Tärinäntorjuntaohjelma -
|
|
- Elina Salminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tärinäntorjuntaohjelma - Lentokenttien ruohonleikkaukseen käytetyn työkonekaluston tärinän aiheuttamat terveysriskit Finavia
2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Alkusanat... 3 Johdanto... 4 Käsitteet... 4 Direktiivi ja lainsäädäntö... 5 Työnantajan velvoitteet... 6 Tärinälle altistumisen arviointi... 7 Arviointiin käytetyt menetelmät... 7 Mittaukset... 7 Työaikojen arviointi... 8 Arvioinnin tulokset... 9 Mittaustulokset (työkoneiden tärinäpäästö)... 9 Työkoneen käyttöaika Tärinäaltistusarvot Riskin arviointi Yleistä Tulokset Toimenpiteet Koulutus Istuin Seurantamittaukset Yhteenveto... 14
3 Alkusanat Tämä tärinäntorjuntaohjelma on laadittu Finavialle KEHAPA2-projektin yhteydessä liittyen lentokenttien nurmialueiden ruohonleikkauksessa käytetyn työkoneen aiheuttaman tärinäaltistuksen riskiarviointiin. Tärinäntorjuntaohjelman laatimiseen on käytetty työkoneesta tehtyjä kehotärinämittauksia, aikaisempia mittaustuloksia, julkisia aineistoja ja Finavialta saatua tietoa henkilöiden työvuoroista. Mittaukset, arvioinnin ja raportoinnin on suorittanut Ykä Marjanen, Vibsolas Oy. Oulussa Ykä Marjanen, Teknologia-asiantuntija, Vibsolas Oy
4 Johdanto Kehotärinällä tarkoitetaan tärinää, joka työntekijän koko kehoon välittyessään aiheuttaa haittaa tai vaaraa terveydelle tai turvallisuudelle. Kehotärinän seurauksena voi olla erityisesti alaselän sairauksia tai selkärangan vammoja (Vna 48/2005). Valtioneuvoston asetuksen 831/2005 mukaan koko kehon tärinä katsotaan erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavaksi tekijäksi ja toiminta-arvon ylittävälle tärinälle altistuvan työntekijän terveydentilaa on seurattava määräajoin. Työkoneiden aiheuttama tärinä kuljettajaan on vielä nykyäänkin liian suuri. Tämän päivän työkoneilla voi direktiivin määrittelemä toiminta-arvo (0,5 m/s 2 ) tai raja-arvo (1,15 m/s 2 ) tulla vastaan työpäivän aikana. Lainsäädännön toiminta-arvon mahdollinen tai potentiaalinen ylitys viimeistään velvoittaa työnantajaa konkreettisesti puuttumaan asiaan, esimerkiksi laatimaan tärinäntorjuntaohjelman. Vastaavasti työntekijän päivittäinen altistus ei saa ylittää raja-arvoa ja siihen pitää välittömästi puuttua. Tärinäntorjuntaohjelman tarkoituksena on pyrkiä vähentämään työntekijöiden tärinäaltistusta hyödyntäen teknisiä ratkaisuja, koulutusta sekä työprofiilin muokkaamista. Tärinäntorjuntaohjelman käyttöönotto toteutetaan parhaan mahdollisen tiedon pohjalta yhteistyössä työnantajan sekä työntekijöiden edustajien kanssa. Käsitteet Päästöarvo on työkoneesta tai -laitteesta mitattu taajuuspainotettu kiihtyvyyden RMSarvo. Päästöarvo kuvaa työkoneen tuottamaa tärinäpäästöä. Päästöarvo ei lähtökohtaisesti ole tärinän altistusarvo. Altistusarvo on työkoneesta tai -laitteesta mitattu taajuuspainotettu kiihtyvyyden RMSarvo. Altistusarvossa huomioidaan koneen käyttäjään (työntekijään) kohdistuva tärinä ja sen kesto (ns. altistusaika). Altistusarvo kuvaa työntekijään kohdistuvaa tärinää normaaleissa, käytännön työoloissa. Altistusarvo voidaan laskea eri työvaiheiden päästöarvojen avulla arvioimalla työvaiheen pituutta (työntekijän altistusaikaa) normaalin työpäivän aikana. Altistusajan avulla päästöarvo voidaan muuttaa arvioiduksi altistusarvoksi. Työvaiheen mitattu päästöarvo vastaa suoraan altistusarvoa, jos oletetaan työntekijän altistuvan sille, ja vain sille, kahdeksan tuntia päivässä. Toiminta-arvo (eng. Action value; 0,5 m/s 2 ) määrittää työntekijäkohtaisen päivittäisen altistusarvon kahdeksan tunnin vertailuaikaan suhteutettuna, jonka ylittyessä työnantajan on riskin arvioinnin perusteella laadittava ja toimeenpantava tärinäntorjuntaohjelma. Sen tavoitteena on vähentää tärinäaltistus ja siihen liittyvät terveydelle ja turvallisuudelle aiheutuvat vaarat ja haitat mahdollisimman alhaiselle tasolle.
5 Raja-arvo (eng. Limit value; 1,15 m/s 2 ) määrittää työntekijäkohtaisen päivittäisen maksimialtistusarvon kahdeksan tunnin vertailuaikaan suhteutettuna. Jos työntekijän altistuminen tärinälle ylittää säädetyn raja-arvon, työnantajan on ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin altistuksen vähentämiseksi alle raja-arvon. Työnantajan on selvitettävä raja-arvon ylittymisen syyt ja tehtävä tarpeelliset muutokset suojaus- ja ennaltaehkäisytoimenpiteisiin, jotta ylitys ei toistu. RMS-arvo kuvaa kiihtyvyyden neliöllistä keskiarvoa (Root Mean Square), joka lasketaan kiihtyvyyssignaalista. Kehotärinän altistuksen arviointiin käytetty RMS-arvo lasketaan taajuus- ja suuntapainotetusta kiihtyvyyssignaalista standardin ISO mukaisesti. Direktiivi ja lainsäädäntö Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (tärinä) aiheutuville riskeille 2002/44/EY (kuudestoista direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) saatiin valmiiksi 25. kesäkuuta Direktiivi määrittää arvot kahdeksan tunnin työpäivään mitoitettuna, jonka perusteella mittaukset suoritetaan. Direktiivin määrittämä raja-arvo kahdeksan tunnin päivittäiselle altistumiselle on 1,15 m/s 2 ja toiminta-arvo 0,5 m/s 2. Toiminta-arvon ylittäminen velvoittaa työnantajaa seuraamaan, arvioimaan ja mittaamaan tärinää sopivin väliajoin. Raja-arvoa ei vastaavasti saa ylittää minään työpäivänä. Direktiivi viittaa analysointimenetelmissä kehotärinän osalta ISO (1997) standardiin. Direktiivin edellyttämä kansallinen lainsäädäntö on tullut jäsenmaissa voimaan vuoden 2005 heinäkuussa. Siirtymäaika päättyy Suomessa maa- ja metsätaloudessa vuonna 2014 ja muilla aloilla vuonna Siirtymäaikojen päätyttyä kaikkien Eurooppalaisten työnantajien on viimeistään silloin huolehdittava täysimääräisesti tärinän altistustasoista direktiivin mukaan. Siirtymäajat koskevat ainoastaan raja-arvon täysimääräistä noudattamista. Muilta osin lainsäädäntö velvoittaa jo heinäkuun 2005 jälkeen eurooppalaisia työnantajia. Jo nykyinen lainsäädäntö siis velvoittaa työnantajia arvioimaan ja tarvittaessa vähentämään työntekijöihin kohdistuvaa tärinää. Arviointi on suoritettava tasaisin väliajoin ja tulosten perusteella on laadittava tärinäntorjuntaohjelma. Ellei riittävän hyvin vaimentavaa tekniikkaa ole saatavilla, altistuksia rajoitetaan työvaihetta muuttamalla - esimerkiksi alentamalla nopeuksia ja/tai lyhentämällä päivittäistä altistusaikaa. Toiminta-arvon ylittäminen on sallittua vain siinä tapauksessa, että työ toistaiseksi edellyttää niin suuria ajonopeuksia ja - aika ajoin - niin pitkiä päivittäisiä altistuksia, että mitattu tai laskettu altistus ylittää lasketun arvon 0,5 m/s 2. Direktiivin määrittelemät arvot ja velvoitteet ovat minimivaatimuksia. Jäsenvaltio voi halutessaan tiukentaa niitä. Ohjeistuksen mukaan työnantaja voi arvioida työtehtävien
6 tärinätasoa myös silmämääräisesti ja kokemuksen perusteella apunaan tutkittua tietoa samankaltaisesta työtehtävästä sekä valmistajan antamaa tietoa työkoneen yleisistä tärinätasoista standardiolosuhteissa. Käytännössä kuitenkin arviointi pitää perustua vähintään käytönaikaiseen kokemukseen tärinätasosta. Työnantajan tulee kuitenkin varmistaa, että raja-arvoa ei ylitetä ja että toiminta-arvon ylittyessä ryhdytään asianmukaisiin toimiin tärinäaltistuksen vähentämiseksi. Direktiivi ja standardit eivät määrittele mitään standardoitua rataa tai maastoa, jossa mittaukset voidaan tai pitää suorittaa. Direktiivin henki on mitata ja analysoida tärinätasot jokaisessa käytännön työvaiheessa ja -ympäristössä niin kattavasti kuin se on mahdollista. Työnantajan velvoitteet Lainsäädännön mukaisesti työnantaja on velvollinen vähentämään työntekijöihin kohdistuvaa tärinää esim. teknisesti, kouluttamalla tai työprofiilia muuttamalla joka tapauksessa, mutta viimeistään toiminta-arvon ylittyessä. Valmistajalla ei ole vastaavasti lain näkökulmasta velvollisuutta altistusdirektiivin puitteissa (vrt. konedirektiivi), mutta esimerkiksi valmistajan tarjoaman tärinäaltistuksen ohjeistuksen avulla voi työnantaja täyttää omat velvollisuutensa helpommin (esim. ilman omia mittauksia). Ohessa yhteenvetona Valtioneuvoston asetuksen (48/2005) tärkeimmät työnantajan velvoitteet: Työnantajan on selvitettävä työntekijöiden mahdollinen altistuminen tärinälle ja sen mukaisesti tunnistettava tärinää aiheuttavat tekijät; Työnantajan on arvioitava ja tarvittaessa mitattava tärinälle altistumisen taso; Tärinäaltistuksen arviointi ja mittaus on suunniteltava ja toteutettava asianmukaisesti sekä uudistettava tarvittaessa; Työnantajan on säilytettävä tiedot arvioiduista ja mitatuista altistustasoista niin kauan kuin se voi olla kyseisen arviointi- ja mittauskohteen osalta työntekijöiden tärinälle altistumisen arvioinnin ja ehkäisemisen kannalta tarpeen; Riskin arviointi on pidettävä ajan tasalla ja tarkistettava erityisesti, kun työmenetelmissä tai työolosuhteissa on tapahtunut sen kannalta merkittäviä muutoksia tai kun työntekijän terveydentilan seuranta osoittee sen tarpeelliseksi; Työnantajan on poistettava tärinälle altistumisesta työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle aiheutuvat vaarat; Jos työntekijän tärinäaltistus ylittää toiminta-arvon, työnantajan on riskin arvioinnin perusteella laadittava ja toimeenpantava tärinäntorjuntaohjelma;
7 Työnantajan on ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin työterveyshuollon osoittamien tärinälle erityisen alttiiden työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi; Jos työntekijän altistuminen tärinälle ylittää raja-arvon, työnantajan on ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin altistuksen vähentämiseksi alle raja-arvon; o Työnantajan on selvitettävä raja-arvon ylittymisen syyt ja tehtävä tarpeelliset muutokset suojaus- ja ennaltaehkäisytoimenpiteisiin, jotta ylitys ei toistu; Työnantajan on annettava työssään tärinälle altistuville työntekijöille tarpeelliset tiedot riskinarvioinnin tuloksista sekä opetusta ja ohjausta. Tärinälle altistumisen arviointi Arviointiin käytetyt menetelmät Valtioneuvoston asetuksen (48/2005) mukaan työnantajan on arvioitava tai mitattava työntekijöiden tärinälle altistumisen tasot. Tässä raportissa altistumistasot määritettiin mittaamalla työkoneita eri työtilanteissa sekä arvioimalla työntekijöiden altistumista käyttäen hyödyksi työnantajan tietoja. Näiden perusteella laskettiin altistumistasot tyypillisissä työvuoroissa. Mittaukset analysoitiin standardien ISO (1997) sekä EN (2004) mukaan. Tärinäntorjuntaohjelman laatimisessa käytettiin hyödyksi Valtioneuvoston asetusta 48/2005 sekä Direktiiviä. Työntekijöiden työ- ja altistusajat arvioitiin yhteistyössä Finavian kanssa perustuen työntekijöiden työvuoroihin. Mittaukset Mittaukset suoritettiin Oulunsalon lentokentällä (kuva 1) elokuussa 2007, jolloin lentokentän kunnossapitoon liittyy nurmialueiden leikkaus. Mittaukset tehtiin Wille 745 pyöräkuormaajalle, johon oli kiinnitetty ruohonleikkauksessa käytetty laite (kuva 2). Työkone on vuodelta 1993 ja mm. istuin on todennäköisesti alkuperäinen. Yhteensä mittaukset kestivät kolme työpäivää. Säätila oli mittausjakson aikana kesäinen (lämpötila +20 C). Jakson aikana ei satanut vettä.
8 Kuva 1. Oulunsalon lentokenttä. Kuva 2. Mitattu Wille pyöräkuormaaja. Koska mittausten tarkoituksena oli seurata ns. aitojen työvuorojen kehotärinää, tehtiin mittaukset niiden päivien työtehtävien mukaisesti. Tämän vuoksi tarkkoja arvoja esimerkiksi nopeuden vaihtelusta tai vaikutuksesta ei saatu. Ajon aikana kuitenkin kirjattiin keskimääräinen arvioitu nopeus ylös. Työaikojen arviointi Työajat arvioitiin suunniteltujen työvuorojen perusteella. Niiden avulla arvioitiin mikä on ns. normaalityöpäivän altistusaika, maksimialtistus erikoistilanteissa ja kuinka usein niitä on, sekä päivittäisten altistusaikojen vaihtelu. Ruohonleikkaus tehdään kerran tai kaksi
9 kesän aikana, jolloin kaikki nurmialueet leikataan kerralla. Oulunsalon lentokentän ruohonleikkaus kestää n. kaksi viikkoa. Ohessa arvioinnissa käytetyt tiedot: Ruohonleikkuuta tehdään yksi tai kaksi kertaa kesässä; o Yksi leikkausjakso kestää 1-2 viikkoa; Normaalisti yksi tai kaksi eri henkilöä suorittaa leikkauksen kokonaisuudessaan; o Päivittäinen altistusaika voi olla luokkaa 4-6 tuntia; Työntekijöiden normaali työprofiili on talvella 3-vuoro ja kesällä 2-vuoro; Työntekijäkohtainen ylityö (ns. tuplavuoro) n. kerran kolmessa kuukaudessa; Ylitöiden syynä pääsääntöisesti muiden poissaolot; Työympäristössä esiintyy paljon tuki- ja liikuntaelinsairauksia, mutta tarkemmat syyt eivät ole tiedossa. Taulukossa 1 on esimerkkejä tietojen perusteella tehdyistä työaikojen arvioinnista. Taulukon tilanteissa yksittäinen työntekijä altistuu päivittäin ainakin kahden eri työkoneen tärinälle. Taulukko 1. Työvuorolistojen perusteella tehdyt esimerkit työ- ja altistusajoista. Tilanne (esimerkki) Työaika Altistusaika (arvio) Selitys Normaali työpäivä A 8 tuntia 2,5 tuntia Ruohonleikkausta Normaali työpäivä B 8 tuntia 6,0 tuntia Ruohonleikkausta Ylityöpäivä C 16 tuntia 12 tuntia Ruohonleikkausta Arvioinnin tulokset Mittausten ja altistusaikojen perusteella arvioidaan työntekijäkohtaiset altistukset ja niiden vaikutukset työympäristössä. Mittaustulokset (työkoneiden tärinäpäästö) Tulokset työkoneen mittauksista on esitetty taulukossa 2. Niissä ovat mitatut tärinäpäästöjen keskiarvot jokaiseen suuntaan (dominoiva paksunnettu) eri tilanteiden mukaan.
10 Taulukko 2. Tärinämittausten tulokset. Työkone Työvaihe Lisätieto Nopeus RMS x RMS y RMS z Dominoiva suunta Vilakone Wille 745 V Ruohonleikkaus Kuiva ruoho 5 0,51 0,61 1,36 Pysty Vilakone Wille 745 V Ruohonleikkaus Kuiva ruoho 10 0,65 0,59 1,66 Pysty Vilakone Wille 745 V Ruohonleikkaus Kuiva ruoho 20 0,88 0,73 2,07 Pysty Vilakone Wille 745 V Siirtyminen Asfaltti 30 0,23 0,28 0,77 Pysty Taulukon 2 tulosten mukaan Willen tärinäpäästö oli ruohonleikkauksessa keskimäärin 1,36-2,07 m/s 2 välillä. Maksimissaan tärinä oli yksittäisen mittauksen perusteella 2,07 m/s 2 ruohonleikkauksessa 20 km/h nopeudella. Dominoiva suunta oli aina pystysuunta. Eri mittausjaksojen välillä oli suuria vaihteluita saman työvaiheen osalta. Nopeudella oli suora vaikutus tärinäpäästön suuruuteen, joka näkyi parhaiten pystysuunnassa. Asfaltilla päästöarvot olivat pienemmät, johtuen pinnan tasaisuudesta. Työkoneen käyttöaika Mittausten perusteella voidaan laskea keskimääräinen, maksimi- ja minimialtistusaika ruohonleikkauksen, jolloin lainsäädännön toiminta-arvo ylittyy. Taulukossa 3 on esitetty altistusajat mitattujen työkoneiden osalta. Taulukko 3. Työkoneiden käyttöajat mittausten perusteella. Työvaihe Direktiivin rajan ylitys Toiminta arvon ylitykseen Raja arvon ylitykseen Siirtyminen Pystysuunta 3 tuntia 20 minuuttia 17 tuntia 40 minuuttia Ruohonleikkaus Pystysuunta, raja arvo! 46 minuuttia 4 tuntia 4 minuuttia Taulukon 3 mukaan ruohonleikkausta saa tehdä alle tunnin toiminta-arvon ylitykseen ja raja-arvokin ylittyy noin neljän tunnin jälkeen. Siirtymistä voi vastaavasti tehdä huomattavasti kauemmin, mutta myös siinä toiminta-arvo ylittyy työpäivän aikana. Tärinäaltistusarvot Tärinäaltistusarvot lasketaan yhdistämällä altistusajat sekä mittaustuloksista saadut tärinäpäästön arvot. Arvojen perusteella lasketaan tärinäaltistusarvot eri kombinaatioille, joissa työkone sekä altistusaika vaihtelevat. Esimerkit ovat taulukon 1 mukaisia.
11 Esimerkki 1: Normaali työpäivä A Työntekijän normaali työpäivä muodostuu n. 2,5 tunnin päivittäisestä altistuksesta, josta 0,5 tuntia on siirtymistä asfaltilla ja 2,0 tuntia ruohonleikkausta. Muu osa 8 tunnin työpäivästä ei ole sisältänyt tärinälle altistumista. Lasketaan päivittäinen dominoiva altistusarvo A(8) sekä sen vaihteluväli perustuen mitattuihin päästöarvoihin (taulukko 4). Taulukko 4. Päivittäisten altistusarvojen minimi, maksimi ja keskiarvo. Min Max Ka. 0,71 m/s 2 1,05 m/s 2 0,85 m/s 2 Esimerkki 2: normaali työpäivä B Työntekijän normaali työpäivä muodostuu n. 6,0 tunnin päivittäisestä altistuksesta, josta 1,0 tuntia on siirtymistä asfaltilla ja 5,0 tuntia ruohonleikkausta. Muu osa 8 tunnin työpäivästä ei ole sisältänyt tärinälle altistumista. Lasketaan päivittäinen dominoiva altistusarvo A(8) sekä sen vaihteluväli perustuen mitattuihin päästöarvoihin (taulukko 5). Taulukko 5. Päivittäisten altistusarvojen minimi, maksimi ja keskiarvo. Min Max Ka. 1,11 m/s 2 1,66 m/s 2 1,33 m/s 2 Esimerkki 3: ylityöpäivä C Työntekijä joutuu tekemään kaksi peräkkäistä työvuoroa, koska leikkaus täytyy saada valmiiksi nopeasti. Työpäivä muodostuu n. 12,0 tunnin päivittäisestä altistuksesta, josta 2,2 tuntia on siirtymistä ja 9,8 tuntia ruohonleikkausta. Muu osa 16 tunnin päivästä ei sisällä tärinälle altistumista. Lasketaan päivittäinen dominoiva altistusarvo A(8) sekä sen vaihteluväli perustuen mitattuihin päästöarvoihin (taulukko 6).
12 Taulukko 6. Päivittäisten altistusarvojen minimi, maksimi ja keskiarvo. Riskin arviointi Yleistä Min Max Ka. 1,56 m/s 2 2,33 m/s 2 1,88 m/s 2 Riskin arviointi tehdään mittausten, työympäristön ja työkoneiden kartoituksen sekä altistusaikojen avulla. Riskin arvioinnin tarkoituksena on määritellä kriittiset ongelmat ja niiden ratkaisut tärinäaltistuksen tason ja ajan minimoimiseksi. Riskin arvioinnissa on otettava huomioon seuraavat asiat: 1. Altistuksen taso, tyyppi ja kesto, mukaan lukien altistus ajoittaiselle tärinälle tai toistuville iskuille; 2. Altistuksen raja-arvot ja toiminta-arvot; 3. Vaikutukset niiden työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen, joiden työterveyshuolto on todennut olevan erityisen alttiita riskeille; 4. Tekijät, jotka välillisesti aiheuttavat vaaraa työntekijän terveydelle ja turvallisuudelle johtuen tärinän ja työpaikan rakenteiden tai muiden työvälineiden yhteisvaikutuksesta; 5. Työvälineiden valmistajien antamat tiedot; 6. Mahdollisuus käyttää vaihtoehtoisia työvälineitä, joilla tärinälle altistumista voidaan vähentää; 7. Altistuminen kehotärinälle olosuhteissa, joissa työntekijä työn johdosta työnantan määräyksestä oleskelee varsinaisen työajan ulkopuolella; 8. Erityiset työskentelyolosuhteet, kuten kylmyys tai yötyö; 9. Muut riskin arvioinnin kannalta merkitykselliset tiedot, kuten työntekijän terveydentilan seurannan yhteydessä tai alan julkaisuista saadut tiedot. Tulokset Tärinäaltistusarvojen mukaan toiminta-arvon ylitys normaalin työpäivän puitteissa on hyvin todennäköistä, koska koneen tärinäpäästö oli keskimäärin korkea. Toiminta-arvon ylitys on mahdollinen, jos työkoneiden tärinä on keskimääräistä suurempaa tai
13 päivittäinen altistusaika ylittää 1,0 tuntia. Esimerkin 1 työpäivän aikana toiminta-arvo ylittyi jo selkeästi. Esimerkissä 2 toiminta-arvo ylittyy ja mahdollisuus myös raja-arvon ylitykseen on suuri, jos koneen nopeus kasvaa. Koneen tärinätaso työnopeudella (20 km/h) on suuri, joka mahdollistaa myös raja-arvon ylityksen jos ruohonleikkausta on yli 5 tuntia. Vastaavasti erikoistilanteessa (esimerkki 3), jossa työntekijöiden vähyyden ja olosuhteiden perusteella työntekijä joutuu tekemään kaksi peräkkäistä työvuoroa, on rajaarvon ylitys todennäköistä. Finavian arvion mukaan Oulunsalon lentokentällä tämä tilanne on kuitenkin harvinainen, jolloin voidaan olettaa sen tapahtuvan n. yhden kerran kolmen kuukauden aikana. Toiminta-arvon ylitys on ruohonleikkauksessa väistämätön vähäisilläkin altistusajoilla, ja raja-arvon ylitys todennäköinen, jos altistusaika on yli 5 tuntia. Ruohonleikkauksen tärinäpäästöarvot ovat suuret johtuen maaston epätasaisuudesta ja käytetyistä nopeuksista. Tehtävässä ei voida myöskään välttyä suurilta iskuilta, koska työntekijä ei näe maaston muotoja kasvillisuuden takia.. Toimenpiteet Tulosten perusteella toimenpiteiden osalta on tarvetta muutoksiin nopealla aikavälillä. Toimenpiteet tulisi suunnata ensimmäisenä työtehtävän suorittamiseen siten, ettei yhden työntekijän tärinäaltistus ylitä neljää tuntia päivässä ja tärinäaltistusta ei tapahdu useana päivänä peräkkäin. Pidemmän aikavälin tavoitteena tulisi olla löytää optimaalinen työkone tehtävän suorittamiseen, joka on suunniteltu haastavaan maastoon. Tähän liittyy suoraan myös koulutus, jonka avulla käytettyä laitetta voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Toinen vaihtoehto on miettiä työn jaksottamista eri henkilöille ja aikajaksoille sekä pyrkiä vähentämään ruohonleikkauksen määrää. Nurmialuiden maastoa on vaikea tasoittaa merkittävästi, mutta se on myös mahdollista esimerkiksi muokkaamalla tärkeimmät maa-alueet uudelleen. Koulutus Mittaukset osoittivat, että tärinätasot vaihtelevat nopeuden mukaan. Kuitenkin alhaisempi nopeus tarkoittaa suoraan pidempää altistusaikaa ja suurempaa työmäärää. Näin ollen on tärkeämpää löytää paras mahdollinen yhdistelmä nopeuden ja altistusajan suhteen. Tämä on hyvä toteuttaa viimeistään uuden kaluston hankinnan yhteydessä. Koulutuksen tärkein tavoite on lisätä työntekijöiden tietämystä tärinäaltistuksen haitoista ja tavoista, jolla tärinää voidaan vähentää. Koulutus tulisi ensin suunnata pienemmälle ryhmälle työntekijöitä, jotta koulutuksen vaikutusta voitaisiin seurata.
14 Istuin Istuin on käytännössä ainut tapa työnantajalle vähentää merkittävästi tärinää teknisesti jo hankittujen työkoneiden osalta. Istuimen valinta on kuitenkin hankala, koska sen käytännön vaimennuskykyyn vaikuttaa työkone sekä työympäristö (esim. maasto). Maaston vaihtelusta johtuen tärinä välittyy työkoneeseen eri tavalla. Passiviisesti vaimennettu istuin on kuitenkin optimoitu vain yhden tyyppisen tärinäprofiilin vaimentamiseen. Tämän vuoksi toisessa työympäristössä hyvin toiminut istuin voi jopa vahvistaa tärinää vastaavasti toisessa työympäristössä, vaikka käytetty työkone on samanlainen. Työkonetta tai uutta istuinta hankittaessa tulisi myyjältä tai valmistajalta pyytää tietoa istuimen toiminnasta eri työympäristöissä perustuen kehotärinän mittauksiin. Huomioon tulisi ottaa myös se, että esimerkiksi pyöräkuormaajalla lumen siirrossa dominoiva suunta on todennäköisesti sivuttaissuunta, ei pystysuunta, jolloin istuimen vaimennuskyvyllä ei ole merkitystä. Seurantamittaukset Tärinäaltistuksen todelliset tasot voidaan määritellä ainoastaan pidempiaikaisen seurannan (vähintään useita viikkoja) avulla, jossa työntekijä- ja työkonekohtaisesti seurataan tärinäpäästöjä sekä altistusaikoja. Tähän vaaditaan teknologia, joka mahdollistaa automaattisen mittaus- ja analysointiprosessin. Seurantamittausten avulla on mahdollista saada työntekijäkohtaista tärinäaltistustietoa, jota voidaan käyttää myös työterveyden edistämiseen. Tämä ei ole muulla tavalla mahdollista. Sen avulla on myös mahdollista saada laajemmin eri tilanteita mukaan analysointiin. Seurantamittaukset tulisi suorittaa riittävän laajasti, jotta samoja työkoneita ja työympäristöjä voitaisiin seurata usean työntekijän avulla. Yhteenveto Tärinämittausten ja altistusaikojen perusteella Oulunsalon lentokentällä suoritettava nurmialueiden ruohonleikkaus ylittää käytännössä aina lainsäädännön toiminta-arvon ja myös raja-arvon ylitys on mahdollinen. Yksittäisen työntekijän päivittäinen altistusaika on pyrittävä pitämään alle kahdessa tunnissa, mutta viimeistään lopetettava n. neljän tunnin jälkeen. Työkoneen tärinäpäästö ruohonleikkauksessa on myös niin merkittävä, ettei ole suositeltavaa altistaa samaa työntekijää useana työpäivänä peräkkäin. Ensimmäisessä vaiheessa tärkeintä olisi panostaa työntekijöiden koulutukseen ja asian tiedotukseen. Koulutuksen tärkein tehtävä on löytää ne tavat, joilla työvaihe voidaan tehdä tehokkaasti, mutta tärinää välttäen.
15 Seuraavassa vaiheessa tulisi kiinnittää huomiota tuleviin kalustohankintoihin siten, että valmistajaa pyydetään selvittämään koneiden tärinätasot kehotärinän näkökulmasta ja määrittelemään parhaat ajotavat. Uuden kaluston osalta koulutus olisi hyvä tehdä heti alkuvaiheessa. Ruohonleikkausta tekevien työntekijöiden osalta havaittiin selkäkipuja, jotka ovat aiheutuneet joko työtehtävästä tai muista toimista. Kuitenkin koneen tärinäpäästö on niin voimakasta, että työtehtävä todennäköisesti aiheuttaa tai pahentaa selkäkipuja. Tämän vuoksi henkilöitä, joilla on jo selkäkipua, tulisi välttää käytettävän työtehtävän suorittamiseen.
Tärinäntorjuntaohjelma -
Tärinäntorjuntaohjelma - Lentokenttien talvikunnossapitoon käytetyn työkonekaluston tärinän aiheuttamat terveysriskit Finavia Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Alkusanat... 3 Johdanto... 4 Käsitteet...
LisätiedotTärinäntorjuntaohjelma -
Tärinäntorjuntaohjelma - Rajavartiointiin käytettyjen moottorikelkkojen tärinän vaikutusten arviointi Rajavartiolaitos Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Alkusanat... 3 Johdanto... 4 Käsitteet... 4
LisätiedotKEHAPA2-Projektin tulokset
KEHAPA2-Projektin tulokset www.tärinäntorjunta.fi www.vibsolas.com Sisältö KEHAPA-projekti Projektin 1. vaihe Tulokset ja johtopäätökset Projektin 2. vaihe Tavoitteet Suoritus Tulokset ja johtopäätökset
LisätiedotInsteam Consulting Oy
2014 Mikko Ketala Salomaankatu 5 29200 Harjavalta +358 44 066 6802 Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 1679 557 Taru Imeläinen Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 171 5466 Pankki: FI88 5037 0763
LisätiedotValtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta
Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta 26.1.2006/85 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään
LisätiedotTYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA
TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus 05.04.2006/J Honkanen 1 TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus
LisätiedotKäsi- ja kehotärinän terveysvaikutukset teollisuus- ja verkkopalveluiden työtehtävissä
Hanke on toteutettu Työsuojelurahaston tuella Käsi- ja kehotärinän terveysvaikutukset teollisuus- ja verkkopalveluiden työtehtävissä - Loppuraportti Suomen Tärinäntorjunta 1 Sisällysluettelo Tausta...
LisätiedotJanne Göös Toimitusjohtaja
Kehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen: vaihe 2 kehotärinän osaamisen ja koulutuksen hyödyntäminen tärinän vähentämisessä - LOPPURAPORTTI Projektin nimi: Kehotärinän hallittavuuden parantaminen
LisätiedotSähkö- ja magneettikentät työpaikoilla
1 2 Alustuksen aiheet Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla sähkömagneettisia kenttiä koskevan direktiivin 2004/40/EY voimaansaattaminen Suomessa alustus perustuu valmisteltavana olevan asetuksen luonnokseen
LisätiedotTärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle
Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle Tärinällä on vaikutusta! Tärinälle altistuminen on päivittäinen ja vakava uhka tuhansien suomalaisten työntekijöiden terveydelle Ajettavia koneita
LisätiedotKuka on vastuussa sisäilmaongelmista?
Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Koulun ja päiväkodin sisäilmaongelma monialainen ratkaisu Työsuojeluinsinööri Sirkku Lehtimäki Etelä-Suomen Aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue 1 Työnantajan
LisätiedotTyösuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa
Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomaisen tehtävistä Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista valvonta toteutetaan pääsääntöisesti tarkastajien
LisätiedotYrityksille tietoa TTT-asioista
Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto
LisätiedotTyösuojeluoppaita ja -ohjeita 2. Työmelu ja -tärinä. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Työsuojeluosasto
Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 2 Työmelu ja -tärinä SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Työsuojeluosasto Tampere 2003 4 ISBN 952-00-1297-4 ISSN 1456 257X 2. uudistettu painos Pk-Paino Oy, Tampere 2003 Työpaikkamelu
LisätiedotKehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen. - Loppuraportti
15.05.09 1(9) Kehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen: vaihe 3 työkalut tärinän altistuksen jatkuvaan hallintaan - Loppuraportti Projektin nimi: Projektin lyhenne: Projektinumero: Laatijan
LisätiedotVanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo
Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(
LisätiedotTärinä ja sen torjunta työssä
Työsuojeluoppaita- ja ohjeita 43 Tärinä ja sen torjunta työssä TYÖSUOJELUHALLINTO Tampere 2007 ISBN 958-952-479-047-5 ISSN 1456 257X Tärinäasetus Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta tärinästä
LisätiedotTyöturvallisuuslaki 23.8.2002/738
Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden
LisätiedotTyönantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta sisäilmaongelmien käsittelyssä
Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta sisäilmaongelmien käsittelyssä 1 Työnantajan velvollisuudet Työturvallisuuslaki (738/2002) Työnantaja velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta
LisätiedotTyösuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue
Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa
LisätiedotTärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Opetusmateriaali
Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Opetusmateriaali Johdanto Tärinälle altistuminen on päivittäinen ja vakava uhka tuhansien suomalaisten työntekijöiden terveydelle Aihe koskee sekä työnantajia,
LisätiedotKehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen: vaihe 1 työympäristöjen kartoitus
2.11.2005 1 (40) Kehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen: vaihe 1 työympäristöjen kartoitus LOPPURAPORTTI Projektin nimi: Kehotärinän hallittavuuden parantaminen vaihe 1 työympäristöjen kartoitus
LisätiedotTärinäntorjuntaohjelman laatiminen
Tärinäntorjuntaohjelman laatiminen Tärinäntorjuntaohjelma on vapaamuotoinen asiakirja, jossa selvitetään syyt toiminta-arvojen ylittymiseen ja asetetaan tavoitteet sen aiheuttamien vaarojen poistamiseksi
LisätiedotMietintö Cláudia Monteiro de Aguiar Ilman kuljettajaa vuokrattujen ajoneuvojen käyttö maanteiden tavaraliikenteessä
11.6.2018 A8-0193/ 001-014 TARKISTUKSET 001-014 esittäjä(t): Liikenne- ja matkailuvaliokunta Mietintö Cláudia Monteiro de Aguiar A8-0193/2018 Ilman kuljettajaa vuokrattujen ajoneuvojen käyttö maanteiden
LisätiedotLäsnätyön juridiikka
Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön
LisätiedotMAATALOUSTRAKTOREIDEN TÄRINÄ JA MELU
MAATALOUSTRAKTOREIDEN TÄRINÄ JA MELU Aki Vähänikkilä Esko Sorainen Kirsti Taattola Esko Rytkönen Työterveyslaitos Kuopio 2007 (Tähän yhteenvetoon on tehty korjauksia siten, että traktorin kuljettajan liikkeistä
LisätiedotEuroopan yhteisöjen virallinen lehti
6.7.2002 L 177/13 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2002/44/EY, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2002, terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi
LisätiedotLIITE 1 (5) TYÖSUOJELUPIIRI Sosiaali- ja terveysministeriö / Työsuojeluosasto 16.1.2007
LIITE 1 (5) TORNINOSTUREIDEN OHJAAMOT JA NIILTÄ EDELLYTETTÄVÄ TURVALLISUUSTASO Torninostureiden ohjaamoiden tulee täyttää työssä käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta
LisätiedotMitä vanhan laitteen modernisoinnissa kannattaa huomioida? Kiwa Inspecta Katri Tytykoski
[presentation title] via >Insert >Header & Footer KONEEN JATKOAIKA Mitä vanhan laitteen modernisoinnissa kannattaa huomioida? Kiwa Inspecta Katri Tytykoski Johtava asiantuntija Inspecta Tarkastus Oy Koneen
LisätiedotRengaspaineiden alentamisen vaikutus metsäkoneen tärinään. Esko Rytkönen & Aki Vähänikkilä Työterveyslaitos
Rengaspaineiden alentamisen vaikutus metsäkoneen tärinään Esko Rytkönen & Aki Vähänikkilä Työterveyslaitos Metsätehon tuloskalvosarja 14/2010 Tausta Metsäkoneiden kuljettajilla on tärinän aiheuttamia vaivoja
LisätiedotTyösuojeluoppaita ja -ohjeita 2. Työsuojeluhallinto. Työmelu
Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 2 Työsuojeluhallinto Työmelu Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 2 Työmelu TYÖSUOJELUHALLINTO Tampere 2010 ISBN 978-952-479-046-8 ISSN 1456-257X Multiprint Oy, Tampere 2010 Melusta
LisätiedotTyösuojeluoppaita ja -ohjeita 2. Työsuojeluhallinto. Työmelu
Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 2 Työsuojeluhallinto Työmelu Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 2 Työmelu TYÖSUOJELUHALLINTO Tampere 2013 ISBN 978-952-479-046-8 ISSN 1456-257X Multiprint Oy, Tampere 2012 Melusta
LisätiedotSpecia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina
Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus
LisätiedotYÖTYÖN RISKIEN KARTOITUS
YÖTYÖN RISKIEN KARTOITUS LUOTTAMUKSELLINEN Yötyö kuormittaa työntekijää fyysisesti ja psyykkisesti enemmän kuin päivätyö, koska työntekijän vuorokausirytmiä muutetaan. Yötyö aiheuttaa lähes kaikille sitä
LisätiedotURAKOITSIJOIDEN TYÖTURVALLISUUSINFO VAASA & SEINÄJOKI ANTTI JOKELA, YIT SUOMI OY
Työn turvallisuussuunnitelma (TTS) ja yhteistyökumppanit ALIURAKOITSIJOIDEN TYÖTURVALLISUUSINFO VAASA & SEINÄJOKI 17.9.2019 ANTTI JOKELA, YIT SUOMI OY yit.fi Välittömät toimenpiteet Seuranta ja palaute
LisätiedotTyöturvallisuus ja työsuojelu. Sari Anetjärvi lakimiesasessori
Työturvallisuus ja työsuojelu Sari Anetjärvi lakimiesasessori Työturvallisuuslaki Työturvallisuuslaki (738/2002) koskee kirkkoa ja seurakuntia. Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita
LisätiedotVAAROJEN TUNNISTAMINEN JA RISKIEN ARVIOINTI KALANVILJELY-YRITYKSISSÄ
VAAROJEN TUNNISTAMINEN JA RISKIEN ARVIOINTI KALANVILJELY-YRITYKSISSÄ Työturvallisuuslain (738/2002, 10 ) mukaan on jokaisen työnantajan selvitettävä ja arvioitava työpaikalla esiintyvät vaaratekijät. Tämä
LisätiedotEMO. Espoon musiikkiopisto EMO EMON MELUNTORJUNTAOHJELMA (MTO) PÄHKINÄNKUORESSA
EMO Espoon musiikkiopisto EMO EMON MELUNTORJUNTAOHJELMA (MTO) PÄHKINÄNKUORESSA EMON MELUNTORJUNTAOHJELMA (MTO) PÄHKINÄNKUORESSA Tiivistelmä Yleistä MTO on tehty meluasetuksen VNA85/2006 perusteella ja
LisätiedotEHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI LISÄÄNTYMISTERVEYDELLE TYÖSSÄ VAARAA AIHEUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ JA VAARAN TORJUNNASTA
SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 04.05.2015 Reetta Orsila EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI LISÄÄNTYMISTERVEYDELLE TYÖSSÄ VAARAA AIHEUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ JA VAARAN TORJUNNASTA
LisätiedotEU-vaatimustenmukaisuusvakuutus, CE-merkintä ja siirtymäaika
EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus, CE-merkintä ja siirtymäaika Pirje Lankinen 1 EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus (Art. 15) vakuutuksessa on ilmoitettava, että liitteessä II olevien sovellettavien olennaisten
LisätiedotTyönantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet
Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa
LisätiedotOulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut
3.8.216 Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut Mittaukset ajalla 8/21 7/216 Oulun kaupungilla ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella on siirrettäviä nopeusnäyttötauluja, joilla annetaan palautetta
LisätiedotPIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI
16 Raportti PR-P1026-1 Sivu 1 / 6 Naantalin kaupunki Turku 25.9.2012 Kirsti Junttila PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaus 5. 17.9.2012 Raportin vakuudeksi
LisätiedotTyösuhteen ehtoja koskeva direktiiviehdotus. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
Työsuhteen ehtoja koskeva direktiiviehdotus Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 28.2.2018 Direktiiviehdotuksen taustaa Direktiiviehdotuksen taustalla vuonna 1991 annettu todentamisdirektiivi, jonka tarkoituksena
Lisätiedot2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi
2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN
LisätiedotKokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla
Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä
LisätiedotFCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365
FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009 Geomatti Oy työ 365 Mittauspisteet A1, A2 ja A3 (Promethor Oy) Värähtelyluokan C ja D raja yksikerroksiselle rakennukselle
LisätiedotATEX-direktiivit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi
ATEX-direktiivit Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi ATEX direktiivit ATEX-laitedirektiivi (Euroopan yhteisön direktiivi 94/9/EY) Direktiivin tarkoituksena on yhtenäistää EU:n jäsenvaltioiden räjähdysvaarallisten
LisätiedotSähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry
Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta ja YT-laki YT-laki edellyttää sähköisen kulunvalvonnan käsittelemistä YTneuvotteluissa
LisätiedotTarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue
Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella
LisätiedotYHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015
YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi
LisätiedotTyöpaikan henkilöstöä koskevat suunnitelmat
3.11.2016 Työpaikan henkilöstöä koskevat suunnitelmat Opetustoimen ajankohtainen juridiikka Kouluneuvos Petri Heikkilä Suunnitelma Säädösperusta Työsuojelun toimintaohjelma Työturvallisuuslaki 9 Häirinnän
LisätiedotKemikaalivaarojen arviointi
Kemikaalivaarojen arviointi Kemikaalivaarojen arviointi Tämä ohje on tehty auttamaan kemikaalivaarojen tunnistamista ja hallintaa työpaikoilla. Ohjeessa on annetaan käytännöllisiä ohjeita kemikaalivaarojen
LisätiedotNuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle
Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta
LisätiedotKemialliset tekijät työpaikoilla
Kemialliset tekijät työpaikoilla Jyväskylä 4.10.2018 1 Viranomainen valvoo sekä ohjaa ja neuvoo Työolot ovat terveen, turvallisen ja tuottavan työn perusta Kemiallisten altisteiden hallinta on osa työolojen
LisätiedotOulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut
3.7.21 Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut Mittaukset ajalla 8/214 7/21 Oulun kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ovat hankkineet siirrettäviä nopeusnäyttötauluja, joilla annetaan palautetta
LisätiedotMerenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen
OHJE OMA-ARVIOINTILOMAKKEEN KÄYTTÖÖN Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Tämä lomakksto on tarkoitettu jokaisen merenkulkijan itsensä täytettäväksi. Pyrkimyksenä on löytää työturvallisuuteen
LisätiedotEUROOPPALAINEN KUNNOSSAPIDON TURVALLISUUSKAMPANJA
EUROOPPALAINEN KUNNOSSAPIDON TURVALLISUUSKAMPANJA 2010-2011 Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija -työseminaari 10. - 11.6.2010 Folkhälsan, Helsinki Hannu Stålhammar ylitarkastaja Teema Kunnossapitotyöntekijöiden
LisätiedotHENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä
HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm
LisätiedotA7-0277/102
10.9.2013 A7-0277/102 102 Johdanto-osan 19 a kappale (uusi) (19 a) Olisi varmistettava, että ympäristöraportit todentavilla henkilöillä on pätevyytensä ja kokemuksensa ansiosta tarvittava tekninen asiantuntemus
LisätiedotKYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008
KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus
LisätiedotOulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut
28.7.217 Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut Mittaukset ajalla 8/216 7/217 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella on kaksi siirrettävää nopeusnäyttötaulua, joilla annetaan palautetta autoilijoille
LisätiedotErgonomia työterveyden edistäjänä
Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen
LisätiedotTyöturvallisuus- ja työterveyslainsäädännön soveltaminen itsenäisiin ammatinharjoittajiin *
P5_TA(2002)0498 Työturvallisuus- ja työterveyslainsäädännön soveltaminen itsenäisiin ammatinharjoittajiin * Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston suositukseksi työturvallisuus-
LisätiedotHE 173/2016 vp Tausta ja sisältö. Ympäristövaliokunta Hallitussihteeri Katariina Haavanlammi
HE 173/2016 vp Tausta ja sisältö Ympäristövaliokunta 25.10.2016 Hallitussihteeri Katariina Haavanlammi Tausta 1/3 ilmanlaatudirektiivi (2008/50/EY) on pantu kansallisesti täytäntöön vuonna 2011 laki (13/2011)
LisätiedotTyöturvallisuutta perehdyttämällä
Työturvallisuutta perehdyttämällä Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Kokkola 26.4.2019 1 Työsuojeluviranomaiset Työntekoon liittyvien säädösten neuvonta, ohjaus ja valvonta Työpaikkojen työskentelyolosuhteet
LisätiedotKOMISSION DIREKTIIVI (EU) /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.5.2019 C(2019) 3580 final KOMISSION DIREKTIIVI (EU) /, annettu 15.5.2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/128/EY muuttamisesta yhdenmukaistettujen riski-indikaattoreiden
LisätiedotTyöaikoihin liittyvät kuormitustekijät *
Työaikoihin liittyvät kuormitustekijät * Työaikatekijöiden arviointiohje Työaikojen kuormituksen arvioinnin tarkoitus on selvittää, ovatko joko ryhmän ja/ yksilön työajat kunnossa terveyden ja toimintakyvyn
LisätiedotOppipojankuja 6, 70780 Kuopio jussi.karteva@symo.fi puh. 010 666 7813 TIKALAN OY:N YMPÄRISTÖMELUMITTAUS. Mittausaika: 18.11.2011
Ympäristömelumittaus 1(6) Tilaaja: Tikalan Oy Tapio Tikka Kalmarintie 160 43270 Kalmari Käsittelijä: Jussi Kärtevä Oppipojankuja 6, 70780 Kuopio jussi.karteva@symo.fi puh. 010 666 7813 TIKALAN OY:N YMPÄRISTÖMELUMITTAUS
LisätiedotTyösuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa
Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Sisäilma - terveellinen ja turvallinen toimintaympäristö POHTO / 1.3.2016 / tarkastaja Jorma Ukkola Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston
LisätiedotKäyttöasetus potilassiirtojen
Käyttöasetus potilassiirtojen näkökulmasta Ylitarkastaja Riina Perko Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Käyttöasetus Asetus voimaan 1.1.2009 Käyttöasetuksen
LisätiedotTyöhön perehdyttäminen. Sari Anetjärvi
Työhön perehdyttäminen Sari Anetjärvi Perehdyttämisen lähtökohta Työhön perehdyttäminen on tärkeä osa rekrytointiprosessia. Perehdyttämisen avulla turvataan organisaation toiminnan sujuvuus ja laadukkuus
LisätiedotHenkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa
Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava
LisätiedotMelun ja tärinän tilanne ja kehitys. Tapani
Melun ja tärinän tilanne ja kehitys Tapani Ollila @tapanio 1 KONEDIREKTIIVI - laitevalmistajien markkinoinnin tuki - käyttäjien turvallisuuden tae? Konedirektiivi loi uran Euroopan yhteisön valtioiden
Lisätiedot7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä. 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset
7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset Yt-laissa olevan koulutussuunnitelman perussisältöä selkeytetään.
LisätiedotKuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Kankaanpää
Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 22.1.2015 Kankaanpää Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue 26.1.2015 1 Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön
LisätiedotPölyt pois yhteistyöllä. Vähennä jauhopölyä leipomossa
Pölyt pois yhteistyöllä Vähennä jauhopölyä leipomossa Leipureiden sanomaa: "Jauhot tuotteessa, ei ilmassa eikä lattialla." "Kyllä yhteistyöllä onnistuu." "Samat ongelmat isoissa kuin pienissä leipomoissa"
LisätiedotTyöturvallisuutta perehdyttämällä
Työturvallisuutta perehdyttämällä Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Turku 26.4.2019 Työsuojeluviranomaisen tehtävät: Asiakas- ja viranomaisaloitteinen työsuojeluvalvonta Vakavien työtapaturmien, ammattitautien
LisätiedotViranomaisyhteistyö sisäympäristöongelmissa. Ylitarkastaja, Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö
Viranomaisyhteistyö sisäympäristöongelmissa Ylitarkastaja, Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö Osapuolia kosteus- ja homeongelmatapauksissa Asukas Rakennuk sen omistaja Työn tekijä Työn antaja
LisätiedotASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen
ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman
LisätiedotBLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN YHTEYDESSÄ
BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN YHTEYDESSÄ BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN
LisätiedotTyöhygieenikko insinööritoimistossa
Työhygieenikko insinööritoimistossa Työhygieenikot työympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden takaajina EuroSafety-/Työhyvinvointimessut 15.9.2016 14.10.2016 Mikael Fingerroos, AX-Suunnittelu 1 Taustaa
LisätiedotSavuton työpaikka osa työhyvinvointia
Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2018 (OR. en)
Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2018 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0400 (COD) 6933/18 ADD 2 REV 1 LIMITE ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Ed. asiak.
LisätiedotTyöturvallisuuslaki. Lakimies Jouni Kallioluoma
Työturvallisuuslaki Lakimies Jouni Kallioluoma Työturvallisuuslaki 8 Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta 2004 VÄLIAIKAINEN 1992/0449A(COD) 6. joulukuuta 2001 ***II LUONNOS SUOSITUKSEKSI TOISEEN KÄSITTELYYN Neuvoston yhteinen kanta Euroopan parlamentin
LisätiedotTyömaakohtainen perehdyttäminen rakennustyömaalla
Työmaakohtainen perehdyttäminen rakennustyömaalla Tarkoitus; Mikään työmaa ei ole identtinen! Jokaisella työmaalla omat erityispiirteet ja vaaratekijänsä Antaa työmaalle tulevalle henkilölle tietoa yleisistä
LisätiedotLAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta
Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 318. Valtioneuvoston asetus. asbestityöstä annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2006 N:o 318 320 SISÄLLYS N:o Sivu 318 Valtioneuvoston asetus asbestityöstä annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta... 977
LisätiedotOPAS KÄSITÄRINÄN HALLINTAAN METALLITEOLLISUUDESSA
Jani Kankare Vesa Viljanen Olli Laivoranta Kimmo Kokki OPAS KÄSITÄRINÄN HALLINTAAN METALLITEOLLISUUDESSA OPAS KÄSITÄRINÄN HALLINTAAN METALLITEOLLISUUDESSA 1 Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen
LisätiedotReino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto
Turvallinen organisaatio ja työ Studia Generalia luentotilaisuus 26.4.2007 Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Motto: Työturvallisuudesta
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D043528/02 Asia: Neuvoston
LisätiedotLuolajan ala-aste (puukoulu), Vesitie 14, Hämeenlinna
Lausunto 07.11.2014 1/3 Linnan Tilapalvelut, Hämeenlinna Laatija: Tommi Paasivirta, Luolajan ala-aste (puukoulu), Vesitie 14, Hämeenlinna Lähtötilanne ja seurantamittausten tarkoitus Koulun luokkatilojen
LisätiedotLausuntopyyntö ylityösuostumuksesta ensihoitotyössä. STTK ry on pyytänyt työneuvostolta lausuntoa seuraaviin kysymyksiin:
1(5) Työneuvosto LAUSUNTO TN 1474-18 Bulevardi 6 D, PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO puh. 09-645 593 1.11.2018 12/2018 Jos työaika on järjestetty työaikalain 6 :n 2 momentin mukaan keskimääräiseksi, on työntekijän
LisätiedotTYÖELÄMÄ PELISSÄ Voi hyvin työssä -kiertue. Salla
TYÖELÄMÄ PELISSÄ Voi hyvin työssä -kiertue Salla Karjalainen @sallakar_ Miksi rahapelejä pelataan? Unelma jättipotista, ajanviete, älyllinen haaste, mielialan säätely, sosiaaliset tekijät Miten rahapelihaitat
LisätiedotAMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013
AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 PAIKALLISESTI TARJOTTAVA TUTKINNON OSA: NAVETAN TUOTANTOTEKNOLOGIAN KÄYTTÄMINEN JA HUOLTAMINEN, 10 ov Ammattiosaamisen näyttö Muu
LisätiedotTyöterveyshuollon ja työhygienian yhteinen tulevaisuus
Työterveyshuollon ja työhygienian yhteinen tulevaisuus Timo Leino, Dos, ylilääkäri timo.leino@ttl.fi Työpaikkojen työhygieniassa on vielä paljon parantamisen varaa 8.-12.10.2018 kemikaaliturvallisuuden
LisätiedotTyöpaikan vaarojen selvittäminen ja arviointi
Työpaikan vaarojen selvittäminen ja arviointi Työturvallisuuspäivän alueseminaari 27.4.2018 Kuopio 1 Esitys Muutama sana aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueesta Muutama sana tulevaisuudesta Ja
LisätiedotPientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa
Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla -seminaari, Pori 11.10.2006 Sami Kännälä, STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY TYÖNANTAJAN VELVOITTEET EU:N
Lisätiedot