Henkilöstökertomus Huittisten kaupunki

Transkriptio

1 Henkilöstökertomus 2018 Huittisten kaupunki

2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO TAUSTAA JA TAVOITTEITA HENKILÖSTÖKERTOMUKSELLE HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Huittisten kaupungin henkilöstön määrä palvelukeskuksittain, tilanne Virat ja toimet Vakinaiset ja määräaikaiset työntekijät Henkilöstön jakautuminen sopimusaloittain Osa-aikatyö Työllistäminen ja kesätyö HENKILÖSTÖN LAADULLISET OMINAISUUDET Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön sukupuolirakenne ja yleisimmät ammattinimikkeet Henkilöstön poissaolot Henkilöstön eläköityminen HENKILÖSTÖMENOT YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA KOULUTUS TYÖTERVEYSHUOLTO HENKILÖSTÖN YHTEISTOIMINTA HENKILÖKUNNAN TYÖHYVINVOINTITOIMINTAA JA TAPAHTUMIA ~ 1 ~

3 1. JOHDANTO TAUSTAA JA TAVOITTEITA HENKILÖSTÖKERTO- MUKSELLE Kuntatyönantajan on tunnettava henkilöstönsä rakenne, työpanos, osaaminen, työhyvinvointi ja kehittämistarpeet voidakseen pienenevillä resursseilla turvata myös tulevaisuudessa laadukkaat kunnalliset palvelut. Ollakseen kilpailukykyinen työnantaja nykyiselle ja uudelle rekrytoitavalle henkilöstölle kuntien tulee arvioida nykyiset henkilöstövoimavaransa sekä ennakoida tulevat tarpeet. Henkilöstövoimavarojen arviointi on osa hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Henkilöstöraportoinnin ja -arvioinnin olennaisimpana tehtävänä on kunnan strategisen johtamisen ja ohjauksen tukeminen sekä parantaminen. Talous- ja henkilöstöpalvelut kokoavat vuosittain tässä henkilöstökertomuksessa esitettyjä henkilöstömääriä ja -rakennetta koskevia tietoja. Tiedot on koottu Populus -henkilöstö- sekä Raindance -taloushallinnon ohjelmistoista. Lisäksi on hyödynnetty Kevan kuntakohtaisia tilastoja sekä KT kuntatyönantajien ja Tilastokeskuksen julkaisuja. Vuoden 2018 henkilöstökertomuksen rakenne noudattaa pääosin KT:n suositusta henkilöstöraportoinnista. Henkilöstöraportti kattaa kuntaan työ- tai virkasuhteessa (palvelussuhteessa) olevan henkilöstön. Toisin sanoen mm. perhe- ja omaishoitajat ja kuntouttavan työtoiminnan piirissä olevat jäävät raportoinnin ulkopuolelle. Suomessa oli 2018 vuonna 311 kuntaa ja 118 kuntayhtymää. Näiden palveluksessa oli vuonna 2018 noin palkansaajaa eli viidennes työllisestä työvoimasta. Henkilöstömäärä kasvoi 0,4% edelliseen vuoteen verrattuna. Kunta-alan henkilöstömäärän kuusi vuotta jatkunut vähentyminen päättyi. Korkeimmillaan kunta-alan henkilöstömäärä oli vuonna 2011, jolloin kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa oli henkilöä. Vuodesta 2011 henkilöstömäärä on vähentynyt 4,7 prosentilla. Kuntasektorin koko henkilöstöstä noin 80 % on naisia. Kuukausipalkkaisista naisia on 81 % ja tuntipalkkaisista 15 % (2017). Vuonna 2019 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 20,7 miljardia euroa, josta palkkakustannusten osuus on noin 16,56 miljardia euroa ja työnantajan maksamien eläke- ja muiden sosiaalivakuutusmaksujen osuus noin 4,14 miljardia euroa. ~ 2 ~

4 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 2.1 Huittisten kaupungin henkilöstön määrä palvelukeskuksittain, tilanne Työyksikkönimi HALLINTOPALVELUKESKUS Vakinaiset viran/toimen hoitajat Määräaikaiset viran/toimen hoitajat Työllistämistuki Oppisopimus Yhteensä KAUPUNGINHALLITUS 1 1 ELINKEINOTOIMI 2 2 KANSLIAPALVELUT 5 5 TYÖSUOJELU 1 1 TALOUS- JA HENKILÖSTÖPALVELUT 7 7 MAASEUTUPALVELUT 5 5 TIETOHALLINTO 5 5 RUOKAPALVELUT Hallintopalvelukeskus yhteensä PERUSTURVAKESKUS PERUSTURVA/HALLINTO 1 1 SOSIAALITYÖ VANHUSTENHUOLTO TERVEYSKESKUS Perusturvakeskus yhteensä SIVISTYSPALVELUKESKUS KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN HALLINTO PERUSOPETUS LUKIOKOULUTUS KANSALAISOPISTO MUSIIKKIOPISTO VARHAISKASVATUS KIRJASTO- JA KULTTUURIPALVELUT NUORISO- JA LIIKUNTAPALVELUT Sivistyspalvelukeskus yhteensä TEKNINEN PALVELUKESKUS TEKNINEN TOIMI HALLINTO 4 4 TILAPALVELUT YLEISTEN ALUEIDEN PALVELUT SUUNNITTELU- JA MAANKÄYTTÖPALVELUT VESIHUOLTOLAITOS 5 5 RAKENNUSVALVONTA JA YMPÄRISTÖPAL- VELUT Tekninen palvelukeskus yhteensä YHTEENSÄ (v ) Taulukossa ei ole mukana luottamustoimia, perhehoitajia, tukihenkilöitä eikä omaishoitajia, koska he eivät ole palvelussuhteessa Huittisten kaupunkiin. ~ 3 ~

5 2.2 Virat ja toimet Kuntalain perusteella virat perustetaan sellaisia tehtäviä varten, joissa käytetään julkista valtaa. Tavoitteena on virkasuhteen käytön rajaaminen niihin tehtäviin, joissa sitä käytetään. Näitä virkoja ovat esim. sosiaalityöntekijät, johtavat viranhaltijat, opettajat jne. Nimike sinänsä ei ratkaise, vaan tehtävien sisältö määrittää onko kyseessä virka vai toimi. Vakinaisia työntekijöitä Huittisten kaupungissa oli yhteensä 611 ja niistä - virkoja toimia 445 Vuonna 2017 kunnissa henkilöstöstä oli virkasuhteisia 26 % ja työsuhteisia 74 %. Vakinaisessa työsuhteessa työskenteli 78 prosenttia. Kuntien henkilöstöstä kokoaikatyössä oli 86,63 prosenttia ja osa-aikaisia oli 13,13 prosenttia. (KT Kuntatyönantajat) 2.3 Vakinaiset ja määräaikaiset työntekijät Henkilöstön määrällä tarkoitetaan palvelussuhteiden lukumäärää vuoden viimeisenä päivänä, jolloin siihen sisältyy myös lomalla tai muuten poissa ollut henkilöstö. Huittisten kaupungin henkilöstön määrä oli seuraava, suluissa tilanne : - vakinaisia palvelussuhteita 611 (597) - määräaikaisia 214 (184) - joista työllistettyjä 0 (2) Määräaikaisiin luetaan määräajaksi palkatut työntekijät kuten myös varsinaiset sijaiset. Palvelussuhde Miehet Naiset Yhteensä Muutos% ed.vuodesta Vakinaiset ,35 Määräaikaiset ,3 - joista työllistettyjä ,00 Yhteensä ,36 Vuoden 2018 aikana alkoi uusia vakinaisia palvelussuhteita 64 henkilöllä. Palvelussuhteita puolestaan päättyi 48 henkilöllä (17 eläkkeelle, 1 kuollut, 28 eronnut, 1 virka lakkautettu ja 1 tehtävä siirtynyt toiseen jäsenyhteisöön). ~ 4 ~

6 Kuntasektorin palkkatilaston mukaan kunta-alalla työskenteli vuoden 2017 lokakuussa palkansaajaa. Palkansaajista oli kuukausipalkkaisia ja tuntipalkkaisia henkeä. Kokoaikaisia kuukausipalkkaisia palkansaajia oli ja osa-aikaisia Edellisestä vuodesta henkilöstömäärä laski henkilöllä. Naisia on henkilöstöstä 80 %. (KT Kuntatyönantajat) Palvelukeskustasolla vakinaisen henkilöstön määrä muutamana vertailuvuonna: HALLINTOPALVELUKESKUS PERUSTURVAKESKUS SIVISTYSPALVELUKESKUS TEKNINEN PALVELUKESKUS Yht: Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä. Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. KT:n ohjeistuksen mukaan henkilötyövuoden laskennassa on käytetty palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärää kalenteripäivinä kaikista vuoden aikana palveluksessa olleesta henkilöstöstä. Henkilötyövuosi Henkilötyövuodet palvelussuhteessa 795,19 732,28 719,00 746, Henkilöstön jakautuminen sopimusaloittain Suurin osa koko Huittisten kaupungin henkilöstöstä kuuluu kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piiriin, loput jakaantuvat kunnallisen opetushenkilöstön (OVTES), tuntipalkkaisen henkilöstön (TTES), teknisen henkilöstön (TS) ja lääkäreiden (LS) virka- ja työehtosopimusten piiriin. KVTES 66,18 % OVTES 27,03 % TTES 0,61 % TS 4,00 % LS 2,18 % ~ 5 ~

7 2.5 Osa-aikatyö Vakinaisten osa-aikatyöntekijöiden määrä Huittisten kaupungilla oli 64 henkilöä. Osa-aikaeläkeläisiä ja osa-aikatyöntekijöitä löytyy lähes joka ammattikunnasta. Suurin osa osa-aikatyöntekijöistä on kuitenkin koulunkäyntiohjaajina. Uusia KuEL -osa-aikaeläkkeitä alkoi vuonna 2017 viidellä henkilöllä. Alla on esitetty tarkemmin vakinaiset osa-aikaiset työntekijät ja osa-aikaeläkeläiset vuosilta osa-aikaiset osa-aikaeläkeläiset Yhteensä Vakinaiset osa-aikaiset osa-aikaiset osa-aikaeläkeläiset Työllistäminen ja kesätyö Palkkatuki on taloudellinen tuki, jota TE-toimisto voi myöntää työnantajalle työttömän työnhakijan palkkauskustannuksiin. Vuonna 2018 tukea saatiin Huittisten kaupungille työllistyneistä 50% palkkauskustannuksista. Vuonna 2018 oli kaikkiaan 7 henkilöä työssä palkkatuella. Palkkatuella palkatut työskentelivät sosiaalitoimessa, yleisten alueiden palveluissa ja ruokapalveluissa. Palkkatuella palkatuista henkilöistä viisi oli ns. velvoitetyöllistettyä. Velvoitetyöllistäminen perustuu Julkisesta yritys- ja työvoimapalvelusta säädettyyn lakiin (916/2012). Tämän perusteella työttömälle työnhakijalle turvataan mahdollisuus työllistymistä edistävään kuntoutuk- ~ 6 ~

8 seen tai työvoimakoulutukseen, jos hänen oikeutensa työttömyyspäivärahaan päättyy enimmäisajan johdosta hänen täytettyään 57 vuotta, mutta ennen kuin hän täyttää 60 vuotta. Jos 1 momentissa tarkoitettua työtöntä työnhakijaa ei voida työllistää avoimille työmarkkinoille eikä hänelle voida järjestää soveltuvaa työvoimakoulutusta tai kuntoutusta, hänen kotikuntansa on työ- ja elinkeinotoimiston osoituksesta järjestettävä hänelle työntekomahdollisuus. Työ on järjestettävä kestoltaan vähintään sellaisena, että työnhakija täyttää työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevan työssäoloehdon. Kunnan on järjestettävä työntekomahdollisuus siten, että työllistettävä voi aloittaa työn työttömyyspäivärahan enimmäisajan täyttyessä. Työllistämisvelvoitteen perusteella järjestettävän työn tulee olla alan säännöllisen työajan mukaista kokoaikatyötä. Vuonna 2011 viisi kaupunkia, Huittinen, Kotka, Kuopio, Uusikaupunki ja Vantaa, käynnistivät Uusien mahdollisuuksien tori (UMT) pilotin, jossa tartuttiin vuotiaiden nuorten työttömyyteen. Umt-hankkeen kautta Huittisten kaupunki työllisti vuonna 2018 yhteensä 9 nuorta kahdeksi kuukaudeksi elinkeinotoimeen, vanhustenhuoltoon, kansalaisopistolle, kirjastoon ja nuorten työpajalle. Kesätyöntekijöitä Huittisten kaupungilla oli 24 henkilöä vuonna Kesätyöpaikat olivat elinkeinotoimessa, tietohallinnossa, maaseutupalveluissa, vanhustenhuollossa sekä yleisten alueiden palveluissa. ~ 7 ~

9 3. HENKILÖSTÖN LAADULLISET OMINAISUUDET 3.1 Henkilöstön ikärakenne Huittisten kaupungin vakinaisen henkilöstön ikärakenne sijoittuu ikävuoden välille. Suurin osa, 61,5 prosenttia, henkilöstöstä sijoittuu ikävuoden välille. Alle 40-vuotiaita on 25,2 prosenttia kaupungin vakituisista työntekijöistä. Työntekijöistä 60 vuotta täyttäneitä on 13,3 prosenttia. Alla oleva taulukko on laskettu Huittisten kaupungin vakinaisessa palvelussuhteessa olleista henkilöistä Vakinaisen henkilöstön ikärakenne Vakinaisen henkilöstön keski-ikä vuonna 2018 naiset 47,87 v miehet 45,40 v yhteinen 47,54 v Kaupungin vakinaisen henkilöstön keski-ikä on hieman laskenut verrattuna vuoteen 2017, jolloin yhteinen keski-ikä oli 47,79 vuotta. Koko henkilöstön keski-ikä vuonna 2018 oli 47,42 vuotta. Vuonna 2017 kunta-alalla työskentelevien keski-ikä oli noin 45 vuotta. Naiset olivat keski-iältään 45,8 vuotta ja miehet olivat 45,5 vuotta. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 47,9 vuotta ja määräaikaisten 38 vuotta. (KT Kuntatyönantajat) ~ 8 ~

10 3.2. Henkilöstön sukupuolirakenne ja yleisimmät ammattinimikkeet Huittisten kaupungin henkilöstörakenne on hyvin naisvaltainen, myös palvelukeskustasolla tarkasteltuna. Kaupungin henkilöstöstä on naisia 86,6 prosenttia ja miehiä 13,4 prosenttia. Perinteisiä naisvaltaisia palvelualoja kaupungilla ovat perusturva- ja sivistyspalvelukeskukset. Sivistyspalvelukeskuksessa naisten osuus on 84,4 prosenttia vakinaisesta henkilöstöstä ja perusturvakeskuksessa peräti 95 prosenttia. Teknisessä palvelukeskuksessa naisten ja miesten osuus jakautuu selvästi tasaisemmin Vakinaisen henkilöstön sukupuolirakenne Hallintopalveluk eskus Perusturvakesk us Sivistyspalveluk eskus Tekninen palvelukeskus Yhteensä Naiset Miehet Huittisten kaupungin yleisimmät vakinaisen henkilöstön ammattinimikkeet ovat lähihoitaja, sairaanhoitaja, laitoshuoltaja, luokanopettaja, koulunkäyntiohjaaja, lastenhoitaja, palvelusihteeri ja perhepäivähoitaja. Vuoden 2017 tilaston mukaan kuntien yleisimmät työnimikkeet ovat sairaanhoitaja, lähihoitaja, lastenhoitaja, lastentarhanopettaja, luokanopettaja, koulunkäynninohjaaja, laitoshuoltaja, terveydenhoitaja, toimistosihteeri, peruskoulun lehtori ja perhepäivähoitaja. (KT Kuntatyönantajat) ~ 9 ~

11 3.3. Henkilöstön poissaolot Terveysperusteisia poissaoloja ovat omasta sairaudesta johtuvat poissaolot sekä työtapaturmista, työmatkatapaturmista ja ammattitaudeista johtuvat poissaolot. Terveysperusteiset palkalliset ja palkattomat poissaolot lasketaan kalenteripäivinä. Huittisten kaupungin koko henkilöstön sairaudesta ja työtapaturmista aiheutuvien poissaolojen määrä ajalla oli kalenteripäivää 575 henkilöllä (vuonna 2017 vastaavat luvut 9735 kalenteripäivää 529 henkilöllä). Vuoden 2018 sairauspoissaoloista omalla ilmoituksella oltiin 1015 kalenteripäivää. Kaikkien vuoden 2018 aikana palveluksessa olleiden henkilöiden terveysperusteisten poissaolojen jakautuminen keston mukaan on nähtävissä alla olevasta taulukosta. Koko henkilöstön sairauslomien määrä oli 16,76 (vuonna ,54) kalenteripäivää yhtä henkilötyövuotta kohden. Terveysperusteiset poissaolot (vakituiset + määräaikaiset) Kalenteripäivät 2018 (2017) Lyhyet poissaolot; alle 4 päivää 2066 (1941) 4-29 päivää 4645 (3728) päivää 1574 (1073) päivää 1381 (1210) päivää 1837 (1091) Yli 180 päivää 1010 (692) Yhteensä (9735) Keskimäärin/henkilötyövuosi 16,76 (13,54) Em. poissaoloista erikseen Kalenteripäivät 2018 (2017) * sairauspoissaolot (9411) * työtapaturmat 681 (324) Viimeisimmän vuoden 2016 tutkimuksen mukaan kuntatyöntekijät olivat poissa työstä oman sairauden takia keskimäärin 16,7 päivää. Lyhytkestoiset (1-3 päivää) sairauspoissaolot ovat lisääntyneet ja pitemmät, yli kolme päivää kestävät, sairauspoissaolot ovat vähentyneet. Neljännes (23 %) kuntatyöntekijöistä ei ollut lainkaan poissa töistä oman sairauden takia. (KT Kuntatyönantajat; Lähde: Työterveyslaitos Kunta10 tutkimus) ~ 10 ~

12 Liite 1 Henkilöstön sairauslomapoissaolot Laskenta kalenteripäivinä. Sairauspoissaolot Työtapaturmat Mukana vakituiset ja sijaiset kpvt/vuosi kpvt/vuosi näistä omalla ilmoituksella htv2 kpv/htv HALLINTOPALVELUKESKUS ,77 16,08 Keskushallinto ,48 1,34 Talous- ja henkilöstöpalvelut ,45 2,96 Ruokapalvelukeskus ,84 23,25 PERUSTURVA ,46 21,20 Terveyskeskus ,56 18,75 Sosiaalitoimi ,01 9,68 Vanhustenhuolto ja kotipalvelu ,89 25,23 SIVISTYSTOIMI ,26 12,73 Perusopetus ,44 14,05 Lukiokoulutus ,19 3,17 Kansalaisopistotoiminta ,58 0,29 Kasvatus- ja opetuspalvelut 3 2 5,46 0,55 Musiikkiopistotoiminta ,14 2,14 Varhaiskasvatus ,44 26,04 Kirjasto- ja kulttuuripalvelut ,36 10,22 Nuoriso- ja liikuntapalvelut ,65 11,19 TEKNINEN TOIMI ,50 21,59 Suunnittelu- ja maankäyttöpalvelut ,77 4,76 Yleisten alueiden palvelut ,71 12,89 Vesihuoltolaitos ,38 7,18 Tilapalvelut ,64 28,24 Muut työyksiköt (alle 6 hlöä): ,67 4,98 Tietohallinto (hpk) Maaseutuelinkeino (hpk) Rakennusvalv.- ja ympäristöpalvelut (tpk) Teknisen toimen hallinto (tpk) Perusturvan hallinto (ptk) elinvoiman kehittäminen (hpk) YHTEENSÄ: ,66 16,76 Edellinen vuosi (2017) ,01 13,54 ~ 11 ~

13 Tapaturmista aiheutuneiden sairauspäivien lukumäärä nousi vuonna 2018 vuodesta Sairauspäiviä kertyi 681 kalenteripäivää, kun lukumäärä vuonna 2017 oli 324. Vahinkojen lukumäärä kuitenkin väheni yhdellätoista. Vuonna 2018 määrä oli 24 vahinkoa, kun 2017 vahinkotapahtumia kirjattiin 35. Vakuutusyhtiön ilmoittamat lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin kuuluvien Huittisten kaupungin koko henkilöstön sairauspäivien ja vahinkojen lukumäärä vuosilta : Tapaturmasairauspäivät Vahinkojen lukumäärä ~ 12 ~

14 Vuoden 2018 aikana koko henkilöstön (mukana myös sijaiset) muita kuin sairaudesta tai tapaturmasta johtuvia poissaoloja on listattu alla olevassa kaaviossa. Opintovapaalla on ollut 11 (10) henkilöä ja perhevapailla 138 (131) henkilöä. 3 (25) henkilöä on ollut kuntoutuksessa, 533 (491) koulutuksessa ja kuntoutustuella 11 (25) henkilöä. Vuorotteluvapaalla on ollut 5 (3) henkilöä vuoden 2018 aikana. Muilla vapailla (mm. yksityisasiat, merkkipäivät) on ollut 451 (446) henkilöä. Suluissa ovat vuoden 2017 luvut Koko henkilöstön muut poissaolot 2018 (kpv) 8829 (8830) (4801) (2411) (1031) 1651 (1469) (179) 0 20 (294) ~ 13 ~

15 3.4 Henkilöstön eläköityminen Taulukossa esitetään eläkkeelle siirtyneiden määrä ja keski-ikä aikasarjana. Eläkkeelle siirtyneiksi katsotaan henkilö, jonka omaan työuraan perustuva eläke (muu kuin osa-aikaeläke tai perhe-eläke) alkoi tilastovuonna. KuEL-vanhuuseläkkeelle henkilöistä siirtyi 27 ja heidän keski-ikänsä oli 60,9 vuotta. Viisi henkilöä siirtyi osatyökyvyttömyyseläkkeelle ja heidän keskiikänsä oli 58,4 vuotta. Eläkkeelle siirtyneet ja keski-ikä Vuosi Eläkkeelle siirtyneet Keski-ikä , , , , , , , , , , , , , , , ,9 Yhteensä , Eläkkeelle siirtyneiden määrä ~ 14 ~

16 Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä Eläköitymisennuste Ennusteessa kuvataan vakuutettujen arvioitu eläköityminen aikasarjana vuosittain. Ennuste perustuu vuoden 2017 lopussa vakuutettuna olleiden työ- ja virkasuhteisten tilanteeseen sekä vuoden 2019 alun organisaatiotilanteeseen. Ennusteessa on huomioitu vanhuus-, työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyvät henkilöt. Vanhuuseläkkeet sisältävät varhennetut vanhuuseläkkeet, täydet työkyvyttömyyseläkkeet sisältävät kuntoutustuet ja osatyökyvyttömyyseläkkeet sisältävät osakuntoutustuet. Osittaiset varhennetut vanhuuseläkkeet eivät ole mukana ennusteessa. Työuraeläkkeet sisältyvät täysiin työkyvyttömyyseläkkeisiin Eläköitymisennuste Vanhuuseläkkeet, henk. Osatyökyvyttömyys- eläkkeet, henk. Työkyvyttömyyseläkkeet, henk. ~ 15 ~

17 4. HENKILÖSTÖMENOT Alla olevat palkkavertailutaulukot kertovat muutokset vuosilta Ensimmäisessä taulukossa on palkkalajeittain sekä euromääräiset että prosentuaaliset muutokset. Toisessa taulukossa on palkkoja vertailtu toimielintasolla. Vuodesta 2017 vuoteen 2018 palkkamenot nousivat ,04 euroa. Kunnallinen virka- ja työehtosopimus 2017 oli voimassa ja KVTES on voimassa Palkkoja tarkistettiin seuraavasti: KVTES: alkaen yleiskorotus 26 kuitenkin vähintään 1,25% LS: alkaen yleiskorotus 2,55% OVTES: alkaen yleiskorotus 1,17% ja keskitetty järjestelyerä (vuosisidonnaisten lisien painoarvon muutos) TTES: alkaen yleiskorotus snt/tunti PALKKOJEN VERTAILU ALAERITTELYITTÄIN Palkat/alaerittelyt Muutos Muutos % PALKAT YHT , , ,04 5,35 Vakinaisten palkat , , ,27 2,30 Määräaikaisten palkat , , ,40 10,14 Erilliskorvaukset , , ,84 19,86 Vuosiloma- ja muut sijaiset , , ,52 27,76 Tunti- ja urakkapalkat , , ,48-48,64 Muut palkkalajit Luottamushenkilöiden palkkiot , , ,97 2,40 Muut palkat ja palkkiot , , ,32-7,88 Kokouspalkkiot/henkilöstö , , ,34 36,72 Sosiaalipalkkalisät , , ,70-107,89 Työllisyyspalkat , , ,02-18,62 Kesätyöntekijät , , ,17-11,88 Jaksotetut palkat/ -varaus , , ,25-376,79 Siviilipalv.miesten päivärahat 0, , ,74 ~ 16 ~

18 KÄYTTÖTALOUDEN PALKKAVERTAILU TOIMIELIMITTÄIN Toimielin Muutos euroina Muutos % Kaupunginvaltuusto , , ,99 6,73 Kaupunginhallitus , , ,26-0,77 Keskusvaalilautakunta , , ,80-22,83 Tarkastuslautakunta 6 836, , ,38-15,91 Perusturvalautakunta , , ,44 5,05 Sivistyslautakunta , , ,33 6,59 Tekninen lautakunta , , ,02 6,38 Ympäristö- ja rakennuslautakunta , , ,33 5,76 Nuoriso- ja liikuntalautakunta , , ,37 12,28 YHTEENSÄ , , ,04 5,35 ~ 17 ~

19 5. YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Uusi yhdenvertaisuuslaki tuli voimaan Lain tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista, ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. Työnantajalla, jonka palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä, on oltava yhdenvertaisuussuunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annettua lakia uudistettiin osittain myös Lain tavoitteena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Lain tarkoituksena on myös estää sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä. Huittisten kaupungin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma hyväksyttiin ensimmäisen kerran vuosille Uusi lakimuutokset huomioiva yhdenvertaisuus- ja tasaarvosuunnitelma on hyväksytty kaupunginhallituksessa Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman mukaisesti palkkakartoitus tehdään kolmen vuoden välein osana henkilöstökertomusta. Palkkakartoitus tehtiin viimeksi vuoden 2015 henkilöstökertomuksen yhteydessä ja nyt se sisältyy tähän vuoden 2018 henkilöstökertomukseen. Palkkakartoituksessa verrataan sopimusaloittain naisten ja miesten tehtäväkohtaisia ja kokonaispalkkoja sekä niissä olevia palkkaeroja. ~ 18 ~

20 Huittisten kaupungin palkkakartoitus yksittäisen henkilön ansioita ei ole A4 eikä ansioita ryhmistä, joissa työskentelee alle 6 henkilöä - palkkakartoituksessa ei ole mukana osa-aikaisia - palkkavertailussa on verrattu naisten palkkoja miesten palkkoihin Hinn.tunnus/ Lukumäärä Tehtäväkohtainen palkka Palkkaero Kokonaisansio Palkkaero ammattiryhmä nainen+mies miesten keskimäärin /kk keski- % keskimäärin /kk keski- % osuus yhteensä % naiset miehet arvo naiset miehet arvo KVTES yhteensä 395 3, , , ,08-22, , , ,87-20,39 liite , ,34 liite , ,22 liite , ,38 liite , ,19 liite , ,90 liite , ,58 liite , ,01 liite , ,92 ei hinnoittelua , ,59 OVTES yhteensä 77 35, , , ,98-5, , , ,89-4, , , , ,59-12, , , ,88-2, , , , , , , , , , ,03 TEKNISET yhteensä 14 64, , , ,06 6, , , ,89 7,39 LS yhteensä 8 62, , , ,48 1, , , ,76 1,07 Palkkaryhmä Lukumäärä Perustuntipalkka Palkkaero Keskituntiansio Palkkaero keskimäärin keskimäärin ammattiryhmä naiset+miehet miesten /tunti keski- % /tunti keski- % osuus yhteensä % naiset miehet arvo naiset miehet arvo TTES yhteensä 5 100,00 12,08 13,71 Yksittäisen henkilön palkkatietoja ei esitetä palkkakartoituksessa. Palkkatiedot on esitetty vain ryhmistä, joissa työskentelee vähintään 6 naista ja 6 miestä. Jos ryhmä on pienempi, on tarkastelu tehty isommissa ryhmissä (kvtes liitteittäin). Jos ryhmässä on vähintään 6 henkilöä, mutta ei vähintään 6 naista ja miestä, ilmoitettu on vain ryhmän palkkojen keskiarvo. Palkkatietoja ei siis voida tällöin ilmoittaa erikseen naisista ja miehistä (KT:n suositus). ~ 19 ~

21 6. KOULUTUS Huittisten kaupunki käytti määrärahoja koulutukseen vuonna 2018 yhteensä ,14. Koulutusmäärärahojen käyttö on ollut vuosiriippuvaista. Määrärahojen kohdentaminen koulutukseen on tärkeää henkilöstön osaamistason ylläpitämiseksi. Vuonna 2018 koulutus oli pääosin ulkoista koulutusta. Toimialakohtaisesti eniten koulutusmäärärahoja käytti sivistyslautakunta (52 345,33 ). Koulutusmäärärahojen käyttö toimi- ja vastuualueittain selviää tarkemmin alla olevasta taulukosta. HUITTISTEN KAUPUNGIN KOULUTUSMÄÄRÄRAHOJEN KÄYTTÖ VUONNA 2018 Ulkoinen Sisäinen Toimialoittain koulutus koulutus YHTEENSÄ Kaupunginvaltuusto 416,46 416,46 Kaupunginhallitus ,02 Hallinto 664,76 664,76 Elinvoiman kehittäminen - - Projektit - - Keskushallinto 5 489, ,78 Talous- ja henkilöstöpalvelut 6 806, ,89 Maaseutuelinkeino 739,21 739,21 Tietohallintopalvelut 9 835, ,20 Ruokapalvelukeskus 1 108, ,18 Tarkastuslautakunta 355,00 355,00 Perusturvalautakunta ,21 Hallinto 1 804, ,62 Sosiaalityö ja toimeentuloturva 2 222,55 300, ,55 Vanhustenhuolto ja kotipalvelu , ,19 Terveyskeskus , ,85 Sivistyslautakunta ,33 Kasvatus- ja opetustoimen hallinto 1 723, ,18 Perusopetus , ,14 Lukiokoulutus 8 451,29 407, ,29 Kansalaisopistotoiminta 855,01 855,01 Musiikkiopistotoiminta , ,21 Varhaiskasvatus 2 931, ,20 kirjasto- ja kulttuuripalvelut 566,30 566,30 Nuoriso- ja liikuntalautakunta 2 970,09 Nuoriso- ja liikuntapalvelut 2 970, ,09 Tekninen lautakunta ,68 Teknisen toimen hallinto 1 684, ,57 Tilapalvelut 1 905, ,00 Yleisten alueiden palvelut 5 028, ,46 Suunnittelu- ja maankäyttöpalvelut 2 168, ,65 Vesihuoltolaitos 1 532, ,00 Ympäristö- ja rakennuslautakunta 1 642,35 Rakennusvalvonta- ja ympäristöpalvelut 1 642, ,35 KOULUTUKSEEN KÄYTETTY VUONNA ,14 707, ,14 Koulutusmäärärahoja käytetty vuonna ,63 Koulutusmäärärahoja käytetty vuonna ,74 ~ 20 ~

22 7. TYÖTERVEYSHUOLTO Huittisten kaupungin työpaikkaterveydenhuolto on järjestetty lähtien Attendo Oy:n toimesta. Hyväksytyissä työpaikkaterveydenhuollon toimintasuunnitelmissa on määritelty työympäristöön kohdistuva toiminta, työntekijään kohdistuva toiminta sekä työnantajan kustantama sairaanhoito. Työhyvinvointia ylläpitävää toimintaa edelleen kehitetään toimintasuunnitelman mukaisesti. Kansaneläkelaitos eli Kela korvaa työnantajalle aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset sairausvakuutuslain nojalla. Palvelut ovat työntekijöille maksuttomia. Huittisten kaupungin työpaikkaterveyshuollon kustannusten ja toimintatietojen kehitys vuosilta selviää alla olevasta taulukosta. Vuonna 2018 kustannukset olivat ,11 euroa. Kustannuksissa nousua vuoteen 2017 verrattuna on 8,76 %. Työpaikkaterveydenhuollon kustannukset ja toimintatiedot Työntekijään kohdistuva toiminta , , ,11 Työterveyshuolto: Terveystarkastukset (kpl) - Lääkäri Terveydenhoitaja Fysioterapeutti Psykologi Erikoislääkäri Tutkimukset (kpl) - Laboratorio Radiologia Työpaikkaselvitykset (tuntia) - Lääkäri 1,5t 2,5t 4,5t - Terveydenhoitaja 21,5t 86,5t 81,0t - Fysioterapeutti 18,0t 6,5t 22,0t Sairaanhoito ja muu terveydenhuolto: Sairaanhoitokäynnit (kpl): - Lääkäri Terveydenhoitaja Fysioterapeutti - Psykologi - Erikoislääkärit 30 Tutkimukset (kpl) -Laboratorio Radiologia ~ 21 ~

23 8. HENKILÖSTÖN YHTEISTOIMINTA Kaupungin yhteistoimintaelimenä on toiminut vuonna 2018 henkilöstötoimikunta. Työnantajan edustajina henkilöstötoimikunnassa toimivat henkilöstöjaoston jäsenet, työsuojelupäällikkö, hallintosihteeri ja hallintojohtaja. Myös työterveyshuollon edustaja on ollut tarvittaessa mukana kokouksissa. Henkilöstön edustajana toimii työsuojeluvaltuutettu sekä palkansaajia edustavien järjestöjen nimeämät pääluottamusmiehet. Henkilöstötoimikunta kokoontui vuoden 2018 aikana 5 kertaa (joista 2 koski yhteistoimintaneuvottelua). Alla on listattu käsitellyt asiat. Henkilöstötoimikunnassa käytiin yhteistoimintamenettely koskien perusopetuksen palveluverkkoa. Henkilöstötoimikunta käsitteli Huittisten kaupungin tilinpäätöstä vuodelta 2017, henkilöstökertomusta 2017, Huittisten kaupungin työterveyshuollon korvaushakemusta vuodelta 2017 ja työsuojelun toimintakertomusta Henkilöstötoimikunnassa käytiin yhteistoimintamenettelyt koskien varhaiskasvatuksen työnkiertoa, maakuntauudistuksen ja Satasoten valmistelua sekä joustavan työvoiman käyttöä perusturvapalveluissa. Henkilöstötoimikunta käsitteli vuoden 2019 alustavaa talousarvioehdotusta sekä taloussuunnitelmaehdotusta vuosille Henkilöstötoimikunta käsitteli työsuojelun toimintaohjelmaa 2019, työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa vuodelle 2019 sekä henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa Henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut : Käytiin yhteistoimintamenettely koskien perusopetuksen palveluverkkoa. Sivistysjohtaja esitteli perusopetuksen palveluverkkoon liittyvän valmistelun ajankohtaista tilannetta ja henkilöstötoimikunta keskusteli aiheesta : Käytiin yhteistoimintamenettelyt koskien varhaiskasvatuksen työnkiertoa, maakuntauudistuksen ja Satasoten valmistelua sekä joustavan työvoiman käyttöä perusturvapalveluissa. Sivistysjohtaja esitteli varhaiskasvatuksen työnkierron periaatteita ja henkilöstötoimikunta keskusteli periaatteista. Huittisten kaupungin strategiassa on tavoitteena hyvinvoiva henkilöstö sekä kehittymiseen ja jatkuvaan oppimiseen kannustaminen. Säännöllisen työnkierron ottaminen osaksi varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria edistää näitä tavoitteita ja takaa myös varhaiskasvatuspalveluiden tasaisen laadun. Työnkiertoa tarvitaan myös tuleviin muutoksiin valmistauduttaessa. Tästä on esimerkkinä kokemusten saanti joustavasta esija alkuopetuksesta, kun esiopetus siirtyy yhä enenevässä määrin koulujen yhteyteen. Tavoitteena on, että työnkierrosta tulee luonteva osa varhaiskasvatuksen toimintaa, jolla tuetaan henkilöstön osaamista ja työhyvinvointia ja joka palvelee lasten etua. ~ 22 ~

24 Jatkettiin vuonna 2016 aloitettuja ja myös käytyjä yhteistoimintaneuvotteluja koskien Sote- ja maakuntauudistusta. Henkilöstötoimikunta merkitsi tiedokseen maakuntauudistuksen ja Satasoten valmistelun ajankohtaista tilannetta, henkilötietojen tulevaa luovuttamista maakuntavalmistelun käyttöön sekä lausuntopyyntöä tukipalveluista koskevat selvitykset. Perusturvajohtaja kertoi joustavasta työvoiman käytöstä perusturvapalveluissa ja henkilöstötoimikunta kävi keskustelun aiheesta. Tavoitteena on joustava henkilöstön sijoittamissuunnitelma perusturvapalveluissa. Jos esim. vuodeosastolla on liikaa henkilökuntaa, voidaan henkilöstöä ohjata töihin muihin perusturvakeskuksen yksiköihin, joissa on hoitajatarvetta. ~ 23 ~

25 9. HENKILÖKUNNAN TYÖHYVINVOINTITOIMINTAA JA TAPAHTU- MIA Liikuntailtapäivä Henkilökunnan liikuntailtapäivä järjestettiin kahtena iltapäivänä 5. ja klo Iltapäivään sai osallistua jompanakumpana päivänä työaikana. Mukana liikkumassa oli noin 200 henkilöä ja iltapäivä kului eri pisteissä kiertäen. Mahdollisuus oli osallistua Liikuntakeskus Spiraalissa järjestettyyn JammaJammaan ja Pilatekseen, pyörä- tai kävelylenkille sekä uimahallissa ohjattuun vesijumppaan ja kuntosaliin tai lähteä kiertämään frisbeegolfrataa. Liikuntakeskus Spiraalissa olleessa terveyskahvilassa oli mahdollisuus tavata työterveyshoitaja, joka suoritti mm. verenpaine- ja kehonkoostumismittausta. Uimahalli ja kuntosali Kaupungin vakituisella ja yli 6 kk määräaikaisella henkilökunnalla oli mahdollisuus Huittisten uimahallin ja kuntosalin käyttöön. Uintikäyntejä kertyi yhteensä vuoden aikana kpl (2017: kpl) ja kuntosalin kpl (2017: kpl). Ensiapukurssit Yleinen EA1-kertauskurssi pidettiin kahtena päivänä (2 x 4 tuntia = 8 tuntia) Kurssilla yhteensä 12 henkilöä sai EA1-kortin päivitettyä jälleen kolmeksi vuodeksi eteenpäin. Hätäensiapukurssi kohdennettuna toimistohenkilökunnalle pidettiin (2 x 4 tuntia = 8 tuntia). Kurssilla 16 henkilöä sai päivityksen ensiaputaidoista. Senioriklubi Senioriklubin tarkoituksena on tukea ja kannustaa 58 vuotta ja sitä vanhempia jaksamaan ja viihtymään työssä niin pitkään, että eläkkeelle siirtyminen tapahtuu terveenä ja mahdollisimman hyväkuntoisena. Kokoontumisia on kerran kuukaudessa torstaisin klo ja kokoontumiset ovat työaikaa. Senioriklubi kokoontui keväällä 2018 viisi kertaa ja syksyllä neljä kertaa. Työntekijät voivat osallistua joko kaikkiin tai vain haluamaansa kokoontumiseen. Ohjelmassa oli mm. Kevan edustajan luento Miten eläke kertyy ja milloin jäädä eläkkeelle, tutustuminen facebookin ja skypen ihmeelliseen maailmaan, elokuvissa käynti, luento unen merkityksestä terveydelle, kokeiltiin vaihtelua kotiruokaan kasviksilla sekä perinteinen kevätretki Vampulan harjulle. Osallistujia on keskimäärin ollut henkilöä/kokoontuminen. Senioriklubin ja sen ohjelman käytännön järjestelyistä vastaa hallintosihteeri Leena Hakanen. Henkilöstöjuhla Perinteistä henkilöstöjuhlaa vietettiin Lauttakylän lukion juhlasalissa. Juhlassa mukana oli noin 250 työntekijää eri työyksiköistä. Virallisessa osuudessa jaettiin seuraavat ansiomerkit henkilökunnalle: Kultainen ansiomerkki 40-vuotta kunnallista palvelua (6 hlöä) Päiväkodin johtaja Ulla Hosike Lehtori Sirkka Keuru Keskusvarastonhoitaja Eija Kuparinen ~ 24 ~

26 Lähihoitaja Anja Mäki Hoitaja Sinikka Ollula Ravitsemistyöntekijä Terhi Virtanen Kultainen ansiomerkki 30-vuotta kunnallista palvelua (18 hlöä) Mielenterveyshoitaja Jaana Arffman-Lähteenoja Laitoshuoltaja Hely Heikkilä Laitoshuoltaja Taru Ijas Lehtori Heljä Jarttu Kirjastonhoitaja Kirsi Javanainen Lehtori Timo Jokinen Lähihoitaja Pia Järvinen Pianonsoiton lehtori Andrea Kocsis Luokanopettaja Outi Kontio Palvelusihteeri Paula Korpela Erityisluokanopettaja Sari Kuusisto Varhaiskasvatuksen erityisopettaja Elisa Lehtinen Lastenhoitaja Lea Lintunen Koulunkäyntiohjaaja Merja Rauvala-Inkinen Maanrakennusinsinööri Sauli Riekkinen Luokanopettaja Tuire Ruusumaa Palvelusihteeri Sirpa Tatti Hoitaja Päivi Wallin Perheystävällinen työpaikka kehittämishanke Huittisten kaupunki kuuluu SataSoten LAPE-kehittämisverkostoon, jonka yhtenä tavoitteena on Perheystävällinen työpaikka käytäntöjen luominen työpaikoille. Perheystävällisyys tarkoittaa työelämässä sekä asenteita että tekoja, joilla on myönteisiä vaikutuksia perheiden arkeen ja hyvinvointiin. Perhe käsitetään tässä yhteydessä laajasti. Perhe koskee eri sukupolvia, erilaisia perhesiteitä ja perhemuotoja, kuten ydinperheet, yhden vanhemman perheet ja uusperheet. Myös yksin elävällä voi olla hoivavastuuta perheestään, esimerkiksi eri paikkakunnalla asuvista iäkkäistä vanhemmistaan. Perheystävällisellä työpaikalla otetaan huomioon työntekijöiden perhe- tai muusta elämästä nousevia tarpeita. Työpaikalla on sovittu yhteiset pelisäännöt ja joustojen mahdollisuudet. Niistä myös tiedotetaan aktiivisesti. Yksilöllisten ratkaisujen ja joustojen rinnalla on huolehdittava tasapuolisuuden ja oikeudenmukaisuuden toteutumisesta työntekijöiden kesken. Savuton työpaikka Huittisten kaupunki on savuton työpaikka, jossa Tupakointi on kielletty kaikilla työpaikan sisä- ja ulkotiloissa tupakkalain edellyttämällä tavalla. Ko. kielto koskee myös työpaikan piha-alueita. Myöskään työkoneissa tai -autoissa ei tupakoida; Työpaikan sisätiloissa ja piha-alueella ei ole tupakointitiloja. Mahdolliset tupakointipaikat on sijoitettu vähemmän näkyvästi ulos riittävän kauas rakennuksesta siten, että tupakansavu ei pääse kulkeutumaan sisätiloihin; Tupakointi on kielletty työaikana. Tupakkatauot ovat sallittuja lakisääteisillä ruoka- ja kahvitauoilla; ~ 25 ~

27 Virallisten taukojen ulkopuolella tapahtuvaa tupakointia ei lasketa työajaksi; Edustus- ja muut tilaisuudet ovat savuttomia; Työpaikan savuttomuudesta on ilmoitettu asianmukaisin kyltein; Työpaikkailmoituksissa ilmoitetaan savuttomasta työpaikasta. Vartiointipalvelu Huittisten kaupungin työpisteiden turvallisuutta pidetään yllä henkilövartiointimenetelmällä. Kaikkiin Huittisten kaupungin Lauttakylän ydinkeskustan alueella sijaitseviin kaupungin työpisteisiin on saatavissa uhkaavissa tilanteissa vartija paikalle viiden minuutin tavoiteajalla hälytyksestä. Muihin työpisteisiin (esim. Vampulassa) vartija tulee niin pian kuin mahdollista. Vartijapalvelu on käytössä arkisin klo 7-22 ja lauantaisin Palvelu on käytettävissä myös kaikkina muina aikoina, mutta tuolloin tavoiteaika on vähän pidempi. Vartijan voi tilata myös etukäteen kohteisiin sovituksi ajaksi, jos työntekijä kokee aavistavansa mahdollista tulevaa uhkaa. Huittinen Palvelukehittäjä Tulevaisuuden kunta ja tulevaisuuden Huittinen rakentuu kokeiluin. Sen vuoksi tarvitaan kykyä uudistua ja uudistaa, kehittäjän osaamista ja ammattitaitoa sekä kehittäjäyhteisön, joka vie muutosta haluttuun suuntaan. Osaaminen on loistava resurssi. Se kasvaa käytettäessä ja yhdessä käytettäessä se kasvaa vielä enemmän. Huittisten kaupunki lähti Tamora Oy:n toteuttaman ja Sasky koulutuskuntayhtymän oppisopimuksella kouluttamaan työntekijöitään tulevaisuuden palvelukehittäjiksi. Ensimmäisenä lähtivät syyskuussa liikkeelle Perhekeskuksen työntekijät sekä sen sidosryhmät kaupungin eri toimialoilta yhteensä 23 henkilöä. Ensimmäinen aalto (kaupungin eri toimipisteistä) lähti liikkeelle marraskuussa ja mukana oli 33 innokasta työntekijää. Opiskelussa on 10 lähipäivää sekä proaktiivinen ote työelämän kehittämiseen. Opiskeluun kuuluu mm. oman osaamisen uudistamista, digityöskentelyä ja sparrausta. Opiskelun myötä on mahdollisuus suorittaa tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto. ~ 26 ~