POHJOIS-VIINIJÄRVEN YHTEISTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-VIINIJÄRVEN YHTEISTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 2015"

Transkriptio

1 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY 2183 MONDO MINERALS B.V. BRANCH FINLAND BOLIDEN KYLYLAHTI VAPO OY POHJOIS-VIINIJÄRVEN YHTEISTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 215 KUOPIO TUOMAS PURANEN

2 Tiivistelmä Jyrkänpuronkanava (asema 93) luokittui kokonaisfosforin perusteella lievästi reheväksi - erittäin reheväksi. Nikkelipitoisuudet olivat pitkänajan keskiarvojen mukaisesti hieman koholla, liukoisen nikkelin eri havaintokertojen keskiarvopitoisuus oli asetuksen 122/26 mukaista ympäristölaatunormitasoa pienempi. Myös Biomet-mallilla lasketut nikkelin biosaatavat pitoisuudet olivat asetuksen 138/215 mukaisia. Rautaa oli vedessä runsaasti. Veden ph-arvot osoittivat lievää happamuutta. Kirkkojoen havaintopaikalla 71 kokonaisfosforin pitoisuudet olivat rehevän veden tasoa ja veden ph-arvot osoittivat lievää happamuutta. Rautaa oli vedessä runsaasti, varsinkin lokakuussa. Tutkittujen raskasmetallien pitoisuudet jäivät pieniksi. Maaliskuussa Kirkkojoen suualueella Polvijärven asemalla 72 vesirunko oli vielä lämpötilakerrostunut, alusveden happitilanne oli selvästi heikentynyt. Myös välivedessä oli havaittavissa voimistunutta hapen kulumista. Alusvedessä typen yhdisteiden pitoisuudet olivat varsin korkeat ja myös keskimääräistä tasoa suuremmat, kokonaistypestä selvästi suurin osa oli nitraattimuodossa. Kokonaisfosforin voimakasta nousua ei alusvedessä havaittu ja kokonaisfosforin pitoisuus oli päällysvedessä lievästi rehevän veden tasoa. Sulfaatin pitoisuus oli alusvedessä koholla ja myös ajankohdan keskimääräistä tasoa suurempi. Tutkittujen raskasmetallien pitoisuudet jäivät yleisesti pieniksi, liukoisen nikkelin pitoisuus oli tosin alusvedessä asetuksen 122/26 mukaisella ympäristölaatunormitasolla. E.coleja havaittiin päällysvedestä vain muutamia. Toukokuussa vesirunko oli jo lämpötilakerrostunut, alus- ja välivedessä happitilanne oli vielä tyydyttävä välttävä. Typen yhdisteiden pitoisuudet olivat asemalla tyypillisesti koholla, kokonaistypestä selvästi suurin osa oli nitraattimuodossa. Kokonaisfosforin pitoisuus oli päällysvedessä rehevän veden tasoa. Klorofylli-a:n pitoisuus osoitti voimistunutta levätuotantoa, asema luokittui klorofyllin perusteella erittäin reheväksi. Sulfaatin pitoisuudet olivat hieman koholla. Veden ph-arvo osoitti päällysvedessä lievää happamuutta. Tutkittujen raskasmetallien pitoisuudet jäivät pieniksi tai alle määritysrajan, nikkelin pitoisuudet olivat alle asetuksen 122/26 mukaisen ympäristölaatunormitason. E.coleja havaittiin päällysvedestä vain pieniä määriä (3 MPN/1 ml). Elokuussa vesirunko oli vielä lämpötilakerrostunut, alusvesi oli hapeton ja välivesikin lähes hapeton. Hapettomuus näkyi todennäköisesti alusveden kohonneina ammoniumtypen ja raudan pitoisuuksina. Typen yhdisteiden pitoisuudet olivat muutenkin asemalla tyypillisesti koholla, päällysvedessä kokonaistypestä selvästi suurin osa oli nitraattimuodossa. Kokonaisfosforin pitoisuus oli päällysvedessä erittäin rehevän veden tasoa. Klorofylli-a:n pitoisuus osoitti voimakasta levätuotantoa, asema luokittui klorofyllin perusteella ylireheväksi. Sulfaatin pitoisuus oli myös asemalle tyypillisesti koholla. Tutkittujen raskasmetallien pitoisuudet jäivät yleisesti pieniksi, mm. liukoisen nikkelin pitoisuus oli niukasti alle ympäristölaatunormitason. Veden hygieeninen laatu oli moitteeton. Lokakuussa täyskierron jälkeen happitilanne oli hyvä koko vesimassassa, veden laatu oli muutenkin vesirungossa hyvin tasalaatuinen. Kylylahden kaivoksen kuormitusvaikutukseen viittaavat mm. kohonneet typen yhdisteiden ja sulfaatin pitoisuudet, kokonaistypestä selvästi suurin osa oli nitraattimuodossa. Kokonaisfosforin pitoisuus oli rehevän veden tasoa. Veden ph-arvot 2

3 osoittivat neutraalia vettä. Tutkittujen raskasmetallien pitoisuudet jäivät yleisesti alle määritysrajan tai pieniksi, liukoisen nikkelin pitoisuudet olivat ympäristölaatunormitasolla. Lyijyn ja kadmiumin pitoisuudet olivat ympäristölaatunormitasoa pienemmät. Polvijärven asemien 444 ja 73 veden laatu vastasi pitkälle aseman 72 päällysveden veden laatua. Maaliskuussa kuitenkin asemalla 444 mm. typen yhdisteiden ja sulfaatin pitoisuudet sekä sähkönjohtavuus olivat koholla. Metalleista myös mm. nikkelin, kadmiumin ja sinkin pitoisuudet olivat maaliskuussa aseman keskimääräistä tasoa suuremmat, joka viittaa Kylylahden kaivoksen kuormitusvaikutukseen. Nikkelin ja kadmiumin pitoisuudet olivat myös ympäristölaatunormitasoa suuremmat. Muuten tutkittujen raskasmetallien pitoisuudet olivat yleensä pieniä, nikkelin ja kadmiumin pitoisuudet olivat maaliskuuta lukuun ottamatta ympäristölaatunormitasoa pienemmät. Lyijyn pitoisuudet olivat ympäristölaatunormitasoa pienemmät kaikilla havaintokerroilla. Viinijoen havaintopaikoilla (6, 77 ja 78) varsinkin typen yhdisteiden pitoisuudet olivat Polvijärven tavoin koholla, kokonaistypestä huomattava osa oli nitraattimuodossa. Kokonaisfosforipitoisuuden perusteella Viinijoki luokittui lievästi reheväksi - erittäin reheväksi. Happitilanne säilyi hyvänä. Tutkittujen raskasmetallien pitoisuudet olivat yleisesti alle määritysrajan tai pieniä, mm. nikkelin pitoisuudet alittivat asetuksen 122/26 mukaisen ympäristölaatunormitason kaikilla havaintokerroilla. Alimmalta asemalta 78 lasketut nikkelin biosaatavat pitoisuudet olivat asetuksen 138/215 mukaisia. Karnukkapuron asemien (kaivospiirin yläpuoli asema 449, alapuoli asema 453) veden laatu oli kokonaisuudessaan hyvin samankaltainen. Poikkeuksena oli kesäkuu, jolloin asemalta 453 todettiin mm. runsaasti kiintoainetta, ravinteita ja rautaa. Happitilanne säilyi hyvänä ja veden ph-arvot vaihtelivat lievästä happamuudesta neutraalin. Liukoisen nikkelin pitoisuudet olivat asemilla selvästi asetuksen 122/26 mukaisen ympäristölaatunormitason. Todennäköisesti runsaan kiintoaineen myötä myös kokonaisnikkelin pitoisuus oli kesäkuussa hieman koholla asemalla 453. Sukkulanjoessa (asemat 84, 184a ja 25) veden laatu oli pääosin eri asemilla hyvin samankaltainen. Vesi oli väriarvojen ja kemiallisen hapenkulutuksen perusteella voimakkaan humusleimaista, humusleimaisuus oli voimakkain syyskuussa. Kokonaistypen pitoisuudet olivat selvimmin koholla maaliskuussa. Ravinnepitoisuudet olivat yleensä pienemmät kuin Polvijärven alueella, kokonaisfosforipitoisuudet olivat lievästi rehevän rehevän veden tasoa. Sähkönjohtavuusarvot osoittivat yleensä niukkaelektrolyyttisyyttä, joka viitaa humusleimaisuuden ohella suoperäisten vesien vaikutukseen. Happitilanne oli koko vuoden hyvä. 3

4 Haapaojassa Horsmanahon ja Pehmytkiven louhoksen yläpuolisella asemalla 172 arseenin ja nikkelin pitoisuudet olivat yleisesti pieniä. Rautaa todettiin asemalta runsaasti. Louhoksen alapuolisella asemalla 154 mm. typen yhdisteiden, nikkelin ja sulfaatin pitoisuudet sekä sähkönjohtavuusarvot kohosivat selvästi vertailuasemaan nähden. Selvästi suurin osa kokonaistypestä oli räjähdeaineisiin viittaavassa nitraattimuodossa. Veden ph-arvojen nousu vertailuasemaan nähden viittaa myös juoksutusvesien vaikutukseen. Asetuksen 122/26 mukainen pintaveden ympäristölaatunormitaso ylittyi nikkelin osalta selvästi. Selvästi suurin osa nikkelistä oli liukoisessa muodossa. Arseenin pitoisuudet olivat kokonaisuudessaan pieniä. Veden laatua heikentää osaltaan Haapaojan ajoittain heikot laimennusolot. Paljakkanurmenojassa (asema 221) Solan entisen louhoksen vaikutus näkyi mm. kohonneina sähkönjohtavuuden arvoina sekä nikkeli- ja sulfaattipitoisuuksina. Nikkelipitoisuudet vaihtelivat välillä 72-13, joten pintaveden asetuksen 122/26 mukainen ympäristölaatunormitaso ylittyi aiempaan tapaan selvästi. Kokonaisfosforipitoisuudet olivat lievästi rehevän veden tasoa. Kokonaistypen pitoisuudet olivat selvästi koholla kesä- ja lokakuussa. Maaliskuussa Viinijärvessä asemalla 222 Viinijoen kuormitusvaikutus näkyi mm. kohonneina ravinnepitoisuuksina ja sähkönjohtavuutena. Kokonaisfosforin pitoisuudet olivat muuten lievästi rehevän veden tasoa, asema 222 luokittui reheväksi. Syvänneasema oli vielä selvästi lämpötilakerrostunut ja happitilanne oli alusvedessä heikentynyt. Nikkelipitoisuus oli ajankohdalle tyypillisesti koholla syvänneaseman alusvedessä, pitoisuus ylitti myös asetuksen 122/26 mukaisen ympäristölaatunormitason. Nikkelin lisäksi syvänneaseman alusvedessä olivat koholla myös mm. typen yhdisteiden ja sulfaatin pitoisuudet sekä sähkönjohtavuus. Happamuus ja myös humusleimaisuus oli asemalla 118 muita asemia lievempää. Syvänneaseman alusveden kohonnutta nikkelipitoisuutta lukuun ottamatta raskasmetallien pitoisuudet olivat yleisesti pieniä tai alle määritysrajan. Kesäkuussa Viinijärvessä asemalla 222 Viinijoen kuormitusvaikutus näkyi mm. muita Viinijärven asemia suurempina ravinne- ja nikkelipitoisuuksina sekä voimakkaampana humusleimaisuutena. Kokonaisfosforin perusteella asema 222 luokittui erittäin reheväksi ja muut asemat lievästi reheviksi. Syvänneasema ei ollut vielä täyskierron jälkeen lämpötilakerrostunut ja happitilanne oli alusvedessäkin hyvä. Koko vesirunko oli muutenkin hyvin tasalaatuinen. Tutkittujen raskasmetallien pitoisuudet olivat asemilla pieniä tai alle määritysrajan. Levämäärää kuvaavan klorofylli-a:n pitoisuus oli asemalla 7 fosforin tavoin lievästi rehevän veden tasoa. Elokuussa Viinijärvessä asemalla 222 Viinijoen kuormitusvaikutus näkyi mm. muita Viinijärven asemia suurempina ravinnepitoisuuksina sekä voimakkaampana humusleimaisuutena. Kokonaisfosforin perusteella kaikki asemat luokittuivat kuitenkin lievästi reheviksi. Syvänneasemalla lämpötilakerrostutuneisuus ei ollut vielä täysin purkautunut, happitilanne oli alusvedessä tyydyttävä. Tutkittujen raskasmetallien pitoisuudet olivat asemilla pieniä tai alle määritysrajan. Levämäärää kuvaavan klorofylli-a:n pitoisuudet olivat asemilla 168 ja 7 fosforin tavoin lievästi rehevän veden tasoa. 4

5 1. JOHDANTO Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy toteutti vuonna 215 Pohjois-Viinijärven yhteistarkkailun. Tarkkailualue käsittää Jyrkänpuronkanavan, Kirkkojoen, Polvijärven ja Pohjois-Viinijärven siihen laskevine jokineen, jotka ovat Sukkulanjoki, Haapaoja, Viinijoki ja Paljakannurmenoja. Tarkkailualue on esitetty liitteessä 1. Polvijärven jätevedenpuhdistamo lopetti toimintansa vuonna 212, jälkitarkkailua tehtiin vuoden 214 loppuun saakka. Pohjois-Karjalan ELY:n antaman päätöksen mukaan jälkitarkkailu voitiin lopettaa. Yhteistarkkailuohjelmaa päivitettiin vuoden 215 aikana ja näytteenotossa ennakoitiin tarkkailuohjelmaan tulevia muutoksia, mm. biologinen tarkkailu toteutettiin uuden tarkkailuohjelman mukaan. Uusi tarkkailuohjelma hyväksyttiin Alueen kuormittajien yhteistarkkailua on toteutettu vuoden 1985 alusta lähtien. Tarkkailuvelvollisten lupatilanne on seuraava: Tarkkailuvelvollinen Lupatilanne Mondo Minerals B.V. Branch Finland, Horsmanahon ja Pehmytkiven louhokset Itä-Suomen ympäristölupavirasto nro 141/7/2, Dnro ISY-24-Y- 25, Itä-Suomen ympäristölupavirasto muutoshakemuspäätös nro 122/8/2, Dnro ISY-28-Y-113, Mondo Minerals B.V. Branch Finland, Karnukan talkkikaivos Vapo Oy, Teyrisuon turvetuotantoalue Boliden Kylylahti Oy, Kylylahden kaivos Itä-Suomen ympäristölupavirasto nro 13/213/1, Dnro ISAVI/86/4.8/211, Itä-Suomen ympäristölupavirasto nro 9/8/2, Dnro ISY-27-Y- 161, Päätös saanut lainvoiman Itä-Suomen ympäristölupavirasto nro 142/7/2, Vesipäästörajaa koskevan määräyksen 8 ja lupamääräysten tarkistamisajankohdan muuttaminen, Itä-Suomen aluehallintoviraston päätös nro 66/1/1, Dnro ISAVI/182/4.8/21. Kylylahden kaivoksen ympäristöluvan muuttaminen, ISAVI/173/215. 5

6 2. SÄÄOLOT 2.1 Säätila Tarkkailuvuoden 215 sääoloja Pohjois-Karjalassa on arvioitu Joensuussa ja Lieksan Lampelassa havaittujen ilman lämpötilan ja sademäärien perusteella (kuvat 1-4). Vuoden 215 talvi oli selvästi normaalia lämpimämpi, mutta kesä oli koleampi ja sateisempi kuin vuosien keskiarvo. Syksy oli myös normaalia lämpimämpi ja vähäsateisempi. Sateisin kuukausi oli sekä Lieksassa ja Joensuussa kesäkuu. Tiedot ovat Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen vesikatsauksista ja Ilmatieteenlaitoksen ilmastokatsauksista. Kuva 1. Joensuun kuukausittainen keskilämpötila vuonna 215 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Kuva 2. Joensuun kuukausittainen sademäärä vuonna 215 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. 6

7 Kuva 3. Lieksan Lampelan kuukausittainen keskilämpötila vuonna 215 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Kuva 4. Lieksan Lampelan kuukausittainen sademäärä vuonna 215 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Pohjois-Karjalan maakunnassa satoi tammikuun aikana noin 61 mm, kun tavallisesti tammikuussa sataa 43 mm. Kuukauden lopussa lunta oli reilu 5 cm, mikä vastaa tavanomaista määrää. Tammikuun lopussa lumen vesiarvo (mm) eli lumikuorma (kg/m 2 ) vaihteli maakunnassa kg/m 2, kun se tavallisesti on 11 kg/m 2. Helmikuun sademäärä oli Pohjois-Karjalassa lähellä pitkän ajan keskimääräistä arvoa. Suurimmassa osassa maakuntaa lumen paksuus oli helmikuun lopussa alle 5 cm. 7

8 Maaliskuun sademäärä oli Pohjois-Karjalan maakunnassa 45 mm, kun tavallisesti sataa 32 mm. Kuukauden päättyessä lunta oli maakunnassa lähes 4 cm. Maaliskuu oli poikkeuksellisen lauha. Huhtikuu oli sateinen Pohjois-Karjalassa ja sateita tuli noin 2-kertainen määrä normaaliin verrattuna. Lumien esiintyminen lokakuussa toukokuussa 215 on esitetty kuvassa 5. Toukokuussa satoi Pohjois-Karjalassa tänä vuonna hieman normaalia vähemmän. Ympäristöhallinnon mittauspisteissä Kontiolahdella, Koitajoella ja Jänisjoella toukokuun keskimääräinen sademäärä oli 39 mm, kun se normaalisti on 43 mm. Kuva 5. Lumen esiintyminen lokakuusta 214-toukokuuhun 215. Kesäkuu oli Pohjois-Karjalassa vuonna 215,5 1,5 C tavanomaista viileämpi keskilämpötilan ollessa noin 12 13,5 C. Virallinen helleraja saavutettiin Pohjois- Karjalassa vain kuun toiseksi viimeisenä päivänä. Kesäkuun sadannassa oli kesälle tyypillisten kuurosateiden vuoksi alueellisia eroja. Keskimääräinen sademäärä oli noin 6 mm, joka on noin 9 % pitkänajan keskiarvosta. Heinäkuun keskilämpötila oli maan itä- ja pohjoisosissa harvinaisen viileä, eli näin viileä heinäkuu toistuu siellä keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. 8

9 Heinäkuun keskimääräinen sademäärä oli Pohjois-Karjalan alueella 18 mm, kun tavallisesti sataa 76 mm. Elokuu oli Pohjois-Karjalassa kesän lämpimin kuukausi, vaikka hellerajaa ei ylitettykään. Elokuun sademäärä oli lähellä normaalia tai sen alle 1 25 %. Syyskuun sademäärä oli Pohjois-Karjalassa tänä vuonna kolmanneksen tavanomaista pienempi ja lämpötila oli normaalia lämpimämpi pari astetta. Lokakuussa kertyi auringonpaistetta tavanomaista enemmän koko maassa. Monin paikoin aurinko paistoi enemmän kuin keskimäärin syyskuussa. Lokakuun keskilämpötila Pohjois-Karjalassa ei poikennut tavanomaisesta. Lokakuun sademäärä oli Pohjois-Karjalassa kolmanneksen normaalia pienempi. Marraskuun keskilämpötila oli Ilmatieteen laitoksen mukaan koko maassa tavanomaista korkeampi. Marraskuun sademäärä vaihteli Pohjois-Karjalassa tänä vuonna tavanomaisen molemmin puolin. Kuun puoliväliin asti sateet tulivat vetenä, mutta sen jälkeen pääasiassa lumena aivan kuun viime päiviin asti, jolloin sateet muuttuivat jälleen vetisiksi. Joulukuun keskilämpötilan poikkeama tavanomaisesta oli suurimmillaan maan itäosissa, missä oli paikoin yli 6 astetta keskimääräistä lauhempaa. Kuukauden alkupuolisko oli harvinaisen leuto. Joulukuun lopulle sattui kylmä sääjakso, jolloin Pohjois-Karjalan maakunnan suuret järvet jäätyivät kokonaan. Kuukauden sädemäärä vaihteli mm, kun tavallisesti joulukuussa sataa 51 mm. Kuvassa 6 on esitetty lumitilanne loka-joulukuussa 215. Kuva 6. Lumen esiintyminen loka-joulukuussa Virtaamat ja vesivarat Kuluneena vuonna Pohjois-Karjalassa satoi melko normaalisti. Sateisimmat kuukaudet olivat koko Pohjois-Karjalassa tammi-, huhti- ja kesäkuu, jolloin molemmissa mittauspisteissä satoi normaalia enemmän. Vähiten normaaliin verrattuna satoi molemmissa mittauspiteissä syys-lokakuussa. Kokonaisvuosisadanta oli Pohjois-Karjalan alueella vaihteleva ja sateet keskittyivät tietyille kuukausille. Järvien vedenpinnat kääntyivät yleisesti ottaen laskusuuntaan tammikuun aikana. Poikkeuksena Orivesi-Pyhäselkä, jonka vedenkorkeus kohosi 5 cm tammikuun aikana. Järvien vedenkorkeudet olivat helmikuun viimeisenä päivänä lähellä ajankohdan 9

10 tyypillisiä tasoja. Pielisen vedenkorkeus oli 8 cm ja Ruunaan 7 cm tavanomaista korkeampi. Maaliskuun lopussa järvien vedenkorkeudet olivat yleisesti tavanomaista ylempänä muutamasta sentistä kahteen kymmeneen senttiin. Maakunnan järvien vedenpinnat olivat toukokuun lopussa yleisesti ottaen huomattavasti keskimääräistä ylempänä. Pielinen oli 48 cm, Ruunaa 36 cm ja Kajoonjärvi 9 cm ajankohdan normaalitasoa ylempänä. Orivesi-Pyhäselkä oli Arvinsalmen asteikolla mitaten 38 cm yli tavanomaisen. Lähes kaikkien järvien vedenkorkeudet olivat kesäkuun viimeisenä päivänä keskitason yläpuolella. Sama tilanne jatkui myös heinä-elokuussa. Syyskuun päättyessä Pielisen vedenkorkeus oli 8 cm ja Orivesi-Pyhäselän Arvinsalmen asteikolla mitattuna 33 cm ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa ylempänä. Kajoonjärvi ja Ruunaa olivat lähellä ajankohdan tyypillisiä lukemia. Viinijärvi sen sijaan oli 1 cm normaalin alapuolella. Lokakuun aikana Orivesi-Pyhäselän vedenpinta laski Arvinsalmen asteikon mukaan 19 cm. Laskusta huolimatta Orivesi-Pyhäselän vedenkorkeus oli 2 cm ajankohdan keskiarvoa ylempänä. Pielisen vedenkorkeus oli lokakuun lopussa 4 cm, Ruunaan 9 cm ja Viinijärven 14 cm ajankohdan keskiarvoa alempana. Sama tilanne jatkui myös marraskuussa. Järvien vedenpinnat nousivat yleisesti ottaen joulukuun aikana. Tammikuussa suurten jokien virtaamat olivat lähes tavanomaiset. Pienempien jokien virtaamat vaihtelivat keskimääräisen molemmin puolin. Lieksan- ja Koitajoessa virtasi vettä helmikuussa kymmenisen prosenttia normaalia enemmän ja Pielisjoessa lähes normaalin verran. Pienempien jokien virtaamat vaihtelivat lähes normaalista, esim. Jänisjoki ja Puntarikoski, puolitoistakertaiseen kuten esim. Saramojoella. Pielis- ja Koitajoessa vettä virtasi maaliskuussa lähes normaalisti. Lieksanjoen maaliskuun keskivirtaama oli 25 % tavanomaista suurempi. Pienempien jokien virtaamat vaihtelivat puolitoistakertaisesta lähes kaksinkertaiseen. Jokien virtaamat olivat toukokuussa tavallista suurempia. Pielisjoen ja Koitajoen keskivirtaama oli noin 5 % ja Lieksanjoen noin viidenneksen normaalia suurempi. Keskivirtaamat olivat normaalia isompia myös kesä- elokuussa. Pielisjoen ja Lieksanjoen keskivirtaama oli syyskuussa hieman tavanomaista suurempi. Koita- ja Jänisjoessa vettä virtasi n. 7 % normaalista määrästä. Pienempien jokien virtaamat olivat lähes normaaleja. Lieksanjoen ja Pielisjoen lokakuun keskivirtaama oli noin 9 % tavanomaisesta. Koitajoessa virtaama oli 8 % normaalista. Pienempien jokien virtaamat olivat viidenneksen tavanomaista pienempiä. Marraskuussa tilanne oli hyvin samantapainen kuin lokakuussa. Koitajoen ja Lieksanjoen keskivirtaama oli joulukuussa puolitoistakertainen. Pielisjoessa virtasi vettä 11 prosenttia normaalia enemmän. Pienempien jokien virtaamat olivat joulukuussa huomattavasti keskimääräisitä suurempia 1

11 Pohjavedenkorkeus oli tammikuun lopussa cm ajankohdan keskiarvoa alempana. Helmikuun tilanne oli sama lähes sama kuin tammikuun. Maaliskuussa tilanne muuttui ja pinnat olivat noin 1 senttiä normaalia ylempänä. Toukokuun lopussa oli pohjavedenkorkeus Ilomantsin Kuuksenvaarassa 37 cm ja Kontiolahden Jaamankankaalla 6 cm tavanomaista ylempänä. Kesäkuussa pohjaveden korkeus oli Kontiolahden Jaamankankaalla 6 cm ja Ilomantsin Kuuksenvaarassa 9 cm tavallista korkeammalla. Kontiolahden Jakokoskella se oli 33 cm tavallista matalammalla. Lähes samoissa arvoissa mentiin myös heinä- ja elokuu. Kontiolahdella, Ilomantsissa ja Nurmeksessa pohjavedenkorkeus oli syyskuun lopussa 1-13 cm tavanomaista ylempänä. Lokakuussa pohjavesipinnat olivat hiukan tavanomaista alempana. Tammikuun aikana järvien jäät vahvenivat keskimäärin 2 4 cm. Helmikuun päättyessä järvien jäänpaksuus oli yleisesti ottaen noin 35 5 cm, josta kohvajäätä keskimäärin 15 2 cm. Maaliskuun päättyessä järvien jäänpaksuus oli yleisesti ottaen 3-45 cm. Pielisestä jäät lähtivät toukokuun 5. päivä. Pyhäselkä vapautui jäistä jo 23. päivä huhtikuuta. Jäidenlähtö oli noin puolitoista viikkoa etuajassa. Normaalisti Pielisen jään paksuus on marraskuun lopussa 14 cm ja Pyhäselän 11 cm. Tänä vuonna jäätä ei vielä ollut. Joulukuun lopun pakkaset saivat maakunnan suuret järvet jäätymään. Pielisen selkävedet jäätyivät 24. päivä joulukuuta ja Orivesi-Pyhäselän 3. päivä. Joulukuun päättyessä jäänpaksuus vaihteli maakunnan järvissä 7 2 cm. 3. KUORMITUS 215 Horsmanahon ja Pehmytkiven louhosten sekä Kylylahden kaivoksen kuormitukset olivat vuonna 215 lupaehtojen mukaista. Taulukko 1. Mondo Minerals B.V. Branch Finland Horsmanahon alueen, Teyrisuon sekä Kylyahden kaivoksen vuosikuormitus vuonna 215. Q CODMn Kok.typpi Kok.fosfori Kiintoaine Rauta Arseeni Nikkeli m 3 /vuosi kg/vuosi kg/ vuosi kg/ vuosi kg/ vuosi kg/ vuosi kg/ vuosi kg/ vuosi Mondo Minerals B.V. Branch Finland, ,6 69 Horsmanahon alue 1) Vapo Oy, Teyrisuo 2) , Kylylahden kaivos 3) , ) vuonna 215 juoksutusvuorokausia oli 13. 2) VAHTI-järjestelmä 3) vuonna 215 juoksutusvuorokausia oli

12 4. NÄYTTEENOTTO Tutkimusalue kuuluu Oriveden-Pyhäselän alueen Viinijärven valuma-alueeseen (vesistöalue 4.35, pinta-ala 17 km 2, järvisyys 18 %). Sukkulajoki on itsenäinen valuma-alue (vesistöalue 4.355, pinta-ala 199 km 2, järvisyys 2 %), samoin Viinijoki (vesistöalue 4.356, pinta-ala 64 km 2, järvisyys 1,5 %), mutta Haapaoja ja Paljakannurmenoja kuuluvat Pohjois-Viinijärven asemien kanssa Viinijärven alueeseen (vesistöalue 4.352, pinta-ala 357 km 2, järvisyys 43 %). Tarkkailuohjelman päivityksen vuoksi näytteitä otettiin vuoden 215 aikana laaditun (päivitetty ) ja hyväksyttyjen tarkkailuohjelmien mukaisesti. Jyrkänpuronkanavasta otettiin näytteet 23.3., 3.9 ja Kirkkojoesta näytteet otettiin 3.6. ja Viinijoen ja Sukkulanjoen näytteenottoajankohdat olivat 23.3., , 3.9 ja Karnukkapuron näytteet otettiin 3.6., 3.9. ja Paljakkanurmenojan aseman näytteet otettiin 3.6., 3.9 ja Haapaojasta näytteet otettiin 17.6., 3.9 ja Polvijärven näytteet otettiin 23.3., 28.5., 27.8 ja ja Pohjois-Viinijärven näytteet 23.3., 2.6 ja Vuosi 215 oli ns. laajempi biologisen tarkkailun vuosi, biologisten tarkkailujen raportit ovat kokonaisuudessaan liitteinä. Näytteet tutkittiin akkreditoiduin menetelmin Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa. Tulokset kommentteineen on toimitettu niiden valmistuttua asianosaisille. Havaintopaikat ja niiden koordinaatit on esitetty liitteessä 1. Käytetyt määritysmenetelmät ja analyysitulokset ovat liitteessä TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU Liukoiselle nikkelille oli valtioneuvoston asetuksessa 122/26 (asetuksen muutos 868/21) määritelty ympäristölaatunormitaso 21 (2 + tausta 1 ) voimaan tuli muutos nikkelin ympäristölaatunormiin (valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta, 138/215), jatkossa ympäristölaatunormi ilmoitetaan nikkelin biosaatavana pitoisuutena. Asetuksen mukainen biosaatavan nikkelin ympäristölaatunormi on 5 (4 + tausta (1 )). Tässä raportissa myös nikkelin biosaatavuus on laskettu Biomet-mallilla niillä havaintopaikoille, joista laskentaan vaadittava DOC on määritetty. Puuttuvien parametrien osalta on käytetty vuoden muiden havaintokertojen keskiarvoa. 5.1 Jyrkänpuronkanava, Kirkkojoki, Polvijärvi, Karnukkapuro ja Viinijoki Jyrkänpuronkanavassa (asema 93) vesi oli CODMn-pitoisuuden perusteella voimakkaan humusleimaista. Kokonaisfosforin perusteella asema luokittui lievästi reheväksi - erittäin reheväksi. Kokonaisfosforin tavoin myös kokonaistypen maksimi todet- 12

13 tiin syyskuussa (kuva 8). Nikkelipitoisuudet olivat pitkänajan keskiarvojen mukaisesti hieman koholla, liukoisen nikkelin eri havaintokertojen keskiarvopitoisuus (14 ) oli asetuksen 122/26 mukaista ympäristölaatunormitasoa (21 ) pienempi. Myös Biomet-mallilla lasketut nikkelin biosaatavat pitoisuudet olivat asetuksen 138/215 mukaisia (ks.liite). Rautaa oli vedessä runsaasti (kuva 8). Veden ph-arvot osoittivat lievää happamuutta. Maalis- ja syyskuussa todettiin vedestä E.coleja 1-28 MPN/1 ml. Kirkkojoen havaintopaikalla 71 kokonaisfosforin pitoisuudet olivat rehevän veden tasoa ja veden ph-arvot osoittivat lievää happamuutta. Rautaa oli vedessä runsaasti, varsinkin lokakuussa. Tutkittujen raskasmetallien pitoisuudet jäivät pieniksi. Polvijärven yläpuoliselle tarkastelualueelle on tyypillistä veden laadun voimakkaat vaihtelut johtuen mm. hydrologisista olosuhteista sekä hajakuormituksesta. Kokonaisuudessaan vuoden 215 veden laatu oli lähellä asemien pidempiaikaisia keskiarvoja. Kirkkojoessa näkyy Polvijärven puhdistamon kuormituksen loppuminen (212), mm. typen yhdisteiden pitoisuudet ovat sen jälkeen olleet laskusuuntaisia (kuva 7). Paikka: 2183/71; näyte:,2 Kok. N Paikka: 2183/71; näyte:,2 NH4-N Maks. Mediaani Keskiarvo Min Maks. Mediaani Keskiarvo Min Kuva 7. Kirkkojoen aseman 71 kokonais- ja ammoniumtypen pitoisuudet vuosina

14 ms/m 25 Sähkönjohtavuus mg/l 6 Sulfaatti Kok.N 3 NO3+NO Kok.P 14 Rauta Nikkeli Nikkeli, liuk Kuva 8. Jyrkänpuronkanavan (93), Kirkkojoen (185) ja Viinijoen (6, 77 ja 78) ja Karnukkapuron (449 ja 453) veden laatutietoja vuodelta 215. Havaintopaikkojen sijainti on esitetty liitteessä 1. 14

15 Kirkkojoen suualueella Polvijärven asemalla 72 maaliskuussa vesirunko oli vielä lämpötilakerrostunut, alusveden happitilanne oli selvästi heikentynyt (kuva 9). Myös välivedessä oli havaittavissa voimistunutta hapen kulumista. Alusvedessä typen yhdisteiden pitoisuudet olivat varsin korkeat ja myös keskimääräistä tasoa suuremmat, kokonaistypestä selvästi suurin osa oli nitraattimuodossa, joka mm. viittaa Kylylahden kaivoksen kuormitukseen (kuva 9). Kokonaisfosforin voimakasta nousua ei alusvedessä havaittu ja kokonaisfosforin pitoisuus oli päällysvedessä lievästi rehevän veden tasoa. Sulfaatin pitoisuus oli alusvedessä koholla (kuva 9) ja myös ajankohdan keskimääräistä tasoa suurempi. Rautaa todettiin melko runsaasti koko vesimassasta (kuva 9). Tutkittujen raskasmetallien pitoisuudet jäivät yleisesti pieniksi, liukoisen nikkelin pitoisuus oli tosin alusvedessä asetuksen 122/26 mukaisella ympäristölaatunormitasolla, 21. E.coleja havaittiin päällysvedestä vain muutamia (2 MPN/1 ml). Toukokuussa vesirunko oli jo lämpötilakerrostunut, alus- ja välivedessä happitilanne oli vielä tyydyttävä välttävä (kuva 9). Typen yhdisteiden pitoisuudet olivat asemalla tyypillisesti koholla, kokonaistypestä selvästi suurin osa oli nitraattimuodossa (kuva 9). Kokonaisfosforin pitoisuus oli päällysvedessä rehevän veden tasoa. Klorofylli-a:n pitoisuus osoitti voimistunutta levätuotantoa, asema luokittui klorofyllin perusteella erittäin reheväksi. Sulfaatin pitoisuudet olivat hieman koholla. Veden ph-arvo osoitti päällysvedessä lievää happamuutta. Tutkittujen raskasmetallien pitoisuudet jäivät pieniksi tai alle määritysrajan, nikkelin pitoisuudet olivat alle asetuksen 122/26 mukaisen ympäristölaatunormitason, 13. E.coleja havaittiin päällysvedestä vain pieniä määriä (3 MPN/1 ml). Elokuussa vesirunko oli vielä lämpötilakerrostunut, alusvesi oli hapeton ja välivesikin lähes hapeton (kuva 9). Hapettomuus näkyi todennäköisesti osaltaan alusveden kohonneina ammoniumtypen ja raudan pitoisuuksina (kuva 9). Typen yhdisteiden pitoisuudet olivat muutenkin asemalla tyypillisesti koholla, päällysvedessä kokonaistypestä selvästi suurin osa oli nitraattimuodossa. Kokonaisfosforin pitoisuus oli päällysvedessä erittäin rehevän veden tasoa. Klorofylli-a:n pitoisuus osoitti voimakasta levätuotantoa, asema luokittui klorofyllin perusteella ylireheväksi. Sulfaatin pitoisuus oli myös asemalle tyypillisesti koholla (kuva 9). Veden ph-arvo osoitti päällysvedessä lievää emäksisyyttä. Tutkittujen raskasmetallien pitoisuudet jäivät yleisesti pieniksi, mm. liukoisen nikkelin pitoisuus oli niukasti alle asetuksen 122/26 mukaisen ympäristölaatunormitason. Veden hygieeninen laatu oli moitteeton. Lokakuussa vesi oli kiertänyt ja vesirunko oli lähes tasalämpöinen. Täyskierron jälkeen happitilanne oli hyvä koko vesimassassa, veden laatu oli muutenkin vesirungossa hyvin tasalaatuinen (kuva 9). Kylylahden kaivoksen kuormitusvaikutukseen viittaavat mm. kohonneet typen yhdisteiden ja sulfaatin pitoisuudet, kokonaistypestä selvästi suurin osa oli nitraattimuodossa. Kokonaisfosforin pitoisuus oli rehevän veden tasoa. Veden ph-arvot osoittivat neutraalia vettä. Tutkittujen raskasmetallien pitoisuudet jäivät yleisesti alle määritysrajan tai pieniksi, liukoisen nikkelin pitoisuudet olivat ympäristölaatunormitasolla. Lyijyn ja kadmiumin pitoisuudet olivat ympäristölaatunormitasoa pienemmät. 15

16 Polvijärven syvänteen aseman 72 pohjaeläimistöä dominoivat entiseen tapaan semibenthiset sulkasääsken toukat, jotka muodostivat noin 93 % sekä biomassasta että yksilömäärästä. Syvänteen muu pohjaeläimistö koostui lähinnä surviaissääskien toukista, joista runsaslukuisimpia olivat lievästi rehevää pohjaa indikoiva Sergentia coracina sekä huonoja happioloja sietävä ja ravinteikasta pohjaa suosiva Chironomus plumosus-tyyppi. Syvänteen pohjaeläinten biomassa ja tiheys olivat viime vuosia korkeampia, taksoniluvun ollessa tavanomainen (9). Ilman sulkasääskiä biomassan voidaan arvioida ilmentävän jokseenkin niukkaravinteista pohjaa. Chironomidi-indeksi (2,7) nousi hieman vuodesta 212 ollen tarkkailuvuosien korkein ja sen mukaan pohja luokiteltiin reheväksi. Pohjan laatu on hieman kohentunut tarkkailun aikana. Ekologista tilan laatumuuttujia ei voitu laskea järven mataluuden vuoksi. Pohjaeläinraportti kokonaisuudessaan on liitteenä. Kasviplanktonseurannassa elokuussa Polvijärven näytteelle tunnusomainen on Synura sp.-levän massakukinto (44 % biomassasta) joka vie näytteen tyydyttävän tilan suuntaan, vaikka haitallisia sinileviä ei löytynyt lainkaan. Euglenophyceae-luokkaan (silmälevät) kuuluvia ja rehevyyttä suosivia Phacus- ja Trachelomonas -sukujen edustajia löytyy verrattain runsaasti kymmenen prosentin osuudella. Trofiaindeksin TPI-arvon on erittäin korkea, johtuen juuri näiden silmälevien ja Peridinium willei - panssarisiimalevän vaikutuksesta. Toinen runsas panssarisiimalevä on Ceratium hirundinella, joka ei kuitenkaan vaikuta esim. TPI-arvoon. Kokonaisbiomassa sijoittaa näytteen tyydyttävään laatuluokkaan, sinileväindikaattoriarvo erinomaiseen laatuluokkaan, mutta TPI-arvo osoittaa vain välttävää ekologista laatua. Kasviplanktonraportti kokonaisuudessaan on liitteenä. Polvijärvi oli ravinnesuhteiden (Forsberg ym. 1978) perusteella selvästi fosforirajoitteinen (taulukko 2). Taulukko 2. Polvijärven aseman 172 kokonaisravinnesuhde (N/P), mineraaliravinnesuhde (NH4+NO2+NO3/PO4) ja ravinteiden tasapainosuhde (kokonaisravinnesuhde/mineraaliravinnesuhde). Laskennassa alle määritysrajan tuloksia on käsitelty määritysrajan puolikkaina. Hav.as. N/P N mine/po 4 tp-suhde ,5 Polvijärven asemien 444 ja 73 veden laatu vastasi pitkälle aseman 72 päällysveden veden laatua. Maaliskuussa kuitenkin asemalla 444 mm. typen yhdisteiden ja sulfaatin pitoisuudet sekä sähkönjohtavuus olivat koholla (kuva 9). Metalleista myös mm. nikkelin, kadmiumin ja sinkin pitoisuudet olivat maaliskuussa aseman keskimääräistä tasoa suuremmat, joka viittaa Kylylahden kaivoksen kuormitusvaikutukseen. Nikkelin ja kadmiumin pitoisuudet olivat myös ympäristölaatunormitasoa suuremmat. Muuten tutkittujen raskasmetallien pitoisuudet olivat yleensä pieniä, nikkelin ja kadmiumin pitoisuudet olivat maaliskuuta lukuun ottamatta ympäristölaatunormitasoa pienemmät (kuva 9). Lyijyn pitoisuudet olivat ympäristölaatunormitasoa pienemmät kaikilla havaintokerroilla. 16

17 mg/l Happi /1 m 72/p-1 m ms/m Sähkönjohtavuus 72/1 m 72/p-1 m mg/l Sulfaatti /1 m 72/p-1 m Kok.N /1 m 72/p-1 m NO3N+NO2N 72/1 m 72/p-1 m Kok.P 72/1 m 72/p-1 m Rauta 72/1 m 72/p-1 m Nikkeli 72/1 m 72/p-1 m Nikkeli, liuk /1 m 72/p-1 m Kuva 9. Polvijärven syvänneaseman 72 (1m ja p-1= 1m pohjan yläpuolelta) ja Kylylahden kaivoksen purkuputken alapuolisen havaintopisteen 444 sekä uuden havaintopisteen 73 veden laatutietoja vuodelta 215. Havaintopaikkojen sijainti on esitetty liitteessä 1. 17

18 Polvijärven jätevedenpuhdistamon kuormitus Polvijärveen loppui vuonna 212. Tämän jälkeen typpipitoisuudet ja sähkönjohtavuus eivät ole puhdistamon jätevesikuormituksen loppumisen jälkeen laskeneet vaan päinvastoin kohonneet (kuva 1). Syynä muutokseen ei ole asumajätevesikuormituksen jälkivaikutus eikä myöskään sisäinen kuormitus. Kohonneet typpipitoisuudet viittaavat Kylylahden kaivoksen vaikutukseen. Typpi on myös suurelta osin mm. räjähdeaineisiin viittaavassa nitraattimuodossa (kuva 1). Samoin sulfaatin pitoisuudet ovat alusvedessä kohonneet aiemmasta tasosta (kuva 1). Syvänteen alusveden happitilanne myös parantunut, parantunut happitilanne on myös vähentänyt mm. fosforin sisäistä kuormitusta (kuva 1). Kylylahden kaivoksen kesän 214 tihennetyssä typpitarkkailussa Polvijärvessä havaittiin nitraattitypen vähenevän syvänteen alusvedessä kesän edetessä, joka viittaa tehokkaaseen denitrifikaatioon. Tämä korvaa syvänteestä loppuneen aerobisen hajotustoiminnan ja näin ollen hidastaa anaerobisen hajotustoiminnan käynnistymistä. Tämä vähentää osaltaan myös sisäistä kuormitusta ja poistaa samalla typpeä typpikaasuna ilmaan. 18

19 mg/l Happi ms/m Sähkönjohtavuus mg/l Sulfaatti Kok.N NO3N+NO2N NH4-N Kok.P Kuva 1. Polvijärven aseman 72 alusveden veden laatutietoja vuosina

20 Viinijoen havaintopaikoilla (6, 77 ja 78) varsinkin typen yhdisteiden pitoisuudet olivat vuoden 215 havaintokerroilla Polvijärven päällysveden tavoin koholla (kuva 8). Kokonaistypestä huomattava osa oli nitraattimuodossa. Kokonaistypen pitoisuuskeskiarvot ovat olleet vuodesta 211 alkaen olleet aiempaan tasoon nähden noususuuntaisia, joka viittaa Kylylahden kaivoksen kuormitusvaikutukseen (kuva 11). Vuosien jälkeen kokonaistypen pitoisuuksissa on ollut kuitenkin havaittavissa laskua (kuva 11). Myös sähkönjohtavuudessa ja sulfaatissa on ollut havaittavissa nousua, varsinkin maksimiarvojen osalta (kuva 11). Viinijoessakin asemien vesi oli humus- ja rautapitoista, veden ph-arvot olivat vuoden 215 havaintokerroilla lähellä neutraalia vettä. Kokonaisfosforipitoisuuden perusteella Viinijoki luokittui lievästi reheväksi - erittäin reheväksi. Happitilanne säilyi hyvänä. Asemilla 6 ja 77 esiintyi E.coleja ( - 35 MPN/1ml), uudessa tarkkailuohjelmassa määritys jäi pois. Tutkittujen raskasmetallien pitoisuudet olivat yleisesti alle määritysrajan tai pieniä, mm. nikkelin pitoisuudet alittivat asetuksen 122/26 mukaisen ympäristölaatunormitason kaikilla havaintokerroilla. Alimmalta asemalta 78 lasketut nikkelin biosaatavat pitoisuudet olivat asetuksen 138/215 mukaisia (ks. liite). Piilevätutkimuksen mukaan Viinijoen aseman 78 ekologinen tila on erinomainen. Piilevätutkimus löytyy kokonaisuudessaan liitteenä. 2

21 Viinijoki 6 Kok. N (x) Viinijoki 77 Jokela Kok. N (x) Viinijoki 6 Sähkönj. (x) Viinijoki 77 Jokela Sähkönj. (x) ms/m 12 1 ms/m Viinijoki 6 Sulfaatti (x) Viinijoki 77 Jokela Sulfaatti (x) 45 mg/l mg/l Kuva 11. Viinijoen asemien 6 ja 77 kokonaistypen ja sulfaatin pitoisuudet ja sähkönjohtavuusarvot vuosina Musta ympyrä kuvaa vuosikeskiarvoa ja avoin ympyrä yksittäistä havaintoa. Kuten Polvijärven yläpuolellakin ainepitoisuuksien vaihtelut olivat Viinijoessakin huomattavia. Hydrologiset tekijät vaikuttavat piste- ja hajakuormitukseen sekä lisäksi luontaiseen taustahuuhtoumaan. 21

22 Karnukkapuron asemien (kaivospiirin yläpuoli asema 449, alapuoli asema 453) veden laatu oli kokonaisuudessaan hyvin samankaltainen (kuva 8). Poikkeuksena oli kesäkuu, jolloin asemalta 453 todettiin mm. runsaasti kiintoainetta, ravinteita ja rautaa (kuva 8). Happitilanne säilyi hyvänä ja veden ph-arvot vaihtelivat lievästä happamuudesta neutraalin. Kokonaisfosforin pitoisuudet olivat yleensä lievästi rehevän veden tasoa. Liukoisen nikkelin pitoisuudet olivat asemilla selvästi asetuksen 122/26 mukaisen ympäristölaatunormitason. Todennäköisesti runsaan kiintoaineen myötä myös kokonaisnikkelin pitoisuus oli kesäkuussa hieman koholla asemalla 453 (kuva 8). Piilevätutkimuksen mukaan aseman 453 ekologinen tila oli hyvä (lähes erinomainen). Karnukkapuron pohjaeläimistö (asema 453) ekologinen tila oli eri muuttujien perusteella hyvä, mutta myös välttävä. Kaivosvesien toksisuusarviointia ei voitu suorittaa kohdelajien puuttuessa. 5.2 Sukkulanjoki, Haapaoja ja Paljakannurmenoja Sukkulanjoessa (asemat 84, 184a ja 25) veden laatu oli pääosin eri asemilla hyvin samankaltainen (kuva 15). Vesi oli väriarvojen ja kemiallisen hapenkulutuksen (CODMn) perusteella voimakkaan humusleimaista, humusleimaisuus oli voimakkain syyskuussa. Kokonaistypen pitoisuudet olivat selvimmin koholla maaliskuussa (kuva 15). Ammoniumtypen osuudet kokonaistypestä jäivät pieniksi kaikilla havaintokerroilla. Ravinnepitoisuudet olivat yleensä pienemmät kuin Polvijärven alueella, kokonaisfosforipitoisuudet olivat lievästi rehevän rehevän veden tasoa. Sähkönjohtavuusarvot osoittivat yleensä niukkaelektrolyyttisyyttä (kuva 15), joka viitaa humusleimaisuuden ohella suoperäisten vesien vaikutukseen. Happitilanne oli koko vuoden hyvä. Piileväanalyysien perusteella Sukkulanjoen havaintopaikkojen ekologinen tila on erinomainen. Sukkulanjoen molemmilla havaintoalueilla (asemat 184a ja 25) tavattiin monipuolinen pohjaeläimistö ja niiden ekologinen tila luokiteltiin erinomaiseksi. Sukkulanjoen eri asemien veden laatu on ollut vuosina kokonaisuudessaan hyvin samankaltainen (kuva 12). Yksittäisissä näytteissä (esimerkiksi ) on ollut havaittavissa Teyrisuon alapuolisten asemien (84 ja 25) pitoisuuksissa eroja vertailuasemaan nähden, mm. typpi oli asemalla 184a 13 kun se alapuolisilla asemilla oli Sen jälkeen typen pitoisuustaso on ollut yhtä poikkeuta lukuun ottamatta kaikilla asemilla alle 1 (kuva12). 22

23 Kok.N Kok.P a K-aine CODMn mg/l 16, 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, a mg/l O2 184a a Kuva 12. Sukkulanjoen asemien (184a, 84 ja 25) veden laatutietoja vuosina Haapaojassa Horsmanahon ja Pehmytkiven louhoksen yläpuolisella asemalla 172 arseenin ja nikkelin pitoisuudet olivat yleisesti pieniä (kuva 15). Rautaa todettiin asemalta runsaasti (kuva 15). Louhoksen alapuolisella asemalla 154 mm. typen yhdisteiden, nikkelin ja sulfaatin pitoisuudet sekä sähkönjohtavuusarvot kohosivat selvästi vertailuasemaan nähden (kuva 15). Selvästi suurin osa kokonaistypestä oli räjähdeaineisiin viittaavassa nitraattimuodossa. Veden ph-arvojen nousu vertailuasemaan nähden viittaa myös juoksutusvesien vaikutukseen. Asetuksen 122/26 mukainen pintaveden ympäristölaatunormitaso ylittyi nikkelin osalta selvästi. Selvästi suurin osa nikkelistä oli liukoisessa muodossa. Arseenin pitoisuudet olivat kokonaisuudessaan pieniä (kuva 15). Veden laatua heikentää osaltaan ajoittain Haapaojan heikot laimennusolot. Horsmanahon alueen louhoksilta johdettavat vedet ovat pidemmän aikavälin tarkastelussa nostaneet veden nikkeli-, sulfaatti ja typpipitoisuuksia Haapaojassa (kuva 13). Arseenipitoisuudet ovat olleet ajoittain koholla (kuva 13). Liukoisen nikkelin pitoisuudet ovat olleet asemalla 154 vuosina asetuksen 122/26 mukaista pintaveden ympäristölaatunormitasoa suuremmat kaikilla havaintokerroilla. Kiintoainepitoisuuksissa on ollut myös ajoittain havaittavissa nousua louhoksen alapuolisella asemalla vertailuasemaan nähden (kuva 13). 23

24 Sulfaatti Kok.N mg/l Nikkeli, liuk Arseeni K-aine mg/l Kuva 13. Haapaojan asemien 154 ja 172 veden laatutietoja vuosina Paljakkanurmenojassa (asema 221) Solan entisen louhoksen vaikutus näkyi mm. kohonneina sähkönjohtavuuden arvoina sekä nikkeli- ja sulfaattipitoisuuksina (kuva 15). Nikkelipitoisuudet vaihtelivat välillä 72-13, joten pintaveden asetuksen 122/26 mukainen ympäristölaatunormitaso ylittyi aiempaan tapaan selvästi. Veden ph-arvot vaihtelivat välillä 6,9 7,5. Kokonaisfosforipitoisuudet olivat lievästi rehevän veden tasoa. Kokonaistypen pitoisuudet olivat selvästi koholla kesä- ja lokakuussa (kuva 15). Vuosina Paljakannurmenojan nikkelin ja kokonaistypen pitoisuudet ovat pysyneet kohonneina, nikkeli on ollut käytännössä liukoisessa muodossa (kuva 14). Fosforipitoisuus on vaihdellut välillä ollen keskimäärin rehevää. 24

25 Kok.N Kok.P Nikkeli, liuk Lin. (221) 221 Lin. (221) Nikkeli Lin. (221) Sarja1 Lin. (Sarja1) Kuva 14. Sukkulanjoen aseman 221 veden laatutietoja vuosina

26 ms/m Sähkönjohtavuus a mg/l Kiintoaine a Kok.P Kok.N a a Rauta Nikkeli a Nikkeli, liuk Arseeni Kuva 15. Sukkulanjoen (84,184a ja 25), Haapaojan (172 ja 154) sekä Paljakkanurmenojan (221) veden laatutietoja vuodelta 215. Havaintopaikkojen sijainti on esitetty liitteessä 1. 26

27 5.3 Pohjois-Viinijärvi Maaliskuussa Viinijärvessä asemalla 222 Viinijoen kuormitusvaikutus näkyi mm. kohonneina ravinnepitoisuuksina ja sähkönjohtavuutena (kuva 16). Kokonaisfosforin pitoisuudet olivat muuten lievästi rehevän veden tasoa, asema 222 luokittui reheväksi. Syvänneasema oli vielä selvästi lämpötilakerrostunut ja happitilanne oli alusvedessä heikentynyt (kuva 16). Nikkelipitoisuus oli ajankohdalle tyypillisesti koholla syvänneaseman alusvedessä (45 ), pitoisuus ylitti myös asetuksen 122/26 mukaisen ympäristölaatunormitason. Nikkelin lisäksi syvänneaseman alusvedessä olivat koholla mm. typen yhdisteiden ja sulfaatin pitoisuudet sekä sähkönjohtavuus (kuva 16). Veden ph-arvot vaihtelivat päällysvedessä välillä 6,2 6,9, happamuus ja myös humusleimaisuus oli asemalla 118 muita asemia lievempää. Syvänneaseman alusveden kohonnutta nikkelipitoisuutta lukuun ottamatta raskasmetallien pitoisuudet olivat yleisesti pieniä tai alle määritysrajan. Veden hygieenistä laatua heikensi asemalla 222 muutama E.coli. Kesäkuussa Viinijärvessä asemalla 222 Viinijoen kuormitusvaikutus näkyi mm. muita Viinijärven asemia suurempina ravinne- ja nikkelipitoisuuksina sekä voimakkaampana humusleimaisuutena (kuva 16). Kokonaisfosforin perusteella asema 222 luokittui erittäin reheväksi ja muut asemat lievästi reheviksi. Syvänneasema ei ollut vielä täyskierron jälkeen lämpötilakerrostunut ja happitilanne oli alusvedessäkin hyvä (kuva 16). Koko vesirunko oli muutenkin hyvin tasalaatuinen. Tutkittujen raskasmetallien pitoisuudet olivat asemilla pieniä tai alle määritysrajan, mm. nikkelipitoisuudet olivat alle asetuksen 122/26 mukaisen ympäristölaatunormitason. Veden ph-arvot olivat yleensä lähellä neutraalia. Levämäärää kuvaavan klorofylli-a:n pitoisuus oli asemalla 7 fosforin tavoin lievästi rehevän veden tasoa. Elokuussa Viinijärvessä asemalla 222 Viinijoen kuormitusvaikutus näkyi mm. muita Viinijärven asemia suurempina ravinnepitoisuuksina (kuva 16) sekä voimakkaampana humusleimaisuutena. Kokonaisfosforin perusteella kaikki asemat luokittuivat kuitenkin lievästi reheviksi. Syvänneasemalla lämpötilakerrostutuneisuus ei ollut vielä täysin purkautunut, happitilanne oli alusvedessä tyydyttävä (kuva 16). Tutkittujen raskasmetallien pitoisuudet olivat asemilla pieniä tai alle määritysrajan, mm. liukoisen nikkelin pitoisuudet olivat alle asetuksen 122/26 mukaisen ympäristölaatunormitason. Veden ph-arvot osoittivat yleensä lievää emäksisyyttä. Levämäärää kuvaavan klorofylli-a:n pitoisuudet olivat asemilla 168 ja 7 fosforin tavoin lievästi rehevän veden tasoa. 27

28 mg/l Happi /1m 7/p-1m ms/m Sähkönjohtavuus /1m 7/p-1m 8 Kok.P /1m 7/p-1m 25 Kok.N /1m 7/p-1m Nikkeli, liuk /1m 7/p-1m mg/l Sulfaatti /1m 7/p-1m Kuva 16. Pohjois-Viinijärven asemien Sukkulanjoen edusta (168), Haapaojan edusta (177), Viinijoen edusta (222), Hiekkasaaren edusta (118) ja Kuusisaari (7) veden laatutietoja eri näytteenottoajankohtina vuodelta 215 (p-1=1 m pohjan yläpuolelta). Havaintopaikkojen sijainti on esitetty liitteessä 1. Viinijärvessä mineraaliravinteet olivat alle lähes poikkeuksetta määritysrajan tai pieniä. Kokonaisravinnesuhteen (Forsberg ym. 1978) mukaan fosfori olisi minimiravinne (taulukko 3). Mineraaliravinnesuhteen ja ravinteiden tasapainonsuhteen (Forsberg ym. 1978) mukaan myös typpi olisi minimiravinne. Vähäinen typen määrä suosii sinilevien kasvua, Viinijärvessä haitallisten sinilevien osuus oli <1 % (taulukko 4). 28

29 Taulukko 3. Viinijärven (as. 118, 177, 168, 7) kokonaisravinnesuhde (N/P), mineraaliravinnesuhde (NH4+NO2+NO3/PO4) ja ravinteiden tasapainosuhde (kokonaisravinnesuhde/mineraaliravinnesuhde). Laskennassa alle määritysrajan tuloksia on käsitelty määritysrajan puolikkaina. Hav.as. N/P N mine/po 4 tp-suhde Taulukko 4. Keskeiset tulokset Viinijärven havaintoasemien kasviplanktonnäytteille sisältäen kokonaisbiomassan ( ja mg/l), taksonimäärän, sinileväosuuden (%) ja TPI -arvon tutkimusjärvillä. Järvien kasviplanktonin muuttujien luokittelussa (Aroviita ym. 212) on käytetty värejä sininen (erinomainen), vihreä (hyvä), keltainen (tyydyttävä), oranssi (välttävä) ja punainen (huono). Näytteenottopaikka Pvm Kokonaisbiomassa () Kokonaisbiomassa (mg/l) Taksonimäärä Haitallisten sinilevien %- osuus TPI Viinijärvi ,6, ,3,56 Viinijärvi 7 Kuusisaari ,9, ,5 -,12 Viinijärvi ,6, ,1 -,31 Pohjaeläintarkkailussa Viinijärven matalamman aseman (168) pohjaeläimistö oli jonkin verran aiempaa runsaampi biomassan ilmentäessä lievästi ravinteikasta pohjaa. Chironomidi-indeksi, joka aiemmin on säännöllisesti osoittanut keskimääräistä pohjaa, oli arvoltaan 2, ilmentäen rehevää pohjaa. Pitkän aikavälin tarkastelussa pohjan tila vaikuttaa hieman heikentyneen. Syvemmän aseman (7) Chironomidi-indeksi osoitti hyvin rehevää pohjaa kuten 2-luvulla aiemminkin. Sulkasääsken toukkien määrä on tälläkin näyteasemalla lisääntynyt. Syvänneaseman ekologinen tila luokiteltiin tyydyttäväksi-hyväksi. Viinijoen suualueella asema 222 on erottunut muista havaintoasemista vuosien aineistossa mm. kokonaisfosforin pitoisuuksin osalta, rehevyystaso on ollut selvästi muita havaintoasemia korkeampi (kuva 17). Myös kokonaistypen maksimipitoisuudet ja pitoisuuskeskiarvot ovat olleet vuoden asemalla 222 vuoden 211 jälkeen aiempaan nähden noususuuntaisia, joka viittaa Kylylahden kaivoksen kuormitusvaikutukseen (kuva 17). Sama trendi on ollut havaittavissa myös Viinijoessa. Viinijärven syvänneaseman (asema 7) alusveden happipitoisuus on ajoittain ollut huono kerrostuneisuuden aikana erityisesti talvella, mutta täysin hapeton syvänne ei vuosien aikana ole ollut. Todennäköisesti heikko happitilanne on näkynyt ajoittain alusvedessä typen yhdisteiden nousuna eli sisäisenä kuormituksena, fosforin osalta pitoisuusnousut ovat olleet vähäisiä (kuva 17). Syvänteessä on ollut havaittavissa lopputalvella alusvedessä myös mm. sulfaatin, nikkelin ja elektrolyyttien nousua (kuva 17). Nikkelin pitoisuudet ovat alusvedessä ylittäneet säännöllisesti lopputalvella 29

30 myös asetuksen 122/26 mukaisen ympäristölaatunormitason (kuva 17). Muuten raskasmetallien pitoisuudet ovat olleet Viinijärvessä pieniä. Kok.N Kok.P /1m 7/p-1m /1m 7/p-1m Sulfaatti Nikkeli mg/l /1m 7/p-1m /1m 7/p-1m Kuva 17. Viinijärven havaintoasemien veden laatutietoja vuosina

31 VIITTEET: Aroviita, J. ym Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohje 7/212. Suomen ympäristökeskus (SYKE). 144s. Forsberg, C., Ryding, S.-O., Claesson, A. & Forsberg, A Water chemical analyses and/or algal assay? Sewage effluent and polluted lake water studies. Mitt.Int.Ver.Limnol. 21: SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tuomas Puranen MMM, limnologi LIITTEET 1. Havaintopaikat (kartat) sekä havaintopaikkojen koordinaatit 2. Vuoden 215 tarkkailun tulokset ja määritysmenetelmät 3. Biomet-mallilla lasketut nikkelin biosaatavat pitoisuudet 4. Kasviplanktontutkimus 5. Piilevätutkimus 6. Pohjaeläintutkimus 31

32 LIITE 1/1

33 LIITE 1/2

34 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy LIITE 1/3

35 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy LIITE 1/4

36 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy LIITE 1/5

37 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy TUTKIMUSASEMAT KOORDINAATIT (ETRS-TM35FIN) Jyrkänpuronkanava 93 Kirkkojoki Polvijärvi 72 Polvijärvi 73 Polvijärvi Viinijoki 6 Viinijoki 77 Viinijoki Karnukkapuro 449, kaivospiirin yp. Karnukkapuro 453 kaivospiirin ap Sukkulanjoki 25 Sukkulanjoki 184a Sukkulanjoki Haapaoja 172 Haapaoja Paljakannurmenoja Viinijärvi 168 Venturaniemen kärki 177 Sorminiemi 222 Hiekkasaaren edusta 118 Kuusisaaren lounaisp. syvänne Liite 1/6

38 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 2, sivu 1/16 Viinijärven pohjoisosan yhteistarkkailu (2183) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Sameus K-aine COD-Mn TOC, liuk Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P Kloridi Sulfaatti Rauta oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt FNU mg/l mg/l O2 mg/l mg/l mg/l / 93 Jyrkänpuronkanava 93, yläpuoli Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; Virt 15 l/s;,1,3 6,4 7, / 93 Jyrkänpuronkanava 93, yläpuoli Klo 1:5; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 5 /8; Virt ~25 l/s;,1 9,1 6,7 7, / 93 Jyrkänpuronkanava 93, yläpuoli Klo 12:5; Näytt.ottaja Kinnunen I./Tarnanen H.; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; Virt ~2 l/s;,1 4, / 71 Kirkkojoki 71 Klo 1:45; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8;,2 14,7 6,6 5, , / 71 Kirkkojoki 71 Klo 13:1; Näytt.ottaja Kinnunen I./Tarnanen H.; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,2 4,6 6,6 9,2 4,7 1, , / 72 Polvijärvi 72 syvänne Kok.syv. 8, m; Näk.syv.,8 m; Jää 4 cm; Lumi 5 cm; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1,2 9, 62 6,7 9,3 17 5, ,6 4,3 31 7, 2,1 2,7 2 6, , / 72 Polvijärvi 72 syvänne Klo 13:5; Näytt.ottaja Tarnanen Hannu; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; 1 15,2 9,4 94 6, , ,8 7,3 66 7, 6,8 4,9 4 6, , / 72 Polvijärvi 72 syvänne Kok.syv. 8, m; Näk.syv. 1, m; Klo 12:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1 18,6 7,9 84 7, , ,3,58 5,7 7, 8,1, 6, <5

39 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 2, sivu 2/16 Viinijärven pohjoisosan yhteistarkkailu (2183) Pvm. Hav.paikka Sinkki Antimoni Molybdeeni Kromi Kupari Koboltti Nikkeli Ni liuk Kadmium Cd liuk Arseeni Lyijy Hg E. colic Klorof.-a MPN/1 ml / 93 Jyrkänpuronkanava 93, yläpuoli Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; Virt 15 l/s;, / 93 Jyrkänpuronkanava 93, yläpuoli Klo 1:5; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 5 /8; Virt ~25 l/s;, / 93 Jyrkänpuronkanava 93, yläpuoli Klo 12:5; Näytt.ottaja Kinnunen I./Tarnanen H.; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; Virt ~2 l/s;, / 71 Kirkkojoki 71 Klo 1:45; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8;,2 4,7 <,1 <,5,93 2,6,8 3,9 3,8,2,11,38,31 <, / 71 Kirkkojoki 71 Klo 13:1; Näytt.ottaja Kinnunen I./Tarnanen H.; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,2 3,3 <,1 <,5,61 1,7,59 3,5 3,4,11,1,41,29 <, / 72 Polvijärvi 72 syvänne Kok.syv. 8, m; Näk.syv.,8 m; Jää 4 cm; Lumi 5 cm; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1 7,9 <,1 <,5 1,2 2,7,99 6,1 5,9,36, , 13 1,9 6,4 1,2 1,9 6, ,54, / 72 Polvijärvi 72 syvänne Klo 13:5; Näytt.ottaja Tarnanen Hannu; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; 1 8,6,3 1,2 1,1 2,9 2, ,39,28, , 1,45 1,7 1, 3,2 2, 13 13,35,32, / 72 Polvijärvi 72 syvänne Kok.syv. 8, m; Näk.syv. 1, m; Klo 12:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1 6,5,85 3,2 1,1 2,2 3, ,18,79 4 7, 6,,4 3,,99 1,9 5, ,16 1,4-2 55

40 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 2, sivu 3/16 Viinijärven pohjoisosan yhteistarkkailu (2183) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Sameus K-aine COD-Mn TOC, liuk Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P Kloridi Sulfaatti Rauta oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt FNU mg/l mg/l O2 mg/l mg/l mg/l / 72 Polvijärvi 72 syvänne Kok.syv. 8, m; Näk.syv. 1, m; Klo 12:5; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1 4,9 9,5 74 7, 3 6,5 3, ,5 9,5 73 7, 4,5 9,7 75 7, 3 6,4 3, / 73 Polvijärvi 73 Kok.syv. 2,1 m; Näk.syv. 1, m; Klo 13:2; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1, 4,6 9,1 7 7, 29 5,5 3, / 6 Viinijoki 6 Klo 1:2; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,2,1 11,5 79 6, , / 6 Viinijoki 6 Klo 1:1; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8;,2 13,7 8,1 78 6, , / 6 Viinijoki 6 Klo 13:5; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 5 /8;,2 11,6 9,6 89 7, ,3 22 < / 6 Viinijoki 6 Klo 13:3; Näytt.ottaja Kinnunen I./Tarnanen H.; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 8 /8;,2 4,4 11,1 85 7, 22 3,7 < / 77 Viinijoki 77 Jokela Klo 1:; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,2,1 1,7 74 6, , / 77 Viinijoki 77 Jokela Klo 9:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8;,2 14,1 7,6 74 6, , / 77 Viinijoki 77 Jokela Klo 14:1; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 5 /8;,2 11,8 8,3 76 6, ,

41 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 2, sivu 4/16 Viinijärven pohjoisosan yhteistarkkailu (2183) Pvm. Hav.paikka Sinkki Antimoni Molybdeeni Kromi Kupari Koboltti Nikkeli Ni liuk Kadmium Cd liuk Arseeni Lyijy Hg E. colic Klorof.-a MPN/1 ml / 72 Polvijärvi 72 syvänne Kok.syv. 8, m; Näk.syv. 1, m; Klo 12:5; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1 1,91 3,8 1,3 2,2 4,6 2 2,3,36,73,46,5 4 7, 9,7,88 3,8 1,2 2,3 4,5 2 2,27,19,75,42 <, / 73 Polvijärvi 73 Kok.syv. 2,1 m; Näk.syv. 1, m; Klo 13:2; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1, 8,9,85 3,6 1,2 2,2 3, ,27,19,72,39 <, / 6 Viinijoki 6 Klo 1:2; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,2 19,26,78 1,1 2,8 1, ,95, / 6 Viinijoki 6 Klo 1:1; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8;,2 5,5,24 1,,92 2,4, ,27,23, / 6 Viinijoki 6 Klo 13:5; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 5 /8;,2 3,,44 1,8,87 1,8,47 1 1,12, / 6 Viinijoki 6 Klo 13:3; Näytt.ottaja Kinnunen I./Tarnanen H.; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 8 /8;,2 4,1,54 2,4,86 1,7, ,15,18, / 77 Viinijoki 77 Jokela Klo 1:; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,2 17,22,65 1,2 3, 1, ,96, / 77 Viinijoki 77 Jokela Klo 9:3; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8;,2 6,8,2,89,99 2,5 1, ,24,2, / 77 Viinijoki 77 Jokela Klo 14:1; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 5 /8;,2 4,3,37 1,6,92 1,8, ,13,51 35

42 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 2, sivu 5/16 Viinijärven pohjoisosan yhteistarkkailu (2183) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Sameus K-aine COD-Mn TOC, liuk Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P Kloridi Sulfaatti Rauta oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt FNU mg/l mg/l O2 mg/l mg/l mg/l / 77 Viinijoki 77 Jokela Klo 13:45; Näytt.ottaja Kinnunen I./Tarnanen H.; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,2 4,1 9,7 74 7, 21 8, 2, / 78 Viinijoki 78 tilussilta Kok.syv.,4 m; Klo 9:15; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,2 4,2 9,4 72 6,8 18 6,9 2, / 449 Karnukkapuro, kaivospiirin yp. Kok.syv.,4 m; Klo 1:; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; Virt 15 l/s;,2 4,7 1,9 85 7, 6,4 16 1,3 < , / 453 Karnukkapuro, Lempimäki (kaivospiirin ap.) Kok.syv.,2 m; Klo 1:3; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,1 4,5 11, 85 6,9 6,9 18 3,9 1, , / 184A Sukkulanjoki 184 A Klo 13:5; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,2,1 12,8 88 6,5 4,2 2 1, / 184A Sukkulanjoki 184 A Klo 12:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 3 /8;,2 13,6 8,9 86 6,3 3, 22 5, < / 184A Sukkulanjoki 184 A Klo 9:1; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 8, C-ast; Pilv. 4 /8;,2 11, 9,1 83 6,2 3,1 28 4, < / 184A Sukkulanjoki 184 A Klo 1:; Näytt.ottaja Kinnunen I./Tarnanen H.; Ilm.lt. 4 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,2 4, 11,4 87 6,6 3,8 6, / 84 Sukkulanjoki 84 Klo 13:3; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,2,1 12,8 88 6,4 4,3 2 1, / 84 Sukkulanjoki 84 Klo 12:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 3 /8;,2 13,3 8,7 83 6,3 3,1 22 6,

43 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 2, sivu 6/16 Viinijärven pohjoisosan yhteistarkkailu (2183) Pvm. Hav.paikka Sinkki Antimoni Molybdeeni Kromi Kupari Koboltti Nikkeli Ni liuk Kadmium Cd liuk Arseeni Lyijy Hg E. colic Klorof.-a MPN/1 ml / 77 Viinijoki 77 Jokela Klo 13:45; Näytt.ottaja Kinnunen I./Tarnanen H.; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,2 5,8,41 1,7,83 1,5, ,16,16, / 78 Viinijoki 78 tilussilta Kok.syv.,4 m; Klo 9:15; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,2 9,1 8,8, / 449 Karnukkapuro, kaivospiirin yp. Kok.syv.,4 m; Klo 1:; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; Virt 15 l/s;,2 2,6 2,6, / 453 Karnukkapuro, Lempimäki (kaivospiirin ap.) Kok.syv.,2 m; Klo 1:3; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,1 5,9 5,5, / 184A Sukkulanjoki 184 A Klo 13:5; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;, / 184A Sukkulanjoki 184 A Klo 12:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 3 /8;, / 184A Sukkulanjoki 184 A Klo 9:1; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 8, C-ast; Pilv. 4 /8;, / 184A Sukkulanjoki 184 A Klo 1:; Näytt.ottaja Kinnunen I./Tarnanen H.; Ilm.lt. 4 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;, / 84 Sukkulanjoki 84 Klo 13:3; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;, / 84 Sukkulanjoki 84 Klo 12:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 3 /8;,2

44 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 2, sivu 7/16 Viinijärven pohjoisosan yhteistarkkailu (2183) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Sameus K-aine COD-Mn TOC, liuk Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P Kloridi Sulfaatti Rauta oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt FNU mg/l mg/l O2 mg/l mg/l mg/l / 84 Sukkulanjoki 84 Klo 8:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 8, C-ast;,2 11, 8,9 81 6,3 3,3 28 4, < / 84 Sukkulanjoki 84 Klo 9:4; Näytt.ottaja Kinnunen I./Tarnanen H.; Ilm.lt. 4 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,2 4, 11,3 86 6,6 4, 3, / 25 Sukkulanjoki 25 Klo 13:; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,2,1 13,1 9 6,5 4,4 2 1, / 25 Sukkulanjoki 25 Klo 12:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 3 /8;,2 13,6 8,8 85 6,4 3,1 22 6, / 25 Sukkulanjoki 25 Klo 8:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 8, C-ast; Pilv. 4 /8;,2 11,2 9,1 83 6,3 3,2 29 3, < / 221 Paljakannurmenoja 221 Klo ; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Virt 5 l/s;,1 11,2 6,9 44 9, / 221 Paljakannurmenoja 221 Klo 14:35; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 5 /8; Virt ~,3 l/s;,1 11,4 7,5 67 7, / 221 Paljakannurmenoja 221 Näytt.ottaja Kinnunen I./Tarnanen H.; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 8 /8;,5 4,7 6, / 172 Haapaoja, maantiesilta 172 Klo 1:25-1:35; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 4 /8;,1 7,8 7,1 6,8 13 9, , / 172 Haapaoja, maantiesilta 172 Klo 14:; Näytt.ottaja Hannu Tarnanen; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 7 /8;,1 9,1 6,9 7,

45 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 2, sivu 8/16 Viinijärven pohjoisosan yhteistarkkailu (2183) Pvm. Hav.paikka Sinkki Antimoni Molybdeeni Kromi Kupari Koboltti Nikkeli Ni liuk Kadmium Cd liuk Arseeni Lyijy Hg E. colic Klorof.-a MPN/1 ml / 84 Sukkulanjoki 84 Klo 8:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 8, C-ast;, / 84 Sukkulanjoki 84 Klo 9:4; Näytt.ottaja Kinnunen I./Tarnanen H.; Ilm.lt. 4 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;, / 25 Sukkulanjoki 25 Klo 13:; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;, / 25 Sukkulanjoki 25 Klo 12:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 3 /8;, / 25 Sukkulanjoki 25 Klo 8:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 8, C-ast; Pilv. 4 /8;, / 221 Paljakannurmenoja 221 Klo ; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Virt 5 l/s;, / 221 Paljakannurmenoja 221 Klo 14:35; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 5 /8; Virt ~,3 l/s;, / 221 Paljakannurmenoja 221 Näytt.ottaja Kinnunen I./Tarnanen H.; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 8 /8;, / 172 Haapaoja, maantiesilta 172 Klo 1:25-1:35; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 4 /8;,1 4,6 4,2, / 172 Haapaoja, maantiesilta 172 Klo 14:; Näytt.ottaja Hannu Tarnanen; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 7 /8;,1 4, 3,5,32

46 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 2, sivu 9/16 Viinijärven pohjoisosan yhteistarkkailu (2183) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Sameus K-aine COD-Mn TOC, liuk Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P Kloridi Sulfaatti Rauta oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt FNU mg/l mg/l O2 mg/l mg/l mg/l / 172 Haapaoja, maantiesilta 172 Jää cm; Lumi cm; Klo 1:3; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.;,1 4,1 6,6 7,9 6,6 3, / 154 Haapaoja, maantiesilta 154 Klo 1:25; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 4 /8;,1 13,2 7,9 16 1,9 4, / 154 Haapaoja, maantiesilta 154 Klo 14:1; Näytt.ottaja Hannu Tarnanen; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 7 /8;,1 12, 7,4 16 2,7 3, / 154 Haapaoja, maantiesilta 154 Jää cm; Lumi cm; Klo 1:15; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.;,1 4,1 7,7 13 3,9 4, / 222 Viinijärvi 222 Kok.syv. 1, m; Näk.syv.,7 m; Jää 4 cm; Lumi 3 cm; Klo 8:3; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,5,2 1,3 71 6, , / 222 Viinijärvi 222 Kok.syv. 1,4 m; Näk.syv.,7 m; Klo 9:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.;,5 14,2 8,1 79 6,9 8, / 222 Viinijärvi 222 Kok.syv. 1, m; Klo 8:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 9 ast.;,5 19,2 7,9 86 7, , / 118 Viinijärvi 118 Kok.syv. 2,2 m; Jää 35 cm; Lumi 3 cm; Klo 8:45; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1,,6 15,1 1 6,9 6,9 44, / 118 Viinijärvi 118 Kok.syv. 2,4 m; Näk.syv.,7 m; Klo 9:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.; 1, 13,8 9,3 9 7,1 6, / 118 Viinijärvi 118 Kok.syv. 2,2 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 9:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 9 ast.; 1, 2,2 8,6 95 7,3 6,8 43 3, 4 < <5 <5

47 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 2, sivu 1/16 Viinijärven pohjoisosan yhteistarkkailu (2183) Pvm. Hav.paikka Sinkki Antimoni Molybdeeni Kromi Kupari Koboltti Nikkeli Ni liuk Kadmium Cd liuk Arseeni Lyijy Hg E. colic Klorof.-a MPN/1 ml / 172 Haapaoja, maantiesilta 172 Jää cm; Lumi cm; Klo 1:3; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.;,1 4,5 4,4, / 154 Haapaoja, maantiesilta 154 Klo 1:25; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 4 /8;, , / 154 Haapaoja, maantiesilta 154 Klo 14:1; Näytt.ottaja Hannu Tarnanen; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 7 /8;, , / 154 Haapaoja, maantiesilta 154 Jää cm; Lumi cm; Klo 1:15; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.;, , / 222 Viinijärvi 222 Kok.syv. 1, m; Näk.syv.,7 m; Jää 4 cm; Lumi 3 cm; Klo 8:3; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.;,5 19,17,55 1,6 3,9 1, ,64, / 222 Viinijärvi 222 Kok.syv. 1,4 m; Näk.syv.,7 m; Klo 9:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.;,5 6,,13,63 1,6 3,2 1,3 1 9,3,3,43 E / 222 Viinijärvi 222 Kok.syv. 1, m; Klo 8:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 9 ast.;,5 1,9,12,5,54 2,1,34 4,9 4,6,14, / 118 Viinijärvi 118 Kok.syv. 2,2 m; Jää 35 cm; Lumi 3 cm; Klo 8:45; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1, 3,7 <,1 <,5,48 2,8,22 3,3 3,1,32, / 118 Viinijärvi 118 Kok.syv. 2,4 m; Näk.syv.,7 m; Klo 9:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.; 1, 3,6 <,1 <,5,99 2,7,41 4,3 3,6,17, / 118 Viinijärvi 118 Kok.syv. 2,2 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 9:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 9 ast.; 1, 1,4 <,1 <,5,33 2,3,1 2,8 2,6 <,1,24-1

48 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 2, sivu 11/16 Viinijärven pohjoisosan yhteistarkkailu (2183) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Sameus K-aine COD-Mn TOC, liuk Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P Kloridi Sulfaatti Rauta oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt FNU mg/l mg/l O2 mg/l mg/l mg/l / 168 Viinijärvi 168 Kok.syv. 2,1 m; Näk.syv. 1,3 m; Jää 4 cm; Lumi 3 cm; Klo 9:25; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1,,1 13, 89 6,5 4,6 2 3, / 168 Viinijärvi 168 Kok.syv. 2,3 m; Näk.syv.,7 m; Klo 1:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.; 1, 13,8 9,3 9 6,9 5, / 168 Viinijärvi 168 Kok.syv. 2, m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 1:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1, 2,2 8,4 92 7,3 6,6 56 2,9 9, <5 < / 177 Viinijärvi 177 Kok.syv. 2,1 m; Näk.syv. 1,2 m; Jää 4 cm; Lumi 3 cm; Klo 9:45; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1,,4 12,9 89 6,2 4,4 21 3, , / 177 Viinijärvi 177 Kok.syv. 2,1 m; Näk.syv.,9 m; Klo 1:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.; 1, 13,5 9,8 94 7,1 6,2 79 6, / 177 Viinijärvi 177 Kok.syv. 2,1 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 9:55; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1, 2,8 8,5 94 7,3 6,9 44 5,6 38 < <5 < / 7 Viinijärvi 7 Kuusisaari Kok.syv. 9, m; Näk.syv. 1,9 m; Jää 4 cm; Lumi 3 cm; Klo 9:; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1,9 13, 91 6,8 6,5 97 1, ,3 12, 85 8, 2,3 4,7 34 6, , / 7 Viinijärvi 7 Kuusisaari Kok.syv. 9, m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 9:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.; 1 13,8 8,9 86 7,1 6,3 79 4, ,8 9,4 91 8, 13,7 9,5 91 7, 6,2 78 5,

49 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 2, sivu 12/16 Viinijärven pohjoisosan yhteistarkkailu (2183) Pvm. Hav.paikka Sinkki Antimoni Molybdeeni Kromi Kupari Koboltti Nikkeli Ni liuk Kadmium Cd liuk Arseeni Lyijy Hg E. colic Klorof.-a MPN/1 ml / 168 Viinijärvi 168 Kok.syv. 2,1 m; Näk.syv. 1,3 m; Jää 4 cm; Lumi 3 cm; Klo 9:25; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1, / 168 Viinijärvi 168 Kok.syv. 2,3 m; Näk.syv.,7 m; Klo 1:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.; 1, / 168 Viinijärvi 168 Kok.syv. 2, m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 1:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1, -1 5, / 177 Viinijärvi 177 Kok.syv. 2,1 m; Näk.syv. 1,2 m; Jää 4 cm; Lumi 3 cm; Klo 9:45; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1, 3, 3,1, / 177 Viinijärvi 177 Kok.syv. 2,1 m; Näk.syv.,9 m; Klo 1:2; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.; 1, 4, 3,6, / 177 Viinijärvi 177 Kok.syv. 2,1 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 9:55; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1, 3, 2,7, / 7 Viinijärvi 7 Kuusisaari Kok.syv. 9, m; Näk.syv. 1,9 m; Jää 4 cm; Lumi 3 cm; Klo 9:; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 1 2,5 <,1 <,5,42 2,3,16 3,1 3,1,11,2 4 8, 7,3,16 <,5,7 3,1 1, ,66, / 7 Viinijärvi 7 Kuusisaari Kok.syv. 9, m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 9:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.; 1 1,9 <,1 <,5,56 2,4,17 3,9 3,7,1,2 4 8, 2,2 <,1 <,5,58 2,4,18 3,8 3,6,1,24-2 8,1

50 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 2, sivu 13/16 Viinijärven pohjoisosan yhteistarkkailu (2183) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Sameus K-aine COD-Mn TOC, liuk Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P Kloridi Sulfaatti Rauta oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt FNU mg/l mg/l O2 mg/l mg/l mg/l / 7 Viinijärvi 7 Kuusisaari Kok.syv. 9,1 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 9:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 9 ast.; 1 19,9 8,9 98 7,4 6,8 43 1, < ,9 8,8 97 8, 17,3 5,5 58 7, 7, 51 3, < <5 <5

51 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 2, sivu 14/16 Viinijärven pohjoisosan yhteistarkkailu (2183) Pvm. Hav.paikka Sinkki Antimoni Molybdeeni Kromi Kupari Koboltti Nikkeli Ni liuk Kadmium Cd liuk Arseeni Lyijy Hg E. colic Klorof.-a MPN/1 ml / 7 Viinijärvi 7 Kuusisaari Kok.syv. 9,1 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 9:15; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 9 ast.; 1 1, <,1 <,5,26 2,2 <,1 3, 2,8 <,1,21 4 8, 1,1 <,1 <,5,29 2,2,15 3,5 3,4,12,26-2 5,1

52 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 2, sivu 15/16 MERKINTÖJEN SELITYKSIÄ HAVAINTOPAIKAT 2183 / 118 = Viinijärvi 118 ( ) 2183 / 154 = Haapaoja, maantiesilta 154 ( ) 2183 / 168 = Viinijärvi 168 ( ) 2183 / 172 = Haapaoja, maantiesilta 172 ( ) 2183 / 177 = Viinijärvi 177 ( ) 2183 / 184A = Sukkulanjoki 184 A ( ) 2183 / 25 = Sukkulanjoki 25 ( ) 2183 / 221 = Paljakannurmenoja 221 ( ) 2183 / 222 = Viinijärvi 222 ( ) 2183 / 449 = Karnukkapuro, kaivospiirin yp. ( ) 2183 / 453 = Karnukkapuro, Lempimäki (kaivospiirin ap.) ( ) 2183 / 6 = Viinijoki 6 ( ) 2183 / 7 = Viinijärvi 7 Kuusisaari ( ) 2183 / 71 = Kirkkojoki 71 ( ) 2183 / 72 = Polvijärvi 72 syvänne ( ) 2183 / 73 = Polvijärvi 73 ( ) 2183 / 77 = Viinijoki 77 Jokela ( ) 2183 / 78 = Viinijoki 78 tilussilta ( ) 2183 / 84 = Sukkulanjoki 84 ( ) 2183 / 93 = Jyrkänpuronkanava 93, yläpuoli ( ) MÄÄRITYKSET Kok.syv. = Kokonaissyvyys (m) Näk.syv. = Näkösyvyys (m) Ilm.lt. = Ilman lämpötila (ast-c) Pilv. = Pilvisyys (-8) Tuulnop. = Tuulen nopeus (m/s) Tuulsuunt. = Tuulen suunta (ast.) Jää = Jään paksuus (cm) Lumi = Lumen paksuus (cm) Virt = Lämpöti = Lämpötila Lämpöti = Lämpötila Happi = SFS-EN (1993) Happi% = Kyllästys%, laskennallinen suure ph = SFS 321 (1979), muunneltu Sähkönj. = SFS-EN (1994), korj. 25 C, mittaus huoneen lämpöt. Väriluku = SFS-EN ISO 7887, osa 6 (212) Sameus = SFS-EN ISO 727 (2) K-aine = SFS-EN 872 (25), suodatin Whatman GF/C COD-Mn = SFS 336 (1981) TOC, liuk = Perustuu SFS-EN 1484 (1997) Kok. N = Sis. FIA-menetelmä LA6, perustuu SFS-EN ISO (1998) NH4-N = Sisäinen FIA-menetelmä LA63, perustuu SFS 332 (1976) NO3N+NO2N = SFS-EN ISO (1997), FIA-analysaattori Kok. P = Sis. FIA-menetelmä LA65, perustuu SFS-EN ISO (25) PO4-P = Sis. FIA-men. LA64, perustuu SFS-EN ISO (25),suod. Kloridi = SFS-EN ISO (29), ionikromatografia Sulfaatti = SFS-EN ISO (29), ionikromatografia

53 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 2, sivu 16/16 MERKINTÖJEN SELITYKSIÄ Rauta = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25) Sinkki = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25) Antimoni = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25) Molybdeeni = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25) Kromi = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25) Kupari = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25) Koboltti = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25) Nikkeli = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25) Ni liuk = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25), suod. Kadmium = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25) Cd liuk = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25), suod. Arseeni = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25) Lyijy = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25) Hg = SFS-EN ISO (28) E. colic = SFS-EN ISO 938-2:214 Klorof.-a = SFS 5772 (1993) MUITA MERKINTÖJÄ P = määritys kesken, E = tulos hylätty, < = pienempi kuin,> = suurempi kuin, ~ = noin.

54 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 2, sivu 1/3 Boliden Kylylahti Oy, Kylylahden kaivos (514) Pvm. Hav.paikka Lämpöti ph Sähkönj. K-aine Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P Sulfaatti Rauta Sinkki Kupari Kromi Koboltti Molybdeeni Antimoni Nikkeli Ni liuk oc ms/m mg/l mg/l / 444 Polvijärvi 444 Kok.syv. 3,2 m; Näk.syv.,8 m; Klo 14:3; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 2, 1,2 6,7 22 2, ,1 1,3 5,1 2,8, / 444 Polvijärvi 444 Kok.syv. 2,3 m; Klo 13:4; Näytt.ottaja Tarnanen Hannu; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; 2, 12,8 6,7 12 5, ,9 3,6 1, 2,4 1,2, / 444 Polvijärvi 444 Kok.syv. 3,2 m; Näk.syv.,9 m; Klo 12:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 2, 18,3 7, 27 6, ,3 1,2 3,3 3,2, / 444 Polvijärvi 444 Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; 2, 4,5 6, 3 3, ,4 2,1 1,3 4,5 3,8,9 2 2

55 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 2, sivu 2/3 Boliden Kylylahti Oy, Kylylahden kaivos (514) Pvm. Hav.paikka Kadmium Cd liuk Lyijy Arseeni Hg / 444 Polvijärvi 444 Kok.syv. 3,2 m; Näk.syv.,8 m; Klo 14:3; Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 2,,71,74,24,51 <, / 444 Polvijärvi 444 Kok.syv. 2,3 m; Klo 13:4; Näytt.ottaja Tarnanen Hannu; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 27 ast.; 2,,42,3,25,54 E / 444 Polvijärvi 444 Kok.syv. 3,2 m; Näk.syv.,9 m; Klo 12:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18 ast.; 2,,22,2,5,79 <, / 444 Polvijärvi 444 Näytt.ottaja Kinnunen Ilkka; 2,,32,24,39,8,5

56 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 2, sivu 3/3 MERKINTÖJEN SELITYKSIÄ HAVAINTOPAIKAT 514 / 444 = Polvijärvi 444 ( ) MÄÄRITYKSET Kok.syv. = Kokonaissyvyys (m) Näk.syv. = Näkösyvyys (m) Ilm.lt. = Ilman lämpötila (ast-c) Pilv. = Pilvisyys (-8) Tuulnop. = Tuulen nopeus (m/s) Tuulsuunt. = Tuulen suunta (ast.) Lämpöti = Lämpötila ph = SFS 321 (1979), muunneltu Sähkönj. = SFS-EN (1994), korj. 25 C, mittaus huoneen lämpöt. K-aine = SFS-EN 872 (25), suodatin Whatman GF/C Kok. N = Sis. FIA-menetelmä LA6, perustuu SFS-EN ISO (1998) NH4-N = Sisäinen FIA-menetelmä LA63, perustuu SFS 332 (1976) NO3N+NO2N = SFS-EN ISO (1997), FIA-analysaattori Kok. P = Sis. FIA-menetelmä LA65, perustuu SFS-EN ISO (25) Sulfaatti = SFS-EN ISO (29), ionikromatografia Rauta = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25) Sinkki = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25) Kupari = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25) Kromi = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25) Koboltti = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25) Molybdeeni = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25) Antimoni = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25) Nikkeli = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25) Ni liuk = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25), suod. Kadmium = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25) Cd liuk = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25), suod. Lyijy = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25) Arseeni = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25) Hg = SFS-EN ISO (28) MUITA MERKINTÖJÄ P = määritys kesken, E = tulos hylätty, < = pienempi kuin,> = suurempi kuin, ~ = noin.

57 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 2, sivu 1/2 Mondo Minerals, Karnukan alueen tarkkailu (5125) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. K-aine Kok. N NO3-N NO2-N Kok. P Sulfaatti Rauta Nikkeli Ni liuk Arseeni oc mg/l Kyll % ms/m mg/l mg/l / TarPi3 Karnukkapuro TarPi3 Klo 13:; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Virt ~3 l/s;,2 9,9 9,6 85 6,8 5,8 3, ,5 6 3,1 3,, / TarPi Le Karnukkapuro TarPi Lempimäki Klo 13:4; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Virt ~15 l/s;,2 1,3 8,5 76 6,3 5, , ,4 1, / TarPi3 Karnukkapuro TarPi3 Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Virt ~8 l/s;,1 8,2 1,2 86 6,8 5,7 < ,2 66 2,8 2,9, / TarPi Le Karnukkapuro TarPi Lempimäki Klo 9:55; Näytt.ottaja Ilkka Kinnunen; Ilm.lt. 1 C-ast; Virt ~35 l/s;,1 7,7 9,8 82 6,6 5,7 2, , 12 5,6 5,4,41

58 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 2, sivu 2/2 MERKINTÖJEN SELITYKSIÄ HAVAINTOPAIKAT 5125 / TarPi Le = Karnukkapuro TarPi Lempimäki ( ) 5125 / TarPi3 = Karnukkapuro TarPi3 ( ) MÄÄRITYKSET Ilm.lt. = Ilman lämpötila (ast-c) Virt = Lämpöti = Lämpötila Happi = SFS-EN (1993) Happi% = Kyllästys%, laskennallinen suure ph = SFS 321 (1979), muunneltu Sähkönj. = SFS-EN (1994), korj. 25 C, mittaus huoneen lämpöt. K-aine = SFS-EN 872 (25), suodatin Whatman GF/C Kok. N = Sis. FIA-menetelmä LA6, perustuu SFS-EN ISO (1998) NO3-N = SFS-EN ISO (1997), FIA-analysaattori NO2-N = SFS-EN ISO (1997), FIA-analysaattori Kok. P = Sis. FIA-menetelmä LA65, perustuu SFS-EN ISO (25) Sulfaatti = SFS-EN ISO (29), ionikromatografia Rauta = ICP-MS, SFS-EN ISO ja -2, SFS-EN ISO , mikr Nikkeli = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25) Ni liuk = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25), suod. Arseeni = ICP-MS, SFS-EN ISO (26) ja (25) MUITA MERKINTÖJÄ P = määritys kesken, E = tulos hylätty, < = pienempi kuin,> = suurempi kuin, ~ = noin.

59 Data Input & Results Calculate Clear Data Liite 3. INPUT (MONITORING) DATA Optional Optional Optional Optional Optional Optional Required Required Required Optional Measured Measured Measured Zinc ABC Copper Conc Nickel Conc Zinc Conc DOC Ca Conc ID Sample Name Sample Number Date ph (dissolved) (dissolved) (dissolved) [mg/l] [mg/l] (dissolved) [µg/l] [µg/l] [µg/l] [µg/l] Local EQS (dissolved) [µg/l] RESULTS (Copper) BioF Bioavailable Copper Conc [µg/l] RCR Notes Local EQS (dissolved) [µg/l] BioF RESULTS (Nickel) Bioavailable Nickel Conc (µg/l) RCR Notes Local EQS (dissolved) [µg/l] BioF RESULTS (Zinc) Bioavailable Zinc Conc (µg/l) RCR Notes 1 Jyrkänpuro , ,68,2 Y 28,93,14 1,38,35 Y 197,7,6, Y Back 2 Jyrkänpuro , ,68,2 Y 29,48,14 1,9,47 Y 218,86,5, Y 3 Jyrkänpuro , ,68,2 Y 29,48,14 2,31,58 Y 27,66,5, Y 4 Viinijoki , ,89,3 Y 23,42,17 1,88,47 Y 116,21,9, Y Samples Processed 5 Viinijoki , ,89,3 Y 23,76,17 1,53,38 Y 131,4,8, Y 6 6 Viinijoki ,8 6, ,89,3 Y 23,57,17 1,49,37 Y 123,21,9, Y

Lähetämme oheisena Pohjois-Viinijärven yhteistarkkailun vuosiyhteenvedon

Lähetämme oheisena Pohjois-Viinijärven yhteistarkkailun vuosiyhteenvedon 1 / 1 Mondo Minerals B.V. Branch Finland 2183 Boliden Kylylahti Oy Vapo Oy 19.6.218 Tiedoksi: Outokummun kaupunki/rakennus- ja ympäristö toimisto Pohjois-Karjalan ELY-keskus Lähetämme oheisena Pohjois-Viinijärven

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen vesitarkkailujen

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen vesitarkkailujen 1 / 1 Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 23.9.216 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen vesitarkkailujen vuosiyhteenvedon

Lisätiedot

Sysmäjärvi - Heposelän alueen yhteistarkkailu elokuu 2019

Sysmäjärvi - Heposelän alueen yhteistarkkailu elokuu 2019 1 / 3 Vulcan Hautalampi LAUSUNTO 3156 Mondo Minerals B.V. Branch Finland Outokummun kaupunki Liperin kunta Viinijärven kalalaitos 1.10.2019 Tiedoksi: GTK Pohjois-Karjalan ELY-keskus Sysmäjärvi - Heposelän

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 1 / 3 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 16.10.2015 Tiedoksi: Ilomatsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 2015 Toiminnanharjoittajan

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Sysmäjärvi - Heposelän alueen yhteistarkkailun vuosiyhteenvedon 2017

Lähetämme oheisena Sysmäjärvi - Heposelän alueen yhteistarkkailun vuosiyhteenvedon 2017 1 / 1 Vulcan Hautalampi 3156 Mondo Minerals B.V. Branch Finland Outokummun kaupunki Viinijärven kalalaitos 28.6.218 Tiedoksi: Pohjois-Karjalan ELY-keskus Lähetämme oheisena Sysmäjärvi - Heposelän alueen

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia syys marraskuu

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia syys marraskuu 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 11.12.2015 Tiedoksi: Ilomatsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia syys marraskuu 2015 Toiminnanharjoittajan

Lisätiedot

SYSMÄJÄRVI HEPOSELÄN ALUEEN YHTEISTARKKAILU 2015

SYSMÄJÄRVI HEPOSELÄN ALUEEN YHTEISTARKKAILU 2015 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY 3156 VULCAN HAUTALAMPI OY MONDO MINERALS B.V. BRANCH FINLAND OUTOKUMMUN KAUPUNKI VIINIJÄRVEN KALALAITOS SYSMÄJÄRVI HEPOSELÄN ALUEEN YHTEISTARKKAILU 215 KUOPIO 18.11.216

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen vesitarkkailujen

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen vesitarkkailujen 1 / 1 Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 13.6.216 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen vesitarkkailujen vuosiyhteenvedon

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 25.3.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen vesitarkkailujen

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen vesitarkkailujen 1 / 1 Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 2.1.215 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen vesitarkkailujen vuosiyhteenvedon

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 23.6.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 13.9.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia joulukuu helmikuu 2016

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia joulukuu helmikuu 2016 1 / 3 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 17.3.2016 Tiedoksi: Ilomatsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia joulukuu 2015 - helmikuu

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia joulukuulta 2014 sekä tammi- ja helmikuulta 2015

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia joulukuulta 2014 sekä tammi- ja helmikuulta 2015 1 / 3 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 25.3.2015 Tiedoksi: Ilomatsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia joulukuulta 2014 sekä tammi-

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen vesitarkkailujen

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen vesitarkkailujen 1 / 1 Endomines Oy E 517 Pampalontie 11 8967 HATTU 8.1.15 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen vesitarkkailujen vuosiyhteenvedon

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 11.3.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia 1 / 3 Endomines Oy (email) LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 19.3.2014 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen vesitarkkailujen

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen vesitarkkailujen 1 / 1 Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 6.1.214 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen vesitarkkailujen vuosiyhteenvedon

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu elokuu 2014

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu elokuu 2014 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 15.9.2014 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu elokuu 2014 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Varkauden kaupunki LÄHETE A 4 Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu 42-44 29.3.23 2 VARKAUS Tiedoksi: Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Varkauden

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Keretin kaivosalueen jälkitarkkailun vuosiyhteenvedon

Lähetämme oheisena Keretin kaivosalueen jälkitarkkailun vuosiyhteenvedon 1 / 1 Vulcan Hautalampi Oy E 5042 Vanha-Juvantie 54a 51820 HATSOLA 14.3.2018 Tiedoksi: Outokummun kaupunki Liperin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Lähetämme oheisena Keretin kaivosalueen jälkitarkkailun

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 28.4.2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme ohessa Tervon

Lisätiedot

Yara Suomi Oy, latvavesien vesistötarkkailu alkukesältä 2019

Yara Suomi Oy, latvavesien vesistötarkkailu alkukesältä 2019 1 / 6 Yara Suomi Oy LAUSUNTO PL 20 29.7.19 71801 SIILINJÄRVI A 5176 Leena Huttunen Päivi Savolainen Jouni Torssonen Raija Koivisto Tiedoksi: Siilijärven kunta, ympäristönsuojelu Pohjois-Savon ELY-keskus

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu elokuu - syyskuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu elokuu - syyskuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 14.10.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu elokuu - syyskuu 2015 Kaivoksesta

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu joulukuu helmikuu 2016

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu joulukuu helmikuu 2016 1 / 3 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 17.3.2016 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu joulukuu 2015 - helmikuu 2016

Lisätiedot

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 9.9.213 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 16.9.2013 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

Juurusveden ym. yhteistarkkailu kesältä 2017

Juurusveden ym. yhteistarkkailu kesältä 2017 1 / 9 LAUSUNTO A 3876 27.9.2017 Yara Suomi Oy PL 20 Tiedoksi: 71801 SIILINJÄRVI Pohjois-Savon ELY-keskus Siilinjärven kunta / Ympäristötoimisto Siilinjärven kunta Kolmisopen kyläyhdistys Tekninen osasto

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia syys-, loka- ja marraskuulta 2014

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia syys-, loka- ja marraskuulta 2014 1 / 3 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 12.12.2014 Tiedoksi: Ilomatsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia syys-, loka- ja marraskuulta

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.

Lisätiedot

Haukiveden yhteistarkkailu talvi 2018

Haukiveden yhteistarkkailu talvi 2018 1 / 4 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 20.4.2018 Keski-Savon Vesi Oy Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ELY-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen ympäristönsuojelultk.

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu loka marraskuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu loka marraskuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 2.12.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu loka marraskuu 2015 Kaivoksesta

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu 1(3) 12.10.2016 :n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu 2016 Rämepuron kaivoksen louhinta on lopetettu 9.2.2016. Samoin louhoksen tyhjennyspumppaus on lopetettu eikä selkeytysaltaalle pumpata enää

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Nurmijoen reitin vesistötarkkailun vuosiyhteenvedon

Lähetämme oheisena Nurmijoen reitin vesistötarkkailun vuosiyhteenvedon Savon Voima Oy A 1077.15 Juha Räsänen PL 1024 70781 KUOPIO 6.5.2016 Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Lähetämme oheisena Nurmijoen reitin vesistötarkkailun vuosiyhteenvedon 2015. SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS

Lisätiedot

Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti

Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti Tahkon matkailukeskuksen keskustan liikennejärjestelyjen ja ympäristön kehittäminen Anniina Le Tortorec Tuomas Pelkonen 10. huhtikuuta 2019 / 1 Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti Tahkolahti on osa

Lisätiedot

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016 .3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Keretin kaivosalueen jälkitarkkailun vuosiyhteenvedon

Lähetämme oheisena Keretin kaivosalueen jälkitarkkailun vuosiyhteenvedon 1 / 1 Vulcan Hautalampi Oy E 5042 Vanha-Juvantie 54a 51820 HATSOLA 8.5.2019 Tiedoksi: Outokummun kaupunki Liperin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Lähetämme oheisena Keretin kaivosalueen jälkitarkkailun

Lisätiedot

Haukiveden yhteistarkkailu talvi 2016

Haukiveden yhteistarkkailu talvi 2016 1 / 4 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 10.4.2016 Keski-Savon Vesi Oy Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen ympäristönsuojelultk

Lisätiedot

PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012

PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012 LUVY/119 6.9.213 Puujärven VSY Olli Kilpinen Hulluksentie 1 e 25 243 Masala PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 212 Näytteet Puujärven kahdelta syvännehavaintopaikalta

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu marraskuu 2014

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu marraskuu 2014 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 10.12.2014 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu marraskuu 2014 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus

Lisätiedot

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2014

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2014 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G 3794.52 Vapo Oy VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2014 Lauri Heitto 29.9.2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...5 2.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016

Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016 Tutkimusraportti 121 / 2017 Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Nenäinniemen puhdistamo Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016 Nab Labs Oy Arja Palomäki Sisällys 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA...

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu syysmarraskuu

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu syysmarraskuu 1(3) Endomines Oy 14.12.2016 Pampalontie 11 82967 HATTU Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu syysmarraskuu 2016 Rämepuron kaivoksen louhinta on lopetettu 9.2.2016. Samoin louhoksen tyhjennyspumppaus

Lisätiedot

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa

Lisätiedot

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014 VUOSIYHTEENVETO..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu

Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu Iso Haiskari, Kiiskilammi, Kolmiperslammi, Piilolammi, Jauholammi, Urolammi ja Usminjärvi olivat vedenlaatuseurannassa elokuussa 2019. Edelliset kesäajan seurantanäytteet

Lisätiedot

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa Ali-Paastonjärven itäpuolella sijaitsevalta Kaitalammilta otettiin Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Varkauden kaupunki LÄHETE A 47 Vesi- ja viemärilaitos (email) 23.8.22 Tiedoksi: Pohjois-Savon ympäristökeskus (email) Varkauden kaupunki, sosiaali-

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu Toukokesäkuu

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu Toukokesäkuu 1(3) Endomines Oy 14.7.2016 Pampalontie 11 82967 HATTU Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu Toukokesäkuu 2016 Rämepuron kaivoksen louhinta on lopetettu 9.2.2016. Samoin louhoksen tyhjennyspumppaus

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan Vuotinaisissa sijaitsevalta Paskolammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016

Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016 26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Lapoosta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Työ perustuu

Lisätiedot

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaakkoisosassa sijaitsevalta Kärjenlamilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2016

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2016 VUOSIYHTEENVETO 8.4.27 SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 26 YLEISTÄ Sysmän kunnan viemäröinnin toiminta-alueen puhdistetut jätevedet johdetaan avo-ojaa pitkin Majutveden pohjoisosan

Lisätiedot

Kan gaslam m in jäteved en puh d istam on vesistötarkkailun vuosiyh teen veto

Kan gaslam m in jäteved en puh d istam on vesistötarkkailun vuosiyh teen veto 1 / 1 LÄHETE 3.3.2016 Varkauden kaupunki Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu 42-44 78210 VARKAUS Tiedoksi: A1407 Pohjois-Savon ELY-keskus Varkauden kaupunki, sosiaali- ja terv. ltk ympäristönsuojelu Kan

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Nilsiän kaupunki A 948 Tekninen toimisto PL 32 7331 NILSIÄ (email) 21.4.211 Tiedoksi: Nilsiän kaupungin ympäristönsuojelulautakunta (email)

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Otalammella sijaitsevasta Tuohilammesta otettiin 20.7.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan pienen Valkialammen vesinäytteet otettiin 2.8.2016 kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 tutkimukset ja vertailu vuosiin 2009, 2011 ja 2012

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 tutkimukset ja vertailu vuosiin 2009, 2011 ja 2012 LUVY/121 5.9.213 Tuomo Klemola Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tehtaankatu 4 A9 14 Helsinki ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 tutkimukset ja vertailu vuosiin 29, 211 ja 212 Sammatin Iso Ruokjärvestä

Lisätiedot

Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016

Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016 5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan itäosassa sijaitsevalta Säynäislammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014 LUVY/17 28.8.214 Urpo Nurmisto Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy Pappilankuja 4 912 Karjalohja KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 214 Karjalohjan läntisten järvien, Haapjärven,

Lisätiedot

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2016

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2016 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G 3794.52 Vapo Oy VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2016 Lauri Heitto Miika Sarpakunnas 31.10.2017 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus

Lisätiedot

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 29.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Ojakkalassa sijaitsevasta Kaitlammesta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2018 Väliraportti nro 15-18-5852 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 31.7.2018 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden

Lisätiedot

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016

Lisätiedot

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2017 Väliraportti nro 15-17-5417 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 25.7.2017 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015 Katsaus Julkaistavissa 9.6.2015 Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015 Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä on johtanut vuoden 2015 alusta toukokuun loppuun mennessä yhteensä n. 3,7 miljoonaa

Lisätiedot

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU 19.7.216 Ympäristönsuojelu, Vihti VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU 7.7.216 Vihdin puolelta Vanjokeen laskevasta kahdesta sivu-uomasta Maijanojasta ja Orhinojasta otettiin

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 ja 2.8.2016.

Lisätiedot

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 29.8.2016 Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tarja Peromaa ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 2009-2015 Sammatin Iso Ruokjärvestä otettiin uusimmat vesinäytteet 15.8.2016

Lisätiedot

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HUHTIKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HUHTIKUUSSA Väliraportti nro AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HUHTIKUUSSA 2019 Väliraportti nro 15-19-3246 Lähetämme oheisena Aurajoesta ja Vähäjoesta 9.4.2019 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella

Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella Sonkajärvi 22.3.2012 Pohjois-Savon ELY-keskus 26.3.2012 1 Talvivaaran velvoitetarkkailupaikat ja tarkkailuohjelma (tilanne 1/2012) Aineisto:Talvivaara

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Janne Raunio SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 AINEISTO JA METELMÄT 1 4 TULOKSET 4

Lisätiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA 2016 Väliraportti nro 21-16-1591 Oheisena lähetetään Paimionjoesta, Tarvasjoesta ja Paimion Vähäjoesta 22.2.2016 otettujen vesinäytteiden

Lisätiedot

Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 30.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Vuotnaisissa sijaitsevan Ruokjärven vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

Jouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Jouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 29.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Jouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan keskivaiheilla sijaitsevan Jouhtenanjärven vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

KERTARAPORTTI Oravin vesiosuuskunta C 4484 Tapio Rautiainen Tappuvirrantie Oravi

KERTARAPORTTI Oravin vesiosuuskunta C 4484 Tapio Rautiainen Tappuvirrantie Oravi ORAVIN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 2.7.2017 (4484). Oravin vesiosuuskunta C 4484 Tapio Rautiainen Tappuvirrantie 776 58130 Oravi ORAVIN VESIOSUUSKUNNAN PANOSPUHDISTAMON KUORMITUSTARKKAILU 2.7.2017 OLOSUHTEET

Lisätiedot

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja 8.3.2017 Åke Lillman Kirkniemen kartano 08800 Lohja KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA 2017 Vesinäytteet kahdelta havaintopaikalta otettiin 28.2.2017. Työ tehtiin Kirkniemen kartanon toimeksiannosta.

Lisätiedot