta tai kaivokseen kertyvistä vesistä. Vettä käytetään myös mm. koneiden ja laitteiden pesuun. Avolouhokseen kertyy vesiä suorasta sadannasta sekä vuotovesiä louhosalueen maa- ja kallioperästä. Kaivosvedet keräillään kaivokseen rakennettaville pumppaamoille, joista vedet pumpataan maan pinnalle. Käsittelyä vaativat vedet pumpataan selkeytysaltaille käsiteltäviksi ennen ympäristöön johtamista. Myös läjitysalueilla muodostuvat valumaja suotovedet sekä muut kaivoksen toiminta-alueiden vedet kootaan ja johdetaan käsiteltäväksi selkeytysaltailla ennen ympäristöön johtamista. Vesienkäsittelyaltaista vedet johdetaan avo-ojaa pitkin Rämepuroon, josta vedet virtaavat edelleen Ilajanjoen kautta Ilajanjärveen. Rämepuron kaivoksella on Itä-Suomen aluehallintoviraston myöntämä ympäristö- ja vesitalouslupa (nro 36/214/). Sivu 4 / 25

7 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Lisäksi Vaasan hallinto-oikeus antoi päätöksen (nro 15/327/2) , päätöksessä annettiin lupamääräykset mm. kokonaistypelle ja sulfaatille. Tarkkailua tehdään Endomines Oy:n laatiman ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Ympäristöluvan mukaan vesienkäsittelyjärjestelmästä juoksutettavan veden ph-arvon on oltava välillä 5,4-9,5. Vesienkäsittelyaltaalta vesistöön juoksutettavan veden osalta on saavutettava seuraavat virtaamapainotteiset aineiden pitoisuuksia ja määriä koskevat vaatimukset neljännesvuosikeskiarvona: - Arseenin pitoisuus enintään 5 µg/l - Nikkelin pitoisuus enintään 5 µg/l - Kiintoaineen pitoisuus enintään 3 mg/l ja määrä enintään 1 tonnia vuodessa - Kokonaistypen pitoisuus enintään 25 mg/l (Vaasan hallinto-oikeus päätös nro 15/32/2) - Sulfaattipitoisuus enintään 1 mg/l (Vaasan hallinto-oikeus päätös nro 15/32/2) 2. SÄÄOLOT 2.1 Säätila Tarkkailuvuoden 215 sääoloja Pohjois-Karjalassa on arvioitu Joensuussa ja Lieksan Lampelassa havaittujen ilman lämpötilan ja sademäärien perusteella (kuvat 1-4). Vuoden 215 talvi oli selvästi normaalia lämpimämpi, mutta kesä oli koleampi ja sateisempi kuin vuosien keskiarvo. Syksy oli myös normaalia lämpimämpi ja vähäsateisempi. Sateisin kuukausi oli sekä Lieksassa ja Joensuussa kesäkuu. Tiedot ovat Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen vesikatsauksista ja Ilmatieteenlaitoksen ilmastokatsauksista. Sivu 5 / 25

8 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Kuva 1. Joensuun kuukausittainen keskilämpötila vuonna 215 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Kuva 2. Joensuun kuukausittainen sademäärä vuonna 215 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Sivu 6 / 25

9 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Kuva 3. Lieksan Lampelan kuukausittainen keskilämpötila vuonna 215 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Kuva 4. Lieksan Lampelan kuukausittainen sademäärä vuonna 215 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Pohjois-Karjalan maakunnassa satoi tammikuun aikana noin 61 mm, kun tavallisesti tammikuussa sataa 43 mm. Kuukauden lopussa lunta oli reilu 5 cm, mikä vastaa tavanomaista määrää. Tammikuun lopussa lumen vesiarvo (mm) eli lumikuorma (kg/m 2 ) vaihteli maakunnassa kg/m 2, kun se tavallisesti on 11 kg/m 2. Helmikuun sademäärä oli Pohjois-Karjalassa lähellä pitkän ajan keskimääräistä Sivu 7 / 25

10 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy arvoa. Suurimmassa osassa maakuntaa lumen paksuus oli helmikuun lopussa alle 5 cm. Maaliskuun sademäärä oli Pohjois-Karjalan maakunnassa 45 mm, kun tavallisesti sataa 32 mm. Kuukauden päättyessä lunta oli maakunnassa lähes 4 cm. Maaliskuu oli poikkeuksellisen lauha. Huhtikuu oli sateinen Pohjois-Karjalassa ja sateita tuli noin 2-kertainen määrä normaaliin verrattuna. Lumien esiintyminen lokakuussa toukokuussa 215 on esitetty kuvassa 5. Toukokuussa satoi Pohjois-Karjalassa tänä vuonna hieman normaalia vähemmän. Ympäristöhallinnon mittauspisteissä Kontiolahdella, Koitajoella ja Jänisjoella toukokuun keskimääräinen sademäärä oli 39 mm, kun se normaalisti on 43 mm. Kuva 5. Lumen esiintyminen lokakuusta 214-toukokuuhun 215. Kesäkuu oli Pohjois-Karjalassa vuonna 215,5 1,5 C tavanomaista viileämpi keskilämpötilan ollessa noin 12 13,5 C. Virallinen helleraja saavutettiin Pohjois- Karjalassa vain kuun toiseksi viimeisenä päivänä. Kesäkuun sadannassa oli kesälle tyypillisten kuurosateiden vuoksi alueellisia eroja. Keskimääräinen sademäärä oli noin 6 mm, joka on noin 9 % pitkänajan keskiarvosta. Heinäkuun keskilämpötila oli maan itä- ja pohjoisosissa harvinaisen viileä, eli näin viileä heinäkuu toistuu siellä keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Sivu 8 / 25

11 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Heinäkuun keskimääräinen sademäärä oli Pohjois-Karjalan alueella 18 mm, kun tavallisesti sataa 76 mm. Elokuu oli Pohjois-Karjalassa kesän lämpimin kuukausi, vaikka hellerajaa ei ylitettykään. Elokuun sademäärä oli lähellä normaalia tai sen alle 1 25 %. Syyskuun sademäärä oli Pohjois-Karjalassa tänä vuonna kolmanneksen tavanomaista pienempi ja lämpötila oli normaalia lämpimämpi pari astetta. Lokakuussa kertyi auringonpaistetta tavanomaista enemmän koko maassa. Monin paikoin aurinko paistoi enemmän kuin keskimäärin syyskuussa. Lokakuun keskilämpötila Pohjois-Karjalassa ei poikennut tavanomaisesta. Lokakuun sademäärä oli Pohjois-Karjalassa kolmanneksen normaalia pienempi. Marraskuun keskilämpötila oli Ilmatieteen laitoksen mukaan koko maassa tavanomaista korkeampi. Marraskuun sademäärä vaihteli Pohjois-Karjalassa tänä vuonna tavanomaisen molemmin puolin. Kuun puoliväliin asti sateet tulivat vetenä, mutta sen jälkeen pääasiassa lumena aivan kuun viime päiviin asti, jolloin sateet muuttuivat jälleen vetisiksi. Joulukuun keskilämpötilan poikkeama tavanomaisesta oli suurimmillaan maan itäosissa, missä oli paikoin yli 6 astetta keskimääräistä lauhempaa. Kuukauden alkupuolisko oli harvinaisen leuto. Joulukuun lopulle sattui kylmä sääjakso, jolloin Pohjois-Karjalan maakunnan suuret järvet jäätyivät kokonaan. Kuukauden sädemäärä vaihteli mm, kun tavallisesti joulukuussa sataa 51 mm. Kuvassa 6 on esitetty lumitilanne loka-joulukuussa 215. Kuva 6. Lumen esiintyminen loka-joulukuussa Virtaamat ja vesivarat Kuluneena vuonna Pohjois-Karjalassa satoi melko normaalisti. Sateisimmat kuukaudet olivat koko Pohjois-Karjalassa tammi-, huhti- ja kesäkuu, jolloin molemmissa mittauspisteissä satoi normaalia enemmän. Vähiten normaaliin verrattuna satoi molemmissa mittauspiteissä syys-lokakuussa. Kokonaisvuosisadanta oli Pohjois-Karjalan alueella vaihteleva ja sateet keskittyivät tietyille kuukausille. Järvien vedenpinnat kääntyivät yleisesti ottaen laskusuuntaan tammikuun aikana. Poikkeuksena Orivesi-Pyhäselkä, jonka vedenkorkeus kohosi 5 cm tammikuun Sivu 9 / 25

12 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy aikana. Järvien vedenkorkeudet olivat helmikuun viimeisenä päivänä lähellä ajankohdan tyypillisiä tasoja. Pielisen vedenkorkeus oli 8 cm ja Ruunaan 7 cm tavanomaista korkeampi. Maaliskuun lopussa järvien vedenkorkeudet olivat yleisesti tavanomaista ylempänä muutamasta sentistä kahteen kymmeneen senttiin. Maakunnan järvien vedenpinnat olivat toukokuun lopussa yleisesti ottaen huomattavasti keskimääräistä ylempänä. Pielinen oli 48 cm, Ruunaa 36 cm ja Kajoonjärvi 9 cm ajankohdan normaalitasoa ylempänä. Orivesi-Pyhäselkä oli Arvinsalmen asteikolla mitaten 38 cm yli tavanomaisen. Lähes kaikkien järvien vedenkorkeudet olivat kesäkuun viimeisenä päivänä keskitason yläpuolella. Sama tilanne jatkui myös heinä-elokuussa. Syyskuun päättyessä Pielisen vedenkorkeus oli 8 cm ja Orivesi-Pyhäselän Arvinsalmen asteikolla mitattuna 33 cm ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa ylempänä. Kajoonjärvi ja Ruunaa olivat lähellä ajankohdan tyypillisiä lukemia. Viinijärvi sen sijaan oli 1 cm normaalin alapuolella. Lokakuun aikana Orivesi- Pyhäselän vedenpinta laski Arvinsalmen asteikon mukaan 19 cm. Laskusta huolimatta Orivesi-Pyhäselän vedenkorkeus oli 2 cm ajankohdan keskiarvoa ylempänä. Pielisen vedenkorkeus oli lokakuun lopussa 4 cm, Ruunaan 9 cm ja Viinijärven 14 cm ajankohdan keskiarvoa alempana. Sama tilanne jatkui myös marraskuussa. Järvien vedenpinnat nousivat yleisesti ottaen joulukuun aikana. Tammikuussa suurten jokien virtaamat olivat lähes tavanomaiset. Pienempien jokien virtaamat vaihtelivat keskimääräisen molemmin puolin. Lieksan- ja Koitajoessa virtasi vettä helmikuussa kymmenisen prosenttia normaalia enemmän ja Pielisjoessa lähes normaalin verran. Pienempien jokien virtaamat vaihtelivat lähes normaalista, esim. Jänisjoki ja Puntarikoski, puolitoistakertaiseen kuten esim. Saramojoella. Pielis- ja Koitajoessa vettä virtasi maaliskuussa lähes normaalisti. Lieksanjoen maaliskuun keskivirtaama oli 25 % tavanomaista suurempi. Pienempien jokien virtaamat vaihtelivat puolitoistakertaisesta lähes kaksinkertaiseen. Jokien virtaamat olivat toukokuussa tavallista suurempia. Pielisjoen ja Koitajoen keskivirtaama oli noin 5 % ja Lieksanjoen noin viidenneksen normaalia suurempi. Keskivirtaamat olivat normaalia isompia myös kesä- elokuussa. Pielisjoen ja Lieksanjoen keskivirtaama oli syyskuussa hieman tavanomaista suurempi. Koita- ja Jänisjoessa vettä virtasi n. 7 % normaalista määrästä. Pienempien jokien virtaamat olivat lähes normaaleja. Lieksanjoen ja Pielisjoen lokakuun keskivirtaama oli noin 9 % tavanomaisesta. Koitajoessa virtaama oli 8 % normaalista. Pienempien jokien virtaamat olivat viidenneksen tavanomaista pienempiä. Marraskuussa tilanne oli hyvin samantapainen kuin lokakuussa. Koitajoen ja Lieksanjoen keskivirtaama oli joulukuussa puolitoistakertainen. Pielisjoessa virtasi vettä 11 prosenttia normaalia enemmän. Pienempien jokien virtaamat olivat joulukuussa huomattavasti keskimääräisitä suurempia Sivu 1 / 25

13 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Pohjavedenkorkeus oli tammikuun lopussa cm ajankohdan keskiarvoa alempana. Helmikuun tilanne oli sama lähes sama kuin tammikuun. Maaliskuussa tilanne muuttui ja pinnat olivat noin 1 senttiä normaalia ylempänä. Toukokuun lopussa oli pohjavedenkorkeus Ilomantsin Kuuksenvaarassa 37 cm ja Kontiolahden Jaamankankaalla 6 cm tavanomaista ylempänä. Kesäkuussa pohjaveden korkeus oli Kontiolahden Jaamankankaalla 6 cm ja Ilomantsin Kuuksenvaarassa 9 cm tavallista korkeammalla. Kontiolahden Jakokoskella se oli 33 cm tavallista matalammalla. Lähes samoissa arvoissa mentiin myös heinä- ja elokuu. Kontiolahdella, Ilomantsissa ja Nurmeksessa pohjavedenkorkeus oli syyskuun lopussa 1-13 cm tavanomaista ylempänä. Lokakuussa pohjavesipinnat olivat hiukan tavanomaista alempana. Tammikuun aikana järvien jäät vahvenivat keskimäärin 2 4 cm. Helmikuun päättyessä järvien jäänpaksuus oli yleisesti ottaen noin 35 5 cm, josta kohvajäätä keskimäärin 15 2 cm. Maaliskuun päättyessä järvien jäänpaksuus oli yleisesti ottaen 3-45 cm. Pielisestä jäät lähtivät toukokuun 5. päivä. Pyhäselkä vapautui jäistä jo 23. päivä huhtikuuta. Jäidenlähtö oli noin puolitoista viikkoa etuajassa. Normaalisti Pielisen jään paksuus on marraskuun lopussa 14 cm ja Pyhäselän 11 cm. Tänä vuonna jäätä ei vielä ollut. Joulukuun lopun pakkaset saivat maakunnan suuret järvet jäätymään. Pielisen selkävedet jäätyivät 24. päivä joulukuuta ja Orivesi-Pyhäselän 3. päivä. Joulukuun päättyessä jäänpaksuus vaihteli maakunnan järvissä 7 2 cm. 3. TARKKAILUN TOTEUTUS Tässä raportissa on käsitelty tarkkailutuloksia välillä joulukuu marraskuu 215. Marraskuussa 214 Ilajanjärvi oli jo jäätynyt ja korvaavat näytteet otettiin tammikuussa 215. Ilajanjärvestä tehtiin lisäksi pohjaeläntutkimus. Havaintopaikat on esitetty liitekartoissa. 4. TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU 4.1 Jätevesitarkkailu Joulukuu helmikuu 215 Rämepuron selkeytysaltaan purkuveden veden ph-arvot osoittivat vähintään lievää happamuutta, veden ph-arvot vaihtelivat välillä 5,4-6,6 (kuva 7). Kiintoainetta esiintyi <1 13 mg/l (kuva 7). Kokonaisfosforin pitoisuudet vaihtelivat karusta vedestä lievästi rehevään veteen, esimerkiksi näytteessä kokonaisfosforin pitoisuus oli alle määritysrajan. Typen yhdisteiden pitoisuudet olivat koholla, kokonaistypestä myös suurin osa oli räjähdeaineisiin viittaavassa nitraattimuodossa (kuva 7). Sähkönjohtavuus osoitti lievää suolojen vaikutusta. Rautaa oli vedessä runsaasti helmikuun näytteessä, muuten pitoisuudet olivat selvästi pienemmät (kuva 7). Sivu 11 / 25

14 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Nikkelin pitoisuudet olivat selvästi koholla (16-46 µg/l), pitoisuudet olivat kuitenkin joulukuulta helmikuulle laskusuuntaisia (kuva 7). Kadmiumin, arseenin, lyijyn ja elohopean pitoisuudet olivat pieniä tai alle määritysrajan. Alumiini määritettiin joulu- ja tammikuun näytteistä, alumiinin pitoisuudet olivat hieman koholla (85-18 µg/l), mutta laskeneet selvästi marraskuun 214 tasosta. Joulu - helmikuussa arseenin (k.a 1,2 µg/l), nikkelin (k.a 33 µg/l) ja kiintoaineen (5,6 mg/l) neljännesvuosikeskiarvot olivat lupaehtojen mukaisia. Veden ph-arvot olivat myös lupaehdon mukaisia. Kiintoaineen pitoisuuksissa ja ph-arvoissa on huomioitu toiminnanharjoittajan käyttötarkkailutiedot (ks. liitteet) Maaliskuu - toukokuu 215 Rämepuron selkeytysaltaan purkuveden veden ph-arvot osoittivat vähintään lievää happamuutta, veden ph-arvot vaihtelivat välillä 4,6-6,7 (kuva 7). Kiintoainetta esiintyi <1-16 mg/l. Kokonaisfosforin pitoisuus oli näytteessä karun veden tasoa. Typen yhdisteiden pitoisuus oli lievästi koholla, kokonaistypestä huomattava osa oli räjähdeaineisiin viittaavassa nitraattimuodossa. Nikkelin pitoisuudet olivat selvästi koholla (2-1 µg/l) (kuva 7). Kadmiumin, arseenin, lyijyn ja elohopean pitoisuudet olivat pieniä tai alle määritysrajan. Maalis - toukokuussa arseenin (k.a 1,4 µg/l) ja kiintoaineen (6,1 mg/l) neljännesvuosikeskiarvot olivat lupaehtojen mukaisia. Nikkelin neljännesvuosikeskiarvo (k.a 631 µg/l) oli lupaehtoa suurempi. Veden ph-arvot olivat lupaehdon mukaisia kolmea poikkeusta lukuun ottamatta. Kiintoaineen pitoisuuksissa ja ph-arvoissa on huomioitu toiminnanharjoittajan käyttötarkkailutiedot (ks. liitteet) Kesäkuu - elokuu 215 Rämepuron selkeytysaltaan purkuveden veden ph-arvot vaihtelivat välillä 4,4-7,4 (kuva 7). Kiintoainetta esiintyi 3,2-22 mg/l. Nikkelin pitoisuudet olivat koholla (11-29 µg/l), mutta maksimipitoisuus oli selvästi laskenut edelliseen vuosineljännekseen nähden (kuva 7). Kadmiumin, arseenin, lyijyn ja elohopean pitoisuudet olivat pieniä tai alle määritysrajan. Kokonaisfosforin pitoisuus oli 2.8. näytteessä rehevän veden tasoa. Typen yhdisteiden pitoisuudet olivat koholla, kokonaistypestä huomattava osa oli räjähdeaineisiin viittaavassa nitraattimuodossa. Kesä - elokuussa arseenin (k.a 1,2 µg/l), nikkelin (k.a 213 µg/l) ja kiintoaineen (9,7 mg/l) neljännesvuosikeskiarvot olivat lupaehtojen mukaisia. Veden ph-arvot olivat lupaehdon mukaisia yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Kiintoaineen pitoisuuksissa ja ph-arvoissa on huomioitu toiminnanharjoittajan käyttötarkkailutiedot (ks. liitteet). Sivu 12 / 25

15 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Syyskuu - marraskuu 215 Rämepuron selkeytysaltaan purkuveden veden ph-arvot vaihtelivat välillä 5,9-7,1. Kiintoainetta esiintyi 2,6 25 mg/l (kuva 7). Kokonaisfosforin pitoisuus oli näytteessä karun veden tasoa. Typen yhdisteiden pitoisuus oli lievästi koholla, kokonaistypestä noin puolet oli räjähdeaineisiin viittaavassa nitraattimuodossa. Nikkelin pitoisuudet olivat selvästi koholla (28-31 µg/l) (kuva 7). Kadmiumin, arseenin, lyijyn ja elohopean pitoisuudet olivat pieniä tai alle määritysrajan. Syys - marraskuussa arseenin (k.a 1,4 µg/l), kiintoaineen (1,7 mg/l), nikkelin (297 µ/l), kokonaistypen (1,1 mg/l) ja sulfaatin (15 mg/l) neljännesvuosikeskiarvot olivat lupaehtojen mukaisia. Veden ph-arvot (5,9-7,1) olivat myös lupaehdon mukaisia. Kiintoaineen pitoisuuksissa ja ph-arvoissa on huomioitu toiminnanharjoittajan käyttötarkkailutiedot (ks. liitteet). Sivu 13 / 25

16 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy mg/l Kiintoaine Lupaehto: virtaamapainotettu neljännesvuosikeskiarvo 3 mg/l ph-arvo Lupaehto: ph-arvo 5,4-9,5 8 7,5 7 6,5 6 5,5 5 4, µg/l 2,5 Arseeni Lupaehto: virtaamapainotettu neljännesvuosikeskiarvo 5 µg/l µg/l 12 Nikkeli Lupaehto: virtaamapainotettu neljännesvuosikeskiarvo 5 µg/l 2 1 1, , mg/l Sulfaatti Lupaehto: virtaamapainotettu neljännesvuosikeskiarvo 1 mg/l µg/l Rauta µg/l Kok.N Lupaehto: virtaamapainotettu neljännesvuosikeskiarvo 25 µg/l µg/l NO3+NO Kuva 7. Vesienkäsittelyaltaasta johdettavien (JV1) vesien laatutietoja joulukuu marraskuu 215. Sivu 14 / 25

17 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 4.2 Pintavesitarkkailu Rämepuro 53 ja 2 Rämepuron asema 53 on kaivosvesien yläpuolinen taustapiste ja asema 2 kaivoksen purkuvesien alapuolinen asema, jossa selkeytysaltaan vedet ovat sekoittuneet Rämepuroon. Rämepuro 2 näytepistettä siirretiin pidemmälle alajuoksulle aiempaan nähden, jotta myös kaivosalueen pintavedet saadaan tarkkailun piiriin. Helmikuussa Rämepuron asemien 53 ja 2 veden laatu oli kokonaisuudessaan hyvin samankaltainen, liukoisen nikkelin pitoisuus nousi asemalla 2 selvimmin vertailuasemaan nähden (kuva 8). Nikkelin pitoisuus oli asemalla 2 myös pintaveden ympäristölaatunormitasoa suurempi (kuva 8). Lievää nousua oli myös typen yhdisteiden pitoisuuksissa havaittavissa (kuva 8). Molempien asemien vesi oli sameaa, kiintoaineen pitoisuudet olivat kuitenkin melko pieniä. Veden ph-arvot osoittivat lievää happamuutta. Vesi oli rautapitoista ja kokonaisfosforin pitoisuudet olivat lievästi rehevän veden tasoa. Lyijyn, kadmiumin, arseenin ja elohopean pitoisuudet olivat alle määritysrajan tai pieniä. Toukokuussa Rämepuron asemien 53 ja 2 veden laatu oli helmikuun tapaan kokonaisuudessaan hyvin samankaltainen, liukoisen nikkelin pitoisuus nousi asemalla 2 selvimmin vertailuasemaan nähden (kuva 8). Nikkelin pitoisuus oli asemalla 2 myös pintaveden ympäristölaatunormitasoa suurempi. Lievää nousua havaittavissa oli myös mm. sulfaatin pitoisuudessa ja sähkönjohtavuudessa (kuva 8). Molemmilla asemilla sameus oli lievää ja kiintoaineen pitoisuudet olivat melko pieniä. Veden pharvot osoittivat lievää happamuutta. Vesi oli rautapitoista ja kokonaisfosforin pitoisuudet olivat lievästi rehevän - rehevän veden tasoa. Lyijyn, kadmiumin, arseenin ja elohopean pitoisuudet olivat alle määritysrajan tai pieniä. Aseman 2 kuukausittaisessa seurannassa (16.3. ja 15.4.) lyijyn ja elohopean pitoisuudet olivat pieniä tai alle määritysrajan. Nikkelin pitoisuus oli huhtikuussa selvästi koholla (14 µg/l), mutta oli jo laskenut selvästi toukokuun näytteissä (kuva 8). Huhtikuussa nikkelin pitoisuus ylitti myös selvästi ympäristölaatunormitason. Elokuussa Rämepuron asemilla 53 ja 2 louhosvesien vaikutukseen viittaavat asemalla 2 mm. vertailuasemaan nähden kohonneet typen yhdisteiden, sulfaatin ja nikkelin pitoisuudet sekä sähkönjohtavuusarvo (kuva 8). Liukoisen nikkelin pitoisuus oli asemalla 2 myös selvästi pintaveden ympäristölaatunormitasoa suurempi (kuva 8). Sameusarvot olivat molemmilla asemilla samaa tasoa. Veden ph-arvot osoittivat lievää happamuutta. Vesi oli asemilla rautapitoista ja kokonaisfosforin pitoisuudet olivat rehevän veden tasoa. Lyijyn, kadmiumin ja elohopean pitoisuudet olivat alle määritysrajan tai pieniä. Liukoista arseenia todettiin hieman kohonneita pitoisuuksia (7,5-11 µg/l), runsaammin vertailuasemalta 53 (kuva 8). Sivu 15 / 25

18 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Heinäkuussa kuukausinäytettä ei otettu pisteestä Rämepuro 2, koska Hatuntiellä Rämepuron kohdalla oli rumputyömaa kesken. Kesäkuussa asemalla 2 (4.6. ja 23.6.) liukoisten lyijyn, elohopean ja kadmiumin pitoisuudet olivat pieniä tai alle määritysrajan. Liukoisen nikkelin pitoisuudet vaihtelivat välillä µg/l, liukoisen nikkelin pitoisuudet ylittivät elokuun tavoin selvästi ympäristölaatunormitason (kuva 8). Lokakuussa Rämepuron asemien 53 ja 2 veden laatu oli kokonaisuudessaan hyvin samankaltainen, liukoisen nikkelin pitoisuus nousi asemalla 2 selvimmin vertailuasemaan nähden (kuva 8). Liukoisen nikkelin pitoisuus oli asemalla 2 kuitenkin esimerkiksi ympäristölaatunormitasoa pienempi (kuva 8). Lievää nousua havaittavissa oli myös mm. sulfaatin pitoisuudessa ja sähkönjohtavuudessa (kuva 8). Molemmilla asemilla havaittiin lievää sameutta ja kiintoaineen pitoisuudet olivat melko pieniä. Veden ph-arvot osoittivat lievää happamuutta. Vesi oli rautapitoista ja kokonaisfosforin pitoisuudet olivat lievästi rehevän veden tasoa. Lyijyn, kadmiumin, arseenin ja elohopean pitoisuudet olivat alle määritysrajan tai pieniä. Aseman 2 kuukausittaisessa seurannassa (16.9. ja ) liukoisten lyijyn, kadmiumin ja elohopean pitoisuudet olivat pieniä tai alle määritysrajan. Liukoisen nikkelin pitoisuudet olivat hieman koholla (37 45 µg/l) ja myös ympäristölaatunormitasoa suuremmat (kuva 8). Sivu 16 / 25

19 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy mg/l Kiintoaine ,8 6,7 6,6 6,5 6,4 6,3 6,2 6,1 6 5,9 ph-arvo ms/m Sähkönjohtavuus mg/l Sulfaatti µg/l Kok.N µg/l NO3+NO µg/l Pintaveden ympäristölaatunormi 2 µg/l Nikkeli µg/l Arseeni µg/l Rauta Kuva 8. Rämepuron asemien 53 ja 2 veden laatutietoja vuoden 215 havaintokerroilla. Metallit ovat liukoisia pitoisuuksia. Sivu 17 / 25

20 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Ilajanjoki 1, 43 ja 7 Helmikuussa Ilajanjoen asemien happitilanne oli tyydyttävä ja veden ph-arvot osoittivat lievää happamuutta. Humusleimaisuus oli voimakas ja kokonaisfosforin pitoisuudet olivat erittäin rehevän veden tasoa. Sähkönjohtavuus osoitti melko niukkaa suolojen vaikutusta (kuva 9). Vedessä oli runsaasti rautaa (kuva 9), raskasmetallien pitoisuudet olivat kokonaisuudessaan pieniä tai alle määritysrajan. Liukoisen nikkelin pitoisuudessa oli kuitenkin havaittavissa lievää nousua louhoksen alapuolisilla asemilla 43 ja 7 vertailuasemaan 1 nähden (kuva 9). Muuten veden laadussa ei ollut havaittavissa oleellisia eroja eri asemien välillä. Toukokuussa Ilajanjoen asemien happitilanne oli hyvä - tyydyttävä ja veden ph-arvot osoittivat lievää happamuutta. Humusleimaisuus oli voimakas ja kokonaisfosforin pitoisuudet olivat rehevän veden tasoa. Sähkönjohtavuus osoitti vähäistä suolojen vaikutusta. Vedessä oli runsaasti rautaa, raskasmetallien pitoisuudet olivat kokonaisuudessaan pieniä tai alle määritysrajan. Liukoisen nikkelin pitoisuudessa oli kuitenkin havaittavissa lievää nousua louhoksen alapuolisilla asemilla 43 ja 7 vertailuasemaan 1 nähden (kuva 9). Nikkelin pitoisuudet olivat kuitenkin Ilajanjoessa pintaveden ympäristölaatunormin mukaiset (kuva 9). Muuten veden laadussa ei ollut havaittavissa oleellisia eroja eri asemien välillä. Elokuussa Ilajanjoen happitilanne oli varsinkin asemalla 43 heikko, asemilla 1 ja 7 happitilanne oli tyydyttävä - välttävä. Humusleimaisuus oli asemilla voimakas, kokonaisfosforin pitoisuudet olivat selvästi koholla, kaikki Ilajanjoen asemat luokittuivat selvästi ylireheviksi. Rautaa oli vedessä myös erittäin runsaasti (kuva 9). Raskasmetalleista arseenia todettiin hieman kohonneita pitoisuuksia kaikilta asemilta (13-17 µg/l), maksimipitoisuus havaittiin asemalta 43 (kuva 9). Louhosvesien lievään vaikutukseen viittaavat mm. sameuden, sulfaatin ja nikkelin nousu asemilla 43 ja 7 vertailuasemaan nähden (kuva 9). Liukoisen nikkelin pitoisuudet (8,1-16 µg/l) olivat kaivoksen alapuolisilla asemilla kuitenkin esimerkiksi ympäristölaatunormitasoa pienemmät (kuva 9). Lokakuussa Ilajanjoen asemien happitilanne oli hyvä - tyydyttävä ja veden ph-arvot osoittivat happamuutta. Humusleimaisuus oli voimakas ja kokonaisfosforin pitoisuudet olivat rehevän - erittäin veden tasoa. Sähkönjohtavuus osoitti vähäistä suolojen vaikutusta (kuva 9). Vedessä oli runsaasti rautaa, raskasmetallien pitoisuudet olivat kokonaisuudessaan pieniä tai alle määritysrajan. Liukoisen nikkelin pitoisuudessa oli kuitenkin havaittavissa lievää nousua louhoksen alapuolisilla asemilla 43 ja 7 vertailuasemaan 1 nähden (kuva 9). Liukoisen nikkelin pitoisuudet olivat kuitenkin Ilajanjoessa selvästi pintaveden ympäristölaatunormitasoa pienemmät (kuva 9). Kokonaisuudessaan veden laadussa ei ollut havaittavissa oleellisia eroja eri asemien välillä. Sivu 18 / 25

21 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy mg/l Kiintoaine ph-arvo , , , ms/m Sähkönjohtavuus mg/l Sulfaatti µg/l 14 Kok.N µg/l 14 NO3+NO µg/l Pintaveden ympäristölaatunormi 2 µg/l Nikkeli µg/l Arseeni µg/l Rauta Kuva 9. Ilajanjoen asemien 1, 43 ja 7 veden laatutietoja vuoden 215 havaintokerroilla. Metallit ovat liukoisia pitoisuuksia. Sivu 19 / 25

22 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Ilajanjärvi 2 ja 3 Ilajanjärvessä syvänneasemalla (asema 2) happitilanne heikkeni alusvedessä selvästi helmikuussa tammikuuhun verrattuna (kuva 1). Alusveden heikentynyt happitilanne ei kuitenkaan näkynyt juurikaan esimerkiksi ravinteiden tai raudan sisäisenä kuormituksena (kuva 1). Päällysvedessä happitilanne oli vähintään tyydyttävä molemmilla havaintoasemilla. Kiintoaineen pitoisuudet olivat asemilla pieniä tai alle määritysrajan. Sameusarvot olivat Ilajanjoen suualueella hieman koholla, varsinkin helmikuussa. Sähkönjohtavuusarvot osoittivat melko vähäistä elektrolyyttien määrää. Ilajanjärven vesi oli humusleimaista, rautapitoista ja kokonaisfosforin pitoisuudet olivat rehevän - erittäin rehevän veden tasoa. Ravinteiden pitoisuudet olivat Ilajanjoen suualueella selvästi asemaa 2 suuremmat (kuva 1). Raskasmetallien pitoisuudet olivat muuten kokonaisuudessaan pieniä tai alle määritysrajan, liukoisen nikkelin pitoisuudet olivat kuitenkin hieman koholla asemalla 3. Ilajanjoen suualueella (asema 3) veden laatu oli lähellä Ilajanjoen aseman 43 veden laatua. Rämepuron louhosvesien selvää vaikutusta ei Ilajanjärvessä ollut näytteenottohetkillä muuten selvästi havaittavissa, mutta mahdolliseen kuormitusvaikutukseen saattaa viitata Ilajajoen tavoin liukoisen nikkelipitoisuuden lievä nousu asemalla 3. Liukoisen nikkelin pitoisuudet olivat Iljanjärvessä kuitenkin ympäristölaatunormitasoa pienemmät (kuva 1). Toukokuussa Ilajanjärvessä syvänneasemalla (asema 2) lämpötilakerrostuneisuus oli vasta lievää, happitilanne oli hyvä koko vesirungossa (kuva 1). Veden laatu oli muutenkin hyvin tasalaatuinen pinnasta pohjaan. Särkilahden asemalla 3 happitilanne oli myös hyvä. Kiintoaineen pitoisuudet ja sameusarvot olivat asemilla pieniä. Sähkönjohtavuusarvot osoittivat vähäistä elektrolyyttien määrää (kuva 1). Ilajanjärven vesi oli voimakkaan humusleimaista, rautapitoista ja kokonaisfosforin pitoisuudet olivat rehevän veden tasoa. Raskasmetallien pitoisuudet olivat pieniä. Nikkelin pitoisuudet olivat Ilajanjärvessä pintaveden ympäristölaatunormiin nähden pieniä (kuva 1). Rämepuron louhosvesien selvää vaikutusta ei Ilajanjärvessä ollut näytteenottohetkillä selvästi havaittavissa. Elokuussa Ilajanjärven syvänneasemalla lämpötilakerrostuneisuus oli enää lievää, happitilanne oli alusvedessäkin hyvä. Veden laatu oli muutenkin aseman 2 vesirungossa hyvin tasalaatuinen (kuva 1). Sähkönjohtavuus- ja sameusarvot sekä kiintoaineen pitoisuudet olivat asemilla pieniä (kuva 1). Päällysvesi oli humusleimaista, rautapitoista ja kokonaisfosforin pitoisuudet olivat rehevän veden tasoa. Levämäärää kuvaavat klorofylli-a:n pitoisuudet olivat fosforin tavoin rehevän veden tasoa. Sivu 2 / 25

23 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Raskasmetallien pitoisuudet olivat pieniä tai alle määritysrajan. Rämepuron louhosvesien selvää vaikutusta ei Ilajanjärvessä ollut näytteenottohetkellä selvästi havaittavissa. Lokakuussa Ilajanjärvessä syvänneasemalla (asema 2) lämpötilakerrostuneisuutta ei ollut täyskierron jälkeen havaittavissa, happitilanne oli hyvä koko vesirungossa (kuva 1). Veden laatu oli muutenkin hyvin tasalaatuinen pinnasta pohjaan. Särkilahden asemalla 3 happitilanne oli myös hyvä. Kiintoaineen pitoisuudet ja sameusarvot olivat asemilla pieniä. Sähkönjohtavuusarvot osoittivat vähäistä elektrolyyttien määrää. Ilajanjärven vesi oli voimakkaan humusleimaista, rautapitoista ja kokonaisfosforin pitoisuudet olivat rehevän veden tasoa. Raskasmetallien pitoisuudet olivat pieniä. Nikkelin pitoisuudet olivat Ilajanjärvessä pintaveden ympäristölaatunormiin nähden pieniä (kuva 1). Rämepuron louhosvesien selvää vaikutusta ei Ilajanjärvessä ollut näytteenottohetkillä selvästi havaittavissa. Pohjaeläintarkkailun mukaan Ilajanjärven syvänneasema oli pohjaeläimistön perusteella huonossa tilassa. Matalammalla näyteasemalla pohjaeläimistö oli kohtalainen, ja jonkin verran havaittiin keskimääräisen pohjan lajistoa. Suppea lajisto ja rehevän pohjan pohjaeläimet syvänteessä voivat viitata huonoihin happioloihin ja/tai vesistön täyskiertojen vajaaksi jäämiseen. Pohjaeläinraportti löytyy kokonaisuudessaan tämän raportin liitteestä. Sivu 21 / 25

24 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy mg/l Happi ph-arvo 14 6,6 12 6, /1 2/p-1 m 6,2 6, 5,8 5,6 3 2/1 2/p-1 m 2 5, , ms/m Sähkönjohtavuus /1 2/p-1 m mg/l Kiintoaine 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1, /1 2/p-1 m µg/l 14 Kok.N µg/l 7 Kok.P /1 2/p-1 m /1 2/p-1 m µg/l Nikkeli Pintaveden ympäristölaatunormi 2µg/l µg/l 6 Arseeni /1 2/p-1 m /1 2/p-1 m µg/l Rauta /1 2/p-1 m Kuva 1. Ilajanjärven asemien 2 ja 3 veden laatutietoja vuoden 215 havaintokerroilla (2/1 = 1 m ja 2/p-1 m = metri pohjan yläpuolelta). Metallit ovat liukoisia pitoisuuksia. Sivu 22 / 25

25 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 4.3 Pohjavesi Pohjavesiputkien (PVP1 - PVP6) happitilanne oli putkea PV1 lukuun ottamatta heikko, hapettomuutta esiintyi putkissa PVP3, PVP5 ja PVP6 (kuva 11). Putkessa PVP1 happitilanne oli hyvä. Hapettomuus ja heikko happitilanne näkyi putkissa voimakkaana liukoisen raudan nousuna (kuva 11). Veden ph-arvot olivat happaman puolella (ph-arvot 3,9-6,8), selvästi happaminta vesi oli putkessa PVP2 (kuva 11). Kokonaistypen pitoisuudet olivat putkissa kokonaisuudessaan pieniä, nitraattitypen osuudet kokonaistypestä olivat yleisesti myös pieniä tai alle määritysrajan. Kokonaisfosforin pitoisuudet olivat putkissa ylirehevän veden tasoa putkia PVP1 ja PV4 lukuun ottamatta. Kokonaisfosforin nousu johtuu todennäköisesti putkissa esiintyvästä kiintoaineesta. Sulfaatin pitoisuudet olivat muuten pieniä, putkesta PVP2 todettiin hieman kohonneita pitoisuuksia sulfaattia. Sulfaatin tavoin myös sähkönjohtavuus osoitti suolojen vaikutusta selvimmin putkessa PVP2 (kuva 11). Putkesta PVP2 havaittiin muita putkia selvästi enemmän liukoista nikkeliä (54-61 µg/l). Nikkelin pitoisuus ylitti esimerkiksi juomaveden laatuvaatimustason ja pohjaveden ympäristölaatunormitason selvästi (kuva 11). Putken PVP2 voimakas happamuus lisää todennäköisesti nikkelin liukoisuutta. Putkessa PVP1 liukoisen nikkelin pitoisuus (11 µg/l) ylitti myös niukasti pohjaveden ympäristölaatunormitason. Arseenia todettiin putkista PVP2 ja PVP3 juomaveden laatuvaatimustasoa ja pohjaveden ympäristölaatunormitasoa enemmän, muuten arseenin pitoisuudet olivat putkissa pieniä (kuva 11). Nikkelin ja sulfaatin pitoisuudet olivat putkessa PVP2 selvästi edellisvuotta suuremmat, muuten veden laatu oli putkissa PVP1 - PVP4 lähellä edellisvuotta. Putki PVP2 sijaitsee tausta-alueella. Putket PVP5 ja PVP6 asennettiin toukokuussa 215. Sivu 23 / 25

26 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy mg/l Happi ph-arvo PVP1 PVP2 PVP3 PVP4 PVP5 PVP PVP1 PVP2 PVP3 PVP4 PVP5 PVP ms/m Sähkönjohtavuus PVP1 PVP2 PVP3 PVP4 PVP5 PVP mg/l Sulfaatti PVP1 PVP2 PVP3 PVP4 PVP5 PVP µg/l Kok.N PVP1 PVP2 PVP3 PVP4 PVP5 PVP µg/l Rauta PVP1 PVP2 PVP3 PVP4 PVP5 PVP µg/l Nikkeli Juomaveden laatuvaatimus 2 µg/l Pohjaveden ympäristölaatunormi 1 µg/l PVP1 PVP2 PVP3 PVP4 PVP5 PVP µg/l Arseeni Juomaveden laatuvaatimus 1 µg/l Pohjaveden ympäristölaatunormi 5 µg/l PVP1 PVP2 PVP3 PVP4 PVP5 PVP Kuva 11. Pohjavesiputkien PVP1 - PVP6 veden laatutietoja 215. Sivu 24 / 25

27 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tuomas Puranen MMM, limnologi LIITTEET 1. Tarkkailutulokset 2. Havaintopaikkakartat 3. Pohjaeläinraportti Sivu 25 / 25

28 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 1/18 Endomines Oy Pampalon kaivoksen tarkkailu (5127) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Sameus K-aine COD-Cr COD-Mn TOC, liuk N kok kok. P NO3N+NO2N Sulfaatti Rauta Rauta liuk Nikkeli oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt FNU mg/l mg/l O2 mg/l O2 mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi Klo 9:45; Näytt.ottaja Henna Mutanen;,1 P 5,8 21 4,2 < / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi Näytt.ottaja Janne Vehmas;,1 5,6 21 2,1 < / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi Näytt.ottaja Korhonen Annika;,1 5,7 2 2,1 <3 2 < / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi, / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi, / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi Näytt.ottaja Anne Valkama, Henna Mutanen;,1 6,3 3, / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka;,1 6,3 5, / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi Klo 8:45; Näytt.ottaja Mutanen Henna/Valkama Anne;,1 6,3 5, / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi Näytt.ottaja Mutanen H./Valkama A.;, / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi, / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi Klo 9:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Virt ~1 l/s;,1,8 6, <3 4, / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi,1 6,5 13 2

29 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 2/18 Endomines Oy Pampalon kaivoksen tarkkailu (5127) Pvm. Hav.paikka Ni liuk Alumiini Alum. liuk Kadmium Cd liuk Lyijy Lyijy liuk Arseeni Arsee liuk Hg liuk. Hg liuk Klorof.-a µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi Klo 9:45; Näytt.ottaja Henna Mutanen;,1 18,56,14,93 <, / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi Näytt.ottaja Janne Vehmas;,1 12,46 <,5,84 <, / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi Näytt.ottaja Korhonen Annika;,1 86,4 <,5,98 <, / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi, / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi, / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi Näytt.ottaja Anne Valkama, Henna Mutanen;,1 1,23, / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka;,1 1, / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi Klo 8:45; Näytt.ottaja Mutanen Henna/Valkama Anne;,1 16,23 1, / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi Näytt.ottaja Mutanen H./Valkama A.;, / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi, / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi Klo 9:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Virt ~1 l/s;,1,18,8 2,2 <, / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi,1 2,

30 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 3/18 Endomines Oy Pampalon kaivoksen tarkkailu (5127) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Sameus K-aine COD-Cr COD-Mn TOC, liuk N kok kok. P NO3N+NO2N Sulfaatti Rauta Rauta liuk Nikkeli oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt FNU mg/l mg/l O2 mg/l O2 mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi Näytt.ottaja H. Mutanen / A. Valkama;,1 5,9 2, / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi Näytt.ottaja Janne Vehmas;,1 4,6 35 2, / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi,1 4, / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi Näytt.ottaja Mutanen Henna; Selkeytysaltaan purkuvesi / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi Näytt.ottaja Mutanen Henna; Selkeytysaltaan purkuvesi / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; Virt ~35 l/s;,1 12,6 6,6 3 <5 1,8 <3 2, / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi Näytt.ottaja Annika Korhonen;,1 4,4 5, / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi Näytt.ottaja Henna Mutanen;,1 6,9 5, / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi,1 7,1 3, / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi Näytt.ottaja Henna Mutanen, Annika Korhonen;,1 7,3 4, / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi Klo 6:3; Näytt.ottaja Annika Korhonen;, / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi Klo 8:3; Näytt.ottaja Henna Mutanen;,1 13

31 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 4/18 Endomines Oy Pampalon kaivoksen tarkkailu (5127) Pvm. Hav.paikka Ni liuk Alumiini Alum. liuk Kadmium Cd liuk Lyijy Lyijy liuk Arseeni Arsee liuk Hg liuk. Hg liuk Klorof.-a µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi Näytt.ottaja H. Mutanen / A. Valkama;,1 1, / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi Näytt.ottaja Janne Vehmas;, / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi,1 1, / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi Näytt.ottaja Mutanen Henna; Selkeytysaltaan purkuvesi 1, / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi Näytt.ottaja Mutanen Henna; Selkeytysaltaan purkuvesi 1, / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; Virt ~35 l/s;,1 72,71 <,5 1, <, / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi Näytt.ottaja Annika Korhonen;,1 1, / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi Näytt.ottaja Henna Mutanen;,1 1, / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi,1 1, / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi Näytt.ottaja Henna Mutanen, Annika Korhonen;,1 1, / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi Klo 6:3; Näytt.ottaja Annika Korhonen;, / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi Klo 8:3; Näytt.ottaja Henna Mutanen;,1

32 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 5/18 Endomines Oy Pampalon kaivoksen tarkkailu (5127) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Sameus K-aine COD-Cr COD-Mn TOC, liuk N kok kok. P NO3N+NO2N Sulfaatti Rauta Rauta liuk Nikkeli oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt FNU mg/l mg/l O2 mg/l O2 mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi Klo 8:; Näytt.ottaja Henna Mutanen;,1 7,2 3, / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi Klo 1:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 16,5 C-ast; Pilv. /8;,1 15, 7, <3 3, / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi Näytt.ottaja Henna Mutanen;,1 7,1 7, / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi Näytt.ottaja Henna Mutanen;,1 P 6, / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi Klo 1:15; Näytt.ottaja IK/HT; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8;,1,2 6, ,1 < / Räme53 Rämepuro 53 Klo 12:1; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8;,1,1 6,8 47 6,4 6,1 27 5, , / Räme53 Rämepuro 53 Klo 1:15; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Virt 1 l/s; Lämpöti 18 oc;,1 12,3 5,5 52 6,4 3,5 6,3 6, , / Räme53 Rämepuro 53 Klo 8:45; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. /8;,1 12,6 2,5 24 6,3 4,7 23 9, , / Räme53 Rämepuro 53 Klo 9:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen, Hannu Tarnanen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 2 /8;,1 4,1 8,4 64 6,2 3,8 9,2 5, , / Räme2 Rämepuro 2, / Räme2 Rämepuro 2 Klo 1:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8;,1,3 1,6 73 6,5 7,5 26 7, , / Räme2 Rämepuro 2,1 18

33 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 6/18 Endomines Oy Pampalon kaivoksen tarkkailu (5127) Pvm. Hav.paikka Ni liuk Alumiini Alum. liuk Kadmium Cd liuk Lyijy Lyijy liuk Arseeni Arsee liuk Hg liuk. Hg liuk Klorof.-a µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi Klo 8:; Näytt.ottaja Henna Mutanen;,1, / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi Klo 1:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 16,5 C-ast; Pilv. /8;,1,28,49 1,8 <, / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi Näytt.ottaja Henna Mutanen;,1 27 6,1 1, / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi Näytt.ottaja Henna Mutanen;,1 1, / RämeJV1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi Klo 1:15; Näytt.ottaja IK/HT; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8;,1,33,67 1,1 <, / Räme53 Rämepuro 53 Klo 12:1; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8;,1 1,2,13,14 5,1 <, / Räme53 Rämepuro 53 Klo 1:15; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Virt 1 l/s; Lämpöti 18 oc;,1 1,,11,96 3,2 <, / Räme53 Rämepuro 53 Klo 8:45; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. /8;,1 1,1 <,1,19 11 <, / Räme53 Rämepuro 53 Klo 9:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen, Hannu Tarnanen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 2 /8;,1,92 <,1,15 4,9 <, / Räme2 Rämepuro 2,1 43,46,12 <, / Räme2 Rämepuro 2 Klo 1:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8;,1 23,33,13 4,5 <, / Räme2 Rämepuro 2,1 19,18 <,5

34 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 7/18 Endomines Oy Pampalon kaivoksen tarkkailu (5127) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Sameus K-aine COD-Cr COD-Mn TOC, liuk N kok kok. P NO3N+NO2N Sulfaatti Rauta Rauta liuk Nikkeli oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt FNU mg/l mg/l O2 mg/l O2 mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l / Räme2 Rämepuro 2 Näytt.ottaja H. Mutanen / A. Valkama;, / Räme2 Rämepuro 2,1 5, / Räme2 Rämepuro 2 Klo 11:2; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,1 12,2 8,4 78 6,5 6,7 6,1 5, / Räme2 Rämepuro 2 Näytt.ottaja Annika Korhonen;, / Räme2 Rämepuro 2 Näytt.ottaja Henna Mutanen, Annika Korhonen;, / Räme2 Rämepuro 2 Klo 9:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. /8;,1 11,6 8,6 79 6, , / Räme2 Rämepuro 2 Näytt.ottaja Henna Mutanen;,1 P / Räme2 Rämepuro 2 Klo 9:35; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen, Hannu Tarnanen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 2 /8;,1 3,1 1,3 77 6,3 5,1 9,4 5, , / Räme2 Rämepuro 2 Kok.syv.,4 m; Jää cm; Lumi 1 cm; Klo 11:25; Näytt.ottaja IK/HT; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 135 ast.;, / Ilajanj1 Ilajanjoki 1 Klo 11:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8;,1,1 8,2 56 6,3 6, 14 4, , / Ilajanj1 Ilajanjoki 1 Klo 11:3; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,1 1,6 7,6 68 6,2 3,6 4,6 4, , / Ilajanj1 Ilajanjoki 1 Klo 9:5; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. /8;,1 1,3 4, 35 6,4 5, ,6 44

35 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 8/18 Endomines Oy Pampalon kaivoksen tarkkailu (5127) Pvm. Hav.paikka Ni liuk Alumiini Alum. liuk Kadmium Cd liuk Lyijy Lyijy liuk Arseeni Arsee liuk Hg liuk. Hg liuk Klorof.-a µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l / Räme2 Rämepuro 2 Näytt.ottaja H. Mutanen / A. Valkama;,1 14,3 <, / Räme2 Rämepuro 2,1 33, / Räme2 Rämepuro 2 Klo 11:2; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,1 56,74,11 3, <, / Räme2 Rämepuro 2 Näytt.ottaja Annika Korhonen;,1 57,72 <, / Räme2 Rämepuro 2 Näytt.ottaja Henna Mutanen, Annika Korhonen;,1 69,79,15 <, / Räme2 Rämepuro 2 Klo 9:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. /8;,1 57,56,16 7,5 <, / Räme2 Rämepuro 2 Näytt.ottaja Henna Mutanen;,1 45,39,17 <, / Räme2 Rämepuro 2 Klo 9:35; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen, Hannu Tarnanen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 2 /8;,1 13,14,17 4,7 <, / Räme2 Rämepuro 2 Kok.syv.,4 m; Jää cm; Lumi 1 cm; Klo 11:25; Näytt.ottaja IK/HT; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 135 ast.;, / Ilajanj1 Ilajanjoki 1 Klo 11:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8;,1 1,7,15,17 6, <, / Ilajanj1 Ilajanjoki 1 Klo 11:3; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,1 1,9,11,2 4,6, / Ilajanj1 Ilajanjoki 1 Klo 9:5; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. /8;,1 2,8,13,22 15 <,5

36 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 9/18 Endomines Oy Pampalon kaivoksen tarkkailu (5127) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Sameus K-aine COD-Cr COD-Mn TOC, liuk N kok kok. P NO3N+NO2N Sulfaatti Rauta Rauta liuk Nikkeli oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt FNU mg/l mg/l O2 mg/l O2 mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l / Ilajanj1 Ilajanjoki 1 Klo 1:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen, Hannu Tarnanen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 2 /8;,1 2,2 8,3 6 6,1 4,2 5, 2, , / Ilajan43 Ilajanjoki 43, Iljansuo Klo 12:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8;,8,1 7, 48 6,4 6,3 19 4, , / Ilajan43 Ilajanjoki 43, Iljansuo,1 5, / Ilajan43 Ilajanjoki 43, Iljansuo Klo 13:25; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,1 11,8 7,1 65 6,2 4,4 5,4 5, , / Ilajan43 Ilajanjoki 43, Iljansuo Klo 11:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 15 C-ast;,1 12,6 1,5 14 6,3 7, / Ilajan43 Ilajanjoki 43, Iljansuo Klo 1:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen, Hannu Tarnanen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 2 /8;,1 2,3 6,2 45 5,8 4,2 5,3 3, , / Ilajanj7 Ilajanjoki 7, Iljansuon alap. Klo 13:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8;,5,3 9,1 62 6,4 5,1 16 2, , / Ilajanj7 Ilajanjoki 7, Iljansuon alap. Klo 13:45; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,1 11,6 8,5 78 6,2 3,3 4,5 4, , / Ilajanj7 Ilajanjoki 7, Iljansuon alap. Klo 12:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. /8;,1 12,4 6,7 63 6,5 4,8 21 9, , / Ilajanj7 Ilajanjoki 7, Iljansuon alap. Klo 11:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen, Hannu Tarnanen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 2 /8;,1 2,9 9,8 73 5,9 3,5 5, 3, , / Ilaja3 3Ilajanjärvi 3 Särkilahti Kok.syv. 2,1 m; Näk.syv.,8 m; Jää 3 cm; Lumi 2 cm; Klo 1:4; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. -15 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 36 ast.; 1,,1 1,7 74 6, 4,4 6,7 1, , / Ilaja3 3Ilajanjärvi 3 Särkilahti Kok.syv. 2,1 m; Näk.syv.,6 m; Jää 4 cm; Lumi 5 cm; Klo 13:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1,,1 9,5 65 6,4 6, 15 3, ,9 36

37 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 1/18 Endomines Oy Pampalon kaivoksen tarkkailu (5127) Pvm. Hav.paikka Ni liuk Alumiini Alum. liuk Kadmium Cd liuk Lyijy Lyijy liuk Arseeni Arsee liuk Hg liuk. Hg liuk Klorof.-a µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l / Ilajanj1 Ilajanjoki 1 Klo 1:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen, Hannu Tarnanen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 2 /8;,1 2,6,16,19 7,1 <, / Ilajan43 Ilajanjoki 43, Iljansuo Klo 12:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8;,8 11,17,17 6,5 <, / Ilajan43 Ilajanjoki 43, Iljansuo,1 5,3, / Ilajan43 Ilajanjoki 43, Iljansuo Klo 13:25; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,1 2,33,15 4,5 <, / Ilajan43 Ilajanjoki 43, Iljansuo Klo 11:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 15 C-ast;,1 16,3,28 17 <, / Ilajan43 Ilajanjoki 43, Iljansuo Klo 1:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen, Hannu Tarnanen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 2 /8;,1 7,6,15,2 6,6 <, / Ilajanj7 Ilajanjoki 7, Iljansuon alap. Klo 13:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8;,5 8,7,15,18 5,1 <, / Ilajanj7 Ilajanjoki 7, Iljansuon alap. Klo 13:45; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,1 12,21,14 3,5 <, / Ilajanj7 Ilajanjoki 7, Iljansuon alap. Klo 12:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. /8;,1 8,1,15,24 13 <, / Ilajanj7 Ilajanjoki 7, Iljansuon alap. Klo 11:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen, Hannu Tarnanen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 2 /8;,1 5,3,15,24 5,8 <, / Ilaja3 3Ilajanjärvi 3 Särkilahti Kok.syv. 2,1 m; Näk.syv.,8 m; Jää 3 cm; Lumi 2 cm; Klo 1:4; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. -15 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 36 ast.; 1, 11,24,29 5,1 <, / Ilaja3 3Ilajanjärvi 3 Särkilahti Kok.syv. 2,1 m; Näk.syv.,6 m; Jää 4 cm; Lumi 5 cm; Klo 13:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1, 12,27,28 5,6 <,5

38 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 11/18 Endomines Oy Pampalon kaivoksen tarkkailu (5127) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Sameus K-aine COD-Cr COD-Mn TOC, liuk N kok kok. P NO3N+NO2N Sulfaatti Rauta Rauta liuk Nikkeli oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt FNU mg/l mg/l O2 mg/l O2 mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l / Ilaja3 3Ilajanjärvi 3 Särkilahti Kok.syv. 2,2 m; Näk.syv.,8 m; Klo 14:3; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1, 13,6 8,9 85 5,9 2,3 2,5 3, , / Ilaja3 3Ilajanjärvi 3 Särkilahti Näk.syv.,7 m; Klo 11:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. m/s; 1, 17,8 8,5 89 6,2 2,4 1,9 3, , / Ilaja3 3Ilajanjärvi 3 Särkilahti Kok.syv. 2,2 m; Näk.syv.,9 m; Jää cm; Lumi cm; Klo 12:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen, Hannu Tarnanen; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 36 ast.; 1, 6,8 1, 82 6,1 2,5 3,1 3, , / Ilaja3 3Ilajanjärvi 3 Särkilahti Näytt.ottaja IK / HT; Pohjaeläimet 2,2 m P / Ilaja2 Ilajanjärvi 2 Kok.syv. 11, m; Näk.syv.,8 m; Jää 3 cm; Lumi 2 cm; Klo 1:1; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. -15 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 36 ast.; 1,7 12,4 87 5,9 2,7 1,5 < ,9 21 1, 2,6 8, 58 5,7 2,7 2, < , / Ilaja2 Ilajanjärvi 2 Kok.syv. 11,2 m; Näk.syv.,8 m; Jää 4 cm; Lumi 5 cm; Klo 14:1; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1,3 11,5 79 5,8 2,9 1,3 < ,4 23 1, 3,1 4,5 33 6, 3,2 3,1 1, , / Ilaja2 Ilajanjärvi 2 Kok.syv. 11,1 m; Näk.syv.,8 m; Klo 14:5; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1 13,2 9, 86 5,9 2,2 1,8 2, ,4 1 1, 11,1 8,7 8 5,7 2,2 2,1 2, , / Ilaja2 Ilajanjärvi 2 Kok.syv. 11, m; Näk.syv.,8 m; Klo 12:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; 1 18,1 8,7 92 6,2 2,5 1,6 1, <5 2,6 15 1, 16,3 7,8 8 6,1 2,4 1,8 2, , / Ilaja2 Ilajanjärvi 2 Kok.syv. 11, m; Näk.syv.,9 m; Jää cm; Lumi cm; Klo 13:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen, Hannu Tarnanen; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 36 ast.; 1 6,1 1,4 84 6,1 2,4 3,1 3, ,4 21 1, 6,2 1,5 85 6,1 2,7 3,2 3, , / Ilaja2 Ilajanjärvi 2 Näytt.ottaja IK / HT; Pohjaeläimet 11, m P

39 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 12/18 Endomines Oy Pampalon kaivoksen tarkkailu (5127) Pvm. Hav.paikka Ni liuk Alumiini Alum. liuk Kadmium Cd liuk Lyijy Lyijy liuk Arseeni Arsee liuk Hg liuk. Hg liuk Klorof.-a µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l / Ilaja3 3Ilajanjärvi 3 Särkilahti Kok.syv. 2,2 m; Näk.syv.,8 m; Klo 14:3; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1, 4,9,18,17 2,, / Ilaja3 3Ilajanjärvi 3 Särkilahti Näk.syv.,7 m; Klo 11:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. m/s; 1, 3,4,15,29 3,6, / Ilaja3 3Ilajanjärvi 3 Särkilahti Kok.syv. 2,2 m; Näk.syv.,9 m; Jää cm; Lumi cm; Klo 12:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen, Hannu Tarnanen; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 36 ast.; 1, 3,3,16,48 4,6 <, / Ilaja3 3Ilajanjärvi 3 Särkilahti Näytt.ottaja IK / HT; Pohjaeläimet 2,2 m / Ilaja2 Ilajanjärvi 2 Kok.syv. 11, m; Näk.syv.,8 m; Jää 3 cm; Lumi 2 cm; Klo 1:1; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. -15 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 36 ast.; 1 5,9,18,69 4,2 <,5 1, 4,8,21,5 4, <, / Ilaja2 Ilajanjärvi 2 Kok.syv. 11,2 m; Näk.syv.,8 m; Jää 4 cm; Lumi 5 cm; Klo 14:1; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1 6,,23,5 4,2 <,5 1, 6,3,26,42 3,6 <, / Ilaja2 Ilajanjärvi 2 Kok.syv. 11,1 m; Näk.syv.,8 m; Klo 14:5; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1 4,3,16,23 2,1,6 1, 4,4,18,25 2,, / Ilaja2 Ilajanjärvi 2 Kok.syv. 11, m; Näk.syv.,8 m; Klo 12:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; 1 3,4,16,31 3,5,7 1, 3,3 <,1,3 3,5, / Ilaja2 Ilajanjärvi 2 Kok.syv. 11, m; Näk.syv.,9 m; Jää cm; Lumi cm; Klo 13:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen, Hannu Tarnanen; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 36 ast.; 1 3,,16,43 4,2 <,5 1, 3,1,16,44 4,4 <, / Ilaja2 Ilajanjärvi 2 Näytt.ottaja IK / HT; Pohjaeläimet 11, m

40 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 13/18 Endomines Oy Pampalon kaivoksen tarkkailu (5127) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Sameus K-aine COD-Cr COD-Mn TOC, liuk N kok kok. P NO3N+NO2N Sulfaatti Rauta Rauta liuk Nikkeli oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt FNU mg/l mg/l O2 mg/l O2 mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l / PVP1 RÄM Putki PVP1 Rämepuro Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Vesipinta 1,85 m; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; Putki 4,3 11,9 92 6,2 1,6 <5, <5 2,8 3, / PVP1 RÄM Putki PVP1 Rämepuro Klo 12:2; Näytt.ottaja IK/HT; Vesipinta 2,3 m; Putki 5,6 1,5 84 5,8 2,3 <5 1, <5 3, / PVP2 RÄM Putki PVP2 Rämepuro Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Vesipinta 1,74 m; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; Putki 4,4,22 1,7 3, / PVP2 RÄM Putki PVP2 Rämepuro Näytt.ottaja IK/HT; Vesipinta 2,18 m; Putki 5,9,21 1,7 4, / PVP3 RÄM Putki PVP3 Rämepuro Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Vesipinta 1,68 m; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; Putki 3,8 3,1 24 6, , , / PVP3 RÄM Putki PVP3 Rämepuro Klo 11:45; Näytt.ottaja IK/HT; Vesipinta 1,72 m; Putki 5,8, 6, , , / PVP4 RÄM Putki PVP4 Rämepuro Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Vesipinta 1,78 m; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; Putki 4,3,46 3,5 6,1 5,8 6 8, <5 4, / PVP5 RÄM Putki PVP5 Rämepuro Putki 5,8 2, / PVP5 RÄM Putki PVP5 Rämepuro Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Vesipinta,93 m; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; Putki 4,8 2,6 2 5,2 3, <5 1, / PVP5 RÄM Putki PVP5 Rämepuro Klo 13:; Näytt.ottaja IK/HT; Vesipinta 1,7 m; Putki 4,6, 5,6 7, < / PVP6 RÄM Putki PVP6 Rämepuro Putki 6, / PVP6 RÄM Putki PVP6 Rämepuro Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Vesipinta 1,94 m; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; Putki 5,9, 6, <5 <,5 14

41 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 14/18 Endomines Oy Pampalon kaivoksen tarkkailu (5127) Pvm. Hav.paikka Ni liuk Alumiini Alum. liuk Kadmium Cd liuk Lyijy Lyijy liuk Arseeni Arsee liuk Hg liuk. Hg liuk Klorof.-a µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l / PVP1 RÄM Putki PVP1 Rämepuro Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Vesipinta 1,85 m; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; Putki 5,4,16 <,5,23 <, / PVP1 RÄM Putki PVP1 Rämepuro Klo 12:2; Näytt.ottaja IK/HT; Vesipinta 2,3 m; Putki 11, / PVP2 RÄM Putki PVP2 Rämepuro Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Vesipinta 1,74 m; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; Putki 54,96,6 1,6 <, / PVP2 RÄM Putki PVP2 Rämepuro Näytt.ottaja IK/HT; Vesipinta 2,18 m; Putki / PVP3 RÄM Putki PVP3 Rämepuro Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Vesipinta 1,68 m; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; Putki,4 <,1 <,5 1,2 <, / PVP3 RÄM Putki PVP3 Rämepuro Klo 11:45; Näytt.ottaja IK/HT; Vesipinta 1,72 m; Putki, / PVP4 RÄM Putki PVP4 Rämepuro Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Vesipinta 1,78 m; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; Putki,53 <,1,1 4,6 <, / PVP5 RÄM Putki PVP5 Rämepuro Putki 92, / PVP5 RÄM Putki PVP5 Rämepuro Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Vesipinta,93 m; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; Putki 5,7,13,57 4,2 <, / PVP5 RÄM Putki PVP5 Rämepuro Klo 13:; Näytt.ottaja IK/HT; Vesipinta 1,7 m; Putki 4,6 1, / PVP6 RÄM Putki PVP6 Rämepuro Putki 62 <, / PVP6 RÄM Putki PVP6 Rämepuro Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Vesipinta 1,94 m; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; Putki 11,1 <,5,35 <,5

42 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 15/18 Endomines Oy Pampalon kaivoksen tarkkailu (5127) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Sameus K-aine COD-Cr COD-Mn TOC, liuk N kok kok. P NO3N+NO2N Sulfaatti Rauta Rauta liuk Nikkeli oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt FNU mg/l mg/l O2 mg/l O2 mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l / PVP6 RÄM Putki PVP6 Rämepuro Klo 12:4; Näytt.ottaja IK/HT; Vesipinta 1,95 m; Putki 5,1, 6, <,5 18

43 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 16/18 Endomines Oy Pampalon kaivoksen tarkkailu (5127) Pvm. Hav.paikka Ni liuk Alumiini Alum. liuk Kadmium Cd liuk Lyijy Lyijy liuk Arseeni Arsee liuk Hg liuk. Hg liuk Klorof.-a µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l / PVP6 RÄM Putki PVP6 Rämepuro Klo 12:4; Näytt.ottaja IK/HT; Vesipinta 1,95 m; Putki 8,8 2,4

44 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 17/18 MERKINTÖJEN SELITYKSIÄ HAVAINTOPAIKAT 5127 / Ilaja2 = Ilajanjärvi 2 ( ) 5127 / Ilaja3 = 3Ilajanjärvi 3 Särkilahti ( ) 5127 / Ilajan43 = Ilajanjoki 43, Iljansuo ( ) 5127 / Ilajanj1 = Ilajanjoki 1 ( ) 5127 / Ilajanj7 = Ilajanjoki 7, Iljansuon alap. ( ) 5127 / PVP1 RÄM = Putki PVP1 Rämepuro 5127 / PVP2 RÄM = Putki PVP2 Rämepuro 5127 / PVP3 RÄM = Putki PVP3 Rämepuro 5127 / PVP4 RÄM = Putki PVP4 Rämepuro 5127 / PVP5 RÄM = Putki PVP5 Rämepuro 5127 / PVP6 RÄM = Putki PVP6 Rämepuro 5127 / Räme2 = Rämepuro 2 ( ) 5127 / Räme53 = Rämepuro 53 ( ) 5127 / RämeJV1 = Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi MÄÄRITYKSET Vesipinta = Vesipinnan etäisyys putken yläreunasta (m) Kok.syv. = Kokonaissyvyys (m) Näk.syv. = Näkösyvyys (m) Ilm.lt. = Ilman lämpötila (ast-c) Pilv. = Pilvisyys (-8) Tuulnop. = Tuulen nopeus (m/s) Tuulsuunt. = Tuulen suunta (ast.) Jää = Jään paksuus (cm) Lumi = Lumen paksuus (cm) Virt = Lämpöti = Lämpötila Lämpöti = Lämpötila Happi = SFS-EN (1993) Happi% = Kyllästys%, laskennallinen suure ph = SFS 321 (1979), muunneltu Sähkönj. = SFS-EN (1994), korj. 25 C, mittaus huoneen lämpöt. Väriluku = SFS-EN ISO 7887, osa 6 (212) Sameus = SFS-EN ISO 727 (2) K-aine = SFS-EN 872 (25), suodatin Whatman GF/C COD-Cr = ISO 1575 (22), fotometrinen menetelmä COD-Mn = SFS 336 (1981) TOC, liuk = Perustuu SFS-EN 1484 (1997) N kok = ISO (21) kok. P = ISO :23 NO3N+NO2N = SFS-EN ISO (1997) Sulfaatti = SFS-EN ISO (29), ionikromatografia Rauta = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25) Rauta liuk = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25), suod Nikkeli = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25) Ni liuk = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25), suod. Alumiini = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25) Alum. liuk = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25), suod. Kadmium = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25) Cd liuk = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25), suod. Lyijy = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25) Lyijy liuk = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25), suod. Arseeni = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25) Arsee liuk = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25), suod. Hg liuk. = SFS-EN ISO (28), AFS, suodatettu Hg liuk = SFS-EN 1483, suodatettu,45 µm Klorof.-a = SFS 5772 (1993)

45 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 18/18 MERKINTÖJEN SELITYKSIÄ MUITA MERKINTÖJÄ P = määritys kesken, E = tulos hylätty, < = pienempi kuin,> = suurempi kuin, ~ = noin.

46 Liite 1 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi, JV1 Pvm Kiintoaine ph Sähkönj. Redox mg/l ms/m ORP mv , ,1 5,4 2, , 6, ,4 6, ,5 5,9 19, ,3 5,9 19, ,6 6,1 18, ,4 6,4 18, -23, ,2 6,4 16,5-256, ,3 6,3 15,9-258, ,8 6, ,6 6,3 14,5-313, ,5 6,3 16, , 6,4 15,7-315, ,7 6,4 16,4-293, ,4 6,4 17, ,7 6,3 16, ,3 6,4 16, , 6,1 16,2-383, ,8 6,3 15, ,2 6,4 15, ,8 6,3 16,4-45, , ,3 6,3 16,4-243, ,2 6,4 15, ,3 15,9-293, ,5 15, ,6 16, ,4 15,8-97,4

47 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi, JV1 Liite 1 Pvm Kiintoaine ph Sähkönj. Redox mg/l ms/m ORP mv ,3 16, ,6 17, ,6 19, , ,1 6,5 2, ,3 6, 21, , 6,1 22, ,5 6,2 25, ,3 5, ,5 5,5 32, ,2 4,6 35, ,4 32, , ,8 5,8 3, ,2 32, ,2 32, ,2 31, ,6 6,7 31, , 31, ,26 6,6 31,

48 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi, JV1 Liite 1 Pvm Kiintoaine mg/l ph Sähkönjohtokyky ms/m Redox (ORP) mv ,4 4, ,6 6, ,2 7, ,7 7, ,7 35, ,6 32, ,2 6,6 33, ,4 6,7 37, ,9 6,8 37,3-182

49 Rämepuron selkeytysaltaan purkuvesi, JV1 Liite 1 Pvm Kiintoaine mg/l ph Sähkönjohtokyky ms/m Redox (ORP) mv , , ,7 6, ,8 7, , , , , , ,4 6, ,3 6, ,4 6, , ,6 5, ,1 6, ,7 6, 29 25

50