Tärinäntorjuntaohjelman laatiminen

Transkriptio

1 Tärinäntorjuntaohjelman laatiminen Tärinäntorjuntaohjelma on vapaamuotoinen asiakirja, jossa selvitetään syyt toiminta-arvojen ylittymiseen ja asetetaan tavoitteet sen aiheuttamien vaarojen poistamiseksi tai vähentämiseksi mahdollisimman alhaiselle tasolle. Ohjelmasta tulee selkeästi ilmetä, mille tasolle tärinä halutaan alentaa ja millä menetelmillä se tehdään. Lisäksi kerrotaan, kuka on vastuussa toimenpiteistä ja missä aikataulussa tavoitteet aiotaan saavuttaa. Tavoitteita asetettaessa otetaan huomioon tekniikan kehitys ja tärinälähteeseen kohdistuvien torjuntatoimien saatavuus. Tärinäntorjuntaohjelman eteneminen jatkuvana prosessina: Tärinäaltistuksen arvionti, esimerkki Arvioinnissa voidaan käyttää apuna kuvia sivuilla 4 ja 6 tai tärinälaskinta. Tärinää aiheuttavat koneet ja tärinäaltistusarvio: Kone Tärinä Päivittäinen Altistuminen m/s 2 työaika m/s 2 hiomakone 6 2 h 3 kuonahakku 8 30 min 2 hiilikaaritaltta 9 10 min 1,3 Kokonaisaltistuminen eli päivittäinen tärinäaltistus tärinälaskimella laskettuna on 3,8 m/s 2. Työntekijän tärinäaltistus ylittää tehtyjen arviointien mukaan toiminta-arvon, mutta ei raja-arvoa.

2 Esimerkki tärinäntorjuntaohjelman käytännön toteutuksesta 2(6) Kirjaa taulukkoon konkreettiset tärinän vähentämistoimenpiteet kunkin periaatteen kohdalta. Periaate Muutos mikä Kuka vastaa Milloin tehdään Valmis xx.yy.20xx 1. vaihtoehtoiset työmenetelmät 2. työvälineiden ja niiden ergonomian kehittäminen 3. tärinää vähentävät lisälaitteet 4. koneiden ja välineiden kunnossapidon kehittäminen 5. työpisteiden ja työskentelypaikkojen suunnittelu ja sijoitus 6. opastus ja koulutus 7. altistuksen keston ja voimakkuuden rajoittaminen 8. tärinätyön jaksottaminen 9. kylmyydeltä ja kosteudelta suojaaminen 10. muut toimenpiteet Esimerkkejä edellä olevista keinoista ovat mm. koneiden ns. tärinätakuut tai ainakin tieto koneiden tärinäpäästöistä koneiden käytettävyys, työasennot, melu, käsien pysyminen lämpimänä työkalujen ja niiden terien pitäminen niin hyvässä kunnossa, ettei tarvita ylimääräistä voimaa uusien vähemmän tärinää aiheuttavien laitteiden hankinta työkoneiden istuinten vaihtaminen paremmin tärinää vaimentaviin

3 TÄRINÄNTORJUNTAOHJELMAN LAATIMISEN VAIHEET 3(6) A. KÄSIIN KOHDISTUVA TÄRINÄ Altistumisen selvittäminen. Selvitetään, onko työpaikalla käsiin kohdistuvaa tärinää. Jos on, selvitetään ketkä käyttävät täriseviä työkaluja (luettelo) ja selvitetään tärinää aiheuttavat tekijät (työmenetelmät ja työvaiheet, koneet, laitteet, käsityökalut, yms.). Altistumisen arviointi. Tuotannossa toimivien henkilöiden kohdalla arvioidaan heidän tärinälle altistumisensa. Tätä varten selvitetään käytettävät tärisevät käsityökalut ja niiden päivittäinen käyttöaika. Arvioinnissa voidaan käyttää apuna tärinälaskinta. Konekohtaisia mittaustuloksia on saatavsissa internetissä olevista tärinätietokannoista tai seuraavalla sivulla olevasta kuvasta. Jos kokonaisaltistuminen jää alle 2,5 m/s 2, tärinäntorjuntaohjelmaa ei tarvita. Jos altistuminen ylittää 2,5 m/s 2, tehdään tärinäntorjuntaohjelma ja samalla selvitetään, ylittyykö raja-arvo 5,0 m/s 2. Tärinäntorjuntaohjelman kohteiden valinta. Ohjelmaan valitaan ensisijaisesti eniten tärinäaltistusta aiheuttavat tekijät. Kohteita tulisi pohtia niin yksityiskohtaisesti, että voidaan määritellä mahdollisia tärinän torjuntatoimenpiteitä. Tärinäntorjuntaohjelmassa eritellään ne työt ja henkilöt, joille tärinälle altistuminen on yli 2,5 m/s 2. Sitten käydään läpi tärinäasetuksen mukaisten toimenpiteiden mahdollisuudet tärinän vähentämiseksi. Ohjelman laatimiseen kannattaa ottaa mukaan työtä tuntevia henkilöitä työsuojelu- ja työterveyshenkilöstön lisäksi. Jos ollaan epävarmoja altistumisesta, siirretään henkilöt/alueet jatkoselvitettäviin ja mahdollisesti tehdään tarkempia arviointeja tai mittauksia. Nykyisillä tärinämittareilla nähdään helposti hetkellinen altistuminen, mistä voidaan laskea päivittäinen altistuminen.

4 KÄSIIN KOHDISTUVA TÄRINÄ Työkalun työstönaikainen tärinäkiihtyvyys [m/s 2 ] 4(6) moottorisaha piikkauskone raivaussaha piikkausvasara suorahiomakone kulmahiomakone iskuporakone mutterinväännin neulahakkuri taltta katupora kivipora hiomakone pistosaha tärytin Yksi rasti kuvaa yhtä mittaustulosta. Vinoneliöllä on merkitty 25. ja 75. prosenttiosuudet tuloksista, toisin sanoen 25% tai 75 % mittaustuloksista on samansuuruisia tai pienempiä. Kuvaa voi käyttää suuntaaantavana arviona työkalun tärinätasosta kun arvioidaan tärinäaltistusta. Lähde: EU Guide to good practice on hand-arm vibration.

5 B. KEHOON KOHDISTUVA TÄRINÄ ELI KEHOTÄRINÄ 5(6) Altistumisen selvittäminen. Selvitetään, onko työpaikalla kehoon kohdistuvaa tärinää. Jos on, selvitetään ketkä altistuvat (luettelo) ja selvitetään tärinää aiheuttavat tekijät (työkoneet, kuljetusvälineet, lattiat, työmenetelmät ja työvaiheet). Altistumisen arviointi. Henkilöiden kohdalta arvioidaan heidän tärinälle altistumisensa. Tätä varten selvitetään käytettävät kehon tärinää aiheuttavat työt ja niiden päivittäinen altistumisaika. Arvioinnissa voidaan käyttää apuna tärinälaskinta. Konekohtaisia mittaustuloksia on saatavsissa internetissä olevista tärinätietokannoista tai seuraavalla sivulla olevasta kuvasta. Jos kokonaisaltistuminen jää alle 0,5 m/s 2, tärinäntorjuntaohjelmaa ei tarvita. Jos altistuminen ylittää 0,5 m/s 2, tehdään tärinäntorjuntaohjelma ja samalla selvitetään, ylittyykö raja-arvo 1,15 m/s 2. Tärinäntorjuntaohjelman kohteiden valinta. Ohjelmaan valitaan ensisijaisesti eniten tärinäaltistusta aiheuttavat tekijät. Kohteita tulisi pohtia niin yksityiskohtaisesti, että voidaan määritellä mahdollisia tärinän torjuntatoimenpiteitä. Tärinäntorjuntaohjelmassa eritellään ne työt ja henkilöt, joille tärinälle altistuminen on yli 0,5 m/s 2. Sitten käydään läpi tärinäasetuksen mukaisten toimenpiteiden mahdollisuudet tärinän vähentämiseksi. Ohjelman laatimiseen kannattaa ottaa mukaan työtä tuntevia henkilöitä työsuojelu- ja työterveyshenkilöstön lisäksi. Jos ollaan epävarmoja altistumisesta, siirretään henkilöt/alueet jatkoselvitettäviin ja mahdollisesti tehdään tarkempia arviointeja tai mittauksia. Nykyisillä tärinämittareilla nähdään helposti hetkellinen altistuminen, mistä voidaan laskea päivittäinen altistuminen.

6 KEHOTÄRINÄ Koneen työskentelynaikainen tärinäkiihtyvyys [m/s 2 ] 6(6) traktorikaivuri yksirumpuinen täryjyrä kaksirumpuinen täryjyrä puskutraktori dumpperi dumpperi, runkoohjattu pyöräkaivuri telakaivuri alle 25 t telakaivuri yli 25 t traktori päällystyskone kuormatraktori harvesteri vastapainotrukki keräilytrukki pinontavaunu tiekarhu lavansiirtovaunu työntömastotrukki raappauskone hinaustraktori pyöräkuormaaja Yksi rasti kuvaa yhtä mittaustulosta. Vinoneliöllä on merkitty 25. ja 75. prosenttiosuudet tuloksista, toisin sanoen 25 % tai 75 % mittaustuloksista on samansuuruisia tai pienempiä. Kuvaa voi käyttää suuntaaantavana arviona koneen tärinätasosta kun arvioidaan tärinäaltistusta. Lähde: EU Guide to good practice on whole-body vibration.