KÄSITÄRINÄN HALLINTA, HAVAINNOLLISTAMINEN JA TORJUNTA METALLITEOLLISUUDEN TYÖPAIKOILLA

Transkriptio

1 LOPPURAPORTTI TUTKIMUSHANKE NRO KÄSITÄRINÄN HALLINTA, HAVAINNOLLISTAMINEN JA TORJUNTA METALLITEOLLISUUDEN TYÖPAIKOILLA Jani Kankare, Vesa Viljanen, Olli Laivoranta, Kimmo Kokki Hankkeen vastuuhenkilö Fyysikko, FM, Jani Kankare Promethor Oy Hämeenkatu 32 E 46, Turku Puh Sp: jani.kankare@promethor.fi

2 2/39 TIIVISTELMÄ Suomessa tuli heinäkuussa 2005 voimaan valtioneuvoston asetus 48/2005 työntekijöiden suojelemisesta tärinästä aiheutuvilta vaaroilta. Asetuksessa työnantaja velvoitetaan arvioimaan työntekijöiden altistumista käsiin ja kehoon kohdistuvalle tärinälle. Voidaan kuitenkin arvioida, että asetus ja yleistieto tärinästä ja sen vaikutuksista on työpaikoilla puutteellisesti tunnettu ja aliarvioitu työterveydellinen tekijä, eikä käsitärinään kiinnitetä näin ollen riittävästi huomiota. Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää metalliteollisuuden työntekijöiden kykyä arvioida käsitärinää sekä testata tärinää havainnollistavia laitteita, joilla tietoisuutta ja konkreettista tuntumaa käsitärinästä voidaan lisätä. Lisäksi tavoitteeksi asetettiin yleistajuisen opaskirjasen laadinta käsitärinän hallintaan metalliteollisuuden yrityksissä. Tavoitteiden saavuttamiseksi tutkimuskohdeyrityksissä suoritettiin käsityökoneiden tärinämittauksia, koehenkilöiden haastatteluja ja testilaitteiden käyttöä koehenkilöillä. Tärinämittaustulosten perusteella voidaan arvioida, että yli puolella koehenkilöistä käsitärinäaltistus ylittää toiminta-arvon 2,5 m/s 2. Lisäksi 16 %:lla koehenkilöistä käsitärinäaltistus ylittää jopa raja-arvon 5,0 m/s 2. Tuloksia voidaan kuitenkin pitää suuntaa antavina, sillä altistusten laskenta perustuu pelkästään työntekijöiden omaan arvioon altistusajasta. Tulosten perusteella voidaan kuitenkin todeta, että hyvin suurella todennäköisyydellä merkittävällä osalla metalliteollisuuden työntekijöistä käsitärinäaltistus ylittää toiminta-arvon. Käsitärinän torjunnassa ja tärinäaltistuksen pienentämisessä on kiinnitettävä huomiota altistusaikoihin, laitteiden kuntoon ja työmenetelmiin. Tässä tutkimuksessa selvitettiin mm. uuden teknologian merkitystä hitsausprosessissa. Tulosten perusteella hitsisaumojen jälkityöstötarve vähenee huomattavasti, mikä näin ollen pienentää myös työntekijöiden käsitärinäaltistusta. Kyselytutkimuksessa 19 % vastaajista arvioi tärinän aiheuttaneen heille terveydellistä haittaa. Tulos on merkittävä, vaikka arvion ovatkin tehneet työntekijät itse. Terveydellistä haittaa kärsineistä 47 %:lla oli työkokemusta yli 25 vuotta. Toisaalta 16 %:lla terveyshaittaa kärsineistä työkokemusta oli vasta viisi vuotta tai alle. Tuloksen perusteella terveyshaitan riski kasvaa altistusvuosien myötä. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että jo alle kuuden vuoden työkokemuksella on terveyshaittaa koettu. Tärinän testilaitteiden käyttö osoitti, että koehenkilöt olivat keskimäärin valmiita tekemään töitä erityisesti enemmän tärisevillä koneilla huomattavasti pidempään kuin asetuksen 48/2005 perusteella lasketut sallitut käyttöajat olivat. Tuloksen perusteella työntekijöiden kyky arvioida tärinäaltistumistaan on puutteellinen. Testilaitteiden käyttöön osallistuneista 91 % arvioi testilaitteiden käytön parantaneen heidän kykyään arvioida käsitärinää. Tulos on merkittävä ja vahvistaa käsitystä, että työpaikoille on saatava pelkkien numeroarvojen lisäksi näppituntumaa lisääviä testilaitteita. Tutkimuksessa saatujen tulosten, työpaikoilla tehtyjen havaintojen ja haastattelujen perusteella laadittiin teksti opaskirjasta varten. Opaskirjanen sisältää yleistietoa käsitärinästä sekä antaa eväitä valtioneuvoston asetuksen mukaiseen käsitärinän huomioon ottamiseen.

3 3/39 Opaskirjasen tarkoituksena on toimia apuvälineenä tärinäselvityksien teettämisessä, sen tulosten ymmärtämisessä sekä yleisesti käsitärinän hallinnassa. Tulosten perusteella käsitärinän hallintaan, havainnollistamiseen ja torjuntaan tulee jatkossa kiinnittää merkittävästi nykyistä enemmän huomiota metalliteollisuudessa.

4 4/39 SUMMARY In Finland, Government Regulation 48/2005 for protection of employees from harmful effects of vibration came to effect in July The regulation requires employers to assess employees exposure to vibration directed to hands and body. However, it can be reasonably stated that the regulation, as well as general knowledge concerning vibration and its effects in workplaces, are poorly known and underestimated work health factors; and that sufficient attention is not paid to vibration directed to workers hands. This study aims at determining the ability of workers in the metal industry to assess the amount of hand vibration, and to test equipment intended for demonstrating it, with the intent on increasing awareness of hand vibration. An additional goal of creating an easily understandable guidebook for managing hand vibration in the metal industry was set. To achieve these goals, vibration of hand-operated machines was measured, worker interviews were conducted, and test equipment was given for use by the study subjects in target companies. According to the vibration measurements, it can be estimated that exposure to hand vibration exceeded the value 2.5 m/s 2 for more than half of the test subjects. In addition, for 16 % of the test subjects, the exposure even exceeds the limit value of 5.0 m/s 2. However, the results should only be considered as indicative guidelines as the exposure calculations are solely based on the workers own estimates of exposure time. It can still be concluded that, with a very high probability, exposure to hand vibration exceeds the regulation value for a significant number of workers in the metal industry. To prevent hand vibration and to reduce exposure to vibration, attention must be paid to exposure time, equipment condition, and working methods. In this study, the significance of new technology in the welding process was examined. The study results indicate that use of new technology significantly reduces the need for tooling the welding seams after the welding, and also reduces the workers exposure to hand vibration in the process. 19 % of respondents in the conducted survey considered vibration to have caused them health problems. The result is significant even though the assessment was done by the workers themselves. Of the workers suffering from health problems, 47 % had more than 25 years of work experience. On the other hand, 16 % of the workers suffering from heath problems had five years or less of work experience. The results indicate that the likelihood of health problems is increased by the amount of work experience. It is, however, worrying that health problems have been experienced also by workers with less than six years of work experience. The used vibration test equipment demonstrated that on the average, test subjects were willing to work using vibrating machines considerably longer than operating times calculated based on Government Regulation 48/2005 would allow. The study indicates that the workers ability to assess their own exposure to vibration is lacking. Of the study subjects who used the provided test equipment, 91 % considered the test equipment to have improved their ability to estimate hand vibration. The result is significant, and indicates that in addition to plain numeric values, test equipment increasing the workers ability to estimate vibration themselves at work places is needed.

5 5/39 A guidebook was created based on the measurements, observations and interviews conducted at the workplaces during the study. The guidebook contains general information about hand vibration and gives tips for taking into account the Government Regulation for hand vibration. The purpose of the guidebook is to act as a tool for making vibration studies, understanding the results of such studies, and in managing hand vibration in general. According to this study, considerably more attention should be paid to managing, demonstrating and reducing hand vibration in the metal industry.

6 6/39 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Ongelman asettelu Ongelman ratkaisu Hankkeen tavoitteet Hankkeen toteutus Hankkeen rahoitus LAINSÄÄDÄNTÖ Valtioneuvoston asetus 48/ Altistuksen arviointia ohjaavat standardit KÄSITÄRINÄ METALLITEOLLISUUDESSA Tärinäarvo ja tärinän mittaus Altistusaika (liipaisuaika) Tärinäaltistuksen laskenta Tärinäaltistuksen arviointi yksinkertaistettuja malleja käyttäen Riskin arviointi KENTTÄTUTKIMUS Tärisevien käsityökoneiden mittaus Samanlaisten kulmahiomakoneiden vertailumittaus Kyselytutkimus Testilaitteet Haastattelut hallintaohjelman laatimiseksi TUTKIMUSTULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELUA Mitatut tärinäarvot Koehenkilöiden ilmoittamat altistusajat Koehenkilöiden käsitärinäaltistus Samanlaisten kulmahiomakoneiden vertailumittaus Kyselytutkimuksen tulokset Vastaajien perustiedot Vastaajien tiedot tärinäasetuksesta ja käsitärinän terveydellisistä vaikutuksista Koehenkilöiden kokemukset käsitärinästä Koehenkilöiden arvio käsitärinää aiheuttavien laitteiden sallituista käyttöajoista Testilaitteiden toimivuus käsitärinän havainnollistajina... 32

7 7/ Kyselytutkimuksessa esille tulleita työntekijöiden mielipiteitä HITSAUSTUTKIMUS Juuripalon hitsaus Tulokset Silloitushitsaus Tulokset JOHTOPÄÄTÖKSET Työntekijöiden altistuminen käsitärinälle Kyselytutkimus Hitsaustutkimus OPASKIRJANEN Liite 1. Kyselytutkimuslomake. Liite 2. Kysymyksiä yrityksen henkilöstölle käsitärinän hallintaohjelman laatimisen tueksi. Liite 3. Koehenkilöiden tärinäaltistusarvot. Liite 4. Opaskirjasen teksti. Liite 5. Tiedotustoimet ja johtoryhmän kokoukset Jatkotutkimustarve ja soveltamismahdollisuudet. Ehdotus hankkeen tuloksien tiedottamisesta. Hakijaorganisaation oma arvio hankkeesta.

8 8/39 JOHDANTO Suomessa tuli heinäkuussa 2005 voimaan valtioneuvoston asetus 48/2005 työntekijöiden suojelemisesta tärinästä aiheutuvilta vaaroilta. Asetuksessa työnantaja velvoitetaan arvioimaan työntekijöiden altistumista käsiin ja kehoon kohdistuvalle tärinälle ja tiedottamaan työntekijölle mikäli tärinä ylittää asetetun toiminta-arvon. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin ainoastaan käsiin kohdistuvaa tärinää. Käsiin kohdistuva tärinä saattaa aiheuttaa haittaa verenkierrolle, hermostolle tai tuki- ja liikuntaelimistölle ja se kuuluu erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavien altisteiden luetteloon [1]. Tärinätauti miellettiin aikaisemmin vain metsureiden ammattitaudiksi ja moottorisaha on perinteinen esimerkki käsitärinää aiheuttavasta työkalusta. Metsätyömenetelmien kehittyessä altistukset käsitärinälle ovat pienentyneet huomattavasti ja haasteeksi ovat tulleet lievempienkin oireiden tunnistaminen ja niiden pahenemisen estäminen. Tällöin esille ovat tulleet myös teollisuuden työntekijät, joita ei ole perinteisesti mielletty altistuvan merkittävälle tärinälle. Viime vuosina tehtyjen selvitysten perusteella käsitärinä kuitenkin koskettaa käytännössä kaikkia metalliteollisuuden yrityksiä ja käsitärinään tulee metalliteollisuudessa suhtautua työterveyteen oleellisesti liittyvänä tekijänä. Oirekuva on keskimäärin lievempi kuin aikaisempina vuosikymmeninä metsureiden tärinätaudissa, mutta silti oireet voivat aiheuttaa merkittävää haittaa työssä ja vapaa-aikana. Tärinätaudin tyypillinen oire on valkosormisuus. Tärinätautina tunnetaan myös yläraajan hermovaurio. Vuodesta 2003 lähtien rannekanavaoireyhtymä on tunnettu ammattitautina, jonka riskitekijöitä ovat käden voimankäyttö, työliikkeiden toistuvuus sekä käteen kohdistuva tärinä. [2] On arvioitu jopa työntekijän altistuvan käsitärinälle Suomessa [1]. Metalliteollisuudessa käsitärinäaltistusta syntyy käytettäessä mm. erilaisia kulmahiomakoneita, talttoja, jyrsijöitä ja mutterivääntimiä. Laitteita käytetään pääsääntöisesti hitsaussauman hiomiseen, kuonan talttaamiseen, reunojen viimeistelyyn ja kappaleiden kiinnittämiseen. Kiinnostus käsi- ja kokokehotärinän selvittämiseksi ja tutkimiseksi on viime vuosina kasvanut. Valimotyöntekijöiden käsitärinäaltistumista ja tärinädirektiivin vaikutusta valimotyöhön ja keinoja käsitärinän vähentämiseen on selvitetty äskettäin julkaistuissa tutkimuksissa [3, 4]. Kokokehotärinäaltistusta ja sen torjuntaa on tutkittu mm. metsäkoneurakointiyrityksissä [5]. 1.1 Ongelman asettelu Promethor Oy teki vuosina useilla työpaikoilla tärinäselvityksiä, joiden yhteydessä todettiin käsitärinän ja siihen liittyvien tekijöiden olevan työpaikoilla heikosti tunnettuja. Työsuojeluorganisaatio ei juuri tuntenut tärinästä annettua valtioneuvoston asetusta 48/2005 eikä tärinän vaikutuksia. Lisäksi tehtyjen selvitysten yhteydessä syntyi epäily työntekijän kyvystä arvioida omaa tärinäaltistumistaan. Toisin sanoen osaako hän olla riittävän varovainen, vai toimitaanko aina periaatteella näinhän aina on tehty ja töitä tänne on tultu tekemään. Kyselytutkimuksen tulosten perusteella tehdyn arvion mukaan valtioneuvoston asetuksen 48/2005 toiminta-arvo ylittyy puolella metallityöntekijöistä [6]. Saman tutkimuksen mukaan tärinätauti on tällä hetkellä alidiagnosoitu ja terveystarkastuskohteena monissa työterveyshuolloissa vielä varsin vieras. Asetus ja yleistieto tärinästä ja sen vaikutuksista on

9 9/39 huonosti tunnettu ja aliarvioitu työterveydellinen tekijä. Työpaikoilla käytännön tuntemus ja arviointikyky usein puuttuvat, mikä osaltaan johtaa aliarviointeihin ja siihen, että käsitärinään ei kiinnitetä sen edellyttämää huomiota. Kirjallisuudesta on löydettävissä tietoa mm. työkoneiden aiheuttamasta tärinästä ja erilaisia kaaviokuvia tärinäaltistuksen arvioimiseksi [esim. 12, 14]. Työpaikoilla vuosina tehtyjen havaintojen ja haastattelujen perusteella tämä tieto ei kuitenkaan ole aina saavuttanut työpaikkojen työsuojeluhenkilöitä. Tai vaikka tietoa on ollut käytettävissä, ei sen soveltaminen ole onnistunut. Toisaalta kokonaisuuden hallitsemiseksi ei riitä, että tietoa on vain työsuojeluhenkilöstöllä. Myös työntekijöiden tulee olla tietoisia asioista ja kyetä arvioimaan edes karkealla tasolla omaa altistumistaan. Työntekijöiden tiedon lisäämisellä edistetään työntekijöiden tärinäaltistumisen torjuntaa. 1.2 Ongelman ratkaisu Asian hallitsemisen edellyttää sen tuntemista. Esittämällä käsitärinään liittyvät tekijät ja tärinäaltistuksen arvioinnit vain kirjaimin ja numeroin paperilla on pelkona asioiden jääminen liian teoreettisiksi ja abstrakteiksi. Jotta käsitärinä on työpaikalla hallittavissa, on näppituntumaa lisättävä. Tällöin käsitärinä saadaan luvuista konkreettiseksi asiaksi, johon niin työntekijän kuin työnantajankin on helpompi kiinnittää huomiota. Käsitärinän havainnollistamiseksi ja näppituntuman lisäämiseksi kehitettiin yksinkertaiset testilaitteet, joilla työntekijät pystyivät kokeellisesti arvioimaan käsitärinää ja vertaamaan laitteiden tärinätasoja suhteessä niiden sallittuihin käyttöaikoihin. Käsitärinän hallinta työpaikalla edellyttää pitkäjänteistä työtä ja toisaalta edelleen on useita yrityksiä, joissa käsitärinään liittyviä selvityksiä ei ole lainkaan tehty. Laaditun opaskirjasen uskotaan olevan apuna tärinähallinnan eteenpäin viemisessä. Tutkimushankkeen aikana laadittujen tärinäaltistusselvitysten ja testilaitteiden koekäyttöjen tulokset esitettiin kussakin yrityksessä. Samalla tehtiin yleishaastattelu läsnäolleille kuulijoille ja saatuja vastauksia hyödynnettiin opaskirjasen laadinnassa. Opaskirjanen laadittiin mahdollisimman yksinkertaiseen muotoon, jotta jokainen työtehtävästä riippumatta voi löytää hyödyllistä tietoa käsitärinän hallintaan. Opaskirjasen tarkoituksena on palvella sekä käsitärinästä tietämättömiä yrityksiä että esim. tärinäntorjunnan kanssa painivia yrityksiä. Käsitärinän torjunta on usein haasteellista. Toimivia henkilökohtaisia suojaimia (vrt. kuulosuojaimet) käsitärinän torjuntaan ei käytännössä ole. Tämän johdosta tärinää tuleekin torjua mm. laitteistokehityksen ja työmenetelmämuutoksien kautta. Tutkimushankkeen aikana tarkasteltiin kahta eri hitsaustilannetta, jossa kehittyneellä hitsausteknologialla voidaan ehkäistä käsitärinäaltistusta. 1.3 Hankkeen tavoitteet Tutkimushankkeen tavoitteina olivat: tutkia työntekijöiden kykyä arvioida käsitärinän suuruutta ja haitallisuutta kehittää havainnollisia menetelmiä, joilla tietoisuutta ja konkreettista näppituntumaa käsitärinästä voidaan lisätä

10 10/39 kehittää yhdessä yritysten kanssa seurantamenettely, jolla yritykset voivat järjestelmällisesti seurata laitteidensa aiheuttamaa käsitärinää ja jonka yritykset voisivat ottaa aktiivikäyttöön selvittää kehittyneiden hitsaustekniikoiden toimivuutta käsitärinän torjuntatoimenpiteenä tiedottaa yleistajuisesti tutkimushankkeen tuloksista laatia opaskirjanen käsitärinän hallintaan metalliteollisuuden yrityksissä. 1.4 Hankkeen toteutus Tutkimushankkeen toteutti kokonaisuudessaan Promethor Oy, josta hankkeeseen osallistuivat FM Jani Kankare (hankkeen vastuuhenkilö) FM Vesa Viljanen DI Olli Laivoranta tekn. yo Kimmo Kokki. Tärinän testilaitteet valmisti Detalmet Ky:tä. Toimittaja Liisa Strann laati lehtiartikkelin. Tutkimushanke toteutettiin/toteutetaan seuraavien vaiheiden mukaisesti: 1) tärinän testilaitteiden valmistus 2) tutkimus työpaikoilla tärisevien käsityökoneiden tärinämittaus työntekijöiden haastattelut tärinän testilaitteiden käyttö (työntekijät) 3) kehittyneiden hitsaustekniikoiden testaus käsitärinän torjuntatoimenpiteenä 4) työpaikan henkilöstön haastattelut (mm. työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu ja työterveyshuollon edustaja) 5) tulosten analysointi 6) tulosten raportointi 7) tulosten tiedottaminen seminaariesityksiä lehtiartikkeli opaskirjanen.

11 11/ Hankkeen rahoitus Tutkimushankkeen pääasiallinen rahoittaja oli Työsuojelurahasto. Muut hanketta rahoittaneet tahot olivat Teknologiateollisuus ry, Rautaruukki Oyj, STX Finland Cruise Oy, Komas Oy, Halikko Works Oy ja Kemppi Oy. Lisäksi Promethor Oy käytti omaa rahoitusta hankkeen toteuttamiseen. 2 LAINSÄÄDÄNTÖ Tärinään liittyviä säännöksiä on esitetty useissa eri laeissa ja päätöksissä. Oleellisin tieto on esitetty vuonna 2005 voimaan tulleessa valtioneuvoston asetuksessa 48/2005 työntekijöiden suojelemisesta tärinästä aiheutuvilta vaaroilta. Asetus perustuu Euroopan Unionin tärinädirektiiviin 2002/44/EY ja työturvallisuuslakiin 738/2002. Asetuksen tehtävänä on edesauttaa työntekijän turvallisuutta ja suojelua työssä esiintyviltä vaaroilta ja haitoilta, jotka saattavat aiheutua altistumisesta käsi- tai kehotärinälle. [7, 8, 9] 2.1 Valtioneuvoston asetus 48/2005 Vuonna 2005 Suomessa julkaistiin EU:n tärinädirektiiviä 2002/44/EY noudattava valtioneuvoston asetus 48/2005 Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta tärinästä aiheutuvilta vaaroilta. Asetuksessa annetaan toiminta- ja raja-arvot työntekijän käsitärinäaltistukselle: toiminta-arvo kahdeksan tunnin vertailuaikaan suhteutettuna on 2,5 m/s 2 raja-arvo kahdeksan tunnin vertailuaikaan suhteutettuna on 5,0 m/s 2. Arvoja verrattaan työntekijän päivittäiseen tärinäaltistukseen. Asetuksen mukaan työntekijän tärinäaltistuksen ylittäessä toiminta-arvon on työnantajan riskin arvioinnin perusteella laadittava ja toimeenpantava tärinäntorjuntaohjelma, jonka tavoitteena on vähentää tärinäaltistus ja siihen liittyvät terveydelle ja turvallisuudelle aiheutuvat vaarat ja haitat mahdollisimman alhaiselle tasolle. Vastaavasti asetuksen mukaan työntekijän tärinäaltistuksen ylittäessä raja-arvon on työnantajan viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin altistuksen vähentämiseksi alle raja-arvon. Samalla työnantajan on selvitettävä raja-arvon ylittymisen syyt ja tehtävä tarpeelliset muutokset suojaus- ja ennaltaehkäisytoimenpiteisiin, jotta ylitys ei toistu. Jos raja-arvo ylittyy ennen käyttöönotettujen työvälineiden kanssa, annetaan asetuksessa siirtymäaikaa toimenpiteiden toteuttamiseen asti. Asetuksen mukainen poikkeustilanne raja-arvon soveltamisessa on, kun työntekijän altistuminen käsitärinälle ei yleensä ylitä toiminta-arvoa, mutta vaihtelee huomattavasti työvaiheesta toiseen ja saattaa satunnaisesti ylittää altistuksen raja-arvon. Tällöin raja-arvon ylityksen edellyttämiin toimenpiteisiin ei tarvitse ryhtyä, mikäli keskimääräinen tärinäaltistus ei 40 tunnin jaksona ylitä altistuksen raja-arvoa ja mikäli käsitärinä ei hetkellisesti ylitä arvoa 35 m/s 2. Asetuksen mukaan työnantajan on selvitettävä työntekijöiden mahdollinen altistuminen tärinälle ja sen mukaisesti tunnistettava tärinää aiheuttavat tekijät. Tehdyn altistusselvityksen perusteella työnantajan tulee arvioida haitta- ja vaaratekijöiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle (riskin arviointi). Riskin arviointi on pidettävä

12 12/39 ajan tasalla ja tarkistettava, kun työmenetelmissä tai työolosuhteissa tapahtuu sen kannalta merkittäviä muutoksia. Työnantajan tulee myös järjestää työssään tärinälle altistuville työntekijöille opetusta ja ohjausta mm. tärinän haitta- ja vaaratekijöiden arvioinnista ja turvallisista työtavoista. 2.2 Altistuksen arviointia ohjaavat standardit Valtioneuvoston asetuksessa 48/2005 neuvotaan käsitärinän arvioinnissa noudattamaan standardin ISO :2001 lukuja 4 ja 5 ja liitettä A, sekä käsitärinän mittauksessa noudattamaan standardia ISO :2001. Standardi ISO :2001 Mechanical vibration Measurements evaluation of human exposure to hand-transmitted vibration Part 1: General requirements antaa ohjeet käsitärinän arvioimiseen ja laskentaan. [10] Standardi ISO :2001 Mechanical vibration Measurements evaluation of human exposure to hand-transmitted vibration Part 2: Practical guidance for measurements at the workplace antaa käytännön ohjeet käsitärinän mittauksiin työpaikoilla. [11] 3 KÄSITÄRINÄ METALLITEOLLISUUDESSA Metalliteollisuudessa käsitärinää esiintyy useimmiten erilaisten paineilma- ja sähkökäyttöisten käsityökoneiden käytössä. Tällaisia koneita ovat mm.: hiomakoneet erilaiset taltat nakertajat hakkurit merkkaustyökalut mutterivääntimet porakoneet. Näistä yleisimmin käytössä ovat hiomakoneet, taltat ja mutterivääntimet. Suurin osa käsitärinästä esiintyy hitsattavien kappaleiden puhdistus- ja viimeistelyvaiheessa. Hiomalla puhdistetaan pintoja, pyöristetään teräviä kulmia ja tasataan hitsauksessa syntyviä palkoja ja saumoja. Talttauksella poistetaan hitsauksessa syntyvää kuonaa ja muissa prosesseissa syntyviä epätasaisuuksia. Mutterivääntimen käytön yhteydessä syntyy tasaisen tärinän lisäksi myös iskumaista tärinää. Tärinäaltistukseen ja tärinän aiheuttamaan turvallisuus- ja terveysriskiin liittyvät tärinän voimakkuus ja altistusaika (liipaisuaika). Taulukossa 1 on esitetty iskevien ja pyörivien käsityökoneiden aiheuttaman tärinäaltistuksen riskiarviot laitteiden päivittäisen aktiivisen käyttöajan mukaan [12, mukaillen]. Korkean riskin (punainen) ryhmässä työntekijät todennäköisesti altistuvat asetuksessa annetun raja-arvon ylittävälle tärinälle. Keskinkertaisen riskin (oranssi) ryhmässä työntekijät todennäköisesti altistuvat toiminta-

13 13/39 arvon ylittävälle, mutta raja-arvon alittavalle tärinälle. Alhaisen riskin (vihreä) ryhmän työntekijät eivät todennäköisesti altistu toiminta-arvoa ylittävälle tärinälle. Taulukon arvot ovat suuntaa antavia. Riski kasvaa mm. käsityökoneen tärinän lisääntyessä. Esimerkiksi kulmahiomakoneen tärinä kasvaa hiontalaikan epätasapainosta tai hiomakoneen akselin epäkeskisyydestä johtuen. Laitteiden käytön yhteydessä tärinätasot muuttuvat ja usein työntekijöiden käsitärinäaltistus muodostuu usean eri koneen käytöstä ja näin ollen onkin usein tarpeen laatia yrityskohtainen tärinäaltistusselvitys. Taulukko 1. Käsitärinäaltistuksen riskiarvio erilaisten työkoneiden käyttöajan mukaan 1min 15 min 15min 1h 1h 2h 2h 8h Iskevät työkoneet (taltat, hakkurit, jne.) Pyörivät tai muut tärisevät työkoneet (hiomakoneet jne.) Korkea riski (raja-arvon ylittävä altistuminen, > 5,0 m/s 2 ) Keskinkertainen riski (toiminta-arvon ylittävä altistuminen, > 2,5 m/s 2 ) Alhainen riski (toiminta-arvon alittava altistuminen, < 2,5 m/s 2 ) 3.1 Tärinäarvo ja tärinän mittaus Tärinäarvolla tarkoitetaan työkoneen tärinän voimakkuutta, joka ilmoitetaan kiihtyvyyden tehollisarvona (m/s 2 ). Käsityökoneiden valmistajat antavat uusille laitteille tärinäarvot. Näitä arvoja voidaan pitää kuitenkin vain suuntaa-antavina, sillä todellisissa työtilanteissa mitatut arvot ovat yleensä noin kaksin- tai kolminkertaisia. Mittauksilla saadaan usein luotettavampi arvio käytössä olevien käsityökoneiden tärinästä. Tärinämittauksessa käsityökoneen kiinnipitokahvoihin kiinnitetään tärinäanturi, joka on kytketty varsinaiseen mittalaitteeseen. Anturin kiinnityksen ja käytettävän mittaustavan ohjeistavat mittausstandardit. Mittauksen aikana työkonetta käytetään kappaleen työstämiseen koneen tyypillistä käyttöä vastaavasti. Tulevaisuudessa tärinäaltistuksmittauksia tultaneen tekemään enemmän työntekijän sormeen tai ranteeseen kiinnitettävällä tärinäannosmittarilla, joka tallentaa työntekijän päivän tärinäaltistuksen. Tämä poistaa tärinäaltistusaikojen arvioimisesta aiheutuvan virheellisyyden. 3.2 Altistusaika (liipaisuaika) Laitteiden päivittäistä käyttöaikaa eli työntekijän altistusaikaa tarvitaan tärinäaltistuksen arviointiin. Altistusajalla tarkoitetaan sitä kokonaisaikaa, jolloin työntekijä käyttää käsitärinää aiheuttavaa laitetta työpäivänsä aikana. Altistusajat arvioidaan jokaiselle tärisevälle työkoneelle erikseen. Altistusaika voidaan arvioida esimerkiksi mittaamalla työntekijän päivän työvaiheiden kestot tai työntekijä voi arvioida käyttöajat itse. Altistusaikaa määritettäessä huomioidaan vain se aika, jolloin tärinää todella työntekijään kohdistuu (työkalun liipaisin on aktivoitu = liipaisuaika).

14 14/39 Kokemukset osoittavat, että työntekijät usein yliarvioivat altistusaikansa sitä heiltä kysyttäessä [13]. 3.3 Tärinäaltistuksen laskenta Työntekijän päivittäinen tärinäaltistus A(8) lasketaan kaavalla A( 8) = a T T, (1) hv 0 missä T on altistuksen kestoaika ja T 0 on referenssiarvo 8 h. Mitattu tärinäarvo a hv perustuu kolmen akselisuunnan taajuuspainotettuihin kiihtyvyyden tehollisarvoihin, jotka on mitattu kohtisuoraan tärinäpintaa vasten. Tärinäarvo a hv lasketaan neliöllisellä keskiarvolla a = a + a + a, (2) hv 2 hvx 2 hvy 2 hvz missä a hvx, a hvy ja a hvz ovat mitattuja ja taajuuspainotettuja kiihtyvyyden tehollisarvoja. Edellä olevassa päiväaltistuksen laskentakaavassa on oletettu työntekijän käyttävän vain yhtä tärisevää työkonetta päivässä. Jos työntekijä käyttää päivän aikana useampaa työkonetta, lasketaan päiväaltistus kaavalla n 1 = a 2 A( 8) T hvi i, (3) T 0 i= 1 missä a hvi on tärinätapahtuman i aiheuttama tärinäarvo, n on erillisten tärinätapahtumien lukumäärä ja T i on tärinätapahtuman i kesto. 3.4 Tärinäaltistuksen arviointi yksinkertaistettuja malleja käyttäen Päiväaltistuksen arvioimisen helpottamiseksi on kehitetty erilaisia malleja. Kuvassa 1 on esitetty laitteen aiheuttaman tärinän ja altistusajan suhde verrattuna valtioneuvoston asetuksessa 48/2005 annettuihin raja- ja toiminta-arvoihin. Vihreä alue on päiväaltistusarvo, joka alittaa toiminta-arvon. Keltaisella alueella päiväaltistusarvo ylittää toiminta-arvon, mutta alittaa raja-arvon. Punaisella alueella raja-arvo ylittyy. Värikoodien avulla voidaan myös arvioida yksittäisen työkoneen sallitut altistusajat, kun tiedetään työkoneen tärinäarvo.

15 15/39 Kuva 1. Työntekijän päivittäisen tärinäaltistuksen arviointi. Sinisillä viivoilla on esitetty esimerkki; laitteen tärinäarvon ollessa 4 m/s 2 ja altistusajan 4 h 30 min saadaan tärinäaltistukseksi A(8) = 3 m/s 2. [14] 3.5 Riskin arviointi Tehdyn altistusselvityksen perusteella työnantajan tulee laatia riskin arviointi eli arvioida haitta- ja vaaratekijöiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Riskin arviointiin voi sisältyä selvitys siitä, että perustellusta syystä yksityiskohtaisempi riskin arviointi ei ole tarpeen.

16 16/39 Riskin arvioinnissa on huomioitava [7]: 1) altistuksen taso, tyyppi ja kesto, mukaan lukien altistus ajoittaiselle tärinälle tai toistuville iskuille; 2) altistuksen raja-arvot ja toiminta-arvot; 3) vaikutukset niiden työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen, joiden työterveyshuolto on todennut olevan erityisen alttiita riskeille; 4) tekijät, jotka välillisesti aiheuttavat vaaraa työntekijän terveydelle ja turvallisuudelle johtuen tärinän ja työpaikan rakenteiden tai muiden työvälineiden yhteisvaikutuksesta; 5) työvälineiden valmistajien antamat tiedot; 6) mahdollisuus käyttää vaihtoehtoisia työvälineitä, joilla tärinälle altistumista voidaan vähentää; 7) altistuminen kehotärinälle olosuhteissa, joissa työntekijä työn johdosta työnantajan määräyksestä oleskelee varsinaisen työajan ulkopuolella; 8) erityiset työskentelyolosuhteet, kuten kylmyys tai yötyö; 9) muut riskin arvioinnin kannalta merkitykselliset tiedot, kuten työntekijän terveydentilan seurannan yhteydessä tai alan julkaisuista saadut tiedot. 4 KENTTÄTUTKIMUS Kenttätutkimuksen aikana kartoitettiin kohdeyritysten käsitärinää aiheuttavia käsityökoneita ja määritettiin näiden tärinäarvot. Lisäksi testilaitteiden avulla määritettiin työntekijöiden kykyä arvioida käsitärinää ja sen voimakkuutta. Samalla testattiin testilaitteiden toimivuutta työntekijöiden kouluttamisessa käsitärinän arvioimiseen. Kenttätutkimuksessa selvitettiin myös työntekijöiden ja työnjohdon yleistietoa ja kokemuksia tärinästä ja tärinäasetuksesta kyselyhaastattelujen avulla. Kenttätutkimus voidaan karkeasti jakaa seuraaviin vaiheisiin: tärisevien käsityökoneiden tärinämittaus työntekijöiden haastattelut tärinän testilaitteiden käyttö (työntekijät) työpaikan henkilöstön haastattelut (mm. työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu ja työterveyshuollon edustaja). Kenttätutkimuksen kohdeyrityksen ja näiden toimipaikat olivat Rautaruukki Oyj, Raahen toimipiste Rautaruukki Oyj, Seinäjoen toimipiste STX Finland Cruise Oy, Turun telakka

17 17/39 Komas Oy, Seinäjoen toimipiste Komas Oy, Sastamalan toimipiste Halikko Works Oy, Salo Loglift Oy, Salo. Kaikissa kohdeyrityksissä suoritettiin käsityökoneiden tärinämittaukset, tärinän testilaitteiden koekäytöt ja koehenkilöiden haastattelut. 4.1 Tärisevien käsityökoneiden mittaus Tärinämittaukset tehtiin standardeja ISO ja ISO noudattaen. Käsitärinää mitattiin kolmiaksiaalisella kiihtyvyysanturilla. Anturi kiinnitettiin asennuslevyyn, joka kiinnitettiin työkoneen kädensijaan mahdollisimman lähelle käyttäjän kättä. Työpaikoilla mitattiin yhteensä 74 käsityökonetta (ks. taulukko 2). Mittausten yhteydessä työntekijöitä haastateltiin mm. heidän kokemuksistaan erilaista koneista ja käsityksistään mahdollisista parannustoimenpiteistä käsitärinäaltistuksen pienentämiseksi. Lisäksi samanlaisia, mutta eri merkkisiä, koneita mitattiin työpaikoilla niiden tärinäarvojen eroavuuden määrittämiseksi. Mittausten yhteydessä tehdyillä havainnoilla ja haastatteluilla pyrittiin saamaan mahdollisimman paljon aineistoa opaskirjasen laadintaan. Taulukko 2. Mitatut käsityökoneet Mitatut käsityökoneet Lukumäärä Kulmahiomakone 40 Kuppihiomakone 5 Kynäsmirkeli 7 Kuonataltta 11 Talttavasara 1 Hakkuri 1 Pulttipyssy tai vastaava väännin 5 Pulttikone 1 Stanssauspyssy 1 Nakertaja 2 Yhteensä Samanlaisten kulmahiomakoneiden vertailumittaus Yhdessä yrityksessä tehtiin testi, jossa mitattiin kahdeksan samanlaista 125 mm kulmahiomakonetta ja neljä 240 mm kulmahiomakonetta. Kaikki koneet olivat normaalissa käyttökunnossa ja ne otettiin joko suoraan työpisteistä tai huollosta tulleina. Hionnan

18 18/39 samanlaisilla koneilla teki yksi henkilö ja hionnat tehtiin samalla hiontalaikalla. Mittauksen yhteydessä hiojalta kysyttiin hänen käsitystään koneen kunnosta ja tärinän voimakkuudesta. Suoritetun mittauksen tarkoituksena oli määrittää tärinäarvojen hajontaa samanlaisilla hiomakoneilla vakio-olosuhteissa. Erityisen mielenkiintoiseksi etukäteen arvioitiin mittaustulosten mahdollisten eroavaisuuksien korrelaatio hiojan mielipiteeseen laitteen toimintakunnosta. 4.3 Kyselytutkimus Työntekijöiden tärinätietoutta ja kykyä arvioida käsitärinäaltistumistaan kartoitettiin kyselytutkimuksella ja tärinää havainnollistavilla testilaitteilla. Testilaitteiden käytössä koehenkilöt kokeilivat täriseviä testilaitteita ja arvioivat niiden sallitut käyttöajat ja tärinän suuruudet. Kyselytutkimuksen ja tärinämittausten yhteydessä kyselytutkimuksen kysymyksenä 2.7 kysyttiin työntekijöiden arviota heidän omasta käsitärinää aiheuttavien koneiden käyttöajasta. Tarvittaessa kysymystä tarkennettiin tarkoittavan keskimääräistä tilannetta. Työntekijöiden antamat vastaukset kirjattiin sellaisenaan muistiin. Kyselytutkimuksessa oli mukana yhteensä 99 työssään käsitärinälle altistuvaa työntekijää. Kysely tehtiin haastattelemalla yksi koehenkilö kerrallaan. Yritysten yhteyshenkilöt valitsivat kyselytutkimukseen osallistuvat henkilöt. Kyselyn (liite 1) sisältö tiivistetysti: 4.4 Testilaitteet 1) koehenkilön henkilö- ja työtiedot 2) koehenkilön yleistieto käsitärinästä ja hänen arvionsa työssään kokemasta tärinäaltistumisesta 3) koehenkilön arvio hänen keskimääräisestä käsitärinäaltistumisajastaan 4) tärisevien testilaitteiden käyttö: koehenkilöt pitivät käsissään vuorotellen kahdeksaa eritasoisesti tärisevää testilaitetta (neljä kulmahiomakonetta ja neljä puukkosahaa) ja arvioivat niiden sallitut käyttöajat ja tärinän suuruuden. Testilaitteiden tärinä vaihteli pienestä erittäin suureen. 5) koehenkilöille kerrottiin testilaitteiden sallitut käyttöajat, jotta asetuksen mukaiset toiminta- ja raja-arvo eivät ylity 6) koehenkilö arvioi uudestaan työssään kokemaansa tärinäaltistumistaan 7) koehenkilön muut mielipiteet ja kommentit käsitärinästä tai siihen liittyvästä. Koehenkilöiden kykyä arvioida tärinää testattiin kahdeksalla eri testilaitteella. Kuvassa 2 on vasemmalla neljä kulmahiomakoneella toteutettua testilaitetta ja oikealla neljä puukkosahalla toteutettua testilaitetta. Kuvassa 3 työntekijä kokeilee testilaitetta. Kulmahiomakoneiden tärinäarvot säädettiin käyttämällä epäkeskoisia teräslaikkoja. Puukkosahojen tärinäarvot säädettiin muuttamalla terän massaa. Halutut tärinäarvot säädettiin mittaamalla tärinä koneiden kahvoista. Koneiden terät piilotettiin suojien alle.

19 19/39 Testilaitteet mitattiin ja kalibroitiin jokaisessa työpaikassa. Taulukossa 3 on esitetty testilaitteiden tärinäarvot ja lasketut sallitut käyttöajat, jotta toiminta- ja raja-arvot eivät ylity. Kuva 2. Neljä kulmahiomatestilaitetta (vas.) ja neljä puukkosahatestilaitetta (oik.). Kuva 3. Koehenkilö kokeilemassa tärinän testilaitetta.

20 20/39 Taulukko 3. Testilaitteiden tärinäarvot ja lasketut suurimmat sallitut käyttöajat päivässä, jotta toiminta-arvo tai raja-arvo ei ylity Testilaitteet Tärinäarvo (m/s 2 ) Sallittu käyttöaika, jotta toiminta-arvo 2,5 m/s 2 ei ylity # 1 2,5 480 min Sallittu käyttöaika, jotta raja-arvo 5,0 m/s 2 ei ylity Ei ylity työpäivän aikana (1920 min) # min 330 min # min 83 min # min 20 min Taulukko 4. Hiomakoneiden tekniset tiedot Merkki Tyyppi Paino Kierrosnopeus Alphatools WS 115 1,9 kg rpm Taulukko 5. Puukkosahojen tekniset tiedot Merkki Tyyppi Paino Iskunopeus Alphatools US 800/1 E 3,5 kg 2400 iskua/min 4.5 Haastattelut hallintaohjelman laatimiseksi Tärinämittausten tulosten toimittamisen ja testilaitteiden käytön jälkeen työpaikoilla pidettiin haastattelutilaisuus, jossa läsnä olivat yleensä työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu, työnjohtajia, työntekijöitä ja työterveyshuollon edustaja. Haastattelu tehtiin joka paikassa samaa kyselylomaketta käyttäen. Lomake on liitteenä 2. Keskustelutilaisuuden yhteydessä esitettiin mitattujen työkoneiden tärinäarvoja ja esitettiin näiden perusteella arvioita työntekijöiden käsitärinäaltistuksen suuruudesta. Haastattelut tehtiin käsitärinän nykyisen hallintatilanteen arvioimiseksi, uusien toimenpide-ehdotusten laatimiseksi ja tärinäntorjuntamahdollisuuksien arvioimiseksi. Keskustelutilaisuuksien tulokset hyödynnettiin opaskirjasen laadinnassa. 5 TUTKIMUSTULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELUA 5.1 Mitatut tärinäarvot Taulukossa 6 on esitetty mitattujen käsityökoneiden tärinäarvot ja tärinäarvojen perusteella määritetyt sallitut käyttöajat, jotta altistuksen toiminta-arvo 2,5 m/s 2 ei ylity. Mittaustulokset vastaavat tekijän aiemmin vastaavankaltaisista koneista mittaamia ja kirjallisuudessa esitettyjä tärinäarvoja. Mittausten lukumäärä on usealla konetyypillä niin pieni, että tuloksien voidaan vain arvioida edustavan mitattuja yksilöitä. Mittaustuloksista on kuitenkin nähtävissä, että samankaltaisten (samanlaistenkin) koneiden tärinäarvot poikkeavat merkittävästi toisistaan. Mittauksia tehtiin pohjatiedon saamisen lisäksi myös

21 21/39 siitä syystä, että saatiin tietoa samassakin kohdeyrityksessä samankaltaisten koneiden tärinäarvoista ja työntekijöiden käyttökokemuksista. Mittauksia ei siis tehty pelkästään lukuarvojen saamiseksi, vaan mittauksiin liittyi aina mm. käyttäjien haastattelu ja pohdintaa saatujen tulosten mielekkyydestä verrattuna työntekijän kokemuksiin. Ehkäpä mielenkiintoisin tulos saatiin mitattaessa samassa yrityksessä kolmen paineilmakäyttöisen pienen hiomakoneen tärinäarvot. Hiomakoneissa on ns. paperinen hiomapaperi. Pienin tärinäarvo oli 2 m/s 2 laitteessa, jonka pyörimisnopeus oli rpm. Hyvin samankaltaisissa samaan tarkoitukseen käytettävissä kahdessa muussa koneessa tärinäarvo oli 13 m/s 2. Näiden koneiden pyörimisnopeudet olivat ja rpm. Koneita oli työntekijöillä käytössä heidän oman mieltymyksensä mukaan. Mielipiteitä kysyttäessä jotkut sanoivat vähemmän pyörivän olevan tehoton ja toiset taas pitivät niitä yhtä hyvinä. Ne jotka mainitsivat vähemmän pyörivän olevan tehoton, käyttivät enemmän pyörivää laitetta. Vastaavasti vähemmän pyörivää konetta käyttäneet arvioivat sen käyttömukavuuden mm. tärinän kannalta olevan merkittävästi parempi. Tärinäarvojen erosta johtuen vähiten tärisevää konetta voi käyttää kertainen aikamäärä enemmän täriseviin verrattuna saman altistusarvon saamiseksi.

22 22/39 Taulukko 6. Mitattujen käsityökoneiden tärinäarvot Käsityökone Kulmahiomakone, 240 mm, hiontalaikka, paineilma Kulmahiomakone, 240 mm, katkaisulaikka, paineilma Kulmahiomakone, 180 mm, hiontalaikka, paineilma Kulmahiomakone, 180 mm, hiontalaikka paperinen, paineilma Kulmahiomakone, 125 mm, hiontalaikka, paineilma Kulmahiomakone, 125 mm, hiontalaikka paperinen, paineilma Kulmahiomakone, 125 mm, katkaisulaikka, paineilma Hiomakone, 80 mm, hiontalaikka paperinen, paineilma Kulmahiomakone, hiontalaikka, sähkökäyttäinen Kulmahiomakone, katkaisulaikka, sähkökäyttäinen Lukumäärä Tärinäarvo a hv (m/s 2 ) Sallittu käyttöaika, jolloin altistuksen toiminta-arvo 2,5 m/s 2 ei ylity (min) Kuppihiomakone, paineilmakäyttöinen Kynäsmirkeli, paineilmakäyttöinen yli 1000 min Kuonataltta, paineilmakäyttöinen Talttavasara, paineilmakäyttöinen Hakkuri, paineilmakäyttöinen Pulttipyssy tai vastaava väännin, paineilmakäyttöinen Pulttipyssy tai vastaava väännin, akkukäyttöinen Pulttikone, paineilmakäyttöinen Stanssauspyssy, akkukäytöinen laukausta 1 Nakertaja, sähkökäyttöinen Tärinä on iskutyyppistä, joten tärinäaltistusarvo A(8) ei kuvaa tärinää kovin hyvin.

23 23/ Koehenkilöiden ilmoittamat altistusajat Kuvassa 4 on esitetty koehenkilöiden arviot tärinää aiheuttavien käsityökoneiden keskimääräisestä käyttöajastaan yhden työpäivän aikana. Lyhin ilmoitettu aika oli 2 min ja pisin aika 8 h. Kuvassa 5 samat vastaukset on esitetty hieman toisessa muodossa. Kaikkien vastanneiden henkilöiden normaali työaika oli 8 h työpäivässä. Vastaajista 46 (46 %) arvioi altistusaikansa olevan korkeintaan 60 min. Vastaavasti 15 henkilöä (15 %) arvioi altistusaikansa olevan 5 h tai enemmän. Vastausten, jotka ovat 5 h tai enemmän, voidaan kuitenkin arvioida olevan todennäköisesti pääosin epärealistisia. Näin suuri altistusaika edellyttäisi lähes tauotonta työskentelyä koneilla. Kuitenkin työaikaa kuluu aina mm. kappaleiden siirtelyyn, työn suunnitteluun ja luonnollisiin taukoihin työaikanakin. Tuloksen voidaan arvioida vahvistavan ennakkokäsityksen: työntekijät yliarvioivat oman altistusaikana sitä heiltä kysyttäessä. Kysymys 2.7. Koehenkilöiden ilmoittamat käsityökalujen käyttöajat (altistusaika). (N=99) Altistusaika (min) Työntekijät Kuva 4. Koehenkilöiden ilmoittamat tärinää aiheuttavien käsityökoneiden käyttöajat (altistusaika).

24 24/39 Kysymys 2.7. Koehenkilöiden ilmoittamat käsityökalujen käyttöajat (altistusaika). (N=99) Työntekijöiden lukumäärä (kpl) ,5 h 0,51-1,0 h 1,01-1,5h 1,51-2,0 h ,5 h 2,51-3,0 h 3,01-3,5 h 3,51-4,0 h 4,01-4,5 4,51-5,0 h 5,0-5,5 h 5,51-6,0 h 6,01-6,5 h 6,51-7,0 h 7,01-7,5 h 7,51-8,0 h Kuva 5. Koehenkilöiden lukumäärä altistusajan mukaan. 5.3 Koehenkilöiden käsitärinäaltistus Työkoneiden tärinäarvojen mittaustulosten ja koehenkilöiden altistusaika-arvioiden perusteella laskettiin, että 42 (42 %) koehenkilön käsitärinäaltistus on alle toiminta-arvon 2,5 m/s 2 41 (41 %) koehenkilön käsitärinäaltistus ylittää toiminta-arvon 2,5 m/s 2, mutta on alle raja-arvon 5,0 m/s 2 16 (16 %) koehenkilön käsitärinäaltistus ylittää raja-arvon 5,0 m/s 2. Liitteessä 3 on esitetty koehenkilöiden työssään käyttämät tärisevät käsityökoneet ja lasketut käsitärinäaltistusarvot. Altistusten arvio on osittain karkea ja tarkempi selvittäminen edellyttäisi altistusaikojen yksityiskohtaisempaa määrittämistä. Koehenkilön altistusajan jakaantumisessa eri työkalujen välille käytettiin henkilön itse tekemää arviota. Jos arvioita ei ollut, on altistuksen laskenta tehty siten, että käyttöajan on oletettu jakaantuvan työkalujen välille seuraavasti kuppihiomakone 20 % kynäsmirkeli 5 % kuonataltta 10 % nakertaja 20 % pulttikone 2 min (vain kahdella henkilöllä) mutterivääntimellä aina koehenkilön ilmoittama pulttien määrä / aika neulahakkuri 10 %

25 25/39 koehenkilön ilmoittamasta altistusajasta. Jäljelle jäänyt altistusaika (usein yli 50 %) on oletettu työskenneltävän kulmahiomakoneella. Työajan jakoprosentit eri koneille perustuvat työpaikoilla käytyihin keskusteluihin. Luonnollisesti koehenkilön altistuksen laskennassa on huomioitu vain ne laitteet, joilla hän on ilmoittanut työskentelevänsä. Altistusten laskennassa koneiden tärinäarvoina käytettiin kullakin työpaikalla mitattuja tärinäarvoja (koehenkilön käyttämien laitteiden arvoja). 5.4 Samanlaisten kulmahiomakoneiden vertailumittaus Taulukoissa 7 ja 8 on esitetty testattujen kulmahiomakoneiden tärinäarvot ja sallitut käyttöajat, jotta asetuksen 48/2005 toiminta- ja raja-arvot ylity. Lisäksi taulukossa on esitetty hiojan mielipide laitteen toimintakunnosta. Taulukko 7. Kulmahiomakoneiden 125 mm mitatut tärinäarvot, lasketut sallitut käyttöajat ja hiojan mielipide laitteiden toimintakunnosta Nro Tärinäarvo a hv (m/s 2 ) Sallittu käyttöaika, jotta altistuksen toiminta-arvo 2,5 m/s 2 ei ylity Sallittu käyttöaika, jotta altistuksen raja-arvo 5,0 m/s 2 ei ylity Hiojan mielipide laiteen toimintakunnosta 1, vm ,4 1 h 40 min 6 h 40 min Normaali 2, vm ,9 1h 25 min 5 h 40 min Normaali 3, vm ,9 1 h 25 min 5 h 40 min Normaali 4, vm ,6 50 min 3 h 20 min Normaali 5, vm ,7 30 min 2 h Normaali 6, vm ,5 50 min 3 h 20 min Normaali 7, vm ,8 25 min 1 h 40 min Normaali 8, vm ,5 12 min 48 min Vietävä huoltoon Taulukko 8. Kulmahiomakoneiden 240 mm mitatut tärinäarvot, lasketut sallitut käyttöajat ja hiojan mielipide laitteiden toimintakunnosta Nro Tärinäarvo a hv (m/s 2 ) Sallittu käyttöaika, jotta altistuksen toiminta-arvo 2,5 m/s 2 ei ylity Sallittu käyttöaika, jotta altistuksen raja-arvo 5,0 m/s 2 ei ylity Hiojan mielipide laiteen toimintakunnosta 9, vm ,2 2 h 50 min 11 h 20 min Normaali 10, vm ,1 1h 55 min 7 h 40 min Normaali 11, vm ,9 1 h 4 h Normaali 12, vm ,5 1 h 40 min 6 h 40 min Normaali Taulukon 7 tuloksista nähdään, että tärinäarvon ollessa jo selvästi yli 10 m/s 2 hiojan mielestä laite vasta tärisi liikaa ja se vaatii huoltotoimenpiteitä. Kuitenkin laitteen 7 tärinäarvo laitteeseen 1 on kaksinkertainen ja tällöin sallittu käyttöaika vain neljäsosa. Tästä huolimatta hioja ei havainnut laitteiden välillä eroa tärinän voimakkuudessa. Lisäksi taulukon 7 laitteilla tärinäarvo kasvaa laitteen iän myötä. Otos on kuitenkin sen verran pieni, että havainto voi olla vain sattumaa.

26 26/39 Tulosten vertailtavuuden vuoksi hionnan samanlaisilla koneilla teki sama henkilö ja hionnat tehtiin samalla hiontalaikalla. 5.5 Kyselytutkimuksen tulokset Vastaajien perustiedot Kyselytutkimukseen osallistui yhteensä 99 henkilöä, joista miehiä oli 96 ja naisia 3. Kuvissa 6 ja 7 on esitetty vastaajien jakauma iän ja työkokemuksen mukaan. Tutkimukseen osallistui sekä alalla pitkään että lyhyen aikaa työskennelleitä henkilöitä. Vastaajien ikä (N=99) vuotta tai alle vuotta vuotta vuotta yli 55 vuotta 21 Kuva 6. Vastaajien ikäjakauma. Vastaajien työkokemus metalliteollisuuden töistä (N=99) vuotta tai alle 6-15 vuotta vuotta yli 26 vuotta Kuva 7. Vastaajien jakauma työkokemuksen mukaan.

27 5.5.2 Vastaajien tiedot tärinäasetuksesta ja käsitärinän terveydellisistä vaikutuksista 27/39 Vastaajista 31 % oli tietoisia (ks. kuva 8) asetuksesta työntekijöiden suojelemista aiheutuvilta vaaroilta. Useimmat asetuksesta tietoiset mainitsivat saaneensa tiedon työsuojeluorganisaatiolta. Käytyjen keskustelujen perusteella voidaan arvioida asetuksen sisällön olevan lähes kaikille kohtalaisen tuntematon. Useat asetuksesta tietoiset kertoivat lähinnä tietävänsä asetuksen olemassaolosta. Tuloksen perusteella tärinäasetusta ja sen sisältöä on tarpeen tuoda nykyistä enemmän esille teollisuuden työpaikoilla. Käsitärinän aiheuttamista terveydellisistä haitoista oli tietoinen 73 % vastaajista. Usealle valkosormisuus oli tuttu. Muiksi käsitärinän aiheuttamiksi terveyshaitoiksi tai oireiksi koehenkilöt nimesivät mm. hermosto-oireet, nivelvaivat, rannekanavaoireyhtymän ja jännetuppitulehduksen. Vastaajien tiedot tärinäasetuksesta ja käsitärinän terveydellisistä vaikutuksista on esitetty kuvassa % Kysymys 2.2. Oletko tietoinen asetuksesta 48/2005 "työntekijöiden suojelemisesta tärinästä aiheutuvilta vaaroilta"? Kysymys 2.3. Oletko tietoinen käsitärinän aiheuttamista terveydellisistä haitoista? 0 Kyllä Ei Kuva 8. Koehenkilöiden tiedot asetuksen 48/2005 olemassaolosta ja käsitärinän aiheuttamista terveydellisistä haitoista Koehenkilöiden kokemukset käsitärinästä Ennen tärinää havainnollistavien testilaitteiden käyttöä koehenkilöille esitettiin kysymys: Koetko altistuvasi työssä liialliselle käsitärinälle? Vastaajista 31 % (31 kpl) koki altistuvansa liialliselle käsitärinälle. Testilaitteiden käytön jälkeen koehenkilöille esitettiin kysymys: Luuletko altistuvasi työssä liialliselle käsitärinälle? Koehenkilöistä 41 % (41 kpl) vastasi `kyllä. Mielenkiintoiseksi tuloksen tekee se, että kahdeksan henkilöä, jotka ennen testiä vastasivat `kyllä muuttivat vastaustaan testin jälkeen. Ennen testiä he siis kokivat altistuvansa liialliselle käsitärinälle, mutta testin jälkeen arvioivat, ettei heidän käsitärinäaltistuksensa kuitenkaan ylitä asetuksen arvoja. Vastaavasti kahdeksantoista henkilöä, jotka ennen testiä vastasivat `ei, vastasivat testin jälkeen `kyllä. Ennen testiä he eivät kokeneet altistuvansa liialliselle käsitärinälle, mutta testin jälkeen arvioivat käsitärinäaltistuksensa vähintään ylittävän asetuksen toiminta-arvon (ks. kuva 9).

28 28/39 Selitys kyllä-vastausten lukumäärän kasvamiselle (18 kpl) on se, että usealle henkilölle testilaitteiden tärinän mukainen sallittu käyttöaika suhteutettuna asetuksen toiminta- ja rajaarvoihin oli yllätys. Useat vastaajat olivat antaneet testilaitteille liian pitkiä käyttöaikoja. Tämän perusteella osa henkilöistä, joiden työkuvaan kuuluu käsityökoneiden runsas käyttö, vaihtoi käsitystään omasta altistuksestaan. Valitettavasti epäselväksi jää millä perusteilla ne kahdeksan henkilöä, jotka itse kokivat altistuvansa liialliselle käsitärinälle, testin jälkeen antoivat ei-vastauksen. Tärinän epäili aiheuttaneen haittaa terveydelle 19 % vastaajista. Terveyshaitan kokeneiden määrä on siis pienempi kuin niiden, jotka arvioivat altistuvansa liialliselle käsitärinälle. Tämä johtuu ainakin osittain siitä, että osa vastaajista arvioi altistuvansa liialliselle käsitärinälle, mutta ei ollut vielä saanut pysyviä tai merkittäviä terveydellisiä haittoja. Osa vastaajista sanoikin, että ehkä sitten vanhempana oireita on Kuvassa 10 on esitetty niiden 19 vastaajan, jotka epäilivät tärinän aiheuttaneen haittaa terveydelle, työkokemuksen jakautuminen. Kuvasta havaitaan, että lähes puolella näistä henkilöistä on työkokemusta metalliteollisuuden työstä yli 25 vuotta. Toisaalta 16 %:lla vastaajista työkokemusta oli vasta viisi vuotta tai alle ja he ovatkin mahdollisesti keskimääräistä tärinäherkempiä. Kyseisen kaltaisten henkilöiden osalta työterveyshuollon tuleekin olla erityisen tarkkana. % Kyllä Ei Kysymys 2.1. Koetko altistuvasi työssä liialliselle käsitärinälle (kysytty ennen testilaitteiden käyttöä)? Kysymys 4.1. Luuletko altistuvasi työssä liialliselle käsitärinälle (kysytty testilaitteiden käytön jälkeen)? Kysymys 2.4. Epäiletkö, että tärinä on aiheuttanut haittaa terveydellesi? Kuva 9. Koehenkilöiden kokemukset käsitärinästä.

29 29/39 Työkokemus henkilöillä, jotka epäilivät tärinän aiheuttaneen haittaa terveydelle (N=19) vuotta tai alle 6-15 vuotta vuotta yli 25 vuotta 21 Kuva 10. Työkokemusvuosien jakauma henkilöillä, jotka epäilivät käsitärinän aiheuttaneen haittaa terveydelle. Kyselyssä kysyttiin myös: Kuinka suurena haittana pidät kokemaasi käsitärinää? Vastausasteikko oli 1 = olematon, 2 = pieni, 3 = keskinkertainen, 4 = suuri ja 5 = erittäin suuri. Vastausten (N=99) keskiarvo oli 2,4. Vastausten jakauma on esitetty kuvassa 11. Suurin osa vastaajista (57 %) arvioi kokemansa käsitärinän haitat pieneksi tai olemattomaksi. Vastaajista 42 % oli kokenut käsitärinän haitat keskinkertaiseksi, suureksi tai erittäin suureksi. Kysymys 2.5. Kuinka suurena haittana pidät kokemaasi käsitärinää? (N=99) % En osaa sanoa Olematon Pieni Keskinkertainen Suuri Erittäin suuri Kuva 11. Koehenkilöiden kokemus käsitärinän haitasta.