Pöytäkirja 1 (41) HUS, hallituksen kokoushuone, Stenbäckink. 9, 4. krs

Transkriptio

1 Pöytäkirja 1 (41) Kokoustiedot Aika maanantai klo 8:30-10:00 Paikka HUS, hallituksen kokoushuone, Stenbäckink. 9, 4. krs Lisätietoja Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 90 Talousarvion 2018 tavoiteasetanta ja valmistelun periaatteet sekä taloussuunnitelman linjaukset 91 HUS-Apteekin ja Kymenlaakson sairaala-apteekin hallinnollinen yhdistyminen HUS-Tukipalvelut tulosalueen johtajan virkavalinta HYKS-Instituutti Oy:n osakekannan osto Selvitykset HUS:n henkilöstöasuntojen tilanteesta Uuden valtuuston kokouksen asialista Kuntalain 92 :n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet päätökset 97 Muut asiat

2 Pöytäkirja 2 (41) Osallistujat Läsnä Muut osallistujat Poissa Ulla-Marja Urho, puheenjohtaja Tari Haahtela, paitsi 93 Heikki Heinimäki Suzan Ikävalko, 8.35-, 90 - Pekka Karma Leena Laine Leena Luhtanen Berndt Långvik Marika Niemi Maria Ohisalo Jari Oksanen Risto Ranki Säde Tahvanainen Ilkka Taipale Reijo Vuorento Antti Valpas Harry Yltävä Ulla-Mari Karhu Aki Lindén, toimitusjohtaja Mari Frostell, talousjohtaja Lasse Lehtonen, hallintoylilääkäri Markku Mäkijärvi, johtajaylilääkäri Niina Kauppinen, viestintäpäällikkö Kaarina Torppa, hallintoylihoitaja Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja Lauri Tanner, hallintojohtaja Riikka Slunga-Poutsalo esittelijä virkamies virkamies virkamies virkamies virkamies virkamies sihteeri

3 Pöytäkirja 3 (41) Allekirjoitukset Ulla-Marja Urho puheenjohtaja Lauri Tanner sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Helsingissä Risto Ranki Säde Tahvanainen Pöytäkirjan nähtävänäolo Pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi kuntayhtymän verkkosivuilla yleisessä tietoverkossa. Lauri Tanner sihteeri

4 Pöytäkirja 4 (41) Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Kokous todettiin laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Risto Ranki (varalle Marika Niemi) ja Säde Tahvanainen (varalle Jari Oksanen).

5 Pöytäkirja 5 (41) Asianro HUS/1909/2017 Talousarvion 2018 tavoiteasetanta ja valmistelun periaatteet sekä taloussuunnitelman linjaukset Selostus Yleistä Kuntalain talousarviota koskevat säädökset Maamme hallituksen tavoitteena on valmistella maakunta- ja sote-uudistus astumaan voimaan Tuolloin HUS:n nykyinen toiminta sulautuu osaksi maakunnan sotejärjestelmää ja muutos katkaisee taloussuunnittelukauden kesken, mutta vuoden 2018 toimintaa ja taloutta suunnitellaan toistaiseksi nykyisen lainsäädännön ja rakenteen perusteella ja samalla aktiivisesti valmistaudutaan tulevaan maakuntarakenteeseen. Vuoden 2018 talousarviossa ja toimintasuunnitelmassa huomioidaan maakunta- ja soteuudistuksen edistäminen ja siihen aktiivisesti osallistuminen. Valmisteluun käytettävä työpanos HUS:ssa tulee oletettavasti olemaan merkittävä vuoden 2018 aikana. Toistaiseksi ei vielä ole ratkaisu sitä miten valmisteluun käytettävä panostus rahoitetaan. Uudistukseen käytettävävästä työpanoksesta huolimatta HUS:n nykyisten toimintojen ja tavoitteiden toteutuminen on turvattava. Soteuudistuksen lähtökohtana on, että pääsääntöisesti tuotannollinen sairaalatoiminta siirtyy vuoden 2019 alussa sellaisenaan ilman katkoksia uuden soteorganisaation alaisuuteen. Muutoksessa merkittävin painopiste kohdistuu hallinnolliseen valmisteluun ja hallinnon uudelleen organisointiin. Taloussuunnitelma laaditaan Kuntalain mukaisesti kolmeksi vuodeksi nykyrakenteen mukaisesti vaikka maakuntauudistus tulee katkaisemaan suunnittelukauden kesken. Investointien osalta taloussuunnittelukausi on muista osaalueista poiketen neljä vuotta eli vuodet Valtuusto hyväksyy talousarvion vuodelle 2018 HUS-kuntayhtymätasolla. Lisäksi Kuntalain mukaisesti valtuusto vahvistaa tytäryhtiöiden tavoitteet. Hallitus puolestaan vahvistaa joulukuussa sairaanhoitoalueiden sekä kuntayhtymän tulosalueiden (mukaan lukien uudet tulosalueet HUS-Apteekki, HUS-Logistiikka ja HUS- Tukipalvelut) käyttösuunnitelmat valtuuston hyväksyttyä talousarvion. Kuntalain 110 :n mukaan talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. kunnan/kuntayhtymän toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto.

6 Pöytäkirja 6 (41) alkaen myös kuntayhtymää koskee kuntalain säädös, jonka mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Kuntayhtymätasoinen toiminnan ja talouden tavoiteasetanta Talousarvion 2018 ja taloussuunnitelman kuntayhtymätasoinen tavoiteasetanta ja toiminnalliset tavoitteet ovat jatkoa valtuuston vuonna 2011 hyväksymään strategiaan. Vahvoina painopistealueina on nostettu esille tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa ja HUS:n palveluiden monipuolinen kilpailukykyisyys. Tavoiteasetannassa ja toiminnallisissa tavoitteissa huomioidaan jäsenkuntien väestön ennakoitu palvelutarve sekä jäsenkuntien taloustilanne. Toiminnan pitkäjänteisiä kehittämisohjelmia toteutetaan kaikilla sairaanhoitoalueilla ja tukipalveluissa yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. HUS:n visio on seuraava; HUS on kansainvälisesti korkeatasoinen, uutta tietoa luova sairaalaorganisaatio, jossa potilaiden tutkimus ja hoito on laadukasta, oikea-aikaista, turvallista ja asiakaslähtöistä. HUS:n palvelutuotanto on kilpailukykyistä ja sen sairaalat ja yksiköt tarjoavat haluttuja työpaikkoja. Talousarvioon sisältyvien painopisteiden ja avaintavoitteiden valintaperusteena on HUS:n visio, terveydenhuollon toimintaympäristön ennakoidut muutokset sekä niiden aiheuttamat muutosvaateet HUS:n toiminnalle kuten myös toimintaympäristön ja toimialan muutosten optimaalinen hyödyntäminen. Avaintavoitteiden keskeinen tarkoitus on viestittää organisaatiolle toiminnan kehittämisen painopisteet ja parantaa suorituskykyä kytkemällä koko HUS:n henkilöstö mahdollisimman tiivisti mukaan toiminnan parantamiseen. Talousarvio- ja taloussuunnitteluprosessin yhteydessä arvioidaan ja valitaan tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat kehittämisohjelmat ja toimenpiteet sekä määritetään tarvittavat resurssit. Vuosien strategiset painopisteet ovat; 1. Vaikuttavuus, asiakaslähtöisyys ja asiakaskokemus 2. Kilpailukyky 3. Perusterveydenhuoltoyhteistyö sekä 4. Tutkimus ja opetus Strategisiin painopisteisiin sisältyy seuraavat toiminnalliset palvelulupaukset; Lupaus potilaalle Hoitomme on laadukasta, vaikuttavaa ja asiakaslähtöistä Lupaus omistajalle Toimimme tehokkaasti ja kilpailukykyisesti osana potilaiden palveluketjuja

7 Pöytäkirja 7 (41) 90 Strategiset painopisteet konkretisoidaan avaintavoitteiden muotoon. Avaintavoitteet sekä niiden tarkemman tason alatavoitteet vuosille ovat; 1. HUS on halutuin hoitopaikka; potilaan hoito on vaikuttavaa ja kansallisesti laadukkainta 1. potilaan hoito on oikea-aikaista 2. päivystysprosessi on tehokas 3. toiminta on laadukasta ja turvallista 4. potilaat suosittelevat HUS:a hoitopaikkana 5. potilaat valitsevat HUS:n 2. HUS on innovatiivinen, kilpailukykyinen ja valtakunnallisesti kustannustehokkain tuottaja osana sote-palveluketjua 1. jäsenkuntien kustannukset pysyvät hallittuina 2. toiminta on tehokasta 3. hinnat ovat kilpailukykyiset 4. HUS on aktiivinen tutkimusyhteisö 5. Sosiaali- ja terveyspalvelujen preventiota ja peruspalveluja vahvistava rakennemuutos etenee Uudellamaalla 3. HUS on ammattimaisesti johdettu parhaiden osaajien moniammatillinen työpaikka 1. johtaminen on laadukasta 2. henkilöstö suosittelee HUS:a hoitopaikkana 3. henkilöstö on sitoutunutta Jokaiselle edellä mainitulle strategiselle avaintavoitteelle on määritelty mittari / mittarit ja niiden tavoitearvot säännöllistä tavoitteiden toteumaseurantaa varten. Strategisia tavoitteita on yhteensä 13 ja niiden mittareita 17. Mahdolliset mittaritarkenukset valmistellaan osana talousarvion valmistelua viimeistään alkusyksyllä. Strategisten avaintavoitteiden toteuttamiseksi HUS-tasolla on määritelty yhteensä 6 läpimurtohanketta (uudet palvelukonseptit digitalisaatiota hyödyntäen, asiakaslähtöinen palveluiden tuotantomalli, potilas aktiivisena osallistujana ja vaikuttajana, johtaminen voimavarana, kansainväliset akkreditoinnit ja Biopankkitoiminta osaksi päivittäistä toimintaa). Jokaiselle läpimurohankkeelle on määritelty omistaja ja tarkemman tason toteutussuunnitelma, jonka edistymistä seurataan säännöllisesti kuntayhtymän johtoryhmässä. Kuntalain määritelmän mukaiset valtuustoon nähden sitovat talousarvion tavoitteet koostuvat viidestä taloustavoitteesta (tulostavoite, sitovat nettokulut, investointien yhteismäärä, pitkäaikaisten lainojen muutos nettomääräisenä sekä antolainauksen muutokset nettomääräisinä). Kilpailukykysopimuksen vaikutukset talousarviosuunnitteluun Kunta-alalle on sovittu kilpailukykysopimuksen mukaisista työ- ja virkaehtosopimuksista sopimuskaudelle Sopimuksen kattavuus on

8 Pöytäkirja 8 (41) % kunta-alan henkilöstöstä. Sopimuskaudella palkkoihin ei tule sopimuskorotuksia. Työ- ja virkaehtosopimuksessa on sovittu seuraavaa: 1) Vuosittainen työaika pitenee kilpailukykysopimuksen mukaisesti keskimäärin 24 tuntia vuodessa vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Kuntaalalla toteutustapa vaihtelee sopimusaloittain. Työajan pidennys toteutetaan pääsääntöisesti lisäämällä viikoittaista työaikaa 30 minuutilla. Sairaalalääkäreiden, joita HUS:n lääkärit ovat, työaika säilyy ennallaan eli työajan pidennystä ei heille tule. Lääkäreiden palkkasumman osuus koko HUS:n palkkasummasta on neljännes. Tavoite on, että työajan pidennys vähentää muun muassa sijaishenkilöstön tarvetta. 2) Kunta-alan työntekijöiden lomarahoja leikataan 30 %:lla nykyisestä tasosta ajanjaksolla Tämän henkilöstökustannuksia pienentävä vaikutus HUS:ssa on vuositasolla arviolta noin 14 milj. euroa sisältäen työnantajan sivukulut. Alla olevassa taulukossa on esitetty kilpailukykysopimuksen arvioitu vuosittainen vaikutus (milj. euroa) henkilöstökuluihin ja kuntayhtymän kustannustason kehitykseen verrattuna lähtötasoon vuonna 2016 ennen kilpailukykysopimusta. HUS-kuntayhtymän talousarvioraamin valmistelussa kilpailukykysopimuksen vaikutukset huomioidaan sekä kuntayhtymä- että yksikkötasoisesti henkilöstökuluissa ja jäsenkuntien maksuosuuksien laskennassa sekä tukipalveluyksiköille valmistellussa tukipalveluiden hinnoittelu- ja sisäisen laskutuksen raamissa. Kilpailukykysopimuksen vaikutus huomioidaan täysimääräisesti vuosien taloussuunnitelmassa yllä esitetyn taulukon mukaisesti. Vuodelle 2018 kohdistuva kilpailukykysopimuksen kustannuksia alentava lisävaikutus vuoteen 2017 verrattuna on arvioitu olevat noin 7,8 milj. euroa. Esikoissairaanhoidon palvelulaskutus jäsenkunnilta eli jäsenkuntien maksuosuudet TA 2018 Talousarviossa pyritään mahdollisimman realistiseen arvioon jäsenkuntien erikoissairaanhoidon palvelutarpeen mukaisesta jäsenkuntalaskutuksesta

9 Pöytäkirja 9 (41) 90 huomioimalla kuntien toteutunut palveluiden vuosittainen käyttö sekä arvioimalla ennustetun väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus talousarviovuoden 2017 palvelukysyntään. Koska jäsenkuntien maksuosuuslaskutus muodostaa noin 75 % HUS:n toimintatuotoista, on sen märittelyllä erittäin keskeinen rooli vuosittaisessa talousarviossa. Talousarvion valmistelussa ja sen tavoiteasetannassa huomioidaan lisäksi HUS:n tuottavuustavoite. Yksittäisen jäsenkunnan lopullinen maksuosuuslaskutus perustuu palveluiden toteutuneeseen käyttöön etukäteen palveluhinnastossa vahvistetuin hinnoin. Jäsenkuntien maksuosuudet sisältävät varsinaisen erikoissairaanhoidon palvelutuotannon (DRG-, hoitopäivä- ja käyntituotteet, sähköiset etäasiointipalvelut, ostopalvelut, hoitopalvelut muista sairaaloista, palvelusetelit sekä tartuntatautilääkkeet ja perinnöllisyyslääketiede) ja potilasvahinkovakuutuksen. Jäsenkuntien kanssa erillisin sopimuksin sovitut palvelut kuten terveyskeskuspäivystys, kliininen hammashoito, ensihoito, HUS:n liikelaitosten ja muiden tukipalveluyksiköiden suoraan jäsenkunnille tuottamat palvelut sekä laskutettavat siirtoviivehoitopäivät ovat HUS:n muuta palvelumyyntiä eikä niiden laskutus sisälly jäsenkuntien maksuosuuksiin. Jäsenkuntien yhteenlaskettu maksuosuus vuoden 2018 talousarviossa on laskettu seuraavilla taustaoletuksilla ja periaatteilla: Lähtökohtana on vuoden 2016 tilinpäätös vähennettynä vuoden 2015 ylijäämän palautuksella (54,6 milj. euroa) Oletuksena on, että kuntaprofiili (mitä palveluita käytetään) ja palveluiden käyttö suhteessa kunnan väestömäärään säilyy ennallaan Huomioidaan vuoden 2017 ja 2018 ennustetun väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus maksuosuuksiin kuntakohtaisella väestönmuutoskertoimella. Väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus tarkoittaa HUS-tasolla palvelukysynnän kasvua ja sitä kautta tuotantovolyymin kasvua Huomioidaan arvioitu kuntayhtymätasoinen kustannustason keskimääräinen muutos; laskennassa on mm. käytetty tukena kilpailukykysopimuksen HUS-tasoisia arviolaskelmia sekä peruspalvelujen hintaindeksin ennustetta -0,7 % (2017 vs. 2016) ja 0,8 % (2018 vs. 2017) siltä osin kuin ko. kustannuslajin kustannustason muutoksesta ei ole täsmällisempää arviota. Huomioidaan uusien vuodelle 2018 suunniteltujen toiminnallisten muutosten vaikutukset. Toiminnalliset muutokset ovat välttämättömiksi katsottuja toiminnan laatua, saatavuutta ja vaikuttavuutta parantavia hankkeita. Huomioidaan vuoden 2018 tuottavuustavoite 1,8 % Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan HUS-kuntayhtymän jäsenkuntien väestömäärä kasvaa vuonna 2018 yhteensä noin 1,0 % (n henkilöä) vuodesta Väestön kasvu on yhä voimakkaampaa yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä (kasvua 3,0 % vuodesta 2017 vuoteen 2018). HUS:ssa on selvitetty jäsenkuntien palveluiden toteutunutta käyttöä eri ikäryhmissä ja selvityksen mukaan yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä palveluiden käyttö on kasvanut selvästi väestön kasvua nopeammin. Yli 65-vuotiaiden väestönmuutoksen ja ikära-

10 Pöytäkirja 10 (41) 90 kenteen muutoksen vaikutuksen huomioimiseksi laskettiin jäsenkuntakohtaiset väestönmuutoskertoimet, missä huomioidaan erikseen 0-64-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden väestönkasvu. Kuntakohtainen väestönmuutoskerroin on väestönmuutosprosentin painotettu keskiarvo, missä painoina käytetään ikäryhmien laskutusosuutta. Edellä mainituin periaattein laskettu HUS-tasoinen väestönmuutoskerroin vuodesta 2016 vuoteen 2017 on 1,38 % ja vuodesta 2017 vuoteen ,29 %. Vaikka palveluiden tarve ja käyttö kasvaakin väestön kasvun ja ikääntymisen myötä, on talousarviovalmistelussa asetettu tavoitteeksi, että niistä aiheutuva palvelukysynnän kasvu ja kustannukset eivät kasva yhtä nopeasti. Edellä esitetyn periaatteen mukaisesti laskettuna vuoden 2018 talousarvioesityksessä jäsenkuntien yhteenlaskettu maksuosuus on 1 545,8 miljoonaa euroa talousavion maksuosuus ei vielä tässä vaiheessa sisällä mahdollisia uusia työnjaollisia muutoksia omistajakuntien ja HUS:n välillä. HUS-tasolla kasvua vuoden 2016 ylijäämän palautuksella oikaistuun tilinpäätökseen on 1,6 % (kahden vuoden kasvu). Vuoden 2017 talousarvioon verrattuna kasvu on 0,9 %. Jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet vuoden 2018 talousarviossa ovat ennustetulla väestömäärällä laskettuna asukasta kohden 930 euroa. Deflatoimaton asukaskohtainen kustannus pysyy ennallaan vuoden 2017 talousarvioon ja vuoden 2016 tilinpäätökseen verrattuna. Jäsenkuntien maksuosuudet milj.euroa milj. euroa milj. euroa % vaikutus TP ,9 V ylijäämän palautus 54,6 Ylijäämäpalautuksella oikaistu TP 2016, proforma 1 521,6 Väestön kasvu ja ikärakenne, toiminnan muutos ja tuotantovolyymin kasvu (2017 vs. 2016) 30,9 2,0 % Kustannustason muutos (2017 vs. 2016) 0,0 0,0 % Tuottavuustavoite ,4-1,8 % Laskennallinen ennuste ,1 0,2 % Väestön kasvu ja ikärakenne, toiminnan muutos ja tuotantovolyymin kasvu (2018 vs. 2017) 43,6 2,9 % Kustannustason muutos (2018 vs. 2017) 4,6 0,3 % Tuottavuustavoite ,5-1,8 % Yhteensä TAE 2018 maksuosuudet 1 545,8 1,4 % milj. euroa Muutos edv TP ,2 2,8 % TP ,7 5,1 % TP ,3 3,8 % TP 2015, proforma 1 515,3 2,7 % TP 2016, proforma 1 521,6 0,4 % TA ,9 0,7 % Laskennallinen ennuste ,1 0,2 % TAE ,8 0,9 % Vuoden 2018 jäsenkuntien maksuosuusraamin realistisuuden edellytys on se, että vuoden 2017 ennuste ei merkittävästi ylity.

11 Pöytäkirja 11 (41) 90 Väestön määrän kasvusta ja ikärakenteen muutoksesta aiheutuvan kasvavan palvelukysynnän tilanteessa HUS:n strategian mukainen tuottavuustavoite tarkoittaa sitä, että nykyisillä voimavaroilla on saatava aikaan aikaisempaa suurempi tuotanto toimintatapoja ja rakenteita tehostamalla. Tämä näkyy yllä esitetyssä jäsenkuntien maksuosuusraamin laskelmassa siten, että tavoitteeksi asetetulla tuottavuuden parantumisella eliminoidaan kasvavan ja ikääntyvän väestön palvelukysyntää ja jäsenkuntien kustannuksia kasvattava vaikutus. Vuoden 2018 talousarvion laadinnan lähtökohdista ja jäsenkuntien maksuosuuksien määrittelystä käytiin lähetekeskustelu jäsenkuntien ja HUS:n yhteisessä Hustra työryhmässä maaliskuussa. Jäsenkuntien edustajien mukaan HUS:n käyttämä talousarvion laskentamalli jäsenkuntien maksuosuuslaskutuksen raamista on periaatteellisella tasolla hyväksyttävä. Kuntavaalien takia jäsenkuntien omaa talousarviovalmistelua on lykätty normaalia myöhemmäksi. Kevään ja alkusyksyn aikana sovitaan lisäksi kuntakohtaisesti mahdollisista työnjaollisista muutoksista HUS:n ja omistajakuntien välillä. Edellä mainitut työnjaolliset muutokset huomioidaan jäsenkuntien lopullisissa maksuosuuksissa vuodelle Mahdolliset työnjaolliset muutokset koordinoidaan keskitetysti HUS-tasolla. Jäsenkuntien maksuosuudet määritetään ensin HUS-tasoisina, ja ne kohdennetaan sairaanhoitoalueille vasta kesän aikana talousarviovalmistelun edetessä. Jäsenkuntien maksuosuus kohdistetaan sairaanhoitoalueille ennakoidun toiminnan mukaisesti ts. sairaanhoitoalueiden tulo- ja kuluraami seuraa toimintaa. Jäsenkuntien maksuosuuksien tuottajakohdennuksessa vuodelle 2018 tullaan huomioimaan johtajaylilääkärin koordinoiman valmistelun mukaisesti HUS:n sairaaloiden työnjakoon ja sairaaloiden profiileihin suunnitellut muutokset. Kuntien euromääräiset maksuosuudet puretaan tuotekohtaisiksi palvelusuunnitelmiksi tuotantosuunnitelmien ja palveluhinnoittelun valmistuttua. Jäsenkuntien maksuosuuksien toteutumista suhteessa talousarvioon seurataan kuntakohtaisesti mm. hinta-määräeroanalyysin avulla. Jäsenkuntien maksuosuuksien kuntakohdennuksessa huomioidaan kahden edellisen vuoden tilinpäätöstiedot sekä kuluvan vuoden toteutuneet kumulatiiviset neljän kuukauden laskutustiedot. Näistä kuntakohtaisista laskutustiedoista lasketaan keskiarvo, jonka suhteessa vuoden 2018 arvioitu HUStasoinen jäsenkuntien laskutusosuus kohdistetaan kunnille. Näin jäsenkuntien maksuosuudet paremmin vastaavat sekä suunniteltua toimintaa että toteutunutta kuntakohtaista palveluiden käyttöä. Lisäksi kuntakohdennuksessa huomioidaan kuntien kanssa erikseen sovittavat työnjaolliset muutokset vuonna Alustavat kuntakohtaiset jäsenkuntien maksuosuudet on esitetty liitteessä 1. Valmistelussa olevia, talousarvioon 2018 mahdollisesti sisällytettäviä HUS:n ja jäsenkuntien välisiä työnjaollisia muutoksia Suurin selvityksessä oleva toiminnan muutos vuodelle 2018 on Helsingin kaupungin Malmin ja Haartmanin sairaaloiden yhteispäivystysten mahdollinen muutos osaksi HYKS-sairaanhoitoalueen toimintaa. Lisäksi valmistellaan Helsingin neurologisten toimintojen siirtoa HUS:lle. Niin ikään selvityksessä on

12 Pöytäkirja 12 (41) 90 Helsingin soteviraston hankinta- ja logistiikkatoimintojen siirto HUS- Logistiikkaan alkaen. Tavoitteena on myös vuoden 2017 alusta toteutuneen Carean kuvantamis- ja laboratoriopalveluiden onnistuneen yhdistymisen myötä laajentaa HUS- Kuvantamisen ja HUSLAB:n yhteistyötä vuoden 2018 aikana kuvantamis- ja laboratoriopalveluissa myös Eksoten alueelle. HUS:n sairaaloiden työnjako ja profiilit vuonna 2018 HUS-tason potilasohjausta tehostetaan mm. muodostamalla keskitettyjä lähetekeskuksia. Toimintaa pilotoidaan HUS-Ortopedian ja HUS- Plastiikkakirurgian lähetekeskuksilla vuoden 2018 alusta lähtien. Hus-tason lähetekeskusten tarkoitus on varmistaa yhdenvertainen hoitoonpääsy ja tehokas tuotanto kaikissa HUS:n sairaaloissa. Lisäksi HUS:n sairaaloiden erikoislääkärinpalveluiden turvaamiseksi tullaan perustamaan muutamia HUS yhteisvirkoja esim. gastroenterologian, kardiologian ja muutaman muun erikoisalan tarpeisiin. Palvelutarpeen ja toimintaympäristön muutokset edellyttävät jatkuvaa HUS:n sairaaloiden työnjaon ja profiilin tarkastelua. Sote- ja maakuntauudistus asettaa tälle toiminnalle erityisiä paineita. Toukokuussa käynnistettiin erillinen selvitystyö HUS:n sairaaloiden työnjaosta ja toimintaprofiileista. Selvityshankkeessa määritetään yhdessä yhtymähallinnon kehittämisyksikön ja talousjohdon asiantuntijoiden kanssa sairaaloiden toimintavolyymit, profiilit ja resurssit erikoisalatoiminnoittain (3-5 volyymitoimintoa per erikoisala), leikkaussalien ja vuodeosastojen käyttöasteet sekä kustannustehokkuus (vertailtavilta toiminnoilta). Työssä otetaan huomioon erikoissairaanhoidon keskittämisasetus, kiireellisen hoidon asetus, ensihoidon asetus, sairaalan rooli alueensa väestön palvelutuotannossa ja palvelujen saatavuudessa/saavutettavuudessa sekä sairaalan elinvoimaisuus. Ehdotettaessa toiminnallisia siirtoja sairaaloiden välillä vuodeosastojen käyttöasteen ei tule ylittää 85%, mikä mahdollistaa toiminnan laajentamisen myöhemmin ja/tai kysynnän kasvaessa sekä luo valmiudet muuntojoustavuudelle akuuttien tarpeiden (esim. väistöt) yllättäessä. Selvityksen lopputuloksena on yhdessä sairaanhoitoalueiden johtajien kanssa läpikäyty ehdotus siitä, miten toiminnot tulisi HUS-sairaaloihin ryhmitellä sekä miltä osin näitä toimintoja ja/tai resursseja olisi sote-uudistus huomioiden tarkoituksenmukaista johtaa keskitetysti ja miltä osin alueellisesti. Tavoitteena on huomioida ehdotukset vuoden 2018 toiminta- ja taloussuunnitelmassa. Sairaanhoidollisen palvelutuotannon tuotteistus ja hinnoittelu Hoitopalveluiden tuotteistus ja laskutus perustuu NordDRG-, hoitopäivä- ja avohoitokäyntituotteisiin, sähköisiin etäasiointipalveluihin sekä muihin palveluihin ja kapitaatiolaskutukseen perustuviin palveluihin. Lisäksi suoritehinnaston mukaisia välisuoritteita voidaan myydä erillisinä tai paketoituina palveluina.

13 Pöytäkirja 13 (41) 90 Sitovat tavoitteet ja tulostavoitteet Vuonna 2017 palveluiden hinnoitteluun tehtiin useita muutoksia (mm. elektiivisen- ja päivystystoiminnan hinnoittelun eriyttäminen, leikkaussalien ja tehoosastojen hinnoittelun muutokset). Näistä muutoksista johtuen vuoden 2018 tuotteistukseen, palveluiden hinnoitteluun eikä kuntalaskutuskäytäntöön esitetä merkittäviä muutoksia ja kuntia laskutetaan palveluiden toteutuneen käytön mukaan etukäteen palveluhinnastossa määritellyin hinnoin. Tavoitteena on, että palvelut voidaan tuottaa kustannusvastaavin, kilpailukykyisin hinnoin eikä jäsenkuntien maksuosuusrasite kasva samassa suhteessa kuin heille tuotettujen palveluiden määrä kasvaa. Lisäksi tavoitteena on, että kilpailukykyiset palvelut houkuttelevat uusia palveluiden käyttäjiä ja muiden maksajien laskutus kasvaa. Tehokas kustannusten hallinta ja parantuva tuottavuus mahdollistavat strategian mukaisen kilpailukykyisen ja kustannukset kattavan hinnoittelun. Tuotehintojen nousun on siten oltava kustannustason nousua pienempi nykyisellä volyymitasolla. Palveluiden kilpailukykyisen hinnoittelun onnistumisen kannalta on tärkeää, että sairaanhoitoalueiden ja tulosyksiköiden johto osallistuu aktiivisesti hinnoitteluun ja palveluprosessien tehostamiseen. Toiminnalle asetettu tuottavuustavoite huomioidaan palveluhinnoittelussa. Tuottavuustavoite huomioidaan tuotehinnoissa täysimääräisesti ja käyntien, hoitopäivien, leikkaustoimenpiteiden sekä polikliinistentoimenpiteiden välisuoritehinnoissa huomioidaan puolet ts. välisuoritehintoihin perustuva suoriteperusteinen laskutus sisältää puolet tuottavuustavoitteesta. Potilasvahinkovakuutus siirtyi jäsenkunnilta kapitaatioperusteisesti veloitettavaksi eräksi vuoden 2015 alusta. Tämä huomioidaan muiden kuin jäsenkuntamaksajien osalta palveluhinnoissa laskutuskertoimella samalla tavalla kuin edeltävinä vuosina. Valtuustossa hyväksytään kuntayhtymätasoiset valtuustoon nähden sitovat tavoitteet. Muille kuntayhtymän yksiköille asetetaan konsernijohtoryhmän seurannassa olevat päivittäistoiminnan operatiiviset tavoitteet kuntayhtymätasoisten strategisten avaintavoitteiden lisäksi. Kuntayhtymä Tilikauden tulos Toukokuun suunnitteluvaiheessa on vielä toiminnallisesti ratkaisematta miten Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen ensihoitotoiminnan kertynyt kumulatiivinen 3,4 milj. euron alijäämä tullaan kattamaan vuoden 2018 aikana. Tulostavoite on koko kuntayhtymälle vuodelle ,4 milj. ylijäämäinen. Taloussuunnittelukauden muille vuosille tavoitteeksi asetetaan tasapainoinen talous. Tavoitteena on nollatulos, jolloin vuosikate = poistot. Sitovat nettokulut Kuntayhtymätasolla sitovaksi taloudelliseksi tavoitteeksi vuodelle 2018 asetetaan kuntayhtymän sitovat nettokulut (tilikauden tuloksen ollessa 0, sitovat nettokulut = jäsenkuntien maksuosuus).

14 Pöytäkirja 14 (41) 90 Sitovien nettokulujen laskentakaava; Toimintakulut + korkokulut + muut rahoituskulut + poistot = Toiminnan kulut - muut myyntituotot (mm. laboratoriotutkimukset, kuvantaminen) - maksutuotot (mm. poliklinikka- ja hoitopäivämaksut potilailta) - tuet ja avustukset (mm. Kela-korvaus työterveyshuollosta) - muut toimintatuotot (mm. valtion korvaus opetus- ja tutkimustoiminnasta, lääkäreiden koulutuskorvaukset) - korkotuotot - muut rahoitustuotot = Toiminnan nettokulut - myyntituotot ulkokunnilta ja muilta maksajilta = Sitovat nettokulut Jäsenkunnat netto = Sitovat nettokulut +/- tilikauden tulos Investoinnit Investointien sitovat tavoitteet ovat vuositason tavoitteita, vaikka ohjelma laaditaan nelivuotiskaudelle Investointiosan sitovana tavoitteena on investointien yhteismäärä. Lisäksi kustannusarvioltaan vähintään 10 milj. euron investoinnit ovat valtuustoon nähden sitovia hankekohtaisen enimmäiskustannuksen osalta. Rahoitus Kuntayhtymän rahoitusosan sitoviksi tavoitteiksi asetetaan pitkäaikaisten lainojen muutos nettomääräisenä sekä antolainauksen muutokset nettomääräisinä. Talousarvion 2018 yksikkökohtaiset tuottavuustavoitteet Tuottavuuden parantamistavoitteella edistetään HUS:n strategian mukaisesti toiminnan jatkuvaa parantamista. Tavoitteena on pystyä samoilla resursseilla tuottamaan aikaisempaa enemmän tai vastaavasti pienemmillä resursseilla tuottamaan nykyinen tuotanto. Tuottavuuden parantaminen edellyttää määrätietoista ja pitkäjänteistä toimintatapojen ja prosessien kehittämistä mahdollinen hukka eliminoiden sekä rakenteellisia ratkaisuja (esim. toimintojen keskittämisiä HUS-tasoisesti sekä sairaaloiden välisen työnjaon edelleen kehittämistä). Tuottavuutta parannetaan keinoilla, jotka edistävät kokonaistason optimointia. Yhtymähallinnon talousarvioon sisällytetään keskitetysti HUS:n eri yksiköiden prosessien kehittämiseen ja optimointiin liittyvää tukea ja koulutusta tuottavuuden parantamisen tueksi mm. Lean menetelmää hyödyntäen. Toiminnan tehostaminen ja tuottavuuden parantaminen on kiinteä osa normaalia päivittäistä toimintaa. Tuottavuuden parantamiseen tähtäävien tavoitteiden rinnalla monilla tuottavuutta parantavilla toimenpiteillä on vaikutusta myös hoidon laatuun ja vaikuttavuuteen.

15 Pöytäkirja 15 (41) 90 Tuottavuutta mitataan somaattisessa palvelutuotannossa DRG-pohjaisilla mittareilla. Psykiatrian osalta tuottavuusmittarina käytetään toistaiseksi psykiatrian toteutuneet kokonaiskustannukset/hoidetut eri potilaat. Jokaisella tukipalveluyksiköllä on omat yksilölliset tuottavuusmittarit toiminnan sisällön ja luonteen erilaisuudesta johtuen. Yksikkökohtaiset tavoitteet johdetaan kuntayhtymän kokonaisraamista ja kuntayhtymätason tuottavuustavoitteesta. Vuonna 2018 kuntayhtymätasolla tuottavuustavoite on 1,8 %. Yksikkökohtaiset tuottavuustavoitteet tarkentuvat talousarviovalmistelun edetessä siten, että tuottavuustavoitteessa huomioidaan 2018 talousarvioon sisällytettävät sairaaloiden välisessä työnjaossa tehtävät muutokset. Tavoitteena on, että selvitys valmistuu elokuun loppuun mennessä ja muutokset huomioidaan syksyn toiminnan ja taloussuunnittelun sisäisessä ohjeistuksessa sekä yksikkökohtaisen tuottavuustavoitteen asetannassa. Tytäryhtiöt Toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita asetetaan Hyksin Kliiniset palvelut Oy:lle, HUS-Kiinteistöt Oy:lle, HUS-Asunnot Oy:lle sekä yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa Uudenmaan Sairaalapesula Oy:lle. Tuottavuustavoite ja sisäisen laskutuksen kokonaiseuromäärän raami sekä pääoman tuottotavoite HUS-Kiinteistöt Oy:lle sekä Uudenmaan Sairaalapesula Oy:lle asetetaan vuoden 2018 talousarviovalmistelun tavoitteiksi 1,8 %:n tuottavuuden kasvutavoite sekä asetetaan tuottavuustavoitteesta johdettu suurin sallittu hintatason muutos- %. Ko. tytäryhtiöille asetetaan lisäksi, kuten myös muille tukipalveluyksiköille, sisäisen laskutuksen kokonaiseuromäärän raami. Hyksin Kliiniset palvelut Oy:lle asetetaan 7 prosentin pääoman tuottotavoite (sama kuin edellisenä vuonna). Tilikauden tulos HUS-Kiinteistöt Oy:lle, Uudenmaan Sairaalapesula Oy:lle ja HUS-Asunnot Oy:lle asetetaan nollatulostavoite. Tulostavoitteella tarkoitetaan tilikauden tulosta ennen tilinpäätössiirtoja. Hyksin kliiniset palvelut Oy:lle asetetaan positiivinen tulostavoite. Toiminnalliset tavoitteet Talousarviovalmistelun 2018 lähtökohtia Tytäryhtiöille asetetaan lisäksi yhdessä HUS:n strategisista avaintavoitteista johdettuja toiminnallisia tavoitteita. Liikelaitosten johtokuntien ja osakeyhtiöiden hallitusten tulee päätöksillään tukea konsernin tavoitteiden saavuttamista. Jäsenkuntien maksuosuus sekä muiden maksajien tavoitteeksi asetettu laskutuksen kehitys asettaa raamin kustannuskehitykselle, jotta HUS-

16 Pöytäkirja 16 (41) 90 Investointiesitykset kuntayhtymän tulos saadaan tasapainoiseksi. Jäsenkuntien maksuosuus kattaa HUS:n toimintatuotoista n. 75 %. Vastaavasti kulueristä merkittävin on henkilöstökulut (n. 60 % toimintakuluista). Henkilöstökulujen (palkat ja palkkiot + henkilösivukulut) osalta kustannustason nousun vuodesta 2017 vuoteen 2018 arvioidaan olevan 0,1 %. Kilpailukykysopimuksen voimassaolokautena palkkoihin ei tehdä sopimuskorotuksia. Lomarahan 30 % leikkaus ei tuo palkkoihin ja palkkioihin lisäsäästöä vuodesta 2017 vuoteen Palkat ja palkkiot kulutason 0,7 % nousuarvio muodostuu palkkaliukumien, henkilöstömixin ja uusien toimintojen yhdistämisestä HUS-kuntayhtymän toimintaan. Henkilösivulukujen kustannustason puolestaan arvioidaan laskevan -2,5 %. Henkilösivukuluprosentiksi arvioidaan 22,54 % (TA ,28 %). Poistojen ja rahoituserien määrä muodostuu nykyisen käyttöomaisuuden, investointiohjelman, rahavarojen ja lainakannan perusteella. Muiden toimintakuluerien suunnittelu perustuu tarveharkintaan sekä kilpailutusohjelmaan mm. lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden osalta. Potilasvakuutusmaksun budjetointi perustuu vakuutusyhtiöiltä saatuun ennakkotietoon. Alla olevassa taulukossa on esitetty HUS-tasoiset keskimääräiset painotetut kustannustason arvioidut muutokset kuluryhmittäin. Arvioitu kustannustason muutos Painotettu kustannustason muutos Henkilöstökulut 0,1 % 0,0 % Palveluiden ostot 1,2 % 0,2 % Aineet, tarvikkeet, tavarat 1,4 % 0,3 % Muut toimintakulut 1,6 % 0,1 % Käyttötalous 0,6 % Poistot -5,2 % -0,3 % Rahoituserät 5,5 % 0,0 % Poistot ja rahoituserät -0,3 % Painotettu kustannus-tason muutos yht. 0,3 % Jäsenkuntien maksuosuuslaskutuksen euromääräinen raami ja kuluryhmäkohtaiset kustannustason muutokset huomioiden kuntayhtymätasolla on laadittu tiliryhmäkohtainen alustava tuloslaskelmaskenaario tukemaan 2018 talousarvion valmistelua. Tuloslaskelmaskenaarion tietoja hyödynnetään myös tuottavuus- ja tavoiteasetannan määrityksissä ja niiden tavoitteellisessa ja tasapainoisessa kohdentamisessa tulosalueille. Kuntayhtymätasoinen tuloslaskelmaskenaario TA 2018 on esitetty oheismateriaalissa 1. Peruspääomalle maksettavaa korkoa esitetään pidettäväksi ennallaan eli kolmessa prosentissa poikkeuksellisen alhaisesta yleisestä korkotasosta huolimatta. Omavaraisuusastetavoitteeksi vuodelle 2018 asetetaan vähintään 35 %.

17 Pöytäkirja 17 (41) 90 Opetus ja tutkimus Vuoden 2018 talousarviovalmistelun osana tehdään neljän seuraavan vuoden investointiohjelma, vaikka maakunta- ja sote-uudistus muuttanee valmisteluvastuita ja päätöksentekoa jo talousarviosta 2019 lähtien. Hyvin perusteltujen hankeohjelmien avulla HUS osoittaa nykyisen tehtäväalueensa investointitarpeet koko jaksolle Uusien investointiesitysten arvioinnissa ja valinnassa painotetaan hankkeita, jotka edistävät hyvää asiakaskokemusta ja annettavien palveluiden kilpailukykyä, PTH-yhteistyötä sekä opetuksen ja tutkimuksen edellytyksiä. Uudenmaan alueen julkisen terveydenhuollon kilpailukyvyn varmistamiseksi kaikki tuotantokapasiteettia ja kustannuksia lisäävät investointiesitykset arvioidaan hyvin tarkasti. Esitykset priorisoidaan niin, että HUS ja sen tehtäviä jatkavat yksiköt voivat olla innovatiivisia, kilpailukykyisiä ja valtakunnallisestikin kustannustehokkaita tuottajia osana sote-palveluketjuja. Priorisoinnissa kiinnitetään huomiota siihen, tukevatko esitykset vuoden 2019 uudistuksen tavoitteita, onko niille vaihtoehtoisia järjestelyjä, ovatko ne välttämättömiä palvelujen saatavuuden turvaamiseksi ja palvelurakenteen kehittämiseksi. Merkittävin Uudenmaan alueen erikoissairaanhoidon investointikohde on Meilahteen rakennettava Siltasairaala, jonka rakentaminen käynnistyy vuoden 2018 alussa. Suuria investointitarpeita liittyy myös Jorvin sairaalaan, Lastenklinikkaan, synnytysten ja silmätautien järjestelyihin Meilahdessa ja Jorvissa sekä mm. Hyvinkään sairaalaan. Arvioitavana on myös Laakson sairaalaalueella suunnitteilla oleva yhteissairaala ja sen rahoitusjärjestely; hanke korvaisi mm. Kellokosken sairaalassa olevat HYKS Psykiatrian tilat. Investointisuunnitelmaan tehtävistä kustannusarvioltaan vähintään 0,5 milj. euron investointiesityksistä on annettu ohje tulosalueille ja nykyisille liikelaitoksille. Esitysprosessi sisältää myös suunniteltujen hankkeiden toiminnalliset ja taloudelliset vaikutukset. Malli tuottaa esityksistä annettujen pohjatietojen perusteella kannattavuusanalyysit. Yksiköt toimittavat investointiesityksensä kuntayhtymän johdon priorisointiprosessia varten kesäkuun alussa. Tarve yhdistää HUS:n investointien suunnittelu maakunnan ja laajenevan yhteistoiminta-alueen (erva) vastaavaan suunnitteluun arvioidaan syyskauden 2017 aikana. Talousarvion 2018 valmistelun edetessä ratkennee myös, missä määrin lakiluonnoksiin sisältyvä taloudellisesti pitkävaikutteisten hankinta- ja muiden päätösten rajaaminen helmikuusta 2018 lukien vaikuttaa valmisteltavaan investointiohjelmaan. Kasvavista investointitarpeista huolimatta uusia hankkeita voidaan ottaa ohjelmaan vain rajallisesti ja esitysten priorisointivaiheesta arvioidaan tulevan hyvin haasteellinen. Investointiesityksiä on arvioitava kriittisesti painottaen niiden tuottavuusnäkökohtia, vaihtoehtoja ja keskinäistä ajoitusta. Suurten sairaalahankkeiden ohjausta kehitetään edelleen siten, että investoinnit selkeästi vastaavat nykyisen HUS:n strategisiin, mm. asiakaslähtöisyyteen ja kilpailukykyyn liittyviin tavoitteisiin. Ydinkysymys on, mitkä hanketarpeista ovat välttämättömiä ja mille palvelutuotannon määrälle ne olisi mitoitettava soteuudistuksen jälkeisessä tilanteessa.

18 Pöytäkirja 18 (41) 90 Alustava arvio valtion vuoden 2018 talousarvioesityksen terveyden tutkimuksen valtakunnallisesta määrärahasta on 18 milj. euroa. Valtion tutkimusmääräraha jaetaan hakemuksesta hankkeina yliopistosairaalan erityisvastuualueen (erva) tutkimustoimikunnan kautta. Kunkin ervan määrärahaosuus vuosittain budjetissa olevasta valtion tutkimusrahasta määräytyy STM:n päättämin laskennallisin perustein. HYKS:n ervan osuus valtion tutkimusmäärärahasta on 39 % vuosina (36,4 % vuosina ), yhteensä 7,0 milj. euroa vuodelle Terveydenhuoltolain mukaan valtion tutkimusrahoitus jaetaan hakemusten perusteella hankkeisiin eikä siitä siten voida kattaa tutkimuksen infrastruktuurikustannuksia ja tulosyksiköiden tutkimuksen perusrahoitustarvetta. Jotta HUS:ssa tehtävän tutkimuksen kannalta välttämättömät rakenteet voitaisiin pitää yllä ja toiminnan lääketieteellisen sisällön kehittämisen kannalta välttämätön kliininen tutkimus voisi jatkua mahdollisimman vähin häiriöin, talousarvioon on sisällytetty 11,0 milj. euron suuruinen HUS:n oma tutkimusmääräraha tutkimustoimintaa palvelevien resurssien ylläpitoon ja tulosyksiköiden tutkimuksen perusrahoitukseksi. HUS:n oma tutkimusmääräraha sisällytetään palveluhintoihin. Taloussuunnittelukauden vuodet 2019 ja 2020 koskevat ajanjaksoa, jonka aikana on voimassa uusi maakunta- ja soterakenne. Suurin osa HUSmilj. euroa TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TAE 2018 HUS:n oma tutkimusmääräraha 5,8 6,1 9,0 11,0 11,0 HUS:n oma tutkimusmääräraha vuosina Taloussuunnitelman linjaukset HUS:n yliopistosairaalan toimintayksiköihin v jaettava osuus kattamaan tutkimustoiminnan rakenteiden ja lääketieteellisen sisällön ylläpitämisen kannalta välttämättömään tutkimukseen täsmentyy kesäkuun 2018 aikana (4,7 milj. euroa 2017). Toimintayksiköiden osuus jaetaan HYKSsairaanhoitoalueelle yliopistotoimikunnassa sovittua periaatetta noudattaen. Toimintayksiköt saavat päättää tämän määrärahan kohdentamisesta esim. palkka-, tarvike-, matka- yms. kustannuksiin silloin, kun kohdennukset liittyvät tutkimustyöhön. HUS:n oma tutkimusmääräraha käytetään valtaosin sellaisiin jo olemassa oleviin ja usein sopimuksin sidottuihin kustannuksiin, joita ei voida enää kattaa valtion rahoituksesta. Valtion yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen määräraha tullaan jakamaan kokonaisuudessaan priorisoituina hankkeina. Yksiköiden saamaa rahoitusta tullaan lisäämään HUS:n omasta tutkimusmäärärahasta. Se tulee korvaamaan vähentynyttä valtion tutkimusrahoitusta. Alustava arvio HUS:n vuoden 2018 valtion koulutusmäärärahan tutkintokorvauksesta on 18,0 milj. euroa. HYKS:n ja muiden HUS:n sairaanhoitoalueiden saaman koulutuskuukausikorvauksen suuruudeksi arvioidaan vuonna 2018 yhteensä 1,1 milj. euroa. Valtio tutkintokorvaus ei kata opetustoiminnosta aiheutuvia tulosyksiköille aiheutuvia kustannuksia.

19 Pöytäkirja 19 (41) 90 kuntayhtymän toiminnasta siirtyy osaksi Uudenmaan maakunnan palveluliikelaitosta. Uudistuksen myötä rakenteisiin tulee merkittäviä muutoksia. Maakuntauudistuksen keskeneräisyyden johdosta kevään taloussuunnittelulinjauksissa ei oteta vielä kantaa tulevien vuosien kehityksen suuntaan vaan vuosien 2019 ja 2020 linjauksia tarkennetaan syksyn kuluessa. Talousarvioesityksen alustava hallituskäsittelyaikataulu Päätösesitys Hallitus käsittelee varsinaista talousarvioesitystä ensimmäisen kerran kokouksissaan lokakuun lopussa ja jatkaa käsittelyä marraskuun puoliväliin asettuvassa kokouksessaan. Hallituksen TA 2018 esitys valtuustolle käsitellään hallituksen kokouksessa marraskuun lopussa Valtuusto päättää talousarviosta joulukuun kokouksessa. Aikataulu tarkentuu kun syksyn kokousaikataulut ovat tiedossa. Hallitus seuraa tarvittaessa talousarvion valmistelua alkusyksyn aikana. Hallitus päättää - merkitä tiedoksi talousarvion 2018 valmistelutilanteen. - hyväksyä edellä esitetyt jäsenkuntien maksuosuuksien laskentaperiaatteet. Jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet vuoden 2018 talousarviossa ovat 1 545,8 miljoonaa euroa. Jäsenkuntien kanssa sovittavat mahdolliset työnjaolliset muutokset huomioidaan jäsenkuntien lopullisissa maksuosuuksissa vuodelle hyväksyä esitetyt talousarvion 2018 valmistelun yleiset periaatteet ja tavoiteasetannan. - hyväksyä esitetyt vuosien investointien suunnittelua koskevat linjaukset. Asian käsittely Merkittiin, että Suzan Ikävalko saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana ennen päätöksentekoa klo Asiassa käydyn keskustelun aikana Pekka Karma ehdotti Heikki Heinimäen kannattamana, että HUS:n omaa tutkimusmäärärahaa tulisi nostaa 1 M :lla. Päätös Päätösesitys hyväksyttiin. Hallitus päätti lisäksi yksimielisesti antaa valmisteluohjeen, että HUS:n omaa tutkimusmäärärahaa lisätään 1 M :lla (kokonaismääräraha 12 M ) siten, että jäsenkuntien maksuosuudet eivät lisäänny (konsernin sisäinen määrärahojen ohjaus). Hallitus painotti lisäksi sitä, että määrärahan käytössä tulee varmistua tutkimusmäärärahan ohjautumisesta nimenomaan kliiniseen tutkimukseen.

20 Pöytäkirja 20 (41) 90 Lisätiedot Mari Frostell, p , Anne Priha, p. (09) Liitteet 1 Liite 1 Jäsenkuntien maksuosuudet 2018.pdf 2 Oheismateriaali 1 Alustava tuloslaskelmaskenaario 2018.pdf Jakelu

21 Pöytäkirja 21 (41) 91 Asianro HUS/1973/ HUS-Apteekin ja Kymenlaakson sairaala-apteekin hallinnollinen yhdistyminen Selostus Lääkehuollosta sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja muissa terveydenhuollon toimintayksiköissä sekä sosiaalihuollon laitoksissa on säädetty lääkelaissa ( /395). Lääkelain mukaan ssä voi olla sen toimintaa varten sairaala-apteekki. Kunnan, kuntayhtymän ja valtion ylläpitämässä sairaalassa tai terveyskeskuksessa voi olla sairaala-apteekki tai lääkekeskus. Sairaala-apteekin ja lääkekeskuksen tehtävänä on huolehtia sairaalan tai terveyskeskuksen lääkehuollosta. Myös osastoilla voi työskennellä sairaala-apteekin työntekijöitä. Sairaala-apteekin ja lääkekeskuksen tehtäviä ovat mm. lääkkeiden tilaus ja hankinta tukkukaupoista tai maahantuonti ulkomailta (esim. erityisluvalliset lääkkeet, huom. lääkekeskuksilla ei maahantuontilupaa) lääkkeiden varastointi ja varastonvalvonta velvoitevarastointi ja peruslääkevalikoima erityisvarastointia tai kirjanpitoa vaativien lääkkeiden säilytys ja kulutuksen seuranta lääkeinformaatio kliinisten lääketutkimusten lääkkeet lääkkeiden erityisluvat lääkkeiden valmistus ja käyttökuntoon saattaminen (esim. sytostaatit) osastojen lääkkeiden säilytyksen ja käsittelyn ohjeistus, valvonta ja tarkastaminen lääkkeiden jako potilaille (annosjakelu) Organisaatioiden kuvaus Sote-uudistus koskee myös julkisen sektorin lääkehuoltopalveluista vastaavia sairaala-apteekkeja ja lääkekeskuksia ja tuo muutoksia niiden toimintaan ja toimintaympäristöön. Tiivistämällä sairaala-apteekkien välistä yhteistyötä ja keskittämällä resursseja voidaan sairaala-apteekkien lääkehuollon ja kliinisen farmasian prosesseja ja palveluita kehittää ja laatua parantaa sekä muuttuvaan asiakastarpeeseen vastata muuttuvassa toimintaympäristössä tehokkaammin. Tähän liittyen on käynnistetty alkuvuonna 2017 valmistelut HUS:n ja Carean välillä organisaatioiden sairaalaapteekkien mahdollisesta hallinnollisesta yhdistymisestä lukien. Kymenlaakson sairaala-apteekki on Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän Carean omistama liikelaitos, joka on aloittanut toimintansa Sairaala-apteekin asiakkaita ovat lähes kaikki kunnalliset sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköt Kymenlaaksossa (Hamina, Kotka, Kouvola, Pyhtää, Miehikkälä ja Virolahti). Muita asiakkaita ovat mm. Puolustusvoimat, A-klinikkasäätiö, Kymenlaakson pelastuslaitos, Attendo,

22 Pöytäkirja 22 (41) Med Group ja Luumäen ensihoito. Sairaala-apteekki palvelee myös Kymenlaaksossa sijaitsevia HUSLAB:n ja HUS Kuvantamisen toimipisteitä. Kymenlaakson sairaala-apteekki -liikelaitoksen toiminta on organisoitu kahteen toimipisteeseen. Toimipisteet sijaitsevat Kymenlaakson keskussairaalassa Kotkassa (sairaala-apteekki, toimilupa vuodesta 1982) ja Pohjois- Kymen sairaalassa Kouvolassa (lääkekeskus, toimilupa vuodesta 1977). Liikelaitoksen palveluksessa työskentelee 34 henkilöä. Lääketoimituksia tehdään molemmista toimipisteistä (v toimitusrivit yhteensä kpl, joista 60 % Kotkassa). Asiakkaiden toimituspisteitä on yhteensä noin 370. Sairaala-apteekki käyttää SAP-toiminnanohjausjärjestelmää. HUS-Apteekki liikelaitos on toiminut kunnallisena liikelaitoksena vuodesta ja on HUS-kuntayhtymän omistama. HUS-Apteekki on Suomen suurin sairaala-apteekki ja sen palveluksessa työskentelee yli 200 lääkealan ammattilaista. HUS-Apteekilla on 6 toimipistettä Uudellamaalla, jotka tuottavat yhteensä yli toimitusriviä noin 1000 toimituspisteelle. HUS-Apteekin avaintavoitteet ovat lääkitysturvallisuus ja toiminnan taloudellisuus. HUS-Apteekin toiminnanohjausjärjestelmä on Marela. HUS- Apteekin palvelut kattavat lääkkeiden hankinnan, varastoinnin ja toimittamisen, lääkeinformaation ja kliinisen farmasian palvelut (mm. osastofarmasia ja lääkityksen turvatarkastus palvelu) ja potilaskohtaisen kapselien/tablettien koneellisen annosjakelupalvelun ja kliinisten lääketutkimusten palvelun. Lääkevalmistus ja solunsalpaajavalmistus vaativat erityistilat, osa valmisteista tuotetaan aseptisissa tiloissa, jotka ovat tarkoin olosuhdekontrolloituja. HUS-Apteekki tuottaa palveluita HUS:in lisäksi myös 18 jäsenkunnalle. Yhdistymisen tavoitteet ja toiminnalliset hyödyt Kymenlaakson sairaala-apteekin ja HUS-Apteekin hallinnollisen yhdistymisen taustalla on useita sitä puoltavia tekijöitä. Keskittämällä resursseja voidaan saavuttaa huomattavia säästöjä muun muassa ICT-kuluissa ja parantaa ja yhdenmukaistaa lääkehuoltopalveluiden laatua koko yhteistoimintaalueella. Sairaala-apteekkien yhteiset toimintatavat ja ohjeet edistävät potilas- ja lääkitysturvallisuutta potilaiden ja henkilöstön liikkuessa tulevaisuuden maakuntien välillä. Kymenlaakson sairaala-apteekissa käytössä olevaan SAP-toiminnanohjausjärjestelmään liittyy sairaala-apteekin näkökulmasta useita kehitystarpeita, joista muodostuu tulevaisuudessa huomattavia kustannuksia. Muutoksia ovat esimerkiksi EU:n edellyttämä lääkevarmennusjärjestelmän käyttöönotto vuoden 2019 alussa ja uudet tarvittavat tietojärjestelmärajapinnat älylääkekaappeihin ja automatiikan käyttöönotto Kymenlaaksoon rakennettavassa uudessa Carea-sairaalassa. 91 Nykytilanteeseen liittyy myös OSTI-lääketilausjärjestelmätuen puute. HUS- Apteekissa käytössä oleva toiminnanohjausjärjestelmä Marela on käytössä valtaosassa Suomen sairaala-apteekeista. Marelan käyttökustannukset ovat SAP-järjestelmää alhaisemmat ja Marelaa on kehitetty ja kehitetään aktiivisesti lääkehuollon tarpeisiin. Yhtenä tärkeänä tekijänä on myös Kymenlaaksoon ja HUS Hyvinkään sairaalaan suunniteltu tulevaisuuden automatisoitu lääkehuoltoprosessi (closed loop medication), jonka käyttöönotto edellyttää yhteistoimintaa. Kustannuksia jakamalla mahdollistetaan investoinnit robotiikkaan ja sen hyödyntämiseen koko yhteistoiminta-alueella. HUS-Apteekilla on lisäksi aiempia myönteisiä kokemuksia sairaala-

23 Pöytäkirja 23 (41) apteekkien ja lääkekeskusten yhdistymisistä. Yhdistymisillä on tehostettu lääkehuollon prosesseja sekä saavutettu säästöjä asiakkaille lisäten samalla asiakastyytyväisyyttä. Yhdistymishankkeen toteuttaminen HUS-Apteekin ja Kymenlaakson sairaala-apteekin hallinnollista yhdistymistä varten on helmikuussa 2017 perustettu projektiryhmä. Projektiryhmään kuuluvat Kymenlaakson sairaala-apteekista toimitusjohtaja, sairaalaapteekkari Marjo Ruotsalainen, proviisori Janne Pousi, proviisori Sarita Pylkkänen, tietohallintojohtaja Matti Ahola. HUS-Apteekista projektiryhmään kuuluvat toimitusjohtaja, n apteekkari Kerstin Carlsson, vastaava proviisori Elina Ahomäki, tietohallintoproviisori Kirsi Niiranen ja talouspäällikkö Petteri Tuunanen. Projektiryhmä vastaa yhdistymishankkeen käytännön valmistelusta, ja jokaiseen osakokonaisuuteen on perustettu valmistelevat ryhmät, joissa on niin ikään edustusta molemmista organisaatioista. Valmistelevat ryhmät suunnittelevat käytännön tasolla toimintojen yhdistymistä ja projektiryhmä päättää lopullisista linjauksista. Projektiryhmä laatii hankkeelle projektisuunnitelman. Tavoitteena on Kymenlaakson sairaala-apteekin ja HUS-Apteekin hallinnollinen yhdistyminen mennessä sekä yhteisen toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto. Yhdistyminen on tarkoitus toteuttaa siten, että Kymenlaakson keskussairaalan sairaala-apteekin ja lääkekeskuksen toimilupa sekä niihin liittyvät vastuut säilyvät lääkelainsäädännön näkökulmasta. Tilanne on vastaava kuin esimerkiksi HUS-Apteekissa Peijaksen ja Jorvin sairaala-apteekkien osalta, joissa molemmissa on omat lääkelain mukaiset sairaala-apteekkiluvat ja sairaala-apteekin hoitaja. Yhdistymisen myötä HUS-Apteekki organisaationa palvelee kahta maakuntaa (Kymenlaakso ja Uusimaa). Sairaala-apteekin asema maakunnissa tarkentuu soteuudistuksen etenemisen myötä. Esityslistan oheismateriaalina 2 on hankkeen aikataulusuunnitelma, jossa kuvataan myös yhdistymishankkeen edellyttämät hallinnolliset käsittelyt. Hallitukselle esitetään tässä kokouksessa periaatepäätöksen tekemistä yhdistymishankkeen osalta. Jos hallitus puoltaa osaltaan hankkeen jatkovalmistelua, tuodaan liikkeenluovutussopimus erikseen hallituksen käsiteltäväksi viimeistään joulukuussa Päätösesitys Hallitus hyväksyy osaltaan HUS-Apteekin ja Kymenlaakson sairaalaapteekin yhdistymishankkeen jatkovalmistelun perustelutekstissä kuvatun mukaisesti. Asian käsittely Päätös Merkittiin täydennyksenä oheismateriaalina 2 olevaan aikataulusuunnitelmaan, että yhdistymissuunnitelma on käsitelty myös HUS-Apteekin henkilöstön kanssa (yt-kokous ). Päätösesitys hyväksyttiin.

24 Pöytäkirja 24 (41) 91 Lisätiedot Toimitusjohtaja Kerstin Carlsson, p. (09) Liitteet 3 ROADMAP docx Jakelu

25 Pöytäkirja 25 (41) 92 Asianro HUS/2131/ HUS-Tukipalvelut tulosalueen johtajan virkavalinta Selostus HUS:n valtuusto päätti kokouksessaan luopua liikelaitosmallista kuntayhtymässä ja perustaa HUS-Tukipalvelut tulosalueen lukien. Uudelleenorganisoinnilla selkeytetään HUSin organisaatiota tukipalveluiden osalta ja parannetaan sairaanhoitopalveluiden ja tukipalveluiden välistä yhteistyötä. Muutoksella valmistaudutaan myös tulevaan Sote muutokseen. HUS-Tukipalvelut tulosalueeseen yhdistetään HUS-Desiko, Ravioli ja HUS-Servis liikelaitosten vastuulla olevat tukipalvelut yhteen tukipalveluyksikköön. HUS-Tukipalvelut tulosalueen palveluvalikoima muodostuu sairaalahygienia-, laitoshuolto-, potilas- ja henkilöstöruokailu-, tilaustarjoilu-, asiakirja-, tekstinkäsittely-, asiointi-, henkilöstö- ja talouspalveluista. Palveluvalikoimaan voi tulla muutoksia vuoden 2018 aikana. Mm. henkilöstö- ja talouspalvelut tulevat maakuntauudistuksen edetessä siirtymään valtakunnalliseen palvelukeskukseen. Kyseessä on uusi, aiemmista liikelaitoksista poiketen, ns. monipalvelutulosalue, jonka vuositason toimintatuotot ovat noin 163 milj. euroa. Tulosalueen henkilöstömäärä on noin 3200 henkilöä. Voimassa olevan hallintosäännön 6 :n mukaan hallitus päättää toimitusjohtajan ja arviointijohtajan virkaa lukuun ottamatta, tulosalueen johtajan, toimialajohtajan, liikelaitoksen toimitusjohtajan sekä yhtymähallinnon, HUS-Tilakeskuksen, HUS-Tietohallinnon ja HUS-Työterveyden virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta. Hallitus myös päättää tulosalueen johtajan ottamisesta virkaan. Hallintosäännön 17 :n mukaan tulosalueen johtajan tehtävänä on muualla määrätyn lisäksi: 1. johtaa tulosalueensa toimintaa ja vastata sen toiminnasta ja talouden hallinnasta sekä siitä, että tulosalueelle asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan, 2. päättää tulosalueen sisäisestä organisaatiosta hallituksen ja sairaanhoitoalueen lautakunnan hyväksymiä periaatteita noudattaen, 3. päättää vahingonkorvauksen suorittamisesta, 4. päättää vieraanvaraisuuden osoittamisesta ja edustustilaisuuksien järjestämisestä käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa, 5. nimetä tulosyksikön johtajan varahenkilö ja sijainen sekä