Hyvinvointia työstä. QEC - Quick Exposure Check Tarkistuslista kuormitustekijöiden arviointiin. Risto Toivonen. Työterveyslaitos -

Transkriptio

1 Hyvinvointia työstä QEC - Quick Exposure Check Tarkistuslista kuormitustekijöiden arviointiin Risto Toivonen

2 Quick Exposure Checklist QEC on liikuntaelimistön kuormituksen arviointiin suunniteltu 1, nopeakäyttöinen menetelmä. Sisältää neljän kehonosan asentojen ja liikkeiden arvion Selkä Olka/yläraaja Ranne/käsi Niska Lisäksi huomioidaan taakan paino, tehtävän kesto, altistuminen tärinälle, näkemiseen liittyvät vaatimukset työntekijän arvio työtahdista ja työn stressaavuudesta 1) Li, G. and Buckle, P Current techniques for assessing physical exposure to work-related musculoskeletal risks, with emphasis on posture-based methods. Ergonomics 42, Periaate Kuormitus luokitellaan jokaisessa osiossa (esim selän asento) kuormitustasoihin. Eri osien kuormitustasot yhdistetään käyttäen yhdistelmätaulukoita esim selän asento / nostamisen kesto tässä asennossa selän asento / taakan paino. Kaikki kuormitusarviot ovat lopullisessa tuloksessa erillisten kuormitusarvioiden yhdistelmiä. Numeerisesti korkea arvio osoittaa voimakasta kuormitusta ja oletettavasti suurempaa liikuntaelimistön sairastumisen vaaraa kuin matala arvio.

3

4 Selän asento (A1-A3) Arviointi tehdään siitä tilanteesta, jossa selkä on voimakkaimmin kuormittuneena. Esimerkiksi, jos työntekijä nostaa laatikkoa, arviointi tehdään siitä nostotapahtuman kohdasta, jossa selkä on voimakkaimmin kuormittuneena -> kun työntekijä nojaa eteenpäin tai ojentuu ottamaan laatikkoa tai taivuttaa selkää nostaakseen taakkaa. Selän asento (A1-A3) Lähes keskiasento Seistessä Istuessa Kierto

5 Selän asento (A1-A3) Jonkin verran etukumarassa, kiertynyt tai sivutaipunut Seistessä Istuessa Kierto Selän asento (A1-A3) Voimakkaasti etukumarassa, kiertynyt tai sivutaipunut Seistessä Istuessa Kierto

6 Selän liikkeet (B1-B5) Jos arvioit paikallaan olevaa seisten tai istuen tehtävää työtä (esim. istumatyö, toistotyöt) tee arvio vain B1-B2 kohdista Selän liikkeet (B1-B5) Jos arvioit nostamista, työntämistä/vetämistä ja kantamista sisältäviä töitä (eli taakan liikuttelua liikuttamalla selkää) tee arvio kohdissa B3-B5. Kysymys kartoittaa, kuinka usein työntekijä joutuu taivuttamaan tai kiertämään selkää tehdessään kuvatun kaltaisia töitä. Esimerkiksi, jos työ sisältää laatikoiden purkamista lavalta, laske selän liikkeiden lukumäärä minuutissa, kun työntekijä nostaa tai laskee taakkaa. Valitse sitten arvioille sopiva luokka B3-B5

7 Olka/Yläraaja (C1-C3) Arviointi tehdään tilanteesta, jossa yläraajat ovat voimakkaimmin kuormittuneena. Tilanne ei välttämättä esiinny samaan aikaan, kun selkä on voimakkaasti kuormittuneena. Esimerkiksi yläraajojen kuormitus ei ole suurimmillaan, kun henkilö kumartuu ottaakseen laatikon lattialta. Sen sijaan yläraajojen kuormitus voi olla voimakkaampaa, kun laatikko sijaitsee ylempänä. Yläraajojen liike (D1-D3) Yläraajojen liikkeen arvioidaan olevan tasolla (D1), jos yläraajojen liikettä esiintyy harvoin (joitakin liikkeitä ajoittain). Taso on D2 jos liikkeitä esiintyy toistuvasti (säännöllisesti, sisältää jonkin verran taukoja). Taso on D3, jos liikkeitä esiintyy erittäin toistuvasti (liikkeet ovat lähes jatkuvia)

8 Ranne/Käsi (E1-E2) Arviointi tehdään tilanteesta, jossa ranteet ovat voimakkaimmin kuormittuneena. Kuormittava asento voi olla ranteiden ojennus/koukistus tai taivutus sivusuunnassa (radiaali/ulnaari deviaatio). Ranteiden asennon arvioidaan olevan melkein suoran, jos ranteet ovat taipuneena vähemmän kuin 15. Tätä suuremmat kulmat ranteissa arvioidaan taipuneiksi asennoiksi (E2). Ranne/Käsi (F1-F3) Arvioidaan ranteiden ja käsien (pois lukien sormet) sekä kyynärvarsien liikesarjoja. Liikkeet arvioidaan kolmeen luokkaan Jos samanlaisia liikesarjoja toistetaan 10 kertaa minuutissa tai vähemmän taso on F1, jos toistoja on kertaa minuutissa taso on F2 ja jos toistoja on enemmän kuin 20 kertaa minuutissa taso on F3.

9 Niska (G1-G3) Niskan asento arvioidaan tasolle G1, jos niska on vähemmän kuin 20 taipuneena tai kiertyneenä kun työtehtävää suoritetaan. Niskan asento on G2 (ajoittain) tai G 3 (jatkuvasti) riippuen asennon kestosta. Taakka (H1-H4) Työntekijän arvio raskaimmasta taakasta, jota hän nostaa/siirtää käsin ilman noston apuvälineitä. (Voidaan myös kirjata tarkka tieto, mikäli tarpeen)

10 Työvaiheen kesto (J1-J3) Kysymys työntekijälle Arvio voimankäytöstä (K1-K3) Kysymys työntekijälle, kuinka paljon voimaa työ vaatii maksimissaan YHDELLÄ kädellä Vaikka työ tehtäisiin kahdella kädellä

11 Arvio näkemisen tarkkuusvaatimuksesta (L1-K3) Mikäli näkemiseen liittyy suuri tarkkuusvaatimus, voidaan yksityiskohtia kirjata lomakkeen alalaitaan. Ajoneuvon käyttö (M1-M3) Kysymys työntekijälle koko työpäivän aikana tapahtuvasta ajoneuvon käytöstä. Kysymyksellä arvioidaan kokokehon tärinän määrää

12 Tärisevä työkalu (N1-N3) Kysymys työntekijälle. Arvio koko päivän ajalta. Työtahti (P1-P3) Kysymys työntekijälle Tarvittaessa (P3) yksityiskohtia voi kirjata lomakkeen alalaitaan.

13 Stressi (Q1-Q4) Kysymys työntekijälle Tarvittaessa (Q3 ja Q4) yksityiskohtia voi kirjata lomakkeen alalaitaan. Kuormitustekijöiden yhteisvaikutus Selkä Taakan paino (H) Kesto (J) Selän liike/taajuus (B) Selän asento (A) Ranne/Käsi Voima (K) Kesto (J) Samanlaiset liikkeet/taajuus (F) Ranteen asento (E) Olka/Yläraaja Niska Taakan paino (H) Kesto (J) Kesto (J) Niskan asento (G) Yläraajan asento/korkeus (C) Näkötarkkuus (L) Liikkeen toistuvuus (D) 25

14 Kuormituksen tasot Kuormituksen taso Kehon osa Alhainen Keskimääräinen Korkea Erittäin korkea Selkä (staattinen) Selkä (dynaaminen) Olka/Yläraaja Rannne/Käsi Niska Tutkittua QEC seems to fulfill the expectations of being a quick, sensible and practical exposure assessment tool that covers physical risk factors in the neck, upper extremities and low back. Ericsson,P.,Björklund,M.,Wahlström,J.(2012) Exposure assessment in different occupational groups at a hospital using Quick Exposure Check(QEC): a pilot study. Work: A journal of Prevention, Assessment and rehabilitation, 41 Suppl 1: The Quick Exposure Check (QEC) is based on scientific evidence, and has been developed the past 15 years with the goal to be a user friendly ergonomic risk assessment tool usable for practitioners. QEC has been found to have good validity and moderate inter- and intra-observer reliability

15 Kirjallisuus Oleellisimmat kirjallisuusviitteet QEC:n David, G., V. Woods, et al. (2005). Further development of the usability and validity of the Quick Exposure Check (QEC). HSE Books. David, G., V. Woods, et al. (2008). "The development of the Quick Exposure Check (QEC) for assessing exposure to risk factors for work-related musculoskeletal disorders." Appl Ergon 39(1): Li, G. and P. Buckle (1999). "Current techniques for assessing physical exposure to work-related musculoskeletal risks, with emphasis on posture-based methods." Ergonomics 42(5): Li, G. and P. Buckle (1999). Evaluating change in exposure to risk for musculoskeletal disorders - a practical tool, HSE Books. Available: