Topinpuisto (Topi UrbanMine) Innovatiivinen kiertotalouspuisto

Transkriptio

1 Tpinpuist (Tpi UrbanMine) Innvatiivinen kierttaluspuist LOPPURAPORTTI Mari Saari, Ida Rönnlund, Tea Miller, Anna Hillgrén ja Teresa Lindhlm Gaia Cnsulting Oy

2 SISÄLTÖ Hankkeen tavitteet ja tarkitus... 2 Työvaiheet ja tutkset... 2 Alueen nykyiset timijat... 4 Tekstiilikierrätyksen nykytilanne... 6 Tekstiilijätteen alkuperä... 6 Tekstiilivirrat Sumessa... 6 Tekstiilikierrätyksen nykyinen liiketimintaeksysteemi ja timijat Sumessa... 7 Tekstiilien kierrätysvaiheet ja menetelmät... 8 Timintjen sijittuminen puistn alueelle Maankäyttö ja liikenneyhteydet Uuden timinnan sijittaminen Muut kierttalusalueet Yrityspuistn timintamallin hahmttaminen Timintamallin hyödyt Alueelle sijitettavia mahdllisia uusia timintja Timintamalli Tpin alueelle ja verkstlle Tekstiilien kierrätyksen mahdllisuudet Lähteet

3 Hankkeen tavitteet ja tarkitus Työn tavitteena li edistää kierttaluteen keskittyneen alueen (kierttaluspuistn) ja siihen liittyvän yhteistyöverkstn syntymistä Turun seudulle. Selvityksen tarkituksena n hyödyttää kierttaluteen synnytettävää innvaatiklusteria, tunnistaa alan liiketiminnasta kiinnstuneita yrityksiä ja niiden tarpeita sekä edistää kaupunkiseudun kehittämistä ja kuvata alueen maankäyttöön liittyviä mahdllisuuksia ja rajitteita. Kierttaluspuistjen timinnan tavitteena n yhteistyön avulla säästää lunta ja rahaa (resurssitehkkuus) sekä synnyttää uutta kierttaluden liiketimintaa. Periaatteena n, että alueella ja siihen liittyvässä verkstssa käytetään hyödyksi siellä mudstuvat materiaalit ja resurssit, tällaisia vat esimerkiksi jätteet, sivuvirrat ja energia. Yhteistyötä n mahdllista tehdä esimerkiksi uusien tutteiden valmistamisessa, palveluiden tarjamisessa, vedenpuhdistuksessa, lgistiikassa, lupaprsesseissa, markkininnissa sekä tutkimus- ja kehittämistiminnassa. Hankkeen hjausryhmän tekemän valinnan mukaan tutkittiin puistn ja sen yhteistyöverkstn mahdllisena avainalana tekstiilien kierrätystä ja jalstamista. Tekstiilimateriaalin lähteitä vat esimerkiksi käytöstä pistetut vaatteet, tekstiilikaupan jätteet, tekstiilejä valmistavan ja käyttävän tellisuuden jätteet ja sivuvirrat, käytetyt sisustustekstiilit sekä yhdyskuntajätteen jukssa levat tekstiilit. Jätehierarkian mukaisesti tekstiilien kierrätyksessä tulisi ensimmäiseksi ehkäistä tekstiilijätteen mudstumista j tutesuunnitteluvaiheessa siten, että tutteista suunnitellaan kestävämpiä ja niissä käytetään materiaalikierrätykseen spivia valmistusmateriaaleja (design fr recycling). Muita timia vat tekstiilien kierrätys sellaisenaan (secnd-hand), kierrätys mukkaamalla tekstiilejä uuteen käyttöön, tekstiilikuitujen kierrätys ja uuden tekstiilin valmistus, hyötykäyttö massana tai hyödyntäminen energiana. Työvaiheet ja tutkset Selvitys tteutettiin yhteistyönä Turun ammattikrkeakulun (Turun AMK) kanssa. Selvitys antaa Turun kaupungille ja Turun ammattikrkeakulun innvaatiklusterille arvkasta taustatieta Tpinpuistn kierttaluspuistn suunnittelua varten, sekä helpsti käytettävät materiaalit puistn jatkkehitysvaiheissa. Työn aluksi kartitettiin nykytila yritysten, alueen, tekstiilikierrätyksen ja maankäytön näkökulmista. Tulsten perusteella hahmtettiin kierttaluspuistn timintamalli, tehtiin viestintäsuunnitelma ja materiaalia viestintää varten sekä kntaktitiin avainyrityksiä. Yrityksistä selvitettiin heidän alustava kiinnstuksensa kierttaluspuista khtaan sekä mahdlliset kehittämistiveet kaupungille, elinkeintimelle ja innvaatiklusterille. Hankkeen lpuksi järjestettiin yritysten ja kehittäjärganisaatiiden yhteinen työpaja, jssa ideitiin yhdessä uusia alueen mahdllistamia tutteita ja palveluita ja esiteltiin yhteistyön mahdllisuuksia. 2

4 Työn tulksia vidaan hyödyntää muun muassa alueen kehittämismahdllisuuksien ja reunaehtjen ymmärtämisessä sekä syötteinä kaupungin päätöksentelle elinkeinjen kehittämiseksi ja maankäytön suunnittelemiseksi. Kartitus timii tilannekuvana valikitujen yritysten kiinnstuksesta ja kehittämistarpeista ja siten myös syötteenä tulevalle alueen markkininnille. Hankkeessa lutu viestintämateriaali n käytettävissä mlempiin tarkituksiin. Hahmtettu timintamalli ja kerätty yrityslista timivat phjana alueen kehittämiselle jatkssa. Listaus hankkeen tutksista: Yrityslistaus (kntaktidut yritykset, timiala, yhteystiedt, sallistui työpajaan, kiinnstus lähteä mukaan Tpinpuistn, kiinnstus seurata timintaa, tulevaisuuden suunnitelmat, synergiamahdllisuudet) Yhteenvet-raprtti (kartituksen tulkset, tekstiilikierrätys selvityksen tulkset, puistn timintamallin hahmtus) Yritysten tivmukset Turun kaupungille Jatkn viestintäsuunnitelma Viestintämateriaalit (kutsuteksti, alueen nykyiset timijat ja näiden suunnitelmat) 3

5 Alueen nykyiset timijat Alueella, jnne kierrätyspuista suunnitellaan, timii j useita yrityksiä. Alueen nykyisten timijiden kartituksen tavitteena li selkeyttää, mitä tarpeita lemassa levalla yritystiminnalla n ja minkälaisia mahdllisuuksia näiden kautta avautuu uudelle mnitimijapuistlle. Alueen yritysten kartitus tehtiin yrityskhtaisilla haastatteluilla, jiden keskeisimmät tulkset n esitelty kuvassa 1. Tarkemmat tiedt haastatteluista n timitettu hankkeen hjausryhmän käyttöön. Kartitettavia asiita livat seuraavat: Alueella timivat yritykset ja näiden suunnitelmat ja tiveet kehittämiselle Materiaalivirrat (tulevat ja lähtevät) sekä sähkön ja lämmön tarpeet Vastaantettujen materiaalien kierrätystavat ja hyödyntämisaste Muualle siirrettävien jätteiden määrät (esim. energiahyödynnettävät) 4

6 Kiviphjaisten rakennusmateriaalien valmistus. Rudus rakentaa valmisbetnitehtaan alueelle. Tehdas aik käyttää pääsin uusiraakaaineita. Rudus n myös kiinnstunut pisttekstiilien käytöstä betnin valmistuksessa. Urakitsijat Yritysasiakkaiden jätehultpalvelut. Ekpartnereiden tiveena lisi että alueella lisi pienempiä yrityksiä, jtka lisivat erikistuneet heille pienempien yksittäisten sivuvirtjen hyödyntäjiä. Esimerkiksi vaikeammin hyödynnettavien lasin, psliini materiaali kierrättäjiä. Rautatieyhteys Palvelutimittajat Rudus Ekpartnerit Maanmistajat Kuusakski Tieyhteydet Raaka-aineet Tellisuuspuist Lunais-Sumen Jätehult Kaivasema Bivakka Satama Kuntec Lämpö Sähkö Vesi Jätevedet Hukkalämpö Bivakka tarjaa bijätteen käsittelypalvelua bikaasuttamalla. Bivakka laajentaa timintaansa ja vi tulevaisuudessa käsitellä kaiken tyyppisiä bijätteitä. Tutteena vat ravinne- ja multatutteet maataluteen ja viherrakentamiseen sekä bikaasu. Bikaasusta tutetaan sähköä ja lämpöä, mutta tulevaisuudessa bikaasu vitaisiin jatkjalstaa liikennebikaasuksi. Metallijätteen vastaantt ja käsittely. Lisäksi alueella n SER- ja rakennusjätteen vastaantt, mutta nämä timitetaan käsittelyyn muualle. Metallien kierrätyksestä ei synny merkittäviä sivuvirtja. Asukkaiden, sekä julkisten palveluiden jätehultpalvelut. LSJH näkee ns. yhden luukun periaatteessa paljn mahdllisuuksia ja tiv alueelle lisää timijita, jtka visivat mahdllistaa materiaalien tehkkaan uusikäytön. LSJH:lla n myös kiinnstusta sijittaa uuteen jätteen lajittelukeskukseen. Tutteet Sivuvirrat Jätteet Vastaanttaa ja käsittelee kaivihin kertyneet jätteet. Hiekanertus-, rasvaertus-, öljynertus-, sekä sadevesikaivjätteet. Tyytyväinen nykyiseen timintaan ja ratkaisuihin. Mullan ja kasvualustjen tutant. Kuntec hyödyntää kaikki alueelle tulevat puutarha- ja maaainesjätteet massa timinnassaan. Ptentiaalisesti kiinnstunut kierttaluspuistn tumista mahdllisuuksista. 2 Kuva 1. Tpinpuistn alueella timivat yritykset ja heidän päätimintnsa. 5

7 Tekstiilikierrätyksen nykytilanne Tekstiilikierrätyksen nykytilan kuvauksessa tarkasteltiin Sumen tekstiilivirtja sekä tekstiilikierrätyksen liiketimintaeksysteemiä ja timijita Sumessa. Kierrätysteknlgiita ja tekstiilikierrätysyrityksiä tarkasteltiin kansainvälisesti sekä nstetaan esiin sumalaiset tekstiilikierrätyksen piltintihankkeet. Tekstiilijätteen alkuperä Tekstiilijätteen alkuperä vidaan jakaa klmeen lukkaan sen syntyperän mukaan: 1) vaatteen tutannssa (mpelu) syntyvä jäte, 2) langan ja kankaan valmistuksessa syntyvä jäte sekä 3) käytöstä pistetut tekstiilit (vaatteet, talustavarat ym.), jtka vivat lla peräisin yksityiseltä kuluttajalta tai yksityisestä tai julkisesta liiketiminnasta (esim. sairaalavaatteet, hunekalutekstiilit). (BIR 2015) Lisäksi tekstiilijäte vidaan jakaa sen laadun mukaan lunnnkuituihin ja tekkuituihin, jista lunnnkuituja vivat lla jk kasvikuidut kuten esimerkiksi puuvilla ja pellava tai eläinkuidut kuten esimerkiksi villa tai silkki. Tekkuidut vidaan taas jakaa synteettisen kuituihin, epärgaanisiin kuituihin ja muuntkuituihin (sellulsaphjaiset tekkuidut). Synteettisiä kuituja vat esimerkiksi plyesteri ja elastaani, epärgaanisia kuituja metallikuidut ja lasikuidut ja muuntkuituja visksi, bambu ja lycell. (Talvenmaa & Mustnen, 2011) Tekstiilivirrat Sumessa Sumen ympäristökeskuksen krdinimassa TEXJÄTE-hankkeessa arviitiin, että vunna 2012 kuluttajien ja laitstaluksien käyttöön tuli uusia vaatteita ja kdin tekstiilejä nin 60 miljnaa kila ja lisäksi mattja nin 12 miljnaa kila. Keskimääräisesti tämä tarkittaa, että kukin sumalainen hankki uusia tekstiilejä 13,2 kila, jista vaatteita li 8,1 kila, kdin tekstiilejä 2,9 kila ja mattja 2,2 kila. Vaatteiden, kdin tekstiilien ja mattjen kknaiskulutukseen n laskettu yhteen tunti ja ktimainen tutant ja siitä n vähennetty viennin suus. Kuluttajat ja laitstaludet pistivat käytöstä näitä tekstiilejä samana tarkasteluvunna nin 71 miljnaa kila, jsta vain vajaa kymmenessa li laitstaluksilta ja lput kuluttajilta. (Dahlb et al. 2015) Vaatepistista nin 77 % päätyi suraan jätteeksi ja 23 % hyväntekeväisyysjärjestöille. Hyväntekeväisyysjärjestöjen saamista vaatepistista nin pulet hjautui vientiin, nin viidessa palautui takaisin sumalaisille kuluttajille jk lahjituksina tai järjestöjen myymälöiden kautta ja nin viidessa jätteeksi. Sumen tekstiilivirrat vunna 2012 n esitetty kuvassa 2. TEXJÄTE-hankkeessa ei arviitu lunnnkuitujen ja tekkuitujen suutta tekstiilien kknaismäärästä. (Dahlb et al. 2015) 6

8 Kuva 2. Sumen tekstiilivirrat vunna 2012, milj. kg (suluissa kg/ asukas) (Dahlb et al. 2015) Tekstiilikierrätyksen nykyinen liiketimintaeksysteemi ja timijat Sumessa Tekstiilien keräyksestä vastaavat Phjismaissa pääsin hyväntekeväisyysjärjestöt. Tilanne saattaa kuitenkin muuttua lähitulevaisuudessa eurppalaisten kaupallisten tekstiilikierrätystimijiden ulttaessa timintaansa myös Phjismaihin ja ktimaisten timijaverkstjen kehittyessä. Kunnat tukevat tekstiilikierrätystä epäsurasti tekemällä yhteistyötä hyväntekeväisyysjärjestöjen kanssa sallimalla keräyksen mistamillaan mailla, esimerkiksi kuntien jätteenkeräyspisteissä. Lisäksi hyväntekeväisyysjärjestöt vat sassa Phjismaita vapautettu arvnlisävern maksusta, jka asettaa ne tekstiilien keräysmarkkinilla eri asemaan yksityisten timijiden kanssa. Arvnlisävervapautus ei kuitenkaan kske Sumea. (Palm et al. 2014b) Tekstiilien keräykseen liittyvän sääntelyyn liittyy epätietisuutta kaikissa Phjismaissa, jnka takia alalla n myös laittmia timijita. Tämä heikentää yleistä luttamusta alaan ja vaikuttaa täten myös alan kehittymiseen. Laittmien timijiden vaikutus tekstiilien keräyksessä Sumessa n kuitenkin arviitu levan vähäinen. (Palm et al. 2014b) Kerättyjen tekstiilien jatkkäsittelijöitä n Sumessa vähän. Suurin sa hyväntekeväisyysjärjestöjen kuluttajilta kerätyistä tekstiileistä hjautuu vientiin ja lput jk ktimaan myyntiin tai lahjituksina takaisin kuluttajille tai jätteeksi. Sumessa n muutama timija, jtka käsittelevät tekstiilijätettä mekaanisesti ja kierrättävät sen siten uudestaan tekstiilinä. Nämä timijat käsittelevät kuitenkin ainastaan tekstiilitellisuuden ylijäämätutteita ja mahdllisesti laitstaluksien tekstiilipistja eivätkä llenkaan kuluttajien tekstiilipistja. (Dahlb et al. 2015) Uudelleenkäyttöön myynnin kautta palautuvat parhaimmat tekstiilit hinnitellaan kappaleittain ja hunmpikuntisia tekstiilejä myydään kuluttajille kilhintaan nin 4 / kg. Viennin kautta uudel- 7

9 leenkäyttöön päätyvien tekstiilien hinta vaihtelee välillä 0-2,5 / kg riippuen tekstiilien materiaalista, tekstiilityypistä sekä erän tasalaatuisuudesta. Tekstiilien kierrätysyritykset maksavat kuluttajatekstiileistä keskimäärin 0,1-0,3 /kg sisältäen kaikki lgistiikkaan liittyvät kulut. On myös mahdllista, että tekstiilit lahjitetaan kierrätykseen ehdlla, että kierrättäjä maksaa kaikki tekstiilien kuljetukseen liittyvät kulut. Kierrätykseen tai uudelleenkäyttöön spimattmat tekstiilit timitetaan energiahyödyntämiseen, jnka kustannus tekstiilien mistajalle n 1,3 / kg. Maksu kskee myös hyväntekeväisyysjärjestöjä. (Palm et al. 2014a) Tekstiilien kierrätysvaiheet ja menetelmät Tekstiilijätteen uudelleenkäyttö- ja kierrätysprsessi kstuu tekstiilien keräyksestä, esilajittelusta ja jk tekstiilien uudelleenkäyttöön hjauksesta tai tekstiilijätteen kierrätyskäsittelystä (BIR 2015). Tekstiilien uudelleenkäyttö tarkittaa tekstiilin tai sen san käyttämistä uudelleen samaan tarkitukseen kuin mihin se n alun perin suunniteltu. Uudelleenkäyttöä n tekstiilien lahjittaminen tai myyminen eteenpäin hyväntekeväisyysjärjestöjen, kirpputrien tai yksityisten yritysten kautta. Tekstiilien kierrätys tarkittaa timintaa, jssa jäte valmistetaan tutteeksi, materiaaliksi tai aineeksi jk alkuperäiseen tai muuhun tarkitukseen. Tekstiilien keräys ja esilajittelu Kuluttajatekstiilien keräyksestä vastaavat Phjismaissa pääsin hyväntekeväisyysjärjestöt, jiden tekstiilikierrätyspisteisiin tekstiilit vidaan timittaa. Kierrätyspisteisiin vidaan yleisesti timittaa kaikenlaisia tekstiilejä ilman vaatimusta ennakklajittelusta. Kerätyt tekstiilit lajitellaan ensimmäisessä vaiheessa pääsin manuaalisesti uudelleenkäyttöön sveltuviin tekstiileihin sekä kierrätyskäsittelyyn tai energiahyödynnettäväksi hjattavaan tekstiilijätteeseen. Kierrätykseen hjattava tekstiilijäte lajitellaan uudestaan perustuen tekstiilien kuntn sekä kangasmateriaaliin. Tekstiilijätettä vidaan lajitella myös värin perusteella, j0llin vältytään tekstiilin uudelleenvärjäämiseltä kierrätysprsessissa. Tekstiilijätteen lajittelu tehdään tällä hetkellä pääsin manuaalisesti. Muvien lajittelussa käytettyjen autmatisitujen ptiseen ertteluun perustuvien lajitteluteknlgiiden sveltamista tekstiilijätteen ertteluun tutkitaan ja teknlgiaa n piltitu esimerkiksi Hllannissa. Tekstiilijätteen manuaalisen ja autmatisidun lajittelun etuja ja haasteita n verrattu taulukssa 1 (Palm et al. 2014a) 8

10 Taulukk 1. Tekstiilijätteen manuaalisen ja autmatisidun lajittelun ert (perustuen Palm et. al. 2014a) Lajittelumenetelmä Manuaalinen Autmatisitu (Optinen erttelu NIR) Perinteinen menetelmä, Autmatisitu jsta paljn kkemusta Takuu lajittelun alkuperästä selkeä kuluttajan näkökulmasta Sveltuvuus tellisen mittakaa- Edut van lajitteluun Parantaa kuitujen uudelleenkäytön laatua Vähentää päästöjä sekä veden ja energian kulutusta verrattuna manuaaliseen lajitteluun Krkeat työvimakustannuk- Sveltuu ainastaan hunlaa- set Eurpassa ja Yhdysval- tuisille tekstiileille lissa Manuaalinen esilajittelu uudel- Alhaisemmat työvimakus- leenkäyttöön hjattaviin tekstii- tannukset Aasiassa ja Afri- leihin sekä tekstiilijätteeseen Haasteet kassa. Ongelmana kuitenkin lgistiikka ja timinnan ssiaalinen kestävyys. tarvitaan Perustuu lajittelijan saamiseen Haastavaa tunnistaa yhdistelmämateriaaleja Tellisen tutannn tekstiilijätteet sekä yksityisen tai julkisen liiketiminnan tekstiilipistt vat laadultaan humattavasti tasalaatuisampia kuin kuluttajien tekstiilipistt. Tarvittaessa tekstiilit lajitellaan ensiksi manuaalisesti, jnka jälkeen ne hjataan kierrätyskäsittelyyn. Tällä hetkellä tekstiilien uudelleenkäyttö n humattavasti yleisempää kuin varsinainen kierrätyskäsittely. Sumessa timijita tekstiilien uudelleenkäytössä vat mm. UFF, Pelastusarmeija ja Fida. Kansainvälisiä edelläkävijöitä alalla vat mm. I:Cllect, TRAID ja Oxfam, jtka keräävät ja myyvät käytettyjä tekstiilejä. Patagnia n esimerkki vaatebrändistä, jka n nstanut vaatteiden krjauksen, uudelleenkäytön ja kierrätyksen brändinsä yhdeksi kärkiteemaksi. Tekstiilien kierrätysmenetelmät Uusikäyttöön sveltumattmien tekstiilien pääasialliset kierrätysmenetelmät vat mekaaninen käsittely ja kemiallinen käsittely sekä edellisten yhdistelmämenetelmät. Tekstiilijätteen termisessä käsittelyssä vidaan sulattaa synteettisiä tekkuituja ja käyttää kuituainesta esimerkiksi muvitutteiden raaka-aineena. Termisessä käsittelyssä kuituminaisuudet heikkenevät eivätkä sulatetut kuidut 9

11 le enää laadultaan riittävän hyviä tekstiilitutteisiin. Edellisten lisäksi tekstiilijätteestä vidaan tuttaa kierrätysplttainetta energiahyödyntämiseen rinnakkaisplttlaitksessa. Rutsissa n myös piltitu etanlin tuttamista puuvillaphjaisesta tekstiilijätteestä. Tekstiilijätteen energiahyödyntämistä ei kuitenkaan lasketa kierrätykseksi. (Palm et al. 2014a, Talvenmaa & Mustnen 2011) Tekstiilijätteen kierrättämistä n myös tekstiilijätteiden tai niiden sien käyttäminen sellaisenaan uusien tutteiden valmistuksessa (ns. ec-design). Sumessa timivia ec-design yrityksiä vat mm. Glbe Hpe ja Pure Waste Textiles. Mekaaninen kierrätyskäsittely Eurpassa merkittävin kierrätysmenetelmä tekstiilijätteelle n mekaaninen käsittely, jka n tällä hetkellä ensisijainen kierrätysmenetelmä lunnnkuiduille kuten puuvillalle ja villalle. Mekaaninen käsittely spii erityisesti villalle, jnka pehmeys säilyy revittäessäkin. Tekkuitujen mekaaninen käsittely n haastavaa kuitujen vahvuuden vuksi. Mekaanisessa käsittelyssä kangas hajtetaan yksinkertaisemmiksi kuitujakeiksi esimerkiksi leikkaamalla, murskaamalla ja karstaamalla erilaisilla käsittelykneilla. Mekaaninen erttelu vi sisältää lisäksi esimerkiksi kuitujen erttamista tiheyserihin perustuen (sentrifugaati). Revitty kuitumateriaali karstataan ja siitä vidaan kehrätä lankaa tai valmistaa erilaisia kuitukangastutteita. Synteettiset materiaalit vi myös sulattaa ja uusikäyttö hjautuu sillin muvitellisuuteen. Mekaaninen käsittely heikentää kuitujen laatua, jllin mekaanisesti kierrätettyjä kuituja judutaan lppukäyttötarkituksesta riippuen sekittamaan neitseellisten kuitujen kanssa laatuvaatimusten täyttämiseksi. Mekaanisesti käsiteltyjä kierrätyskuituja käytetään esimerkiksi patjjen ja erilaisten verhilujen täyteaineena, siivustutteissa (erilaiset rätit), ääni- ja lämpöeristeenä aut- ja rakennustellisuudessa, hygieniatutteissa (vaipat, tampnit) ja sujamatissa. Väriltään mekaanisesti käsitellyt kierrätyskuidut vat tummansävyisiä. Sumessa mekaanista kierrätystä tarjaa esimerkiksi Dafecr Oy. (Guardian 2015, Palm et al. 2014a) Kemiallinen kierrätyskäsittely Kemiallisesti vidaan tällä hetkellä käsitellä synteettisiä kuituja kuten plyesteriä ja eräitä nailnkuituja sekä yhdistelmäkuituja (lunnnkuidun ja synteettisen kuidun yhdistelmät). Tekstiilijätteen kemiallinen käsittely tellisessa mittakaavassa n yhä harvinaista ja aina tellisen mittakaavan timija n tällä hetkellä japanilainen Teijins. Myös lunnnkuitujen kemiallista kierrätystä tutkitaan ja esimerkiksi rutsalainen Re:newcell n kehittänyt puuvillan kemialliselle käsittelylle menetelmän, jka n piltintivaiheessa. Sumessa puuvillan kemiallista kierrätystä tutkitaan VTT: ja Ethican hjaamassa TEKI-hankkeessa, jssa tavitteena n selvittää uudelleenkäyttöön kelpaamattman puuvillan liutusta sellulsan liutusmenetelmällä ja liutetun kuidun uudelleenkuidutusta. Liutusmenetelmää piltidaan TEKI-hankkeessa vuden 2016 aikana ja menetelmällä tutetusta kierrätyskuidusta valmistettu vaatemallist valmistuu vuden 2016 lppupulella. Kemiallisessa käsittelyssä kangas usein aluksi hajtetaan mekaanisilla käsittelymenetelmillä pienempiin siin. Pienemmät sat hajtetaan kemiallisella käsittelyllä ja uudelleen plymerisidaan ja kehrätään langaksi. Kemiallisella käsittelyn etuna n kierrätyskuitujen krkea laatu ja tasalaatuisuus. 10

12 Verrattuna mekaaniseen käsittelyyn, tekstiilien kemiallinen käsittely n kuitenkin energiaintensiivisempää. Kemiallisen käsittelyn esteinä vat myös krkeat tutantkulut ja kierrätysteknlgiaan liittyvät investintikulut. Kemiallisesti kierrätettyjä kuituja käytetään esimerkiksi auttellisuudessa, verhilussa ja kdin sisustustutteissa. Tavitteena n käyttää kemiallisella käsittelyllä tutettua kuitua yhä etenevin määrin myös vaatetellisuudessa. (Guardian 2015, Palm et al. 2014a, Re:newcell AB 2015) Tekstiilien kierrätysmenetelmät eri kuitumateriaaleille n esitelty taulukssa 2. Taulukkn n myös merkitty kierrätysmenetelmää käyttävät yritykset sekä nk timinta kaupallista vai piltintivaiheessa. Taulukk 2. Tekstiilikierrätysmenetelmät. K = menetelmä n kaupallisessa käytössä ja P = menetelmä n piltintivaiheessa. Kuitutyyppi Lunnnkuidut Synteettiset kuidut Sekitekuidut Käsittelymenetelmä Mekaaninen käsittely Puuvilla Villa Plyesteri Nailn Sekite K Panipat (Intia) Kemiallinen käsittely P Evrnu, (Yhdysvallat) K Teijin (Japani) P Wrn Again (Is-Britannia) P Re:newcell (Rutsi) P VTT & Infited Fiber (Sumi) K Asahi KaseiFibers (Japani) Haasteita tekstiilien kierrätyksessä Tekstiilien kierrätykseen liittyvät haasteet vidaan jakaa tekstiilien keräykseen, kierrätysteknlgiihin sekä kierrätystutteiden markkinihin liittyviin haasteisiin. Sumen ympäristökeskuksen krdiniman TEXJÄTE-hankkeen mukaan kuluttajien tekstiilijätteen erilliskeräystä tulee tehstaa sekä laajentamalla tekstiilien erilliskeräysverksta että järjestämällä keräys myös uudelleenkäyttöön kelpaamattmalle tekstiilijätteelle. Tällä hetkellä hyväntekeväisyysjärjestöjen ylläpitämiin tekstiilijätteen kierrätyspisteisiin tivtaan ainastaan hyväkuntisia tekstiilejä, jllin sa tekstiilijätteestä päätyy sekajätteeseen. Uudelleenkäyttöön kelpaaville ja kelpaamattmalle tekstiilijätteelle tulisi lla mat keräyslaatikt, jka helpttaa jakeiden jatkkäsittelyä. (Dahlb, 2015) Esimerkkinä uudenlaisesta tekstiilikeräyksestä n kauppakeskus Sellssa timiva tekstiilien keräyspiste, jnne kuluttajat vivat tuda sekä uudelleenkäyttöön sveltuvia että sveltumattmia tekstiilejä. Tekstiilit hjataan kunnn ja laadun mukaan eteenpäin jk uudelleenkäyttöön tai kierrätykseen. Keräyksestä vastaavat yhteistyössä sekä yksityiset yritykset että hyväntekeväisyysjärjestöt. (Kauppakeskus Sell, 2015) 11

13 Lunais-Sumen jätehult Oy:n alueella vuden 2016 alusta alkaneessa Tekstiili 2.0 piltissa kkeillaan timivia ja kustannustehkkaita tapja kerätä kuluttajilta pisttekstiilejä ja etsitään tellisen mittalukan ratkaisuja pisttekstiilien kierrätykseen. Pilttia vetävät Lunais-Sumen Jätehult ja Turun ammattikrkeakulu yhteistyössä Turun kaupungin, SITRA:n, Jätelaitsyhdistyksen ja Ekkemin kanssa. Tekstiilien keräys n alitettu tammikuussa 2016 ja kkeilua jatketaan vuden 2016 lppuun. Piltin ajan kuluttajat vivat tuda tekstiilejä maksutta Lunais-Sumen Jätehulln keräyspisteisiin. ( Tekstiilien keräyksessä n myös humiitava, että tällä hetkellä keskeinen kannustin kuluttajille vaatteiden timittamiselle kierrätykseen n hyväntekeväisyyden tukeminen. Täten kierrätystimijan llessa yksityinen tah hyväntekeväisyyden sijaan, n tärkeää viestiä kuluttajalle mikä n keräyksen tarkitus, kuka keräyksen järjestää ja kuinka suuri sa tulista hjataan hyväntekeväisyyteen (mahdllisesti ei mitään). (Palm et al. 2014b) Mnet tekstiilit kstuvat sekituksesta eri materiaaleja, mutta tellisen mittakaavan kierrätyskäsittelyissä pystytään tällä hetkellä käsittelemään pääsin ainastaan materiaaleja, jtka kstuvat ainastaan yhdestä kuitutyypistä. Tällöin esimerkiksi tekstiiliä, jka sisältää 99 % puuvillaa ja 1 % spandexia, ei pystytä hyödyntämään kierrätyksessä. Haasteina tekstiilien kierrätyksessä vat myös tekstiilien sisältämä sat, jtka eivät le kuitua, kuten esimerkiksi muviset tai metalliset napit ja vetketjut. (Guardian 2015) Kierrätykseen menevän tekstiilijätteen lajittelussa tulee myös siirtyä manuaalisesta autmatisituun lajitteluun ja lisätä kemiallisen kierrätyksen kehitystä ja käyttööntta. (Dahlb, 2015) Kierrätystekstiileistä valmistettujen tutteiden markkinat vat hyvin pienet sekä ec-design -tutteille (esimerkiksi vaatteet) että tellisessa mittakaavassa valmistetuille tutteille (esimerkiksi siivusrätit). Ktimaassa kierrätystekstiileistä valmistettujen tutteiden tutantkustannukset vat humattavasti krkeammat kuin neitseellisistä raaka-aineista alhaisemman tultasn maissa valmistettujen tutteiden, jka saltaan estää markkiniden kehittymistä. Lisäksi tekstiilien hun laatu heikentää tekstiilien uudelleenkäyttömahdllisuuksia kierrätyksen kautta. 12

14 Timintjen sijittuminen puistn alueelle Maankäyttö ja liikenneyhteydet Tpinjan alueen käyttöä hjaavat Varsinais-Sumen maakuntakaava sekä vudelta 2008 leva Turun yleiskaava Vaikkakin khteena leva alue sijaitsee sittain Kaarinan kaupungin pulella, Turun kaupunki mistaa kk alueen. Tpinjan alue n esitetty kuvassa 3. Kuvassa Kaarinan kaupungin pulella sijaitseva alue n merkitty punaisin katkviivain kuvan ikeassa alakulmassa. Kuva 3. Ilmakuva Tpinjan alueesta sekä hahmtelma alueen nykyisten timijiden sijainnista alueella. Alue jhn uudet timinnat sijittuisivat n rajattu sinisellä. Lähde: Maanmittauslaits Nykyinen Tpinjan jätekeskuksen alue n kaavassa erityistimintjen aluetta, jka n ilmaistu E, EK (kaatpaikka) sekä ET-merkinnöillä. Maankäyttöön suunniteltujen muutsten myötä (uudet tntit) Tpinpuistn alueelle tulee mahdllisesti mahtumaan nykyistä enemmän timintaa. Yhdyskuntajätehulln tehtäviä ja Tpinjan jätekeskuksen timintja alueella peri Lunais-Sumen Jätehult Oy (LSJH). Selvitystä tehtäessä li vielä auki, tuleek uusi ktitaluksille suunnattu lajitteluasema sijittumaan selvitysalueelle. Uuden ktitaluksien lajitteluaseman salta phditaan myös muita vaihtehtisia sijituspaikkja, kuten Saramäkeä. Näiden suunnitelmien lisäksi jätekeskuksen alueella tehdään phjatöitä uusien käsittelykenttien rakentamiseksi. Kaarinan pulella levalle alueelle n suunniteltu Turun kaupungille lumenkaatpaikkaa, tällaisen timinnan allastus vidaan tteuttaa paikallisesti saatavilla maa-aineksilla, lumenkaatpaikalle n kaavittajan mukaan kuitenkin myös muita mahdllisia sijittumispaikkja. 13

15 ET-merkintä kskee aiemmin Turun seudulle suunnitellun maakaasuputken ja kaasun hyödyntämistä varten Kuntecin vukraamaa aluetta. Kaasuputken tteutuminen alueelle ei kuitenkaan näytä tdennäköiseltä. Alueen länsisassa levalle alueelle n suunniteltu Ruduksen betniasemaa. Ruduksen mukaan päätös betniaseman rakentamisesta n tehty, mutta aikataulu ei le varmistunut. Tämän hetkinen arvi n että rakentaminen alkaisi vunna Alueelle n erinmaiset tieyhteydet Ohitustietä pitkin. Tellisuusalueelle ei le liikenneyhteyksiä rautateitse eikä satamaa, mutta sekä Turun rautatieasemat että Turun satama vat kuitenkin hyvin saavutettavissa kumipyöräliikenteellä. Asiakasliikenteen tai työmatkaliikenteen kannalta käytettävissä leva julkinen paikallisliikenne kulkee Turun keskustan (Kauppatri) kautta. Turun seudun jukkliikenteeseen ei kuulu Ohitustietä käyttäviä pikittaisia linjja, jtka mahdllistaisivat kulkua Kaarinan, Liedn tai Naantalin suunnalta. Autilla tapahtuva työmatka- ja asiintiliikenne sen sijaan saavuttavat alueen hyvin. Turun seudun pyöräilyverkn kehittämissuunnitelman (Varsinais- Sumen liitt, 2013) mukaan sekä Ohitustie että Halisten kautta kulkeva yhteys kuuluvat merkittäviin väyliin, jten alue n saavutettavissa myös pyöräillen. Uuden timinnan sijittaminen Maankäytön salta alue spii kierttaludelle. Alueelle n j pitkän aikaa sijitettu jätehulta ja infra n suunniteltu jätteiden turvalliseen käsittelyyn, varastintiin ja lppusijitukseen. Lähiympäristössä ei le ympäristön, lunnnsujelun tai naapuruussuhteiden kannalta erityisen herkkiä tai häiriintyviä khteita eikä alueelta le löydetty phjavettä. Vuden 2016 alussa vimaan tullut bihajavan jätteen kaatpaikkakielt tulee ajan myötä vähentämään kaatpaikan salta esimerkiksi hajuun ja haittaeläimiin liittyviä ympäristöhaittja. Uuden timinnan sijittamisessa tulee humiida alueeseen khdistuvat nykyiset varaukset. Myös Kaarinan kaupunki n kaupunginjhtajan mukaan kiinnstunut sallistumaan alueen kehittämiseen liittyvään keskusteluun. Uusien kierttaluteen liittyvien timintjen sijittumista vidaan tutkia eri alueille seuraavilla reunaehdilla: 1) Kuntecin alueen ja kaatpaikan välillä leva alue, jka n vapaa ja kaava sallii kierttalus- ja jätetiminnan 2) Kaarinan pulella leva alue, jka vaatii kaavamuutksen 3) Kuntecin alue, jka vaatii vukraspimuksen tarkastelua 4) Tpinjan itäpulella levat peltalueet, jiden salta n selvitettävä mahdlliset maisemavaikutukset itäsuuntaan sekä naapurussuhdevaikutukset Kaarinan pulella levaan kiinteistöön Nykyisten hyvien tieyhteyksien lisäksi lemassa leva kaava sallii pisttien rakentamisen Kuntecin tntin ja kaatpaikan väliin. Turun kaupungin suunnasta Halisten peltjen läpi n tulssa merkittävästi väylää ikaiseva tielinjaus Ohitustielle, tteutuminen riippuu Halisten alueen kaavituksen etenemisestä. Lisäksi Kristenkaaren kaavalunns alueen etelä- ja lunaispulella mahdllistaa Tpinpuistn timinnan laajentamisen Ohitustien tiselle pulelle. 14

16 Kuntecin alueelle n tehty aikinaan varastkenttää, jka ei sinällään täytä kaatpaikkarakenteiden ja tellisuusalueiden nykyaikaisia phjarakennevaatimuksia, mutta n valmiiksi raivattua. Hulevesihulln kannalta Tpinjan kaatpaikan vesienkäsittelyjärjestelmä n lemassa malla alueellaan ja se purkaa phjiseen päin man altaan kautta kunnalliseen jätevesiviemäriin. Työmatka- ja asiintiliikkumisen kannalta alue n hyvin tavitettavissa autlla ja pyöräillen, jukkliikenneyhteydet vat heikmmat. Kska alueelle sijittuu ympäristölupavelvllista kaatpaikkatimintaa, uuden timinnan luvittamisessa n mahdllista hyödyntää nykyisin lemassa levia aineistja ympäristön tilasta ja mnitrinnin tulksia. Tpinjan jätekeskuksen alueella n vunna 2002 käyttöön tettu bikaasupumppaam, jsta raakakaasu pumpataan Turku Energian putken kautta hyödynnettäväksi. Mudstuva kaatpaikkakaasu hyödynnetään Turku Energian timesta ensisijaisesti kauklämmön tutannssa, mutta se vidaan plttaa myös sihtuplttimessa. Sihtupltinta käytetään ainastaan häiriötilanteiden varalle. Tpinjalta timitettiin vunna 2014 hyötykäyttöön yhteensä nin 1,57 milj. Nm3 kaatpaikkakaasuja. Alueella timiva Bivakka hyödyntää tuttamaansa bikaasua massa timinnassaan ja myy tutettua sähköä ja lämpöä Turku Energialle. Sähkön ja lämmön tutant tapahtuu tällä hetkellä Bivakan bikaasulaitksen yhteydessä. Tutettu lämpö timitetaan Turku Energian kauklämpöverkkn. Kierttaluden kannalta kiinnstavia energiamutja vat prsessien kestävyyttä lisäävät uusiutuvat energiamudt. Turun seudulla käytettävä kauklämpö tutetaan tulevaisuudessa Naantalissa sijaitsevassa mniplttainekattilassa, jka vi hyödyntää sekä uusiutuvia että jätephjaisia plttaineita. Turussa ja lähikunnissa timiva kauklämpöverkk n mahdllinen hyödyntäjä myös Tpinjan alueella tutettavalle lämpöenergialle. Tuulivimaa ei alueelle mahtuisi merkittävää määrää vimalilta vaadittavien turvaetäisyyksien vuksi eikä aluetta le merkitty mukaan maakunnalliseen tuulivimavaihemaakuntakaavaan. Aurinkenergian ptentiaalia alueella ei le selvitetty. Mahdllisiin sijittumisiin liittyy rajituksia. Sellaiset telliset prsessit, jihin liittyy vaarallisten kemikaalien laajamittaista käsittelyä ja varastintia, vivat lla vaikeita sijittaa alueelle, jka n melk pieni ja turvaetäisyyksien kannalta valtatielle n vain n. 300 metriä. Tämä vi asettaa rajituksia esimerkiksi biplttaineiden valmistukselle (bidiesel, bietanli) ehdtetuilla vapailla alueilla. Erityisenä timinnan ehtna tulee myös humiida alueen eteläpulella kulkevan Fingridin ilmalinjan suja-alue, jssa rakentaminen ja timinta n erittäin tiukasti rajitettua. Muut kierttalusalueet Tutkittaessa uusien kierttalustimintjen sijittumista n perusteltua tarkastella myös muita vastaavia alueita. Turun tapauksessa tällainen n erityisesti niin ikään Ohitustien varrelle sijittuva Saramäki, jnne n hieman pidempi matka kuin Tpinjan alueelle. Saramäessä n tällä hetkellä lemassa levaa jätteiden käsittelyä ja kierrätystimintaa (Lassila & Tikanja) sekä NCC:n asfalttiasema. Verrattuna Tpinjaan Saramäessä n haastattelujen mukaan llut hieman enemmän valitusherkkyyttä liittyen jätteiden käsittelemiseen alueella. Sen sijaan suunnitellulla maa-ainespuistn alueella 15

17 sekä Turun lentkentän aiheuttamalla lentmelualueella erilaiset ympäristöä kurmittavat timinnt visivat sijittua helpmmin. Turun kaupunki n suunnitellut ja valmistellut Saramäkeen mistamalleen alueelle kk seutua palvelevaa maa-ainespuista, jnka tteutuminen helpttaisi maa-ainesten käsittelyä ja varastintia. Maa-ainespuistn syntyminen mahdllistaisi maanrakentamissa syntyvien sivuvirtjen tehkkaamman hyödyntämisen alueella. Jätteiden vastaanttamisen salta Saramäkeen lisi mahdllista myös sijittaa sekä pienjätteiden että puutarhajätteiden (risut, kannt) vastaanttpisteet. Tisena mahdllisena kierttaluden alueena lähiseudulla n Liedn Rauhankylässä leva Kailassun alue, jnka mistaa Turun kaupunki. Alue n aikinaan varattu kaatpaikkatimintaa varten, mutta tätä käyttöä ei enää suunnitella. Alueella n tällä hetkellä autpurkam, jka vi tuttaa synergiaa metallien vastaantlle ja kierrätykselle. Lisäksi Kailassun läheisyyteen sijittuu Huttulan kukn brileriteurastam, jka tuttaa elintarvike-, rehu- ja bienergiakäyttöön spivia sivuvirtja. Myös hankkeessa järjestetyssä työpajassa nusi esiin muiden kierttaluspuisttimintaan spivien alueiden verkttaminen saksi Tpinpuistn timintaa. Tpinpuistn verkstn visivat kuulua yllämainittujen alueiden lisäksi Oriket, Metsämäki sekä Itäharjun kierrätyskeskittymä ja Ektri. Tpinpuist vitaisiin brändätä tämän verkstn vierailukhteeksi. Tpinjan sijainti Turun seudulla n esitetty kuvassa 4. 16

18 Saramäki LIETO Metsämäki Oriket KAARINA TURKU Itäharju Kuva 4. Ilmakuvasta näkyy Tpinjan, sekä muiden alueiden sijainnit Turun seudulla. Lähde: Maanmittauslaits 17

19 Yrityspuistn timintamallin hahmttaminen Timintamallin hyödyt Yrityspuist n kknaisuus, jka n tuttavampi kuin vain siensa summa. Alueelle sijittuva yritys saa suraa ja laskettavissa levaa hyötyä sijainnistaan ja alue hukuttelee uusia timijita ja sijittajia. Yhteistyö ja lisäarv ulttuvat puistn ulkpulelle puistn timijiden alihankkijihin, asiakkaisiin ja julkisen sektrin, ylipistn tai ammattikrkeakulujen yhteistyökumppaneihin ja maantieteellisesti timinta vi lla hajautunut verkstssa myös useisiin eri timipisteisiin. Yleensä lyhyistä välimatkista n kuitenkin resurssitehkkuusetua. Puistn ja sen yhteistyöverkstn eri sapulien välillä vi lla mnimutista yhteistyötä, jista esimerkkejä n seuraavassa: kustannussäästöjä tuttava yhteistyö resurssien jakamiseksi, esimerkiksi työvimapankit, tiljen jakaminen, lgistiikka yhteinen hallint esimerkiksi kiinteistöjen vukraamiseksi, turvallisuuden lisäämiseksi ja ympäristöluvan velvitteiden hallinnimiseksi suuruuden eknmia, jssa palveluhankinnat ja investinnit tehdään yhdessä kilpailukykyisemmin, esimerkiksi energia, kiinteistönhult, alihankinta, kulutukset, vartiinti yhteiset arvketjut, jssa tinen käyttää tisen tuttamia raaka-aineita, erityisesti jätteitä ja sivuvirtja, ja pienemmillä timijilla n mahdllisuus pimia jätteiden ja sivuvirtjen juksta heille arvkkaat materiaalit ennen kun nämä menevät käsittelyketjussa eteenpäin uusi liiketiminta, jssa kumppanuuksien avulla tutetaan uudenlaisia tutteita ja palveluita tai saadaan parempaa lisäarva tarjamalla suurempia kknaisuuksia aktiivinen alueen kehittäminen ja hukuttelevuuden lisääminen, esimerkiksi invest-in timinta, alueen markkininti, täydentävien kumppanuuksien tunnistaminen ja hukutteleminen Jtta nämä hyödyt tteutuisivat, puistlla tulee lla jkin yhteistyötä käynnistävä ja krdiniva timintamalli. Tyypillisiä timintamalleja vat 1) muutaman alueella timivan merkittävän yrityksen timiminen puistn ns. veturiyrityksenä ja yhteistyön vetäjinä tai 2) puistn ydinliiketiminnan ulkpulisen timijan rli puistn peraattrina. Operaattri vi lla esimerkiksi puistn palkkaama timija, yritysten mudstama yhdistys tai yhtiö tai julkisen tahn tuttama palvelu sana elinkeintimintaa. Ulkpulisen peraattrin tehtäviin vivat kuulua sekä timeksiannssa määritellyt hallinnlliset asiat että puistn substanssiin liittyvät asiat, kuten tellisten symbisimahdllisuuksien tunnistaminen tai puistn brändäys ja markkininti. Esimerkkinä veturiyrityksiin perustuvasta nykyisestä timintamallista n Prvn Kilpilahdessa sijaitseva petrkemian tutteisiin keskittynyt tellisuuspuist, jnka merkittäviä timijita vat Neste ja Brealis. Alueen kehittämisessä n kuitenkin vahvasti mukana myös Prvn kaupungin kehittämisyhtiö Psintra, jka tteuttaa puistssa laajaa kehittämishanketta ja tämä yhteistyö saattaa uudistaa puistn mallia. Rauman Lakarin uusi tellisuusalue rakentuu vahvasti green-field 18

20 investintina tteutettavan HKScanin laitksen ympärille ja yritys tullee timimaan alueen veturiyrityksenä. Ulkpulisen perijan hallinnimasta tellisuuspuiststa esimerkkinä n kemiantellisuuteen keskittynyt Kkkla Industrial Park. Rauman telakan ympärille mudstetun SeaSide Industy Parkin peraattrina timii Rauman meritellisuuskiinteistöt, jka tarjaa alueelle sijittuville yrityksille hyvin mnipulisia palveluita, alkaen kk puistn yhteisen ympäristöluvan hallinnimisesta ja See- Safe-yhteistyöverkstn pyörittämisestä. Alueelle sijitettavia mahdllisia uusia timintja Kartituksen perusteella, alueen timijiden timinnat vi jakaa muutamaan ryhmään: Ravinnekierrätys Materiaalien kierrätys Maanrakennus Materiaalin turvallinen lppusijitus Energiantutant Näiden ympärille n j kehittynyt verkstja, mutta hankkeessa järjestetyssä työpajassa näkyi, että lisää timintaa visi kehittyä näiden ympärille tai kytkeä näihin. Esimerkkejä näistä n nstettu esiin seuraavissa kappaleissa sekä hahmteltu esimerkinmaisesti kuvassa 5. Kuva 5. Esimerkkejä Tpinpuistn alueelle spivista timinnista. 19

21 Ravinnekierrätys Nykyiset timijat: Bivakka, Kuntec Ravinnekierrätyksen verkstn liittyvät näkökulmat ja kehitystarpeet: Ravinteiden tehkkaampi talteentt. Veden kierrätyksen tehstaminen ja ravinteiden sekä muiden kmpnenttien talteentt vedestä Krkeamman jalstusarvn tutteiden tutkiminen ja kaupallistaminen Uusien tutteiden keksiminen vaatii ketteriä pieniä timijita (esim. start-up timintaa) Materiaalien kierrätys Nykyiset timijat: Kuusakski, Ekpartnerit, LSJH, Rudus Materiaalien kierrätykseen liittyviä mahdllisia eri verkstja: Tekstiilikierrätys Muvinkierrätys Autn sien ja autnrenkaiden kierrätys Sähkö- ja elektrniikkalaitteiden ja -sien kierrätys Kuluttajien ja yritysten pientavariden (hunekalut, pyörät) kierrätys Rakennusmateriaalien kierrätys (haasteena jätteenlajittelu rakennustyömaalla, jtta saadaan kierrätykseen hyvälaatuista materiaalia sekä end-f-waste-haku) Materiaalien kierrätyksen verkstn liittyvät näkökulmat ja kehitystarpeet: Esimerkkinä timivasta kierrätyskeskittymä knseptista n Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus Kierrätettyjen materiaalien hyödyntäminen Tpipuistn itsensä rakentamisessa Maanrakennusaineen kierrätys Nykyiset timijat: Kuntec, LSJH Maanrakennusaineen kierrätyksen verkstn liittyvät näkökulmat ja kehitystarpeet: Turun seudun muut tellisuusalueet ja maamassihin liittyvät selvitykset Viherrakentamispalvelut kytkevät yhteen maanrakennusaineen kierrätyksen sekä ravinnekierrätyksen Materiaalin turvallinen lppusijitus Nykyiset timijat: Kuusakski, LSJH, Ekpartnerit, Kaivasema 20

22 Energiantutant Nykyiset timijat: Bivakka Energiantutannn verkstn liittyvät näkökulmat ja kehitystarpeet: Uudet tutteet: Liikenteen biplttaineet Oma sähkö- tai lämpöverkst ja lämmöntalteenttmahdllisuudet Tulevaisuudessa myös mahdllista kytkeä mukaan kemikaalientutant Osa timinnasta sveltuu alueelle, sa ei Timintamalli Tpinpuistn alueelle ja verkstlle Tpinpuistn timintamallia hahmtettiin sekä yrityskartituksen että yhteistyöverkstn mahdllisille jäsenille ja alueen kehittäjätahille järjestetyn työpajan perusteella. Näiden mukaan Tpinpuistn rakentumisen alussa parhaiten spiva timintamalli n hybridi, jssa Tpinpuistn veturiyritys saa vahvaa tukea Turun kehittäjärganisaatiilta. Kun puist ja verkst vat hahmttuneet, vidaan harkita peraattria, jlle n tällöin selkeä timeksiant. Alitusvaiheessa veturiyritys pitää prsessia käynnissä ja eri julkiset timijat, kuten Turun ammattikrkeakulu, Turun kaupungin maankäytöstä vastaavat taht sekä elinkeinja kehittävä Turku Science Park etsivät parhaita palvelumutja uuden verkstn knkretisitumiseksi. Veturiyrityksenä timinee luntevimmin Lunais-Sumen Jätehult (LSJH), jka n j sijittunut alueelle ja jlla n selkeä yhteiskuntavastuullinen liiketimintaintressi sekä Tpinjan alueen että laajemmin kk kierttaluden verkstn kehittämiseen. Veturiyrityksen lisäksi timintaa hjaamaan n lennaista saada mukaan alueella j timivat ja aluevarauksia tehneet yritykset. Tpinjan alueen kk n rajallinen, mutta silti puistn n sutavaa saada mukaan muutama muu vähintään keskisuuri yritys sekä lisäksi jukk pienempiä timijita, jista kaikkien ei tarvitse sijittua fyysisesti alueelle. Pienempien timijiden etuna vat ketterämmät prsessit kkeiluideiden käytäntöön saattamisessa. Kkeiluideita tarvitaan, jtta alueelle syntyy myös innvatiivista sivuvirtjen hyödyntämistä, kkeiluja vidaan fasilitida esimerkiksi järjestelmällä pienemmille timijille sittain yhteinen työtila, hautm, jka mahdllistaa pienten erikistuneiden timijiden välisen yhteistyön. Erityisiä hyötyjä pienille timijille Jatkuva mahdllisuus npeisiin kkeiluihin ja tukipalveluiden saatavuus Hyvät julkiset kulkuyhteydet asiakkaita varten Puistn markkininti Turvallinen ja vaatimustenmukainen timintaympäristö (luvat) Yhteiset labratri- ja tutkimuspalvelut 21

23 Uusien materiaalien tai tutteiden testaaminen ja rekisteröityminen yhdessä Tpinpuistn liittyvän yhteisverkstn rakentuminen ja käynnistyminen vaatii selkeän krdinintivaiheen, jssa yhteistyön malli knkretisidaan kunkin alueesta kiinnstuneen yrityksen kanssa. Tämä vaihe jhtaa sekä jidenkin yritysten jättäytymiseen pis että mahdllisten uusien timijiden löytymisen. Kunkin yrityksen resurssit ja investintihalukkuus vidaan myös alustavasti kartittaa sekä tdeta mahdlliset surat telliset symbisit yritysten välillä. Myös alueen infraan liittyvät dtukset, kuten yritysten energiatarpeet ja -tutant tulee laskea, jtta energiatehkkuus saadaan hyödynnettyä ptimaalisesti ja tiedtettua uusille timijille. Työhön sallistuneiden timijiden yhteinen näkemys li, että yhteistyötä tulee tarkastella Tpinjan maantieteellistä aluetta laajemmassa näkökulmasta ja tunnistaa myös muut alueet, jtka vivat jakaa verksta Tpinjan timijiden kanssa. Yhteistyöllä n kantava suus innvatiivisissa mnitimijapuistissa, sillä sitä vaaditaan verkstjen rakentamiseen eri sektreiden välillä. Yhteistyötahja alueella timivien yritysten lisäksi vat muun muassa kaupungit ja kunnat, mahdlliset uudet yritykset, ppilaitkset ja tutkimuslaitkset. Tekstiilien kierrätyksen mahdllisuudet Hankkeessa li erityisenä tarkastelukulmana mahdllisuus tekstiilien kierrättämiseen. Tekstiilijätteen ja -sivuvirtjen vastaanttaminen ja jalstaminen n mahdllista puistn alueella ja mahdllisella veturiyrityksellä n alaan liittyvää saamista. Selvityksessä n kttu yhteen mahdllisia hyödyntämisprsesseja, näistä mahdllisena näyttäytyisi esimerkiksi heikmpilaatuisen tekstiilijätteen käyttäminen kierrätysbetnia valmistavan laitksen raaka-aineena, timintaan spiva yritys mistaa tntin alueella. Uusista laitsinvestinneista kiinnstava lisi puuvillan uudelleenprsessintiin liittyvä ratkaisu, jta n tutkittu ja kehitetty Sumessa, tällaisen investinnin kannattavuus n kuitenkin arviitava erikseen. Tarkasteltavan tekstiilijätteiden käsittelyn sijittamisen kannalta alueen erityisiä etuja n hyvä lgistinen sijainti Ohitustien varrella. Halisista tapahtuva ikaisu parantaa entisestään yhteyksiä Turun keskustaan. Nykyisen kaavan puitteissa alueelle vidaan sijittaa esimerkiksi tekstiilijätteitä hyödyntävää timintaa, mutta se vaatisi uusia rakennuksia. Alueella ei le valmiita käyttöä kaipaavia lämmitettäviä rakennuksia, jtka vat välttämättömiä hmehtuvien tekstiilijätteiden käsittelemiselle ja varastimiselle. Mikäli käsittelyyn liittyy kemiallisia prsesseja tai pesemistä, tarvitaan prsessista riippuen myös energiaa, vettä ja jätevesien käsittelyä. Krkeaa lisäarva edustaa tekstiilejä kierrättävä design ja käsityöyrittäjyys. Erityisesti pienten tekstiilialan yritysten näkökulmasta yhteiset työtilat, -laitteet ja sekä tulksia esittelevä shwrm vat merkityksellisiä yritysten menestymiselle. Verksta vahvistaisi myös muiden timialjen (puusepät, verhilijat, laitteiden krjaajat) sijittuminen samaan puistn tai sen läheisyyteen. Entisen kaatpaikan sijainti ja imag eivät susi kuluttajille tarkitetun myymälän perustamista Tpinpuistn alueelle. Myymälän tulisi sijaita esimerkiksi kaupunkikeskustassa, mutta tutanttilat, varastt ja 22

24 nettikaupan lgistiikka vat mahdllisia sijittaa kaupunkikeskustan ulkpulelle, esimerkiksi Tpinpuistn alueelle. Tekstiilikierrätys n hyvä knkreettinen kkeilu uudelle timintamallille ja verkstlle. Lpulta timinnan painpiste rakentuu kuitenkin menestyvien yritysten tarpeiden mukaan. Kuvassa 4 n hahmteltu tekstiilikierrätyksen verksta ja siihen liittyviä timintja. Tekstiilikierrätyksessä tarvittavia erilaisia yrityksiä ja heidän rliaan kierrätysverkstssa n esitelty esimerkinmaisesti taulukssa 3. Taulukn 3 numerinti viittaa kuvassa 6 käytettyyn numerintiin eri kierrätysverkstn liittyvistä timinnista. Tekstiilijätteen tunti 2. Tekstiilien vienti Tekstiilijäte sekajätteessä 1. Keräys Erilliskerätty tekstiilijäte 3. Manuaalinen lajittelu Energiahyödyntäminen Kaatpaikka 3. Kuluttajat Uudelleenkäyttö 6. Tekstiilipalvelut Ec-design Kemiallinen käsittely Tekstiilitellisuus Neitseelliset raaka-aineet Muu tellisuus* Mekaaninen käsittely 20 Kuva 6. Tekstiilikierrätyksen verkst ja siihen liittyviä timintja. 23

25 Taulukk 3. Tekstiilikierrätysverkstn timijita ja heidän rlinsa kierrätysverkstssa. Rli kierrätysverkstssa (numerinti n yhtäläinen kuvan 4 kanssa) Timijasektrit Timijat Esimerkki timijasta 1. Tekstiilien keräys Hyväntekeväisyysjärjestöt, kunnat jätehultlaitkset ja yritykset, kauppakeskukset SPR, Pelastusarmeija, LSJH (tulevaisuudessa) 2. Esikäsittely (tekstiilien manuaalinen lajittelu) Hyväntekeväisyysjärjestöt, kaupungit ja kunnat työkkeilun tukemisen kautta Kierrätyskeskukset, työllistämisjärjestöt, LSJH ja yksityiset timijat 3. Raaka-aineen myynti/ välitys Hyväntekeväisyysjärjestöt, kunnat työkkeilun tukemisen kautta UFF, LSJH ja yhteistyöyritykset peraattri (tulevaisuudessa) 4. Mekaaninen käsittely Yksityiset liiketiminnanharjittajat Dafecr 5. Kemiallinen käsittely Yksityiset liiketiminnanharjittajat Sumessa VTT:n ja Ethican TEKIhankkeessa puuvillan käsittelyn piltinti 6. Ec-design Yksityiset liiketiminnanharjittajat GlbeHpe, PureWaste Textiles, ThinkTday 24

26 Lähteet BIR Bureau f Internatinal Recycling (2015), Textiles, luettavissa: (viitattu ) Dahlb, Helena; Aalt, Kristiina; Salmenperä, Hanna; Eskelinen, Hanna; Pennanen, Jaana; Sippla, Kirsi; Hupalainen, Minja, Tekstiilien uudelleenkäytön ja tekstiilijätteen kierrätyksen tehstaminen Sumessa, Sumen Ympäristö 4/ The Guardian (2015), Waste is s last seasn: recycling clthes in the fashin industry, luettavissa: (viitattu ). Kauppakeskus Sell (2015), Tekstiilikierrätys, luettavissa: (viitattu ) Palm et al. (2014a), Twards a Nrdic textile strategy Cllectin, srting, reuse and recycling f textiles, Nrdic Cuncil f Ministers. Palm et al. (2014b), Twards a new Nrdic textile cmmitment. Cllectin, srting, reuse and recycling, Nrdic Cuncil f Ministers. Re:newcell AB (2015), Yrityksen ktisivu, luettavissa: (viitattu ). Talvenmaa & Mustnen (2011), Tekstiilien kierrätys ja hyötykäyttö mahdlliset teknlgiat, Tampereen teknillinen ylipist, luettavissa: (viitattu ). Tekstiili 2.0 pisttekstiilipiltti, 25

27 Gaia Grup Oy Bulevardi 6 A, FI HELSINKI, Finland Tel Fax ADDIS ABEBA BEIJING BUENOS AIRES CHICAGO HELSINKI TURKU ZÜRICH Yu will find the presentatin f ur staff, and their cntact infrmatin, at