Henkilöstökertomus Huittisten kaupunki

Transkriptio

1 Henkilöstökertomus 2016 Huittisten kaupunki

2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO TAUSTAA JA TAVOITTEITA HENKILÖSTÖKERTOMUKSELLE HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Huittisten kaupungin henkilöstön määrä palvelukeskuksittain, tilanne Virat ja toimet Vakinaiset ja määräaikaiset työntekijät Henkilöstön jakautuminen sopimusaloittain Osa-aikatyö Työllistäminen ja kesätyö HENKILÖSTÖN LAADULLISET OMINAISUUDET Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön sukupuolirakenne ja yleisimmät ammattinimikkeet Henkilöstön poissaolot Henkilöstön eläköityminen HENKILÖSTÖMENOT YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA KOULUTUS TYÖTERVEYSHUOLTO HENKILÖSTÖN YHTEISTOIMINTA HENKILÖKUNNAN TYÖHYVINVOINTITOIMINTAA JA TAPAHTUMIA ~ 1 ~

3 1. JOHDANTO TAUSTAA JA TAVOITTEITA HENKILÖSTÖKERTO- MUKSELLE Kuntatyönantajan on tunnettava henkilöstönsä rakenne, työpanos, osaaminen, työhyvinvointi ja kehittämistarpeet voidakseen pienenevillä resursseilla turvata myös tulevaisuudessa laadukkaat kunnalliset palvelut. Ollakseen kilpailukykyinen työnantaja nykyiselle ja uudelle rekrytoitavalle henkilöstölle kuntien tulee arvioida nykyiset henkilöstövoimavaransa sekä ennakoida tulevat tarpeet. Henkilöstövoimavarojen arviointi on osa hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Henkilöstöraportoinnin ja -arvioinnin olennaisimpana tehtävänä on kunnan strategisen johtamisen ja ohjauksen tukeminen sekä parantaminen. Talous- ja henkilöstöpalvelut kokoavat vuosittain tässä henkilöstökertomuksessa esitettyjä henkilöstömääriä ja -rakennetta koskevia tietoja. Tiedot on koottu Populus -henkilöstö- sekä Raindance -taloushallinnon ohjelmistoista. Lisäksi on hyödynnetty Kevan kuntakohtaisia tilastoja sekä KT kuntatyönantajien ja Tilastokeskuksen julkaisuja. Vuoden 2016 henkilöstökertomuksen rakenne noudattaa pääosin KT:n suositusta henkilöstöraportoinnista. Henkilöstöraportti kattaa kuntaan työ- tai virkasuhteessa (palvelussuhteessa) olevan henkilöstön. Toisin sanoen mm. perhe- ja omaishoitajat ja kuntouttavan työtoiminnan piirissä olevat jäävät raportoinnin ulkopuolelle. Suomessa on 313 kuntaa ja 143 kuntayhtymää, joiden palveluksessa on noin (2015) palkansaajaa eli viidennes työllisestä työvoimasta. KT:n ennusteen mukaan henkilöstömäärän arvioidaan laskevan vuoteen 2020 mennessä :een. Kuntasektorin koko henkilöstöstä noin 80 % on naisia. Kuukausipalkkaisista naisia on 81 % ja tuntipalkkaisista 14 %. Vuonna 2016 kuntien ja kuntayhtymien työvoimakustannukset ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset ovat 16,2 miljardia euroa ja työnantajan maksamat eläke- ja muut välilliset sosiaalivakuutusmaksut 4,8 miljardia euroa. ~ 2 ~

4 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 2.1 Huittisten kaupungin henkilöstön määrä palvelukeskuksittain, tilanne Työyksikkönimi Vakinaiset virat ja toimet Määräaikaiset virat ja toimet Työllistämistuki Oppisopimus Yhteensä HALLINTOPALVELUKESKUS KAUPUNGINHALLITUS 1 1 KAUPUNGINKANSLIA 6 6 ELINKEINOTOIMI 1 1 TYÖSUOJELU 1 1 RAHATOIMISTO/TALOUS 8 8 TIETOHALLINTO RUOKAPALVELUYKSIKKÖ MAASEUTUPALVELUT 5 5 Hallintopalvelukeskus yhteensä PERUSTURVAKESKUS TERVEYSKESKUS SOSIAALITOIMEN HALLINTO 1 1 SOSIAALITYÖ VANHUSTENHUOLTO Perusturva yhteensä SIVISTYSPALVELUKESKUS KOULUTOIMEN HALLINTO 4 4 PERUSOPETUS LUKIO HUITTISTEN SEUDUN KANSALAISOPISTO KIRJASTOTOIMI MUSIIKKIOPISTO NUORISO- JA LIIKUNTAPALVELUT VARHAISKASVATUS Sivistyspalvelukeskus yhteensä TEKNINEN PALVELUKESKUS RAKENNUSVALVONTA JA YMPÄRISTÖNSUO- JELU 3 3 SUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖPALVELUT 9 9 TEKNINEN TOIMI HALLINTO 3 3 YLEISET ALUEET TILAPALVELUT VESIHUOLTOLAITOS Tekninen palvelukeskus yhteensä YHTEENSÄ (vuosi 2015) (690) (155) (2) (0) (847) Taulukossa ei ole mukana luottamustoimia, perhehoitajia, tukihenkilöitä eikä omaishoitajia, koska he eivät ole palvelussuhteessa Huittisten kaupunkiin. ~ 3 ~

5 2.2 Virat ja toimet Kuntalain perusteella virat perustetaan sellaisia tehtäviä varten, joissa käytetään julkista valtaa. Tavoitteena on virkasuhteen käytön rajaaminen niihin tehtäviin, joissa sitä käytetään. Näitä virkoja ovat esim. sosiaalityöntekijät, johtavat viranhaltijat, opettajat jne. Nimike sinänsä ei ratkaise, vaan tehtävien sisältö määrittää onko kyseessä virka vai toimi. Vakinaisia työntekijöitä Huittisten kaupungissa oli yhteensä 608 ja niistä - virkoja toimia 446 Vuonna 2015 kunnissa henkilöstöstä oli virkasuhteisia 27 % ja työsuhteisia 73 %. Vakinaisessa työsuhteessa työskenteli 78,5 prosenttia. Kuntien henkilöstöstä kokoaikatyössä oli 87,44 prosenttia kuukausipalkkaisista ja osa-aikaisia oli 12,32 prosenttia. (KT Kuntatyönantajat) 2.3 Vakinaiset ja määräaikaiset työntekijät Henkilöstön määrällä tarkoitetaan palvelussuhteiden lukumäärää vuoden viimeisenä päivänä, jolloin siihen sisältyy myös lomalla tai muuten poissa ollut henkilöstö. Huittisten kaupungin henkilöstön määrä oli seuraava, suluissa tilanne : - vakinaisia palvelussuhteita 608 (690) - määräaikaisia 180 (155) - joista työllistettyjä 1 (2) Määräaikaisiin luetaan määräajaksi palkatut työntekijät kuten myös varsinaiset sijaiset. Palvelussuhde Miehet Naiset Yhteensä Muutos% ed.vuodesta Vakinaiset ,88 Määräaikaiset ,65 - joista työllistettyjä ,00 Yhteensä ,97 Vuoden 2016 aikana alkoi uusia vakinaisia palvelussuhteita 35 henkilöllä. Palvelussuhteita puolestaan päättyi 47 henkilöllä (21 eläkkeelle, 13 eronnut, 2 erotettu ja 11 siirtynyt toiseen jäsenyhteisöön (työterveyshuolto siirtyi Attendolle). ~ 4 ~

6 Kuntasektorin palkkatilaston mukaan kunta-alalla työskenteli vuoden 2015 lokakuussa palkansaajaa. Palkkaasaavista oli kuukausipalkkaisia ja tuntipalkkaisia henkeä. Kokoaikaisia kuukausipalkkaisia palkansaajia oli ja osa-aikaisia Edellisestä vuodesta henkilöstömäärä laski henkilöllä. Naisia on henkilöstöstä 80 %. (KT Kuntatyönantajat) Palvelukeskustasolla vakinaisen henkilöstön määrä muutamana vertailuvuonna: HALLINTOPALVELUKESKUS PERUSTURVAKESKUS SIVISTYSPALVELUKESKUS TEKNINEN PALVELUKESKUS Yht: Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä. Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. KT:n ohjeistuksen mukaan henkilötyövuoden laskennassa on käytetty palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärää kalenteripäivinä kaikista vuoden aikana palveluksessa olleesta henkilöstöstä. Henkilötyövuosi Henkilötyövuodet palvelussuhteessa 829,23 795,19 732, Henkilöstön jakautuminen sopimusaloittain Suurin osa koko Huittisten kaupungin henkilöstöstä kuuluu kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piiriin, loput jakaantuvat kunnallisen opetushenkilöstön (OVTES), tuntipalkkaisen henkilöstön (TTES), teknisen henkilöstön (TS) ja lääkäreiden (LS) virka- ja työehtosopimusten piiriin. KVTES 67,35 % OVTES 24,55 % TTES 3,73 % TS 2,44 % LS 1,93 % ~ 5 ~

7 2.5 Osa-aikatyö Vakinaisten osa-aikatyöntekijöiden määrä Huittisten kaupungilla vuonna 2016 oli 62 henkilöä. Osa-aikaeläkeläisiä ja osa-aikatyöntekijöitä löytyy lähes joka ammattikunnasta. Suurin osa osa-aikatyöntekijöistä on kuitenkin koulunkäyntiohjaajina. Uusia KuEL -osa-aikaeläkkeitä alkoi vuonna 2016 neljällä henkilöllä. Alla on esitetty tarkemmin vakinaiset osa-aikaiset työntekijät ja osa-aikaeläkeläiset vuosilta osa-aikaiset osa-aikaeläkeläiset yhteensä Vakinaiset osa-aikaiset osa-aikaiset osa-aikaeläkeläiset Työllistäminen ja kesätyö Palkkatukia (työllistämistukia) maksetaan viideltä päivältä viikossa ja vuonna 2016 niiden suuruudet vaihtelivat %:iin palkkakustannuksista. Työnantaja saa palkanmaksuun TEtoimiston myöntämää tukea, jotta pystyisi palkkaamaan työttömän työnhakijan. Vuonna 2016 oli kaikkiaan 9 henkilöä työssä palkkatuella. Palkkatuella palkattuja oli määrällisesti eniten perusturvan sosiaalitoimessa. Sosiaalitoimen lisäksi Huittisten kaupunki työllisti henkilöitä yleisten alueiden palveluissa, vesihuoltolaitoksella ja ruokapalvelussa. Palkkatuella palkatuista henkilöistä seitsemän oli ns. velvoitetyöllistettyä. Velvoitetyöllistäminen perustuu Julkisesta yritys- ja työvoimapalvelusta säädettyyn lakiin (916/2012). Tämän perusteella työttömälle työnhakijalle turvataan mahdollisuus työllistymistä edistävään kuntoutukseen tai työvoimakoulutukseen, jos hänen oikeutensa työttömyyspäivärahaan päättyy enimmäisajan johdosta hänen täytettyään 57 vuotta, mutta ennen kuin hän täyttää 60 vuotta. ~ 6 ~

8 Jos 1 momentissa tarkoitettua työtöntä työnhakijaa ei voida työllistää avoimille työmarkkinoille eikä hänelle voida järjestää soveltuvaa työvoimakoulutusta tai kuntoutusta, hänen kotikuntansa on työ- ja elinkeinotoimiston osoituksesta järjestettävä hänelle työntekomahdollisuus. Työ on järjestettävä kestoltaan vähintään sellaisena, että työnhakija täyttää työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevan työssäoloehdon. Kunnan on järjestettävä työntekomahdollisuus siten, että työllistettävä voi aloittaa työn työttömyyspäivärahan enimmäisajan täyttyessä. Työllistämisvelvoitteen perusteella järjestettävän työn tulee olla alan säännöllisen työajan mukaista kokoaikatyötä. Vuonna 2011 viisi kaupunkia, Huittinen, Kotka, Kuopio, Uusikaupunki ja Vantaa, käynnistivät Uusien mahdollisuuksien tori (UMT) pilotin, jossa tartuttiin vuotiaiden nuorten työttömyyteen.. Umt-hankkeen kautta Huittisten kaupunki työllisti vuonna 2016 yhteensä 14 nuorta kahdeksi kuukaudeksi kaupunginkansliaan, ruokapalveluun, varhaiskasvatukseen, vanhustenhuoltoon, nuorten työpajalle, kirjastoon, vesilaitokselle, perusopetukseen ja kansalaisopistoon. Kesätyöntekijöitä Huittisten kaupungilla oli 24 henkilöä vuonna Kesätyöpaikat olivat hoitoalalla, toimistoalalla, atk-alalla sekä puisto- ja puutarha-alalla. ~ 7 ~

9 3. HENKILÖSTÖN LAADULLISET OMINAISUUDET 3.1 Henkilöstön ikärakenne Huittisten kaupungin vakinaisen henkilöstön ikärakenne sijoittuu ikävuoden välille. Suurin osa, 62,3 prosenttia, henkilöstöstä sijoittuu ikävuoden välille. Alle 40-vuotiaita on 24,4 prosenttia kaupungin vakituisista työntekijöistä. Työntekijöistä 60 vuotta täyttäneitä on 13,3 prosenttia. Alla oleva taulukko on laskettu Huittisten kaupungin vakinaisessa palvelussuhteessa olleista henkilöistä. 250 Vakinaisen henkilöstön ikärakenne Vakinaisen henkilöstön keski-ikä vuonna 2016 naiset 48,13 v miehet 45,57 v yhteinen 47,78 v Kaupungin vakinaisen henkilöstön keski-ikä on hieman laskenut verrattuna vuoteen 2015, jolloin yhteinen keski-ikä oli 47,85 vuotta. Koko henkilöstön keski-ikä vuonna 2016 oli 46,70 vuotta. Vuonna 2015 kunta-alalla työskentelevien keski-ikä oli 45,8 vuotta. Naiset olivat keskiiältään 45,8 vuotta ja miehet olivat 45,6 vuotta. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 47,9 vuotta ja määräaikaisten 38,3 vuotta. (KT Kuntatyönantajat) ~ 8 ~

10 3.2. Henkilöstön sukupuolirakenne ja yleisimmät ammattinimikkeet Huittisten kaupungin henkilöstörakenne on hyvin naisvaltainen, myös palvelukeskustasolla tarkasteltuna. Kaupungin henkilöstöstä on naisia 86,2 prosenttia ja miehiä 13,8 prosenttia. Perinteisiä naisvaltaisia palvelualoja kaupungilla ovat perusturva- ja sivistyspalvelukeskukset. Sivistyspalvelukeskuksessa naisten osuus on 85,2 prosenttia vakinaisesta henkilöstöstä ja perusturvakeskuksessa peräti 95,7 prosenttia. Teknisessä palvelukeskuksessa naisten ja miesten osuus jakautuu selvästi tasaisemmin. 600 Vakinaisen henkilöstön sukupuolirakenne Hallintopalvelu keskus Perusturvakesk us Sivistyspalveluk eskus Tekninen palvelukeskus Yhteensä Naiset Miehet Huittisten kaupungin yleisimmät vakinaisen henkilöstön ammattinimikkeet ovat lähihoitaja, sairaanhoitaja, laitoshuoltaja, luokanopettaja, hoitaja, koulunkäyntiohjaaja, palvelusihteeri, lastenhoitaja ja perhepäivähoitaja. Vuoden 2015 tilaston mukaan kuntien yleisimmät työnimikkeet ovat sairaanhoitaja, lähihoitaja, lastenhoitaja, lastentarhanopettaja, laitoshuoltaja, peruskoulun luokanopettaja, luokanopettaja, perushoitaja, hoitaja, lehtori ja perhepäivähoitaja (KT Kuntatyönantajat) ~ 9 ~

11 3.3. Henkilöstön poissaolot Terveysperusteisia poissaoloja ovat omasta sairaudesta johtuvat poissaolot sekä työtapaturmista, työmatkatapaturmista ja ammattitaudeista johtuvat poissaolot. Terveysperusteiset palkalliset ja palkattomat poissaolot lasketaan kalenteripäivinä. Huittisten kaupungin koko henkilöstön sairaudesta ja työtapaturmista aiheutuvien poissaolojen määrä ajalla oli 9122 kalenteripäivää 551 henkilöllä (vuonna 2015 vastaavat luvut kalenteripäivää 593 henkilöllä). Vuoden 2016 poissaoloista omalla ilmoituksella oltiin 983 kalenteripäivää. Kaikkien vuoden 2016 aikana palveluksessa olleiden henkilöiden terveysperusteisten poissaolojen jakautuminen keston mukaan on nähtävissä alla olevasta taulukosta. Koko henkilöstön sairauslomien määrä oli 12,46 (vuonna ,83) kalenteripäivää yhtä henkilötyövuotta kohden. Terveysperusteiset poissaolot (vakituiset + määräaikaiset) Kalenteripäivät 2016 (2015) Lyhyet poissaolot; alle 4 päivää 2002 (1905) 4-29 päivää 4159 (4156) päivää 1478 (917) päivää 478 (1069) päivää 1005 (2229) Yli 180 päivää 0 (718) Yhteensä 9122 (10994) Keskimäärin/henkilötyövuosi 12,46 (13,83) Em. poissaoloista erikseen Kalenteripäivät 2016 (2015) * sairauspoissaolot 8899 (10590) * työtapaturmat 223 (404) Sairauspoissaolojen määrä kasvoi 2000-luvulla aina vuoteen 2008 asti, jolloin sairauspoissaoloja oli kunta-alalla keskimäärin 19,4 kalenteripäivää yhtä henkilötyövuotta kohden. Vuonna 2015 sairauslomien määrä oli keskimäärin 16,5 kalenteripäivää/henkilötyövuosi. (KT Kuntatyönantajat; Lähde: Työterveyslaitos Kunta10 tutkimus + Helsinki) ~ 10 ~

12 Liite 1 Henkilöstön sairauslomapoissaolot Laskenta kalenteripäivinä. Sairauspoissaolot Työtapaturmat Mukana vakituiset ja sijaiset kpvt/vuosi kpvt/vuosi näistä omalla ilmoituksella htv2 kpv/htv HALLINTOPALVELUKESKUS ,44 10,90 Keskushallinto ,59 1,84 Talous- ja henkilöstöpalvelut ,94 9,36 Tietohallinto 1 1 4,34 0,23 Maaseutuelinkeino ,84 7,02 Ruokapalvelukeskus ,73 15,58 PERUSTURVA ,64 16,88 Terveyskeskus ,48 8,45 Sosiaalitoimi ,95 14,88 Vanhustenhuolto ja kotipalvelu ,21 26,10 SIVISTYSTOIMI ,91 9,66 Perusopetus ,94 10,23 Lukiokoulutus ,80 1,74 Kansalaisopistotoiminta ,72 0,75 Musiikkiopistotoiminta ,90 1,85 Varhaiskasvatus ,42 15,63 Kirjasto- ja kulttuuripalvelut ,38 2,35 Nuoriso- ja liikuntapalvelut ,75 24,77 TEKNINEN TOIMI ,74 9,34 Suunnittelu- ja maankäyttöpalvelut ,88 0,55 Yleisten alueiden palvelut ,12 11,45 Vesihuoltolaitos ,65 10,57 Tilapalvelut ,09 10,31 Muut työyksiköt (alle 6 hlöä): ,55 15,13 Kasvatus- ja opetuspalvelut (spk) Rakennusvalv.- ja ympäristöpalvelut (tpk) Teknisen toimen hallinto (tpk) Projektit (hpk) Perusturvan hallinto (ptk) elinkeinotoimi (hpk) YHTEENSÄ: ,28 12,46 Edellinen vuosi (2015) ,18 13,83 ~ 11 ~

13 Tapaturmista aiheutuneiden sairauspäivien lukumäärä väheni vuonna 2016 vuodesta Sairauspäiviä kertyi 223 kalenteripäivää, kun lukumäärä vuonna 2015 oli 404. Vahinkojen lukumäärä väheni yhdellä. Vuonna 2016 määrä oli 40 vahinkoa, kun 2015 vahinkotapahtumia kirjattiin 41. Vakuutusyhtiön ilmoittamat lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin kuuluvien Huittisten kaupungin koko henkilöstön sairauspäivien ja vahinkojen lukumäärä vuosilta : 800 Tapaturmasairauspäivät Vahinkojen lukumäärä ~ 12 ~

14 Vuoden 2016 aikana koko henkilöstön (mukana myös sijaiset) muita kuin sairaudesta tai tapaturmasta johtuvia poissaoloja on listattu alla olevassa kaaviossa. Opintovapaalla on ollut 5 henkilöä ja perhevapailla 107 henkilöä. 38 henkilöä on ollut kuntoutuksessa, 498 koulutuksessa ja kuntoutustuella 8 henkilöä. Vuorotteluvapaalla on ollut 14 henkilöä vuoden 2016 aikana. Muilla vapailla (mm. yksityisasiat, merkkipäivät) on ollut 439 henkilöä Koko henkilöstön muut poissaolot ~ 13 ~

15 3.4 Henkilöstön eläköityminen Taulukossa esitetään eläkkeelle siirtyneiden määrä ja keski-ikä aikasarjana. Eläkkeelle siirtyneiksi katsotaan henkilö, jonka omaan työuraan perustuva eläke (muu kuin osa-aikaeläke tai perhe-eläke) alkoi tilastovuonna. KuEL-vanhuuseläkkeelle henkilöistä siirtyi 21 ja heidän keski-ikänsä oli 63,6 vuotta. Kolme henkilöä siirtyi KuEL-työkyvyttömyyseläkkeelle ja heidän keski-ikänsä oli 60 vuotta. Eläkkeelle siirtyneet ja keski-ikä vuosi eläkkeelle siirtyneet keski-ikä , , , , , , , , , , , , , ,1 yhteensä ,6 Eläkkeelle siirtyneiden määrä ~ 14 ~

16 Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä Eläköitymisennuste Ennusteessa kuvataan vakuutettujen arvioitu eläköityminen aikasarjana vuosittain. Ennuste perustuu vuoden 2015 lopussa vakuutettuna olleiden työ- ja virkasuhteisten tilanteeseen sekä vuoden 2017 alun organisaatiotilanteeseen. Ennusteessa on huomioitu vanhuus-, työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyvät henkilöt. Vanhuuseläkkeet sisältävät varhennetut vanhuuseläkkeet, täydet työkyvyttömyyseläkkeet sisältävät kuntoutustuet ja osatyökyvyttömyyseläkkeet sisältävät osakuntoutustuet. Osittaiset varhennetut vanhuuseläkkeet eivät ole mukana ennusteessa. Työuraeläkkeet sisältyvät täysiin työkyvyttömyyseläkkeisiin Eläköitymisennuste Vanhuuseläkkeet, henk. Osatyökyvyttömyys- eläkkeet, henk. Työkyvyttömyyseläkkeet, henk. ~ 15 ~

17 4. HENKILÖSTÖMENOT Alla olevat palkkavertailutaulukot kertovat muutokset vuosilta Ensimmäisessä taulukossa on palkkalajeittain sekä euromääräiset että prosentuaaliset muutokset. Toisessa taulukossa on palkkoja vertailtu toimielintasolla. Vuodesta 2015 vuoteen 2016 palkkamenot supistuivat ,79 euroa. Kunnalliset virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa Palkkoja tarkistettiin seuraavasti: KVTES ja TS: alkaen yleiskorotus 0,47% (palkka vähintään 3404,26 ) tai 16 (palkka alle 3404,26 ) OVTES: alkaen yleiskorotus 0,4% LS liite 1 (terveyskeskuslääkärit): alkaen yleiskorotus 0,4% ja järjestelyerä 0,3% LS liite 2 (terveyskeskushammaslääkärit): alkaen yleiskorotus 0,6% TTES: alkaen yleiskorotus 8-11 snt/tunti PALKKOJEN VERTAILU ALAERITTELYITTÄIN Palkat/alaerittelyt Muutos Muutos % PALKAT YHT , , ,79-7,70 Vakinaisten palkat , , ,94-6,26 Määräaikaisten palkat , , ,53-6,67 Erilliskorvaukset , , ,13-28,16 Vuosiloma- ja muut sijaiset , , ,96-7,50 Tunti- ja urakkapalkat , , ,14 6,86 Muut palkkalajit Luottamushenkilöiden palkkiot , , ,19-3,44 Muut palkat ja palkkiot , , ,93-3,72 Kokouspalkkiot/henkilöstö , , ,71-23,27 Sosiaalipalkkalisät , , ,32-107,58 Työllisyyspalkat , , ,08-25,74 Kesätyöntekijät , , ,64-3,02 Jaksotetut palkat/ -varaus , , ,08 108,41 ~ 16 ~

18 KÄYTTÖTALOUDEN PALKKAVERTAILU TOIMIELIMITTÄIN Toimielin Muutos euroina Muutos % Kaupunginvaltuusto , , ,71 13,90 Kaupunginhallitus , , ,97-50,88 Keskusvaalilautakunta 8 712,54 0, ,54-100,00 Tarkastuslautakunta 6 039, , ,56-20,61 Perusturvalautakunta , , ,36-3,20 Kasvatus- ja opetuslautakunta , , ,46 3,86 Tekninen lautakunta , , ,71 5,18 Ympäristö- ja rakennuslautakunta , , ,19 6,44 Kirjasto- ja kulttuurilautakunta , , ,01 6,06 Nuoriso- ja liikuntalautakunta , , ,56 12,67 YHTEENSÄ , , ,79-7,70 ~ 17 ~

19 5. YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Uusi yhdenvertaisuuslaki tuli voimaan Lain tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista, ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. Työnantajalla, jonka palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä, on oltava yhdenvertaisuussuunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Ensimmäinen uuden lain mukainen yhdenvertaisuussuunnitelma tulee laatia mennessä. Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annettua lakia uudistettiin osittain myös Lain tavoitteena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Lain tarkoituksena on myös estää sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä. Huittisten kaupungin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma hyväksyttiin ensimmäisen kerran vuosille Päivitetyn suunnitelman vuosille hyväksyi kaupunginhallitus Suunnitelman voimassaoloa on jatkettu vuoden 2016 loppuun saakka (henkilöstötoimikunta ja kaupunginhallitus ). Uusi lakimuutokset huomioiva yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma on valmisteilla. Kaupungin henkilöstökertomus vuodelta 2015 sisälsi tasa-arvosuunnitelman mukaisen henkilöstön palkkakartoituksen Palkkakartoitus on tehty vähintään kolmen vuoden välein. Palkkakartoituksessa verrataan sopimusaloittain naisten ja miesten tehtäväkohtaisia ja kokonaispalkkoja sekä niissä olevia palkkaeroja. ~ 18 ~

20 6. KOULUTUS Huittisten kaupunki käytti määrärahoja koulutukseen vuonna 2016 yhteensä ,74. Koulutusmäärärahojen käyttö on ollut vuosiriippuvaista. Määrärahojen kohdentaminen koulutukseen on tärkeää henkilöstön osaamistason ylläpitämiseksi. Vuonna 2016 koulutus oli pääosin ulkoista koulutusta ja siihen käytettiin määrärahoja yhteensä ,62. Sisäiseen koulutukseen käytettiin määrärahoja 338,12. Toimialakohtaisesti eniten koulutusmäärärahoja käytti perusturvalautakunta (43 631,90 ). Koulutusmäärärahojen käyttö toimi- ja vastuualueittain selviää tarkemmin alla olevasta taulukosta. HUITTISTEN KAUPUNGIN KOULUTUSMÄÄRÄRAHOJEN KÄYTTÖ VUONNA 2016 Ulkoinen Sisäinen Toimialoittain koulutus koulutus YHTEENSÄ Kaupunginvaltuusto 943,87 943,87 Kaupunginhallitus ,36 Hallinto 1 836, ,40 Elinkeinotoimi 358,04 358,04 Projektit 289,17 289,17 Keskushallinto 1 865, ,98 Talous- ja henkilöstöpalvelut 8 370, ,99 Maaseutuelinkeino 877,87 877,87 Tietohallintopalvelut , ,46 Ruokapalvelukeskus 1 011, ,45 Perusturvalautakunta ,90 Hallinto - - Sosiaalityö ja toimeentuloturva 3 673, ,89 Vanhustenhuolto ja kotipalvelu ,22 23, ,22 Terveyskeskus ,67 177, ,79 Kasvatus- ja opetuslautakunta ,27 Kasvatus- ja opetuspalvelut 3 957, ,31 Perusopetus , ,61 Lukiokoulutus , ,41 Kansalaisopistotoiminta 1 201, ,69 Musiikkiopistotoiminta 2 347, ,54 Varhaiskasvatus 5 690, ,71 Kirjasto- ja kulttuurilautakunta 1 042,13 kirjasto- ja kulttuuripalvelut 904,13 138, ,13 Nuoriso- ja liikuntalautakunta 2 621,94 Nuoriso- ja liikuntapalvelut 2 621, ,94 Tekninen lautakunta ,93 Teknisen toimen hallinto 2 191, ,37 Tilapalvelut 5 069, ,47 Yleisten alueiden palvelut 2 828, ,57 Suunnittelu- ja maankäyttöpalvelut 3 068, ,16 Vesihuoltolaitos 3 452, ,36 Ympäristö- ja rakennuslautakunta 1 220,34 Rakennusvalvonta- ja ympäristöpalvelut 1 220, ,34 KOULUTUKSEEN KÄYTETTY VUONNA ,62 338, ,74 Koulutusmäärärahoja käytetty vuonna ,08 Koulutusmäärärahoja käytetty vuonna ,68 ~ 19 ~

21 7. TYÖTERVEYSHUOLTO Huittisten kaupungin työpaikkaterveydenhuolto on hoidettu kaupungin omassa työterveyshuoltoyksikössä saakka työterveyshuollon toiminta siirtyi Attendo Oy:lle. Hyväksytyissä työpaikkaterveydenhuollon toimintasuunnitelmissa on määritelty työympäristöön kohdistuva toiminta, työntekijään kohdistuva toiminta sekä työnantajan kustantama sairaanhoito. Työhyvinvointia ylläpitävää toimintaa edelleen kehitetään toimintasuunnitelman mukaisesti. Kansaneläkelaitos eli Kela korvaa työnantajalle aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset sairausvakuutuslain nojalla. Palvelut ovat työntekijöille maksuttomia. Huittisten kaupungin työpaikkaterveyshuollon kustannusten ja toimintatietojen kehitys vuosilta selviää alla olevasta taulukosta. Vuonna 2016 kustannukset olivat ,41 euroa. Kustannuksissa nousua vuoteen 2015 verrattuna on 3,89 %. Työpaikkaterveydenhuollon kustannukset ja toimintatiedot Työntekijään kohdistuva toiminta , , ,41 Työterveyshuolto: Terveystarkastukset (kpl) - Lääkäri Terveydenhoitaja Fysioterapeutti Psykologi Erikoislääkäri Tutkimukset (kpl) - Laboratorio Radiologia Työpaikkaselvitykset (tuntia) - Lääkäri 4,5t 9,0t 1,5t - Terveydenhoitaja 27,5t 39,0t 21,5t - Fysioterapeutti 42,5t 37,0t 18,0t Sairaanhoito ja muu terveydenhuolto: Sairaanhoitokäynnit (kpl): - Lääkäri Terveydenhoitaja Fysioterapeutti - Psykologi - Erikoislääkärit Tutkimukset (kpl) -Laboratorio Radiologia ~ 20 ~

22 8. HENKILÖSTÖN YHTEISTOIMINTA Kaupungin yhteistoimintaelimenä on toiminut vuonna 2016 henkilöstötoimikunta. Työnantajan edustajina henkilöstötoimikunnassa toimivat henkilöstöjaoston jäsenet, työsuojelupäällikkö, talous- ja henkilöstöpäällikkö ja hallintojohtaja. Myös työterveyshuollon edustaja on ollut mukana kokouksissa. Henkilöstön edustajana toimii työsuojeluvaltuutettu sekä palkansaajia edustavien järjestöjen nimeämät pääluottamusmiehet. Henkilöstötoimikunta kokoontui vuoden 2016 aikana 5 kertaa (joista 1 yhteistoimintaneuvottelu). Alla on listattu käsitellyt asiat. Henkilöstötoimikunta käsitteli Huittisten kaupungin tilinpäätöstä vuodelta 2015, henkilöstökertomusta 2015, Huittisten kaupungin työterveyshuollon korvaushakemusta vuodelta 2015, työsuojelun toimintakertomusta 2015, yhdenvertaisuus- ja tasaarvosuunnitelmaa ja työsuojeluvaltuutetun työaikaa. Henkilöstötoimikunta käsitteli Huittisten kaupungin toimintaohjetta uhkaustilanteissa sekä paikallisten sopimusten irtisanomista työterveyshuollon henkilöstön osalta. Henkilöstötoimikunta käsitteli vuoden 2017 alustavaa talousarvioehdotusta sekä taloussuunnitelmaehdotusta vuosille käytiin myös yhteistoimintaneuvottelut henkilöstötoimikunnassa koskien maakuntauudistuksen ja Satasoten valmistelua. Henkilöstötoimikunta käsitteli työsuojelun toimintaohjelmaa vuodelle 2017, työpaikkaterveydenhuollon toimintasuunnitelmaa vuodelle 2017, Huittisten kaupungin päihdeohjelmaa ja henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa vuodelle Henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut Kasvatus- ja opetuslautakunta päätti hyödyntää palvelusetelimallia päiväkotihoitopalveluiden järjestämisessä uuden yksityisen päiväkodin osalta Huittisissa. Asiasta on pidetty yt-tilaisuudet , , ja Yksityisen päiväkodin aloittaessa Huittisissa päättyi Huhkolan päiväkodin Mansikat-ryhmän toiminta vuoden 2017 alusta. Liikkeenluovutusta ei tapahtunut, vaan vakituinen henkilöstö on sijoittunut muualle kaupungin varhaiskasvatukseen. Satakunnassa on aloitettu helmikuussa 2016 oman sote-alueen, Satasoten valmistelu sekä syksyllä 2016 maakuntavalmistelu. Sote- ja maakuntauudistuksen henkilöstövaikutusten arviointi on aloitettu ja valmistelutyöryhmien työ on käynnissä. Uudistuksessa Sote-henkilöstö ja Soten tukipalveluhenkilöstö on siirtymässä Huittisten kaupungin palveluksesta maakuntaan. Valmistelusta on pidetty ensimmäinen yhteistoimintaneuvottelu henkilöstötoimikunnassa sekä 7. ja koko henkilöstölle suunnatut infotilaisuudet. Yhteistoimintaneuvotteluja ja henkilöstöinfoja jatketaan valmistelun edetessä. Kaupungin työterveyshuollon yksikön henkilöstö on siirtynyt liikkeenluovutuksena Attendo Terveyspalvelut Oy:lle , joka tuottaa ko. ajankohdasta alkaen kaupungin henkilöstön työterveyspalvelut. Asiasta on pidetty yt-lain mukaiset informaatiotilaisuudet , sekä ~ 21 ~

23 on päätetty Huittisten ja Sastamalan kaupunkien sekä Punkalaitumen kunnan jätevesien käsittelyn osakeyhtiön perustamisesta. Samassa yhteydessä hyväksytyssä osakassopimuksessa todetaan, että nykyisillä jätevedenpuhdistamoilla kokoaikaisena vesihuoltohenkilöstönä työskentelevät työntekijät siirretään yhtiön palvelukseen. Osakassopimukseen perustuen vesihuoltolaitokselta siirtyi kolme henkilöä liikkeenluovutuksena Huittisten Puhdistamo Oy:n palvelukseen. Yt-lain mukaiset informaatiotilaisuudet on pidetty ja Uusi puhdistamo otettiin käyttöön kesällä ~ 22 ~

24 9. HENKILÖKUNNAN TYÖHYVINVOINTITOIMINTAA JA TAPAHTU- MIA Musikaali Henkilökunnalla oli mahdollisuus ostaa 10 / lippu Huittisten musiikkiopiston Viulunsoittaja katolla musikaaliin Risto Ryti saliin kahteen näytökseen eli la klo tai pe klo Musikaalia kävi katsomassa 35 henkilöä. Liikuntailtapäivä Henkilökunnan liikuntailtapäivä järjestettiin kahtena iltapäivänä 21. ja Iltapäivään sai osallistua jompanakumpana päivänä työaikana. Mukana liikkumassa oli noin 230 henkilöä ja iltapäivä kului eri pisteissä kiertäen. Mahdollisuus oli osallistua Liikuntakeskus Spiraalissa järjestettyyn kokovartalojumppaan ja pilatekseen, pyörä- tai kävelylenkille sekä uimahallissa ohjattuun vesijumppaan ja kuntosaliin. Liikuntakeskus Spiraalissa olleessa terveyskahvilassa oli mahdollisuus tavata työterveyshoitaja, joka suoritti mm. verenpaineja kehonkoostumismittausta. Uimahalli ja kuntosali Kaupungin vakituisella henkilökunnalla oli mahdollisuus Huittisten uimahallin ja kuntosalin käyttöön. Uintikäyntejä kertyi yhteensä vuoden aikana ja kuntosalin kpl. Ensiapukurssit Hätäensiapukurssi kohdennettuna kiinteistönhoitajille (14 hlöä) pidettiin 15. ja ja puistotoimen sekä vesi- ja viemärilaitoksen henkilöstölle (12 hlöä) 8. ja Molemmat kurssit kestivät yhteensä 8 tuntia. Yleinen EA1-kertauskurssi pidettiin 10. ja Kurssilla yhteensä 15 hlöä kaupungin eri työpisteistä sai uusittua EA1-kortin. Ruokapalvelun henkilöstön (26 hlöä) hätäensiapukurssit pidettiin 8. ja Molemmat kurssit kestivät yhteensä 4 tuntia. Lisäksi perhepäivähoitajille pidettiin yleinen lasten elvytyksestä ja sairauskohtauksista suunnattu tilaisuus. Senioriklubi Senioriklubin tarkoituksena on tukea ja kannustaa 58 vuotta ja sitä vanhempia jaksamaan ja viihtymään työssä niin pitkään, että eläkkeelle siirtyminen tapahtuu terveenä ja mahdollisimman hyväkuntoisena. Kokoontumisia on kerran kuukaudessa torstaisin klo ja kokoontumiset ovat työaikaa. Senioriklubi kokoontui keväällä 2016 viisi kertaa ja syksyllä neljä kertaa. Työntekijät voivat osallistua joko kaikkiin tai vain haluamaansa kokoontumiseen. ~ 23 ~

25 Ohjelmassa on ollut liikuntaa, kulttuuria ja erilaisia luentoja. Osallistujia on keskimäärin ollut henkilöä/kokoontuminen. Senioriklubin ja sen ohjelman käytännön järjestelyistä vastaavat työterveyshoitaja Helena Saarinen ja Leena Hakanen. Henkilöstöjuhla Perinteistä henkilöstöjuhlaa vietettiin kaupungintalolla. Juhlaan osallistui noin 250 työntekijää eri työyksiköistä. Virallisessa osuudessa jaettiin seuraavat ansiomerkit henkilökunnalle: Kultainen ansiomerkki 40-vuotta kunnallista palvelua (4 hlöä) Maaseutuasiamies Johan Kuusipalo Arkistosihteeri Arja Pajunen Maksuliikennesihteeri Sirpa Sundvall Lähihoitaja Ulla Suominen Kultainen ansiomerkki 30-vuotta kunnallista palvelua (6 hlöä) Perhepäivähoitaja Irma Haavisto Osastosihteeri Hanna-Kaija Hällfors Terveyskeskusavustaja Armi Kiviniitty Laitoshuoltaja Saija Laurila Kotiutushoitaja Pirkko Mäkinen Lähihoitaja Minna Vesterberg Työkaarimalli Työkaarimallin eteenpäin kehittämistä ja viemistä jatkettiin edelleen vuonna Työkaarimalli kuvaa työntekijöiden ikään ja eri elämänvaiheisiin liittyviä tarpeita. Eri-ikäisten työntekijöiden tarpeiden huomioon ottaminen työpaikan kehittämistoimissa hyödyntää sekä työnantajaa että työntekijää. Työkaarimallissa on useita eri osa-alueita mm. ikäjohtaminen, työura ja työssä jatkamisen suunnittelu, osaaminen, työaikajärjestelyt, työn muokkaaminen, terveystarkastukset sekä terveellisten elämäntapojen ja elämänhallinnan edistäminen. Savuton työpaikka Huittisten kaupunki on savuton työpaikka, jossa Tupakointi on kielletty kaikilla työpaikan sisä- ja ulkotiloissa tupakkalain edellyttämällä tavalla. Ko. kielto koskee myös työpaikan piha-alueita. Myöskään työkoneissa tai - autoissa ei tupakoida; ~ 24 ~

26 Työpaikan sisätiloissa ja piha-alueella ei ole tupakointitiloja. Mahdolliset tupakointipaikat on sijoitettu vähemmän näkyvästi ulos riittävän kauas rakennuksesta siten, että tupakansavu ei pääse kulkeutumaan sisätiloihin; Tupakointi on kielletty työaikana. Tupakkatauot ovat sallittuja lakisääteisillä ruoka- ja kahvitauoilla; Virallisten taukojen ulkopuolella tapahtuvaa tupakointia ei lasketa työajaksi; Edustus- ja muut tilaisuudet ovat savuttomia; Työpaikan savuttomuudesta on ilmoitettu asianmukaisin kyltein; Työpaikkailmoituksissa ilmoitetaan savuttomasta työpaikasta. Vartiointipalvelu Huittisten kaupungin työpisteiden turvallisuutta pidetään yllä henkilövartiointimenetelmällä. Kaikkiin Huittisten kaupungin Lauttakylän ydinkeskustan alueella sijaitseviin kaupungin työpisteisiin on saatavissa uhkaavissa tilanteissa vartija paikalle viiden minuutin tavoiteajalla hälytyksestä. Muihin työpisteisiin (esim Vampulassa) vartija tulee niin pian kuin mahdollista. Vartijapalvelu on käytössä arkisin klo 7-22 ja lauantaisin Palvelu on käytettävissä myös kaikkina muina aikoina, mutta tuolloin tavoiteaika on vähän pidempi. Vartijan voi tilata myös etukäteen kohteisiin sovituksi ajaksi, jos työntekijä kokee aavistavansa mahdollista tulevaa uhkaa. ~ 25 ~