PAMPALON KAIVOKSEN VESITARKKAILUJEN YHTEENVETO 2016

Transkriptio

1 ENDOMINES OY PAMPALON KAIVOKSEN VESITARKKAILUJEN YHTEENVETO 2016 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10992

2 i ENDOMINES OY PAMPALON KAIVOKSEN VESITARKKAILU Satu Ojala, FM limnologi Sisällysluettelo: TIIVISTELMÄ YLEISTÄ SÄÄOLOT SÄÄTILA LUMITILANNE, VIRTAAMAT JA POHJAVEDEN PINNANKORKEUS ITÄ-SUOMESSA TARKKAILUN TOTEUTUS TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU JUOKSUTUSVESI KAIVOS- JA SUOTOVEDET PINTAVESITARKKAILU Lietoja 51 ja Alajoki Riitaoja Sivakkojoki 18 ja Hattujärvi 2 ja POHJAVESITARKKAILU VIITTEET LIITTEET Liite 1. Näytepistekartat Liite 2. Tarkkailutulokset vuodelta 2016 Liite 3. Biosaatavuuden nikkelin ja lyijyn osalta Copyright Ahma ympäristö Oy Kaupintie HELSINKI p (Vaihde, Rovaniemi) Pohjakartat: Maanmittauslaitos, lupa 16/MLL/15. Kuvat: Ahma ympäristö Oy.

3 1 TIIVISTELMÄ Tässä yhteenvedossa on käsitelty tarkkailutuloksia vuodelta Kaivoksesta rikastushiekka-altaalle pumpattava vesi oli vuonna 2016 lievästi emäksistä (ph 7,8-8,6) ja kiintoainepitoista. Myös sähkönjohtavuudet ja sulfaattipitoisuudet olivat koholla tai korkeita. Kokonaistypen pitoisuudet olivat erittäin korkeita ja viittasivat erittäin rehevään vedenlaatuun. Kokonaistypestä selvästi suurin osa oli nitraattimuodossa, joka viittaa räjähdeaineiden käyttöön. Kokonaisfosforin pitoisuudet viittasivat karuun vedenlaatuun, paitsi marraskuun näytekerralla vesi oli lievästi rehevää. Liukoisten raskasmetallien pitoisuudet olivat pääosin pieniä tai alle määritysrajan. Selkeytysaltaan veden ph-arvot vaihtelivat välillä 7,4-8,4. Kesäkuussa vesi oli emäksisintä, mihin saattoi vaikuttaa vilkastunut levätuotanto, joka nostaa veden ph-arvoa. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää tai erittäin rehevää. Veden sähkönjohtavuudet ja sulfaattipitoisuudet olivat korkeita. Keskimäärin kokonaisfosforin ja sulfaatin pitoisuudet olivat kaivosvettä suuremmat. Allastus pienensi kiintoainepitoisuuksia ja myös typen yhdisteiden pitoisuudet laskivat kaivoksesta pumpattavaan veteen nähden. Raskasmetallien pitoisuudet jäivät yleisesti pieniksi tai alle määritysrajan. Wad- syanidin pitoisuudet olivat alle määritysrajan kaikilla havaintokerroilla. Ylitevesiä juoksutettiin Riitaojan suuntaan toiminnanharjoittajan ilmoituksen mukaan m 3 vuonna Vuonna 2016 veden ph-arvot (7,3 8,7) sekä kiintoaineen (6-25 mg/l), nikkelin (0,0012 0,0053 mg/l) ja arseenin (0,0026 0,0068 mg/l) pitoisuudet olivat lupaehtojen mukaisia, paitsi näytekerralla kiintoainepitoisuus (25 mg/l) ylitti luparajan (<20 mg/l). Kiintoainepitoisuutta nostatti todennäköisesti osaltaan kesäaikaan vilkastunut leväkasvu. Kiintoaineen hehkutusjäännöksen perusteella kuitenkin vain pieni osa kiintoaineesta oli mineraaliainesta. Purkuojan veden kokonaisfosforin pitoisuudet olivat karulle vedenlaadulle ominaisia. Typen yhdisteiden pitoisuudet kuvastivat pääosin erittäin rehevää vedenlaatua, mutta olivat pääosin selvästi kaivoksesta pumpattavaa vettä ja selkeytysallasta pienemmät. Sulfaattia oli vedessä runsaasti ja sähkönjohtavuus osoitti suolojen vaikutusta. Sulfaattipitoisuus vaihteli välillä mg/l. Talousveden laatusuositus on sulfaatin osalta 250 mg/l. Raskasmetallien pitoisuudet olivat yleisesti alhaisia tai alle määritysrajan. Veden ph-arvot (6,7-7,2) sekä kiintoaineen (<1-11 mg/l), nikkelin (0,011 0,035 mg/l) ja arseenin (0,0005 0,011 mg/l) pitoisuudet olivat kaikilla havaintokerroilla lupaehtojen mukaisia. Pintavesituloksia tarkasteltaessa huomioitiin myös osan pisteiden osalta ympäristölaatunormit. Nikkelin ja lyijyn osalta ympäristölaatunormi laskettiin myös biosaatavana pitoisuutena BioMet- ohjelman avulla. Nikkelin ympäristölaatunormina käytettiin tässä tarkastelussa Valtioneuvoston 1308/2015 asetuksen mukaista biosaatavan pitoisuuden AA-EQS vuosikeskiarvoa 5 µg/l ja lyijyn osalta vuosikeskiarvoa 1,7 µg/l virtavesissä ja 1,9 µg/l järvessä (runsashumuksinen vesistö). Kadmiumin vuosikeskiarvo, joka on ilmoitettu, liukoisena pitoisuutena on 0,1 µg/l. Liukoisen nikkelin MAC-EQS sallittu enimmäispitoisuus on 34 µg/l ja lyijyn sallittu enimmäispitoisuus on 14 µg/l. Kadmiumin sallittu enimmäispitoisuus vaihtelee välillä 0,45-1,5 µg/l riippuen veden kovuudesta. Biosaatavan nikkelin ja lyijyn vuosikeskiarvo ei ylittynyt vuonna 2016 Sivakkojoen pisteellä 22, 18 tai Riitaoja. Liukoisen kadmiumin vuosikeskiarvo oli kyseisillä pisteillä myös alle raja-arvon. Liukoisen kadmiumin, liukoisen lyijyn tai liukoisen nikkelin sallitut enimmäispitoisuudet eivät ylittyneet millään pisteillä vuonna Riitaojan pisteen ja Sivakkojoen pisteen 18 osalta tarkasteltiin nikkelin kokonaispitoisuuksia, ELY- keskuksen ohjeistuksen mukaisesti, koska liukoisia pitoisuuksia ei määritetä.

4 2 Lietojan vesi oli lievästi hapanta, rautapitoista ja väriltään tummaa sekä sisälsi jonkin verran tai paljon humusta. Sähkönjohtavuudet ja sulfaattipitoisuudet olivat ojavedessä alhaisia. Ravinnepitoisuudet viittasivat keskimäärin vuonna 2016 rehevyyteen. Öljyhiilivetyjen pitoisuudet olivat alle määritysrajojen. Raskasmetallien pitoisuudet olivat pääosin alhaisia tai alle määritysrajan. Arseenipitoisuudet olivat laskeneet vuodesta 2015, jolloin havaittiin pitoisuusnousuja. Pampalon alueella on maaperässä luontaisesti runsaasti arseenia. Alajoessa vesi oli pääosin väriltään tummaa, lievästi hapanta sekä rauta- ja humuspitoista. Sähkönjohtavuuden ja sulfaatin pitoisuudet olivat alhaisia ja pintavesille ominaisella tasolla. Ravinnepitoisuuksien perusteella vesi oli rehevällä tasolla. Kokonaistypestä vain pieni osa oli nitraattimuodossa. Metallipitoisuudet olivat alhaisia ja osin alle määritysrajan. Lietojasta ja Alajoesta mitattiin ns. taustapitoisuuksia, koska kaivosvesien juoksutusta ei tapahdu kyseisten virtavesien suuntaan. Riitaojassa vesi oli lievästi emäksistä kesällä ja muilla näytekerroilla lievästi hapanta. Kiintoainetta ja humusta oli vedessä keskimäärin vähän ja veden väriarvot olivat muihin pintavesipisteisiin nähden alhaisia. Ajoittain kalsiumin, kaliumin, natriumin ja magnesiumin pitoisuudet olivat selvästi suurempia kuin muilla pintavesipisteillä. Sähkönjohtavuudet ja sulfaatin pitoisuudet olivat ojavedessä koholla pintavesien yleiseen tasoon nähden. Ravinnepitoisuudet olivat keskimäärin rehevälle vedenlaadulle ominaisia. Öljyhiilivetyjen pitoisuudet olivat alle määritysrajojen. Raskasmetallien pitoisuudet olivat pääosin pieniä tai alle määritysrajan. Arseenipitoisuudet olivat laskeneet vuodesta Vuonna 2016 korkein arseenipitoisuus havaittiin pisteellä marraskuussa (13 µg/l), joka on lähellä talousveden raja-arvoa (10 µg/l). Näytepisteen läheisyydessä on arseenikiisuesiintymä. Sivakkojoessa vesi oli pääosin hapanta sekä humus- ja rautapitoista. Ravinnepitoisuudet viittasivat pääsääntöisesti rehevyyteen ja sähkönjohtavuudet olivat alhaisia. Ajoittain alapuolisen pisteen Sivakkojoki 22 vesi oli hieman taustapistettä Sivakkojoki 18 väriltään tummempaa, kiintoainepitoisempaa, humuspitoisempaa, rautapitoisempaa ja ravinnepitoisempaa. Marraskuussa ympäristölaatunormin mukaiset näytteet jäivät epähuomiossa ottamatta. Ympäristölaatunormin mukainen tarkkailu lopetettiin joulukuussa ELY-keskuksen hyväksynnällä. Hattujärvessä havaittiin lämpötilakerrostuneisuutta helmikuun- ja elokuun näytekerroilla, mikä heikensi hieman happitilannetta syvyyden lisääntyessä. Helmikuussa Hattujärven pisteellä 3 alusveden happitilanne oli välttävä ja pisteellä 2 hyvä. Elokuussa happitilanne oli pisteillä heikoimmillaan tyydyttävä. Muuten pisteiden vedenlaatu oli pääosin hyvin samankaltaista pinta- ja alusvedessä. Helmikuussa ravinnepitoisuudet olivat lähinnä lievästi rehevälle vedenlaadulle ominaisia ja elokuussa vesi oli hieman rehevämpää. Järvivesi sisälsi jonkin verran tai runsaasti rautaa, mutta muuten metallipitoisuudet olivat pintavesille ominaisia ja alhaisia. Pohjavesiputkissa ph-arvot olivat vuonna 2016 happaman puolella, happaminta vesi oli putkessa PVP4. Typpipitoisinta vesi oli putkessa PVP3, kun taas putkessa PVP2 veden sähkönjohtavuus ja sulfaattipitoisuus sekä liukoisen raudan ja liukoisen nikkelin pitoisuus olivat korkeimmat. Liukoista arseenia havaittiin eniten putkessa PVP1. Toukokuussa putkessa PVP2 sulfaatti- ja nikkelipitoisuus ylittivät pohjavedelle asetetun ympäristölaatunormipitoisuuden. Arseenin pitoisuus ylitti toukomarraskuussa laatunormipitoisuuden pisteessä PVP1. Marraskuussa putken PVP2 nikkelipitoisuus ylitti pohjavedelle asetetun ympäristölaatunormipitoisuuden. Raskasmetallien pitoisuudet olivat muuten putkissa alhaisia tai alle laboratorion määritysrajan. Pohjavesiputkien vedenlaatu on ollut pääosin samankaltainen vuodesta 2011 lähtien.

5 1. YLEISTÄ Itä-Suomen ympäristölupavirasto myönsi antamallaan päätöksellä Endomines Oy:lle Pampalon kultakaivosta ja rikastamoa koskevan ympäristöluvan (nro 23/08/2, Dnro ISY-2004-Y- 271). Uusi ympäristölupa (22/2015/1, ISAVI/18/04.08/2012) myönnettiin Uudessa päätöksessä (22/2015/1, ISAVI/18/04.08/2012) todetaan mm. seuraavaa: 1. Rikastamon prosessijätevedet, siltä osin kun niitä ei kierrätetä uudelleen prosessissa käytettäväksi, on johdettava rikastushiekka-altaasta ylivuotona selketysaltaaseen ja edelleen Käenjoen valuma-alueella sijaitseviin ojiin (kosteikkoon), mistä vedet virtaavat edelleen Sivakkojokeen ja Hattujärveen. Juoksutusjärjestelyistä on aina ennen aloittamista ilmoitettava Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle. Kaivoksen kuivanapitovesiä voidaan johtaa selkeytyskäsittelyn kautta Lietojaan enintään m 3 vuodessa. Vesimäärien ja kuormituksen tasaamiseksi kaivosvesiä voidaan johtaa myös Hattujärven suuntaan. 2. Kaivoksen kuivanapitovesien määrä on pidettävä mahdollisimman pienenä louhinnan suunnittelun ja louhintateknisten menettelyjen avulla. Koneiden ja laitteiden pesupaikan vedet on johdettava öljynerotuksen kautta rikastushiekka-altaalle tai kaivosvesien käsittelyyn. 3. Kaivosvesien kemikalointia ja jälkiselkeytystä tai vastaavan tasoista menetelmää koskeva tarkennettu vesienkäsittelysuunnitelma sijoitus- ja mitoitustietoineen on toimitettava Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen tarkastettavaksi ennen rakentamisen aloittamista. Vesien johtaminen Lietojaan voidaan aloittaa kun ELYkeskus on hyväksynyt tehdyt rakenteet. 4. Vesien juoksutus on järjestettävä ja ajoitettava niin, että toiselle kuuluvalla alueella ei vesien johtamisen seurauksena aiheudu vahingollista vettymistä tai muuta vahinkoa ja että vesistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa purkuvesistössä. Jos haittoja ilmenee, luvan saajan on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin haittojen poistamiseksi ja ehkäisemiseksi. 5. Syanidia sisältävä aines voidaan johtaa esitetyllä tavalla rikastushiekka-altaalle kun pääosa syanidista on panosluonteisesti hajotettu. Syanidin jäännöspitoisuus jätteessä saa olla enintään 5 mg/l. 6. Rikastushiekka-altaan ylitevesi ja kaivosvedet on käsiteltävä kemiallisesti tai vastaavantehoisella menetelmällä siten, että selkeytysaltaista pois johdettavan veden happamuus on välillä 6 9,5, kiintoainepitoisuus alle 20 mg/l, nikkelipitoisuus alle 0,5mg/l ja arseenipitoisuus alle 0,2 mg/l. Suotovesien osalta arvot ovat tavoitearvoja. Tarvittaessa myös suotovedet on käsiteltävä ennen niiden johtamista ympäristöön. Tarkkailu toteutettiin vuonna 2016 Endomines Oy:n laatiman ja ELY-keskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman (päivätty ) mukaisesti. 2. SÄÄOLOT 2.1 Säätila Tarkkailuvuoden 2016 sääoloja on arvioitu Lieksan Lampelassa ja Ilomantsin Mekrijärvellä havaittujen ilman lämpötilan ja sademäärien perusteella (kuva 2-1). Tiedot otettiin pääosin SYKE:n vesitilannekatsauksista( ja Ilmatieteenlaitoksen ilmastokatsauksista ( Ilomantsin mittauspisteeltä ei ole olemassa pitkän ajan tarkasteluun tietoja vuosilta , joten tarkasteluissa on käytetty Lieksan tietoja. Vuosi 2016 oli tarkasteltavalla alueella keskimäärin hieman tavanomaista lämpimämpi. Keskimääräinen lämpötila vuonna 2016 Ilomantissa oli + 3,6 ºC ja vuosina Lieksassa +2,6 ºC. 3

6 4 Vuoden 2016 tammikuu oli alueella keskimääräistä kylmempi, mutta helmi-toukokuu olivat tavanomaista hieman tai jonkin verran lämpimämpiä. Kesäkuusta eteenpäin lämpötilat olivat hyvin keskimääräisiä. Vuosi 2016 oli sateisuudeltaan vaihteleva ja keskimääräistä hieman vähäsateisempi. Vuonna 2016 Ilomantsissa satoi noin 557 mm, kun keskimäärin sademäärä Lieksassa vuosina oli 620 mm. Sateisinta oli Ilomantsissa kesä-, heinä- ja marraskuussa ja kuivinta oli maalis- ja huhtikuussa. Lämpötila ( C) Lieksa/Ilomantsi Lieksa Ilomantsi Lieksa I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Sadanta (mm) Lieksa/Ilomantsi Lieksa Ilomantsi Lieksa I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 2-1. Lieksan Lampelan ja Ilomantsin Mekrijärven kuukausittainen keskilämpötila ja kuukausittainen sademäärä vuonna 2016 verrattuna Lieksan Lampelan pitkän ajan keskiarvoon ( ). 2.2 Lumitilanne, virtaamat ja pohjaveden pinnankorkeus Itä-Suomessa Lumitilanne Vuoden 2016 alkaessa puolet Suomesta oli lähes lumetonta. Tammikuun aikana lunta saatiin kuitenkin melkein koko maahan. Syksyllä ensilumi satoi Itä-Suomeen lokakuun lopulla. Vuoden päättyessä lumiraja kulki Lapua Lappeenranta-linjan paikkeilla. Lumisinta oli tällöin Länsi-Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalan itäisimmässä osassa, joissa lumen vesiarvo oli laajoilla alueilla mm. Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama Vuosi 2016 alkoi koko maassa kovilla pakkasilla. Sään lauhduttua vesisateet sekä lumien sulaminen nostivat vedenpintoja ja kasvattivat virtaamia. Kevättulvat eivät nousseet kovin korkealle, mutta loppukesän runsaat sateet saivat aikaan kesätulvia osassa maata. Syksy oli valtaosassa maata vähäsateinen pitkälle marraskuuhun asti, ja monessa järvessä vesi laski selvästi tavanomaista syksyä alemmas. Marraskuun loppupuolella vesisateet nostivat vesiä reilusti Itä-Suomessa. Joulukuussa vedenpinnat olivat myös Itä-Suomessa talviseen tapaan laskussa. Koko kuluneen vuoden keskivirtaama oli Itä-Suomen suurissa vesistöissä pitkän ajan keskiarvoa suurempi.

7 5 Pohjaveden korkeus Vuoden 2016 alussa pohjavedet olivat keskimääräistä ylempänä Itä-Suomessa sekä koko maassa. Tavallista aikaisempi lumien sulaminen täydensi pohjavesivarastoja, ja keväällä niiden pinnat olivat suuressa osassa maata yli ajankohdan keskiarvojen. Pinnat nousivat sateiden vaikutuksesta kesällä tavallista korkeammalle, mutta talven alkaessa marras joulukuussa pohjavedet olivat kuitenkin Itä- Suomessa, kuten suuressa osassa maata, vuodenaikaan nähden keskimääräistä alempana. 3. TARKKAILUN TOTEUTUS Tarkkailuohjelman mukaisesti kaivos-, suoto-, pinta- ja pohjavesinäytteitä otettiin seuraavina ajankohtina: , 8.6., ja Lisäksi putkien pinnankorkeudet mitattiin ja Pohjavesiputket tyhjennettiin ennen näytteenottoa. Kuukausittaisia näytteitä Sivakkojoesta otettiin tammi-marraskuussa Rikastushiekka-altaalta juoksutettiin ylitevesiä Riitaojan suuntaan vuoden 2016 aikana kolmella juoksutusjaksolla ( , ja ). Pampalon talousjätevedestä otettiin näyte vain , jolloin analysoitiin typpi, fosfori ja biologinen hapenkulutus. Näytekerroilla ja vettä ei ollut tarpeeksi edustavan näytteen saamiseksi. Toukokuusta 2016 alkaen näytteet otettiin Ahma ympäristö Oy:n toimesta ja analysoitiin Ahma ympäristö Oy:n laboratorioissa. Tätä aiemmin näytteenotosta vastasi ja näytteet analysoi Savo-Karjalan ympäristötutkimus Oy. Havaintopisteet on esitetty kartoissa, jotka liitteenä TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU 4.1 Juoksutusvesi Riitojan suuntaan juoksutettiin ylitevesiä m 3 vuonna 2016 toiminnanharjoittajan ilmoituksen mukaan. Juoksutustulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 2. Juoksutusvesinäytteiden vesi sisälsi runsaasti typen yhdisteitä, kokonaistypestä selvästi suurin osa oli nitraattimuodossa. Kokonaisfosforin pitoisuudet olivat edellisvuotta alhaisempia ja ilmensivät rehevää vedenlaatua, paitsi syyskuun näytekerralla lievää rehevyyttä. Juoksutusveden sulfaattipitoisuudet olivat pääosin korkeita ja liukoisten suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus oli myös selvästi koholla. Juoksutusvesi sisälsi edellisvuoden tavoin suoloja jonkin verran tai runsaasti. Raskasmetallien pitoisuudet olivat kokonaisuudessaan alhaisia tai alle määritysrajan. Vuonna 2016 veden ph-arvot (7,3 8,7) sekä kiintoaineen (6-25 mg/l), nikkelin (0,0012 0,0053 mg/l) ja arseenin (0,0026 0,0068 mg/l) pitoisuudet olivat lupaehtojen mukaisia, paitsi näytekerralla kiintoainepitoisuus (25 mg/l) ylitti luparajan (<20 mg/l). Kiintoainepitoisuutta nostatti todennäköisesti osaltaan kesäaikaan vilkastunut leväkasvu. Kiintoaineen hehkutusjäännöksen perusteella kuitenkin vain pieni osa kiintoaineesta oli mineraaliainesta.

8 6 4.2 Kaivos- ja suotovedet Kaivoksesta pumpattava vesi ja selkeytysaltaan vesi kuuluvat kaivoksen sisäiseen kiertoon. Purkuojan vesi on rikastushiekka-altaan ja selkeytysaltaan suotovesiojista purkautuvaa vettä, joka sisältää suoto- ja sadevesiä. Kuormitustarkkailun tulokset löytyvät liitteessä 2 ja vedenlaatukuvaajia on esitetty kuvissa 4-1 ja 4-2. Kaivoksesta rikastushiekka-altaalle pumpattavan veden pitoisuudet olivat liukoisia pitoisuuksia muista näytekerroista poiketen, paitsi metallipitoisuudet olivat liukoisia pitoisuuksia myös 17.2., ja näytekerroilla. Tämä tulee huomioida myös kuvissa 4-1 ja 4-2. Vesi oli vuonna 2016 lievästi emäksistä (ph 7,8-8,6) ja kiintoainepitoista. Myös sähkönjohtavuudet ja sulfaattipitoisuudet olivat koholla tai korkeita. Kokonaistypen pitoisuudet olivat erittäin korkeita ja viittasivat erittäin rehevään vedenlaatuun. Kokonaistypestä selvästi suurin osa oli nitraattimuodossa, joka viittaa räjähdeaineiden käyttöön. Kokonaisfosforin pitoisuudet viittasivat karuun vedenlaatuun, paitsi marraskuun näytekerralla vesi oli lievästi rehevää. Liukoisten raskasmetallien pitoisuudet olivat pääosin pieniä tai alle määritysrajan. Liukoisen arseenin pitoisuudet olivat pääosin STM:n juomaveden laatuvaatimustasoa (10 µg/l) pienemmät, paitsi kesäkuussa pitoisuus oli hieman korkeampi (11 µg/l). Liukoisen nikkelin pitoisuudet olivat STM:n juomaveden laatuvaatimustasoa (20 µg/l) alhaisempia. Selkeytysaltaan veden ph-arvot vaihtelivat välillä 7,4-8,4. Kesäkuussa vesi oli emäksisintä, mihin saattoi vaikuttaa vilkastunut levätuotanto, joka nostaa veden ph-arvoa. Vesi oli kokonaisfosforipitoisuuksien perusteella rehevää. Keskimäärin typpipitoisuudet olivat hyvin korkeita viitaten erittäin rehevään vedenlaatuun. Veden sähkönjohtavuudet ja sulfaattipitoisuudet olivat korkeita. Vesi sisälsi myös jonkin verran suoloja. Keskimäärin kokonaisfosforin ja sulfaatin pitoisuudet olivat kaivosvettä suuremmat. Allastus pienensi kiintoainepitoisuuksia ja myös typen yhdisteiden pitoisuudet laskivat kaivoksesta pumpattavaan veteen nähden. Raskasmetallien pitoisuudet jäivät yleisesti pieniksi tai alle määritysrajan. Wad-syanidin pitoisuudet olivat alle määritysrajan kaikilla havaintokerroilla. Purkuojan vedessä ph-arvot vaihtelivat välillä 6,7-7,2. Kokonaisfosforin pitoisuudet olivat karulle vedenlaadulle ominaisia. Typen yhdisteiden pitoisuudet olivat koholla ja kuvastivat pääosin erittäin rehevää vedenlaatua, mutta olivat pääosin selvästi kaivoksesta pumpattavaa vettä ja selkeytysallasta pienemmät. Sulfaattia oli vedessä runsaasti ja sähkönjohtavuus osoitti suolojen vaikutusta. Sulfaattipitoisuus vaihteli välillä mg/l. Talousveden laatusuositus on sulfaatin osalta 250 mg/l. Raskasmetallien pitoisuudet olivat yleisesti alhaisia tai alle määritysrajan. Veden ph-arvot (6,7-7,2) sekä kiintoaineen (<1-11 mg/l), nikkelin (0,011 0,035 mg/l) ja arseenin (0,0005 0,011 mg/l) pitoisuudet olivat kaikilla havaintokerroilla lupaehtojen mukaisia.

9 7 Kuva 4-1. Kaivoksesta rikastushiekka-altaalle pumpattavan veden, selkeytysaltaan ja purkuojan veden laatutietoja vuonna Kaivoksesta pumpattavan veden metallipitoisuudet ovat liukoisia pitoisuuksia.

10 8 Kuva 4-2. Kaivoksesta rikastushiekka-altaalle pumpattavan veden, selkeytysaltaan ja purkuojan veden laatutietoja vuonna Kaivoksesta pumpattavan veden metallipitoisuudet ovat liukoisia pitoisuuksia. 4.3 Pintavesitarkkailu Juoksutus Riitaojan suuntaan ei ollut näytteenottokerroilla käynnissä. Lietojan suuntaan ei juoksutettu kaivosvesiä. Lietoja 55 ja Alajoki 9 pisteistä suoritettiin taustapitoisuuksien tarkkailua. Pintavesitarkkailun tulokset on esitetty liitteissä 2 ja kuvaajia vedenlaadusta löytyy kuvista 4-3 ja 4-4. Nikkelin ja lyijyn osalta ympäristölaatunormi laskettiin myös biosaatavana pitoisuutena BioMet- ohjelman avulla ja tulokset on esitetty liitteessä 3. Nikkelin ympäristölaatunormina käytettiin tässä tarkastelussa Valtioneuvoston 1308/2015 asetuksen mukaista biosaatavan pitoisuuden AA-EQS vuosikeskiarvoa 5 µg/l ja lyijyn osalta vuosikeskiarvoa 1,7 µg/l virtavesissä ja 1,9 µg/l järvessä (runsashumuksinen vesistö). Liukoisen nikkelin MAC-EQS sallittu enimmäispitoisuus on 34 µg/l ja lyijyn sallittu enimmäispitoisuus on 14 µg/l. Kadmiumin sallittu enimmäispitoisuus vaihtelee välillä 0,45-1,5 µg/l riippuen veden kovuudesta.

11 4.3.1 Lietoja 51 ja 55 Helmikuussa Lietojan vesi oli väriluvun ja COD Mn - pitoisuuden perusteella voimakkaan humusleimaista, rautapitoista ja veden ph-arvot osoittivat vähintään lievää happamuutta. Sähkönjohtavuus oli alhainen. Kokonaisfosforin pitoisuudet olivat rehevän veden tasoa. Raskasmetallien pitoisuudet jäivät alle määritysrajan tai pieniksi. Kesäkuussa ravinnepitoisuuksien perusteella vesi oli Lietojassa rehevällä tasolla. Vesi oli lievästi hapanta ja väriluvun sekä COD Mn -pitoisuuden perusteella humusleimaista. Sähkönjohtavuuden arvot olivat alhaisia osoittaen vähäistä elektrolyyttien määrää. Raskasmetallien pitoisuudet olivat alhaisia tai alle määritysrajan. Öljyhiilivetyjen pitoisuudet olivat alle määritysrajojen. Elokuussa metallien pitoisuudet eivät olleet koholla ja olivat osin alle määritysrajan. Lietojan vesi oli lievästi hapanta, rautapitoista ja väriltään tummaa. Ojavesi oli COD Mn - pitoisuuden perusteella runsashumuksista. Sähkönjohtavuudet ja sulfaattipitoisuudet olivat alhaisia. Ravinnepitoisuuksien perusteella vesi oli Lietojassa pisteellä 51 lievästi rehevää ja pisteellä 55 rehevää. Öljyhiilivetyjen pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Marraskuussa Lietojan vesi oli lievästi hapanta, rautapitoista ja väriltään tummaa. Pisteen COD Mn - pitoisuuden perusteella vesi oli keskihumuksista. Sähkönjohtavuudet ja sulfaattipitoisuudet olivat alhaisia. Fosforipitoisuuden perusteella vesi oli Lietojassa pisteellä 51 lievästi rehevää, kun taas typpipitoisuus kuvasti rehevää vedenlaatua. Metallien pitoisuudet eivät olleet koholla ja olivat osin alle määritysrajan. Öljyhiilivetyjen pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Vuonna 2015 Lietojan pisteellä 55 todettiin kohonneita arseenipitoisuuksia (19-47 µg/l) elo- ja syyskuussa. Vuonna 2016 pitoisuudet olivat laskeneet ja korkein arseenipitoisuus todettiin kesäkuun näytekerralla (15 µg/l). Talousvedessä raja-arvo arseenille on 10 µg/l. Pampalon alueella on maaperässä luontaisesti runsaasti arseenia, ja mm. suurimmat tunnetut turpeen arseenipitoisuudet Suomessa on havaittu juuri Pampalon alueelta (Virtanen et. al 1997) Alajoki 9 Helmikuussa Alajoen pisteellä vesi oli lievästi hapanta, voimakkaan humusleimaista, erittäin rautapitoista ja niukkaelektrolyyttistä. Kokonaisfosforin pitoisuus oli rehevän veden tasoa. Raskasmetallien pitoisuudet olivat pieniä tai alle määritysrajan. Kesäkuussa sähkönjohtavuuden ja sulfaatin pitoisuudet olivat pisteellä alhaisia. Ravinnepitoisuuksien perusteella vesi oli rehevällä tasolla. Kokonaistypestä pieni osa oli nitraatti- tai nitriittityppenä. Näytepisteellä vesi oli hapanta sekä rauta- ja humuspitoista. Metallipitoisuudet olivat pieniä. Elokuussa näytepisteellä vesi oli edellisen näytekerran tavoin väriltään tummaa, suhteellisen hapanta sekä rauta- ja humuspitoista. Sähkönjohtavuuden ja sulfaatin pitoisuudet olivat alhaisia ja pintavesille ominaisella tasolla. Ravinnepitoisuuksien perusteella vesi oli rehevällä tasolla. Kokonaistypestä vain pieni osa oli nitraatti- tai nitriittityppenä. Metallipitoisuudet olivat alhaisia ja osin alle määritysrajan Riitaoja 21 Pisteeltä ei ollut käytettävissä liukoisen nikkelin tai liukoisen lyijyn arvoja, mutta ympäristölaatunormin mukaisessa tarkastelussa käytettiin kuitenkin nikkelin osalta kokonaispitoisuuksia ELY:n ohjeistuksen mukaisesti. Käytännössä nikkelin kokonaispitoisuudet ja liukoiset pitoisuudet ovat lähes samansuuruisia.

12 10 Biosaatavan nikkelin vuosikeskiarvo oli Riitaojan pisteellä 1,34 µg/l, joten vuosikeskiarvo 5 µg/l ei ylittynyt vuonna Liukoisen nikkelin sallittu enimmäispitoisuus (34 µg/l) ei ylittynyt vuonna 2016 olettaen, että liukoinen pitoisuus on lähes sama kuin kokonaispitoisuus. Nikkelin kokonaispitoisuudet olivat 10 µg/l. Helmikuussa Riitaojassa veden ph-arvo osoitti happamuutta. Vesi oli humusleimaista ja rautapitoista. Vedestä todettiin hieman kohonnut pitoisuus sulfaattia, sähkönjohtavuus osoitti myös lievää suolojen vaikutusta. Sulfaatin ja typen yhdisteiden pitoisuudet sekä sähkönjohtavuus olivat laskeneet kuitenkin selvästi esimerkiksi purkuojan tasosta. Kokonaisfosforin pitoisuus oli lievästi rehevän veden tasoa. Raskasmetallien pitoisuudet olivat pieniä tai alle määritysrajan. Kesäkuussa sähkönjohtavuuden arvot, typen yhdisteiden sekä sulfaatin pitoisuudet olivat koholla. Kiintoainetta ja humusta oli vedessä hyvin vähän ja veden väriarvo oli muihin pintavesipisteisiin nähden alhainen. Ojaveden ph-arvo oli lähellä neutraalia. Kalsiumin, kaliumin, natriumin ja magnesiumin pitoisuudet olivat selvästi suurempia kuin muilla pisteillä sekä korkeampia kuin edellisellä tarkkailukerralla helmikuussa. Raskasmetallien pitoisuudet olivat pääosin pieniä tai alle määritysrajan. Öljyhiilivetyjen pitoisuudet olivat alle määritysrajojen. Elokuussa kalsiumin, kaliumin, natriumin ja magnesiumin pitoisuudet olivat ojavedessä selvästi suurempia kuin muilla pintavesipisteillä. Raskasmetallien pitoisuudet olivat pääosin pieniä tai alle määritysrajan. Veden ph-arvo oli lievästi emäksinen. Sähkönjohtavuuden arvot, typen yhdisteiden sekä sulfaatin pitoisuudet olivat koholla. Humusta oli vedessä hyvin vähän ja veden väriarvo oli muihin pintavesipisteisiin nähden alhainen. Öljyhiilivetyjen pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Marraskuussa oli humusta ojavedessä muita pisteitä vähemmän ja veden väriarvo oli muihin pintavesipisteisiin nähden alhainen. Veden ph-arvo oli lievästi hapan. Sähkönjohtavuuden arvot, typen yhdisteiden sekä sulfaatin pitoisuudet olivat koholla. Suolojen pitoisuudet olivat selvästi suurempia kuin muilla pintavesipisteillä. Öljyhiilivetyjen pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Metallien pitoisuudet olivat pääosin pieniä tai alle määritysrajan rautaa lukuun ottamatta. Vuonna 2015 Riitaojassa havaittiin arseenimaksimi (27 µg/l), joka oli vuotta 2014 suurempi. Vuonna 2016 korkein arseenipitoisuus havaittiin pisteellä marraskuussa (13 µg/l). Arseenipitoisuudet olivat näin ollen laskeneet vuodesta Näytepisteen läheisyydessä on arseenikiisuesiintymä. Pampalon alueella on maaperässä luontaisesti runsaasti arseenia, ja mm. suurimmat tunnetut turpeen arseenipitoisuudet Suomessa on havaittu juuri Pampalon alueelta (Virtanen et. al 1997). Pisteen nikkelin kokonaispitoisuudet (6-9 µg/l) olivat kesä-marraskuussa helmikuun näytekertaa ja muiden pisteiden pitoisuuksia hieman korkeampia, mutta edelleen mm. talousveden laatuvaatimuksen raja-arvoa (20 µg/l) selvästi alhaisempia Sivakkojoki 18 ja 22 Biosaatavan nikkelin vuosikeskiarvo oli Sivakkojoen pisteillä 0,11 µg/l, joten vuosikeskiarvo 5 µg/l ei ylittynyt vuonna Vuosikeskiarvo 1,7 µg/l ei myöskään ylittynyt biosaatavan lyijyn osalta (<0,02 µg/l). Liukoisen kadmiumin pitoisuudet olivat vuonna 2016 < 0,02-0,06 µg/l, joten sallittu enimmäispitoisuus (0,45-1,5 µg/l) ei ylittynyt millään näytekerralla. Myöskään liukoisen lyijyn sallittu enimmäispitoisuus (14 µg/l) tai liukoisen nikkelin sallittu enimmäispitoisuus (34 µg/l) ei ylittynyt vuonna Liukoisen lyijyn pitoisuudet olivat < 1 µg/l ja liukoisen nikkelin < 1,5 µg/l.

13 11 Pisteeltä Sivakkojoki 18 ei ollut käytettävissä liukoisen nikkelin arvoja, joten ympäristölaatunormin mukaisessa tarkastelussa käytettiin kokonaispitoisuuksia ELY:n ohjeistuksen mukaisesti. Käytännössä kokonaispitoisuudet ja liukoiset pitoisuudet ovat lähes samansuuruisia nikkelin osalta. Helmikuussa Sivakkojoen pisteen 22 vesi oli hapanta. Ojavesi oli myös humus- ja rautapitoista. Sähkönjohtavuus oli alhainen. Kokonaisfosforin pitoisuus oli rehevän veden tasoa. Raskasmetallien ja sulfaatin pitoisuudet olivat pieniä. Kuukausittaisessa seurannassa ( ja ) liukoisten nikkelin, lyijyn ja kadmiumin pitoisuudet olivat pieniä. Sivakkojoki 18 pisteestä ei saatu helmikuussa näytettä, koska näytepiste oli pohjaan asti jäässä. Sivakkojoki 18 toimii taustapisteenä. Kesäkuussa ravinnepitoisuudet olivat pisteillä hyvin samankaltaisia ja niiden perusteella vesi oli rehevällä tasolla. Pisteellä 22 nitraattityppeä, sulfaattia ja raskasmetalleja havaittiin hieman suurempina pitoisuuksina kuin pisteellä 18. Pääosin raskasmetallipitoisuudet olivat pieniä. Vesi oli hapata, sekä humus- ja rautapitoista. Sähkönjohtavuudet olivat alhaisia. Elokuussa pisteillä vesi oli suhteellisen hapanta sekä humus- ja rautapitoista. Sähkönjohtavuudet olivat alhaisia. Ravinnepitoisuuksien perusteella vesi oli pisteillä rehevällä tasolla. Näytepisteellä 22 vesi oli hieman väriltään tummempaa, kiintoainepitoisempaa, humuspitoisempaa, rautapitoisempaa ja ravinnepitoisempaa. Myös metallipitoisuudet olivat osin hieman korkeampia pisteellä 22. Näytteet otettiin ja Arseenipitoisuus oli pisteellä 22 elokuussa 12 µg/l eli vain hieman korkeampia kuin talousveden raja-arvo (10 µg/l). Marraskuussa vesi oli hieman rautapitoisempaa pisteellä 22, mutta muuten metallipitoisuudet olivat hyvin samansuuruisia kummallakin pisteellä. Vesi oli pisteillä suhteellisen hapanta sekä humus- ja rautapitoista. Sähkönjohtavuudet olivat alhaisia. Ravinnepitoisuuksien perusteella vesi oli pisteillä rehevällä tasolla. Näytepisteillä veden väriarvot, kiintoainepitoisuudet, humuspitoisuudet ja ravinnepitoisuudet olivat hyvin samansuuruisia. Ympäristölaatunormin mukaisessa tarkkailussa näytepisteessä Sivakkojoki 22 liukoisen kadmiumin, nikkelin ja lyijyn näytteet otettiin ja Marraskuun näyte jäi epähuomiossa ottamatta. Ympäristölaatunormin mukainen tarkkailu lopetettiin joulukuussa ELY-keskuksen hyväksynnällä.

14 12 Kuva 4-3. Pintavesipisteiden veden laatutietoja vuonna 2016 ph:n, sulfaatin, sähkönjohtavuuden ja raudan osalta.

15 13 Kuva 4-4. Pintavesipisteiden veden laatutietoja vuonna 2016 ravinteiden ja arseenin osalta Hattujärvi 2 ja 3 Helmikuussa Hattujärven pisteellä 3 (Korkeasaari) alusveden happitilanne oli välttävä. Matalammalla pisteellä 2 (Rutnikkaniemen länsipuoli) alusveden happitilanne oli vielä hyvä ja lämpötilakerrostuneisuus lievempää. Pintaveden kokonaisfosforin perusteella Hattujärvi luokittui lievästi reheväksi. Pisteiden vesi oli päällysvedessä hapanta ja humusleimaista, happamuus ja humusleimaisuus olivat voimakkaammat lähempänä Sivakkojoen suualuetta sijaitsevalla pistettä 3. Rautaa todettiin pisteillä runsaasti. Raskasmetallien pitoisuudet olivat kokonaisuudessaan molemmilla pisteillä pieniä tai alle määritysrajan. (Kuvat 4-5 ja 4-6) Elokuussa Hattujärven näytepisteillä 2 ja 3 havaittiin lievää lämpötilakerrostuneisuutta, mikä heikensi hieman happitilannetta pisteellä 3 syvyyden lisääntyessä. Happitilanne vaihteli pisteiden eri syvyyksillä tasolla hyvä-tyydyttävä. Pisteiden vedenlaatu oli hyvin samankaltaista pinta- ja alusvedessä. Pisteellä 2 vesi oli kuitenkin syvemmällä vesikerroksessa jonkin verran rauta- ja typpipitoisempaa. Järvivesi oli väriltään tummaa, humuspitoista, lievästi sameaa ja lievästi hapanta. Fosforipitoisuudet ja klorofylli-a:n pitoisuudet viittasivat rehevyyteen, kun taas typpipitoisuudet ilmensivät lievää rehevyyttä. Metallipitoisuudet olivat pintavesille ominaisia ja alhaisia. (Kuvat 4-5 ja 4-6)

16 14 Kuva 4-5. Hattujärven näytepisteiden 2 ja 3 veden laatutietoja vuonna 2016 ph:n, hapen, COD Mn :n ja sulfaatin osalta (1m = 1 metrin näytesyvyys ja p-1m = 1 metri pohjan yläpuolelta).

17 15 Kuva 4-6. Hattujärven näytepisteiden 2 ja 3 veden laatutietoja vuonna 2016 fosforin, typen, raudan ja arseenin osalta (1m = 1 metrin näytesyvyys ja p-1m = 1 metri pohjan yläpuolelta). 4.4 Pohjavesitarkkailu Pohjavesiputki PVP1 sijaitsee sivukivialueen vieressä, putki PVP2 murskaamon vieressä, putki PVP3 selkeytysaltaan vieressä ja putki PVP4 rikastushiekka-altaan vieressä. Pohjaveden pinnankorkeudet vuodelta 2016 on esitetty taulukossa 4-1. Kuvaajia vedenlaadusta on kuvissa 4-7 ja 4-8. Tulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 2. Toukokuussa pohjaveden ph-arvot olivat happaman puolella, happaminta vesi oli putkessa PVP4. Pohjavesinäytteissä todettiin (PVP1-PVP4) kiintoainesta, lisäksi putken PVP2 näytteessä oli väriä. Vuoden 2015 fosforipitoisuuksiin verrattuna toukokuun 2016 pitoisuudet olivat selkeästi alhaisempia. Typen yhdisteitä todettiin hieman kohonneita pitoisuuksia läjitysalueen läheisyydessä sijaitsevasta putkesta PVP2 ja selkeytysaltaan laidalla sijaitsevasta putkesta PVP3. Aiempaan tapaan havaintoputken PVP2 veden sähkönjohtavuus, kalsium-, kalium-, magnesium- ja sulfaattipitoisuus sekä rauta- ja nikkelipitoisuus olivat muita havaintopisteitä korkeammat. Näistä sulfaatti ja nikkelipitoisuus ylittivät pohjavedelle asetetun ympäristölaatunormipitoisuuden. Pitoisuudet olivat pisteellä PVP2 kuitenkin pääosin aiempaa tapaan hieman alhaisempia, lukuun ottamatta korkeampaa raudan pitoisuutta. Arseenin pitoisuus ylitti laatunormipitoisuuden pisteessä PVP1. Muutoin raskasmetallien pitoisuudet olivat yleisesti putkissa alhaisia tai alle laboratorion määritysrajan. Marraskuussa pohjavesinäytteissä PVP2-PVP3 todettiin eniten kiintoainesta ja väriä, lisäksi putken PVP2 näytteessä todettiin kemiallista hapenkulutusta. Pohjaveden ph-arvot olivat happaman puolella, happaminta vesi oli putkessa PVP4.

18 16 Kevääseen verrattaessa typen yhdisteiden pitoisuudet läjitysalueen läheisyydessä sijaitsevasta putkessa PVP2 laskivat ja selkeytysaltaan laidalla sijaitsevasta putkessa PVP3 nousivat. Havaintoputken PVP2 sähkönjohtavuus, sulfaatti-, typpi- ja kalsiumpitoisuudet laskivat keväästä, mutta nämä sekä kalium-, magnesium-, sinkki-, rauta- ja nikkelipitoisuudet olivat muita havaintopisteitä korkeammat. Näistä nikkelipitoisuus ylitti pohjavedelle asetetun ympäristölaatunormipitoisuuden. Arseenin pitoisuus ylitti laatunormipitoisuuden pisteessä PVP1, muilta osin pisteen vedenlaatu oli pääosin hyvää. Raskasmetallien pitoisuudet olivat yleisesti putkissa PVP1, PVP3 ja PVP4 alhaisia tai alle laboratorion määritysrajan. Pohjavesiputkien vedenlaatu on ollut pääosin samankaltainen vuodesta 2011 lähtien. Taulukko 4-1. Pohjaveden pinnankorkeudet vuonna Aika Havaintopiste m putken päästä m N PVP1 3,03 203,91 PVP2 4,42 202,60 PVP3 2,07 203,49 PVP4 1,69 197, PVP1 3,32 203,62 PVP2 4,57 202,45 PVP3 1,93 203,63 PVP4 1,73 197, PVP1 3,53 203,41 PVP2 4,55 202,47 PVP3 2,04 203,52 PVP4 1,62 197,64

19 17 Kuva 4-7. Pohjavesiputkien PVP1- PVP4 veden laatutietoja vuodelta 2016 kiintoaineen, ph:n, sähkönjohtavuuden ja sulfaatin osalta.

20 18 Kuva 4-8. Pohjavesiputkien PVP1- PVP4 veden laatutietoja vuodelta 2016 typen sekä liukoisen raudan, nikkelin ja arseenin osalta. VIITTEET Virtanen, K., Kokkola, M. & Sandberg, E Turpeen geokemialliset tutkimukset Ilomantsin Pampalossa. Vuorimiesyhdistys. Sarja B 64,

21 Liite 1 Näytepisteet kartalla AHMA YMPÄRISTÖ OY Kemi, Tietokatu 6, KEMI, tel (0) Teollisuustie 6 Oulu, Sammonkatu 8, U, tel (0) PL 96, ROVANIEMI Jyväskylä, Ylistönmäentie 26, JYVÄSKYLÄ, tel (0) tel (0) Helsinki, Kaupintie 5, HELSINKI, tel (0) Y-tunnus/Business ID: Seinäjoki, Oivaltajantie 10, SEINÄJOKI, tel. +358(0)

22 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 2.1 Endomines Oy Pampalon kaivoksen tarkkailu (5127) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Sameus K-aine COD-Cr COD-Mn Kok. N NH4-N NO3N+NO2N NO3-N NO2-N Kok. P Kalsium Ca liuk Kalium Kalium liu Magnesium Mg liuk Natrium Na liuk Sulfaatti Rauta oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt FNU mg/l mg/l O2 mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l µg/l / Sivakk22 Sivakkojoki 22, joen suu Näytt.ottaja Mutanen Henna; 0, / Sivakk22 Sivakkojoki 22, joen suu Näytt.ottaja Henna Mutanen; 0, / Kaivosve Kaivoksesta pumpattava vesi (selkeytysallas 3) Klo 10:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; 0,1 3,4 8, < / Lietoja Lietoja 51 Klo 9:25; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -7,5 C-ast; Pilv. 7 /8; 0,1 0,10 6,0 5,0 190 < ,1 1,1 1,6 1,7 7, / Lieto Lietoja 55 Klo 11:40; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -7,5 C-ast; Pilv. 7 /8; 0,1 0,10 6,3 5,3 170 < ,8 1,1 1,5 1,8 6, / Alajoki Alajoki 9 Klo 12:50; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -7,5 C-ast; Pilv. 7 /8; 0,1 0,10 6,0 3, , ,7 0,78 1,1 1,8 2, / Sallas Selkeytysallas Klo 10:35; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; 0,1 1,1 7, ,9 < / Purkuoja Suoto-ojista kosteikkoon purkautuva vesi Klo 11:00; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Virt 0,23 l/s; 0,1 0,20 6, < / Riitao23 Riitaoja 23 Klo 13:30; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -5 C-ast; Pilv. 6 /8; 0,1 0,10 5, , ,0 3, / Sivakk22 Sivakkojoki 22, joen suu Klo 13:05; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -5 C-ast; Pilv. 6 /8; 0,1 0,10 5,7 3,9 300 < ,7 0,93 0,86 2,0 5, / Hattu2 Hattujärvi 2 Rutnikkaniemen länsipuoli Kok.syv. 4,1 m; Näk.syv. 1,2 m; Jää 48 cm; Lumi 3 cm; Klo 12:50; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -5 C-ast; Pilv. 8 /8; 1 0,10 13,6 93 6,0 3, ,69 < ,7 0,97 0,64 1,9 5, ,0 1,6 10,2 73 5,5 2, ,0 < ,2 0,55 0,50 1,3 3, / Hattu3 Hattujärvi 3 Korkeasaari Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Jää 46 cm; Lumi 30 cm; Klo 12:30; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -5 C-ast; Pilv. 8 /8; 1 0,10 10,6 72 5,2 3, ,2 < ,4 0,52 0,58 1,5 3, ,0 2,7 6,0 44 5,3 3, ,6 < ,4 0,60 0,59 1,5 3, / Toimisto Toimiston keittiö, talousvesi Klo 9:40; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Hana 15,3 6,4 13 <5 <0,1 <0, ,6 0,95 3,8 5,1 3,4

23 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 2/4 Endomines Oy Pampalon kaivoksen tarkkailu (5127) Pvm. Hav.paikka Rauta liuk Mangaani Sinkki Sinkki liu Kupari Kupari liu Kromi Kromi liuk Nikkeli Ni liuk Kadmium Cd liuk Arseeni Arsee liuk Lyijy Lyijy liuk Hg liuk. Fluoridi Radon Kok.kov. Syanidi Kok.kolitC E. colic Ulkonäkö Haju µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Bq/l mmol/l µg/l MPN/100 ml MPN/100 ml / Sivakk22 Sivakkojoki 22, joen suu Näytt.ottaja Mutanen Henna; 0,1 1,4 0,062 0, / Sivakk22 Sivakkojoki 22, joen suu Näytt.ottaja Henna Mutanen; 0,1 1,3 0,019 0, / Kaivosve Kaivoksesta pumpattava vesi (selkeytysallas 3) Klo 10:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; 0, ,4 1,3 1,9 7,4 0,021 9,5 <0,05 <0, / Lietoja Lietoja 51 Klo 9:25; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -7,5 C-ast; Pilv. 7 /8; 0,1 1,7 0,56 0,94 1,6 0,017 1,3 0,29 <0, / Lieto Lietoja 55 Klo 11:40; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -7,5 C-ast; Pilv. 7 /8; 0,1 7,9 0,63 1,0 1,7 0,014 3,9 0,28 <0, / Alajoki Alajoki 9 Klo 12:50; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -7,5 C-ast; Pilv. 7 /8; 0,1 2,7 0,73 1,8 1,9 0,018 2,0 0,31 <0, / Sallas Selkeytysallas Klo 10:35; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; 0,1 5,4 1,6 2,2 11 0,055 8,6 0,47 <0,005 < / Purkuoja Suoto-ojista kosteikkoon purkautuva vesi Klo 11:00; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Virt 0,23 l/s; 0,1 8,0 1,6 1,3 35 0, ,29 <0, / Riitao23 Riitaoja 23 Klo 13:30; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -5 C-ast; Pilv. 6 /8; 0,1 9,1 0,44 0,92 2,2 0,050 5,2 0,22 <0, / Sivakk22 Sivakkojoki 22, joen suu Klo 13:05; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -5 C-ast; Pilv. 6 /8; 0,1 2,7 0,37 0,76 0,85 0,86 0,010 0,013 5,9 0,61 0,54 0, / Hattu2 Hattujärvi 2 Rutnikkaniemen länsipuoli Kok.syv. 4,1 m; Näk.syv. 1,2 m; Jää 48 cm; Lumi 3 cm; Klo 12:50; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -5 C-ast; Pilv. 8 /8; 1 2,8 0,51 0,56 0,66 <0,01 9,5 0,47 <0,005 3,0 3,6 0,53 0,61 1,2 <0,01 7,6 0,47 0, / Hattu3 Hattujärvi 3 Korkeasaari Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Jää 46 cm; Lumi 30 cm; Klo 12:30; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -5 C-ast; Pilv. 8 /8; 1 4,8 0,61 0,80 0,88 0,018 7,2 0,58 0,009 6,0 4,7 0,60 0,78 0,87 0,014 7,4 0,60 0, / Toimisto Toimiston keittiö, talousvesi Klo 9:40; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Hana 15 <0,1 34 <30 0, Kirkas Ei todettu

24 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 2.2 Endomines Oy Pampalon kaivoksen tarkkailu (5127) Pvm. Hav.paikka Lämpöti ph Sähkönj. Väriluku K-aine Ka.hehkj. COD-Cr COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N Kok. P Sulfaatti Kalsium Magnesium Natrium Kalium Rauta Sinkki Kupari Kromi Nikkeli Kadmium Arseeni Lyijy Hg oc ms/m mg/l Pt mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l / Juoks Juoksutusvesi, juoksutusvesi Riitaojan suuntaan Näytt.ottaja Henna Mutanen; Riitaoja, juoksutus 7, ,2 3,2 < , ,3 0,57 0,86 3,5 0,011 6,8 0,24 0, / Juoks Juoksutusvesi, juoksutusvesi Riitaojan suuntaan Klo 9:00; Näytt.ottaja Henna Mutanen; Riitaoja, juoksutus P 7, ,1 2,3 4, ,85 0,83 0,55 5,3 <0,01 3,6 0,16 <0,005

25 Liite 2.2 VESISTÖTUTKIMUS KOONTITAULUKKO Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Endomines Oy Pampalontie HATTU Pampalon kaivos, kuormitustarkkailu, juoksutuksen aloitusnäyte Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit Vesistöalue Selite Juoksutusvesi Riitaojan suuntaan juoksutus riita Analyysit *ph *Sähkönjohtavuus *Sulfaatti *Kemiallinen hapenkulutus, CODCr *Väri Kiintoaineen hehkutusjäännös *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraattity ppi *Nitriittityppi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Arseeni, As *Kalsium, Ca *Kadmium, Cd Menetelmä SFS 3021:1979 / 27888:1994 / :2009 / ISO 15705:2002 / 7887:2012(C ) / sisäinen menetelmä / 872:2005 / :1998 / ISO 13395:199 7 / ISO 13395:1997 / 13395:1997 / :2005 / Mittausepävarmuus ± 0,2 ph yks, <2: ± 10% <2: ± 15% <50: ± 30% <25: ± 35% <10: ± 25% <100: ± 20% <20: ± <5: ± 35% <20: ± 25% <20: ± 35% <0,2: ± 25% <1: ± 20% <0,2: ± 30% >2: ± 4% >2: ± 10% >50: ± 20% >25: ± 20% >10: ± 15% >100: ± 15% 30% 5-10: ± 15% 20-50: ± 15% 20-50: ± 20% 0,2-1: ± 1-5: ± 15% 0,2-2: ± 15% 20-50: ± >10: ± 8% >50: ± 12% >50: ± 10% 15% >5: ± 10% >2: ± 10% 15% >1: ± 10% Määritysraja 1,0 0, ,0 0, ,0 2,0 5,0 3,0 0,05 0,05 0,02 Näytetunnus Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. (m) ms/m mg/l mg O2/l mg Pt/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l R juoksutus riita 8, < ,0 154 <0.02 R juoksutus riita 8, <30 14 <1,0 6, ,6 158 <0.02 R juoksutus riita 8, <30 30 <1,0 8, ,6 138 <0.02 R juoksutus riita 7, <30 33 <1,0 6, ,1 180 <0.02 ISO 2:2005 / ISO 11885:200 9 / 2:2005 / Analyysit *Kromi, Cr *Kupari, Cu *Rauta, Fe *Kalium, K *Magnesium, Mg *Natrium, Na *Nikkeli, Ni *Lyijy, Pb *Sinkki, Zn *Elohopea, Hg Menetelmä Mittausepävarmuus <0,5: ± 30% 0,5-2: ± 20% >2: ± 10% <0,5: ± 30% 0,5-5: ± 15% >5: ± 10% <10: ± 25% 10-25: ± 15% >25: ± 10% 11885:2009 / <2,5: ± 20% 2,5-10: ± 15% >10: ± 10% 11885:2009 / <0,5: ± 25% 0,5-2: ± 15% >2: ± 10% 11885:2009 / <5: ± 20% >5: ± 12% <0,5: ± 25% 0,5-2: ± 15% >2: ± 10% <0,5: ± 25% >0,5: ± 10% Määritysraja 0,2 0,15 2,5 0,5 0,025 0,25 0,1 0,05 0,5 0,01 Näytetunnus Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. (m) µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l R juoksutus riita 0,30 1,3 39,4 48,2 13,7 52,8 3,2 0,13 <0.5 <0,01 R juoksutus riita 0,25 1,2 13,5 49,6 14,0 53,9 2,9 <0.05 <0.5 <0,01 R juoksutus riita <0.2 0,45 34,0 49,0 14,6 55,7 1,2 <0.05 <0.5 <0,01 R juoksutus riita <0.2 0,91 19,4 57,3 15,0 61,1 2,4 <0.05 <0.5 <0,01 ISO 2:2005 / <2: ± 30% 2-20: ± 15% >20: ± EN ISO / AALS Yleiset huomiot Yhteyshenkilöt Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Piia Hiltunen, , piia.hiltunen@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: AALS = ALS Finland Oy = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, Oulu, p = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulokset koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p

26 Liite 2.3 VESISTÖTUTKIMUS KOONTITAULUKKO Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Endomines Oy Pampalontie HATTU Pampalon kaivos, kuormitustarkkailu Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit Vesistöalue Selite Pampalo kaivosvesi kaivos Pampalo purkuoja purku Pampalo selkeytysallas selkeytys Pampalo talousjätevesi talous Analyysit Menetelmä *ph SFS 3021:1979 / 27888:1994 / *Sähkönjohtavuus *WADsyanidi DIN D13-2 / AEUF *Sulfaatti :2009 / *Sulfaatti, liukoinen :2009 / *Kemiallinen hapenkulutu s, CODCr ISO 15705:2002 / Kemiallinen hapenkulutu s, CODCr, liukoinen ISO 15705:2002 / *Biologinen hapenkulutu s BOD7 / ATU :1998 / *Väri 7887:2012(C ) / *Kiintoaine GF/C 872:2005 / *Kiintoaine GF/C 872:2005 / *Kiintoaine suodatettu 0,45µm 872:2005 / *Typpi :1998 / *Typpi, liukoinen :1998 / *Nitraattityppi *Nitraattityppi, liukoinen Mittausepävarmuus ± 0,2 ph yks, <2: ± 10% <2: ± 15% <2: ± 15% <50: ± 30% <50: ± 30% <10: ± 30% <25: ± 35% <10: ± 25% <10: ± 25% <10: ± 25% <100: ± 20% <100: ± 20% <20: ± 30% <20: ± 30% <5: ± 35% <5: ± 35% <20: ± 25% <20: ± 35% <20: ± 35% <0,2: ± 25% <0,2: ± 25% >2: ± 4% >2: ± 10% >2: ± 10% >50: ± 20% >50: ± 20% >10: ± 20% >25: ± 20% >10: ± 15% >10: ± 15% >10: ± 15% >100: ± 15% >100: ± 15% 20-50: ± 15% 20-50: ± 15% 5-10: ± 15% 5-10: ± 15% 20-50: ± 15% 20-50: ± 20% 20-50: ± 20% 0,2-1: ± 15% 0,2-1: ± 15% >50: ± 12% >50: ± 12% >10: ± 8% >10: ± 8% >50: ± 12% >50: ± 10% >50: ± 10% >1: ± 10% >1: ± 10% Määritysraja 1,0 5 0,20 0, ,0 5 0,50 1, ,0 5,0 2,0 2,0 5,0 3,0 3,0 0,05 0,05 Näytetunnus Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. ms/m µg/l mg/l mg/l mg O2/l mg O2/l mg O2/l mg Pt/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l R kaivos 0,10 7, ,8 11,3 R kaivos 0,10 7, < ,5 9,6 R kaivos 0,10 8, < ,4 R purku 7, < , ,8 R purku 7, <30 <5 <1, ,6 0,76 R purku 6, <30 13 <1, ,51 R selkeytys 8, <5 470 < , ,9 R selkeytys 0,50 7, <5 570 < ,8 R selkeytys 0,20 7, <5 560 < , ,4 R talous < R talous R talous 13395:1997 / 13395:1997 / *Nitriittityppi 13395:1997 / *Nitriittityppi, liukoinen 13395:1997 / *Nitraatti- ja nitriittitypen summa 13395:1997 / *Fosfori :2005 / *Fosfori liukoinen 0,45 µm :2005 / *Arseeni, As *Arseeni, As Analyysit *Kalsium, Ca *Kalsium, Ca *Kadmium, Cd *Kadmium, Cd *Kromi, Cr *Kromi, Cr *Kupari, Cu *Kupari, Cu *Rauta, Fe *Rauta, Fe *Elohopea, Hg *Kalium, K *Kalium, K *Magnesium, Mg *Magnesium, Mg *Natrium, Na *Natrium, Na *Nikkeli, Ni *Nikkeli, Ni *Lyijy, Pb *Lyijy, Pb *Sinkki, Zn *Sinkki, Zn Menetelmä 11885:2009 / 11885:2009 / 11885:2009 / 11885:2009 / 11885:2009 / 11885:2009 / 11885:2009 / 11885:2009 / Mittausepävarmuus <1: ± 20% <1: ± 20% <0,2: ± 30% <0,2: ± 30% <0,5: ± 30% <0,5: ± 30% <0,5: ± 30% <0,5: ± 30% <10: ± 25% <10: ± 25% <0,5: ± 25% <2,5: ± 20% <2,5: ± 20% <0,5: ± 25% <0,5: ± 25% <5: ± 20% <5: ± 20% <0,5: ± 25% <0,5: ± 25% <0,5: ± 25% <0,5: ± 25% <2: ± 30% <2: ± 30% 1-5: ± 15% 1-5: ± 15% 0,2-2: ± 15% 0,2-2: ± 15% 0,5-2: ± 20% 0,5-2: ± 20% 0,5-5: ± 15% 0,5-5: ± 15% 10-25: ± 15% 10-25: ± 15% >0,5: ± 10% 2,5-10: ± 2,5-10: ± 0,5-2: ± 15% 0,5-2: ± 15% >5: ± 12% >5: ± 12% 0,5-2: ± 15% 0,5-2: ± 15% >0,5: ± 10% >0,5: ± 10% 2-20: ± 15% 2-20: ± 15% >5: ± 10% >5: ± 10% >2: ± 10% >2: ± 10% >2: ± 10% >2: ± 10% >5: ± 10% >5: ± 10% >25: ± 10% >25: ± 10% 15% 15% >2: ± 10% >2: ± 10% >2: ± 10% >2: ± 10% >20: ± 10% >20: ± 10% >10: ± 10% >10: ± 10% Määritysraja 0,05 0,05 0,02 0,02 0,2 0,2 0,15 0,15 2,5 2,5 0,1 0,5 0,5 0,025 0,025 0,25 0,25 0,1 0,1 0,05 0,05 0,5 0,5 Näytetunnus Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l R kaivos 0, <0,02 0,90 1,3 3,0 24,8 16,0 45,0 9,4 <0,05 1,8 R kaivos 0, <0,02 1,0 2,0 3,9 28,3 16,7 52,3 7,7 <0,05 0,85 R kaivos 0, <0,02 11,4 0,95 8,6 45,2 14,4 78,3 6,6 <0,05 <0,5 R purku 130 0,086 <0.2 3, ,2 18,4 47,7 12,9 <0.05 2,6 R purku 131 0,064 <0.2 0,62 92,7 21,0 18,8 42,9 11,1 <0.05 1,8 R purku 152 0,11 <0.2 0, ,0 23,3 49,8 22,8 <0.05 5,9 R selkeytys 170 <0.02 0,77 0,97 94,0 47,1 15,5 53,8 5,9 0,087 1,3 R selkeytys 0, <0.02 0,73 1,7 139 <0.1 56,1 15,0 59,7 4,0 0,24 0,86 R selkeytys 0, <0.02 2,4 1, ,5 15,6 66,0 5,2 0,19 3,9 R talous R talous R talous