Kehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen. - Loppuraportti

Transkriptio

1 (9) Kehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen: vaihe 3 työkalut tärinän altistuksen jatkuvaan hallintaan - Loppuraportti Projektin nimi: Projektin lyhenne: Projektinumero: Laatijan nimi: Kehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen KEHAPA3 Ykä Marjanen, Vibsolas Oy Versio: Tila: [] Luonnos [] ehdotus/muutosehdotus [x] Hyväksytty Muutoshistoria: Versio Pvm Tekijä Huomautus Ykä Marjanen Ensimmäinen versio Ykä Marjanen Lopullinen versio

2 (9) Raportin nimi Kehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen: vaihe 3 Asiakkaan nimi, yhteyshenkilö ja yhteystiedot Valtiokonttori Projektin nimi Kehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen: vaihe 3 työkalut tärinän altistuksen jatkuvaan hallintaan Raportin laatija(t) Ykä Marjanen Avainsanat Kehotärinä, altistus, työkalut, hallinta Asiakkaan viite Projektin numero/nimi lyhyesti KEHAPA3 Sivujen/liitteiden määrä / Raportin numero 1 Tiivistelmä Tärinän terveysvaikutukset ovat moniulotteisia ja vaikuttavat laajasti työympäristöön mm. tuki- ja liikuntaelinsairauksien myötä. Tärinälle altistuvat kaikki liikkuvia työkoneita tai täriseviä käsityökaluja käyttävät henkilöt. Tärinä vaikuttaa taustalla useisiin eri asioihin, kuten työntekijän terveyteen, työtehtävän suorittamiseen, väsymykseen, käyttötuntumaan ja lopulta henkilön työmotivaatioon. Tärinälle altistumista voidaan vähentää mm. hankkimalla paremmin vaimentavia laitteita, lyhentämällä työntekijän altistusaikaa ja ohjeistuksia muuttamalla. Projektissa oli tavoite kehittää kerätyn aineiston, syntyneen kokemuksen ja osaamisen pohjalta koulutuspaketti ja sähköinen työkalu, jonka avulla eri laitosten työntekijät voidaan kouluttaa ymmärtämään tärinän vaikutukset sekä käytännössä vähentämään tärinää. Työkalun avulla voidaan myös seurata eri ohjeistusten käytännön hyötyjä ja arvioida tärinän pitkäaikaisia vaikutuksia. Kehitettyä esitysmateriaalia voidaan käyttää kouluttamaan työnantajan edustajia, työturvallisuuspäälliköitä, työntekijöitä sekä muita henkilöitä. Projektin tuloksena syntynyt riskihallintaohjelma on käytettävissä internetin kautta ja sinne voidaan lisätä mittaustuloksia helposti. Sivutuotteena syntyi myös uusi tapa mitata ja arvioida tärinän riskejä kentällä käyttäen hyväksi matkapuhelinta. Luottamuksellisuus OULU Allekirjoitukset Julkinen Ykä Marjanen Janne Göös Projektipäällikkö Toimitusjohtaja Vibsolas Oy, Kiilakiventie 1, Oulu, Suomi

3 (9) Sisällysluettelo Johdanto... 4 Projektin tavoitteet... 4 Aikataulu ja toteutus... 6 Tulokset... 6 Esitysmateriaali... 6 Sähköinen riskiarviointiohjelma... 7 Sähköinen tietopankki... 8 Pilotointi... 8 Muut tulokset... 8 Yhteenveto... 9 Liitteet... 9

4 (9) Johdanto Tärinän terveysvaikutukset ovat moniulotteisia ja vaikuttavat laajasti työympäristöön mm. tuki- ja liikuntaelinsairauksien myötä. Tärinälle altistuvat kaikki liikkuvia työkoneita tai täriseviä käsityökaluja käyttävät henkilöt. Tärinä vaikuttaa taustalla useisiin eri asioihin, kuten työntekijän terveyteen, työtehtävän suorittamiseen, väsymykseen, käyttötuntumaan ja lopulta henkilön työmotivaatioon. Tärinälle altistumista voidaan vähentää mm. hankkimalla paremmin vaimentavia laitteita, lyhentämällä työntekijän altistusaikaa ja ohjeistuksia muuttamalla. Merkittäviä kustannussäästöjä on mahdollista saavuttaa, jos tärinää voidaan paremmin hallita. Tärinän vähentämisellä on monia positiivisia vaikutuksia. Työntekijän hyvinvoinnin lisäksi matalampi tärinätaso merkitsee säästöä polttoainekustannuksissa ja koneiden huollossa. Samoin onnettomuusriski pienenee, koska koneen hallinta paranee. Työntekijä on keskeisessä roolissa tärinän torjunnassa. Ilman työntekijän toiminnan muutosta ei laitteen tekniset ominaisuudet tai työympäristön parannukset auta. Ihmiseen kohdistuvan tärinän mittauksia ja arviointeja on tehty laajasti KEHAPAprojektin kahdessa aikaisemmassa osassa sekä useissa muissa julkisissa tutkimusprojekteissa. Niiden tuloksena on syntynyt ymmärrys missä työkoneissa ja työympäristöissä tärinällä on vaikutusta sekä merkittävä määrä käytännön mittaustuloksia ja kokemusta. Vaikka koneen käyttäjällä on todettu suuri vaikutus tärinälle altistumiseen, ei heillä ole tällä hetkellä tietoa tärinän vaikutuksista sekä käytännön toimenpiteistä sen vähentämiseksi. Myöskään kouluttajilla ei ole työkalua, jolla he voisivat työntekijät kouluttaa. Työntekijöiden koulutus ja käytännön toimenpiteiden toteuttaminen ovat osoittautuneet kriittisiksi asioiksi, kun tärinän vaikutuksia halutaan torjua. Projektin tavoitteet Projektissa luodaan kerätyn aineiston, syntyneen kokemuksen ja osaamisen pohjalta koulutuspaketti ja sähköinen työkalu, jonka avulla eri laitosten työntekijät voidaan kouluttaa ymmärtämään tärinän vaikutukset sekä käytännössä vähentämään tärinää. Työkalun avulla voidaan myös seurata eri ohjeistusten käytännön hyötyjä ja arvioida tärinän pitkäaikaisia vaikutuksia. Lisäksi kehitetään sähköinen tietopankki ja hallintajärjestelmä kaikkien valtion laitosten käyttöön, johon voidaan kerätä kaikki aikaisempi tieto tärinän vaikutuksista ja mittaustuloksista yhteen paikkaan sekä helposti lisätä uutta tietoa.

5 (9) Väliraportti Loppuraportti Väliraportti Analysointi ja tulokset Koulutusmenetelmie n kehitys Hallintajärjestelmän suunnittelu ja toteutus Koulutus Tärinän mittaukset Tärinän mittaukset Aika, hallinnan paraneminen Kuva 1. Projektin päätavoitteet, tehtävät ja vaiheet. Kuvassa 1 on esitetty projektikokonaisuuden tavoitteet ja vaiheet. Ensimmäisen vaiheen tarkoituksena oli selvittää mitkä koneet ja työprosessit aiheuttavat eniten kehotärinää. Tämä tehtiin esiselvityksen jälkeen mittausten ja analysointien avulla. Ensimmäisen vaiheen lopputuloksena oli tarkennettua tietoa valittujen työympäristöjen tuottamasta kehotärinän altistuksesta ja miten niitä voidaan pienentää lyhyellä tähtäimellä. Vaiheen lopuksi tehtiin loppuraportti. Toisessa vaiheessa hyödynnettiin mittauksista saatua tietoa koulutusmenetelmien kehitykseen ja testaukseen. Samanaikaisesti jatkettin ja syvennettiin tärinämittauksia valituissa työympäristöissä. Tulosten pohjalta syntyivät tärinäntorjuntaohjelmat valituille pilottityöympäristöille. Vaiheen aikana myös suunniteltiin ensimmäinen versio sähköisestä materiaalista. Vaiheen lopuksi tehtiin loppuraportti. Kolmannessa vaiheessa jatketaan koulutuksen että hallintajärjestelmän kehittämistä rinnakkain. Kolmannen vaiheen pääpaino on sähköisen materiaalin ja työkalun kehittämisessä sekä pilottikoulutuksessa. Kolmannen vaiheen lopussa tehdään loppuraportti koko hankkeesta ja analysoidaan kokonaisuus. Tämä raportti käsittelee projektin kolmannen vaiheen tuloksia.

6 (9) Aikataulu ja toteutus Projekti aloitettiin virallisesti , alkuperäisestä hakemusaikataulusta kolme kuukautta myöhemmin. Ensimmäisessä vaiheessa kerättiin kaikki KEHAPA-projektissa mitattu tieto ja tulokset yhteen tietokantaan, joka toimi pohjana kehitettävällä sähköiselle tietopankille. Ensimäisessä vaiheessa tehtiin myös luonnosversiot esitysmateriaalista johtoryhmälle kommentoitavaksi. Myös riskiarviointiohjelmasta tehtiin demo-video. Toisen vaiheen aikana viimeisteltiin esitysmateriaali ja tarkennettiin riskiarviointiohjelman vaatimuksia. Lisäksi selvitettiin eri tekniikoita sähköisen tietopankin käyttöön. Kolmannessa vaiheessa toteutettiin itsenäisesti sekä verkon yli toimiva riskiarviointiohjelma, joka hyödyntää sähköistä tietopankkia mittaustulosten analysointiin. Viimeisessä vaiheessa myös pilotoitiin kalvosarjoja ja riskiarviointiohjelmaa koulutustilanteessa. Taulukossa 1 on tärkeimmät tapahtumat sekä aikataulu. Taulukko 1. Projektin tärkeimmät tapahtumat ja aikataulu. Tapahtuma Päivämäärä Projektin 1. Johtoryhmä Esitysmateriaalin ensimmäinen versio Mittaustulokset kerätty tietokantaan Projektin 2. Johtoryhmä Riskiarviointiohjelman vaatimusmäärittely Esitysmateriaalit valmiit Sähköisen tietpankin ensimmäinen versio Projektin 3. Johtoryhmä Riskiarviointiohjelman pilotointi Riskiarviointiohjelma valmis Sähköinen tietopankki valmis Pilotointi tehty Projetin 4. Johtoryhmä Tulokset Projektin tuloksena syntyi useita eri tekniikoilla toteutettuja työkaluja tärinän altistuksen hallintaan. Lisäksi projektissa ja sen aikana syntyi laajamittaisemmin tuotteita ja palveluita tärinän ja muiden fysikaalisten suureiden hallintaan. Esitysmateriaali Esitysmateriaali toteutettiin kalvosarjoina, joista tehtiin neljä eri versiota: 1) työnantajalle, 2) työntekijälle, 3) aiheen esittelyyn sekä 4) itsenäiseen opiskeluun.

7 (9) Jokainen kalvosarja suunnattiin eri kohderyhmälle siten, että sisältö on selkeytetty ja siitä on mahdollista saada tarvittava tieto. Kalvosarjat löytyvät osoitteesta: Liitteessä 1 on esimerkki kalvosarjoista. Sähköinen riskiarviointiohjelma Ohjelma toimii sekä verkon yli että paikallisesti esim. USB-tikulta. Ohjelman toiminta perustuu käyttäjältä tehtäviin kysymyksiin mm. ajotavasta, sekä aikaisemmin kerättyihin mittaustuloksiin. Käyttäjä luo ohjelmassa erityyppisiä työpäiviä valitsemalla työkoneen ja työvaiheen sekä täyttämällä arvioidun työajan. Käyttäjä voi luoda samanaikaisesti useita työpäiviä ja valita eri määrän tietopankista löytyviä työkoneita. Työpäivien luomisen jälkeen ohjelma laskee käyttäjän syöttämien tietojen mukaan eri päivien riskit (kuva 1). Ohjelma erittelee riskit eri väreillä sekä antaa yhden riskiluvun, ns. WET-indeksin, joka on Vibsolas Oy:n kehittämä yksikkö riskin nopeaan arvioon. Jos käyttäjä on luonut useita eri päiviä, ohjelma näyttää yhteenvedon kaikista päivistä. Tulokset voidaan tallentaa printtaamalla ne pdf-tiedostoon tai paperille. Liitteessä 2 on riskiarviointiohjelman käyttöohjeet. Riskiarviointiohjelma toimii verkossa: Kuva 1. Kehotärinän riskiarviointi riskiarviointiohjelmalla.

8 (9) Sähköinen tietopankki Riskiarviointiohjelma perustuu mittausten hyödyntämiseen. Sähköinen tietopankki kehitettiin tukemaan sekä ohjelmaa, että mittausten systemaattista tallentamista ja dokumentoimista. Erillinen ohjelma kehitettiin, joka lisää Exceltiedostoon tehdyistä merkiinnöistä tiedot suoraan tietopankkiin. Tietopankki perustuu SqLite-teknologiaan, eli tietopankkiin voidaan luoda yhteys useilla eri ohjelmilla perustuen SQL-kyselyihin. KEHAPA-projektin sähköisen tietopankin voi ladata osoitteesta: Pilotointi Sekä esitysmateriaaleja että riskiarviointiohjelmaa pilotoitiin Rajavartiolaitoksen koulutuspäivillä. Lisäksi virastojen edustajat kokeilivat eri työkaluja ja kommentoivat niiden toimivuutta. Projektin aikana ei kuitenkaan ehditty tekemään laajamittaisempaa pilotointia. Tämä voidaan kuitenkin toteuttaa, koska materiaali ja työkalut ovat verkossa osoitteessa: Muut tulokset Projektin aikana Vibsolas Oy kehitti myös muita työkaluja sekä tärinän hallintaan että myös muiden fysikaalisten suureiden arviointiin. Yritys kehitti MobiRisk-ohjelman, joka toimii Nokian valituissa matkapuhelimissa. Ohjelma mittaa ihmiseen kohdistuvan tärinän ja sen perusteella näyttää käyttäjälle graafisesti riskin. Kuvassa 2 on esimerkki ohjelman eri näytöistä liittyen mittaustuloksiin.

9 (9) Kuva 2. MobiRisk-ohjelman tulosten riskiarviointi. Projektin aikana Vibsolas Oy on kehittänyt myös Altiste.fi-palvelun ( joka on palveluportaali yleisimpien fysikaalisten altisteiden hallintaan sekä lainsäädännön vaatimusten täyttämiseen. KEHAPA-projektin yhteydessä kehitetty tärinään liittyvät työkalut ja materiaalit on lisätty palveluun. Yhteenveto KEHAPA-projektikokonaisuuden viimeisen vaiheen tavoitteena oli kehittää sähköiset työkalut, joilla tärinän hallittavuutta voidaan laajentaa Valtion virastoille. Projektin aikana kehitettiin sekä esitysmateriaalit että interaktiivinen työkalu, jolla tärinän riskiä on helpompi arvioida ilman asiaan syvempää perehtymistä. Kolmannen vaiheen sekä koko projektin tavoitteet pystyttiin toteuttamaan arvioitujen kustannusten puitteissa. Liitteet Liite 1: Liite 2: Esitysmateriaalin esittelykalvosarja Riskiarviointohjelman käyttöohje

10

11 "#$! %" $%#%!"! &'%$(#$ #$! ""#!!!!!#$#$! )!!! $%!!!##$! (*+,-.//0 00

12 " )% ) '( %* %*# $'(#! #$%%& # 00

13 &"'$( )(,$$- + ($$( $$)$$(!.$$/$ ($$)*(($$ " ( #$ ( " $ % 00

14 / !"##$%$%#& # # #1 #1!'$#()*+,,,-.!'$%#1#0(2.3!5##1$%$)%!')## # 00

15 9!"#"!$%&'%'"&('&)'$" 9BC"DEFD+DF4,G0F" $04.4"H,IJ//3/HF4K" :179 <6L4977:7789 >6M767947;57589: :9NOPPQR==STS9=AUVPRLPN99 <6=7;57589: : ;57759 >6=7; ? : ; :4947;

16 9 N/< B04909.C D/< E B C9B0499DC9 F/G <H4G5639=> &%"'"(#)*++,+(./ :;75<739=> ! 75459M M B C9 "#$% "-09D P ? =9<

17 99 *+, /17994+, *+, , *06789: ;3;894+, <*==>:=* !"#!$%"&'"($()&"09?9*+,

18 99 # $ %916794%& '917( )9 *+,%& %159 -+,%& % &6389/ ( %159 2+,%& ( %159!" %