ENDOMINES OY:N PAMPALON KAIVOKSEN VESITARKKAILUJEN VUOSIYHTEENVETO 2011

Transkriptio

1 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY E 5127 ENDOMINES OY ENDOMINES OY:N PAMPALON KAIVOKSEN VESITARKKAILUJEN VUOSIYHTEENVETO 211 KUOPIO TUOMAS PURANEN

2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. YLEISTÄ 2 2. SÄÄOLOT Säätila Virtaamat ja vesivarat 6 3. TARKKAILUN TOTEUTUS 7 4. TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU Kuormitus Kaivos- ja suotovedet Pintavesi Pohjavesi YHTEENVETO 14 LIITTEET

3 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy ENDOMINES OY E YLEISTÄ Itä-Suomen ympäristölupavirasto myönsi antamallaan päätöksellä Endomimes Oy:lle Pampalon kultakaivosta ja rikastamoa koskevan ympäristöluvan (nro 23/8/2, Dnro ISY-24-Y-271). Päätöksessä todetaan mm. seuraavaa: 3. Käenjoen valuma-alueen suuntaan johdettavat vedet on pyrittävä juoksuttamaan keskitetysti kevät- ja syystulvien aikana. Juoksuttamisen ajankohdasta on ilmoitettava ennalta Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle. 4. Rikastamoa, rikastushiekka-allasta, selkeytysaltaita ja biologista puhdistamoa on käytettävä ja hoidettava siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos ja että jätevesistä aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. 5. Rikastushiekka-altaan ylitevesi on käsiteltävä kemiallisesti tai vastaavantehoisella menetelmällä siten, että vesistöön johdettavan veden happamuuden on oltava välillä 6-9, kiintoainepitoisuuden alle 2 mg/l ja nikkelipitoisuuden alle 1, mg/l. Pitoisuusrajat on saavutettava jokaisella mittauskerralla. Määräyksen noudattamisen täyttymisen arvioinnissa on otettava huomioon näytteen ottamisesta ja analysoinnista aiheutuva kokonaisvirhe. Rikastushiekka-altaan ylitevesien kemikalointia ja jälkiselkeytystä tai vastaavan tasoista menetelmää koskeva vesienkäsittelysuunnitelma sijoitus- ja mitoitustietoinen on toimitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ennen vesien johtamista rikastushiekka-altaasta. Tarkkailu toteutettiin Endomines Oy:n laatiman (päivätty ) tarkkailuohjelman mukaisesti. 2. SÄÄOLOT 2.1 Säätila Loppuvuoden 21 sekä tarkkailuvuoden 211 sääoloja Pohjois-Karjalassa on arvioitu Joensuussa ja Lieksan Lampelassa havaittujen ilman lämpötilan ja sademäärien perusteella (kuvat 1-4). Vuosi 211 oli kaiken kaikkiaan lämmin: helmikuu oli ainoa kuukausi, jolloin keskilämpötila jäi alle pitkän ajan keskiarvon (vuosilta ). Tiedot ovat Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen vesikatsauksista ja Ilmatieteenlaitoksen ilmastokatsauksista. 2

4 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy C Keskilämpötila Joensuussa verrattuna pitkän ajan keskiarvoon x X/1 XI/1 XII/1 I/11 II/11 III/11 IV/11 V/11 VI/11 VII/11 VIII/11 IX/11 X/11 XI/11 XII/11 Kuva 1. Joensuun kuukausittainen keskilämpötila verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. mm/kk Sadanta Joensuussa verrattuna pitkän ajan keskiarvoon x X/1 XI/1 XII/1 I/11 II/11 III/11 IV/11 V/11 VI/11 VII/11 VIII/11 IX/11 X/11 XI/11 XII/11 Kuva 2. Joensuun kuukausittainen sademäärä verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. 3

5 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy C Keskilämpötila Lieksan Lampelassa 211 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon x I/11 II/11 III/11 IV/11 V/11 VI/11 VII/11 VIII/11 IX/11 X/11 XI/11 XII/11 Kuva 3. Lieksan Lampelan kuukausittainen keskilämpötila vuonna 211 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. 12 mm/kk Sadanta Lieksan Lampelassa 211 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon 211 x I/11 II/11 III/11 IV/11 V/11 VI/11 VII/11 VIII/11 IX/11 X/11 XI/11 XII/11 Kuva 4. Lieksan Lampelan kuukausittainen sademäärä vuonna 211 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Tammikuu oli lämpötilaltaan normaali, ja sateita saatiin reilun kolmanneksen tavanomaista enemmän. Kuukauden lopussa lunta oli Pohjois-Karjalassa 6-8 cm, kun sitä normaalisti on reilut 5 cm. Myös lumikuorma kohosi normaalia korkeammaksi, kg/m²:aan. Helmikuu oli yli viisi astetta normaalia kylmempi, mutta sen jälkeen lämpötila pysytteli pitkän ajan keskiarvon yläpuolella koko loppuvuoden ajan. Helmikuussa lunta saatiin hieman lisää. Lumisateet jatkuivat maaliskuussa, lunta mitattiin paikoin jopa metrin verran ja lumen vesiarvoa jopa yli 2 kg/m². 4

6 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Lumien esiintyminen helmi-huhtikuussa 211 on esitetty kuvassa 5. Huhtikuun alussa sateet sulattivat melkoisen osan lumista, maakunnan eteläosissa hanget hupenivat nopeasti puoleen metriin. Yöpakkasetkin hellittivät muutamaksi päiväksi kuun alussa. Vuotovesitilanne puhdistamoilla oli viikoilla monin paikoin heikoin aikoihin, lumien sulaminen ajoittui hieman normaalia myöhemmäksi. Huhtikuun lopussa lunta oli enää vain maakunnan pohjois- ja itäosissa suojaisilla metsäalueilla. Toukokuun kymmenennen päivän tienoille asti oli yöpakkasia, lumien sulaminen jatkui monin paikoin melko voimakkaana. Sateet jäivät vähäisiksi huhtikuun alun ja toukokuun puolen välin välisenä aikana, ja osa lumista haihtui. Vesistöjen tulvatilanne oli hieman odotettua helpompi. Kuva 5. Lumen esiintyminen helmi-huhtikuussa 211. Kesäkuu alkoi helteisenä. Ukkoskuurot aiheuttivat sähkökatkoja monin paikoin. Kuun loppupuolella saatiin sateita, paikoin runsaasti. Suurimmat sateet ajoittuivat kuukauden loppupuoliskolle, ja eniten satoi Pielisjoen ja Koitajoen alueella. Heinäkuussa lämpötila kohosi ajoittain hellelukemiin ja laski välillä kymmenen asteenkin tienoille vuorokausikeskiarvona. Kuukauden keskilämpötila oli nelisen astetta pitkäaikaista keskiarvoa korkeampi. Tohmajärvellä mitattiin heinäkuussa 2 hellepäivää. Heinäkuun sademäärä oli Pohjois-Karjalan maakunnan alueella vain noin kolmanneksen keskimääräisestä. Kesä-heinäkuun sadannassa oli kesälle tyypillisten kuurosateiden vuoksi alueellisia eroja. Elokuun alku oli hieman pitkän ajan keskiarvoja viileämpi ja sateinen. Elokuun lopussa 25. päivän jälkeen lämpötila nousi paikoin jopa hellelukemiin, ja yötkin olivat vielä lämpimiä. Tilastojen mukaan näin lämmin kesä on harvinainen, joskaan ei aivan poikkeuksellinen. Vastaavanlainen kesä toistuu keskimäärin kerran 2-3 vuodessa. Syyskuun 1. päivään asti sää oli melko kesäinen. Sen jälkeen saatiin runsaita sateita, paikoin myrskysi. Loppukuu oli sateinen koko Itä-Suomessa, Pohjois-Karjalan sademäärä oli puolitoistakertainen normaaliin nähden. Lokakuun alkupuolella ilman lämpötilat olivat ajankohtaan nähden tyypilliset, loppukuu oli ajankohtaan nähden melko lämmin. Sateita saatiin vähemmän kuin normaalisti. Marraskuussa lämpötila meni pakkasen puolelle kymmenennen päivän paikkeilla. Kuun alkupuolella ei juuri sadellut. Kuun puolenvälin jälkeen lämpötila oli ajoittain pakkasen puolella ja jonkin verran sateita saatiin pääosin vetenä, mutta myös räntänä ja lumena. Joulukuu oli alusta lähtien lauha, lieviä pakkaspäiviä oli 5

7 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy muutamia. Pohjois-Karjalassa oli jo lunta, muualla sataneet lumet sulivat viidennentoista päivän tienoilla vesisateiden myötä. Tapaninpäiväksi myrskysi, monin paikoin oli sähkökatkoja. Joulukuun keskilämpötila oli yli kuusi astetta pitkän ajan keskiarvoa korkeampi. Kuva 6. Lumen esiintyminen marras-joulukuussa Virtaamat ja vesivarat Vuonna 211 Pohjois-Karjalassa satoi normaalia vähemmän. Sateisin kuukausi oli joulukuu, jolloin satoi puolitoistakertaisesti normaaliin verrattuna. Ylivoimaisesti vähiten satoi heinäkuussa. Syksyn sateisin kuukausi oli syyskuu. Kokonaisvuosisadanta oli Pielisjoen ja Jänisjoen alueilla tyypillinen, Höytiäisen ja Koitajoen alueella keskimääräistä matalampi. Järvien vedenkorkeudet laskivat tammikuun 211 aikana viitisen senttiä. Pinnat olivat Kajoonjärveä lukuun ottamatta ajankohdan keskiarvoa alempana. Alkuvuonna pinnat pysyivät alhaalla. Lumen sulaminen käänsi huhtikuussa järvien vedenkorkeudet nousuun. Orivesi-Pyhäselän korkeus jäi ajankohdan keskiarvon alapuolelle, muutoin suurten järvien pinnat olivat vähintään ajankohdan keskiarvolukemissa. Toukokuussa mitatut vedenkorkeudet olivat kaikilta osin keskiarvojen alapuolella; lumien haihtuminen vähensi tulvavaikutuksia. Kajoonjärvi oli lähes keskiarvokorkeudessaan. Kesällä järvien pinnat laskivat hiljalleen huolimatta elokuun sateista, mutta syyskuun sateet saivat pinnat lievään nousuun. Taso jäi kuitenkin keskiarvojen alapuolelle. Järvien vedenpinnat laskivat vielä marraskuun alkupuolella, mutta kääntyivät nousuun kuukauden loppupuolella. Vuodenvaihteessa järvien vedenkorkeudet vaihtelivat ajankohdan keskimääräisen molemmin puolin. Keskiarvon yläpuolella olivat Ruunaa ja Kajoonjärvi. Jokien virtaamat olivat tammikuussa ajankohdan tavallisia keskiarvoja pienempiä, ja helmi-maaliskuussa tämä suuntaus vahvistui suurissa joissa. Pienimpien jokien virtaamat olivat kuitenkin helmi-maaliskuussa lähellä ajankohdan keskiarvoa tai jopa sen yli. Huhtikuuhun ajoittunut lumien sulaminen nosti Lieksanjoen, Koitajoen ja pienempien jokien virtaamat keskiarvoja suuremmiksi. Pielisjoen virtaama oli sen sijaan noin neljänneksen tavallista pienempi. Touko-kesäkuussa virtaamat pienenivät keskiarvojen alle, heinäkuussa tilanne jatkui samana. Jokien keskivirtaamat olivat elosyyskuussa huomattavasti tavanomaista pienempiä. Lokakuussa Koitajoen ja pienempien jokien osalta virtaamat nousivat normaalimmalle tasolle tai sen 6

8 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy yläpuolelle. Suurten jokien keskivirtaama oli marraskuussa n. 76 % normaalista. Joulukuussa Koitajoen virtaama nousi. Pienempien jokien virtaamat vaihtelivat marras-joulukuussa. Pohjavedenkorkeudet olivat tammikuun lopussa Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen mittauspisteissä 2-12 cm ajankohdan keskiarvoja alempana. Ainoastaan Kontiolahden Jakokosken pohjavesiasemalla pohjavedenpinta on 36 cm tavanomaista ylempänä. Pinnat laskivat kylmän helmikuun ja maaliskuun aikana. Huhtikuun aikana osa pohjavesialueista kerrytti vettä tavanomaista korkeammalle tasolle, toisissa jäätiin keskiarvojen alle. Touko-kesäkuussa enää Kontiolahden Jakokosken pohjavesiasema oli keskiarvojen yläpuolella, muissa jäätiin hieman niiden alle. Heinäkuussa Kontiolahdellakin mitattiin normaalia matalampia pohjaveden korkeuksia. Elokuun sateet eivät nostaneet pohjavesiä merkittävästi, ja syyskuun sateet kerryttivät pohjavettä lähinnä Kontiolahdella. Loka-joulukuussa Kontiolahden Jakokosken ja Ilomantsin Kuuksenvaaran pohjavesivarannot kohosivat ajankohdan keskiarvon yläpuolelle. Jäät olivat tammikuussa 15-2 cm normaalia paksummat, ja kylmä helmikuu lisäsi jään paksuutta edelleen. Jäät lähtivät huhtikuun lopun ja toukokuun toisen viikon välisenä aikana. Jäidenlähtö oli Pielisellä viikon etuajassa ja Orivesi-Pyhäselällä vajaan viikon myöhässä. Pienet järvet, lammet sekä isojen järvien matalat ja suojaisat lahdet jäätyivät marraskuun 211 loppupuolella. Isojen järvien selkävedet jäätyivät vuodenvaihteessa. Jäätymisen ajankohta oli noin 4 viikkoa keskimääräistä myöhäisempi. 3. TARKKAILUN TOTEUTUS Tarkkailuohjelman mukaiset kaivos-, suoto- ja pintavesinäytteet otettiin 14.2., 3.5., 1.8 ja Purkuojassa ei havaittu helmikuussa virtausta, eikä näytettä saatu. Hattujärvestä otettiin näytteet kahdelta asemalta (Hattujärvi 1, Korkeasaari ja Hattujärvi 2, Rutikkaniemi) 14.2 ja Pohjavesiputkien tarkkailu toteutettiin ohjelman mukaisesti kahdesti vuodessa 3.5 ja Pohjavesiputket tyhjennettiin ennen näytteenottoa. Lisäksi tarkkailtiin alle kilometrin etäisyydellä kaivospiiristä sijaitsevan talousvesikaivon veden laatua 14.2., 3.5., 1.8 ja Näytteet analysoitiin Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa ja jokaisesta tarkkailukerrasta on laadittu erillinen lausunto. Elokuussa otettiin Hattujärvestä syvännepohjaeläinnäytteet. Pohjaeläinnäytteet määritti Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistys ry. Pohjaeläinraportti löytyy kokonaisuudessaan tämän raportin liitteenä. Havaintopaikat on esitetty liitekartoissa. Näytepisteiden nimityksissä on huomioitava, että Pampalon kaivokselle on syksyllä 212 rakennettu uusi allas rikastushiekka-altaan poistoveden lopullista selkeytystä varten. Tässä raportissa jälkiselkeytysaltaaksi nimetty näyte vastaa vuoden 212 7

9 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy selkeytysallasta ja jälkiselkeytysaltaalla tarkoitetaan jatkossa viimeistä selkeytysallasta. 4. TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU 4.1 KUORMITUS Vuoden 211 aikana ei juoksutettu rikastushiekka-altaalta ylitevesiä. 4.2 KAIVOS- JA SUOTOVEDET Kaivoksesta rikastushiekka-altaalle pumpattu vesi oli kaikilla havaintokerroilla kiintoaine- ja metallipitoista sekä ravinteikasta (kuva 7). Kadmiumin havaittu pitoisuus oli lähellä määritysrajaa tai sen alle, elohopean pitoisuudet olivat kaikilla havaintokerroilla alle määritysrajan. Muuten raskasmetalleja todettiin vedestä yleisesti. Rautaa oli vedessä myös erittäin runsaasti. Kokonaisfosforin pitoisuus oli runsaan kiintoaineen myötä selvästi ylirehevän veden tasoa, kokonaisfosforin ja kiintoaineen maksimit todettiin helmikuun havaintokerralla (kuva 7). Kokonaistypestä suurin osa oli nitraattimuodossa (kuva 7), joka viittaa räjähdeaineiden käyttöön. Sulfaattia todettiin vedestä kohonneita pitoisuuksia ja veden ph-arvot osoittivat emäksisyyttä. Jälkiselkeytysaltaan veden ph-arvot vaihtelivat lievästi happamasta vedestä emäksiseen veteen. Vesi oli myös ravinteikasta, mm. kokonaisfosforin pitoisuudet olivat kaikilla havaintokerroilla ylirehevän veden tasoa. Ravinteiden pitoisuudet olivat kuitenkin selvästi kaivoksesta pumpattavaa vettä pienemmät (kuva 7). Allastus pienensi ravinteiden lisäksi myös kiintoainepitoisuuksia (kuva 7). Raskasmetallien pitoisuudet jäivät alle määritysrajan tai pieniksi. Vuoden 211 aikana jälkiselkeytysaltaalta ei juoksutettu vesiä, vaan vettä käytettiin kierrättäen prosessivetenä. Purkuojan vedessä (rikastushiekka-altaan suoto-ojista kosteikkoon purkautuva vesi) veden ph-arvo vaihteli neutraalista vedestä lievään emäksisyyteen. Kokonaisfosforin pitoisuus vaihteli rehevästä vedestä erittäin rehevään veteen tasoa. Typen yhdisteitä oli vedessä selvästi kaivoksesta pumpattavaa vettä ja jälkiselkeytysallasta vähemmän (kuva 7). Vedestä todettiin runsaasti rautaa, raskasmetallien pitoisuudet jäivät yleisesti pieniksi tai alle määritysrajan. Arseenin pitoisuudet olivat kuitenkin jälkiselkeytysallasta hieman suuremmat. 8

10 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 5 mg/l Kiintoaine Kaivosvesi Jälkiselkeytysallas Purkuoja µg/l Kok.P Kaivosvesi Jälkiselkeytysallas Purkuoja µg/l 3 Kok.N Kaivosvesi Jälkiselkeytysallas Purkuoja µg/l 18 NO3N+NO2N Kaivosvesi Jälkiselkeytysallas Purkuoja µg/l 45 Nikkeli Kaivosvesi Jälkiselkeytysallas Purkuoja µg/l 35 Arseeni Kaivosvesi Jälkiselkeytysallas Purkuoja PINTAVESI Kuva 7. Kaivos- ja suotovesiaseman veden laatutietoja vuoden 211 havaintokerroilla. Lietojanlammen vesi oli värin perusteella humuspitoista ja veden ph-arvot vaihtelivat maaliskuun happamasta vedestä elokuun lievään emäksisyyteen (kuva 8). Kuiva ja lämmin kesä (kuvat 3 ja 4) näkyi todennäköisesti elokuussa mm. muita havaintokertoja lievempänä humusleimaisuutena ja typen yhdisteiden pitoisuuksina, myös veden ph-arvo oli muita havaintokertoja suurempi, joka saattaa viitata mm. voimistuneeseen levätuotantoon. Kokonaisfosforin pitoisuus vaihteli karusta vedestä lievästi rehevään veteen. Raskasmetallien pitoisuudet olivat pääosin alle määritysrajan, myös havaitut pitoisuudet olivat pieniä. Lietojan veden laatu oli pääosin hyvin samankaltainen Lietojanlammen kanssa, Lietojanlammesta poiketen elokuussa typen yhdisteitä todettiin selvästi muita havaintokertoja ja Lietojanlampea enemmän, joka saattaa viitata kaivosalueen vesien vaikutukseen (kuva 8). Elokuussa kokonaistypestä 9

11 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy myös selvästi suurin osa oli nitraattimuodossa. Raskasmetallien pitoisuudet olivat pääosin alle määritysrajan, myös havaitut pitoisuudet olivat pieniä. Riitaojassa vesi oli lievästi hapanta ja humuspitoista. Rautaa oli vedessä erittäin runsaasti, pitoisuudet olivat myös pintavesiasemista suurimmat (kuva 8). Kokonaisfosforin pitoisuudet olivat myös yleisesti muita pintavesiasemia suuremmat ja vaihtelivat rehevästä vedestä elokuun ylirehevään veteen (kuva 8). Raskasmetalleista arseenia todettiin edellisistä pintavesiasemista poiketen kohonneita pitoisuuksia (32-38 µg/l) (kuva 8). Arseenin nousu viittaa todennäköisesti raudan ja kokonaisfosforin kohonneiden pitoisuuksien tavoin kaivosalueella tehtyihin maanrakennustöihin. Pampalon alueella on maaperässä luontaisesti runsaasti arseenia, ja mm. suurimmat tunnetut turpeen arseenipitoisuudet Suomessa on havaittu juuri Pampalon alueelta (Virtanen et. al 1997). Muuten raskasmetallien pitoisuudet olivat alle määritysrajan tai pieniä. Sivakkojoen asemalla 18 vesi oli erittäin hapanta sekä humus- ja rautapitoista (kuva 8). Kokonaisfosforin pitoisuus vaihtelivat lievästi rehevästä vedestä erittäin rehevään veteen. Arseenia todettiin lähinnä elokuussa hieman kohonnut pitoisuus (15 µg/l) (kuva 8), muuten raskasmetallien pitoisuudet olivat alle määritysrajan tai pieniä. 1

12 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 8 ph-arvo Lietojanlampi Lietoja Riitaoja Sivakkojoki mg/l 6 Sulfaatti Lietojanlampi Lietoja Riitaoja Sivakkojoki 7,5 7 6, ,5 5 4, µg/l Kok.P Lietojanlampi Lietoja Riitaoja Sivakkojoki µg/l Kok.N Lietojanlampi Lietoja Riitaoja Sivakkojoki µg/l 7 Rauta Lietojanlampi Lietoja Riitaoja Sivakkojoki µg/l 4 Arseeni Lietojanlampi Lietoja Riitaoja Sivakkojoki Kuva 8. Pintavesiasemien veden laatutietoja vuoden 211 havaintokerroilla. Hattujärvessä helmikuussa asemalla 1 alusveden happitilanne oli heikko, matalammalla havaintoasemalla 2 happitilanne oli alusvedessä vielä tyydyttävä (kuva 9). Myös aseman 1 päällysvedessä oli havaittavissa voimistunutta hapen kulumista. Aseman 1 heikentynyt happitilanne näkyi lievänä ravinteiden ja raudan nousuna alusvedessä (kuva 9). Päällysveden kokonaisfosforin perusteella Hattujärvi luokittui lievästi reheväksi. Veden ph-arvot osoittivat happamuutta ja väriluvut humusleimaisuutta, happamuus ja humusleimaisuus olivat voimakkaammat lähempänä Sivakkojoen suualuetta sijaitsevalla asemalla 1. Raskasmetallien pitoisuudet olivat muuten alla määritysrajan tai pieniä, mutta arseenia todettiin molemmilta havaintoasemilta mm. STM:n juomaveden laatuvaatimustasoa (1 µg/l) enemmän (11-16 µg/l) (kuva 9). Elokuussa asemalla 1 vesi oli lievästi lämpötilakerrostunut ja alusveden happitilanne oli erittäin heikko (kuva 9). Heikentynyt happitilanne näkyi selvänä fosforin sisäisenä kuormituksena, myös rautaa oli alusvedessä erittäin 11

13 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy runsaasti (kuva 9). Alusvesi oli myös varsin samea. Matalammalla havaintoasemalla 2 lämpötilakerrostuneisuutta ei ollut havaittavissa ja happitilanne oli alusvedessäkin hyvä, veden laatu oli myös muutoin hyvin tasalaatuista koko vesirungossa (kuva 9). Päällysveden kokonaisfosforin perusteella Hattujärvi luokittui reheväksi. Levämäärää kuvaavan klorofylli-a:n pitoisuudet osoittivat kohtalaista levätuotantoa, levämäärän perusteella asemat luokittuivat lievästi reheviksi. Päällysvedessä ph-arvot osoittivat happamuutta ja väriluvut humusleimaisuutta, humusleimaisuus oli varsinkin asemalla 1 kuivan kesän jälkeen selvästi helmikuuta lievempää. Raskasmetallien pitoisuudet olivat muuten alle määritysrajan, mutta arseenia todettiin molemmilta havaintoasemilta helmikuun tapaan mm. STM:n juomaveden laatuvaatimustasoa ja enemmän (14-41μg/l). Aseman 1 alusveden maksimipitoisuus oli myös selvästi helmikuuta suurempi (kuva 9). mg/l 14 Happi Hattu1/1m Hattu1/p-1m Hattu2/1m Hattu2/p-1m µg/l 8 Kok.N Hattu1/1m Hattu1/p-1m Hattu2/1m Hattu2/p-1m µg/l 1 Kok.P Hattu1/1m Hattu1/p-1m Hattu2/1m Hattu2/p-1m mg/l O 2 3 COD Mn Hattu1/1m Hattu1/p-1m Hattu2/1m Hattu2/p-1m µg/l 7 Rauta Hattu1/1m Hattu1/p-1m Hattu2/1m Hattu2/p-1m µg/l 45 Arseeni Hattu1/1m Hattu1/p-1m Hattu2/1m Hattu2/p-1m Kuva 9. Hattujärven havaintoasemien asemien 1 ja 2 veden laatutietoja vuoden 211 havaintokerroilla. 1m = 1 metrin näytesyvyys ja p-1m = 1 metri pohjan yläpuolelta. 12

14 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 4.4 POHJAVESI Hattujärven asemalla 1 tehdyn pohjaeläintutkimuksen perusteella pohjan laatu oli hyvin rehevä tai rehevä. Hattujärven syvännealueen pohjan happitilanne oli heikko (kuva 9) ja pohja oli pohjaeläinyhteisön perusteella elokuussa 211 melko huonossa kunnossa. Pohjavesiputket PVP1 ja PVP2 sijaitsevat läjitysalueiden ympäristössä ja putket PVP3 ja PVP4 rikastushiekka- ja jälkiselkeytysaltaiden laidoilla. Pohjavesiputkien (PVP1-PVP4) veden laatua heikensi runsas kiintoaines (kuva 1), joka johtuu putkien vähävetisyydestä. Läjitysalueen läheisyydessä sijaitsevasta putkesta PVP2 todettiin selvästi eniten sulfaattia, typen yhdisteitä sekä raskasmetalleista nikkeliä (kuva 1). Muuten raskasmetallien pitoisuudet olivat yleisesti putkissa pieniä tai alle määritysrajan, arseenia todettiin kaikista putkista pieniä pitoisuuksia (kuva 1). m g/l Kiintoaine PVP1 PVP3 PVP2 PVP4 m g/l Sulfaatti PVP1 PVP3 PVP2 PVP µg/l Kok.N PVP1 PVP3 PVP2 PVP4 µg/l Rauta PVP1 PVP3 PVP2 PVP µg/l 12 Nikkeli PVP1 PVP3 PVP2 PVP4 µg/l 12 Arseeni PVP1 PVP3 PVP2 PVP Kuva 1. Pohjavesiputkien veden laatutietoja vuoden 211 havaintokerroilla. 13

15 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 5. YHTEENVETO Pohjavesiputkien veden laatua verratessa tutkittujen suureiden osalta valtioneuvoston asetuksessa (341/29) annettuihin pohjaveden ympäristölaatunormeihin, niin putkessa PVP2 ympäristölaatunormitaso ylittyi selvästi nikkelin ja sulfaatin osalta. Myös putken PV4 vesi ylitti ympäristölaatunormitason niukasti nikkelin osalta molemmilla havaintokerroilla. Arseenia todettiin hieman ympäristölaatunormitasoa enemmän putkissa PVP1 ja PVP3. Pohjavesiputkien pinnan korkeudet putken päähän olivat seuraavat: PVP 1 2,55 m 3,1 m PVP 2 4,44 m 4,59 m PVP 3 2,59 m 2,54 m PVP 4 1,57 m 1,49 m Talousvesikaivon (Hatuntie 462) vesi täytti tutkittujen ominaisuuksien osalta STM:n talousvesiasetuksen (STM:n asetus N:o 41, ) laatuvaatimukset ja - suositukset muuten, mutta veden ph-arvo oli elokuussa hieman suositustasoa pienempi ja vedestä todettiin myös ulosteperäisestä likaantumista indikoivia E.coleja (28 pmy/1 ml). Elo- ja lokakuussa vedessä oli myös kolimuotoisia bakteereja, joiden esiintyminen viittaa pintavesivaikutukseen. Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen ensimmäinen velvoitetarkkailuvuosi oli vuosi 211. Velvoitetarkkailun toteutti Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Endomines Oy:n laatiman tarkkailuohjelman mukaisesti. Kaivoksesta rikastushiekka-altaalle pumpattava vesi oli kaikilla havaintokerroilla kiintoaine- ja metallipitoista, raskasmetalleja todettiin vedestä yleisesti. Kiintoaineen myötä myös kokonaisfosforin pitoisuudet olivat kaikilla havaintokerroilla ylirehevän veden tasoa, kokonaistypestä selvästi suurin osa oli räjähdeaineiden käyttöön viittaavassa nitraattimuodossa. Sulfaattia todettiin vedestä kohonneita pitoisuuksia ja veden ph-arvot osoittivat emäksisyyttä. Jälkiselkeytysaltaan vesi oli myös ravinteikasta, mm. kokonaisfosforin pitoisuudet olivat kaikilla havaintokerroilla ylirehevän veden tasoa. Allastus pienensi kuitenkin selvästi ravinteiden lisäksi myös kiintoainepitoisuuksia. Raskasmetallien pitoisuudet jäivät alle määritysrajan tai pieniksi. Purkuojan vedessä kokonaisfosforin pitoisuus vaihteli rehevästä vedestä erittäin rehevään veteen tasoa. Typen yhdisteitä oli vedessä selvästi kaivoksesta pumpattavaa vettä ja jälkiselkeytysallasta vähemmän. Vedestä todettiin runsaasti rautaa, raskasmetallien pitoisuudet jäivät yleisesti pieniksi tai alle määritysrajan. Arseenin pitoisuudet olivat kuitenkin jälkiselkeytysallasta hieman suuremmat. Lietojanlammen vesi oli värin perusteella humuspitoista ja veden ph-arvot vaihtelivat happamasta vedestä elokuun lievään emäksisyyteen. Kokonaisfosforin pitoisuus vaihteli karusta vedestä lievästi rehevään veteen. Raskasmetallien pitoisuudet olivat pääosin alle määritysrajan, myös havaitut pitoisuudet olivat pieniä. Lietojan veden laatu oli pääosin hyvin samankaltainen Lietojanlammen kanssa, Lietojanlammesta poiketen elokuussa typen yhdisteitä todettiin selvästi muita 14

16 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy havaintokertoja ja Lietojanlampea enemmän, joka saattaa viitata kaivosalueen vesien vaikutukseen. Raskasmetallien pitoisuudet olivat pääosin alle määritysrajan, myös havaitut pitoisuudet olivat pieniä. Riitaojassa vesi oli lievästi hapanta ja humuspitoista. Rautaa oli vedessä erittäin runsaasti, pitoisuudet olivat myös pintavesiasemista suurimmat. Raskasmetalleista arseenia todettiin edellisistä pintavesiasemista poiketen kohonneita pitoisuuksia, joka viittaa todennäköisesti kaivosalueella tehtyihin maanrakennustöihin. Muuten raskasmetallien pitoisuudet olivat alle määritysrajan tai pieniä. Sivakkojoen asemalla 18 vesi oli erittäin hapanta sekä humus- ja rautapitoista. Arseenia todettiin lähinnä elokuussa hieman kohonnut pitoisuus, muuten raskasmetallien pitoisuudet olivat alle määritysrajan tai pieniä. Hattujärvessä asemalla 1 alusveden happitilanne oli heikentynyt molemmilla havaintokerroilla, heikentynyt happitilanne näkyi ravinteiden ja raudan nousuna alusvedessä, selvästi voimakkaammin elokuussa. Matalammalla havaintoasemalla 2 happitilanne säilyi vähintään tyydyttävänä, eikä sisäsäistä kuormitusta havaittu. Päällysveden kokonaisfosforin perusteella Hattujärvi luokittui lievästi reheväksi reheväksi. Elokuussa levämäärää kuvaavan klorofylli-a:n pitoisuudet osoittivat kohtalaista levätuotantoa, levämäärän perusteella asemat luokittuivat lievästi reheviksi. Päällysvedessä ph-arvot osoittivat vähintään lievää happamuutta ja väriluvut humusleimaisuutta. Rautaa todettiin Hattujärvestä runsaasti. Raskasmetallien pitoisuudet olivat muuten alla määritysrajan tai pieniä, mutta arseenia todettiin molemmilta havaintoasemilta esimerkiksi STM:n juomaveden laatuvaatimustasoa enemmän (11-41µg/l). Pohjavesiputkien veden laatua heikensi runsas kiintoaines, joka johtuu putkien vähävetisyydestä. Läjitysalueen läheisyydessä sijaitsevasta putkesta PVP2 todettiin selvästi eniten sulfaattia, typen yhdisteitä sekä raskasmetalleista nikkeliä. Putkessa PVP2 ympäristölaatunormitaso ylittyi selvästi nikkelin ja sulfaatin osalta. Myös putken PV4 vesi ylitti ympäristölaatunormitason niukasti nikkelin osalta molemmilla havaintokerroilla. Arseenia todettiin hieman ympäristölaatunormitasoa enemmän putkissa PVP1 ja PVP3. SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tuomas Puranen limnologi, MMM VIITTEET Virtanen, K., Kokkola, M. & Sandberg, E Turpeen geokemialliset tutkimukset Ilomantsin Pampalossa. Vuorimiesyhdistys. Sarja B 64,

17 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy LIITTEET 1. Tarkkailutulokset Havaintopaikkakartat 3. Pohjaeläintutkimus 16

18 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 1/1 Endomines Oy Pampalon kaivoksen tarkkailu (5127) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Väriluku Väri, suod Sameus K-aine COD-Cr COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NO3-N NO2-N Kok. P Sulfaatti Liuk. Fe Rauta Mangaani Sinkki Liuk. Zn oc mg/l Kyll % mg/l Pt mg/l Pt FNU mg/l mg/l O2 mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l / Kaivosve Kaivoksesta pumpattava vesi (ylin pumppuasema) Klo 12:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen;,1 5,7 8, / Kaivosve Kaivoksesta pumpattava vesi (ylin pumppuasema) Klo 14:3; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka;,1 9,4 7,6 E / Kaivosve Kaivoksesta pumpattava vesi (ylin pumppuasema) Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen;,1 P 7,9 E / Kaivosve Kaivoksesta pumpattava vesi (ylin pumppuasema) Klo 11:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen;,1 8, 8, / Jälallas Jälkiselkeytysallas Klo 12:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen;,1 6, 6, < / Jälallas Jälkiselkeytysallas Klo 12:35; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka;,1 13,6 7,8 E < / Jälallas Jälkiselkeytysallas Klo 12:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen;,1 19, 8, < < / Jälallas Jälkiselkeytysallas Klo 11:55; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen;,1 3, 8, < < / Purkuoja Suoto-ojista kosteikkoon purkautuva vesi Klo 1:35; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka;,1 14,2 7, < < / Purkuoja Suoto-ojista kosteikkoon purkautuva vesi Klo 12:5; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen;,1 17,5 7, < < / Purkuoja Suoto-ojista kosteikkoon purkautuva vesi Klo 12:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen, HM;,1 1,5 7, 45 <1 < <1 Akkreditoitu testauslaboratorio T47

19 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 2/1 Endomines Oy Pampalon kaivoksen tarkkailu (5127) Pvm. Hav.paikka Kromi Kromi liuk Kupari Kupari liu Kadmium Cd liuk Nikkeli Ni liuk Arseeni Arseeni Arsee liuk Lyijy Lyijy liuk Elohopea Ulkonäkö Haju Kok.kolit E. coli Klorof.-a Pohjaeläim µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml pmy/1 ml µg/l / Kaivosve Kaivoksesta pumpattava vesi (ylin pumppuasema) Klo 12:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen;, , <, / Kaivosve Kaivoksesta pumpattava vesi (ylin pumppuasema) Klo 14:3; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka;, , <, / Kaivosve Kaivoksesta pumpattava vesi (ylin pumppuasema) Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen;, <, < / Kaivosve Kaivoksesta pumpattava vesi (ylin pumppuasema) Klo 11:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen;, , E 65 <, / Jälallas Jälkiselkeytysallas Klo 12:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen;,1 2 5 <,1 5 9 <2 <, / Jälallas Jälkiselkeytysallas Klo 12:35; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka;,1 9 7 <, <5, / Jälallas Jälkiselkeytysallas Klo 12:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen;,1 <2 3 <, < / Jälallas Jälkiselkeytysallas Klo 11:55; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen;,1 4 5,5 <,1 5,2 4,9 2,3 <, / Purkuoja Suoto-ojista kosteikkoon purkautuva vesi Klo 1:35; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka;,1 <2 2 <, <2 <, / Purkuoja Suoto-ojista kosteikkoon purkautuva vesi Klo 12:5; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen;,1 2 3, <2 < / Purkuoja Suoto-ojista kosteikkoon purkautuva vesi Klo 12:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen, HM;,1 <2 1,4 <,1 5, 7,4 <,5 <,1 Akkreditoitu testauslaboratorio T47

20 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 3/1 Endomines Oy Pampalon kaivoksen tarkkailu (5127) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Väriluku Väri, suod Sameus K-aine COD-Cr COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NO3-N NO2-N Kok. P Sulfaatti Liuk. Fe Rauta Mangaani Sinkki Liuk. Zn oc mg/l Kyll % mg/l Pt mg/l Pt FNU mg/l mg/l O2 mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l / Lietolam Lietojanlampi 52 Lumi 2 cm; Jää 56 cm; Klo 11:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -29 C-ast; Pilv. /8; 1,,6 5,8 21 < / Lietolam Lietojanlampi 52 Klo 11:; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Pilv. 5 /8;,1 14,1 7, < / Lietolam Lietojanlampi 52 Klo 13:1; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 5 /8;,1 18,5 7,5 1 1 < < / Lietolam Lietojanlampi 52 Klo 11:45; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen, HM; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. /8;,5 3, 6,5 28 < , 1 < / Lietoja Lietoja 51 Klo 12:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -28 C-ast; Pilv. 1 /8;,3,1 6, ,7 91 < / Lietoja Lietoja 51 Klo 11:3; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 5 /8; Virt ~8 l/s;,5 11, 6, ,2 56 < / Lietoja Lietoja 51 Klo 13:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 5 /8; Virt ~1 l/s;,1 16,2 7,2 1 5 < < / Lietoja Lietoja 51 Klo 12:45; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen, HM; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. /8;,1 2, 6, 26 < ,2 1 < / Riitao23 Riitaoja 23 Lumi 8 cm; Jää 1 cm; Klo 13:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -27 C-ast; Pilv. 1 /8;,1,1 6, < < / Riitao23 Riitaoja 23 Klo 11:45; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 5 /8; Virt ~15 l/s;,1 1,9 6, < / Riitao23 Riitaoja 23 Klo 9:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 4 /8; Virt ~15 l/s;,1 13, 6, <1 Akkreditoitu testauslaboratorio T47

21 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 4/1 Endomines Oy Pampalon kaivoksen tarkkailu (5127) Pvm. Hav.paikka Kromi Kromi liuk Kupari Kupari liu Kadmium Cd liuk Nikkeli Ni liuk Arseeni Arseeni Arsee liuk Lyijy Lyijy liuk Elohopea Ulkonäkö Haju Kok.kolit E. coli Klorof.-a Pohjaeläim µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml pmy/1 ml µg/l / Lietolam Lietojanlampi 52 Lumi 2 cm; Jää 56 cm; Klo 11:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -29 C-ast; Pilv. /8; 1, <2 <2 <,1 3 <2 <2 <, / Lietolam Lietojanlampi 52 Klo 11:; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Pilv. 5 /8;,1 <2 4 <,1 4 2 <2 <, / Lietolam Lietojanlampi 52 Klo 13:1; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 5 /8;,1 <2 3 <,1 4 3 <2 < / Lietolam Lietojanlampi 52 Klo 11:45; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen, HM; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. /8;,5 <2 2,1 <,1 2,8 2, <,5 <, / Lietoja Lietoja 51 Klo 12:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -28 C-ast; Pilv. 1 /8;,3 <2 <2 <,1 <2 <2 <2 <, / Lietoja Lietoja 51 Klo 11:3; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 5 /8; Virt ~8 l/s;,5 <2 <2 <,1 <2 2 <2 <, / Lietoja Lietoja 51 Klo 13:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 5 /8; Virt ~1 l/s;,1 <2 <2 <,1 3 3 <2 < / Lietoja Lietoja 51 Klo 12:45; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen, HM; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. /8;,1 <2,7 <,1 1,8 1,5 <,5 <, / Riitao23 Riitaoja 23 Lumi 8 cm; Jää 1 cm; Klo 13:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -27 C-ast; Pilv. 1 /8;,1 <2 <2 <, <2 <, / Riitao23 Riitaoja 23 Klo 11:45; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 5 /8; Virt ~15 l/s;,1 <2 <2 <, <2 <, / Riitao23 Riitaoja 23 Klo 9:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 4 /8; Virt ~15 l/s;,1 2 <2 <, <2 <1 Akkreditoitu testauslaboratorio T47

22 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 5/1 Endomines Oy Pampalon kaivoksen tarkkailu (5127) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Väriluku Väri, suod Sameus K-aine COD-Cr COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NO3-N NO2-N Kok. P Sulfaatti Liuk. Fe Rauta Mangaani Sinkki Liuk. Zn oc mg/l Kyll % mg/l Pt mg/l Pt FNU mg/l mg/l O2 mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l / Riitao23 Riitaoja 23 Klo 12:1; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen, HM; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. /8; Virt ~2 l/s;,1 2,8 6,6 15 <1 < < / Sivakkoj Sivakkojoki 18 (mts) Lumi,7 cm; Jää,2 cm; Klo 13:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -27 C-ast; Pilv. 1 /8;,2,1 5,6 24 < ,7 15 < / Sivakkoj Sivakkojoki 18 (mts) Klo 12:; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 5 /8;,1 1,2 5, ,6 12 < / Sivakkoj Sivakkojoki 18 (mts) Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 4 /8; Virt ~4 l/s;,1 14, 5, ,7 27 < / Sivakkoj Sivakkojoki 18 (mts) Klo 12:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen, HM; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. /8;,1 2,5 4,9 29 < ,6 14 < / Hattu1 Hattujärvi 3 Korkeasaari Kok.syv. 7, m; Näk.syv. 1, m; Lumi 3 cm; Jää 5 cm; Klo 1:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -28 C-ast; Pilv. /8; 1,6 8,2 57 5,7 23, ,4 18 <1 6, 4,6 1,8 14 5,6 26 1, ,3 22 < / Hattu1 Hattujärvi 3 Korkeasaari Kok.syv. 6,2 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 1:1; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1 18, 8,1 85 6,5 14 2, , , 15,5,49 4,9 6, ,8 61 < / Hattu2 Hattujärvi 2 Rutikkaniemen länipuoli Kok.syv. 4,2 m; Näk.syv. 1,2 m; Lumi 3 cm; Jää 5 cm; Klo 11:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -27 C-ast; Pilv. /8; 1 1,4 12,3 87 6,3 16, ,3 18 <1 3,2 3,9 7,8 59 6, 17, ,4 18 < / Hattu2 Hattujärvi 2 Rutikkaniemen länipuoli Kok.syv. 4, m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 11:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1 18, 8,1 86 6,6 13 1, ,2 2 <1 3, 17,9 8,5 89 6,6 13 1, ,1 2 < / PVP1 Pohjavesiputki PVP1 Klo 13:4; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Vesipinta 2,55 m; Ilm.lt. 12 C-ast; Putki 6, 6, < ,3 <3 <1 Akkreditoitu testauslaboratorio T47

23 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 6/1 Endomines Oy Pampalon kaivoksen tarkkailu (5127) Pvm. Hav.paikka Kromi Kromi liuk Kupari Kupari liu Kadmium Cd liuk Nikkeli Ni liuk Arseeni Arseeni Arsee liuk Lyijy Lyijy liuk Elohopea Ulkonäkö Haju Kok.kolit E. coli Klorof.-a Pohjaeläim µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml pmy/1 ml µg/l / Riitao23 Riitaoja 23 Klo 12:1; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen, HM; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. /8; Virt ~2 l/s;,1 <2 1,2 <,1 3, 37 <,5 <, / Sivakkoj Sivakkojoki 18 (mts) Lumi,7 cm; Jää,2 cm; Klo 13:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -27 C-ast; Pilv. 1 /8;,2 <2 <2 <,1 <2 6 <2 <, / Sivakkoj Sivakkojoki 18 (mts) Klo 12:; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 5 /8;,1 <2 <2 <,1 <2 7 <2 <, / Sivakkoj Sivakkojoki 18 (mts) Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 4 /8; Virt ~4 l/s;,1 <2 <2 <,1 <2 15 <2 < / Sivakkoj Sivakkojoki 18 (mts) Klo 12:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen, HM; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. /8;,1 <2 3,1 <,1 1,4 6,1,6 <, / Hattu1 Hattujärvi 3 Korkeasaari Kok.syv. 7, m; Näk.syv. 1, m; Lumi 3 cm; Jää 5 cm; Klo 1:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -28 C-ast; Pilv. /8; 1 <2 4 <, <2 <,2 6, <2 <2 <,1 <2 12 <2 <, / Hattu1 Hattujärvi 3 Korkeasaari Kok.syv. 6,2 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 1:1; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1 <2 <2 <,1 <2 14 <2 <1 5, <2 <2 <,1 <2 41 <2 <1-2 8, / Hattu2 Hattujärvi 2 Rutikkaniemen länipuoli Kok.syv. 4,2 m; Näk.syv. 1,2 m; Lumi 3 cm; Jää 5 cm; Klo 11:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. -27 C-ast; Pilv. /8; 1 <2 5 <, <2 <,2 3,2 <2 3 <,1 <2 16 <2 <, / Hattu2 Hattujärvi 2 Rutikkaniemen länipuoli Kok.syv. 4, m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 11:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1 <2 <2 <,1 <2 14 <2 <1 3, <2 <2 <,1 <2 15 <2 <1-2 6, / PVP1 Pohjavesiputki PVP1 Klo 13:4; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Vesipinta 2,55 m; Ilm.lt. 12 C-ast; Putki <2 <2 <,1 6 1 <2 <,2 Akkreditoitu testauslaboratorio T47

24 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 7/1 Endomines Oy Pampalon kaivoksen tarkkailu (5127) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Väriluku Väri, suod Sameus K-aine COD-Cr COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NO3-N NO2-N Kok. P Sulfaatti Liuk. Fe Rauta Mangaani Sinkki Liuk. Zn oc mg/l Kyll % mg/l Pt mg/l Pt FNU mg/l mg/l O2 mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l / PVP1 Pohjavesiputki PVP1 Klo 13:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen, HM; Vesipinta 3,1 m; Ilm.lt. 3 C-ast; Putki 6,8 6,3 6 E 58 <3 54 <5 62 2,8 <3 < / PVP2 Pohjavesiputki PVP2 Klo 13:5; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Vesipinta 4,59 m; Ilm.lt. 12 C-ast; Putki 5,9 5, / PVP2 Pohjavesiputki PVP2 Klo 13:1; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen, HM; Vesipinta 4,44 m; Ilm.lt. 3 C-ast; Putki 8, 5,9 67 E / PVP3 Pohjavesiputki PVP3 Klo 14:; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Vesipinta 2,54 m; Ilm.lt. 12 C-ast; Putki 6,1 6,7 E ,4 <3 < / PVP3 Pohjavesiputki PVP3 Klo 13:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen, HM; Vesipinta 2,59 m; Ilm.lt. 3 C-ast; Putki 7, 6,6 6 E ,9 <3 < / PVP4 Pohjavesiputki PVP4 Klo 13:3; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Vesipinta 1,49 m; Ilm.lt. 12 C-ast; Putki 5, < , <3 < / PVP4 Pohjavesiputki PVP4 Klo 13:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen, HM; Vesipinta 1,57 m; Ilm.lt. 3 C-ast; Putki 6, 5,9 <5 E ,9 <3 < / Kaivo Talousvesikaivo Niilonrinne Hatuntie 462 Klo 12:5; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Kaivo, Hatuntie 462 4, 6,7 2, 33 <5 <3 < / Kaivo Talousvesikaivo Niilonrinne Hatuntie 462 Klo 13:35; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Vesipinta 2,3 m;,5 1,5 6,4 <1 18 <5 <3 < / Kaivo Talousvesikaivo Niilonrinne Hatuntie 462 Klo 13:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen, HM; Vesipinta 1,46 m; Kaivo 5,8 6,9 1,6 41 <5 49 <1 Akkreditoitu testauslaboratorio T47

25 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 8/1 Endomines Oy Pampalon kaivoksen tarkkailu (5127) Pvm. Hav.paikka Kromi Kromi liuk Kupari Kupari liu Kadmium Cd liuk Nikkeli Ni liuk Arseeni Arseeni Arsee liuk Lyijy Lyijy liuk Elohopea Ulkonäkö Haju Kok.kolit E. coli Klorof.-a Pohjaeläim µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml pmy/1 ml µg/l / PVP1 Pohjavesiputki PVP1 Klo 13:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen, HM; Vesipinta 3,1 m; Ilm.lt. 3 C-ast; Putki 1,4 1,4 <,1 7,6 4,2 <,5 <, / PVP2 Pohjavesiputki PVP2 Klo 13:5; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Vesipinta 4,59 m; Ilm.lt. 12 C-ast; Putki <2 3,8, <2 <, / PVP2 Pohjavesiputki PVP2 Klo 13:1; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen, HM; Vesipinta 4,44 m; Ilm.lt. 3 C-ast; Putki 1,1 2,9,34 98,8 <,5 <, / PVP3 Pohjavesiputki PVP3 Klo 14:; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Vesipinta 2,54 m; Ilm.lt. 12 C-ast; Putki <2 <2 <,1 <2 6 <2 <, / PVP3 Pohjavesiputki PVP3 Klo 13:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen, HM; Vesipinta 2,59 m; Ilm.lt. 3 C-ast; Putki <,5,9 <,1 3,6 <,5 <,5 <, / PVP4 Pohjavesiputki PVP4 Klo 13:3; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Vesipinta 1,49 m; Ilm.lt. 12 C-ast; Putki <2 <2 <, <2 <, / PVP4 Pohjavesiputki PVP4 Klo 13:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen, HM; Vesipinta 1,57 m; Ilm.lt. 3 C-ast; Putki <,5 1,3 <,1 11 2,1 <,5 <, / Kaivo Talousvesikaivo Niilonrinne Hatuntie 462 Klo 12:5; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Kaivo, Hatuntie 462 Kirkas Ei todettu / Kaivo Talousvesikaivo Niilonrinne Hatuntie 462 Klo 13:35; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Vesipinta 2,3 m;,5 Kirkas Ei todettu / Kaivo Talousvesikaivo Niilonrinne Hatuntie 462 Klo 13:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen, HM; Vesipinta 1,46 m; Kaivo huomaut. Ei todettu 24 Akkreditoitu testauslaboratorio T47

26 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 9/1 MERKINTÖJEN SELITYKSIÄ HAVAINTOPAIKAT 5127 / Hattu1 = Hattujärvi 3 Korkeasaari ( ) 5127 / Hattu2 = Hattujärvi 2 Rutikkaniemen länipuoli ( ) 5127 / Jälallas = Jälkiselkeytysallas 5127 / Kaivo = Talousvesikaivo Niilonrinne Hatuntie / Kaivosve = Kaivoksesta pumpattava vesi (ylin pumppuasema) 5127 / Lietoja = Lietoja 51 ( ) 5127 / Lietolam = Lietojanlampi 52 ( ) 5127 / Purkuoja = Suoto-ojista kosteikkoon purkautuva vesi 5127 / PVP1 = Pohjavesiputki PVP1 ( ) 5127 / PVP2 = Pohjavesiputki PVP2 ( ) 5127 / PVP3 = Pohjavesiputki PVP3 ( ) 5127 / PVP4 = Pohjavesiputki PVP4 ( ) 5127 / Riitao23 = Riitaoja 23 ( ) 5127 / Sivakkoj = Sivakkojoki 18 (mts) ( ) MÄÄRITYKSET Kok.syv. = Kokonaissyvyys (m) Vesipinta = Vesipinnan etäisyys putken yläreunasta (cm) Näk.syv. = Näkösyvyys (m) Ilm.lt. = Ilman lämpötila (ast-c) Pilv. = Pilvisyys (-8) Tuulnop. = Tuulen nopeus (m/s) Tuulsuunt. = Tuulen suunta (ast.) Lumi = Lumen paksuus (cm) Jää = Jään paksuus (cm) Virt = Lämpöti = Lämpötila Happi = SFS-EN ( ) Happi% = Kyllästys%, laskennallinen suure ph = SFS 321 ( ), muunneltu Väriluku = Lachat QuikChem metodi A (23) Väri, suod = SFS-EN ISO7887, osa4 ( ),suod. Whatman GF/C Sameus = SFS-EN ISO 727 (3.6.2) K-aine = SFS-EN 872 (25), suodatin Whatman GF/C COD-Cr = ISO 1575 (22), fotometrinen menetelmä COD-Mn = SFS 336 (1981), autom.titraus Kok. N = Sisäinen FIA-menetelmä, modif. SFS-EN ISO (31198) NO3N+NO2N = SFS-EN ISO (7197), FIA-menetelmä NO3-N = SFS-EN ISO (7197), FIA-menetelmä NO2-N = SFS-EN ISO (7197), FIA-menetelmä Kok. P = Sisäinen FIA-menetelmä (peruste SFS EN 1189, ) Sulfaatti = SFS-EN ISO ( ), ionikromatograf.menetelmä Liuk. Fe = SFS 344 (2998), SFS 347 (2998), suod. AAS-liekki Rauta = SFS 344 (198), SFS 347 (198), happohajotus. AAS-liekki Mangaani = SFS 344 ( ), SFS 348 ( ), AAS-liekki Sinkki = SFS 344 (2998), SFS 347 (2998), AAS-liekki Liuk. Zn = SFS 344 (2998), SFS 347 (2998), suod., AAS-liekki Kromi = SFS 574 (199), SFS-EN ISO (24), AAS-uuni Kromi liuk = ICP-MS, peruste SFS-EN ISO , suodatettu Kupari = ICP-MS, peruste SFS-EN ISO Kupari liu = ICP-MS, peruste SFS-EN ISO , suodatettu Kadmium = ICP-MS Cd liuk = ICP-MS, peruste SFS-EN ISO , suodatettu Nikkeli = ICP-MS, peruste SFS-EN ISO Ni liuk = ICP-MS, peruste SFS-EN ISO , suodatettu Arseeni = ICP-MS Arseeni = ICP-MS, peruste SFS-EN ISO Akkreditoitu Arsee liuk = testauslaboratorio ICP-MS, peruste SFS-EN T47 ISO , suodatettu

27 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 1/1 MERKINTÖJEN SELITYKSIÄ Lyijy = ICP-MS Lyijy liuk = ICP-MS, peruste SFS-EN ISO , suodatettu Elohopea = ICP-MS Ulkonäkö = Kirkas = Näytevesi kirkas huomaut. = Ulkonäössä huomautettavaa Haju = Alustava haju Ei todettu = Ei vierasta hajua Kok.kolit = Sis. MPN-menetelmä, Colilert Quantitray E. coli = Sis. MPN-menetelmä, Colilert Quantitray Klorof.-a = SFS 5772 ( ) Pohjaeläim = MUITA MERKINTÖJÄ P = määritys kesken, E = tulos hylätty, < = pienempi kuin,> = suurempi kuin, ~ = noin. Akkreditoitu testauslaboratorio T47

28

29

30

31

32 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO AINEISTO JA MENETELMÄT TULOKSET JA TARKASTELU... 1 VIITTEET

33

34 Kalaosasto/JV Kirjenumero 969/12 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Yrittäjäntie Kuopio HATTUJÄRVEN POHJAELÄINTARKKAILU JOHDANTO Hattujärven syvännepohjaeläintutkimus perustuu Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen velvoitetarkkailuohjelmaan. Pohjaeläintutkimus tehdään kolmen vuoden välein vuodesta 211 alkaen. 2. AINEISTO JA MENETELMÄT Pohjaeläinnäytteenotto suoritettiin voimassa olevien standardien ja ympäristöhallinnon uusimpien ohjeiden (Kantola ym. 21 ja Meissner ym. 212) sekä näytteenottostandardin SFS 576 (1989) mukaan. Näytteet otettiin Ekman noutimella, jonka näytepinta-ala on 231 cm 2. Hattujärven syvännealueen (KKJ: ) mutapohjasta nostettiin 6,2 metrin syvyydestä viisi rinnakkaisnäytettä. Näytteet seulottiin seulalla, jonka seulaverkon silmäkoko oli,5 mm. Seulos säilöttiin 7 % alkoholiin ja pohjaeläimet poimittiin ja punnittiin myöhemmin laboratoriossa. Poiminta suoritettiin valkealta alustalta suurennuslamppua apuna käyttäen. Pohjaeläimet määritettiin vähintään Suomen ympäristöhallinnon asettamalle vähimmäistasolle (Meissner ym. 212). Tuloksista laskettiin pohjaeläimistön tiheyden ja biomassan lisäksi pohjaeläinyhteisöjen rakennetta kuvaava taksoniluku sekä tiettyjen surviaissääsken toukkien suhteelliseen runsauteen perustuva pohjan laatua kuvaava Benthic Quality Index, BQI (Wiederholm 198). Savo-Karjalan ympäristötutkimus vastasi näytteenotosta ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys näytteiden analysoinnista. 3. TULOKSET JA TARKASTELU Pohjaeläimistön yksilömäärät nostoittain ja tiheys neliömetriä kohti sekä ryhmittäin mitattu biomassa neliömetriä kohti on esitetty taulukossa 3.1. Pohjaeläimistön kokonaistiheys oli 99 yks/m 2 ja kokonaisbiomassa 2,67 g/m 2. Semibentisten huonoja happioloja indikoivien sulkasääskien osuus oli etunimi.sukunimi@kvvy.fi ( 3 ) PL 265, 3311 Tampere

35 2 sekä pohjaeläimistön yksilömäärästä että biomassasta lähes 9 prosenttia. Taksoniluku oli 5 ja BQI sai arvon 1,5, mikä osoittaa hyvin rehevää tai rehevää pohjaa. Hattujärven syvännealueen pohjan happitilanne oli heikko ja pohja oli elokuussa 211 melko huonossa kunnossa. Taulukko 3.1. Pohjaeläimistön tiheys ja biomassa Hattujärven syvännealueella yht m s yks/m 2 g/m 2 Chaoboridae, sulkahyttyset 2,4 Chaoborus flavicans ,2 5,4 788 Chironomidae, surviaissääsket,26 Procladius sp , 1,7 43 Zalutschia zalutschicola 1 1,2,4 9 Chironomus anthracinus ,8,8 35 C. plumosus ,8,8 35 Yhteensä , 4,3 99 2,67 KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Laatinut: Biologi, FM Juha Valkama Hyväksynyt: Toiminnanjohtaja Jukka Mattila VIITTEET Kantola, L., Koskenniemi, E., Paavola, R. ja Heikkinen, M. 21: Ohjeita järvien ja jokien pohjaeläimistöseurannan näytteenottoon ja raportointiin. Ympäristöopas 87. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Meissner, K., Aroviita, J., Hellsten, S., Järvinen, M., Karjalainen, S. M., Kuoppala, M., Mykrä, H. ja Vuori, K-M. 212: Jokien ja järvien biologinen seuranta näytteenotosta tiedon tallentamiseen. - Moniste, versio SFS 1989: SFS 576. Vesitutkimukset. Pohjaeläinnäytteenotto Ekman-noutimella pehmeiltä pohjilta. - Suomen standardisoimisliitto. Wiederholm, T. 198: Use of benthos in lake monitoring. - J. Water Poll. Contr. Fed. 52: