S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

Transkriptio

1 S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Nilsiän kaupunki A 948 Tekninen toimisto PL NILSIÄ ( ) Tiedoksi: Nilsiän kaupungin ympäristönsuojelulautakunta ( ) Pohjois-Savon ELY-keskus ( ) Lähetämme ohessa Nilsiän kaupungin puhdistamon purkuvesistön tarkkailun vuosiyhteenvedon 21. SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Minna Kukkonen FL, vesistöasiantuntija Tuomas Puranen MMM, limnologi Toimisto ja Kuopion laboratorio Joensuun laboratorio Y-tunnus Yrittäjäntie 24 Jokikatu Kuopio 822 Joensuu Puhelin: Puhelin: Sähköposti: vsy@skvsy.fi Sähköposti: laboratorio.joensuu@skvsy.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@skvsy.fi

2 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY A 948 NILSIÄN KAUPUNKI NILSIÄN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN TARKKAILUN VUOSIYHTEEN- VETO 21 KUOPIO MINNA KUKKONEN TUOMAS PURANEN

3 NILSIÄN KAUPUNKI A JOHDANTO Vuoden 21 tarkkailu perustui Itä-Suomen ympäristölupaviraston antamaan päätökseen nro 32//3. Pohjois-Savon ympäristökeskus hyväksyi lupapäätökseen perustuvan tarkkailuohjelman päivätyllä kirjeellä (nro 695Y19-123). Syvärin Etu-Liestynselän rannalle rakennettu Nilsiän kaupungin keskuspuhdistamo otettiin käyttöön vuoden 1988 lopulla ja sinne johdetaan myös Tahkovuoren alueen jätevedet. Uusi ympäristölupahakemus on jätetty Itä-Suomen aluehallintovirastoon SÄÄOLOT 2.1 Säätila Loppuvuoden 29 sekä tarkkailuvuoden 21 sääoloja Pohjois-Savossa on arvioitu Kuopiossa havaittujen ilman lämpötilan ja sademäärien perusteella (kuvat 1 ja 2). Ääriolosuhteet värittivät vuoden 21 säätä. Lämpötila seuraili keskimäärin pitkän ajan keskiarvoa (vuosilta ), mutta keskitalvi oli normaalia kylmempi ja keskikesä lämpimämpi. Tiedot ovat Pohjois-Savon ELY-keskuksen vesikatsauksista ja Ilmatieteenlaitoksen ilmastokatsauksista. C Keskilämpötila Kuopiossa verrattuna pitkän ajan keskiarvoon x X/9 XI/9 XII/9 I/1 II/1 III/1 IV/1 V/1 VI/1 VII/1 VIII/1 IX/1 X/1 XI/1 XII/1 Kuva 1. Kuopion kuukausittainen keskilämpötila verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. 2

4 mm/kk Sadanta Kuopiossa verrattuna pitkän ajan keskiarvoon 29-1 x X/9 XI/9 XII/9 I/1 II/1 III/1 IV/1 V/1 VI/1 VII/1 VIII/1 IX/1 X/1 XI/1 XII/1 Kuva 2. Kuopion kuukausittainen sademäärä verrattuna pitkän ajan kes kiarvoon. Vuodenvaihteessa lämpötila meni selvästi pakkasen puolelle. Tammikuu oli yli viisi astetta normaalia kylmempi. Lämpötila pysytteli talvella nollan alapuolella yhtäjaksoisesti harvinaisen pitkään. Tammikuun sademäärä oli matala, helmi-maaliskuussa satoi normaalia enemmän. Helmikuussa pakkasennätyksiä rikottiin monin paikoin. Maaliskuun lopussa osa lumista jo suli. Huhtikuu oli paikoin poikkeuksellisen lämmin. Lumien sulaminen tapahtui huhtikuussa pääosin pääsiäisen aikaan, jolloin saatiin monin paikoin myös sateita. Lumien sulaminen keväällä on esitetty kuvassa 3. Viimeiset lumet ja routa sulivat vasta reilusti toukokuun puolella. Pakkasöitä jatkui huhtikuun lopulle asti. Järvien jäät alkoivat sulaa vapun tienoilla. Kuva 3. Lumen sulaminen keväällä 21. 3

5 Touko-kesäkuussa saatiin sateita ja paikoin ukkosia. Heinäkuussa rikottiin lämpöennätyksiä itattiin Suomen mittaushistorian lämpimin lukema Liperissä, 37,2 C. Hellekaudella saatiin selkeästi normaalia vähemmän sateita. Sateet tulivat lähinnä myrskyjen yhteydessä. Elokuun alkupuoli oli vielä keskimääräistä lämpimämpää, mutta loppupuolella lämpötila tippui kymmenen asteen paikkeille eli keskimääräistä viileämmäksi. Syyskuussa sää oli tyypillinen. Lokakuussa lumi kävi maassa eri puolilla Itä-Suomea. Nämä lumet sulivat vielä pois, mutta marraskuun puolen välin jälkeen pysyvä lumi oli maassa ja sitä saatiin tasaisesti lisää vuoden loppuun asti. Loka-joulukuun 21 lumikartat on esitetty kuvassa 4. Kuva 4. Lumen esiintyminen loka-joulukuussa Virtaamat ja vesivarat Vuosi alkoi pitkäaikaiskeskiarvoja matalammilla järvien pinnankorkeuksilla ja virtaamilla. Iisalmen reitillä virtaamat tosin olivat ajankohdan keskimääräiset ja Syvärin pinta normaalia korkeampi. Järvien vedenpinnat pääosin laskivat lumien sulamiseen asti. Huhtikuussa sateet jäivät vähäisiksi, ja lumen vesiarvot olivat keväällä tavallista pienempiä, mistä syystä alueella ei saatu suuria tulvia. Latvajärvet saavuttivat tulvahuippunsa huhtikuussa, keskusjärvet toukokuussa. Poroveden ja Onkiveden pinnannousu oli huhtikuussa poikkeuksellisen hidasta. Huhtikuun virtaamat Iisalmen reitillä olivat ajankohtaan nähden suuria, siis virtaama nousi poikkeuksellisen aikaisin, mutta kuutiomäärät olivat enimmillään normaalia tulvajuoksutustasoa. Keskimääräistä viileämmän ja sateisemman alkukesän seurauksena vedenpinnan lasku oli maltillista. Iisalmen reitin virtaamat olivat alkukesällä ajankohdan keskiarvoa suuremmat, paikoin jopa kaksinkertaiset pitkän ajan keskiarvoon verrattuna. Heinäkuussa voimakas haihdunta ja vähäiset sateet laskivat vedenpintoja entisestään. Syksyn sateiden aiheuttama järvenpintojen nousu taittui marraskuun pakkaskauteen. Vuoden lopulla suurten järvien pinnat olivat pääosin selkeästi pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella. Pohjavesien taso oli vuoden 21 alkupuolella keskimääräistä alhaisempi kuivan kesän jäljiltä. Pinnat lähtivät nousuun huhtikuussa lumien sulaessa. Heinäkuussa pohjavesien pintojen havaittiin olevan keskimääräistä alhaisempia. Loppuvuonna pohjavesien pinnat olivat pitkäaikaisvertailussa hieman keskimääräistä alempana. 4

6 3. KUORMITUS Järvien jäänpaksuus oli Pohjois-Savossa huhtikuun alussa vielä 5-6 cm, mutta jään rakenne oli kaikilla havaintopaikoilla huono. Jäät heikkenivät huhtikuun lopussa ja sulivat toukokuun alussa. Pohjois-Savon suurimmatkin järvet jäätyivät taas marraskuun loppupuolella. Kallavesi jäätyi huomattavasti aikaisemmin kuin viime vuosina on ollut tapana. Oheisessa taulukossa on esitetty puhdistamon vesistökuormitus vuosina Virtaama BOD 7 -ATU Kok.N Kok.P m 3 /d kg/d kg/d kg/d ,1 4, , 46, , 5, ,2 48, ,3 52, , ,2 23, ,8 3, ,3 4, ,2 3, ,26 Vuoden 21 vesistökuormitus oli lupaehtojen mukaista. Ammoniumtypen pitoisuus pysyi tavoitetasossa. 4. TARKKAILUN TOTEUTUS Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy otti vesinäytteet maaliskuussa ( ) ja elokuussa ( ) liitteen 1 kartan osoittamilta havaintopaikoilta. Näytteet tutkittiin Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa akkreditoiduin menetelmin ja tulokset on toimitettu kommenttien kera asianosaisille. 5. TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU Maaliskuussa oli kaikkien havaintoasemien alusveden happitilanne heikentynyt; happipitoisuudet vaihtelivat alusvedessä välillä 3,1-6, mg/l. Heikoin happitilanne havaittiin Honkaluodon syvänteessä. Alusveden sähkönjohtavuuden ja ravinnepitoisuuksien perusteella jätevesien vaikutus näkyi jälleen selvästi Liestynselän asemalla 2A ja lieventyneenä myös asemalla 3. Hygieeninen laatu säilyi hyvänä, ainoastaan aseman 2A alusvedessä havaittiin pieniä määriä fekaaleja koleja (2-4 kpl/l). Purkualueen lähiasemalla 2A ja asemalla 3 ravinnepitoisuuksien nousu oli nähtävissä jo etrin näytesyvyydestä alkaen. Asemalla 2A kokonaistypestä huomattava osa oli jätevesille tyypillisesti ammoniumtypen muodossa. Mustaselän asemalla ei veden laadussa ollut selvää jätevesien vaikutusta havaittavissa, kokonaisravinnepitoisuudet nousivat hieman alusvedessä päällysveteen nähden, mutta esimerkiksi jätevesille tyypillisen ammoniumtypen pitoisuus oli lähellä määritysrajaa. 5

7 Honkaluodon asemalla ei ollut myöskään selviä jätevesien vaikutuksia havaittavissa, mutta Etu-Liestynselän aseman 1B alusvedessä oli havaittavissa lievää ravinnepitoisuuksien kasvua. Fekaaleja koleja ei todettu kuin Liestyselän aseman 2A alusvedestä, muuten koko tarkkailualueen hygieeninen laatu oli moitteeton. Päällysveden kokonaisfosforin pitoisuudet luokittivat koko tarkkailualueen lievästi reheväksi, vesi oli humusleimaista ja veden ph-arvot osoittivat lievää happamuutta. Aseman Liestynselkä 3 päällysveden kokonaisfosforin tulos jouduttiin hylkäämään tuloksen epävarmuuden takia. Kokonaisuudessaan päällysveden veden laatu oli hyvin samankaltainen eri asemilla. Elokuussa oli kaikkien havaintoasemien alusveden happitilanne heikentynyt, pitoisuudet vaihtelivat asemilla välillä,48-3,6 mg/l. Honkaluodon syvänteessä alusveden happitilanne oli muita asemia parempi. Jätevesien vaikutus ilmeni selvästi havaintopaikan 2A syvänteessä ja se näkyi jo 15 metrin näytesyvyydellä mm. heikentyneenä happitilanteena ja typen yhdisteiden pitoisuuksien sekä sähkönjohtavuuden nousuna. Alusvedessä kokonaistypestä huomattava osa oli myös jätevesille tyypillisesti ammoniummuodossa. Mahdollinen jätevesien vaikutus näkyi aseman 2A tavoin myös Liestynselän asemalla 3, lähinnä myös alusveden heikentyneenä happitilanteena ja lievästi kohonneena kokonaistypen pitoisuutena. Typen nousuun vaikuttaa todennäköisesti myös heikosta happitilanteesta johtuva sisäinen kuormitus. Heikentynyt happitilanne näkyi Mustaselän ja Honkaluodon syvänteissä myös typen nousuna alusvedessä, Mustaselällä ja Etu- Liestynselän asemalla 1B oli havaittavissa myös lievää fosforipitoisuuden nousua. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuuksien perusteella tarkkailualue luokittui lievästi reheväksi. Kaikkien asemien vesi oli humuspitoista ja veden ph-arvot olivat lähellä neutraalia. Hygieeninen laatu säilyi kokonaisuudessaan hyvänä, fekaaleja koleja todettiin vain pieniä määriä (-5 kpl/l). Levämäärää kuvaavan klorofylli-a:n pitoisuudet osoittivat runsasta levätuotantoa; pitoisuudet vaihtelivat välillä µg/l (kuva 5). Asemat luokittuivat levämäärän perusteella reheviksi - erittäin reheviksi. Levämäärä oli asemilla keskimääräistä elokuuta suurempi. Erittäin lämmin kesä ja lämmin pintavesi olivat otollisia leväkasvulle. 6

8 Tulokset kokonaisuudessaan ovat liitteessä 2. Pinta () ja pohja (p-1m) tulokset on poimittu oheiseen taulukkoon. E=tulos on hylätty. Pvm Asema Syvyys Lämpöti Happi Happi Sähkönj. ph Alkalinit. COD Mn Kok.N NH 4N Kok.P Klorof.-a Fek.koli m C mg/l Kyll % ms/m mmol/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/l B 1, ,7 6,4, B 7,3 2, ,4 6,5, A 1,4 11,2 77 2,7 6, < A 24,5 2,7 4, , ,3 11,7 8 2,6 6, ,3 2,8 3,7 27 6,1 6,3, MUSTA1 1,3 11,1 76 2,6 6,2, E MUSTA1 18,6 2,8 3,1 23 7,5 6,3, HONKA1 1, ,2 6, HONKA1 23,2 2,7 4,9 36 5,2 6, B 1 22,3 7, ,7, B 7,3 13,2,48 4,6 4,3 6,4, B A 1 23,3 7,8 91 3,1 6, A 25,4 5,4,94 7,4 1 6, A ,6 7, ,9, ,7 8,5,86 7,4 4,8 6,3, MUSTA1 1 23,5 7, MUSTA1 19,5 7,9 1,1 9,6 4,4 6, MUSTA HONKA1 1 23, , HONKA1 24,5 6,1 3, , HONKA

9 µg/l Liestyns. 3 Liestyns. 2A Mustas. 1 Honkal. 1 Etu-Liestyns.1B Kuva 5. Havaintopaikkojen Etu-Liestynselkä 1B, Liestynselkä 2A, Honkaluoto 1 ja Mustaselkä 1 klorofylli-a-pitoisuudet 2-luvulla. 6. YHTEENVETO Nilsiän jätevesien purkuvesistön tarkkailutuloksista voidaan todeta, että jätevesivaikutus näkyi edellisvuosien tapaan selvimmin purkupaikan lähisyvänteessä alus- ja väliveden (Liestynselkä 2A) heikentyneenä happitilanteena, kohonneina ravinteiden pitoisuuksina ja sähkönjohtavuuden arvoina. Veden hygieeninen laatu säilyi kuitenkin hyvänä. Jätevesien vaikutus oli kevättalvella kesää voimakkaampi. Viime vuosina jätevedet ovat levinneet talvella myös asemalle 3, mikä näkyi myös vuonna 21. Alusveden happitilanne oli kaikilla asemilla maaliskuussa elokuuta parempi ja keskimäärin edellisvuoden tasoa. Päällysveden fosforipitoisuuksien ja levämäärää kuvaavan klorofylli-a:n perusteella koko tutkimusalue voitiin luokitella lievästi reheväksi - reheväksi. Klorofylli-a:n pitoisuus oli vuonna 21 kohonnut. Päällysveden hygieeninen laatu oli molempina havaintokertoina hyvä. Seuraavissa kuvissa on esitetty veden laatutietoja Liestynselän asemilta 2A ja 3 2- luvulla (kuvat 7-11). Kuvia on kommentoitu kuvateksteissä. Yleisesti voi sanoa, että jätevesivaikutuksiin viittaavat merkit ovat vähentyneet viime vuosina. Korkeisiin alusveden pitoisuuksiin syvänteissä vaikuttaa osaltaan niiden pieni tilavuus, missä happi loppuu helposti kerrostuneisuuden aikana ja jätevedet pääsevät konsentroitumaan stabiileissa olosuhteissa erityisesti talvella. Syvänteen 2A pinta-ala on alle 1 ha ja Liestynselkä 3 noin 3 ha. Lisäksi pohjan morfologia vaikuttaa siihen, että pohjavirtaukset kuljettavat vesiä asemalta 2A asemalle 3. 8

10 mg/l 14 mg/l m 25 m m 25 m Kuva 7. Liestynselän 2A happipitoisuus eri syvyyksissä maaliskuussa (vasen) ja elokuussa (oikea) viimeisen 1 vuoden aikana. Aseman talvinen happipitoisuuden taso on noussut viime vuosina. Elokuun happipitoisuudet ovat olleet maaliskuun arvoja matalammat ja heikkohappisuus ylettyy kymmenen metrin syvyyteen asti. Myös pintaveden happipitoisuus on ollut matalampi kesällä kuin talvella, mikä osaltaan johtuu lämpimän veden heikosta kyvystä sitoa kaasuja. µg/l 14 µg/l m 25 m m 25 m 2 1 Kuva 8. Liestynselän 2A kokonaistyppipitoisuus eri syvyyksissä maaliskuussa (vasen) ja elokuussa (oikea) viimeisen 1 vuoden aikana. Typpipitoisuus on laskenut viime vuosina. Talven arvot ovat huomattavasti korkeammat kuin kesäiset arvot, mihin vaikuttaa stabiilimmat talviset olosuhteet. µg/l 3 µg/l m 25 m m 25 m Kuva 9. Liestynselän 2A sähkönjohtavuus eri syvyyksissä maaliskuussa (vasen) ja elokuussa (oikea) viimeisen 1 vuoden aikana. Arvot ovat korkeammat talvella. Sähkönjohtavuus on laskenut viime vuosina erityisesti kesällä. 9

11 mg/l m mg/l m Kuva 1. Liestynselkä 3 happipitoisuus eri syvyyksissä maaliskuussa (vasen) ja elokuussa (oikea) viimeisen 1 vuoden aikana. Alusveden happipitoisuus on ollut huono kesällä viime vuosina, hapen määrä on vähentynyt jo välivedessä. mg/l m mg/l m Kuva 11. Liestynselkä 3 kokonaistyppipitoisuus eri syvyyksissä maaliskuussa (vasen) ja elokuussa (oikea) viimeisen 1 vuoden aikana. Alusveden typpipitoisuus on laskenut vuosituhannen alkupuolen tasolle. Talviset arvot ovat elokuuta suuremmat. SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Minna Kukkonen FL, vesistöasiantuntija Tuomas Puranen MMM, limnologi LIITTEET 1. Havaintopaikat 2. Tarkkailutulokset 21 1

12 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Liite 1. Havaintopaikat 11

13 Nilsiän kaupungin vesistötarkk (948) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% Sähkönj. Alkalinit. ph COD-Mn Kok. N NH4-N Kok. P Fek.koli Klorof.-a Näytepaikka Ast-C mg/l Kyll % ms/m mmol/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l pmy/l µg/l / 1B Syväri Etu-Liestynselkä 1B Kok.syv. 8,3 m; Näk.syv. 1, m; Lumi 2 cm; Jää 8 cm; Klo 13:; Näytt.ottaja Sipilä Anna; Ilm.lt. -7 C-ast; Pilv. 8 /8; 1,2 11, 76 2,7,99 6, ,3 2,2 6, 43 6,4,31 6, / 2A Syväri Liestynselkä 2A Kok.syv. 25,5 m; Näk.syv. 1, m; Klo 1:; Näytt.ottaja Sipilä Anna; Ilm.lt. -17 C-ast; Pilv. 1 /8; 1,4 11,2 77 2,7 6, < , 6,9 5 6, 11 < ,4 5, , ,6 5, ,5 2,7 4, , / 3 Syväri Liestynselkä 3 Kok.syv. 2,5 m; Näk.syv. 1, m; Lumi 2 cm; Jää 8 cm; Klo 1:4; Näytt.ottaja Sipilä Anna; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 7 /8; 1,3 11,1 76 2,6,91 6, E 1 2,1 8, ,6 3,7 27 6,8, ,5 2,8 3,1 23 7,5,25 6, / MUSTA1 Syväri Mustaselkä 1 Kok.syv. 2,5 m; Näk.syv. 1, m; Lumi 2 cm; Jää 8 cm; Klo 11:15; Näytt.ottaja Sipilä Anna; Ilm.lt. -7 C-ast; Pilv. 8 /8; 1,1 12, 82 3,2 6, ,1 7, ,5 2,7 4,9 36 5,2 6, / HONKA1 Syväri Honkaluoto 1 Kok.syv. 25,5 m; Näk.syv. 1, m; Lumi 19 cm; Jää 7 cm; Klo 12:3; Näytt.ottaja Sipilä Anna; Pilv. 8 /8; 1,2 11,5 79 3,4 6, < , 9, ,1 8, ,5 2,5 2,3 17 4,5 6, / 1B Syväri Etu-Liestynselkä 1B Kok.syv. 8,8 m; Näk.syv. 2, m; Klo 13:; Näytt.ottaja Puranen, Laulajainen; Ilm.lt. 25 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.; 1 22,3 7,3 84 3,,14 6, ,8 13,2,48 4,6 4,3,25 6,

14 Nilsiän kaupungin vesistötarkk (948) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% Sähkönj. Alkalinit. ph COD-Mn Kok. N NH4-N Kok. P Fek.koli Klorof.-a Näytepaikka Ast-C mg/l Kyll % ms/m mmol/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l pmy/l µg/l / 2A Syväri Liestynselkä 2A Kok.syv. 26,5 m; Näk.syv. 2, m; Klo 11:; Näytt.ottaja Puranen, Laulajainen; Ilm.lt. 25 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.; 1 23,3 7,8 91 3,1 6, ,1 2,8 27 4, ,5,59 5, 6,4 6, ,1,88 7,1 8, ,5 5,4,94 7,4 1 6, / 3 Syväri Liestynselkä 3 Kok.syv. 2,7 m; Näk.syv. 2, m; Klo 11:3; Näytt.ottaja Puranen, Laulajainen; Ilm.lt. 25 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.; 1 23,6 7,9 93 3,,14 6, , 2, ,5 2,6 23 4,3, ,7 8,5,86 7,4 4,8,25 6, / MUSTA1 Syväri Mustaselkä 1 Kok.syv. 2,5 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 12:; Näytt.ottaja Puranen, Laulajainen; Ilm.lt. 25 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.; 1 23,5 7,7 91 3, 7, , 2, ,5 7,9 1,1 9,6 4,4 6, / HONKA1 Syväri Honkaluoto 1 Kok.syv. 25, m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 12:3; Näytt.ottaja Puranen, Laulajainen; Ilm.lt. 25 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.; 1 23,9 8, 95 3,1 7, ,1 3, ,2 4, , 6,1 3,6 29 4, 6,

15 MERKINTÖJEN SELITYKSIÄ HAVAINTOPAIKAT 948 / 1B = Syväri Etu-Liestynselkä 1B ( ) 948 / 2A = Syväri Liestynselkä 2A ( ) 948 / 3 = Syväri Liestynselkä 3 ( ) 948 / HONKA1 = Syväri Honkaluoto 1 ( ) 948 / MUSTA1 = Syväri Mustaselkä 1 ( ) MÄÄRITYKSET Kok.syv. = Kokonaissyvyys (m) Näk.syv. = Näkösyvyys (m) Ilm.lt. = Ilman lämpötila (ast-c) Pilv. = Pilvisyys (-8) Tuulnop. = Tuulen nopeus (m/s) Tuulsuunt. = Tuulen suunta (ast.) Lumi = Lumen paksuus (cm) Jää = Jään paksuus (cm) Lämpöti = Lämpötila Happi = SFS-EN ( ) Happi% = Kyllästys%, laskennallinen suure Sähkönj. = SFS-EN (1994),korj. 25oC, mittaus huon.lämpöt. Alkalinit. = VH, kirje nro 1811/62 Vh 1981 ph = SFS 321 ( ) COD-Mn = SFS 336 (1981), autom.titraus Kok. N = Sisäinen FIA-menetelmä, modif. SFS-EN ISO (31198) NH4-N = Sisäinen FIA-menetelmä, Lachat F Kok. P = Sisäinen FIA-menetelmä (peruste SFS EN 1189, ) Fek.koli = SFS 488 ( ) Klorof.-a = SFS 5772 ( ) MUITA MERKINTÖJÄ P = määritys kesken, E = tulos hylätty, < = pienempi kuin,> = suurempi kuin, ~ = noin.