Henkilöstökertomus Huittisten kaupunki

Transkriptio

1 Henkilöstökertomus 2014 Huittisten kaupunki

2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO TAUSTAA JA TAVOITTEITA HENKILÖSTÖKERTOMUKSELLE HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Huittisten kaupungin henkilöstön määrä palvelukeskuksittain, tilanne Virat ja toimet Vakinaiset ja määräaikaiset työntekijät Henkilöstön jakautuminen sopimusaloittain Osa-aikatyö Työllistäminen, oppisopimus ja kesätyö HENKILÖSTÖN LAADULLISET OMINAISUUDET Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön sukupuolirakenne ja yleisimmät ammattinimikkeet Henkilöstön poissaolot Henkilöstön eläköityminen HENKILÖSTÖMENOT KOULUTUS TYÖTERVEYSHUOLTO HENKILÖSTÖN YHTEISTOIMINTA HENKILÖKUNNAN TYÖHYVINVOINTITOIMINTAA JA TAPAHTUMIA YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA ~ 1 ~

3 1. JOHDANTO TAUSTAA JA TAVOITTEITA HENKILÖSTÖKERTO- MUKSELLE Vuoden 2014 henkilöstökertomuksen rakenne noudattaa pääosin KT:n suositusta henkilöstöraportoinnin kehittämiseen. Henkilöstövoimavarojen suositus antaa pohjan kehittää kunnan omaa henkilöstöraportointia. Henkilöstövoimavarojen ennakointi on osa strategiatyötä. Siinä määritellään henkilöstöä koskevat tavoitteet, joilla pyritään turvaamaan työvoiman saatavuus, henkilöstön osaaminen, työhyvinvointi ja työn tuloksellisuus. Kuntatyönantajan on tunnettava henkilöstönsä voidakseen pienenevillä resursseilla turvata myös tulevaisuudessa laadukkaat kunnalliset palvelut. Tässä henkilöstöraportin merkitys korostuu erityisesti tietojen antajana, kehittämisen perustana ja päätöksenteon tukena. Talous- ja henkilöstöpalvelut sekä erityisesti palkkasihteerit kokoavat vuosittain tässä henkilöstökertomuksessa esitettyjä henkilöstömääriä ja -rakennetta koskevia tietoja. Tiedot on koottu Pegasos -henkilöstösekä Raindance -taloushallinnon ohjelmistosta. Lisäksi on hyödynnetty Kuntien eläkevakuutuksen kuntakohtaisia tilastoja sekä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Tilastokeskuksen julkaisuja. Suomessa on 320 kuntaa ja 127 kuntayhtymää, joiden palveluksessa on noin palkansaajaa eli viidennes työllisestä työvoimasta. KT:n ennusteen mukaan henkilöstömäärän arvioidaan laskevan vuoteen 2020 mennessä :een. Kuntasektorin kuukausipalkkaisten palkansaajien säännöllisen työajan keskiansio oli Tilastokeskuksen mukaan euroa lokakuussa Kokonaisansio, johon lasketaan mukaan myös epäsäännölliset ja kertaluonteiset lisät ja korvaukset, oli keskimäärin euroa kuukaudessa. Vuonna 2014 kuntasektorin kuukausipalkkaisilla lisien osuus kokonaisansioista oli 19 prosenttia. Sopimusaloittain kokoaikaisten kuukausipalkkaisten keskiansiot olivat lokakuussa 2013 seuraavat: KVTES /kk, opetusala /kk, tekniset /kk ja lääkärit /kk. Kuntasektorin tuntipalkkaisten säännöllisen työajan tuntiansio oli keskimäärin 14,55 euroa. Säännöllisen työajan ansio sisältää peruspalkan lisäksi euromääräisinä maksetut vuosisidonnaiset lisät, henkilökohtaiset lisät, työaikalisät, muut säännöllisen työajan lisät sekä luontoisedut. Säännöllisen työajan ansio ei sisällä kertaluonteisia palkkaeriä, kuten lomarahaa ja tulospalkkioita. Kuntasektorin koko henkilöstöstä noin 79 % on naisia. Kuukausipalkkaisista naisia on 81 % ja tuntipalkkaisista 14 %. Vuonna 2014 kuntien ja kuntayhtymien työvoimakustannukset ovat arviolta 21,2 miljardia euroa, josta palkkakustannukset ovat 16,3 miljardia euroa ja työnantajan maksamat eläke- ja muut välilliset sosiaalivakuutusmaksut 4,9 miljardia euroa. ~ 2 ~

4 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 2.1 Huittisten kaupungin henkilöstön määrä palvelukeskuksittain, tilanne Työyksikkönimi Vakinaiset virat ja toimet Määräaikaiset virat ja toimet Työllistämistuki Oppisopimus Yhteensä HALLINTOPALVELUKESKUS KAUPUNGINHALLITUS 1 1 KAUPUNGINKANSLIA 5 5 ELINKEINOTOIMI TYÖSUOJELU 1 1 RAHATOIMISTO/TALOUS TIETOHALLINTO 4 4 RUOKAPALVELUYKSIKKÖ MAASEUTUPALVELUT 4 4 LOMITUSTOIMINTA Hallintopalvelukeskus yhteensä PERUSTURVAKESKUS TERVEYSKESKUS SOSIAALITOIMEN HALLINTO 1 1 SOSIAALITYÖ TOIMINTAKESKUS VANHUSTENHUOLTO KOTIHOITO Perusturva yhteensä SIVISTYSPALVELUKESKUS KOULUTOIMEN HALLINTO 3 3 PERUSOPETUS LUKIO HUITTISTEN SEUDUN KANSALAISOPISTO KIRJASTOTOIMI MUSIIKKIOPISTO NUORISO- JA LIIKUNTAPALVELUT 5 5 NUORTEN TYÖPAJA VARHAISKASVATUS Sivistyspalvelukeskus yhteensä TEKNINEN PALVELUKESKUS RAKENNUSVALVONTA JA YMPÄRISTÖNSUO- JELU 3 3 SUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖPALVELUT 8 8 TEKNINEN TOIMI HALLINTO 4 4 YLEISET ALUEET TILAPALVELUT VESIHUOLTOLAITOS SIIVOUSHENKILÖSTÖ Tekninen palvelukeskus yhteensä YHTEENSÄ Taulukossa ei ole mukana luottamustoimia, perhehoitajia, tukihenkilöitä eikä omaishoitajia, koska he eivät ole palvelussuhteessa Huittisten kaupunkiin. ~ 3 ~

5 2.2 Virat ja toimet Kuntalain perusteella virat perustetaan sellaisia tehtäviä varten, joissa käytetään julkista valtaa. Tavoitteena on virkasuhteen käytön rajaaminen niihin tehtäviin, joissa sitä käytetään. Näitä virkoja ovat esim. sosiaalityöntekijät, johtavat viranhaltijat, opettajat jne. Nimike sinänsä ei ratkaise, vaan tehtävien sisältö määrittää onko kyseessä virka vai toimi. Vakinaisia työntekijöitä Huittisten kaupungissa oli yhteensä 696 ja niistä - virkoja toimia 529 Vuonna 2013 kunnissa henkilöstöstä oli virkasuhteisia 28 % ja työsuhteisia 72 %. Määräaikaisessa palvelussuhteessa työskenteli 20,7 prosenttia henkilöstöstä. Vakinaisia oli 77,8 prosenttia ja työllistettyjä 1,5 prosenttia. Kuntien henkilöstöstä kokoaikatyössä oli 85,55 prosenttia kuukausipalkkaisista ja osa-aikaisia oli 14,45 prosenttia. (Kunnallinen työmarkkinalaitos) 2.3 Vakinaiset ja määräaikaiset työntekijät Henkilöstön määrällä tarkoitetaan palvelussuhteiden lukumäärää vuoden viimeisenä päivänä, jolloin siihen sisältyy myös lomalla tai muuten poissa ollut henkilöstö. Huittisten kaupungin henkilöstön määrä oli seuraava: - vakinaisia palvelussuhteita 696 ( ) - määräaikaisia 202 (232) - työllistettyjä ja oppisopimuksia 5 (10) Määräaikaisiin luetaan määräajaksi palkatut työntekijät kuten myös varsinaiset sijaiset. Palvelussuhde Miehet Naiset Yhteensä Muutos% ed.vuodesta Vakinaiset ,61 Määräaikaiset ,46 - joista työllistettyjä ,00 Yhteensä ,86 Vuoden 2014 aikana alkoi uusia vakinaisia palvelussuhteita 48 henkilöllä. Palvelussuhteita puolestaan päättyi irtisanoutumisten ja eläköitymisten johdosta 37 henkilöllä. ~ 4 ~

6 Kuntasektorin palkkatilaston mukaan kunta-alalla työskenteli vuoden 2013 lokakuussa palkansaajaa. Palkkaa saavista oli kuukausipalkkaisia ja tuntipalkkaisia henkeä. Kokoaikaisia kuukausipalkkaisia palkansaajia oli ja osa-aikaisia Edellisestä vuodesta henkilöstömäärä laski 5000 henkilöllä. Naisia on henkilöstöstä 79 %. (Kunnallinen työmarkkinalaitos) Palvelukeskustasolla vakinaisen henkilöstön määrä muutamana vertailuvuonna: HALLINTOPALVELUKESKUS PERUSTURVAKESKUS SIVISTYSPALVELUKESKUS TEKNINEN PALVELUKESKUS Yht: Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä. Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. KT:n ohjeistuksen mukaan henkilötyövuoden laskennassa on käytetty palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärää kalenteripäivinä kaikista vuoden aikana palveluksessa olleesta henkilöstöstä. Suluissa vuoden 2013 vastaavat luvut. Henkilötyövuodet 2014 (2013) Miehet Naiset Yhteensä Henkilötyövuodet palvelussuhteessa 146,69 (146,3) 682,54 (688,2) 829,23 (834,5) 2.4 Henkilöstön jakautuminen sopimusaloittain Suurin osa koko Huittisten kaupungin henkilöstöstä kuuluu kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piiriin, loput jakaantuvat kunnallisen opetushenkilöstön (OVTES), tuntipalkkaisen henkilöstön (TTES), teknisen henkilöstön (TS) ja lääkäreiden (LS) virka- ja työehtosopimusten piiriin. KVTES 72,09 % OVTES 20,82 % TTES 3,32 % TS 2,10 % LS 1,66 % ~ 5 ~

7 2.5 Osa-aikatyö Vakinaisten osa-aikatyöntekijöiden määrä Huittisten kaupungilla vuonna 2014 oli 73 henkilöä. Osa-aikaeläkeläisiä ja osa-aikatyön tekijöitä löytyy lähes joka ammattikunnasta. Osaaikatyöntekijöitä on esimerkiksi koulunkäyntiohjaajissa, maatalouslomittajissa, hoitoalan työntekijöissä ja toimistoalalla. Uusia KuEL-osa-aikaeläkkeitä alkoi vuonna 2014 yhdellä henkilöllä. Alla on esitetty tarkemmin vakinaiset osa-aikaiset työntekijät ja osa-aikaeläkeläiset vuosilta osa-aikaiset osa-aikaeläkeläiset yhteensä Työllistäminen, oppisopimus ja kesätyö Palkkatukia (työllistämistukia) maksetaan viideltä päivältä viikossa ja vuonna 2014 niiden suuruudet vaihtelivat 32,66 eurosta 62,05 euroon. Työnantaja saa palkanmaksuun TEtoimiston myöntämää tukea, jotta pystyisi palkkaamaan työttömän työnhakijan. Vuonna 2014 oli kaikkiaan 15 henkilöä työssä palkkatuella. Palkkatuella palkattuja oli määrällisesti eniten nuorten työpajalla. Työpajan lisäksi Huittisten kaupunki työllisti henkilöitä ruokapalvelussa, perusturvakeskuksessa, kansalaisopistolla ja teknisen toimen alaisuudessa. ~ 6 ~

8 Palkkatuella palkatuista henkilöistä kuusi oli ns. velvoitetyöllistettyä. Velvoitetyöllistäminen perustuu Julkisesta yritys- ja työvoimapalvelusta säädettyyn lakiin (916/2012). Tämän perusteella työttömälle työnhakijalle turvataan mahdollisuus työllistymistä edistävään kuntoutukseen tai työvoimakoulutukseen, jos hänen oikeutensa työttömyyspäivärahaan päättyy enimmäisajan johdosta hänen täytettyään 57 vuotta, mutta ennen kuin hän täyttää 60 vuotta. Jos 1 momentissa tarkoitettua työtöntä työnhakijaa ei voida työllistää avoimille työmarkkinoille eikä hänelle voida järjestää soveltuvaa työvoimakoulutusta tai kuntoutusta, hänen kotikuntansa on työ- ja elinkeinotoimiston osoituksesta järjestettävä hänelle työntekomahdollisuus kahdeksan kuukauden ajaksi (työllistämisvelvoite). Kunnan on järjestettävä työntekomahdollisuus siten, että työllistettävä voi aloittaa työn työttömyyspäivärahan enimmäisajan täyttyessä. Työllistämisvelvoitteen perusteella järjestettävän työn tulee olla alan säännöllisen työajan mukaista kokoaikatyötä. Oppisopimuskoulutustuella palkattuja vuonna 2014 oli 7 eri henkilöä, näistä kaksi oli oikeutettuja myös palkkatukeen. Vuonna 2011 viisi kaupunkia, Huittinen, Kotka, Kuopio, Uusikaupunki ja Vantaa, käynnistivät Uusien mahdollisuuksien tori (umt) pilotin, jossa tartuttiin vuotiaiden nuorten työttömyyteen. Hanke jatkui myös vuonna Umt-hankkeen kautta Huittisten kaupunki työllisti vuonna 2014 yhteensä 17 nuorta kahdeksi kuukaudeksi kaupunginkansliaan, ruokapalveluun, varhaiskasvatukseen, vanhustenhuoltoon, nuorten työpajalle ja tekniseen toimeen. Kesätyöntekijöitä Huittisten kaupungilla oli 29 henkilöä vuonna Matkailuoppaina oli kaksi henkilöä ja muita kesätyöntekijöitä työllistivät tietohallinto, maaseutuelinkeinot, perusturva, kirjasto sekä puisto- ja urheilualueet. ~ 7 ~

9 3. HENKILÖSTÖN LAADULLISET OMINAISUUDET 3.1 Henkilöstön ikärakenne Huittisten kaupungin vakinaisen henkilöstön ikärakenne sijoittuu ikävuoden välille. Suurin osa, 64 prosenttia, henkilöstöstä sijoittuu ikävuoden välille. Alle 40-vuotiaita on 25 prosenttia kaupungin vakituisista työntekijöistä. Työntekijöistä 60 vuotta täyttäneitä on 80 henkilöä, 11 prosenttia. Alla oleva taulukko on laskettu Huittisten kaupungin vakinaisessa palvelussuhteessa olleista henkilöistä. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä vuonna 2014 naiset 47,45 v miehet 46,85 v yhteinen 47,15 v Kaupungin vakinaisen henkilöstön keski-ikä on hieman laskenut verrattuna vuoteen 2013, jolloin yhteinen keski-ikä oli 47,5 vuotta. Koko henkilöstön keski-ikä vuonna 2014 oli 46,52 vuotta. Vuonna 2013 kunta-alalla työskentelevien keski-ikä oli 45,7 vuotta. Naiset olivat keskiiältään 45,7 vuotta ja miehet olivat 45,5 vuotta vuoden 2013 tilaston mukaan. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 47,8 vuotta ja määräaikaisten 38,2 vuotta. (Kunnallinen työmarkkinalaitos) ~ 8 ~

10 3.2. Henkilöstön sukupuolirakenne ja yleisimmät ammattinimikkeet Huittisten kaupungin henkilöstörakenne on hyvin naisvaltainen, myös palvelukeskustasolla tarkasteltuna. Kaupungin henkilöstöstä on naisia 84,77 prosenttia ja miehiä 15,23 prosenttia. Perinteisiä naisvaltaisia palvelualoja kaupungilla ovat perusturva- ja sivistyspalvelukeskukset. Sivistyspalvelukeskuksessa naisten osuus on 84,43 prosenttia vakinaisesta henkilöstöstä ja perusturvakeskuksessa peräti 95,45 prosenttia. Teknisessä palvelukeskuksessa naisten ja miesten osuus jakautuu selvästi tasaisemmin Huittisten kaupungin yleisimmät vakinaisen henkilöstön ammattinimikkeet ovat lähihoitaja, maatalouslomittaja, laitoshuoltaja, sairaanhoitaja, luokanopettaja, palvelusihteeri, lastenhoitaja, koulunkäyntiohjaaja, lehtori, perhepäivähoitaja ja perushoitaja. Vuoden 2013 tilaston mukaan kuntien yleisimmät työnimikkeet ovat sairaanhoitaja, lähihoitaja, lastenhoitaja, peruskoulun luokanopettaja, lastentarhanopettaja, koulunkäyntiavustaja/koulunkäynninohjaaja, perushoitaja, lehtori ja perhepäivähoitaja. (Kunnallinen työmarkkinalaitos) ~ 9 ~

11 3.3. Henkilöstön poissaolot Terveysperusteisia poissaoloja ovat omasta sairaudesta johtuvat poissaolot sekä työtapaturmista, työmatkatapaturmista ja ammattitaudeista johtuvat poissaolot. Terveysperusteiset palkalliset ja palkattomat poissaolot lasketaan kalenteripäivinä. Huittisten kaupungin koko henkilöstön sairaudesta ja työtapaturmista aiheutuvien poissaolojen määrä ajalla oli kalenteripäivää (604 henkilöä). Näistä poissaoloista omalla ilmoituksella oltiin 841 kalenteripäivää. Kaikkien vuoden 2014 aikana palveluksessa olleiden henkilöiden terveysperusteisten poissaolojen jakautuminen keston mukaan on nähtävissä alla olevasta taulukosta. Koko henkilöstön sairauslomien määrä oli 14,01 (vuonna ,37) kalenteripäivää yhtä henkilötyövuotta kohden. Huomattava nousu vuoteen 2013 on tapahtunut työtapaturmista johtuvissa poissaoloissa. Vuonna 2013 näitä oli 252 kalenteripäivää, kun vuonna 2014 vastaavat päivät ovat 626. Terveysperusteiset poissaolot (vakituiset + määräaikaiset) Kalenteripäivät 2014 (2013) Lyhyet poissaolot; alle 4 päivää 1910 (2089) 4-29 päivää 6003 (5524) päivää 2280 (1695) päivää 969 (610) päivää 456 (401) Yli 180 päivää 0 (0) Yhteensä (10319) Keskimäärin/henkilötyövuosi 14,01 (12,37) Em. poissaoloista erikseen Kalenteripäivät 2014 (2013) * sairauspoissaolot (10067) * työtapaturmat 626 (252) Sairauspoissaolojen määrä kasvoi 2000-luvulla aina vuoteen 2008 asti, jolloin sairauspoissaoloja oli kunta-alalla keskimäärin 19,4 kalenteripäivää yhtä henkilötyövuotta kohden. Vuonna 2013 sairauslomien määrä laski keskimäärin 16,7 (17,2 vuonna 2012) kalenteripäivään/henkilötyövuosi. (Kunnallinen työmarkkinalaitos; Lähde: Työterveyslaitos Kunta10 tutkimus + Helsinki) ~ 10 ~

12 Henkilöstön sairauslomapoissaolot Laskenta kalenteripäivinä. Sairauspoissaolot Työtapaturmat Mukana vakituiset ja sijaiset kpvt/vuosi kpvt/vuosi näistä omalla ilmoituksella htv kpv/htv HALLINTOPALVELUKESKUS ,68 22,23 Kaupunginkanslia ,41 0,94 Taloustoimi ,02 7,32 Lomapalvelut ,44 31,62 Ruokapalvelu ,81 10,71 PERUSTURVA ,48 12,90 Terveyskeskus ,27 12,40 Sosiaalitoimi ,61 1,79 Toimintakeskus ,15 34,25 Kuninkaisten vanhainkoti ,01 14,54 Kaariranta/palveluasunnot ,56 9,21 Kaariranta/ryhmäkodit ,50 17,86 Palvelukeskus Annala ,58 8,90 Kotihoito ,79 13,68 SIVISTYSTOIMI ,71 10,79 Alakoulut ,67 12,90 Yläkoulu ,14 7,88 Varhaiskasvatus ,39 20,23 Lukio ,92 2,51 Kansalaisopisto ,27 0,43 Nuoriso- ja liikuntakeskus ,64 14,61 Kirjasto ,45 3,76 Musiikkiopisto ,24 3,51 TEKNINEN TOIMI ,10 17,85 Suunnittelu ja maankäyttö ,68 19,13 Tekninen toimi ,66 24,01 Vesihuoltolaitos ,21 6,84 Tilapalvelut ,34 38,52 Siivous ,20 9,19 Muut työyksiköt: ,26 11,84 Tietohallinto 4,62 Maaseutupalvelut 4,72 Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu 3,30 Vanhustenhuollon hallinto 1,97 Perusturvan hallinto 1,08 Kasv. Ja opetustoimen hallinto 2,99 elinkeinotoimi 3,56 Nuorten työpaja 4,02 YHTEENSÄ: ,23 14,01 Edellinen vuosi (2013) ,50 12,37 ~ 11 ~

13 Tapaturmista aiheutuneiden sairauspäivien lukumäärä, 626 kalenteripäivää, nousi vuonna 2014 huomattavasti vuodesta 2013, jolloin sairauspäiviä kertyi 252 kalenteripäivää. Vahinkojen lukumäärä on pysynyt suunnilleen samoissa. Vuonna 2014 määrä oli 47 vahinkoa ja 2013 vahinkotapahtumia kirjattiin 54. Vakuutusyhtiön ilmoittamat lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin kuuluvien Huittisten kaupungin koko henkilöstön sairauspäivien ja vahinkojen lukumäärä vuosilta : ~ 12 ~

14 Vuoden 2014 aikana koko henkilöstön (mukana myös sijaiset) muita kuin sairaudesta tai tapaturmasta johtuvia poissaoloja on listattu alla olevassa kaaviossa. Kuntoutuksessa on ollut 40 henkilöä, perhevapailla 52 henkilöä ja muulla vapaalla (mm. yksityisasiat, merkkipäivät) 384 henkilöä. 13 henkilöä on ollut opintovapaalla, 355 koulutuksessa ja tilapäisellä hoitovapaalla lapsen sairauden vuoksi on ollut 98 henkilöä. Vuorotteluvapailla on ollut 33 henkilöä vuoden 2014 aikana. ~ 13 ~

15 3.4 Henkilöstön eläköityminen KuEL- ja VaEL-eläkkeelle siirtyneet Huittisten kaupunki Henkilömäärä ja keski-ikä, v. Henk. KuEL-eläke VaEL-eläke Yhteensä Keski-ikä, v , , , ,4 (Kuntien eläkevakuutus) Taulukossa on esitetty Kuntien Eläkevakuutuksen keräämää tilastotietoa eläkkeelle siirtyneistä työntekijöistä vuosittain. Eläkkeelle siirtyneiden tilastoissa on mukana kaikki eläkelajit osaaikaeläkkeen aloittaneita lukuun ottamatta. KuEL-vanhuuseläkkeelle henkilöistä siirtyi 15 ja heidän keski-ikänsä oli 63,6 vuotta. Viisi henkilöä siirtyi KuEL-työkyvyttömyyseläkkeelle ja heidän keski-ikänsä oli 57,2 vuotta. Kunta-alalta siirtyy eläkkeelle noin henkeä vuosina Se on 57,9 % nykyisistä kunta-alan työntekijöistä. Suurin poistuma ajoittuu kuluvalle vuosikymmenelle, vuosille Eläkepoistuman jaksottuminen riippuu paljolti siitä, kuinka vanhuuseläkkeelle jäävät valitsevat oman eläkkeensä alkamishetken. Vuoteen 2021 mennessä jo noin kolmasosa kunta-alan työntekijöistä on siirtynyt eläkkeelle. Alueelliset ja ammattialoittaiset erot eläkepoistumassa ovat suuret. Yleisesti ottaen teknisellä alalla on iäkkäimmät ja sivistysalalla nuorimmat työntekijät. Haasteena on eläkkeelle siirtyvien ikäluokkien kasvu, eläkkeelle siirtyminen ja korvaavan työvoiman saatavuus. Yhdistettynä talouden niukkuuteen ja väestön vanhenemiseen yhtälö on monelle kunnalle vaikea. (Keva) Eläkepoistumaennuste Huittinen Verrokki (keskikokoinen kunta) % 14,1 13, % 30,6 32, % 44,8 47, % 59,4 61,2 ~ 14 ~

16 4. HENKILÖSTÖMENOT Alla olevat palkkavertailutaulukot kertovat muutokset vuosilta Ensimmäisessä taulukossa on palkkalajeittain sekä euromääräiset että prosentuaaliset muutokset. Toisessa taulukossa on palkkoja vertailtu toimielintasolla. Palkkamenot kasvoivat vuodesta 2013 vuoteen ,41 euroa. Kunnalliset virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa Palkkoja tarkistettiin alkaen virka- ja työehtosopimusten mukaan maksamalla 20 euron suuruinen yleiskorotus tai tehtiin vastaavantasoisia muita sopimusmuutoksia. Näiden kustannusvaikutus oli keskimäärin 0,8 % palkkasummasta. Sopimusten mukaiset työvuosista tulevat korotukset lisäävät myös palkkakustannuksia. PALKKOJEN VERTAILU ALAERITTELYITTÄIN Palkat/alaerittelyt Muutos Muutos % PALKAT YHT , , ,41 0,20 Vakinaisten palkat , , ,79 0,98 Määräaikaisten palkat , , ,51-3,57 Erilliskorvaukset , , ,43-2,28 Vuosiloma- ja muut sijaiset , , ,87-2,11 Tunti- ja urakkapalkat , , ,73-1,08 Muut palkkalajit Luottamushenkilöiden palkkiot , , ,22 9,11 Muut palkat ja palkkiot , , ,86-15,27 Kokouspalkkiot/henkilöstö , , ,00 3,28 Sosiaalipalkkalisät , , ,33-55,27 Työllisyyspalkat , , ,98 102,14 Kesätyöntekijät , , ,18 5,70 Jaksotetut palkat/ -varaus , , ,46 13,67 Päivystävät lääkärit ,56 60, ,23-99,81 ~ 15 ~

17 KÄYTTÖTALOUDEN PALKKAVERTAILU TOIMIELIMITTÄIN Toimielin Muutos euroina Muutos % Kaupunginvaltuusto , , ,12 13,5 Kaupunginhallitus , , ,90-8,3 Keskusvaalilautakunta 195, , , ,4 Tarkastuslautakunta 5 635, , ,00 28,8 Perusturvalautakunta , , ,41 1,5 Kasvatus- ja opetuslautakunta , , ,81 2,6 Tekninen lautakunta , , ,75 2,4 Ympäristö- ja rakennuslautakunta , , ,33 5,6 Kirjasto- ja kulttuurilautakunta , , ,37 2,2 Nuoriso- ja liikuntalautakunta , , ,34-1,1 YHTEENSÄ , , ,41 0,2 ~ 16 ~

18 5. KOULUTUS Huittisten kaupunki käytti määrärahoja koulutukseen vuonna 2014 yhteensä ,68 euroa. Koulutusmäärärahojen käyttö on ollut vuosiriippuvaista. Määrärahojen kohdentaminen koulutukseen on tärkeää henkilöstön osaamistason ylläpitämiseksi. Vuonna 2014 koulutus oli pääosin painottunut ulkoiseen koulutukseen, johon käytettiin määrärahoja yhteensä ,65. Sisäiseen koulutukseen käytettiin määrärahoja 305,03 euroa. Toimialakohtaisesti eniten koulutusmäärärahoja käytti perusturvakeskus (65.837,02 ). Koulutusmäärärahojen käyttö toimi- ja vastuualueittain selviää tarkemmin alla olevasta taulukosta. HUITTISTEN KAUPUNGIN KOULUTUSMÄÄRÄRAHOJEN KÄYTTÖ VUONNA 2014 Toimialoittain Ulkoinen koulutus Sisäinen koulutus YHTEENSÄ Kaupunginhallitus - Hallinto 2 527, ,04 Projektit 340,00 340,00 Keskushallinto 2 379, ,87 Elinkeinotoimi 230,00 230,00 Maatalouselinkeino 509,76 509,76 Henkilöstöhallinto/henkilöstön yhteistoiminta 3 947,21 35, ,21 Tietohallintoyksikkö , ,29 Ruokapalvelukeskus 253,73 253,73 Lomituspalvelu , ,74 Tarkastuslautakunta 773,22 773,22 Perusturvakeskus ,02 Hallinto 732,05 732,05 Sosiaalityö ja toimeentuloturva 4 129, ,17 Vanhustenhuolto ja kotipalvelut , ,57 Terveyskeskus ,20 50, ,23 Kasvatus- ja opetuslautakunta ,29 Hallinto 2 868, ,07 Lasten päivähoito ja kotihoidon tukeminen 1 826, ,54 Perusopetus 3 287,10 100, ,10 Lukiokoulutus 3 347, ,73 Kansalaisopisto 1 488,12 80, ,12 Musiikkiopisto 1 804, ,73 Tekninen toimi ,10 Hallinto 3 493, ,91 Vesihuoltolaitos 2 046, ,22 Tilapalvelut 1 944, ,35 Yleiset alueet 2 198, ,52 Suunnittelu- ja maankäyttöpalvelut 6 655, ,41 Rakennusvalvonta/Ympäristönsuojelu 955,69 955,69 Kirjasto- ja kulttuurilautakunta 1 121,31 Kulttuurikeskus - kirjasto 1 081,31 40, ,31 Nuoriso- ja liikuntalautakunta 2 361,10 Nuoriso- ja urheilukeskus 2 361, ,10 KOULUTUKSEEN KÄYTETTY VUONNA ,65 305, ,68 Koulutusmäärärahoja käytetty vuonna ,91 Koulutusmäärärahoja käytetty vuonna ,81 ~ 17 ~

19 6. TYÖTERVEYSHUOLTO Huittisten kaupungin työpaikkaterveydenhuolto on hoidettu kaupungin omassa työterveyshuoltoyksikössä. Hyväksytyissä työpaikkaterveydenhuollon toimintasuunnitelmissa on määritelty työympäristöön kohdistuva toiminta, työntekijään kohdistuva toiminta sekä työnantajan kustantama sairaanhoito. Työhyvinvointia ylläpitävää toimintaa edelleen kehitetään toimintasuunnitelman mukaisesti. Kansaneläkelaitos eli Kela korvaa työnantajalle aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset sairausvakuutuslain nojalla. Palvelut ovat työntekijöille maksuttomia. Huittisten kaupungin työpaikkaterveyshuollon kustannusten ja toimintatietojen kehitys vuosilta selviää alla olevasta taulukosta. Vuonna 2014 kustannukset olivat ,03 euroa. Kustannuksissa nousua vuoteen 2013 on 3,57 %. Työpaikkaterveydenhuollon kustannukset ja toimintatiedot (ei sisällä maatalouslomittajia) , , ,03 Työntekijään kohdistuva toiminta Työterveyshuolto: Terveystarkastukset (kpl) - Lääkäri Terveydenhoitaja Fysioterapeutti Psykologi 2xryhmä Erikoislääkäri Tutkimukset (kpl) - Laboratorio Radiologia Työpaikkaselvitykset (tuntia) - Lääkäri 2,5t 4,0t 4,5t - Terveydenhoitaja 31,5t 47,5t 27,5t - Fysioterapeutti 20,0t Sairaanhoito ja muu terveydenhuolto: Sairaanhoitokäynnit (kpl): - Lääkäri Terveydenhoitaja Fysioterapeutti - Psykologi - Erikoislääkärit Tutkimukset (kpl) -Laboratorio Radiologia ~ 18 ~

20 7. HENKILÖSTÖN YHTEISTOIMINTA Kaupungin yhteistoimintaelimenä on toiminut vuonna 2014 henkilöstötoimikunta. Työnantajan edustajina henkilöstötoimikunnassa toimivat henkilöstöjaoston jäsenet, työsuojelupäällikkö, talous- ja henkilöstöpäällikkö ja hallintojohtaja. Myös työterveyshuollon edustaja on ollut mukana kokouksissa. Henkilöstön edustajana toimi työsuojeluvaltuutettu sekä palkansaajia edustavien järjestöjen nimeämät pääluottamusmiehet. Henkilöstötoimikunta kokoontui vuoden 2014 aikana 15 kertaa. Alla on listattu käsiteltyjä asioita. Henkilöstötoimikunta käsitteli henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa vuodelle 2014 sekä työsuojelun vuosien toiminnan arviointia. Henkilöstötoimikunta käsitteli Huittisten kaupungin talouden sopeuttamisohjelmaa. Henkilöstötoimikunta käsitteli Huittisten kaupungin tilinpäätöstä vuodelta 2013, Huittisten kaupungin henkilöstökertomusta vuodelta 2013, Huittisten kaupungin työterveyshuollon korvaushakemusta vuodelta 2013, työsuojelun toimintaohjelmaa vuodelle 2014 ja Huittisten kaupungin talouden sopeuttamisohjelmaa. Henkilöstötoimikunta käsitteli talousarvion 2015 valmistelutilannetta. Henkilöstötoimikunta käsitteli työpaikkaterveydenhuollon toimintasuunnitelmaa vuodelle 2015, työsuojelun toimintaohjelmaa vuodelle 2015 ja henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa vuodelle Henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut Kaupunginhallitus päätti käynnistää tarvittavien henkilöstösäästöjen aikaansaamiseksi yhteistoimintaneuvottelut, joiden tavoite oli euron säästö vuonna Ensisijaisena tavoitteena oli em. säästön saavuttaminen eläke- ja muun poistuman, määräaikaisen henkilöstön vähentämisen, työ- ja työaikajärjestelyjen sekä vapaaehtoisten keinojen, kuten lomarahat avulla. Jos säästötavoite ei muutoin toteudu, vaihtoehtona oli henkilöstön lomauttaminen. Viikoilla /2014 käytiin henkilöstömenosäästöjä koskevat yhteistoimintaneuvottelut henkilöstötoimikunnassa. Työnantaja ehdotti ensisijaisesti lomarahojen leikkaamista ja vaihtamista vapaaseen työntekijäjärjestöt totesivat, etteivät ko. asiat ole neuvoteltavissa. Tämän jälkeen työnantaja pyysi työntekijäjärjestöjen ehdotuksia säästöistä. Neuvottelut kohdistuivat lomautuksiin, koska muilla esitetyillä keinoilla ei saatu riittävää säästöä. Työntekijäjärjestöt totesivat yksimielisesti yhteistoimintaneuvotteluissa, että lomauttaminen on työnantajan yksipuolinen toimenpide. Yhteistoimintaneuvotteluissa käytiin läpi vastuualueiden arviot lomautusten vaikutuksista ja henkilöstötoimikunta käsitteli hallintokuntien valmistelun pohjalta, millä työntekijäryhmillä lomautuksen keston tulisi olla kolmea viikkoa lyhyempi ja mitkä pitäisi jättää lomautusten ulkopuolelle. Kaupunginhallitus päätti lomauttaa Huittisten kaupungin henkilöstön kolmeksi viikoksi vuonna Tämä tarkoittaa kuukausipalkkaisen henkilöstön osalta 21 kalenteripäivää ja tuntipalkkaisen henkilöstön osalta 15 työpäivää. Osa työntekijäryhmistä päätet- ~ 19 ~

21 tiin lomauttaa kolmea viikkoa lyhyemmäksi ajaksi ja osa jäi kokonaan lomautusten ulkopuolelle. Työnantajan yksipuolisesti toteuttama henkilöstön lomauttaminen koskee: Vakituisia viranhaltijoita sekä niitä määräaikaisia viranhaltijoita, joiden virkasuhde on jatkunut keskeytymättä vähintään 6 kuukautta ennen lomautuksen alkamista Vakituisia työntekijöitä sekä heidän sijaisenaan olevia Kaupunginhallitus päätti käynnistää maatalouslomituksen henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut, koska harkitsi taloudellisista syistä johtuen Melan ja Huittisten kaupungin välisen lomituspalveluiden toimeksiantosopimuksen irtisanomista vuoden 2015 loppuun. Yhteistoimintaneuvotteluissa käytiin läpi taustalla oleva taloudellinen tilanne ja kh:n päätös yhteistoimintaneuvotteluiden käynnistämisestä sekä miten asia etenee jatkossa. Kaupunginhallitus päätti irtisanoa Melan ja Huittisten kaupungin välisen lomituspalveluiden toimeksiantosopimuksen päättymään Yhteistoimintaneuvotteluja jatketaan vuonna ~ 20 ~

22 8. HENKILÖKUNNAN TYÖHYVINVOINTITOIMINTAA JA TAPAHTU- MIA Elokuvaillat Henkilökunnalle järjestettiin kaksi elokuvailtaa eli näytettiin Vadelmavenepakolainen ja Ruotsalainen hetki elokuvat. Elokuvissa kävi yhteensä 99 henkilöä. Liikuntailtapäivä Henkilökunnan liikuntailtapäivä järjestettiin kahtena iltapäivänä 11. ja Iltapäivään sai osallistua jompanakumpana päivänä työaikana. Mukana liikkumassa oli noin 180 henkilöä ja iltapäivä kului eri pisteissä kiertäen. Mahdollisuus oli osallistua Huhkolinnassa järjestettyyn hikijumppaan ja venyttelevään rentoutukseen, pyörä- tai kävelylenkille sekä uimahallissa ohjattuun vesijuoksuun ja -jumppaan tai kuntosalille. Huhkolinnassa olleessa terveyskahvilassa teemana oli terveyden edistäminen. Mukana oli mm. suuhygienisti, diabeteshoitaja sekä verenpaine- ja kehonkoostumismittausta. Uimahalli ja kuntosali Kaupungin vakituisella henkilökunnalla oli mahdollisuus Huittisten uimahallin ja kuntosalin käyttöön. Uintikäyntejä kertyi yhteensä vuoden aikana kpl ja kuntosalin kpl. Ensiapukurssit Sallilan koulun ja Vampulan päiväkodin ja ryhmiksen yhteinen hätäensiapukurssi (8 tuntia) järjestettiin ja Kurssilla 14 henkilöä saivat päivityksen ensiaputaitoihinsa. Yleinen henkilökunnalle tarkoitettu EA1 kertauskurssi (8 tuntia) järjestettiin ja Kurssilla 9 työntekijää eri työpisteistä päivittivät EA-korttinsa. Päiväkotien henkilökunnalle suunnattu hätäensiapukurssi (8 tuntia) järjestettiin ja Kurssilla 15 työntekijää saivat päivityksen ensiaputaitoihinsa. Yleinen koulujen henkilökunnalle suunnattu hätäensiapukurssi (4 tuntia) järjestettiin kahdessa erässä. Ensimmäinen kurssi oli ja toinen Osallistujia kursseilla oli yhteensä 30 henkilöä. Uimahallin henkilökunnalle suunnattu hätäensiapukurssi (4 tuntia) pidettiin Kurssilla 9 työntekijää saivat päivityksen ensiaputaitoihinsa. Senioriklubi Senioriklubin tarkoituksena on tukea ja kannustaa 58 vuotta ja sitä vanhempia jaksamaan ja viihtymään työssä niin pitkään, että eläkkeelle siirtyminen tapahtuu terveenä ja mahdollisimman hyväkuntoisena. Kokoontumisia on kerran kuukaudessa torstaisin klo ja kokoontumiset ovat työaikaa. ~ 21 ~

23 Senioriklubi kokoontui keväällä 2014 viisi kertaa ja syksyllä neljä kertaa. Työntekijät voivat osallistua joko kaikkiin tai vain haluamaansa kokoontumiseen. Ohjelmassa on ollut liikuntaa, kulttuuria ja erilaisia luentoja. Osallistujia on keskimäärin ollut henkilöä/kokoontuminen. Senioriklubin ja sen ohjelman käytännön järjestelyistä vastaavat työterveyshoitaja Helena Saarinen ja tyhy-asioista vastaava hallintosihteeri Leena Hakanen. Henkilöstöjuhla Perinteistä henkilöstöjuhlaa vietettiin kaupungintalolla. Juhlaan osallistui noin 250 työntekijää eri työyksiköistä. Virallisessa osuudessa jaettiin seuraavat ansiomerkit henkilökunnalle: Kultainen ansiomerkki 40-vuotta kunnallista palvelua (5 hlöä) Terveyskeskusavustaja Eila Haavisto Kiinteistönhoitaja Veijo Laitala Kartoittaja Markku Rantanen Toimistonhoitaja Laila Reunanen Terveyskeskusavustaja Henna Stenfors Kultainen ansiomerkki 30-vuotta kunnallista palvelua (15 hlöä) Työkaarimalli Lähihoitaja Päivi Haakana Hammashoitaja Armi Kaunisto Laitoshuoltaja Anna-Maija Koivisto Lastentarhanopettaja Ritva Laamanen Luokanopettaja Teija Lax Kokki Sirpa Lehtonen Kodinhoitaja Marja-Liisa Mahlamäki Sairaanhoitaja Irja Miika Tekninen johtaja Ulla Ojala Perhepäivähoitaja Elina Peltola Terveyskeskusavustaja Ritva Saha Laitoshuoltaja Leena Sakari Lastentarhanopettaja Riitta Stenroth Kuntohoitaja Tarja Tapiola Koulusihteeri Maarit Törmälä Työkaarimallin eteenpäin kehittämistä ja viemistä jatkettiin vuonna Työkaarimalli kuvaa työntekijöiden ikään ja eri elämänvaiheisiin liittyviä tarpeita. Eri-ikäisten työntekijöiden tarpeiden huomioon ottaminen työpaikan kehittämistoimissa hyödyntää sekä työnantajaa että työntekijää. Työkaarimallissa on useita eri osa-alueita mm. ikäjohtaminen, työura ja työssä jatkamisen suunnittelu, osaaminen, työaikajärjestelyt, työn muokkaaminen, terveystarkastukset sekä terveellisten elämäntapojen ja elämänhallinnan edistäminen. ~ 22 ~

24 Savuton työpaikka Huittisten kaupunki on savuton työpaikka, jossa Tupakointi on kielletty kaikilla työpaikan sisä- ja ulkotiloissa tupakkalain edellyttämällä tavalla. Ko. kielto koskee myös työpaikan piha-alueita. Myöskään työkoneissa tai - autoissa ei tupakoida; Työpaikan sisätiloissa ja piha-alueella ei ole tupakointitiloja. Mahdolliset tupakointipaikat on sijoitettu vähemmän näkyvästi ulos riittävän kauas rakennuksesta siten, että tupakansavu ei pääse kulkeutumaan sisätiloihin; Tupakointi on kielletty työaikana. Tupakkatauot ovat sallittuja lakisääteisillä ruoka- ja kahvitauoilla; Virallisten taukojen ulkopuolella tapahtuvaa tupakointia ei lasketa työajaksi; Edustus- ja muut tilaisuudet ovat savuttomia; Työpaikan savuttomuudesta on ilmoitettu asianmukaisin kyltein; Työpaikkailmoituksissa ilmoitetaan savuttomasta työpaikasta. Vartiointipalvelu Huittisten kaupungin työpisteiden turvallisuutta tehostettiin vuonna 2014 uudella henkilövartiointimenetelmällä. Kaikkiin Huittisten kaupungin Lauttakylän ydinkeskustan alueella sijaitseviin kaupungin työpisteisiin on saatavissa uhkaavissa tilanteissa vartija paikalle viiden minuutin tavoiteajalla hälytyksestä. Muihin työpisteisiin (esim. Vampulassa) vartija tulee niin pian kuin mahdollista. Vartijapalvelu on käytössä arkisin klo 7-22 ja lauantaisin Palvelu on käytettävissä myös kaikkina muina aikoina, mutta tuolloin tavoiteaika on vähän pidempi. Vartijan voi tilata myös etukäteen kohteisiin sovituksi ajaksi, jos työntekijä kokee aavistavansa mahdollista tulevaa uhkaa. ~ 23 ~

25 9. YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) tuli voimaan ja sen tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa. Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annettua lakia muutettiin (232/2005). Lain tavoitteena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Huittisten kaupungin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma hyväksyttiin ensimmäisen kerran vuosille Päivitetyn suunnitelman vuosille hyväksyi kaupunginhallitus Kaupungin henkilöstökertomus vuodelta 2012 sisälsi tasa-arvosuunnitelmaan sisältyvänä Huittisten kaupungin henkilöstön palkkakartoituksen Palkkakartoitus tehdään vähintään kolmen vuoden välein. Palkkakartoituksessa verrataan sopimusaloittain naisten ja miesten tehtäväkohtaisia ja kokonaispalkkoja sekä niissä olevia palkkaeroja. ~ 24 ~