Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen vesitarkkailujen

Transkriptio

1 1 / 1 Endomines Oy E 5127 Pampalontie HATTU Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen vesitarkkailujen vuosiyhteenvedon 214 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tuomas Puranen MMM, limnologi Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy

2 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY E 5127 ENDOMINES OY ENDOMINES OY:N PAMPALON KAIVOKSEN VESITARKKAILUJEN VUOSIYHTEENVETO 214 KUOPIO TUOMAS PURANEN

3 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 2 1. YLEISTÄ 4 2. SÄÄOLOT Säätila Virtaamat ja vesivarat 8 3. TARKKAILUN TOTEUTUS 1 4. TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU Juoksutusvesi Kaivos- ja suotovedet Pintavesi Pohjavesi 18 sivu LIITTEET

4 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy TIIVISTELMÄ Pampalon kaivoksen velvoitetarkkailun toteutti vuonna 214 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Endomines Oy:n laatiman ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Kaivoksesta rikastushiekka-altaalle sisäiseen kiertoon pumpattu vesi oli kiintoaine- ja suolapitoista sekä ravinteikasta. Sulfaattia todettiin vedestä kohonneita pitoisuuksia ja veden ph-arvot osoittivat selvää emäksisyyttä. Liukoisen arseenin pitoisuus oli helmikuussa hieman koholla ja myös muita havaintokertoja suurempi. Arseeninkin pitoisuudet olivat kuitenkin kaikilla havaintokerroilla esimerkiksi STM:n juomaveden laatuvaatimustason mukaisia. Liukoisten raskasmetallien pitoisuudet olivat muuten pääosin pieniä tai alle määritysrajan. Selkeytysaltaan veden ph-arvot osoittivat emäksisyyttä. Vesi oli ravinteikasta ja suolapitoista, kokonaisfosforin pitoisuudet olivat kaikilla havaintokerroilla ylirehevän veden tasoa. Allastus pienensi kiintoainepitoisuuksia kaikilla havaintokerroilla, helmija marraskuussa myös typen yhdisteiden pitoisuudet laskivat kaivoksesta pumpattavaan veteen nähden. Raskasmetallien pitoisuudet jäivät yleisesti pieniksi tai alle määritysrajan, arseenia todettiin kaivosveden tavoin helmikuussa hieman kohonnut pitoisuus. Syanidin pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Selkeytysaltaan ja sinne kaivoksesta pumpatut vedet kuuluvat kaivoksen sisäiseen kiertoon Juoksutusvesimäärä oli vuonna 214 yhteensä ,7 m 3. Veden ph-arvot (7,2-9,) sekä kiintoaineen (2,6-2 mg/l) ja nikkelin (,11,23 mg/l) pitoisuudet olivat lupaehtojen mukaisia, tosin elokuussa (11.8) kiintoainepitoisuus oli luparajalla. Kiintoaineen nousu johtuu todennäköisesti altaan leväkasvusta. Purkuojan vedessä veden ph-arvot (7,2-7,5) sekä kiintoaineen (<1 3,1 mg/l) ja nikkelin (,42,97 mg/l) pitoisuudet olivat kaikilla havaintokerroilla lupaehtojen mukaisia. Lietojan vesi oli väriluvun ja CODMn-pitoisuuden perusteella voimakkaan humuspitoista ja veden ph-arvot osoittivat vähintään lievää happamuutta. Sähkönjohtavuusarvo osoitti melko niukkaa elektrolyyttien määrää. Kokonaisfosforin pitoisuus oli lievästi rehevän veden tasoa. Rautaa todettiin vedestä varsinkin elokuussa runsaasti, raskasmetallien pitoisuudet jäivät alle määritysrajan tai pieniksi. Riitaojassa humusleimaisuus oli marraskuussa voimakas, muilla havaintokerroilla selvästi lievempää. Rautaa oli vedessä erittäin runsaasti. Kokonaisfosforin pitoisuudet vaihtelivat rehevästä vedestä ylirehevään veteen, varsinkin elokuussa kokonaisfosforin pitoisuus oli poikkeuksellisen suuri ja oli myös selvästi esimerkiksi juoksutusvettä suurempi. Vedestä todettiin elokuussa mm. kohonneita pitoisuuksia typen yhdisteitä ja sulfaattia, joka viittaa käynnissä olleen juoksutuksen vaikutukseen. Myös sähkönjohtavuusarvo oli elokuussa selvästi muita havaintokertoja suurempi. Raskasmetalleista arseenia todettiin hieman kohonneita pitoisuuksia. Arseenipitoisuudet olivat elokuuta lukuun ottamatta myös esimerkiksi juomaveden Sivu 2 / 21

5 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy laatuvaatimustasoa suuremmat. Pampalon alueella on maaperässä luontaisesti runsaasti arseenia ja näytepisteen läheisyydessä on myös mm. arseenikiisuesiintymä. Muuten raskasmetallien pitoisuudet olivat alle määritysrajan tai pieniä. Sivakkojoen asemien vesi oli yleisesti hapanta, niukkaelektrolyyttistä sekä humus- ja rautapitoista, joka on asemille luontaista. Kokonaisfosforin pitoisuudet vaihtelivat lievästi rehevästä vedestä erittäin rehevään veteen. Sivakkojoen alemmalla asemalla (asema 22) veden laadussa näkyi elokuussa juoksutusvesien vaikutus lähinnä vertailuasemaan nähden kohonneina typen yhdisteiden pitoisuuksina sekä sulfaatin ja suolojen nousuna. Muuten veden laatu oli Sivakkojoen asemilla pääosin hyvin samankaltainen. Arseenipitoisuudet olivat molemmilla asemilla koholla elokuussa, myös vertailuasemalla. Arseenipitoisuudet olivat elokuussa myös selvästi juomaveden laatuvaatimustasoa suuremmat. Arseenin pitoisuudet olivat vertailuasemallakin selvästi suuremmat kuin juoksutusvedessä tai muilla pintavesiasemilla, joten arseenin nousuun vaikuttaa joku muu tekijä kuin juoksutus. Sivakkojoen molempien asemien raskasmetallien pitoisuudet olivat muuten alle määritysrajan tai pieniä. Hattujärvessä helmikuussa asemalla 3 (Korkeasaari) alusveden happitilanne oli vielä tyydyttävä, matalammalla asemalla 2 (Rutnikkaniemi) alusveden happitilanne oli hyvä. Aseman 3 alusvedessä oli havaittavissa mm. typen yhdisteiden, sulfaatin ja sähkönjohtavuuden nousua, joka viittaa tammikuussa päättyneen juoksutuksen vaikutukseen. Päällysveden kokonaisfosforin perusteella Hattujärvi luokittui lievästi reheväksi. Asemien vesi oli päällysvedessä hapanta ja humusleimaista ja rautaa todettiin asemilta runsaasti. Raskasmetallien pitoisuudet olivat molemmilla asemilla pieniä tai alle määritysrajan. Elokuussa Hattujärven asemalla 3 vesi oli vielä lämpötilakerrostunut, alusvesi oli lähes hapeton. Heikentynyt happitilanne näkyi varsinkin raudan sisäisenä kuormituksena sekä sameuden ja väriluvun nousuna alusvedessä. Matalammalla havaintoasemalla 2 lämpötilakerrostuneisuutta ei ollut juurikaan havaittavissa, alusveden happitilanne oli vielä hyvä. Päällysveden kokonaisfosforin perusteella Hattujärvi luokittui lievästi reheväksi - reheväksi. Levämäärää kuvaavan klorofylli-a:n pitoisuudet osoittivat kohtalaista levätuotantoa, levämäärän perusteella asemat luokittuivat reheviksi. Veden ph-arvot osoittivat päällysvedessä lievää happamuutta ja väriluvut ja CODMn-pitoisuudet humusleimaisuutta. Raskasmetallien pitoisuudet olivat pääosin alle määritysrajan tai pieniä, arseenia todettiin Hattujärven aseman 3 alusvedestä hieman mm. STM:n juomaveden laatuvaatimustasoa enemmän. Pohjavesiputkien (PVP1-PVP4) veden laatua heikensi useissa putkissa runsas kiintoaines, joka johtuu putkien vähävetisyydestä. Typen yhdisteitä todettiin runsaasti selkeytysaltaan laidalla sijaitsevasta putkesta PVP3, varsinkin kesäkuussa Läjitysalueen läheisyydessä sijaitsevasta putkesta PVP2 todettiin selvästi eniten suoloja, rautaa sekä raskasmetalleista nikkeliä. Muuten raskasmetallien pitoisuudet olivat yleisesti putkissa pieniä tai alle määritysrajan. Putkien veden ph-arvot vaihtelivat välillä 5,8-6,5. Sivu 3 / 21

6 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 1. YLEISTÄ Pohjavesiputkien veden laatua verratessa tutkittujen suureiden osalta valtioneuvoston asetuksessa (341/29) annettuihin pohjaveden ympäristölaatunormeihin, niin putkessa PVP2 ympäristölaatunormitaso ylittyi selvästi nikkelin ja sulfaatin osalta. Myös putkesta PVP1 arseenia todettiin hieman ympäristölaatunormitasoa ylittävät pitoisuudet. Pohjavesiputkissa ei ollut havaittavissa oleellisia muutoksia aiempaan nähden. Itä-Suomen ympäristölupavirasto myönsi antamallaan päätöksellä Endomines Oy:lle Pampalon kultakaivosta ja rikastamoa koskevan ympäristöluvan (nro 23/8/2, Dnro ISY-24-Y-271). Päätöksessä todetaan mm. seuraavaa: 3. Käenjoen valuma-alueen suuntaan johdettavat vedet on pyrittävä juoksuttamaan keskitetysti kevät- ja syystulvien aikana. Juoksuttamisen ajankohdasta on ilmoitettava ennalta Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle. 4. Rikastamoa, rikastushiekka-allasta, selkeytysaltaita ja biologista puhdistamoa on käytettävä ja hoidettava siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos ja että jätevesistä aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. 5. Rikastushiekka-altaan ylitevesi on käsiteltävä kemiallisesti tai vastaavantehoisella menetelmällä siten, että vesistöön johdettavan veden happamuuden on oltava välillä 6-9, kiintoainepitoisuuden alle 2 mg/l ja nikkelipitoisuuden alle 1, mg/l. Pitoisuusrajat on saavutettava jokaisella mittauskerralla. Määräyksen noudattamisen täyttymisen arvioinnissa on otettava huomioon näytteen ottamisesta ja analysoinnista aiheutuva kokonaisvirhe. Rikastushiekka-altaan ylitevesien kemikalointia ja jälkiselkeytystä tai vastaavan tasoista menetelmää koskeva vesienkäsittelysuunnitelma sijoitus- ja mitoitustietoinen on toimitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ennen vesien johtamista rikastushiekka-altaasta. Tarkkailu toteutettiin Endomines Oy:n laatiman (päivätty ) tarkkailuohjelman mukaisesti. Vesienkäsittelysuunnitelma toimitettiin Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen hyväksyttäväksi SÄÄOLOT 2.1 Säätila Tarkkailuvuoden 214 sääoloja Pohjois-Karjalassa on arvioitu Joensuussa ja Lieksan Lampelassa havaittujen ilman lämpötilan ja sademäärien perusteella (kuvat Sivu 4 / 21

7 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 1-4). Vuosi 214 oli keskiarvoja lämpimämpi, vain tammi-, touko- ja lokakuu jäivät vuosien keskilämpötiloja alemmaksi. Varsinkin helmikuu oli hyvin leuto. Tiedot ovat Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen vesikatsauksista ja Ilmatieteenlaitoksen ilmastokatsauksista. Kuva 1. Joensuun kuukausittainen keskilämpötila vuonna 214 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Kuva 2. Joensuun kuukausittainen sademäärä vuonna 214 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Sivu 5 / 21

8 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Kuva 3. Lieksan Lampelan kuukausittainen keskilämpötila vuonna 214 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Kuva 4. Lieksan Lampelan kuukausittainen sademäärä vuonna 214 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Pohjois-Karjalan maakunnassa satoi tammikuun aikana noin 2 mm, kun tavallisesti tammikuussa sataa 43 mm. Kuukauden lopussa lunta oli noin 2 cm, kun sitä normaalisti on reilut 5 cm. Tammikuun lopussa lumen vesiarvo (mm) eli lumikuorma (kg/m 2 ) vaihteli maakunnassa kg/m 2, kun se tavallisesti on 11 kg/m 2. Helmikuun sademäärä oli Pohjois-Karjalassa lähellä pitkän ajan keskimääräistä arvoa. Suurimmassa osassa maakuntaa lumen paksuus oli helmikuun lopussa 1 25 cm. Maakunnan itäosissa sitä oli paikoitellen kuitenkin lähes puoli metriä. Sivu 6 / 21

9 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Normaalisti lumipeitteen paksuus on helmikuun lopussa yli 6 cm. Lämpötila oli helmikuussa noin kahdeksan astetta normaalia lämpimämpi. Maaliskuun aikana lumipeite suli pois lähes koko maakunnasta. Maaliskuu oli tavanomaista lauhempi. Näin lauha maaliskuu toistuu keskimäärin pari kertaa vuosisadassa. Huhtikuu oli keskimääräistä lämpimämpi ja sateet jäivät vähäiseksi. Ilmatieteenlaitoksen mukaan huhtikuun keskilämpötila oli Pohjois-Karjalan maakunnassa 1-2 astetta tavanomaista korkeampi. Sadetta saatiin huhtikuun aikana kolmannes tavallisesta määrästä. Lumien esiintyminen tammi-toukokuussa 214 on esitetty kuvassa 5. Toukokuu oli keskilämpötilaltaan melko tyypillinen, mutta silti lämpötilat vaihtelivat kylmistä säistä aina helteisiin. Sademäärä oli toukokuussa Pohjois-Karjalan maakunnassa noin 2,5-kertainen. Kuva 5. Lumen esiintyminen tammi-toukokuussa 214. Kesäkuu alkoi helteisenä, mutta kuukauden loppupuoli oli kolea. Kuukauden keskilämpötilasta muodostui suuressa osassa maata 1-2 astetta tavanomaista alempi. Kesäkuun sademäärät jäivät maakunnassa lähes kolmanneksen tavanomaista pienemmiksi. Vettä tuli Pohjois-Karjalassa millimetriä, kun kesäkuussa sataa keskimäärin 66 milliä. Heinäkuun keskilämpötila oli maan itäosissa 2 asteen tuntumassa. Keskilämpötila oli pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna kaksi astetta tavanomaista lämpimämpi. Hellepäiviä oli heinäkuussa yhteensä 16. Kuukausi päättyi rajuihin ukkoskuuroihin, joiden yhteydessä esiintyi voimakkaita tuulenpuuskia. Puuskat aiheuttivat metsätuhoja ja sähkökatkoksia. Heinäkuun keskimääräinen sademäärä oli Pohjois-Karjalan alueella 76 mm, kun tavallisesti sataa 77 mm. Elokuu oli Pohjois-Karjalassa kuten koko Suomessa tavallista lämpimämpi. Kuukauden alkupuolella helleraja ylittyi päivittäin. Elokuun sademäärä oli Pohjois-Karjalan maakunnan alueella lähes viidenneksen tavanomaista pienempi. Sademäärissä oli kuurosateiden vuoksi paikkakuntakohtaisia eroja. Syyskuun sademäärä Pohjois- Karjalassa oli hieman tavanomaista suurempi ja lämpötila tavanomaista hiukan korkeampi. Lokakuu oli Pohjois-Karjalassa 2-3 astetta keskimääräistä kylmempi. Yhtä kylmiä lokakuita on idässä keskimäärin noin viiden vuoden välein. Lokakuun sademäärä Pohjois-Karjalassa oli viidenneksen tavanomaista pienempi. Maakunnassa satoi lokakuun aikana keskimääräinen 53 mm, kun tavallisesti sataa 65 mm. Aurinko Sivu 7 / 21

10 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy pilkahteli marraskuussa tavanomaista vähemmän. Marraskuun sademäärä Pohjois- Karjalassa vaihteli mm, kun tavallisesti sataa 56 mm. Sateet tulivat vetenä ja lumena. Marraskuun lopussa lunta ei juuri maakunnassa ollut. Joulukuun keskilämpötila oli tavanomaista korkeampi lähes koko maassa. Kuukauden alkupuolisko oli harvinaisen leuto. Joulun aikaan sattui kylmä sääjakso, jolloin Pohjois-Karjalan maakunnan suuret järvet jäätyivät kokonaan. Kylmä jakso jäi lyhyeksi, sillä aivan kuukauden lopussa sää lauhtui voimakkaasti ja lämpötila kohosi vuorokaudessa monin paikoin yli 2 astetta. Suurimmassa osassa Pohjois-Karjalan maakuntaa oli joulukuussa tavanomaista sateisempaa. Kuukauden sädemäärä vaihteli mm, kun tavallisesti joulukuussa sataa 51 mm. Kuvassa 6 on esitetty lumitilanne marras-joulukuussa 214. Kuva 6. Lumen esiintyminen marras-joulukuussa Virtaamat ja vesivarat Kuluneena vuonna Pohjois-Karjalassa satoi normaalia vähemmän. Selvästi sateisin kuukausi oli koko Pohjois-Karjalassa toukokuu, jolloin molemmissa mittauspisteissä satoi yli kaksi kertaa normaalia enemmän. Vähiten normaaliin verrattuna satoi kesäkuussa. Kokonaisvuosisadanta oli Pohjois-Karjalan alueella selvästi normaalia vähäisempi. Järvien vedenpinnat kääntyivät yleisesti ottaen laskusuuntaan tammikuun aikana. Poikkeuksena Orivesi-Pyhäselkä, jonka vedenkorkeus kohosi 22 cm tammikuun aikana. Arvinsalmen asteikon mukaan Orivesi-Pyhäselän vedenkorkeus oli tammikuun viimeisenä päivänä 48 cm tavanomaista ylempänä. Pielisen vedenkorkeus oli tammikuun lopussa ajankohdan keskimääräisen vedenkorkeuden yläpuolella 75 cm. Helmikuun alun aikana vedenpintojen nousu pysähtyi, mutta pinnat olivat reilusti tavanomaista ylempänä. Maaliskuussa pinnat olivat myös tavanomaista korkeammalla. Huhtikuun lopussa järvien pinnat olivat keskimääräisellä tasolla tai sen yläpuolella. Maakunnan järvien vedenpinnat nousivat toukokuun sateiden ansiosta. Sivu 8 / 21

11 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Järvien vedenkorkeudet vaihtelivat touko-kesäkuussa keskimääräisen molemmin puolin. Järvien vedenkorkeudet laskivat heinäkuun viimeiseen päivään mennessä yleisesti ottaen keskitason alapuolelle. Järvien vedenkorkeudet laskivat elokuun aikana muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta noin 2 3 cm. Sama trendi jatkui myös syyskuun. Lokakuun aikana maakunnan järvien vedenpinnat ehtivät laskea sekä loppukuusta taas hieman nousta. Järvien vedenpinnat nousivat yleisesti ottaen marraskuun aikana. Mm. Pielisen vedenpinta nousi 33 cm marraskuun aikana. Kuukauden lopussa vedenkorkeus oli kuitenkin 11 cm ajankohdan keskimääräistä vedenkorkeutta alempana. Järvien vedenpinnat nousivat yleisesti ottaen myös joulukuun aikana. Pielisen vedenpinta nousi 7 cm joulukuun aikana ja kuukauden lopussa vedenkorkeus vastasi ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa. Tammikuussa suurten jokien virtaamat olivat lähes kaksinkertaiset. Pienempien jokien virtaamat vaihtelivat kaksinkertaisesta jopa kolminkertaiseen. Pielis- ja Lieksanjoessa vettä virtasi helmikuussa yli 5 % ja Koitajoessa noin 2 % normaalia enemmän. Pienempien jokien virtaamat olivat lähes puolitoistakertaisia normaaliin verrattuna. Koita- ja Lieksanjoessa vettä virtasi maaliskuussa puolitoistakertaa normaalia enemmän. Pielisjoen maaliskuun keskivirtaama oli myös lähes puolitoistakertainen. Huhtikuussa Pielisjoen ja Lieksanjoen keskivirtaama oli noin kolmanneksen tavanomaista suurempi. Koitajoen virtaama oli vastaavasti neljänneksen normaalia pienempi. Sateista huolimatta suurempien jokien keskivirtaamat olivat toukokuussa tavanomaista pienempiä. Trendi jatkui myös kesäheinäkuussa. Elokuussa virtaamat olivat jo huomattavasti tavanomaista pienempiä. Pielisjoessa vettä virtasi n. 75 % normaalimäärästä ja Lieksanjoessa hieman yli 6 %. Koitajoen ja pienempien jokien virtaamat jäivät alle puoleen normaalista. Myös syyslokakuussa virtaamat olivat tavanomaista pienemmät. Marraskuussa Pielisjoen ja Koitajoen keskivirtaama oli 9 % tavanomaisesta. Lieksanjoessa virtasi vettä 1,13- kertaisesti ajankohtaan nähden. Joulukuussa Koitajoen ja Lieksanjoen keskivirtaama oli tavanomainen. Pielisjoessa virtasi vettä 9 prosenttia normaalista. Pohjavedenkorkeus oli tammikuun lopussa cm ajankohdan keskiarvoa ylempänä. Helmikuun lopun pohjavedenkorkeus oli Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen mittauspisteissä Ilomantsin Kuuksenvaarassa 72 cm, Kontiolahden Jakokoskella 14 cm ja Kontiolahden Jaamankankaalla 25 cm normaalia ylempänä. Maalistoukokuussa pohjavedenpinnat olivat keskimäärin noin 1-3 senttiä tavanomaista korkeammalla. Kesäkuussa Kontiolahden Jaamankankaalla ja Ilomantsin Kuuksenvaarassa pohjaveden korkeus 2 7 cm normaalia ylempänä. Kontiolahden Jakokosken pohjavesiasemalla pohjaveden korkeus oli reilut 4 cm ajankohdan keskiarvoa alempana. Lähes samoissa arvoissa mentiin myös heinä- ja elokuu. Syyskuun lopussa pohjavedenpinta oli Ilomantsin Kuuksenvaarassa 11 cm ja Kontiolahden Jakokoskella 13 cm tavanomaista alempana. Kontiolahden Jaamankankaan mittauspisteessä pohjavedenpinta oli vastaavasti 11 cm ajankohdan keskiarvoa ylempänä. Loka- marraskuussa ei tapahtunut suurempia muutoksia. Joulukuussa pohjavedenpintojen taso vaihteli keskiarvon molemmin puolin eri mittapisteissä. Sivu 9 / 21

12 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Tammikuun aikana järvien jäät vahvenivat keskimäärin 2 25 cm. Tammikuun päättyessä jäänpaksuus oli yleisesti ottaen 3-4 cm. Helmikuun päättyessä järvien jäänpaksuus oli yleisesti ottaen noin 4 5 cm. Maaliskuun päättyessä jäänpaksuus oli yleisesti ottaen 3-4 cm. Järvien jäät lähtivät huhtikuun loppupuolella. Pyhäselkä vapautui jäistä 23. päivä huhtikuuta koko selkäveden osalta. Näin aikaisin jäät ovat lähteneet viimeksi vuonna Pyhäselän jäidenlähtö oli noin puolitoista viikkoa etuajassa. Pielinen vapautui jääkannestaan 28. päivä huhtikuuta, lähes kolme viikkoa etuajassa. 3. TARKKAILUN TOTEUTUS Tarkkailuohjelman mukaiset kaivos-, suoto- ja pintavesinäytteet otettiin 18.2., 2.6., 11.8 ja Rikastushiekka-altaalta juoksutettiin ylitevesiä vuoden 214 aikana neljällä eri juoksutusjaksolla ( , , ja ). Tarkkailuohjelman mukaisia juoksutusnäytteitä otettiin juoksutuksien aikana noin kolmen viikon välein. Pohjavesiputkien veden laadun tarkkailu toteutettiin ohjelman mukaisesti kahdesti vuodessa 3.6 ja Lisäksi putkien pinnankorkeudet mitattiin 18.2 ja Pohjavesiputket tyhjennettiin ennen näytteenottoa. Syksyllä Hattujärvestä tutkittiin myös pohjaeläimet, pohjaeläinraportti on kokonaisuudessaan tämän raportin liitteenä. Näytteet analysoitiin Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa ja jokaisesta tarkkailukerrasta on laadittu erillinen lausunto. Sosiaalijätevesien puhdistamon toiminnasta on laadittu erilliset lausunnot, jotka ovat tämän raportin liitteenä. Havaintopaikat on esitetty liitekartoissa. 4. TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU 4.1 Juoksutusvesi Juoksutettu ylitevesimäärä oli toiminnanharjoittajan mukaan vuonna 214 yhteensä ,7 m 3. Juoksutusvesinäytteiden vesi sisälsi runsaasti typen yhdisteitä, kokonaistypestä selvästi suurin osa oli nitraattimuodossa. Kokonaisfosforin pitoisuudet olivat yhtä havaintokertaa lukuun ottamatta ylirehevän veden tasoa. Vedestä todettiin kohonneita Sivu 1 / 21

13 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy pitoisuuksia sulfaattia, myös liukoisten suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus oli koholla. Suolojen määrä on ollut juoksutusvedessä noususuuntainen, mutta sähkönjohtavuusarvot ovat olleet esimerkiksi juomaveden suositustasoa pienemmät. Raskasmetallien pitoisuudet olivat kokonaisuudessaan pieniä, esimerkiksi arseenin pitoisuudet olivat mm. STM:n juomaveden laatuvaatimustasoa (1 µg/l) pienemmät. Veden ph-arvot (7,2-9,) sekä kiintoaineen (2,6-2 mg/l) ja nikkelin (,11,23 µg/l) pitoisuudet olivat lupaehtojen mukaisia, tosin elokuussa (11.8) kiintoainepitoisuus oli luparajalla. Aiemmin 7.8. otetun näytteen kiintoaineen hehkutusjäännöksen perustella vain pieni osa kiintoaineesta on mineraaliainesta, joten kiintoainepitoisuutta nostaa todennäköisesti esimerkiksi leväkasvu. Voimistuneeseen levätuotantoon viittaa osaltaan myös veden korkea ph-arvo. Juoksutustulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä Kaivos- ja suotovedet Kaivoksesta pumpattava vesi ja selkeytysaltaan vesi kuuluvat kaivoksen sisäiseen kiertoon. Purkuojan vesi on rikastushiekka-altaan ja selkeytysaltaan suotovesiojista purkautuvaa vettä, joka sisältää suoto- ja sadevesiä. Kaivoksesta rikastushiekka-altaalle pumpattava vesi oli kiintoaine- ja suolapitoista sekä ravinteikasta (kuva 7). Kokonaistypestä selvästi suurin osa oli nitraattimuodossa (kuva 7), joka viittaa räjähdeaineiden käyttöön. Kokonaisfosforin pitoisuudet vaihtelivat lievästi rehevästä vedestä erittäin rehevään veteen. Sulfaattia todettiin vedestä kohonneita pitoisuuksia (kuva 7) ja veden ph-arvot osoittivat selvää emäksisyyttä. Liukoisen arseenin pitoisuus (1 µg/l) oli helmikuussa hieman koholla ja myös muita havaintokertoja suurempi (kuva 7). Arseeninkin pitoisuudet olivat kuitenkin kaikilla havaintokerroilla esimerkiksi STM:n juomaveden laatuvaatimustason mukaisia. Liukoisten raskasmetallien pitoisuudet olivat muuten pääosin pieniä tai alle määritysrajan. Selkeytysaltaan veden ph-arvot osoittivat myös emäksisyyttä (ph-arvot 7,9 9,6), elokuussa korkeaan ph-arvoon saattaa vaikuttaa altaassa leväkasvu, joka nostaa veden ph-arvoa. Vesi oli ravinteikasta ja suolapitoista, kokonaisfosforin pitoisuudet olivat kaikilla havaintokerroilla ylirehevän veden tasoa (>1 µg/l) (kuva 7). Kokonaisfosforin pitoisuudet olivat myös selvästi kaivosvettä suuremmat (kuva 7). Allastus pienensi kiintoainepitoisuuksia kaikilla havaintokerroilla, helmi- ja marraskuussa myös typen yhdisteiden pitoisuudet laskivat kaivoksesta pumpattavaan veteen nähden (kuva 7). Raskasmetallien pitoisuudet jäivät yleisesti pieniksi tai alle määritysrajan, arseenia todettiin kaivosveden tavoin helmikuussa hieman kohonnut pitoisuus (kuva 7). Syanidin pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Purkuojan vedessä ph-arvot osoittivat lievää emäksisyyttä. Kokonaisfosforin pitoisuudet olivat lievästi rehevän veden tasoa. Typen yhdisteitä oli vedessä selvästi Sivu 11 / 21

14 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy kaivoksesta pumpattavaa vettä ja selkeytysallasta vähemmän, kokonaistypestä selvästi suurin osa nitraattimuodossa (kuva 7). Raskasmetallien pitoisuudet olivat kokonaisuudessaan pieniä tai alle määritysrajan. Veden ph-arvot (7,2-7,5) sekä kiintoaineen (<1 3,1 mg/l) ja nikkelin (,42,97 mg/l) pitoisuudet olivat kaikilla havaintokerroilla lupaehtojen mukaisia. Sivu 12 / 21

15 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy mg/l Kiintoaine Kaivosvesi Selkeytysallas Purkuoja Purkuojan luparaja 2 mg/l µg/l Kok.P Kaivosvesi Selkeytysallas Purkuoja ms/m Sähkönjohtavuus Kaivosvesi Selkeytysallas Purkuoja mg/l Sulfaatti Kaivosvesi Selkeytysallas Purkuoja µg/l 35 Kok.N Kaivosvesi Selkeytysallas Purkuoja µg/l 3 NO3N+NO2N Kaivosvesi Selkeytysallas Purkuoja Purkuojan luparaja 1 µg/l µg/l 12 Nikkeli Kaivosvesi Selkeytysallas Purkuoja µg/l 12 Arseeni Kaivosvesi Selkeytysallas Purkuoja Kuva 7. Kaivoksesta rikastushiekka-altaalle pumpattavan veden, selkeytysaltaan ja purkuojan veden laatutietoja vuoden 214 havaintokerroilla. Kaivoksesta pumpattavan veden metallipitoisuudet ovat liukoisia pitoisuuksia. Sivu 13 / 21

16 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 4.3 Pintavesi Juoksutus Riitaojan suuntaan oli elo- ja marraskuun näytteenottokerroilla käynnissä. Lietojan vesi oli väriluvun ja CODMn-pitoisuuden perusteella voimakkaan humuspitoista ja veden ph-arvot osoittivat vähintään lievää happamuutta, varsinkin happamuus oli marraskuussa selvästi muita havaintokertoja voimakkaampi (kuva 8). Sähkönjohtavuusarvo osoitti melko niukkaa elektrolyyttien määrää (kuva 8). Kokonaisfosforin pitoisuus oli lievästi rehevän veden tasoa. Rautaa todettiin vedestä varsinkin elokuussa runsaasti (kuva 8), raskasmetallien pitoisuudet jäivät alle määritysrajan tai pieniksi. Riitaojassa humusleimaisuus oli marraskuussa voimakas, muilla havaintokerroilla selvästi lievempää. Veden ph-arvot osoittivat helmi- ja marraskuussa lievää happamuutta, kesä- ja elokuussa ph-arvo oli lähellä neutraalia (kuva 8). Rautaa oli vedessä erittäin runsaasti (kuva 8). Kokonaisfosforin pitoisuudet olivat myös yleisesti muita pintavesiasemia suuremmat ja vaihtelivat rehevästä vedestä ylirehevään veteen (kuva 8), varsinkin elokuussa kokonaisfosforin pitoisuus oli poikkeuksellisen suuri ja oli myös selvästi esimerkiksi juoksutusvettä suurempi. Vedestä todettiin varsinkin elokuussa mm. kohonneita pitoisuuksia typen yhdisteitä ja sulfaattia (kuva 8), joka viittaa käynnissä olleen juoksutuksen vaikutukseen. Myös sähkönjohtavuusarvo oli elokuussa selvästi muita havaintokertoja suurempi (kuva 8). Raskasmetalleista arseenia todettiin hieman kohonneita pitoisuuksia (7,4-18 µg/l) (kuva 8). Arseenipitoisuudet olivat elokuuta lukuun ottamatta myös esimerkiksi juomaveden laatuvaatimustasoa suuremmat. Pampalon alueella on maaperässä luontaisesti runsaasti arseenia, ja mm. suurimmat tunnetut turpeen arseenipitoisuudet Suomessa on havaittu juuri Pampalon alueelta (Virtanen et. al 1997). Näytepisteen läheisyydessä on myös mm. arseenikiisuesiintymä. Muuten raskasmetallien pitoisuudet olivat alle määritysrajan tai pieniä. Sivakkojoen asemien vesi oli yleisesti hapanta, niukkaelektrolyyttistä sekä humus- ja rautapitoista (kuva 8), joka on asemille luontaista. Kokonaisfosforin pitoisuudet vaihtelivat lievästi rehevästä vedestä erittäin rehevään veteen. Sivakkojoen alemmalla asemalla (asema 22) veden laadussa näkyi elokuussa juoksutusvesien vaikutus lähinnä vertailuasemaan nähden kohonneina typen yhdisteiden pitoisuuksina sekä sulfaatin ja suolojen nousuna (kuva 8). Muuten veden laatu oli Sivakkojoen asemilla pääosin hyvin samankaltainen (kuva 8). Arseenipitoisuudet olivat molemmilla asemilla koholla (22 25 µg/l) elokuussa, myös vertailuasemalla. Arseenipitoisuudet olivat elokuussa myös selvästi juomaveden laatuvaatimustasoa suuremmat. Arseenin pitoisuudet olivat vertailuasemallakin selvästi suuremmat kuin juoksutusvedessä tai muilla pintavesiasemilla, joten arseenin nousuun vaikuttaa joku muu tekijä kuin juoksutus. Sivakkojoen molempien asemien raskasmetallien pitoisuudet olivat muuten alle määritysrajan tai pieniä. Sivu 14 / 21

17 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy ph-arvo Lietoja Riitao23 Sivakko 18 Sivakko mg/l Sulfaatti Lietoja Riitao23 Sivakko 18 Sivakko ms/m 12 Sähkönjohtavuus Lietoja Riitao23 Sivakko 18 Sivakko 22 µg/l 6 Kok.P Lietoja Riitao23 Sivakko 18 Sivakko µg/l Kok.N Lietoja Riitao23 Sivakko 18 Sivakko µg/l NO3N+NO2N Lietoja Riitao23 Sivakko 18 Sivakko µg/l Rauta Lietoja Riitao23 Sivakko 18 Sivakko 22 µg/l Arseeni Lietoja Riitao23 Sivakko 18 Sivakko Kuva 8. Pintavesiasemien veden laatutietoja vuoden 214 havaintokerroilla. Sivu 15 / 21

18 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Helmikuussa Hattujärven asemalla 3 (Korkeasaari) alusveden happitilanne oli vielä tyydyttävä, matalammalla asemalla 2 (Rutnikkaniemi) alusveden happitilanne oli hyvä (kuva 9). Aseman 3 alusvedessä oli havaittavissa mm. typen yhdisteiden, sulfaatin ja sähkönjohtavuuden nousua, joka viittaa tammikuussa päättyneen juoksutuksen vaikutukseen (kuva 9). Alusvedessä kokonaistypestä suurin osa oli nitraattimuodossa. Päällysveden kokonaisfosforin perusteella Hattujärvi luokittui lievästi reheväksi. Asemien vesi oli päällysvedessä hapanta ja humusleimaista, happamuus ja humusleimaisuus oli selvästi voimakkaampaa lähempänä Sivakkojoen suualuetta sijaitsevalla asemalla 3 (kuva 9). Rautaa todettiin asemilta runsaasti (kuva 9). Raskasmetallien pitoisuudet olivat molemmilla asemilla pieniä tai alle määritysrajan. Elokuussa Hattujärven asemalla 3 (Korkeasaari) vesi oli vielä lämpötilakerrostunut, alusvesi oli lähes hapeton (kuva 9). Heikentynyt happitilanne näkyi varsinkin raudan sisäisenä kuormituksena (kuva 9) sekä sameuden ja väriluvun nousuna alusvedessä. Matalammalla havaintoasemalla 2 (Rutnikkaniemi) lämpötilakerrostuneisuutta ei ollut juurikaan havaittavissa, alusveden happitilanne oli vielä hyvä (kuva 8). Veden laatu oli myös muutoin hyvin tasalaatuista koko vesirungossa (kuva 9). Päällysveden kokonaisfosforin perusteella Hattujärvi luokittui lievästi reheväksi - reheväksi. Levämäärää kuvaavan klorofylli-a:n pitoisuudet osoittivat kohtalaista levätuotantoa, levämäärän perusteella asemat luokittuivat reheviksi. Veden ph-arvot osoittivat päällysvedessä lievää happamuutta ja väriluvut ja CODMn-pitoisuudet humusleimaisuutta. Raskasmetallien pitoisuudet olivat pääosin alle määritysrajan tai pieniä, arseenia todettiin Hattujärven aseman 3 alusvedestä (11 µg/l) hieman mm. STM:n juomaveden laatuvaatimustasoa (1 µg/l) enemmän (kuva 9). Hattujärven syvänteen pohjaeläimistössä esiintyi 4 eri taksonia, joista runsaimpana sulkasääsken toukat (Chaoborus flavicans) muodostaen 6 % yksilömäärästä ja kasvattaen samalla myös biomassaa, joka ilmensi jokseenkin niukkaravinteista pohjaa. Ilman sulkasääskien toukkia muiden pohjaeläinten biomassa ilmensi niukkaravinteista pohjaa. Lajisto oli aiempaan tapaan hyvin niukka koostuen semibenthisten sulkasääskien lisäksi Procladius sp. sekä Zalutschia zalutschicola surviaissääsken toukista. Procladius sp.-toukat ovat ns. jokapaikan lajeja, mutta Zalutschia ilmentää dystrofisia, mutta myös melko ravinteikkaita olosuhteita. Lisäksi tavattiin yksi Limnodrilusharvasukasmato. Edelliseen tarkkailuun verraten vuoden 214 lajistosta puuttuivat aiemmin esiintyneet rehevän pohjan indikaattorit Chironomus plumosus ja C. anthracinus, jotka olivat vuonna 211 kuitenkin varsin harvalukuisia. Pohjaeläinten yksilömäärä neliömetriä kohti oli aiempaa matalampi vuonna 214, johtuen sulkasääskien pienemmästä yksilömäärästä. Hattujärven syvännepohjaeläimistön ekologista tilaa ei voitu laskea, mutta pohjaeläinyhteisö ilmensi karuhkoa pohjaa, jossa kuitenkin ilmenee happiongelmia humusvesille tyypillisesti. Sivu 16 / 21

19 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy mg/l Happi Hattu3/1m Hattu3/p-1m Hattu2/1m Hattu2/p-1m ph-arvo Hattu3/1m Hattu3/p-1m Hattu2/1m Hattu2/p-1m mg/l O COD Mn Hattu3/1m Hattu3/p-1m Hattu2/1m Hattu2/p-1m mg/l Sulfaatti Hattu3/1m Hattu3/p-1m Hattu2/1m Hattu2/p-1m µg/l Kok.P Hattu3/1m Hattu3/p-1m Hattu2/1m Hattu2/p-1m µg/l Kok.N Hattu3/1m Hattu3/p-1m Hattu2/1m Hattu2/p-1m µg/l 35 Rauta Hattu3/1m Hattu3/p-1m Hattu2/1m Hattu2/p-1m µg/l 12 Arseeni Hattu3/1m Hattu3/p-1m Hattu2/1m Hattu2/p-1m Kuva 9. Hattujärven havaintoasemien asemien 3 ja 2 veden laatutietoja vuoden 214 havaintokerroilla. 1m = 1 metrin näytesyvyys ja p-1m = 1 metri pohjan yläpuolelta. Sivu 17 / 21

20 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 4.4 Pohjavesi Pohjavesiputket PVP1 ja PVP2 sijaitsevat läjitysalueiden ympäristössä ja putket PVP3 ja PVP4 rikastushiekka- ja jälkiselkeytysaltaiden laidoilla. Useiden pohjavesiputkien veden laatua heikensi runsas kiintoaines (kuva 1), joka johtuu putkien vähävetisyydestä. Typen yhdisteitä todettiin runsaasti selkeytysaltaan laidalla sijaitsevasta putkesta PVP3, varsinkin kesäkuussa (kuva 1). Kokonaistyppi oli käytännössä kokonaisuudessaan nitraattimuodossa (kuva 1). Läjitysalueen läheisyydessä sijaitsevasta putkesta PVP2 todettiin selvästi eniten suoloja, rautaa sekä raskasmetalleista nikkeliä (kuva 1). Muuten raskasmetallien pitoisuudet olivat yleisesti putkissa pieniä tai alle määritysrajan, mm. arseenia todettiin putkista yleensä vain pieniä pitoisuuksia (kuva 1). Putkien veden ph-arvot vaihtelivat välillä 5,8-6,5. Pohjavesiputkien veden laatua verratessa tutkittujen suureiden osalta valtioneuvoston asetuksessa (341/29) annettuihin pohjaveden ympäristölaatunormeihin, niin putkessa PVP2 ympäristölaatunormitaso ylittyi selvästi nikkelin ja sulfaatin osalta. Myös putkesta PVP1 arseenia todettiin hieman ympäristölaatunormitasoa ylittävät pitoisuudet. Pohjavesiputkissa ei ollut havaittavissa oleellisia muutoksia aiempaan nähden. Pohjavesiputkien pinnan korkeudet putken päähän (m) olivat seuraavat: PVP1 2,99 2,42 3,2 2,84 PVP2 4,4 4,24 4,6 4,14 PVP3 1,9 1,96 2,1 1,77 PVP4 1,6 1,35 2,15 1,3 Sivu 18 / 21

21 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy mg/l Kiintoaine PVP1 PVP3 PVP2 PVP4 6,6 6,4 6,2 6 5,8 5,6 5,4 ph-arvo PVP1 PVP3 PVP2 PVP4 ms/m Sähkönjohtavuus PVP1 PVP3 PVP2 PVP4 mg/l Sulfaatti PVP1 PVP3 PVP2 PVP4 µg/l Kok.N PVP1 PVP3 PVP2 PVP4 µg/l Rauta PVP1 PVP3 PVP2 PVP µg/l Nikkeli PVP1 PVP3 PVP2 PVP4 µg/l Arseeni PVP1 PVP3 PVP2 PVP Kuva 1. Pohjavesiputkien veden laatutietoja vuoden 214 havaintokerroilla. Sivu 19 / 21

22 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tuomas Puranen MMM, limnologi VIITTEET Virtanen, K., Kokkola, M. & Sandberg, E Turpeen geokemialliset tutkimukset Ilomantsin Pampalossa. Vuorimiesyhdistys. Sarja B 64, LIITTEET 1. Tarkkailutulokset Havaintopaikkakartat 3. Pohjaeläintutkimus Sivu 2 / 21

23 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 1/1 Endomines Oy Pampalon kaivoksen tarkkailu (5127) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Väri suod. Sameus K-aine Ka.hehkj. COD-Mn COD-Cr Kok. N NO3N+NO2N Kok. P Sulfaatti Natrium Na liuk Magnesium Mg liuk Kalium Kalium liu oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt mg/l Pt FNU mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l / Juoks Juoksutusvesi Klo 1:; Näytt.ottaja Henna Mutanen; Kaivosta lähtevä 7, ,6 < , / Juoks Juoksutusvesi Klo 8:3; Näytt.ottaja Henna Mutanen; Kaivosta lähtevä 7, , , / Juoks Juoksutusvesi Klo 1:3; Näytt.ottaja Henna Mutanen; Kaivosta lähtevä 7, ,3 < , / Juoks Juoksutusvesi Näytt.ottaja Henna Mutanen; Kaivosta lähtevä 7, ,4 < , / Juoks Juoksutusvesi Klo 8:3; Näytt.ottaja Henna Mutanen; Kaivosta lähtevä 7,3 1 <5 5,4 < , / Juoks Juoksutusvesi Klo 7:45; Näytt.ottaja Mutanen Henna; Kaivosta lähtevä 7, , , / Juoks Juoksutusvesi Näytt.ottaja Henna Mutanen; Kaivosta lähtevä 7, ,2 < , / Juoks Juoksutusvesi Klo 1:45; Näytt.ottaja Henna Mutanen; Kaivosta lähtevä 7, , , / Juoks Juoksutusvesi Klo 1:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Kaivosta lähtevä 24, 9, , / Juoks Juoksutusvesi Klo 1:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Kaivosta lähtevä 2, 7, , / Juoks Juoksutusvesi Näytt.ottaja Henna Mutanen; Kaivosta lähtevä 7, ,9 < , / Kaivosve Kaivoksesta pumpattava vesi (selkeytysallas 3) Jää cm; Lumi cm; Klo 12:35; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,1 4,5 8, < / Kaivosve Kaivoksesta pumpattava vesi (selkeytysallas 3) Klo 1:25; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen;,1 12,6 7, / Kaivosve Kaivoksesta pumpattava vesi (selkeytysallas 3) Klo 1:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen;,1 17, 7, <

24 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 2/1 Endomines Oy Pampalon kaivoksen tarkkailu (5127) Pvm. Hav.paikka Kalsium Ca liuk Rauta Rauta liuk Sinkki Sinkki liu Kromi Kromi liuk Kupari Kupari liu Kadmium Cd liuk Arseeni Arsee liuk Nikkeli Ni liuk Lyijy Lyijy liuk Elohopea Syanidi Klorof.-a mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l / Juoks Juoksutusvesi Klo 1:; Näytt.ottaja Henna Mutanen; Kaivosta lähtevä <1 2, 1,8,83 9,3 1,7,21 <, / Juoks Juoksutusvesi Klo 8:3; Näytt.ottaja Henna Mutanen; Kaivosta lähtevä <1 1,7 1,2,61 9,6 1,8,19 <, / Juoks Juoksutusvesi Klo 1:3; Näytt.ottaja Henna Mutanen; Kaivosta lähtevä 65 85,77 1,5 1,,58 6,4 2,,26 <, / Juoks Juoksutusvesi Näytt.ottaja Henna Mutanen; Kaivosta lähtevä <,5,32,63,63 5,1 1,4,13 <, / Juoks Juoksutusvesi Klo 8:3; Näytt.ottaja Henna Mutanen; Kaivosta lähtevä <,5,3,6,56 4,7 1,5,15 <, / Juoks Juoksutusvesi Klo 7:45; Näytt.ottaja Mutanen Henna; Kaivosta lähtevä 79 8,51,21 1,5,73 5, 1,8,14 <, / Juoks Juoksutusvesi Näytt.ottaja Henna Mutanen; Kaivosta lähtevä 98 69,58,21 1,2,59 5,4 1,6,42 <, / Juoks Juoksutusvesi Klo 1:45; Näytt.ottaja Henna Mutanen; Kaivosta lähtevä 86 12,63,61 1,9,65 8,9 1,4,1, / Juoks Juoksutusvesi Klo 1:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Kaivosta lähtevä 1 51 <,5,12 1,9,61 6,2 1,1,69 <, / Juoks Juoksutusvesi Klo 1:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Kaivosta lähtevä 86 77,82,59,6 <,1 3,1 1,3,51 <, / Juoks Juoksutusvesi Näytt.ottaja Henna Mutanen; Kaivosta lähtevä <,5,1 1,7,1 4, 2,,99 <, / Kaivosve Kaivoksesta pumpattava vesi (selkeytysallas 3) Jää cm; Lumi cm; Klo 12:35; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;, <1 2,5 1,1 <,5 1 7,9 <,5 <, / Kaivosve Kaivoksesta pumpattava vesi (selkeytysallas 3) Klo 1:25; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen;, ,3,32 1,4 <,5 4,7 11 <,5 <, / Kaivosve Kaivoksesta pumpattava vesi (selkeytysallas 3) Klo 1:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen;, ,2 1,7 1,1 <,5 7,3 7,1 <,5 <,5

25 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 3/1 Endomines Oy Pampalon kaivoksen tarkkailu (5127) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Väri suod. Sameus K-aine Ka.hehkj. COD-Mn COD-Cr Kok. N NO3N+NO2N Kok. P Sulfaatti Natrium Na liuk Magnesium Mg liuk Kalium Kalium liu oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt mg/l Pt FNU mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l / Kaivosve Kaivoksesta pumpattava vesi (selkeytysallas 3) Klo 1:5; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen;,1 6, 8, / Lietoja Lietoja 51 Kok.syv.,2 m; Näk.syv. >,2 m; Jää cm; Lumi cm; Klo 14:1; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; Virt 2 l/s;,1,1 6,6 5,1 14 1, ,5 2, 1,3 1, / Lietoja Lietoja 51 Klo 9:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 6 /8; Virt 81 l/s;,1 9,8 6,1 3,9 26 < ,5 1,2 1,, / Lietoja Lietoja 51 Klo 9:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 4 /8; Virt,5 l/s;,1 17, 6,7 6, 18 3, , 2,3 1,7 1, / Lietoja Lietoja 51 Klo 9:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 8 C-ast; Pilv. 8 /8; Virt ~3 l/s;,2 3, 5,2 3,8 29 1, ,8 1,3 1,1, / Sallas Selkeytysallas Jää 3 cm; Lumi 2 cm; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,6,1 8, , < , / Sallas Selkeytysallas Klo 1:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen;,1 12,7 8, ,4 < , / Sallas Selkeytysallas Näytt.ottaja Annbe Valkama; Selkeytysallas / Sallas Selkeytysallas Klo 1:25; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen;,1 23,8 9, ,1 < , / Sallas Selkeytysallas Näytt.ottaja Henna Mutanen; Pampalo selkeytysallas / Sallas Selkeytysallas Klo 9:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen;,1 3, 7, ,3 < , / Purkuoja Suoto-ojista kosteikkoon purkautuva vesi Kok.syv.,1 m; Näk.syv. >,1 m; Jää cm; Lumi cm; Klo 13:3; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,5,1 7, ,1 < , / Purkuoja Suoto-ojista kosteikkoon purkautuva vesi Klo 1:45; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen;,1 13,2 7, <1 < , / Purkuoja Suoto-ojista kosteikkoon purkautuva vesi Klo 11:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Virt,47 l/s;,1 21, 7, <1 <

26 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 4/1 Endomines Oy Pampalon kaivoksen tarkkailu (5127) Pvm. Hav.paikka Kalsium Ca liuk Rauta Rauta liuk Sinkki Sinkki liu Kromi Kromi liuk Kupari Kupari liu Kadmium Cd liuk Arseeni Arsee liuk Nikkeli Ni liuk Lyijy Lyijy liuk Elohopea Syanidi Klorof.-a mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l / Kaivosve Kaivoksesta pumpattava vesi (selkeytysallas 3) Klo 1:5; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen;, ,2 1, 1,6,13 6,4 11 <,5 <, / Lietoja Lietoja 51 Kok.syv.,2 m; Näk.syv. >,2 m; Jää cm; Lumi cm; Klo 14:1; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; Virt 2 l/s;,1 5,3 74 1,6,73,5 <,5 1,2 1,4,25 <, / Lietoja Lietoja 51 Klo 9:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 6 /8; Virt 81 l/s;,1 4,3 75 2,1,94,89 <,5 1,7 1,6,38, / Lietoja Lietoja 51 Klo 9:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 4 /8; Virt,5 l/s;,1 5,9 13 2,,99 2,1 <,5 3,8 2,3,5 <, / Lietoja Lietoja 51 Klo 9:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 8 C-ast; Pilv. 8 /8; Virt ~3 l/s;,2 4,2 84 2,6 1,2,75,22 1,5 1,7,45, / Sallas Selkeytysallas Jää 3 cm; Lumi 2 cm; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;, ,4 1,7 1,7, ,,55 <, / Sallas Selkeytysallas Klo 1:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen;, ,71,52 1,5,73 4,7 1,8,25 <,5 < / Sallas Selkeytysallas Näytt.ottaja Annbe Valkama; Selkeytysallas / Sallas Selkeytysallas Klo 1:25; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen;, ,,2 2,8,61 6,8 1,4,13 <, / Sallas Selkeytysallas Näytt.ottaja Henna Mutanen; Pampalo selkeytysallas < / Sallas Selkeytysallas Klo 9:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen;, ,8,95 4,5,12 4,9 3,,44 <,5 < / Purkuoja Suoto-ojista kosteikkoon purkautuva vesi Kok.syv.,1 m; Näk.syv. >,1 m; Jää cm; Lumi cm; Klo 13:3; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;, ,7,15,63,62 3,7 9,7,55 <, / Purkuoja Suoto-ojista kosteikkoon purkautuva vesi Klo 1:45; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen;, ,6,14 1,9 <,5 2,4 6,1 <,5 <, / Purkuoja Suoto-ojista kosteikkoon purkautuva vesi Klo 11:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Virt,47 l/s;, ,72,1,89 <,5 2,7 4,2 <,5 <,5

27 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 5/1 Endomines Oy Pampalon kaivoksen tarkkailu (5127) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Väri suod. Sameus K-aine Ka.hehkj. COD-Mn COD-Cr Kok. N NO3N+NO2N Kok. P Sulfaatti Natrium Na liuk Magnesium Mg liuk Kalium Kalium liu oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt mg/l Pt FNU mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l / Purkuoja Suoto-ojista kosteikkoon purkautuva vesi Klo 9:5; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Virt 3,6 l/s;,5 4,5 7, ,1 < ,6 8, / Riitao23 Riitaoja 23 Jää 1 cm; Lumi 3 cm; Klo 12:1; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; Virt 13 l/s;,1 2, 6, ,2 5, ,3 7, / Riitao23 Riitaoja 23 Klo 11:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 7 /8; Virt 5 l/s;,1 1,5 6, , ,4 6, / Riitao23 Riitaoja 23 Klo 11:35; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 4 /8; Virt 54 l/s;,1 22,3 7, ,9 6, , / Riitao23 Riitaoja 23 Klo 11:5; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 8 C-ast; Pilv. 8 /8; Virt ~2 l/s;,1 4, 6, , ,5 5, / Sivakkoj Sivakkojoki 18 (mts) Klo 11:4; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; Virt ~11 l/s;,1,1 5,1 2,4 27 < ,1 1,3,53, / Sivakkoj Sivakkojoki 18 (mts) Klo 11:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 7 /8; Virt 45 l/s;,2 11,5 4,9 2,2 33 < ,6,84,37, / Sivakkoj Sivakkojoki 18 (mts) Klo 12:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 23 C-ast; Pilv. 4 /8; Virt 9,5 l/s;,5 P 5,6 2,4 41 5, ,2 1,3,54, / Sivakkoj Sivakkojoki 18 (mts) Klo 11:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 8 C-ast; Pilv. 8 /8;,2 3,2 4,5 3,3 35 < ,3,94,48, / Sivakk1 Sivakkojoki 22, joen suu Jää cm; Lumi cm; Klo 11:; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; Virt ~12 l/s;,5,1 5,9 4,8 25 < ,1 2,7,95 1, / Sivakk1 Sivakkojoki 22, joen suu Klo 12:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 7 /8; Virt 5 l/s;,2 1,5 5,1 2,6 3 < ,8 1,2,47, / Sivakk1 Sivakkojoki 22, joen suu Klo 13:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 24 C-ast; Pilv. 4 /8; Virt ~6 l/s;,1 18,5 6, , / Sivakk1 Sivakkojoki 22, joen suu Klo 11:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 8 C-ast; Pilv. 8 /8;,2 2,2 4,7 3,9 32 < ,3 1,5,68, / Hattu1 Hattujärvi 3 Korkeasaari Kok.syv. 7,3 m; Näk.syv.,9 m; Jää 3 cm; Lumi 26 cm; Klo 1:2; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1,3 9,2 63 5,1 2,8 26 1, ,4 1,2,4,59 6,3 3,1 6,3 47 5,3 6,8 24 1, ,5,76 2,8

28 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 6/1 Endomines Oy Pampalon kaivoksen tarkkailu (5127) Pvm. Hav.paikka Kalsium Ca liuk Rauta Rauta liuk Sinkki Sinkki liu Kromi Kromi liuk Kupari Kupari liu Kadmium Cd liuk Arseeni Arsee liuk Nikkeli Ni liuk Lyijy Lyijy liuk Elohopea Syanidi Klorof.-a mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l / Purkuoja Suoto-ojista kosteikkoon purkautuva vesi Klo 9:5; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Virt 3,6 l/s;, ,8,97 1,4,39 1,7 6,9,42 <, / Riitao23 Riitaoja 23 Jää 1 cm; Lumi 3 cm; Klo 12:1; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; Virt 13 l/s;, ,4,43,28 <,5 18 5,,6 <, / Riitao23 Riitaoja 23 Klo 11:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 7 /8; Virt 5 l/s;, ,6,44,57 <,5 15 4,5,1 <, / Riitao23 Riitaoja 23 Klo 11:35; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 4 /8; Virt 54 l/s;,1 9 88,61,11 1,1,55 7,4 1,4 <,5 <, / Riitao23 Riitaoja 23 Klo 11:5; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 8 C-ast; Pilv. 8 /8; Virt ~2 l/s;, ,2,73,66, ,2,38 <, / Sivakkoj Sivakkojoki 18 (mts) Klo 11:4; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; Virt ~11 l/s;,1 2,1 14 2,1,64,35 <,5 5,7,68,64, / Sivakkoj Sivakkojoki 18 (mts) Klo 11:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 7 /8; Virt 45 l/s;,2 1,6 13 2,6,69 1,1 <,5 6,,77,55, / Sivakkoj Sivakkojoki 18 (mts) Klo 12:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 23 C-ast; Pilv. 4 /8; Virt 9,5 l/s;,5 2,2 35 1,4,92,65 <,5 22 1,1,67, / Sivakkoj Sivakkojoki 18 (mts) Klo 11:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 8 C-ast; Pilv. 8 /8;,2 2, ,68 2,6,29 5,8 1,1 1,, / Sivakk1 Sivakkojoki 22, joen suu Jää cm; Lumi cm; Klo 11:; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; Virt ~12 l/s;,5 4,4 19 2,3,67,36 <,5 5,8,84,54, / Sivakk1 Sivakkojoki 22, joen suu Klo 12:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 7 /8; Virt 5 l/s;,2 2,4 14 2,4,65,91 <,5 5,6,72,49 <, / Sivakk1 Sivakkojoki 22, joen suu Klo 13:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 24 C-ast; Pilv. 4 /8; Virt ~6 l/s;, ,4,59 2,1 <,5 25 1,2,34, / Sivakk1 Sivakkojoki 22, joen suu Klo 11:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 8 C-ast; Pilv. 8 /8;,2 3,3 16 7,9,65 2,,17 5, 1,1,68, / Hattu1 Hattujärvi 3 Korkeasaari Kok.syv. 7,3 m; Näk.syv.,9 m; Jää 3 cm; Lumi 26 cm; Klo 1:2; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1 3, 11 7,6,59,97 <,5 4,4,72,45,9 6,3 5,5 15 4,7,53,47 <,5 5,2,76,48,7

29 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 7/1 Endomines Oy Pampalon kaivoksen tarkkailu (5127) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Väri suod. Sameus K-aine Ka.hehkj. COD-Mn COD-Cr Kok. N NO3N+NO2N Kok. P Sulfaatti Natrium Na liuk Magnesium Mg liuk Kalium Kalium liu oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt mg/l Pt FNU mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l / Hattu1 Hattujärvi 3 Korkeasaari Kok.syv. 6,3 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 12:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 24 C-ast; Pilv. 4 /8; ,5 7,6 89 6,5 3,1 15 1, ,1 1,7,58 1, 5, 12,4,56 5,3 5,8 4,9 3 7, ,2 2,4,71 1, / Hattu2 Hattujärvi 2 Rutikkaniemen länipuoli Kok.syv. 4, m; Näk.syv. 1,2 m; Jää 32 cm; Lumi 24 cm; Klo 1:4; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1,4 12,9 89 6,1 3,1 18, ,2 1,7,61 1,1 3, 1,5 1,6 75 5,9 3,1 19, ,4 1,7,6 1, / Hattu2 Hattujärvi 2 Rutikkaniemen länipuoli Kok.syv. 4, m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 13:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 24 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; ,5 7,7 92 6,6 3,1 15 1, ,1 1,7,58 1, 3, 22,6 6,4 74 6,5 3,2 15 1, ,1 1,6,56, / PVP1 Pohjavesiputki PVP1 Klo 11:5; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Vesipinta 2,42 m; Ilm.lt. 17 C-ast; Putki 4,6 6,5 3,6 <5 11 < , 1,9,65, / PVP1 Pohjavesiputki PVP1 Klo 1:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Vesipinta 2,84 m; Putki 6, 6,5 4, <5 E 14 < ,8 2,3,82 1, / PVP2 Pohjavesiputki PVP2 Klo 11:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Vesipinta 4,24 m; Ilm.lt. 17 C-ast; Putki 5,1 6, , / PVP2 Pohjavesiputki PVP2 Klo 1:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Vesipinta 4,14 m; Putki 7,2 6, E , / PVP3 Pohjavesiputki PVP3 Klo 12:5; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Vesipinta 1,96 m; Ilm.lt. 18 C-ast; Putki 7,4 6, < ,5 5,5 2,8 3, / PVP3 Pohjavesiputki PVP3 Klo 1:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Vesipinta 1,77 m; Putki 5,5 6,4 9,2 32 E 92 < ,5 5,6 2,2 3, / PVP4 Pohjavesiputki PVP4 Klo 11:25; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Vesipinta 1,35 m; Ilm.lt. 17 C-ast; Putki 7,6 5,8 3, < ,2 2,8,48, / PVP4 Pohjavesiputki PVP4 Klo 11:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Vesipinta 1,3 m; Putki 4,8 5,9 3,1 <5 E 14 < ,8 2,9,49,65

30 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 8/1 Endomines Oy Pampalon kaivoksen tarkkailu (5127) Pvm. Hav.paikka Kalsium Ca liuk Rauta Rauta liuk Sinkki Sinkki liu Kromi Kromi liuk Kupari Kupari liu Kadmium Cd liuk Arseeni Arsee liuk Nikkeli Ni liuk Lyijy Lyijy liuk Elohopea Syanidi Klorof.-a mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l / Hattu1 Hattujärvi 3 Korkeasaari Kok.syv. 6,3 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 12:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 24 C-ast; Pilv. 4 /8; ,2 14 2,2,47,66 <,5 7,5,72,32 <,5 5, 4,1 31 3,3,56,92 <,5 11,92,56 <, / Hattu2 Hattujärvi 2 Rutikkaniemen länipuoli Kok.syv. 4, m; Näk.syv. 1,2 m; Jää 32 cm; Lumi 24 cm; Klo 1:4; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1 3,2 14 3,,44,45 <,5 7,7,58,46,5 3, 3,3 14 2,9,44,44 <,5 7,5,57,42, / Hattu2 Hattujärvi 2 Rutikkaniemen länipuoli Kok.syv. 4, m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 13:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 24 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; ,1 12 2,,41,73 <,5 7,,74,32 <,5 3, 3,2 13 2,3,34,64 <,5 7,6,72,32 <, / PVP1 Pohjavesiputki PVP1 Klo 11:5; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Vesipinta 2,42 m; Ilm.lt. 17 C-ast; Putki 2,8 1,9 3,6 1,5 2,7 <,5 7,9 4,9 <,5 <, / PVP1 Pohjavesiputki PVP1 Klo 1:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Vesipinta 2,84 m; Putki 3,7 2,6 5,4 1,5 2,6 <,1 8,4 5,9,55 <, / PVP2 Pohjavesiputki PVP2 Klo 11:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Vesipinta 4,24 m; Ilm.lt. 17 C-ast; Putki ,2,7 1,4,61 1,3 61,79 <, / PVP2 Pohjavesiputki PVP2 Klo 1:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Vesipinta 4,14 m; Putki ,96 4,9,12 1,1 59,11, / PVP3 Pohjavesiputki PVP3 Klo 12:5; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Vesipinta 1,96 m; Ilm.lt. 18 C-ast; Putki 9,3 3,1 3,5,29 1, <,5,13 5,7 <,5 <, / PVP3 Pohjavesiputki PVP3 Klo 1:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Vesipinta 1,77 m; Putki 7,3 4,7 4,9,37 1,1,1,15 4,1 <,5 <, / PVP4 Pohjavesiputki PVP4 Klo 11:25; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Vesipinta 1,35 m; Ilm.lt. 17 C-ast; Putki 2, 1,8 5,5,13 2,8 <,5 1,1 5,6 <,5 <, / PVP4 Pohjavesiputki PVP4 Klo 11:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Vesipinta 1,3 m; Putki 2,1 1,7 6,9,12 2,5,2,86 4,7 <,5 <,5

31 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 9/1 MERKINTÖJEN SELITYKSIÄ HAVAINTOPAIKAT 5127 / Hattu1 = Hattujärvi 3 Korkeasaari ( ) 5127 / Hattu2 = Hattujärvi 2 Rutikkaniemen länipuoli ( ) 5127 / Juoks = Juoksutusvesi 5127 / Kaivosve = Kaivoksesta pumpattava vesi (selkeytysallas 3) 5127 / Lietoja = Lietoja 51 ( ) 5127 / Purkuoja = Suoto-ojista kosteikkoon purkautuva vesi 5127 / PVP1 = Pohjavesiputki PVP / PVP2 = Pohjavesiputki PVP / PVP3 = Pohjavesiputki PVP / PVP4 = Pohjavesiputki PVP / Riitao23 = Riitaoja 23 ( ) 5127 / Sallas = Selkeytysallas 5127 / Sivakk1 = Sivakkojoki 22, joen suu ( ) 5127 / Sivakkoj = Sivakkojoki 18 (mts) ( ) MÄÄRITYKSET Kok.syv. = Kokonaissyvyys (m) Vesipinta = Vesipinnan etäisyys putken yläreunasta (m) Näk.syv. = Näkösyvyys (m) Ilm.lt. = Ilman lämpötila (ast-c) Pilv. = Pilvisyys (-8) Tuulnop. = Tuulen nopeus (m/s) Tuulsuunt. = Tuulen suunta (ast.) Jää = Jään paksuus (cm) Lumi = Lumen paksuus (cm) Virt = Lämpöti = Lämpötila Happi = SFS-EN ( ) Happi% = Kyllästys%, laskennallinen suure ph = SFS 321 ( ), muunneltu Sähkönj. = SFS-EN (1994),korj. 25oC, mittaus huon.lämpöt. Väriluku = SFS-EN ISO 7887, osa 6 (212) Väri suod. = SFS-EN ISO 7887, osa 6 (212), suod. Sameus = SFS-EN ISO 727 (3.6.2) K-aine = SFS-EN 872 (25), suodatin Whatman GF/C Ka.hehkj. = SFS-EN 872 ( ) COD-Mn = SFS 336 (1981), autom.titraus COD-Cr = ISO 1575 (22), fotometrinen menetelmä Kok. N = SFS 555 ( ), muunneltu NO3N+NO2N = SFS-EN ISO (7197), FIA-menetelmä Kok. P = SFS-EN ISO (25) Sulfaatti = SFS-EN ISO (29), ionikromatograf.menetelmä Natrium = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25) Na liuk = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25), suod. Magnesium = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25) Mg liuk = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25), suod. Kalium = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25) Kalium liu = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25), suod. Kalsium = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25) Ca liuk = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25), suod. Rauta = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25) Rauta liuk = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25), suod Sinkki = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25) Sinkki liu = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25), suod. Kromi = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25) Kromi liuk = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25), suod. Kupari = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25) Kupari liu = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25), suod. Kadmium = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25) Cd liuk = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25), suod. Arseeni = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25) Arsee liuk = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25), suod. Nikkeli = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25) Ni liuk = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25), suod. Lyijy = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25) Lyijy liuk = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25), suod. Elohopea = SFS-EN ISO (28) Syanidi = EPA Klorof.-a = SFS 5772 ( )

32 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 1/1 MERKINTÖJEN SELITYKSIÄ MUITA MERKINTÖJÄ P = määritys kesken, E = tulos hylätty, < = pienempi kuin,> = suurempi kuin, ~ = noin.

33

34 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Laboratorio, Kuopio TESTAUSSELOSTE Jätevesitutkimus^ #1 1 (2) Endomines Oy Mutanen Henna ( ) Pampalontie HATTU Tilausnro (5127/Jätevesi), saapunut , näytteet otettu (11:35) Näytteenottaja: Ilkka Kinnunen NÄYTTEET Lab.nro Näytteen kuvaus 1285 Lähtevä jätevesi MÄÄRITYSTULOKSET / NÄYTTEET Määritys Yksikkö 1285 Lämpötila 11,4 BOD7-ATU* mg/l O2 1, Kokonaisfosfori (P)* mg/l,16 Kokonaistyppi (N)* mg/l <2 Merkintöjen selityksiä: P = määritys kesken, E = ei tehty, ~ = noin, < = pienempi kuin, «= pienempi tai yhtäsuuri kuin, > = suurempi kuin,» = suurempi tai yhtäsuuri kuin. * = akkreditoitu menetelmä, (A) = alihankinta LAUSUNTO 5127 Endomines Oy, Pampalon kaivos Panospuhdistamossa AG-M5 käsitellään 7 hengen jätevedet. Tällä näytekerralla tutkittiin puhdistamolta lähtevän veden laatu. Poistotehojen laskemiseksi tulevan veden pitoisuuksina on käytetty viime vuoden tulevan veden näytteiden keskiarvoja: BOD7-ATU 217 mg/l, kokonaisfosfori 16,4 mg/l ja kokonaistyppi 83 mg/l. Havaittujen pitoisuuksien perusteella lasketut poistotehot sekä ympäristöluvan vaatimukset ovat seuraavat: poistotehovaatimus laskennallinen poistoteho BOD7-ATU 99,5 % 99 % Kokonaisfosfori 99, % 55 % Kokonaistyppi 98,8 % 45 % Kaikkien tutkittujen aineiden osalta puhdistustulos oli hyvä ja vaatimusten mukainen. Minna Kukkonen ympäristöinsinööri TIEDOKSI Endomines Oy/Simanainen Anne ( ) Tässä tutkimusselosteessa esitetyt testaustulokset pätevät ainoastaan testatulle näytteelle. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Määritysmenetelmät ja mittausepävarmuustiedot liitteessä. Katuosoite Postiosoite Puhelin Telekopio/Sähköposti Alv.rek. Yrittäjäntie 24 Yrittäjäntie KUOPIO 715 KUOPIO * vsy@skvsy.fi

35 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Laboratorio, Kuopio TESTAUSSELOSTE Jätevesitutkimus^ #1 2 (2) MENETELMÄTIEDOT Määritys Menetelmän nimi ja tutkimuslaitos (suluissa) Lämpötila BOD7-ATU* Kokonaisfosfori (P)* Kokonaistyppi (N)* Lämpötila (TL) SFS-EN ( ) (TL3) Sisäinen FIA-menet. (peruste kumottu SFS EN 1189, ) (TL3) SFS 555 ( ), muunneltu (TL3) TUTKIMUSLAITOSTIEDOT Tunnus TL TL3 Tutkimuslaitoksen nimi Ei ole ilmoitettu SKYT Oy, Kuopion laboratorio MITTAUSEPÄVARMUUSTIEDOT Määritys Näyte Tuloksen epävarmuus Määrityspvm. BOD7-ATU* 214/1285 ±25 % Kokonaisfosfori (P)* 214/1285 ±1 % Kokonaistyppi (N)* 214/1285 Määritysrajan alitus Tässä tutkimusselosteessa esitetyt testaustulokset pätevät ainoastaan testatulle näytteelle. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Määritysmenetelmät ja mittausepävarmuustiedot liitteessä.

36 Pantone 3 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy HATTUJÄRVEN POHJAELÄINTARKKAILU 214 Anna Väisänen 215 Kirjenro 678/15

37 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO AINEISTO JA MENETELMÄT TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU... 2 VIITTEET LIITTEET Liite 1. Käytetyt indeksit Liite 2. Tulostaulukot

38

39 Kalaosasto/AV Kirjenumero 678/15 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy HATTUJÄRVEN POHJAELÄINTARKKAILU JOHDANTO Ilomantsin Hattujärven syvännepohjaeläintutkimus perustuu Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen velvoitetarkkailuohjelmaan. Pohjaeläintutkimus suoritetaan kolmen vuoden välein vuodesta 211 alkaen yhdeltä havaintoasemalta. Hattujärvi on järvityypiltään mataliin runsashumusjärviin (MRh) kuuluva ja sen ekologinen tila on luokiteltu erinomaiseksi 2. suunnittelukaudella kasviplanktonin, päällyslevien, vesikasvien, rantavyöhykkeen pohjaeläimien ja kalaston perusteella (Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta). Tässä lausunnossa esitetään vuoden 214 pohjaeläinnäytteenoton tulokset. 2. AINEISTO JA MENETELMÄT Pohjaeläinnäytteet otettiin Näyteaseman syvyys oli 6,7 m ja pohjan laatu mutaa. Pohjaeläinnäytteenotto ja näytteiden käsittely suoritettiin ympäristöhallinnon uusimpien ohjeistusten (Meissner ym. 213) ja näytteenottostandardin SFS 576 (1989) mukaisesti. Kvantitatiiviset syvännenäytteet otettiin Ekman-noutimella, jonka näytepinta-ala on 231 cm 2. Näyteasemalta nostettiin viisi rinnakkaisnäytettä. Seulan silmäkoko oli,5 mm. Seulos säilöttiin 7 % alkoholiin ja pohjaeläimet poimittiin myöhemmin KVVY:n laboratoriossa. Kvantitatiivisista näytteistä mitattiin ns. märkäbiomassa standardin SFS 573 (1992) mukaan. Pohjaeläimet määritettiin vähintään Suomen ympäristöhallinnon asettamalle vähimmäistasolle. Käytetty määrityskirjallisuus löytyy viitteistä. Pohjaeläintulokset tallennettiin ympäristöhallinnon Hertta-järjestelmän Pohje-rekisteriin. Aineistosta laskettiin pohjaeläimistön tiheyden ja biomassan lisäksi pohjaeläinyhteisöjen rakennetta kuvaava taksoniluku. Ekologisen tilan luokittelua varten syvänneasemille normaalisti laskettavaa surviaissääskien ohella myös muut taksonomiset ryhmät huomioivaa syvännepohjaeläinindeksiä PICM (Profundal Invertebrate Community Metric) ja prosenttista mallinkaltaisuutta ei laskettu, sillä niitä ei voida käyttää matalien tai matalien runsashumuksisten järvien ekologisen tilan arviointiin (Aroviita ym. 212). Tavallisesti syvännepohjaeläinten tarkkailussa käytettyjä tiettyjen surviaissääsken toukkien suhteelliseen runsauteen perustuvaa Chironomidi-indeksiä (CI) (Paasivirta 2) sekä pohjan laatua kuvaavaa BQI-indeksiä (Benthic Quality Index) ei myöskään pystytty laskemaan indeksilajien puuttuessa. etunimi.sukunimi@kvvy.fi ( 3 ) PL 265, 3311 Tampere