Espoon keskuksen ja sen lähiympäristön päivittäistavarakaupan selvitys

Transkriptio

1 ESPOON KAUPUNKI Espoon keskuksen ja sen lähiympäristön päivittäistavarakaupan selvitys Loppuraportti Espoon kaupunki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P32723

2

3 Loppuraportti 1 (37) Sisällysluettelo 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET KAUPAN PALVELUVERKON KEHITTÄMISEN YLEISET LÄHTÖKOHDAT Kaupan sijainnin ohjaus Kaupan yleiset kehitystrendit MYYMÄLÄHANKKEIDEN SIJAINTI JA VAIKUTUSALUE Tarkasteltavat myymälähankkeet Tarkastelu- ja vaikutusalue VAIKUTUSALUEEN NYKYTILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT Maakunta- ja yleiskaavatilanne Väestö ja asumisen sijoittuminen Päivittäistavarakaupan nykytilanne ja kehitysnäkymät Palveluverkko Päivittäistavarakaupan kilpailutilanne Arvio päivittäistavarakaupan ostovoiman ja liiketilatarpeen kehityksestä MYYMÄLÄHANKKEIDEN KUVAUS Mikkelän Takomo Kukkaromäki Bellintie Lommila Espoon keskus Yhteenveto hankkeista MYYMÄLÄHANKKEIDEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Yksittäisten myymälähankkeiden vaikutukset Myymälähankkeiden yhteisvaikutukset Kauppaan ja palvelurakenteeseen kohdistuvat vaikutukset Yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset Vaikutukset kaupan palvelujen saavutettavuuteen Vaikutukset toimivan kilpailun edellytyksiin YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITTEET... 37

4

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 3 (37) Espoon keskuksen ja sen lähiympäristön päivittäistavarakaupan selvitys 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Espoossa Kehä III:n varrella on suunnitteilla useita pinta-alaltaan k-m 2 :n päivittäistavarakaupan hankkeita. Tavoitteena on selvittää hankkeiden yhteisvaikutukset Espoon keskuksen päivittäistavarakaupan toiminta- ja kehitysedellytyksiin. Selvityksessä on tutkittu Espoon keskuksen ja sen lähiympäristön päivittäistavarakaupan nykyinen palveluverkko ja kehittämispotentiaali, kuvattu suunnitteilla olevat päivitttäistavarakaupan myymälähankkeet, hankkeiden mitoitus, sijianti yhdyskuntarakenteessa ja saavtettavuus sekä arvioitu myymälähankkeiden kaupalliset vaikutukset erityisesti Espoon asemanseudun kaupallisiin palveluihin. Vaikutusten arviointi on tehty asiantuntija-arviona olemassa oleviin selvityksiin ja suunnitelmiin, käytössä oleviin tilasto- ja rekisteriaineistoihin sekä paikkatietoanalyyseihin perustuen. Selvityksessä on hyödynnetty Espoossa ja Uudenmaan liitossa aiemmin tehtyjä kaupallisia selvityksiä. Olemassa olevien selvitysten tietoja on päivitetty uusimmilla tilasto- ja rekisteriaineistoilla ja päivittäistavarakaupan toimijoiden haastatteluilla. Selvitys on laadittu niin, että se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain ja sitä koskevan ohjeistuksen vaatimukset. Selvitystyö on tehty Espoon kaupungin toimeksiannosta. Selvityksen laatimista on ohjannut työryhmä, johon ovat kuuluneet suunnittelupäällikkö Liisa Ikonen, erikoissuunnittelija Sanna Jaatinen ja projektinjohtaja Mikko Kivinen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä kaupallisen selvityksen ovat laatineet Taina Ollikainen ja Mari Pohjola. 2 KAUPAN PALVELUVERKON KEHITTÄMISEN YLEISET LÄHTÖKOHDAT 2.1 Kaupan sijainnin ohjaus Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä tarjoaa kunnille ja maakuntien liitoille välineet ohjata kaupan palvelurakenteen kehitystä ja hallita sen muutoksia. Kaavahierarkiassa maakuntakaava on ohjeena yleis- ja asemakaavojen laatimiselle ja yleiskaava asemakaavan laatimiselle. Kullakin kaavatasolla on omat tehtävänsä. Kaavoja laadittaessa on otettava huomioon maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt eri kaavamuotoja koskevat sisältövaatimukset. Asemakaavalla toteutetaan kaupallisten palvelujen kehittämistä koskevia yleiskaavan tavoitteita ja ohjataan palvelujen toteutusta. Asemakaavassa määritellään kaupallisten palvelun mitoitus ja tarkka sijainti. Asemakaavan sisältövaatimuksissa korostuvat palvelujen alueellinen saatavuus, elinympäristön laatu ja liikenteen järjestämistä koskevat määräykset. Asemakaavan sisältövaatimusten lisäksi kaupallisen selvityksen ja vaikutusten arvioinnin lähtökohtana ovat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevat erityiset sisältövaatimukset ja kilpailun toimivuuden edistäminen sekä vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitusta koskeva ympäristöministeriön ohjeistus. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat yhdyskuntarakenteen ja kaupan palveluverkon suunnittelua kaavoituksessa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (VN ) painottuu erityisesti ilmastonmuutoksen hillintä ja sen myötä yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, liikennettä ja kaupan sijoittumista koskevat tavoitteet. Maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevat säännökset Maankäyttö- ja rakennuslain 71 b :ssä on esitetty maakunta- ja yleiskaavalle vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset, joiden mukaan: - suunnitellulla maankäytöllä ei saa olla merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Arvioitaessa suunnitteluratkaisun vaikutuksia keskustan kaupallisiin palveluihin otetaan huomioon muun muassa kaupan palvelujen saavutettavuus.

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 4 (37) - kaavassa osoitettavien kaupan alueiden on mahdollisuuksien mukaan oltava saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. Tavoitteena on, että paljon liikennettä aiheuttavat vähittäiskaupan toiminnot (päivittäistavarakaupat ja kauppakeskukset) sijoittuisivat niin, että niihin on mahdollista päästä henkilöauton ohella myös joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. - suunnitellun maankäytön on edistettävä sellaisen kaupan palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuullisia ja liikenteen haitat mahdollisimman vähäisiä. Liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa korostuvat palvelujen etäisyys asutuksesta, mahdollisuus käyttää eri liikkumismuotoja ja muut seikat, jotka vaikuttavat liikenteen määrään (mm. kaupan laatu ja siitä aiheutuva asiointitiheys). Maankäyttö- ja rakennuslain 71 c :n mukaan vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan palvelujen saavutettavuus huomioon ottaen ole perusteltu. Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta tuli voimaan Lakimuutoksen myötä vähittäiskaupan suuryksikön kokoraja nousi k-m 2 :iin ja velvoite maakuntakaavan keskustatoimintojen alueiden vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoituksen osoittamisesta poistui. Lakimuutoksen mukaan vähittäiskaupan suuryksikön ensisijainen sijaintipaikka on edelleen keskusta-alue, mutta suuryksikkö voidaan sijoittaa keskusta-alueen ulkopuolelle edellyttäen, että kaupan palvelujen saavutettavuus otetaan sijoituksen perusteena huomioon. Lisäksi lakimuutoksessa kumoutui valtuutus antaa asemakaavoissa kaupan laatuun ja kokoon liittyviä asemakaavamääräyksiä. Se, miten lakimuutosta käytännössä sovelletaan yleis- ja asemakaavojen kauppaa koskevissa ratkaisuissa ja kaupallisissa selvityksissä, selkiytynee myöhemmin. (Laki maankäyttöja rakennuslain muuttamisesta 230/2017). Kilpailun toimivuuden edistäminen Maankäyttö- ja rakennuslakiin tulleen lakimuutoksen myötä kilpailun toimivuuden edistämisen näkökulman tulee olla mukana alueidenkäytön suunnittelun tavoitteissa ja kaavojen vaikutusten arvioinnissa kaikilla kaavatasoilla. Yleispiirteisellä maankäytön suunnittelulla luodaan lähtökohdat ja puitteet toimivalle kilpailulle. Käytännössä kilpailun toimivuuden edistäminen merkitsee sitä, että kaupalle osoitetaan riittävästi vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja olemassa olevaan tai suunniteltuun yhdyskuntarakenteeseen tukeutuen niin, että myös uusilla kaupan toimijoilla on riittävät edellytykset sijoittua kilpailukykyisille liikepaikoille. (Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 204/2015). 2.2 Kaupan yleiset kehitystrendit Seuraavaan on koottu viime aikoina esillä olleita kehitystrendejä, jotka kaikki vaikuttavat jollain tavalla asukkaiden kulutuskäyttäytymiseen, kaupan toimintaympäristöön ja kaupan toimintaan. Kulutuskäyttäytymiseen vaikuttavia kehityssuuntia - Väestön ikääntyminen: eläkeläiset ovat tulevaisuudessa entistä hyväkuntoisempia ja parempituloisia ja heillä on aikaa käytettävissä harrastuksiin ja kuluttamiseen. Toisaalta on myös perinteisiä vanhuksia. Molempien ryhmien tarpeet tulee ottaa huomioon. - Asuntokuntien koko pienenee: heijastuu kulutuskysyntään ja kaupan toimintaan. - Yksilöllisyys kasvaa ja massakulutus vähenee: kuluttajien käyttäytyminen on entistä vaikeammin ennustettavissa. Kuluttajat vaativat ostotapahtumalta elämyksiä ja kokemuksia. - Elämänrytmi nopeutuu: kuluttajat vaativat kaupalta nopeaa toimintaa ja välitöntä palvelua hinta- ja tuotetietojen, tuotteiden saatavuuden sekä toimituksen suhteen. - Vastuullisuuteen, ekologisuuteen ja kestävään kehitykseen liittyvien arvojen merkitys kasvaa: heijastuu myös kuluttamiseen. - Asiointipaikan valintaan liittyvistä tekijöistä tärkeimpiä ovat asioinnin helppous ja palvelutarjonnan monipuolisuus. Helppoutta voi olla palvelun saavutettavuus joko autolla, joukkoliikenteellä tai kevyellä liikenteellä, ostostenteon nopeus ja sujuvuus tai pysäköinnin helppous. Helppoutta voi olla myös lyhyt asiointimatka tai kaikkien palveluiden saaminen samasta paikasta.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 5 (37) Kaupan toimintaympäristöön liittyviä kehityssuuntia - Kauppaan kohdistuvan kysynnän ei uskota kasvavan enää samalla vauhdilla kuin esim luvun alussa. Kysynnän arvioidaan kasvavan lähivuosina vain väestönkasvun myötä. Espoossa väestönkasvu lisää kysyntää myös tulevaisuudessa. - Palvelujen kysyntä kasvaa tavaroiden kysynnän kustannuksella. Kauppa kilpailee kuluttajista myös kansainvälisen matkailun ja verkkokaupan kanssa. - Lakimuutokset (mm. aukioloaikojen vapautuminen ja kaupan sijainninohjauksen väheneminen) vaikuttavat kaupan toimintaympäristöön, konsepteihin, myymäläkokoihin ja sijaintiin. Myymäläkoko todennäköisesti kasvaa. - Keskustojen merkitys kauppapaikkoina voi vahvistua. Uuden liiketilan rakentaminen keskustaan on kuitenkin usein pitkä ja haastava prosessi ja edellyttää kaupungin, kaupan ja mahdollisten muiden toimijoiden yhteistyötä ja yhteisymmärrystä. Tarvitaan myös kaupalta asennemuutosta. Merkkejä keskustasijainnin suosion kasvusta on olemassa. - Lähipalvelujen rooli todennäköisesti vahvistuu erityisesti suurilla kaupunkiseuduilla. Vahvistuminen edellyttää riittävää väestöpohjaa, mikä useilla alueilla tarkoittaa kaupunkirakenteen tiivistämistä ja täydennysrakentamista. Lähipalvelujen kannalta on olennaista myös se, käyttävätkö lähialueen asukkaat palveluja vai menevätkö kauempana sijaitseviin suuriin yksiköihin ja keskuksiin. Kaupan toimintaan liittyviä kehityssuuntia - Kaupan toimijat vastaavat kulutuksen kehitykseen ja toimintaympäristön vaatimuksiin kehittämällä uusia konsepteja ja myymäläverkkoa. Päivittäistavarakaupan toimijoiden tavoitteena on eri kokoisista myymälöistä koostuva myymäläverkosto (hypermarketit, supermarketit, lähimyymälät). - Tuotevalikoiman kasvattaminen joko oman toimialan sisällä tai toimialarajojen yli lisääntyy. Kaupan toimialarajat hämärtyvät, tuotevalikoima lisääntyy ja laajenee myös palveluiden suuntaan. - Uusissa kaupan muodoissa korostuu elämyksellisyys. Tavaran ostaminen on vain osa elämystä. Syntyy yhä erikoistuneempia myymälöitä, jotka panostavat palveluun tai joissa palvelu liittyy osaksi kokonaistuotetta. Toisaalta myös itsepalvelu tulee kasvamaan (esim. itsepalvelukassat ja myyjättömät myymälät). - Kauppakeskusten suosio säilynee myös tulevaisuudessa. Uudet kauppakeskukset ovat ns. hybridikeskuksia, joihin vähittäiskaupan lisäksi sijoittuu myös muita toimintoja, kuten kahvila- ja ravintolapalveluja (ravintolamaailma), muita kaupallisia palveluja, julkisia palveluja, kulttuuripalveluja, julkisia ja yksityisiä terveyspalveluja sekä asumista. - Verkkokauppa lisääntyy erityisesti palvelujen myynnissä ja erikoiskaupassa, mutta myös päivittäistavarakaupassa. Verkkokaupan kasvu heijastuu uusien myymälätyyppien kehitykseen, esimerkiksi showroom -tyyppiset myymälät sekä showroom- ja perinteisten myymälöiden yhdistelmät lisääntyvät. - Verkkokaupan lisäksi myös vertaiskaupan ennustetaan kasvavan voimakkaasti. Vertaiskaupalla tarkoitetaan yksityishenkilöiden keskenään käymää kauppaa. Sen perinteisiä muotoja ovat kirpputorit, mutta digitalisaation myötä vertaiskauppa siirtyy verkkoon. Kaupan liiton selvityksen mukaan jo tälläkin hetkellä 5-10 % kuluttajista aloittaa ostoprosessin katsomalla ensin vertaiskaupan tarjonnan.

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 6 (37) 3 MYYMÄLÄHANKKEIDEN SIJAINTI JA VAIKUTUSALUE 3.1 Tarkasteltavat myymälähankkeet Espoossa on suunnitteilla useita päivittäistavarakaupan hankkeita Kehä III:n varrella Espoon keskuksen lähiympäristössä. Lisäksi Espoon keskuksessa on vireillä kaavamuutoksia, jotka mahdollistavat Entressen ja Espoontorin kauppakeskuksissa toimiven päivittäistavaramyymälöiden laajentumisen. Tässä selvityksessä tarkasteltavat myymälähankkeet ovat Mikkelän Takomo, Kukkaromäki, Bellintie, Lommila ja Espoon keskus. Tarkasteltavat päivittäistavarakaupan myymälähankkeet sijaitsevat Espoon keskuksessa sekä Kehä III:n läheisyydessä, noin 1,5-2 kilometrin etäisyydellä Espoon keskuksesta. Kuva 1. Tarkasteltavien päivittäistavarakaupan myymälähankkeiden likimääräinen sijainti (pohjakartta: Espoon karttapalvelu) 3.2 Tarkastelu- ja vaikutusalue Vaikutusten arvioinnin tarkastelualueena on Espoo ja Kauniainen. Vaikutusten laajuuden ja kohdentumisen mukaan tarkastelua tarkennetaan tarkasteltavien päivittäistavarakaupan myymälähankkeiden vaikutusalueelle. Vaikutusalue on alue, jolta suuntautuu asiointia suunniteltuihin päivittäistavaramyymälöihin ja jolle myymälähankkeiden merkittävimmät vaikutukset tulevat kohdentumaan. Espoon keskukseen ja sen lähialueelle suunniteltujen päivittäistavaramyymälöiden vaikutusalueena tarkastellaan Espoon kaupungin pienaluejaon mukaisten Gumbölen, Högnäsin, Järveperän, Karhusuon, Karvasmäen, Kaupunginkallion, Kirkkojärven, Kunnarlan, Kuuriniityn, Lippajärven, Muuralan, Suvelan, Tuomarilan, Vanha-Nuuksio-Nupurin ja Ymmerstan pienalueiden sekä Kauniaisten kaupungin muodostamaa aluetta.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 7 (37) Kuva 2. Tarkasteltavien päivittäistavarakaupan myymälähankkeiden vaikutusalue. Myymälähankkeiden sijainti on esitetty punaisella pisteellä. 4 VAIKUTUSALUEEN NYKYTILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT 4.1 Maakunta- ja yleiskaavatilanne Maakuntakaava Tarkasteltavien myymälähankkeiden vaikutusalueella on voimassa useita vahvistettuja maakuntakaavoja. Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan sijaintia ja mitoitusta on ohjattu vuonna 2006 vahvistetussa Uudenmaan maakuntakaavassa ja vuonna 2014 vahvistetussa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa.

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 8 (37) Mikkelän Takomon, Kukkaromäen ja Bellintien myymälähankkeet sijaitsevat Uudenmaan maakuntakaavassa osoitetulla taajamatoimintojen alueella. Lommila on osoitettu maakuntakaavassa merkitykseltään seudullisena vähittäiskaupan suuryksikkönä. Espoon keskus kuten myös Kauniaisten keskus on osoitettu keskustatoimintojen alueena (pääkaupunkiseudun aluekeskus). Kaavamääräysten mukaan Espoon ja Kauniaisten keskuksiin voi sijoittua merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa ei ole enimmäismitoitettu Espoon ja Kauniaisten keskusten vähittäiskaupan suuryksikköjen kerrosalaa. Lommilan merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön enimmäismitoitus on k-m 2, josta päivittäistavarakauppaa voi olla enintään k-m 2. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaavamääräysten mukaan merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on taajamatoimintojen alueella Espoossa ja Kauniaisissa tilaa vaativan erikoistavaran kaupassa k-m 2, muun erikoistavaran kaupassa k-m 2 ja päivittäistavarakaupassa k-m 2. Espoon ja Kauniaisten keskuksiin sekä Lommilaan voi sijoittua edellä mainittuja merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden koon alarajoja suurempia yksiköitä. Mikkelän Takomon, Kukkaromäen ja Bellintien hankkeet sijoittuvat maakuntakaavassa osoitetulle taajamatoimintojen alueelle, jolle voi sijoittua ainoastaan merkitykseltään paikallisia eli edellä mainittuja alarajoja pienempiä vähittäiskaupan yksiköitä. Yksittäisten hankkeiden suunniteltu päivittäistavarakaupan mitoitus ei ylitä maakuntakaavassa määriteltyä päivittäistavarakaupan seudullisuuden alarajaa. Mikkelän Takomo ja Kukkaromäki yhdessä alueen nykyisten päivittäistavaramyymälöiden kanssa muodostaa myymäläkeskittymän, jonka päivittäistavarakaupan mitoitus ylittää maakuntakaavassa määritellyn päivittäistavarakaupan seudullisuuden alarajan. Lommila Bellintie Mikkelän Takomo Kuva 3. Ote Uudenmaan vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmästä (Uudenmaan liiton karttapalvelu ). Myymälähankkeiden likimääräinen sijainti on esitetty valkoisilla nuolilla. Kukkaromäki Espoon keskus

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 9 (37) Yleiskaava Tarkasteltavien myymälähankkeiden vaikutusalueella on voimassa vuonna 1997 lainvoiman saanut Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa 1. Mikkelän Takomon hankealue sijaitsee yleiskaavassa osoitetulla yhdyskuntateknisen huollon alueella (ET) ja Kukkaromäen hankealue teollisuuden ja varastoinnin alueella (T). Bellintien ja Lommilan hankealueet sijaitsevat yksityisten palvelujen ja hallinnon alueella (PK). Espoon keskuksen alue on osoitettu yleiskaavassa keskustatoimintojen alueena (C). Kaavamääräysten mukaan yhdyskuntateknisen huollon alue (ET) on varattu yhdyskuntateknisen huollon toimitiloja ja laitteita varten. Teollisuuden ja varastoinnin alueelle (T) voidaan sallia myös suuria varasto- ja myyntitiloja vaativaa alueelle soveltuvaa kauppaa. Yksityisten palvelujen ja hallinnon alueella (PK) voidaan sallia myös varasto- ja myyntitiloja vaativaa alueelle soveltuvaa teollisuutta sekä koulutus- ja majoitustiloja. Keskustatoimintojen alue (C) on varattu hallinnon, palveluiden ja liiketoiminnan tiloille. Alueella sallitaan lisäksi keskustaympäristöön soveltuvia asuntoja ja teollisuuden tiloja. Bellintie Lommila Mikkelän Takomo Kukkaromäki Espoon keskus Kuva 4. Ote Espoon pohjoisosien yleiskaavasta, osa 1 (Espoon kaupunki 1996). Myymälähankkeiden likimääräinen sijainti on esitetty punaisella ympyrällä. Espoossa on vireillä Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan laadinta. Espoon keskuksen osalta yleiskaavan tavoitteena on vahvistaa keskuksen vetovoimaa ja elinvoimaisuutta osana Espoon kaupunkiradan kasvu- ja kehityskäytävää. Tavoitteena on vahvistaa Espoon keskuksen roolia läntisen seudun (Espoo, Kirkkonummi, Vihti) liikenteellisenä solmuna ja palvelurakenteen keskuksena ja kehittää aluetta kaupunkimaisena, monipuolisten palvelujen ja kohtaamispaikkojen keskuksena. Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava on tarkoitus saada kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi vuonna 2019.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 10 (37) 4.2 Väestö ja asumisen sijoittuminen Väestö Espoossa asui vuoden 2017 alussa asukasta. Väestömäärä on lisääntynyt vuosina noin asukkaalla (+29 %). Helsingin seudun aluesarjat -tilastokannan väestöarvion mukaan Espoon väestömäärä lisääntyy edelleen tulevina vuosina ja on vuoden 2020 alussa noin asukasta ja vuoden 2026 alussa noin asukasta. Väestömäärä lisääntyy vuosina yhteensä noin asukkaalla (+12 %). Tarkasteltavien päivittäistavarakaupan myymälähankkeiden vaikutusalueella (Suvelan, Tuomarilan, Kirkkojärven, Kaupunginkallion, Muuralan, Kuurinniityn, Karvasmäen, Gumbölen, Karhusuon, Vanha-Nuuksio-Nupurin, Kunnarlan, Högnäsin, Ymmerstan, Järvenperän ja Lippajärven tilastoalueiden sekä Kauniaisten kaupungin muodostama alue) asui vuoden 2017 alussa asukasta. Vaikutusalueen väestömäärä on lisääntynyt vuosina noin asukkaalla (+35 %). Helsingin seudun aluesarjat -tilastokannan ja Tilastokeskuksen väestöarvion mukaan vaikutusalueen väestömäärä lisääntyy edelleen vuosina ja on vuoden 2020 alussa noin asukasta ja vuoden 2026 alussa noin asukasta. Vaikutusalueella erityisesti Kauniaisten kaupungin sekä Kirkkojärven, Karhusuon, Vanha-Nuuksio-Nupurin, Suvelan, Ymmerstan, Lippajärven ja Tuomarilan pienalueiden väestömäärän arvioidaan lisääntyvän eniten. Taulukossa 1 on esitetty tarkasteltavien päivittäistavarakaupan myymälähankkeiden vaikutusalueen ja Espoon kaupungin väestökehitys vuosina ja väestöarvio vuosille 2020 ja Väestöarvio perustuu Helsingin seudun aluesarjat tilastokannan ja Tilastokeskuksen alueittaiseen väestöarvioon (2017). Taulukko 1. Vaikutusalueen ja Espoon kaupungin väestömäärä 2001 ja 2017 sekä väestöarvio 2020 ja 2026 (Helsingin seudun aluesarjat ja Tilastokeskus 2017). ALUE Väestömäärä 1.1. Väestöennuste 1.1. Muutos Muutos lkm % lkm % Gumböle % 84 7 % Högnäs % % Järvenperä % % Karhusuo % % Karvasmäki % 72 9 % Kaupunginkallio % % Kirkkojärvi % % Kunnarla % % Kuurinniitty % % Lippajärvi % % Muurala % 48 2 % Suvela % % Tuomarila % % Vanha-Nuuksio-Nupuri % % Ymmersta % Espoon pienalueet yhteensä % % Kauniainen % % Vaikutusalue yhteensä % % ESPOO % % Asumisen sijoittuminen ja asumisen laajenemisalueet Espoon väestö on keskittynyt kaupungin eteläosaan keskeisille taajama-alueille. Kuvassa 5 on esitetty väestön määrä 250 metrin ruuduittain vuonna Tummat värit kuvastavat tiheintä asutusta ja vaaleat värit harvemmin asuttuja alueita. Tarkasteltavien myymälähankkeiden vaikutusalueella tiheimmin asutut alueet ovat Espoon keskus ja sen lähiympäristö.

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 11 (37) Kuva 5. Väestön sijoittuminen Espoossa 2015 ja Espoon keskukseen ja sen lähialueelle suunniteltujen päivittäistavaramyymälöiden etäisyysvyöhykkeet (1, 3 ja 5 km). Myymälähankkeiden sijainti on esitetty punaisella pisteellä. Espoon keskukseen ja sen lähialueelle suunniteltujen päivittäistavaramyymälöiden sijaintia suhteessa lähialueen väestöön on tarkasteltu myös tieverkkoa pitkin laskettujen saavutettavuusvyöhykkeiden avulla (kohta 5.6 Yhteenveto hankkeista). Hankkeesta riippuen asukasmäärä alle 500 metrin etäisyydellä on asukasta, alle 1 km etäisyydellä asukasta, alle 3 km etäisyydellä asukasta ja alle 5 km etäisyydellä asukasta. Lähiasutusta on eniten Espoon keskuksen läheisyydessä ja vähiten Lommilan myymälähankkeen läheisyydessä. Yksittäisten hankkeiden saavutettavuusvyöhykkeet menevät osittain päällekkäin, joten lähiasutuksen määrää on tarkoituksenmukaista tarkastella myös kaikkien hankkeidne osalta samanaikaisesti. Tällöin alle 500 metrin etäisyydellä kaikista hankkeista asuu noin asukasta, alle 1 km etäisyydellä noin asukasta, alle 3 km etäisyydellä noin asukasta ja alle 5 km etäisyydellä noin asukasta.

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 12 (37) 4.3 Päivittäistavarakaupan nykytilanne ja kehitysnäkymät Palveluverkko Päivittäistavarakaupan palveluverkkoa kuvaavat tiedot perustuvat A.C.Nielsen Finland Oy:n päivittäistavarakaupan myymälärekisterin (2016) tietoihin. A.C.Nielsen Finland Oy:n myymälärekisterin mukaiset päivittäistavarakaupan myymälätyypit on kuvattu liitteessä 1. Espoossa toimi vuoden 2016 lopussa 118 päivittäistavaramyymälää, joista 84 oli koko päivittäistavaravalikoimaa myyviä myymälöitä ja 34 päivittäistavaroiden erikoismyymälöitä. Myymälätyypeittäin tarkasteltuna Espoossa toimi vuoden 2016 lopussa eniten isoja valintamyymälöitä (31 myymälää). Seuraavaksi eniten oli isoja supermarketteja (27 kpl) ja pieniä valintamyymälöitä ja pieniä supermarketteja (7 kpl). Hypermarketteja toimi Espoossa 5 kpl (3 Prismaa ja 2 Citymarketia). Kuva 6. Päivittäistavaramyymälöiden sijainti 2016 (A.C.Nielsen Finland Oy, myymälärekisteri 2016). Kuvaan on lisätty keväällä 2017 avattu Kuuriniityn päivittäistavaramyymälä. Myymälähankkeiden sijainti on osoitettu punaisella ympyrällä.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 13 (37) Tarkasteltavien päivittäistavarakaupan myymälähankkeiden vaikutusalueella toimi vuoden 2016 lopussa 20 päivittäistavaramyymälää, joista 16 toimi Espoon alueella ja 4 Kauniaisten alueella. Koko päivittäistavaravalikoimaa myyviä myymälöitä oli yhteensä 13, joista 11 Espoon alueella ja 2 Kauniaisissa. Päivittäistavaroiden erikoismyymälöitä oli 7, joista 5 Espoon alueella ja 2 Kauniaisissa. Myymälätyypeittäin tarkasteltuna vaikutusalueella toimi 4 isoa supermarketia, 3 pientä supermarketia, 5 isoa valintamyymälää, 1 pienmyymälä ja 7 erikoismyymälää. Vuoden 2017 maliskuussa avattiin vaikutusalueen itäosassa Kuuriniityn alueella uusi päivittäistavaramyymälä. Taulukko 2. Päivittäistavaramyymälöiden lukumäärä vuoden 2016 lopussa (A.C.Nielsen Finland) Vaikutusalue Espoon Kauniaisten pienalueet 1) kaupunki Vaikutusalue yhteensä Espoon kaupunki yhteensä Hypermarket (>2500 m 2 ) Tavaratalo (>1000 m 2 ) Supermarket, iso (>1000 m 2 ) Supermarket, pieni ( m 2 ) Valintamyymälä, iso ( m 2 ) Valintamyymälä, pieni ( m 2 ) Pienmyymälä Erikoismyymälä Pt-myymälät YHTEENSÄ Asukasmäärä/myymälä (pl. erikoismyymälät) ) Gumbölen, Högnäsin, Järveperän, Karhusuon, Karvasmäen, Kaupunginkallion, Kirkkojärven, Kunnarlan, Kuuriniityn, Lippajärven, Muuralan, Suvelan, Tuomarilan, Vanha-Nuuksio-Nupurin ja Ymmerstan pienalueiden muodostama alue Asukasmäärään suhteutettuna Espoossa oli vuoden 2016 lopussa asukasta yhtä päivittäistavaramyymälää kohti, kun mukaan otetaan koko päivittäistavaroiden valikoimaa myyvät päivittäistavaramyymälät (ei päivittäistavaroita myyviä erikoismyymälöitä). Tarkasteltavien päivittäistavarakaupan mymälähankkeiden vaikutusalueella oli asukasta yhtä päivittäistavaramyymälää kohti eli huomattavasti enemmän kuin Espoossa keskimäärin. Sekä vaikutusalueella että Espoossa ja Kauniaisissa asukkaita yhtä päivittäistavaramyymälää kohti oli huomattavasti enemmän kuin koko maassa keskimäärin (1 833 asukasta yhtä päivittäistavaramyymälää kohti), joten väestöpohjaan suhteutettuna vaikutusalueen sekä Espoon ja Kauniaisten päivittäistavarakaupan palveluverkon kattavuutta voidaan pitää keskimääräistä heikompana. Erikoiskauppa ja muut palvelut Kuvassa 7 on esitetty toimialoittain erikoiskaupan ja joidenkin kaupallisten palvelujen sijainti Espoossa tammikuussa Toimipaikkojen symbolit menevät osin päällekkäin, joten kuva ei kerro yksittäisten toimipaikkojen tarkkaa sijaintia. Sen sijaan merkittävimmät kaupan keskittymät ja keskittymien luonne tulevat kuvassa selvästi esille. Tarkasteltavien päivittäistavarakaupan myymälähankkeiden vaikutusalueella Espoossa on kaksi erikoiskaupan keskittymää: Espoon keskus, jonne on sijoittunut pääosin erikoistavarakauppaa ja kaupallisia palveluja erityisesti Entressen ja Espoontorin kauppakeskuksiin sekä Lommila- Mikkelän alue, jonne on sijoittunut pääosin tilaa vaativaa kauppaa. Myös Kauniaisten keskustaan on sijoittunut erikoistavarakauppaa ja kaupallisia palveluja. Muita Espoon erikoiskaupan keskittymiä ovat Leppävaara (erikoistavarakauppaa ja kaupallisia palveluja pääosin Sellon kauppakeskuksessa), Tapiola (pääosin erikoistavarakauppaa ja kaupallisia palveluja), Matinkylä (pääosin erikoistavarakauppaa ja kaupallisia palveluja), Suomenoja (pääosin tilaa vaativaa kauppaa) ja Espoonlahti (erikoistavarakauppaa Lippulaivan kauppakeskuksessa ja tilaa vaativaa kauppaa). Kehä III:n vaikutuspiirissä on Kauklahdessa pääosin autokaupan ja autohuollon palveluja ja joitakin erikoistavarakaupan palveluja sekä Koskelon ja Juvanmalmin alueella pääosin autokauppaa ja autohuollon palveluja ja joitakin tilaa vaativan kaupan palveluja.

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 14 (37) Postipalvelu Kuva 7. Espoon erikoiskaupan ja muiden kaupallisten palveluiden sijainti 2017 (Espoon kaupunki). Myymälähankkeiden sijainti on osoitettu vaaleanpunaisella ympyrällä Päivittäistavarakaupan kilpailutilanne Myyntiala, myynti ja myyntitehokkuus Espoossa oli vuonden 2016 lopussa päivittäistavarakaupan myyntialaa asukasta kohti huomattavasti vähemmän kuin koko maassa keskimäärin (Espoon indeksi 71, koko maa 100). Päivittäistavarakaupan myynti asukasta kohti oli Espoossa samaa tasoa kuin koko maassa keskimäärin (Espoon indeksi 98, koko maa 100). Päivittäistavarakaupan myyntitehokkuus ( /my-m2/vuosi) oli Espoossa huomattavasti korkeampi kuin koko maassa keskimäärin (Espoon indeksi 137, koko maa 100). Korkea myyntitehokkuus kertoo muun muassa siitä, että päivittäistavarakaupan pintaala on alimitoitettu, ja että kilpailu on vähäistä. Alhainen myyntitehokkuus puolestaan on yleensä merkki päivittäistavarakaupan ylimitoituksesta ja kireästä kilpailutilanteesta.

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 15 (37) Tarkasteltavien päivittäistavarakaupan myymälähankkeiden vaikutusalueella päivittäistavarakaupan myyntiala (indeksi 43 ja myynti (indeksi 62) asukasta kohti olivat huomattavasti alhaisemmat kuin Espoossa ja koko maassa keskimäärin. Päivittäistavarakaupan myyntitehokkuus puolestaan (indeksi 144) oli korkeampi kuin Espoossa ja huomattavasti korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. Taulukko 3. Päivittäistavarakaupan myyntiala/asukas, myynti/asukas ja myyntitehokkuus 2016 indeksillä esitettynä, koko maa=100 (A.C.Nielsen Finland Oy). PT-myyntiala/ PT-myynti/ Myyntiteho, asukas asukas /m 2 Vaikutusalue ESPOO Koko maa Ostovoiman siirtymä Ostovoiman siirtymä on kunkin alueen vähittäiskaupan myynnin ja ostovoiman erotus. Kuluttajat eivät tee kaikkia ostoksia omalta paikkakunnalta, vaan osa ostoksista hankitaan oman asuinalueen ja oman kunnan ulkopuolelta. Vastaavasti muualla asuvat tuovat asianomaiselle paikkakunnalle ulkopuolista ostovoimaa. Kun ostovoiman siirtymä on positiivinen eli myynti on suurempi kuin ostovoima, kaupan palvelut ovat vetovoimaisia ja saavat ostovoimaa muualta. Kun ostovoiman siirtymä on negatiivinen eli myynti on pienempi kuin ostovoima, ostovoimaa siirtyy alueen ulkopuolelle. Päivittäistavarakaupan kysyntä ja tarjonta ovat Espoossa lähellä tasapainoa. Sen sijaan tarkasteltavien päivittäistavarakaupan myymälähankkeiden vaikutusalueella päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä on negatiivinen, -41 %. Päivittäistavarakaupan ostovoiman nettosiirtymä oli positiivinen ainoastaan Muuralan (+85 %) ja Suvelan (+17 %) pienalueilla. Muilla pienalueilla ja Kauniaisissa päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä oli negatiivinen. Kahdeksalla pienalueella ei ollut päivittäistavarakaupan tarjontaa, jolloin alueen ostovoiman siirtymä oli -100 %. Keväällä 2017 avatun Kuuriniityn päivittäistavaramyymälän myötä Kuuriniityn pienalueen päivittäistavarakaupan ostovoiman vuoto alueen ulkopuolelle pienenee jonkin verran. Kuvassa 8 on esitetty vaikutusalueen päivittäistavarakaupan ostovoiman nettosiirtymä Espoossa pienalueittain ja Kauniaisissa (siirtymän osuus suuralueen väestön päivittäistavarakaupan ostovoimasta, %). Kuvassa 9 on esitetty päivittäistavarakaupan ostovoima, myynti ja ostovoiman nettosiirtymä euroina. Kuva 8. Päivittäistavarakaupan ostovoiman nettosiirtymä myymälähankkeiden vaikutusalueella Espoossa pienalueittain ja Kauniaisissa 2016 (%:ia alueen ostovoimasta).

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 16 (37) Kuva 9. Päivittäistavarakaupan ostovoima, myynti ja ostovoiman nettosiirtymä Espoossa pienalueittain ja Kauniaisissa 2016 (euroa). Tarkasteltavista päivittäistavarakaupan myymälähankkeista Mikkelän Takomo ja Kukkaromäki sijaitsevat Muuralan pienalueella, Bellintie ja Lommila Karvasmäen pienalueella ja Espoon keskus Suvelan pienalueella. Muuralan ja Suvelan pienalueiden ostovoiman siirtymä on positiivinen. Karvasmäen pienalueella ei ole tällä hetkellä päivittäistavarakaupan tarjontaa, joten pienalueen väestön ostovoima valuu kokonaisuudessaan alueen ulkopuolelle Arvio päivittäistavarakaupan ostovoiman ja liiketilatarpeen kehityksestä Arvio ostovoiman kehityksestä Ostovoima ja sen kehitys ovat perusta kaupan palveluverkon kehittymiselle ja kaupan investoinneille. Arvio tarkasteltavien päivittäistavarakaupan myymälähankkeiden vaikutusalueen ja Espoon väestön päivittäistavarakaupan ostovoimasta ja ostovoiman kehityksestä on arvioitu samoilla laskentaperusteilla kuin Espoossa aiemmin laadituissa kaupan selvityksissä. Yksityisen kulutuksen on arvoitu kasvavan 0,5 %/vuosi. Kasvuarvio on pienempi kuin esim. Uudenmaan maakuntakaavan kaupan selvityksissä, mutta viime vuosina kysyntä ei ole kasvanut ja myös lähivuosina talouden kasvunäkymät ovat heikot, joten hitaamman kasvuarvion käyttö on perusteltua. Päivittäistavarakauppaan kohdistuva ostovoima oli tarkasteltavien päivittäistavarakaupan myymälähankkeiden vaikutusalueella vuonna 2016 noin 164 milj.. Ostovoiman arvioidaan kasvavan väestökehityksen ja yksityisen kulutuksen kehityksen seurauksena vuosina noin 11 milj. ja vuosina noin 22 milj.. Päivittäistavarakaupan ostovoiman kehitysarvio kuvaa tietyn alueen väestömäärään perustuvaa ostovoimapotentiaalia, mutta ei sitä, missä ostovoima toteutuu myyntinä. Käytännössä vaikutusalueen päivittäistavarakaupan ostovoimasta osa tulee kohdistumaan suurempiin kaupan keskittymiin ja myymälöihin. Seuraavassa taulukossa esitetyssä ostovoimalaskelmassa ei ole otettu huomioon ostovoiman siirtymiä.

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 17 (37) Taulukko 4. Arvio ostovoiman kehityksestä Espoon keskukseen ja sen lähialueelle suunniteltujen päivittäistavaramyymälöiden vaikutusalueella sekä Espoossa (vuoden 2016 rahassa). OSTOVOIMA, milj. (vuoden 2016 rahassa) Arvio liiketilatarpeen kehityksestä Espoon pienalueet Kauniainen Vaikutusalue yhteensä ESPOO Ostovoiman kasvu mahdollistaa kaupan toimintamahdollisuudet, jolloin nykyiset myymälät voivat kasvattaa myyntiään ja uusille myymälöille voi syntyä riittävät toimintaedellytykset. Kaupan liiketilatarve on arvioitu ostovoiman ja sen kehityksen perusteella muuttamalla ostovoima liiketilatarpeeksi päivttäistavarakupan keskimääräisen myyntitehokkuuden ( /myynti-m 2 ) avulla. Arvioitu tilantarve kuvaa liiketilan lisätarpeen suuruusluokkaa tilanteessa, jossa kaikki ostovoiman kasvu kohdistuu uusperustaan ja vaikutusalueelle. Käytännössä kuitenkin osa vaikutusalueen ostovoiman kasvusta kohdistuu nykyisten myymälöiden myynnin kasvuun ja vaikutusalueen ulkopuolelle, jolloin vain osa ostovoiman kasvusta toteutuu uutena liiketilana vaikutusalueella. Toisaalta laskelmassa ei ole otettu huomioon myymäläkannan poistumaa, joka lisää liiketilan tarvetta. Keskeinen tilatarpeeseen vaikuttava tekijä on myös myyntitehokkuus. Myyntitehokkuus vaihtelee myymälätyypeittäin. Näin ollen myös uusperustannan rakenne vaikuttaa lopulliseen tilatarpeeseen. Päivittäistavarakaupan laskennallinen liiketilatarve oli päivittäistavarakaupan myymälähankkeiden vaikutusalueella vuonna 2016 noin k-m 2. Ostovoiman kasvun edellyttämä liiketilan lisätarve on vuosina noin k-m 2 ja vuosina noin k-m 2. Taulukko 5. Päivttäistavarakaupan laskennallinen liiketilatarve tarkasteltavien päivittäistavarakaupan myymälähankkeiden vaikutusalueella sekä Espoossa, k-m 2. LASKENNALLINEN LIIKETILATARVE, k-m Muutos Muutos Espoon pienalueet Kauniainen Vaikutusalue yhteensä ESPOO Ostovoiman siirtymän vaikutus liiketilan lisätarpeeseen Espoon keskukseen ja sen lähialueille suunniteltujen päivittäistavaramyymälöiden vaikutusalueen päivittäistavarakaupan ostovoimaa siirtyy huomattava määrä alueen ulkopuolelle (ostovoiman siirtymä -41 %). Päivittäistavarakaupan palveluverkon kehittämisessä tavoitteena on yleensä kysynnän ja tarjonnan tasapaino. Käytännössä kuitenkin osa asuinalueiden ja pienten keskusten päivittäistavarakaupan ostovoimasta kohdistuu aina suurempiin keskuksiin ja suurempiin myymälöihin (hypermarket). Asiointien suuntautumiseen vaikuttaa merkittävästi oman alueen päivittäistavarakaupan tarjonnan monipuolisuus ja valintamahdollisuudet. Mikä monipuolisempi alueen tarjonta on ja mitä enemmän alueella on erityyppisiä ja erikokoisia myymälöitä valittavana, sitä ostouskollisempia asukkaat ovat ja sitä suurempi osa alueen asioinneista suuntautuu omalle alueelle. Lisäksi esim. kauppakeskusten ja hypermarkettien sijainti ja saavutettavuus vaikuttavat asiointien suuntautumiseen. Päivittäistavarakaupan kysynnän ja tarjonnan tasapaino on perusteltua asettaa myymälähankkeiden vaikutusalueen päivittäistavarakaupan palveluverkon kehittämisessä tavoitteeksi, mikäli Espoon keskuksen asemaa läntisen seudun (Espoo, Kirkkonummi, Vihti) palvelurakenteen keskuksena pyritään vahvistamaan Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti. Vaikutusalueen asuinalueilta ostovoimaa siirtyy aina muualle suurempiin myymälöihin, mutta toisaalta Espoon keskus kehittyessään ja Lommilan kauppakeskus toteutuessaan muodostavat seudullisen kaupan keskittymän, joka vetää asiointeja myös tässä tarkastellun vaikutusalueen ulkopuolelta.

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 18 (37) Mikäli tavoitteena on kysynnän ja tarjonnan tasapaino, tarvittaisiin myymälähankkeiden vaikutusalueella päivittäistavarakaupan liiketilaa jo nykytilanteessa lisää noin k-m 2. Tällöin liiketilan lisätarve vuoteen 2025 mennessä olisi noin k-m 2. Taulukko 6. Päivittäistavarakaupan liiketilan lisätarve myymälähankkeiden vaikutusalueella vuoteen 2025 mennessä tilanteessa, jossa kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa (=ostovoiman siirtymä 0 %) Liiketilan lisätarve Ostovoiman siirtymän vähentäminen 0 %:iin Liiketilan lisätarve yhteensä k-m MYYMÄLÄHANKKEIDEN KUVAUS 5.1 Mikkelän Takomo Espoossa on suunnitteilla useita päivittäistavarakaupan myymälähankkeita Kehä III:n varrelle Espoon keskuksen lähiympäristöön: Mikkelän Takomo, Kukkaromäki, Bellintie ja Lommila. Lisäksi Espoon keskuksessa on vireillä nykyisten kauppakeskusten laajennushankkeita. Kohdissa on kuvattu suunnitteilla olevat päivittäistavarakaupan hankkeet: liiketilan mitoitus, lähialueen olemassa olevat kaupalliset palvelut, sijainti yhdyskuntarakenteessa ja suunnittelutilanne. Mikkelän Takomo - hankkeen suunniteltu vähittäiskaupan pinta-ala on k-m 2, josta on päivittäistavarakauppaa k-m 2 ja muuta vähittäiskauppaa noin k-m 2. Alueella on tällä hetkellä Espoon kaupungin varikkoalue. Hankkeen lähituntumassa on Lidl ja ABC- huoltoasema, jonka yhteydessä on pieni päivittäistavaramyymälä. Hankkeen koillispuolella olevalla Nimismiehenpellon alueella toimii useita paljon tilaa vaativan kaupan toimijoita. Turunväylän pohjoispuolella olevalla Lommilan alueella toimii Ikea, Retail park (mm. Gigantti, Asko, Sotka, Jysk) ja useita paljon tilaa vaativan kaupan toimijoita (mm. Motonet, Veho, Euromaster). (Kuvat 23 ja 24) Suunnitteilla oleva hanke sijaitsee Kehä III:n, Espoonväylän ja Espoontien rajaamalla alueella. Espoon keskukseen on matkaa noin 1,5 km. Hankealueen saavutettavuutta henkilöautolla on tarkasteltu tieverkkoa pitkin laskettujen saavutettavuusvyöhykkeiden avulla. Alle 500 metrin etäisyydellä hankealueesta asuu noin 600 asukasta, alle 1 km etäisyydellä noin asukasta, alle 3 km etäisyydellä noin asukasta ja alle 5 km etäisyyellä noin asukasta. Kuvassa 10 on esitetty Mikkelän Takomo- hankkeen 1, 3 ja 5 kilometrin saavutetttavuusvyöhykkeet tieverkkoa pitkin laskettuna. Saavutettavuutta joukkoliikenteellä on tarkasteltu HSL:n matka-aikatietojen perusteella. Hankealueen tavoittaa joukkoliikenteellä alle 10 minuutissa noin asukasta, alle 20 minuutissa noin asukasta ja alle 30 minuutissa noin asukasta. Kävellen hankealueen tavoittaa 10 minuutissa noin asukasta ja pyöräillen 10 minuutissa noin asukasta. ( Mikkelän Takomon hankealue sijaitsee voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitetulla taajamatoimintojen alueella (kuva 3). Kaavamääräysten mukaan alueelle voi sijoittua ainoastaan merkitykseltään paikallisia päivittäistavararakaupan yksiköitä (<5 000 k-m 2 ). Espoon pohjoisosien yleiskaavassa (kuva 4) Mikkelän Takomon hankealue on osoitettu yhdyskuntateknisen huollon alueena (ET). Voimassa olevassa asemakaavassa (kuva 11) Mikkelän Takomon hankealue on osoitettu liikerakennusten korttelialueena (KL-1). Kaavamääräyksen mukaan alueelle saa sijoittaa paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälätiloja sekä lisäksi ravintola-, ruokapalvelu- ja huvipalvelutiloja. Muun vähittäiskaupan myymälätilojen osuus saa olla enintään k-m 2 rakennusalalle merkitystä rakennusoikeudesta. Alueelle saa sijoittaa yhden enintään 400 k-m 2 päivittäistavaramyymälän.

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 19 (37) ABC LIDL Kuva 10. Mikkelän Takomo -hankkeen saavutettavuusvyöhykkeet tieverkkoa pitkin laskettuna. Mikkelän Takomo -hankkeen sijainti on esitetty punaisella ympyrällä ja muiden hankkeiden sijainti valkoisella ympyrällä. Kuva 11. Ote Espoon ajantasa-asemakaavasta (Espoon karttapalvelu). Mikkelän Takomo - hankkeen sijainti on esitetty punaisella ympyrällä. Kuvaan on lisätty nykyisten päivittäistavaramyymälöiden sijainti. 5.2 Kukkaromäki Kukkaromäen hankkeen suunniteltu vähittäiskaupan pinta-ala on k-m 2, josta päivittäistavarakauppaa on noin k-m 2. Välittömästi hankkeen pohjoispuolella on ABC - huoltoasema ja hankkeen itäpuolellä Lidl. Hankkeen lähhituntumaan Espoonväylän pohjoispuolelle on suunnitteilla Mikkelän Takomon kaupan hanke. Kukkaromäen ja Mikkelän hankealueiden koillispuolella olevalla Nimismiehenpellon alueella toimii pääosin paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan toimijoita ja Lommilan alueella Ikea, Retail park (mm. Gigantti, Asko, Sotka, Jysk) ja useita paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan toimijoita (mm. Motonet, Veho, Euromaster). (Kuvat 23 ja 24) Suunnitteilla oleva hanke sijaitsee Kehä III:n tuntumassa Espoonväylän eteläpuolella. Espoon keskukseen on matkaa hieman yli kilometri. Hankealueen saavutettavuutta henkilöautolla on tarkasteltu tieverkkoa pitkin laskettujen saavutettavuusvyöhykkeiden avulla. Alle 500 metrin etäisyydellä hankealueesta asuu noin 800 asukasta, alle 1 km etäisyydellä noin asukasta, alle 3 km etäisyydellä noin asukasta ja alle 5 km etäisyydellä noin asukasta. Kuvassa 12 on esitetty Kukkaromäen hankkeen 1, 3 ja 5 kilometrin etäisyysvyöhykkeet tieverkkoa pitkin laskettuna. Saavutettavuutta joukkoliikenteellä on tarkasteltu HSL:n matka-aikatietojen perusteella. Hankealueen tavoittaa joukkoliikenteellä alle 10 minuutissa noin asukasta, alle 20 minuutissa noin asukasta ja alle 30 minuutissa noin asukasta. Kävellen hankealueen tavoittaa 10 minuutissa noin asukasta ja pyöräillen 10 minuutissa noin asukasta. ( Kukkaromäen hankealue sijaitsee voimassa olevassa maakuntakaavassa (kuva 3) osoitetulla taajamatoimintojen alueella. Kaavamääräyksen mukaan alueelle voi sijoittua ainoastaan alle k-m 2 :n suuruisia merkitykseltään paikallisia päivittäistavararakaupan yksiköitä. Espoon pohjoisosien yleiskaavassa (kuva 4) Kukkaromäen hankealue on osoitettu teollisuuden ja varastoinnin alueella (T). Voimassa olevassa asemakaavassa (kuva 13) Kukkaromäen hankealue on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueena (K). Kaavamääräyksen mukaan tontille saa sijoittaa myös huvi- ja viihdetarkoituksia sekä sosiaalista toimintaa palvelevia tiloja.

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 20 (37) ABC LIDL Kuva 12. Kukkaromäen hankkeen saavutettavuusvyöhykkeet tieverkkoa pitkin laskettuna. Kukkaromäen hankkeen sijainti on esitetty punaisella ympyrällä ja muiden hankkeiden sijainti valkoisella ympyrällä. Kuva 13. Ote Espoon ajantasa-asemakaavasta (Espoon karttapalvelu). Kukkaromäen hankkeen sijainti on esitetty punaisella ympyrällä. Kuvaan on lisätty nykyisten päivittäistavaramyymälöiden sijainti. 5.3 Bellintie Bellintien kaupan hankkeen suunniteltu vähittäiskaupan pinta-ala on k-m 2, josta päivittäistavarakauppaa on k-m 2 ja muuta vähittäiskauppaa noin k-m 2. Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa alueelle kaksi erillistä päivittäistavaramyymälää, Lidl myymälä alueen hankealueen länsiosaan (noin k-m2) ja toinen päivittäistavaramyymälä hankealueen itäosaan (noin k-m 2 ). Tällä hetkellä hankkeen lähituntumassa on St1- huoltoasema. Hankealueen lounaispuolla on Lommilan kaupan alue, jossa toimii useita paljon tilaa vaativna erikoistavaran kaupan toimijoita, Ikea ja Retail park (mm. Gigantti, Asko, Sotka, Jysk). (Kuvat 23 ja 24) Bellintien suunnitteilla olevat päivittäistavaramyymälät sijoittuvat Bellintien, Kunnarlantien ja Turuntien rajaamalle alueelle. Etäisyys Espoon keskukseen on noin 2,5 km. Hankealueen saavutettavuutta henkilöautolla on tarkasteltu tieverkkoa pitkin laskettujen saavutettavuusvyöhykkeiden avulla. Alle 500 metrin etäisyydellä hankealueesta asuu noin 400 asukasta, alle 1 km etäisyydellä noin asukasta, alle 3 km etäisyydellä noin asukasta ja alle 5 km etäisyyellä noin asukasta. Kuvassa 14 on esitetty Bellintien hankkeen 1, 3 ja 5 kilometrin etäisyysvyöhykkeet tieverkkoa pitkin laskettuna. Saavutettavuutta joukkoliikenteellä on tarkasteltu HSL:n matka-aikatietojen perusteella. Hankealueen tavoittaa joukkoliikenteellä alle 10 minuutissa noin asukasta, alle 20 minuutissa noin asukasta ja alle 30 minuutissa noin asukasta. Kävellen hankealueen tavoittaa 10 minuutissa noin 700 asukasta ja pyöräillen 10 minuutissa noin asukasta. ( Bellintien hankealue sijaitsee voimassa olevassa maakuntakaavassa (kuva 3) osoitetulla taajamatoimintojen alueella. Alueelle voi sijoittua ainoastaan merkitykseltään paikallisia päivittäistavararakaupan yksiköitä (<5 000 k-m 2 ). Kaavamääräyksen mukaan alueelle voi sijoittua ainoastaan alle k-m 2 :n suuruisia merkitykseltään paikallisia päivittäistavararakaupan yksiköitä. Espoon pohjoisosien yleiskaavassa (kuva 4) Bellintien hankealue on osoitettu yksityisten palvelujen ja hallinnon alueena (PK).

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 21 (37) Voimassa olevassa asemakaavassa (kuva 15) Bellintien hankealue on osoitettu toimitilarakennusten korttelialueena (KTY-3 ja KTY-4). KTY-3 kaavamääräyksen mukaan alueelle saa rakentaa myös palvelu- ja ravintolatiloja sekä toimintaan liittyviä toimistotiloja. Alueelle saa rakentaa polttoaineen jakeluaseman. KTY-4 kaavamääräyksen mukaan alueelle saa rakentaa myös toimintaan liittyviä toimisto- ja varastotiloja sekä polttoaineen jakelupisteen. Kuva 14. Bellintien hankkeen saavutettavuusvyöhykkeet tieverkkoa pitkin laskettuna. Bellintien hankkeen sijainti on esitetty punaisella ympyrällä ja muiden hankkeiden sijainti valkoisella ympyrällä. Kuva 15. Ote Espoon ajantasa-asemakaavasta (Espoon karttapalvelu).bellintien hankkeen sijainti on esitetty punaisella ympyrällä. Bellintien alueella on käynnissä asemakaavan muutoksen laadinta. Kaavamuutosehdotus on ollut nähtävillä Kaavamuutosehdotuksen tavoitteena on sallia alueelle kahden päivittäistavaramyymälän sijoittuminen. Alueelle on osoitettu liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (KM) ja liikerakennusten korttelialue (KL-1), jolle kaavamääräyksen mukaan saa sijoittaa päivittäistavarakaupan sekä rakentaa palvelu- ja ravintolatiloja, toimintaan liittyviä toimistotiloja ja polttoaineen jakeluaseman. Kaavaehdotuksessa osoitetulle KM-alueelle on sijoittumassa Lidl ja KL-1-alueelle toinen päivittäistavaramyymälä. Kuva 16. Ote Bellintien asemakaavaehdotuksesta (Espoon kaupunki 2017)

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 22 (37) 5.4 Lommila Lommilaan suunnitellun kauppakeskuksen pinta-ala on vireillä olevan asemakaavamuutoksen mukaan k-m 2, josta päivittäistavarakauppaa saa olla k-m 2. Kauppakeskushankkeen läheisyydessä on tällä hetkellä Ikea ja Retail park (mm. Gigantti, Asko, Sotka, Jysk) sekä paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan toimijoita (mm. Motonet, Veho). (Kuvat 23 ja 24) Lommilan kauppakeskushanke sijaitsee Kehä III:n, Turunväylän ja Espoontien rajaamalla alueella. Espoon keskus on noin 1,5 km etäisyydellä. Lommilan hankealueen saavutettavuutta henkilöautolla on tarkasteltu tieverkkoa pitkin laskettujen saavutettavuusvyöhykkeiden avulla. Alle 500 metrin etäisyydellä hankealueesta asuu noin 30 asukasta, alle 1 km etäisyydellä noin 900 asukasta, alle 3 km etäisyydellä noin asukasta ja alle 5 km etäisyyellä noin asukasta. Kuvassa 17 on esitetty Lommilan hankealueen 1, 3 ja 5 kilometrin etäisyysvyöhykkeet tieverkkoa pitkin laskettuna. Saavutettavuutta joukkoliikenteellä on tarkasteltu HSL:n matka-aikatietojen perusteella. Hankealueen tavoittaa joukkoliikenteellä alle 10 minuutissa noin asukasta, alle 20 minuutissa noin asukasta ja alle 30 minuutissa noin asukasta. Kävellen hankealueen tavoittaa 10 minuutissa noin 600 asukasta ja pyöräillen 10 minuutissa noin asukasta. ( Lommila on voimassa olevassa maakuntakaavassa (kuva 3) osoitettu merkitykseltään seudullisena vähittäiskaupan suuryksikkönä. Maakuntakaavan selostuksen mukaan merkinnän osoittamalle alueelle saa yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa osoittaa yhden tai useamman seudullisen erikoiskaupan suuryksikön, ja uusia merkitykseltään seudullisia päivittäistavarakaupan suuryksiköitä ainoastaan Espoon keskuksen pohjoispuolelle, Kehä III:n ja Turunväylän risteykseen. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on määritelty Lommilan alueen enimmäismitoitukseksi k-m 2, josta päivittäistavarakauppaa voi olla enintään k-m 2. Espoon pohjoisosien yleiskaavassa (kuva 4) Lommilan hankealue on osoitettu yksityisten palvelujen ja hallinnon alueena (PK). Voimassa olevassa asemakaavassa (kuva 18) Lommilan kauppakeskuksen hankealueelle on osoitettu toimistorakennusten korttelialue (KT), liike- ja toimistorakennusten korttelialu (K), liike- ja varastorakennusten korttelialueita (KV) ja liike- ja huoltoasemarakennusten korttelialue (KM). Kuva 17. Lommilan hankkeen saavutettavuusvyöhykkeet tieverkkoa pitkin kaskettuna. Lommilan hankkeen sijainti on esitetty punaisella ympyrällä ja muiden hankkeiden sijainti valkoisella ympyrällä. Kuva 18. Ote Espoon ajantasa-asemakaavasta (Espoon karttapalvelu) Lommilan hankealueelta.

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 23 (37) Vireillä olevan asemakaavan muutoksen tavoitteena on Lommilan alueen rakentaminen osaksi Espoon keskuksen palveluja siten, että sinne syntyy kaupallisten palvelujen ja työpaikkojen keskittymä, joka on toiminnoiltaan monipuolinen, kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen, maankäytöltään tehokas ja vaiheittain toteuttamiskelpoinen. Vireillä olevassa kaavamuutoksessa kauppakeskuksen alue on osoitettu liikerakennusten kortelialueena, jolle saa sijoittaa julkisia palvelutiloja, toimisto-, hotelli-, koulutus- ja kokoontumistiloja, liikunta- ja vapaa-ajantoimintaa palvelevia tiloja, sekä vähittäiskaupan suuryksiköitä sisältäen päivittäistavarakaupan suuryksiköt (KM). Vireillä olevan asemakaavamuutoksen mukaan alueelle saa sijoittaa päivittäistavarakauppaa enintään k-m2. Kauppakeskushanketta koskevat valitukset on hylätty hallinto-oikeudessa keväällä Kuva 19. Ote Lommilan vireillä olevasta asemakaavamuutoksesta (Espoon kaupunki). 5.5 Espoon keskus Espoon keskus on noin asukkaan ja noin työpaikan asuin-, työpaikka- ja palvelukeskus. Espoon keskus on yksi Espoon viidestä kaupunkikeskuksesta. Espoon keskuksessa, Espoon rautatieaseman vieressä sijaitsee kaksi kauppakeskusta: Espoontori ja Entresse. Espoontorin kauppakeskuksessa toimii K-supermarket, erikoiskaupan myymälöitä sekä kaupallisia palveluja. Entressen kauppakeskuksessa toimii S-market, Alko, erikoiskaupan myymälöitä, kaupallisia palveluja sekä kirjasto. Lisäksi rautatieaseman pohjoispuolella toimii K-market ja R-kioski. (Kuvat 23 ja 24). Voimassa ja vireillä olevat asemakaavamuutokset mahdollistavat nykyisten päivittäistavaramyymälöiden laajentamisen. Tarkkaa tietoa laajennusten suunnitellusta pinta-alasta ei ole, mutta vuonna 2013 laaditun kiinteistön kehityssuunnitelman mukaan päivittäistavarakaupan pinta-alan lisäys on noin k-m2.

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 24 (37) Espoon keskuksen saavutettavuutta henkilöautolla on tarkasteltu tieverkkoa pitkin laskettujen saavutettavuusvyöhykkeiden avulla. Alle 500 metrin etäisyydellä Espoon keskuksesta asuu noin asukasta, alle 1 km etäisyydellä noin asukasta, alle 3 km etäisyydellä noin asukasta ja alle 5 km etäisyyellä noin asukasta. Kuvassa 20 on esitetty Espoon keskuksen 1, 3 ja 5 kilometrin etäisyysvyöhykkeet tieverkkoa pitkin laskettuna. Saavutettavuutta joukkoliikenteellä on tarkasteltu HSL:n matka-aikatietojen perusteella. Espoon keskuksen tavoittaa joukkoliikenteellä alle 10 minuutissa noin asukasta, alle 20 minuutissa noin asukasta ja alle 30 minuutissa noin asukasta. Kävellen Espoon keskuksen tavoittaa 10 minuutissa noin asukasta ja pyöräillen 10 minuutissa noin asukasta. ( Espoon keskus on voimassa olevassa maakuntakaavassa (kuva 3) osoitettu keskustatoimintojen alueena (pääkaupunkiseudun aluekeskus). Kaavamääräyksen mukaan alueelle voi sijoittua merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Maakuntakaavassa ei ole määritelty Espoon keskuksen vähittäiskaupan suuryksiköille enimmäismitoitusta. Espoon keskuksen alueella on voimassa Espoon pohjoisosien yleiskaava (kuva 4), joka sai lainvoiman vuonna Voimassa olevassa yleiskaavassa Espoon keskus on osoitettu keskustatoimintojen alueena (C). Alue on varattu hallinnon, palveluiden ja liiketoiminnan tiloille. Alueella sallitaan lisäksi keskustaympäristöön soveltuvia asuntoja ja teollisuuden tiloja. Tekeillä olevan Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan mukaan Espoon keskuksen vaikutusalue kasvaa ja keskus kehittyy tulevaisuudessa edelleen hallinnon, asumisen, työpaikkojen sekä merkittävimpien palveluiden keskittymänä. Kaupunkikeskus sisältää seudullisia, kaupunkitasoisia, alueellisia ja lähipalveluja. Espoon keskuksen vetovoima ja elinvoimaisuus vahvistuu osana Espoon kaupunkiradan kasvu- ja kehityskäytävää. Keskuksen rooli läntisen seudun (Espoo, Kirkkonummi, Vihti) liikenteellisenä solmuna ja palvelurakenteen keskuksena vahvistuu. Voimassa olevassa asemakaavassa (kuva 21) Espoon keskuksen alueelle, radan molemmin puolin on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueita (K, K-1, K-2, K-3). Entressen kauppakeskuksen K merkinnällä osoitetuille alueille saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköjä, ravintola-, julkisia ja yksityisiä palvelu-, kokoontumis- ja opetustiloja sekä kirjaston ja kaupunginarkiston tilija. Asumista saa sijoittaa as-merkinnällä osoitetulle rakennusalalle. Entressen kauppakeskuksen K-3 merkinnällä osoitetulle alueelle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Espoontorin kauppakeskuksen ja muille K-1 merkinnällä osoitetuille alueille saa voimassa olevan asemakaavan mukaan sijoittaa enintään k-m 2 :n päivittäistavarakaupan yksikön. Espoontori Entresse Kuva 20. Espoon keskuksen saavutettavuusvyöhykkeet tieverkkoa pitkin laskettuna. Espoon keskuksen sijainti on esitetty punaisella ympyrällä ja muiden hankkeiden sijainti valkoisella ympyrällä. Kuva 21. Ote Espoon ajantasa-asemakaavasta (Espoon karttapalvelu). Entressen ja Espoontorin päivittäistavaramyymälöiden likimääräinen sijainti on esitetty punaisella ympyrällä.

27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 25 (37) Espoontorin kauppakeskuksen laajentumisen mahdollistava asemakaavamuutos on vireillä. Espoontorin kaavamuutoksessa kauppakeskuksen alue on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueena (K-1). Kaavamääräyksen mukaan alueelle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköjä. Alueelle saa sijoittaa myös hotellin sekä ravintola-, julkisia ja yksityisiä palvelu-, kokoonsutmis-, opetus- ja toimistotiloja. Alueelle tulee varata tilat joukkoliikenneterminaalin asiakaspalvelu- ja sosiaalitiloja varten. Asumista saa sijoittaa as-merkinnällä osoitetulle rakennusalalle. Kuva 22. Ote Espoontorin vireillä olevasta kaavamuutoksesta (Espoon kaupunki) 5.6 Yhteenveto hankkeista Tarkasteltavat päivittäistavarakaupan myymälähankkeet sijaitsevat Espoon keskuksessa ja Kehä III:n läheisyydessä. Mikkelän Takomon ja Kukkaromäen hankkeiden lähiympäristössä sijaitsee tällä hetkellä Lidl ja ABC (huoltoasema ja pienmyymälä). Bellintien ja Lommilan hankkeiden lähiympäristössä ei ole tällä hetkellä päivittäistavaramyymälöitä. Espoon keskuksessa toimii tällä hetkellä kolme päivittäistavaramyymälää. Lisäksi Espoon keskuksen läheisyydessä toimii päivittäistavaramyymälöitä Suvelassa, Tuomarilassa ja Kuuriniityn alueella. Bellintie Lommila Mikkelän Takomo Kukkaromäki ABC LIDL K-market K-supermarket Espoon keskus S-market Alepa Alepa ja K-market Alepa K-market Kuva 23. Myymälähankkeiden lähiympäristön päivittäistavaramyymälät 2016 (A.C.Nielsen Finland Oy, myymälärekisteri 2016). Kuvaan on lisätty keväällä 2017 avattu Kuuriniityn K-market. Myymälähankkeiden sijainti on osoitettu punaisella ympyrällä.

28 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 26 (37) Lommilan ja Bellintien hankkeiden lähiymprästössä toimii tällä hetkellä erityisesti tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa ja autokauppaa. Espoon keskukseen ja sen lähiympäristöön on sijoittunut erityisesti muuta erikoiskauppaa ja kaupallisia palveluja. Lommila Bellintie Mikkelän Takomo Kukkaromäki Espoon keskus Kuva 24. Myymälähankkeiden lähiympäristön erikoiskaupan ja muiden kaupallisten palveluiden sijainti 2017 (Espoon kaupunki). Myymälähankkeiden sijainti on osoitettu vaaleanpunaisella ympyrällä. Myymälähankkeiden mitoitus Tarkasteltavien päivittäistavarakaupan myymälähankkeiden suunniteltu päivittäistavarakaupan mitoitus on yhteensä noin k-m 2. Mikkelän Takomon myymälähankkeen päivittäistavarakaupan mitoitus on k-m 2 ja Kukkaromäen myymälähankkeen mitoitus k-m 2. Kummankin hankkeen myötä syntyy yksi uusi päivittäistavaramyymälä. Hankkeiden toteutuessa Mikkelän alueen päivittäistavarakaupan pinta-ala on noin k-m 2, joka ylittää Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa määritellyn päivittäistavarakaupan seudullisuuden alarajan. Bellintien hankkeessa päivittäistavarakaupan mitoitus on noin k-m 2. Hankkeen myötä syntyy kaksi uutta päivittäistavaramyymälää, jotka ovat pinta-alaltaan noin k-m 2 ja noin k-m 2. Lommilaan on suunnitteilla kaksi hypermarkettia, joiden päivittäistavarakaupan pinta-alaksi on vireillä olevassa asemakaavassa määritelty k-m 2. Espoon keskuksessa voimassa ja vireillä olevat asemakaavamuutokset mahdollistavat nykyisten päivittäistavaramyymälöiden laajentamisen. Tarkkaa tietoa laajennusten suunnitellusta pintaalasta ei ole, mutta vuonna 2013 laaditun kiinteistön kehityssuunnitelman mukaan päivittäistavarakaupan pinta-alan lisäys on noin k-m 2. Taulukko 7. Myymälähankkeiden päivittäistavarakaupan liiketilan lisäys, k-m 2 HANKE Päivittäistavarakaupan liiketilan lisäys, k-m 2 Mikkelän Takomo Kukkaromäki Bellintie Lommila Espoon keskus YHTEENSÄ

29 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 27 (37) Myymälähankkeiden saavutettavuus Espoon keskukseen ja sen lähialueelle suunniteltujen päivittäistavarakaupan myymälähankkeiden saavutettavuutta henkilöautolla on tarkasteltu tieverkkoa pitkin laskettujen saavutettavuusvyöhykkeiden avulla. Myymälähankkeesta riippuen asukasmäärä metrin saavutettavuusvyöhykkeellä on asukasta, 0-1 km saavutettavuusvyöhykkeellä asukasta, 0-3 km saavutettavuusvyöhykkeellä asukasta ja 0-5 km saavutettavuusvyöhykkeellä asukasta. Lähiasutusta on eniten Espoon keskuksen läheisyydessä ja vähiten Lommilan myymälähankkeen läheisyydessä. Yksittäisten hankkeiden saavutettavuusvyöhykkeet menevät osittain päällekkäin, joten saavutettavuusvyöhykkeiden väestömäärää on tarkoituksenmukaista tarkastella myös kaikkien hankkeidne osalta samanaikaisesti. Tällöin metrin saavutettavuusvyöhykkeellä kaikista hankkeista asuu noin asukasta, 0-1 km saavutettavuusvyöhykkeellä noin asukasta, 0-3 km saavutettavuusvyöhykkeellä noin asukasta ja 0-5 km saavutettavuusvyöhykkeellä noin asukasta. Taulukko 8. Myymälähankkeiden saavutettavuusvyöhykkeiden väestömäärä vuonna HANKE Saavutettavuusvyöhykkeen väestö m m m m Mikkelän Takomo Kukkaromäki Bellintie Lommila Espoon keskus Hankkeet yhteensä Kuva 25. Tarkasteltavien hankkeiden saavutettavuusvyöhykkeet tieverkkoa pitkin laskettuna. Hankkeiden sijainti on esitetty valkoisella ympyrällä.

30 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 28 (37) Saavutettavuutta joukkoliikenteellä on tarkasteltu HSL:n matka-aikatietojen perusteella. Kuvassa 26 on esitetty joukkoliikenteen matka-aika minuutteina. Tarjasteluajankohdaksi on valittu arkipäivä noin klo 16. Espoon keskus on joukkoliikenteellä parhaiten saavutettavissa. Espoon keskuksen tavoittaa joukkoliikenteellä alle 10 minuutissa noin asukasta, alle 20 minuutissa noin asukasta ja alle 30 minuutissa noin asukasta. Muista myymälähankkeista Mikkelän Takomon ja Kukkaromäen tavoittaa joukkoliikenteellä 10 minuutissa noin asukasta, Lommilan 10 minuutissa noin asukasta ja Bellintien noin asukasta. Lähiasutuksen suuresta määrästä johtuen Espoon keskus on myös kävellen ja pyöräillen parhaiten saavutettavissa. Kymmenessä minuutissa Espoon keskuksen tavoittaa kävellen noin asukasta ja pyöräillen noin asukasta. ( Taulukko 9. Myymälähankkeiden saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen ja pyörällä. HANKE Saavutettavuus joukkoliikenteellä Kävellen Pyörällä 0-10 min 0-20 min 0-30 min 0-10 min 0-10 min Mikkelän Takomo Kukkaromäki Bellintie Lommila Espoon keskus Espoon keskus: Mikkelän Takomo ja Kukkaromäki: Bellintie: Lommila: Kartan pohjaväri ilmoittaa matka-ajan minuutteina. Värejä vastaavat minuuttilukemat on lueteltu alla: Kuva 26. Myymälähankkeiden saavutettavuus joukkoliikenteellä, matka-aika minuutteina arkivuorokautena noin klo 16 (