Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Opetusmateriaali

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Opetusmateriaali"

Transkriptio

1 Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Opetusmateriaali

2 Johdanto Tärinälle altistuminen on päivittäinen ja vakava uhka tuhansien suomalaisten työntekijöiden terveydelle Aihe koskee sekä työnantajia, työtekijöitä, työterveyshuoltoa, kone- ja laitevalmistajia että virkamiehiä Koulutuksen ja materiaalin tarkoitus on lisätä tietoutta tärinästä, sen aiheuttamista vaikutuksista, tärinäntorjunnan keinoista sekä lainsäädännöstä, joka velvoittaa työnantajat toimimaan työntekijöiden suojelemiseksi.

3 Hyödyt tärinän ymmärtämisestä Työnantaja Onko työympäristössä paljon poissaoloja? - Selvitetään tärinän vaikutukset niihin ja vähennetään niitä Haluatko täyttää lainsäädännön? - Valtioneuvoston asetus 48/2005 velvoittaa selvittämään tärinän vaikutukset Haluatko varmistaa parhaan työtehokkuuden? - Tärinää vähentämällä paranee työtehokkuus, koneiden kunto ja mm. polttoainekustannukset

4 Hyödyt tärinän ymmärtämisestä Työntekijä Onko selkäsi tai niskasi kipeä töiden jälkeen? - Haluatko vähentää kipuja? Oletko säästynyt pahemmilta kivuilta? - Haluatko pitää selkäsi sekä kätesi kunnossa ja terveenä? Tunnistamalla vaarallisen tärinän edistät omaa terveyttäsi ja elät paremmin. Epämukavuuksien minimointi ylläpitää työmotivaatiota ja työssä viihtymistä.

5 Sisällysluettelo Ihmiseen kohdistuva tärinä 1. Perustietoa tärinästä 2. Tärinän vaikutukset 3. Lainsäädäntö ja standardit 4. Kenelle tärinä on ongelma 5. Tärinäaltistuksen ja riskin arviointi Altistusarvon arviointi kehotärinä Käytetty kone Tehtävä pyöräkuormaaja kaivinkone tiehöylä lastaus ojankaivuu auraus Altistusaika (h) 1 1,5 3 Päästöarvo (m/s²) Altistusarvo (m/s²) 1,4 x- suunta 1,4 y-suunta z-suunta x-suunta y-suunta z-suunta 0,2 0,4 1,1 0,1 0,1 0,4 0,5 0,3 1 0,2 0,1 0,4 0,5 0,45 0,55 0,3 0,3 0,3 Yhteensä Päivittainen A(8) 0,4 0,6 0,3 0,6 6. Lainsäädännön täyttäminen Tärinäntorjuntaohjelma 7. Käytännöntoimenpiteet tärinän vähentämiseksi 8. Työterveyshuolto 9.Tärinäarvojen mittaaminen

6 1. Perustietoa tärinästä 1.1. Mitä tärinä on 1.2. Kehotärinä 1.3. Käsitärinä 1.4. Tärinätekijät 1.5. Taajuusalueet 1.6. Tärinäkäsitteet ja suureet 1.7. Tärinänhallinta [Palaa sisällysluetteloon] [2.Tärinän vaikutukset]

7 1.1. Mitä tärinä on Tärinällä tarkoitetaan sellaista liikettä, joka välittyy fyysisesti ihmisen vartaloon esimerkiksi ajettavasta työkoneesta tai käsillä käytettävästä työkalusta ja jonka vaikutukset aiheuttavat käyttäjälle mahdollisen terveysriskin Esimerkiksi merisairautta aiheuttavaa laivan heiluntaa tai rakennusten heilumista ei tulkita (tässä tapauksessa) tärinäksi Ihmiseen kohdistuva tärinä jaetaan yleisesti kehotärinään ja käsitärinään Lisäksi tärinätyyppinä erotellaan yleensä iskut, eli yksittäiset, suuret, hetkelliset ihmiseen kohdistuvat kiihtyvyydet

8 1.2. Kehotärinä Kohdistuu ihmiseen tärisevän laitteen ja ihmisen rajapinnasta ja sitä mitataan ihmisen ja tärisevän laitteen välistä Rajapinnat on määritelty istuvalle, seisovalle ja makaavalle ihmiselle, mutta yleensä kehotärinälle altistutaan istuen Kehotärinän altistusarvon laskeminen perustuu ISO standardiin ja EUdirektiiviin Esimerkkejä yleisistä käytössä olevista koneista jotka altistavat käyttäjän kehotärinälle traktori, pyöräkuormaaja

9 1.3. Käsitärinä Kohdistuu ihmiseen tärisevän laitteen ja käden rajapinnasta ja sitä mitataan käden ja tärisevän laitteen välistä Käsitärinän altistusarvon laskeminen perustuu ISO standardiin ja EU-direktiiviin Esimerkkejä yleisistä käytössä olevista työkaluista, jotka altistavat käyttäjän käsitärinälle moottorisaha, porakone, kulmahiomakone

10 1.4. Tärinätekijät mistä altistus koostuu Tärinän voimakkuus (amplitudi) on kiihtyvyyden hetkellistä suuruutta, eli sitä kuinka nopeasti liike johonkin suuntaan muuttuu tietyllä ajan hetkellä. Mitä suurempi kiihtyvyys on, sitä voimakkaampana ihminen tärinän hetkellisesti tuntee Taajuus kuvaa tärinää aiheuttavien liikkeiden tiheyttä, eli sitä kuinka monta kertaa liikettä tapahtuu yhdessä sekunnissa. Taajuuden yksikkö on hertsi (Hz). Mitä suurempi taajuus on, sitä nopeampana ihminen tärinän tuntee Tärinän kesto (aika) vaikuttaa tärinästä johtuvien vaikutusten riskin kasvamiseen. Mitä pidempään tärinälle altistutaan sitä suurempi riski on vaikutuksille

11 1.5. Taajuusalueet Tärinän eri taajuudet vaikuttavat ihmisvartaloon eri tavoilla. Tietyn taajuuden tärinä saattaa aiheuttaa ihmiselle terveysriskin kohdistuessa käsiin, mutta ei esimerkiksi kohdistuessa selkärankaan ihmisen istuessa Tutkimusten mukaan vaaralliset taajuusalueet eri tärinöille on määritelty seuraavasti matkapahointivointi 0 0,5 Hz kehotärinä 0,5 80 Hz käsitärinä Hz iskut Hz Eri taajuuksien vaikutusten merkittävyydestä johtuen, tärinäarvoja laskettaessa eri taajuuksia painotetaan niiden aiheuttaman riskin mukaan.

12 1.6. Tärinäsuureet ja termistö RMS- arvoa (Root Mean Square; r.m.s.) käytetään tärinän suuruuden arvioinnissa ja se kuvaa kiihtyvyyden neliöllistä keskiarvoa. Tärinäaltistuksen laskemiseen käytetty RMS - arvo lasketaan taajuuspainotetusta kiihtyvyyssignaalista ja sen yksikkö on m/s² aw(t) on taajuuspainotettu kiihtyvyys ajanhetkellä t T on aika (s)

13 1.6. Tärinäsuureet ja termistö Päästöarvo on työkoneesta tai -laitteesta mitattu taajuuspainotettu kiihtyvyyden RMS - arvo, joka on suoritettu määritellyissä, mahdollisimman toistettavissa, olosuhteissa (esim. standardiradalla) Altistusaika on tiettyyn työvaiheeseen käytetty aika, joka altistaa työntekijän tärinälle Altistusarvo on työntekijäkohtainen arvo, joka muodostuu päästöarvosta ja altistusajasta. Lainsäädännössä altistusarvo suhteutetaan aina kahdeksan tunnin työpäivään, josta käytetään termiä A(8)-arvo. Työvaiheen mitattu päästöarvo vastaa suoraan altistusarvoa, jos oletetaan työntekijän altistuvan sille, ja vain sille, kahdeksan tuntia päivässä.

14 1.7. Tärinän hallinta Tärinän hallinta kattaa kokonaisvaltaisesti sekä ne toimenpiteet, joilla työkoneiden tärinää vaimennetaan, työntekijöiden altistuminen tärinän aiheuttamille riskeille arvioidaan, että toimenpiteet jotka tähtäävät altistumisen aiheuttamien riskien pienentämiseen Teknisillä ratkaisuilla tärinän siirtymistä koneesta ihmiseen voidaan minimoida mahdollisimman paljon. Koneiden jousituksilla, rengasvalinnoilla, istuimen pehmusteilla yms. on suuri vaikutus siihen kuinka vahvana ja millä taajuuksilla tärinä ihmiseen välittyy Riskin arvioinnissa lasketaan työntekijään kohdistuva tärinäaltistusarvo, jonka avulla voidaan päätellä onko tärinästä kyseiselle työntekijälle todellista terveysuhkaa Tärinäntorjuntatoimenpiteillä työntekijäkohtaista altistusarvoa pyritään tarvittaessa laskemaan käytäntöihin ja tiedotukseen perustuen

15 2. Tärinän vaikutukset 2.1. Terveydelliset vaikutukset 2.2. Epämukavuus ja käyttötuntuma 2.3. Vaikutukset koneisiin 2.4. Vaikutukset työelämään [Palaa sisällysluetteloon] [3.Lainsäädäntö ja standardit]

16 2.1. Terveydelliset vaikutukset Tärinälle altistuminen aiheuttaa ihmiselle terveysongelmia ja/tai pahentaa jo olemassa olevia vaivoja Kehotärinän terveysvaikutukset kohdistuvat pääasiassa alaselkään ja käsitärinän käsiin, olkapaihin ja hartioihin Vaikka kaikkia olemassa olevia sairauksia ei tärinää vähentämällä voida poistaa, niin riskiä uusille vaivoille voidaan huomattavasti pienentää

17 Miten kehotärinä vaikuttaa Kehotärinälle altistuva ihminen on yleensä istuma-asennossa tärinä välittyy istuimen ja takapuolen kautta selkärankaan selkärangan rakenne ei pysty vaimentamaan tärinää välilevyihin kohdistuu painetta syntyy rasitus jos selkärangan asento on epäedullinen, on vaikutukset suuremmat Käytännössä tärinä ja ergonomia yhdessä aiheuttavat terveysongelman Kehotärinän aiheuttamia yleisimpiä vaivoja ovat selkäkivut selkärangan vammat väsyminen

18 Miten kehotärinä vaikuttaa Kehotärinä aiheuttaa suoraan mm. selkäkipuja, kun tärinätasot ovat korkeita ja altistumisaika on tarpeeksi pitkä (useita tunteja) Lisäksi tärinä lisää muiden asioiden, kuten taakan nostamisen ja huonon ergonomian negatiivisia vaikutuksia Vaikutusten lisääntyminen kehotärinän kasvaessa Vaikutukset kuljettajaan Kasvu Kehotärinä Huono asento Tehtävien suoritus Hypyt Iskut...

19 Miten käsitärinä vaikuttaa Käsitärinälle altistuva työntekijä on yleisimmin käyttämässä moottorikäyttöistä käsityökalua tai käsin ohjattavaa isompaa konetta Käsitärinän aiheuttamia yleisimpiä vaivoja ovat valkosormisuus käsien puutuneisuus, pistely, kipu rannekanavaoireyhtymä käden puristusvoiman aleneminen käden ja niskan lihas- ja jännevammat kämmenen jännekuroumat käden luiden ja nivelten vauriot kuulon lasku

20 Lääketieteen tutkimustuloksia (keho- ja käsitärinä) Bussinkuljettajilla 3-kertainen ja trukinkuljettajilla 7-kertainen määrä selkäkipuja verrattuna työntekijöihin, joilla ei ole tärinäaltistusta (Bovensi & Hulshof, 1998) Traktorinkuljettajilla on 3-kertainen määrä akuutteja selkäkipuja ja tuplasti kroonisia selkäkipuja verrattuna henkilöihin, joilla ei ole tärinänaltistusta. (Bovenzi & Betta, 1994) 10 vuoden altistus traktorin kuljettajilla 3-kertaisti selkäkipuisten osuuden 20%:sta 58%:iin (Hulshof & van Zamten, 1987) Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet suurin yksittäinen pääryhmä (33%) KELAn korvaamista sairaslomapäivistä vuonna 2005 (Kelan sairausvakuutustilasto 2005, KELA) Pirkanmaan alueen metallityöntekijöille tehtyyn käsitärinätutkimukseen osallistui 285 työntekijää, joista 186:n todettiin altistuvan käsitärinälle. Heistä 24:lle todettiin tärinätauti ja 12:lle rannekanavaoireyhtymä (Työterveyslaitos, Tampere, 2006)

21 Tärinä ja muut tekijät Ihmisen kokemat tärinän vaikutukset ovat aina useiden tekijöiden yhteisvaikutus. Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että jo pienempikin tärinä aiheuttaa riskin tärinäperäisille terveysongelmille jos sille altistutaan kauan tai huonossa asennossa Tärinätekijöiden vaikutuksia ihmiseen voidaan kuvata seuraavalla kaavalla altistusaika² X amplitudi X taajuus X ergonomia X elintavat = Vaikutukset ihmiseen

22 Tärinä ja muut tekijät Suuri amplitudinen tärinä (voimakas kiihtyvyys) aiheuttaa luonnollisesti ihmiseen suuremman impulssin kuin pienempi amplitudinen tärinä ja on täten vaarallisempaa Tärinän tietyt taajuudet ovat puolestaan ihmiselle vaarallisempia kuin toiset. Kehotärinä on vaarallisimmillaan 4-8 Hz ja käsitärinä 4-16 Hz taajuuksilla Altistusarvo ja riski tärinäperäisille vaivoille yksinkertaisesti kasvaa, mitä pidempi altistusaika on Ergonomia näyttelee edellisten lisäksi erittäin tärkeää, joskin vaikeasti mitattavaa roolia tärinän vaikutusten osatekijänä. Ihmisen asento tärinäaltistuksen aikana vaikuttaa suuresti eritoten selkärangan kokemaan rasitukseen Lisäksi mm. kylmyys ja tupakointi vahvistavat ihmisen kokeman tärinän aiheuttamia ongelmia etenkin verenkierrollisten ongelmien osalta

23 Merkittävä riski työterveydelle Tärinästä johtuvat terveysriskit nousivat esille myös Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston teettämässä kyselyssä, jossa työterveyden asiantuntujat ympäri Eurooppaa pohtivat työterveyden nousevia uhkia*. Etenkin tärinälle altistumista, yhdessä huonon ergonomian tai fyysisesti raskaan työn kanssa, pidettään yleisesti yhtenä suurimmista työterveysriskeistä Eurooppalaiselle työväestölle Linkki:

24 2.2. Epämukavuus ja käyttötuntuma Suurin osa ihmisen kokemasta tärinästä aiheuttaa epämukavuutta, joka ilmenee vaikeutena lukea tai kirjoittaa (juna, bussi, auto) matkapahoinvointina (laiva, veneet, julkinen liikenne) lisääntyneenä väsymyksenä (rekka-autot, linja-autot) työmotivaation laskuna (työkoneet) Tärisevän työkoneen käyttötuntuma on myös huomattavasti heikompi kuin hyvin vaimennetun koneen. Käyttötuntuman puutteellisuus ilmenee työsuorituksien vaikeutumisena ja tarkkuuden heikentymisenä (työkoneet) onnettomuusriskinä (kaikki liikkuvat työkoneet)

25 2.3. Vaikutukset koneisiin Ajettavien työkoneiden tapauksessa, työkoneen käytöstä aiheutumalla tärinällä on myös vaikutusta koneen omaan kuntoon tärinä rikkoo koneen rakennetta ja komponentteja lisää koneen polttoaineenkulutusta vaikeuttaa koneen hallinta Seurauksina tärinän vaikutuksista koneeseen aiheutuu huoltokustannusten nousu käyttöiän lyhentyminen

26 2.4. Vaikutukset työelämään Terveydelliset ongelmat Sairaspoissaolot Resurssivaje Epämukavuus Työsuorituksen vaikeutuminen Työtehokkuuden laskeminen Vaikutukset työkoneisiin Onnettomuusriski Tapaturmat Kuluminen Huolto

27 3. Lainsäädäntö ja standardit 3.1. Lainsäädäntö - Valtioneuvoston asetus 48/ Standardit liittyen lainsäädäntöön 3.3. Muut säädökset (Konevalmistajiin vaikuttavat säädökset/muut vaikuttavat säädökset ja muiden tahojen vastuut) 3.4. Lainsäädännön aiheuttamat vastuut [Palaa sisällysluetteloon] [4. Kenelle tärinä on ongelma]

28 3.1. Lainsäädäntö Valtioneuvoston asetus 48/2005 Pääasiassa vahvistaa EU-direktiivin 2002/44/EC Asetuksen tarkoituksena on työntekijöiden suojeleminen työssä esiintyviltä vaaroilta ja haitoilta, jotka aiheutuvat tai saattavat aiheutua altistumisesta tärinälle Sovelletaan työhön, johon sovelletaan työturvallisuuslakia (738/2002) ja jossa työntekijät altistuvat tai saattavat altistua työstä aiheutuvalle tärinälle Määrittää tärinän A(8)-altistusarvolle toiminta-arvon ja raja-arvon Kehotärinälle 0,5 m/s² 1,15 m/s² Käsitärinälle 2,5 m/s² 5,0 m/s²

29 3.1. Lainsäädäntö Valtioneuvoston asetus 48/2005 Velvoittaa työnantajaa selvittämään työntekijöiden mahdollinen tärinäaltistuminen ja sen mukaisesti tunnistamaan tärinää aiheuttavat tekijät Työnantajan on arvioitava ja tarvittaessa mitattava työntekijän tärinälle altistumisen taso Toiminta-arvon ylittyessä on työnantajan laadittava ja toimeenpantava tärinäntorjuntaohjelma altistuksen pienentämiseksi Raja-arvon ylittyessä työnanatajan on ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin altistuksen vähentämiseksi alle raja-arvon

30 3.2. Standardit liittyen lainsäädäntöön ISO (1997) määrittelee menetelmät kehotärinän mittaukselle ja arvioinnille ISO (2001) määrittelee menetelmät käsitärinän mittaukselle ja arvioinnille Molemmissa käytetään mittasuureena kiihtyvyyden neliöllistä keskiarvoa (RMS arvo) Mittaukset suoritetaan ihmisen ja tärisevän laitteen välistä, yleensä siis kuljettajan ja istuimen välistä tai käden ja työkalun välistä Standardit eivät määritä tarkkoja raja-arvoja terveydelle vaaralliselle tärinälle, mutta määrittelevät terveyden varoalueet

31 3.3. Muut säädökset EU-direktiivi 2002/44/EC ( tärinädirektiivi ) määrittää työnantajan vastuut tärinäaltistuksen osalta ja vahvistetaan siis Valtioneuvoston asetuksessa 48/2005 EU-direktiivi 98/37/EC ( konedirektiivi ) velvoittaa konevalmistajat minimoimaan tärinän aiheuttamat riskit siten kun se teknisesti ja olemassa olevien mahdollisuuksien mukaan on mahdollista määrää, että koneen käyttöohjeista on löydyttävä tärinäpäästöarvo taajuuspainotettuna kiihtyvyyden neliöllisenä keskiarvona (RMS arvo) jos päästöarvo ylittää edellisessä mainitun toiminta-arvon

32 3.4. Lainsäädännön aiheuttamat vastuut Työnantaja Tehtävä selvitys työntekijöiden mahdollisesta tärinäaltistumisesta Jos syytä epäillä tärinällä olevan vaikutusta työntekijöiden terveyteen (käytössä täriseviä koneita) suoritettava tärinäaltistuksen arviointi Altistuksen arvioinnin perusteella tehtävä riskin arviointi Jos altistuksen arvioinnin tulokset ylittävät toiminta-arvon on laadittava tärinäntorjuntaohjelma, jonka mukaan päivittäistä tärinäaltistusta alennetaan

33 3.4. Lainsäädännön aiheuttamat vastuut Kone- ja laitevalmistaja Tärinän aiheuttamat riskit työkoneissa tulee minimoida parhaalla mahdollisella tavalla jo tuotekehitysvaiheessa Käyttöoppaaseen on merkittävä koneen aiheuttamat tärinäpäästöt jos ne ylittävät toiminta-arvon tai ilmoitus, että koneen tärinäpäästöt eivät ylitä toiminta-arvoa

34 3.4. Lainsäädännön aiheuttamat vastuut Viranomainen Suomessa on kahdeksan työsuojelupiiriä, joiden tehtävänä on luoda edellytyksiä turvallisille, terveellisille ja työkykyä edistäville työoloille. Tavoitteena on, että työpaikat pitävät omatoimisesti työolonsa kunnossa Työsuojelupiirit tekevät tarkastuksia viranomaisaloitteisesti sekä työnantajien ja työntekijöiden pyynnöstä Valtioneuvoston asetuksen voimaantulon myötä myös tärinäaltistuminen on tullut työsuojelupiirin valvonnan alaiseksi

35 4. Kenelle tärinä on ongelma 4.1. Pääperiaatteet 4.2. Kuinka tunnistaa terveydelle vaarallinen tärinä 4.3. Tarkistuslista kehotärinä 4.4. Tarkistuslista käsitärinä 4.5. Tärinätilanne Suomessa 4.6. TÄRY / KEISU / KEHAPA 4.7. Työkoneiden päästöarvoja [Palaa sisällysluetteloon] [5. Tärinäaltistuksen ja riskin arviointi]

36 4.1. Pääperiaatteet Liikkuvilla koneilla (mm. traktorit, kuormaajat, trukit) säännöllisesti työtä tekevät henkilöt, joiden altistusajat ovat pitkiä (yli 3 tuntia), ovat yleensä vaarassa altistua kehotärinälle yli toiminta-arvon Käsikäyttöisiä työkaluja (mm. iskukoneet, paineilmatyökalut) säännöllisesti työssään käyttävien henkilöiden altistusarvot saavuttavat usein toiminta-arvon jo noin puolen tunnin altistusajalla Todellisen altistusajan arviointi on kuitenkin kovin vaikeaa, sillä usein varsinkin käsitärinän tapauksessa ajatellaan varsinainen liipaisinaika pidemmäksi kuin se todellisuudessa on. Iskuporakonekaan ei aiheuta tärinäpäästöjä muulloin kuin porattaessa. Kehotärinän tapauksessa, samalla työkoneella suoritettujen työvaiheiden väliset erot tulisi myös tarkkaan huomioida. Yleensä siirtyminen koneella työvaiheiden välillä aiheuttaa suurimmat tärinäpäästöt

37 4.2. Kuinka tunnistaa terveydelle vaarallinen tärinä Kehotärinä on silloin vaarallista, kun se on mielestäsi epämukavaa ja sinun on vaikea hallita kehoasi Käsitärinä on vaarallista, jos tärinä tuntuu epämiellyttävältä ja kätesi väsyvät helposti

38 4.3. Tarkistuslista - kehotärinä Seuraavilla kysymyksillä voit arvioida karkeasti, onko kehotärinälle altistuminen sinulle potentiaalinen terveysriski Ajatko usein teiden ulkopuolella tai huonosti päällystetyillä teillä? Ajatko tai käytätkö täriseviä koneita pitkiä aikoja päivittäin? Ajatko kulkuneuvoja jotka eivät ole tarkoitettu tieajoon? Altistutko iskuille tai tärähtelylle? Joudutko konetta käyttäessäsi työskentelemään huonossa asennossa? Varoittavatko koneiden valmistajat kehotärinälle altistumisesta? Ovatko työntekijät ilmoittaneet tärinästä aiheutuneista vaivoista? Myönteisten vastausten tapauksessa kannattaa asiaan perehtyä tarkemmin

39 4.4. Tarkistuslista - käsitärinä Seuraavilla kysymyksillä voit arvioida karkeasti, onko käsitärinälle altistuminen sinulle potentiaalinen terveysriski Käytätkö pyöriväliikkeisiä työkaluja? Käytätkö tärähteleviä työkaluja? Varoittavatko käyttämiesi työkalujen valmistajat tärinälle altistumisesta? Aiheuttavatko käyttämäsi työkalut tikkuilua tai puutuneisuutta käsissä käytön aikana tai sen jälkeen? Ovatko tärinälle altistavia työkaluja käyttävät työntekijät ilmoittaneet minkäänlaisista tärinään liittyvistä oireista? Myönteisten vastausten tapauksessa kannattaa asiaan perehtyä tarkemmin

40 4.5. Tärinätilanne Suomessa Arviolta noin ihmistä Suomessa altistuu päivittäin haitalliselle kehotärinälle Käsitärinälle päivittäin altistuvia Suomessa on noin Toistaiseksi lainsäädännön mukaisia mittauksia tärinäaltistumisesta on Suomessa tehty todella vähän työnantajien toimesta Suurin osa suoritetuista mittauksista on suoritettu vain tietyissä maastoissa ja tietyissä olosuhteissa, mikä ei välttämättä anna oikeaa kuvaa tärinän vaikutuksista todellisissa työtilanteissa

41 4.6. Tutkimustuloksia eri projekteista Suomessa suoritettuja kehotärinätutkimuksia TÄRY: EU-direktiivin mukaisen koko kehon tärinän raja-arvojen mittaaminen, analysointi sekä tärinän torjuminen KEISU: Kehotärinän mittaamiseen ja analysointiin liittyvä menetelmä henkilökohtaisen altistusseurannan mahdollistamiseksi KEHAPA: Kehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen

42 TÄRY Projektin tavoitteena oli tutkia suomalaisten yritysten valmius EUdirektiivin mukaisten kehotärinän raja-arvojen alittamiseen, niin valmistajien kuin työnantajienkin osalta, sekä luoda valmiuksia yrityksille tärinän vaimennusratkaisujen kehittämiseen ja arviointiin Mittaukset suoritettiin siten, että ne vastaisivat työkoneiden normaalia työpäivää, sisältäen eri työvaiheita Yhteensä mitattiin 25 liikkuvaa työkonetta, joiden joukossa oli työkoneita mm. maa- ja metsätaloudesta, kunnallistekniikasta, teiden kunnossapidosta, maarakennuksesta, ahtauksesta ja kaivosteollisuudesta Tulokset osoittivat että yhtäkään liikkuvaa työkonetta ei voi yksiselitteisesti rajata pois direktiivin vaikutuksesta Suurin osa työkoneista ylitti toiminta-arvon Useissa koneissa istuin vahvisti tärinää lattialta mitattuun verrattuna

43 KEISU Projektin tavoite oli kehittää kehotärinän mittaamiseen ja analysointiin liittyvä menetelmä henkilökohtaisen altistusseurannan mahdollistamiseksi työpaikoilla Kerätyn mittausdatan perusteella voitiin todeta, että tärinätasot ja altistusajat vaihtelevat merkittävästi eri päivinä, joten lyhytaikaiset mittaukset voivat johtaa merkittävästi vääriin johtopäätöksiin Tulokset osoittivat, että koska tärinäaltistusaika on harvoin kahdeksaa tuntia tai sen yli, niin keskimäärin työpäivään skaalattu tärinätaso ei ylittänyt lainsäädännön määrittelemää päivittäistä raja-arvoa, kuin poikkeustilanteissa Suurin osa mittauksista kuitenkin ylitti lainsäädännön toimintaarvon, joka velvoittaa tärinätasojen vähentämiseen

44 KEHAPA Projektin tavoitteena oli kartoittaa virastojen, laitosten ja liikelaitosten käyttämien työkoneiden tärinätasoja Projektissa mitattiin yhteensä 34 eri työkonetta eri ympäristöissä talvella ja kesällä Suurin osa työkoneista ylitti lainsäädännön toiminta-arvon kahdeksan tunnin aikana tai oli hyvin lähellä sitä, mutta vain tietyt koneet aiheuttivat yli raja-arvon meneviä tärinätasoja, joita voidaan pitää vakavana terveysriskinä Erityisen korkeita arvoja aiheuttivat pienet ja nopeasti liikkuvat koneet, kuten moottorikelkat ja -pyörät sekä veneet Tulokset osoittivat, että yhtäkään liikkuvaa työkonetta maalla, merellä tai ilmassa ei voida yksiselitteisesti rajata pois direktiivin vaikutuksesta

45 Mikä aiheutti korkeat tärinäarvot liikkuvien koneiden kuljettajille Työympäristö Ajonopeus Maaston epätasaisuuden merkitys tärinäpäästöihin on todella suuri. Tasaisilla pinnoilla liikkuvat työkoneet ovat jokseenkin tärinäturvallisia, kun taas epätasaisessa maastossa useat työkoneet ylittävät jopa lainsäädännön raja-arvon Etenkin epätasaisessa maastossa liikkuvien koneiden nopeudella on suuri merkitys tärinän voimakkuuteen Huono istuin Pahimmillaan istuin jopa vahvistaa työkoneesta ihmiseen välittyvää tärinää Usein etenkin sivuttaissuunnat ovat ongelmaisia

46 Mikä aiheutti korkeat tärinäarvot liikkuvien koneiden kuljettajille Sääolosuhteet Joissakin työympäristöissä sääolosuhteet vaikuttavat varsin merkittävästi tärinän päästöarvoihin. Toisissa sääolot vaikuttavat työ- ja altistusaikoihin Vesillä kulkevien koneiden päästöarvot kasvavat jos aallokko on suurempaa Ilmassa käytettävien (helikopteri, lentokone) koneiden tärinäarvot kasvavat myös epävakaisemmissa sääoloissa Teiden talvikunnossapito ja kesäinen ruohon leikkaus ovat esimerkkejä tapauksista, jossa sääolosuhteet vaikuttavat sekä työettä altistusaikoihin

47 Mikä aiheutti korkeat tärinäarvot liikkuvien koneiden kuljettajille Renkaiden ja muiden komponenttien resonointi Monissa tutkimuksissa ja mittauksissa on todettu renkaiden aiheuttavan resonanssin taajuusalueella 1-3 Hz, joka osuu monesti istuimen resonanssialueeseen. Näin ne yhdessä vahvistavat maastosta johtuvaa tärinää ja voivat aiheuttaa suuretkin tärinäarvot pienillä herätteillä. Joissain tapauksissa myös ohjaamon vaimennuksen resonanssitaajuus voi sattua samalle taajuusalueelle, jolloin tilanne on vielä pahempi Altistusaika Tietyissä työympäristöissä tärinän päästöarvot eivät ole merkittävän suuria, mutta pitkät työvuorot aiheuttavat korkean päivittäisen altistusarvon. Esim. merimiehet, luotsit.

48 4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Kehotärinä Pyöräkuormaaja, kuormaus RMS arvot (m/s²) x = 0,8; y = 1,1; z = 0,7 Ylittää lainsäädännön toiminta-arvon normaalin työpäivän aikana. 0,5 1,15 Päästöarvojakauma m/s²

49 4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Kehotärinä Vastapainotrukki, lastaus RMS arvot (m/s²) x = 0,2; y = 0,4; z = 0,6 Ylittää lainsäädännön toimintaarvon normaalin työpäivän aikana. 0,5 1,15 Päästöarvojakauma m/s²

50 4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Kehotärinä Vastapainotrukki (sähkö) RMS arvot (m/s²) x = 0,2; y = 0,3; z = 0,3 Ei ylitä lainsäädännön toiminta-arvoa normaalin työpäivän aikana. 0,5 1,15 Päästöarvojakauma m/s²

51 4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Kehotärinä Kuorma-auto, siirto RMS arvot (m/s²) x = 0,5; y = 0,4; z = 0,6 Ylittää lainsäädännön toiminta-arvon normaalin työpäivän aikana. 0,5 1,15 Päästöarvojakauma m/s²

52 4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Kehotärinä Traktori, siirtoajo RMS arvot (m/s²) x = 1,6; y = 1,0; z = 0,5 Ylittää lainsäädännön raja-arvon normaalin työpäivän aikana. 0,5 1,15 Päästöarvojakauma m/s²

53 4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Kehotärinä Tiehöylä, auraus RMS arvot (m/s²) x = 0,5; y = 0,5; z = 1,1 Ylittää lainsäädännön raja-arvon normaalin työpäivän aikana. 0,5 1,15 Päästöarvojakauma m/s²

54 4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Kehotärinä Harjapuhallinajoneuvo, harjaus RMS arvot (m/s²) x = 0,2; y = 0,2; z = 0,5 Ylittää lainsäädännön raja-arvon normaalin työpäivän aikana. 0,5 1,15 Päästöarvojakauma m/s²

55 4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Kehotärinä Metsätyökone RMS arvot (m/s²), avohakkuu x = 0,3; y = 0,2; z = 0,1 RMS arvot (m/s²), siirtyminen x = 0,8; y = 1,1; z = 0,4 Ylittää lainsäädännön toiminta-arvon normaalin työpäivän aikana 0,5 1,15 Päästöarvojakauma m/s²

56 4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Kehotärinä Kaivinkone, ojankaivuu RMS arvot (m/s²) x = 0,8; y = 0,6; z = 1,0 Ylittää lainsäädännön toiminta-arvon normaalin työpäivän aikana. 0,5 1,15 Päästöarvojakauma m/s²

57 4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Kehotärinä Monitoimikone, siirtyminen RMS arvot (m/s²) x = 0,2; y = 0,4; z = 0,6 Ylittää lainsäädännön toiminta-arvon normaalin työpäivän aikana 0,5 1,15 Päästöarvojakauma m/s²

58 4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Kehotärinä Moottorikelkka, maastossa RMS arvot (m/s²) x = 1,0; y = 0,8; z = 2,0 Ylittää lainsäädännön raja-arvon normaalin työpäivän aikana 0,5 1,15 Päästöarvojakauma m/s²

59 4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Kehotärinä Moottoripyörä, maastossa RMS arvot (m/s²) x = 0,9; y = 0,3; z = 2,2 Ylittää lainsäädännön raja-arvon normaalin työpäivän aikana 0,5 1,15 Päästöarvojakauma m/s²

60 4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Kehotärinä Rautavene, merellä RMS arvot (m/s²) x = 0,7; y = 0,7; z = 1,5 Ylittää lainsäädännön raja-arvon normaalin työpäivän aikana. 0,5 1,15 Päästöarvojakauma m/s²

61 4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Kehotärinä Lumilinko, linkous RMS arvot (m/s²) x = 0,4; y = 0,6; z = 1,1 Ylittää lainsäädännön raja-arvon normaalin työpäivän aikana. 0,5 1,15 Päästöarvojakauma m/s²

62 4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Kehotärinä Traktori, ruohon leikkaus RMS arvot (m/s²) x = 0,7; y = 0,9; z = 0,4 Ylittää lainsäädännön toiminta-arvon normaalin työpäivän aikana. 0,5 1,15 Päästöarvojakauma m/s²

63 4.8. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Käsitärinä Moottorisaha RMS arvo (m/s²) ahv = 5-8 Ylittää lainsäädännön raja-arvon normaalin työpäivän aikana. 2,5 5 Päästöarvojakauma m/s²

64 4.8. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Käsitärinä Kulmahiomakone RMS arvo (m/s²) ahv = 4-8 Ylittää lainsäädännön raja-arvon normaalin työpäivän aikana. 2,5 5 Päästöarvojakauma m/s²

65 4.8. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Käsitärinä Iskuporakone RMS arvo (m/s²) ahv = Ylittää lainsäädännön raja-arvon normaalin työpäivän aikana. 2,5 5 Päästöarvojakauma m/s²

66 5. Tärinäaltistuksen ja riskin arviointi 5.1. Altistusarvon arviointi 5.2. Tärinäaltistuksen arvioinnin haasteet 5.3. Luotettava altistuksen arviointi pitkäaikaismittauksilla 5.4. Arviointimenetelmien vertailu 5.5. Riskin arviointi [Palaa sisällysluetteloon] [6. Tärinäntorjuntaohjelma]

67 5. Tärinäaltistuksen ja riskin arviointi Altistuksen arvioinnin tarkoitus on auttaa työnantajaa selvittämään onko tärinä yrityksen työntekijöille todellinen terveysriski Arvioinnissa määritetään mahdollisesti tärinää aiheuttavat työvaiheet ja niissä käytetyt työkoneet, sekä lasketaan työntekijäkohtainen A(8) altistusarvo Riskin arvioinnissa arvioidaan laskettujen altistusarvojen perusteella mitkä työvaiheet aiheuttavat suurimman terveysriskin ja kuinka riskiä voitaisiin pienentää

68 5.1. Altistusarvon arviointi Arvioinnissa lasketaan päivittäinen työntekijäkohtainen 8 tunnin vertailuaikaan suhteutettu A(8) altistusarvo Arviointi voi perustua työpaikalla todellisissa työolosuhteissa suoritettuihin tärinämittauksiin työkoneen käyttöohjeessa ilmoitettuihin tärinäpäästöihin muualla julkaistuun materiaaliin, jos löydettävissä käytetylle konetyypille(hyvä vertailla muutamia lähteitä) Arviointi suoritetaan viidessä vaiheessa

69 5.1. Altistusarvon arviointi vaihe 1 Lista mahdollisista tärinälle altistavista työvaiheista Listataan mitkä työkoneet/tehtävät voisivat aiheuttaa riskejä työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle tärinäaltistumisen seurauksena Altistusarvon arviointi - kehotärinä Käytetty kone Tehtävä pyöräkuormaaja kaivinkone tiehöylä lastaus ojankaivuu auraus

70 5.1. Altistusarvon arviointi vaihe 2 Altistusaikojen määrittäminen Mitataan työntekijän altistusajat tarkasti jokaiselle työvaiheelle ja arvioidaan suorituskertojen lukumäärän perusteella päivittäinen altistusaika Altistusarvon arviointi kehotärinä Käytetty kone Tehtävä pyöräkuormaaja kaivinkone tiehöylä lastaus ojankaivuu auraus Altistusaika (h) 1 1,5 3

71 5.1. Altistusarvon arviointi vaihe 3 Päästöarvojen selvittäminen Kone ja -laitevalmistajat ovat velvollisia ilmoittamaan valmistamiensa tuotteiden tärinäpäästöt ohjekirjassa ja näitä voidaan käyttää altistusarvon arvioinnissa Arviointi voi perustua myös muuhun julkiseen materiaaliin (esim. tieteelliset julkaisut, tietokannat). Useampien lähteiden vertailu olisi suotavaa Mittaaminen on päästöarvojen selvittämisen luotettavin keino. Tarkat tiedot koneiden aiheuttamista tärinäpäästöistä saadaan vain tekemällä mittaukset koneiden todellisissa käyttöympäristöissä ja niissä tehtävissä, joissa ne kullakin yrityksellä ovat

Janne Göös Toimitusjohtaja

Janne Göös Toimitusjohtaja Kehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen: vaihe 2 kehotärinän osaamisen ja koulutuksen hyödyntäminen tärinän vähentämisessä - LOPPURAPORTTI Projektin nimi: Kehotärinän hallittavuuden parantaminen

Lisätiedot

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus 05.04.2006/J Honkanen 1 TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus

Lisätiedot

Rengaspaineiden alentamisen vaikutus metsäkoneen tärinään. Esko Rytkönen & Aki Vähänikkilä Työterveyslaitos

Rengaspaineiden alentamisen vaikutus metsäkoneen tärinään. Esko Rytkönen & Aki Vähänikkilä Työterveyslaitos Rengaspaineiden alentamisen vaikutus metsäkoneen tärinään Esko Rytkönen & Aki Vähänikkilä Työterveyslaitos Metsätehon tuloskalvosarja 14/2010 Tausta Metsäkoneiden kuljettajilla on tärinän aiheuttamia vaivoja

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Tärinäntorjuntaohjelman laatiminen

Tärinäntorjuntaohjelman laatiminen Tärinäntorjuntaohjelman laatiminen Tärinäntorjuntaohjelma on vapaamuotoinen asiakirja, jossa selvitetään syyt toiminta-arvojen ylittymiseen ja asetetaan tavoitteet sen aiheuttamien vaarojen poistamiseksi

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Käyttöasetus potilassiirtojen

Käyttöasetus potilassiirtojen Käyttöasetus potilassiirtojen näkökulmasta Ylitarkastaja Riina Perko Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Käyttöasetus Asetus voimaan 1.1.2009 Käyttöasetuksen

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Terveydenhuollon laatupäivä

Terveydenhuollon laatupäivä Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014 Tavoitteena vaikuttavuus- työterveyshuollon toiminnan kehittäminen Laatuverkostoyhteistyöllä Heidi Anttila ylilääkäri Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä Kaj von Weissenberg 19.5.2016 1 Lisää Inspectasta Luomme turvallisuutta, luotettavuutta ja kestävää kehitystä Pohjois-Euroopassa

Lisätiedot

Poikkeavat tapahtumat

Poikkeavat tapahtumat Poikkeavat tapahtumat Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä, 10. 11.12.2012, Säätytalo Tarkastaja Sampsa Kaijaluoto Vaatimus poikkeavien tapahtumien ilmoittamisesta Säteilyturvakeskukselle

Lisätiedot

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT 4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Permanenttikäsittelyn suunnittelu Permanenttikäsittelyn tekeminen ottaen huomioon leikkaus- ja kampausrakenteen

Lisätiedot

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Tarkastaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue 19.11.2010 1 STM:n Strategiset tavoitteet - Toiminta suuntautuu terveyden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Kemikaaliriskien hallinta työssä ja REACH Tiina Santonen, tiimipäällikkö, Kemikaaliturvallisuus Kemikaaliriskien hallinta työpaikoilla Työturvallisuuslaki (738/2002) ja VNa 715/2001

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi 1 Turvallisuusjohtamisen perusmalli EU:ssa Vaarojen ja haittojen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue

Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue Info YLIOPISTON OPISKELIJOILLE 12.4.2016 ympäristöterveystarkastaja Seija Pulkkinen 6.4.2016 Suunnitelmalliset oppilaitostarkastukset ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Jukka Pietilä 2013-06-19

Jukka Pietilä 2013-06-19 1 Jukka Pietilä 2013-06-19 LAITEMELUDIREKTIIVI 1. Yleistä Ns. laitemeludirektiivi saatettiin Suomessa voimaan asetuksella no. 621/01 Ulkona käytettävien laitteiden melupäästöstä. Asetus koskee vain niitä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työstä www.ttl.fi/sujuva Julkaistu 11.05.2015 1 Inhimilliset virheet ja niiden vähentäminen työpaikoilla Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä -tutkimushankkeen tuloksia Vuokko Puro, Henriikka

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

testo 460 Käyttöohje

testo 460 Käyttöohje testo 460 Käyttöohje FIN 2 Pikaohje testo 460 Pikaohje testo 460 1 Suojakansi: käyttöasento 2 Sensori 3 Näyttö 4 Toimintonäppäimet 5 Paristokotelo (laitteen takana) Perusasetukset Laite sammutettuna >

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Jukka Tamminen Yli-ins., DI TSP-Safetymedia Oy 1 Työsuojelun valvonnan vaikuttamisen kohteet TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖTURVALLISUUDEN HALLINTA Organisaatio

Lisätiedot

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304 Toijalan asema-alueen tärinäselvitys Toijala Insinööritoimisto TÄRINÄSELVITYS Geotesti Oy RI Tiina Ärväs 02.01.2006 1(8) TYÖNRO 060304 Toijalan

Lisätiedot

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet Miksi minun tulisi parantaa liikkuvuuttani? Hyvä liikkuvuus on valtavan tärkeä ominaisuus kaikille, jotka välittävät fyysisestä terveydestään ja/tai suorituskyvystään.

Lisätiedot

Tehoa (työ)terveyshuollon ennaltaehkäiseviin prosesseihin

Tehoa (työ)terveyshuollon ennaltaehkäiseviin prosesseihin Tehoa (työ)terveyshuollon ennaltaehkäiseviin prosesseihin 25.3.2015 Silja Komulainen Kehittämispäällikkö LT Työterveyshuollon erikoislääkäri Oulun Työterveys liikelaitos Oulun Työterveys liikelaitos Oulun

Lisätiedot

Kosteusvaurioiden vaikutukset riittävä korjausaste. Risto Salin, Inspector Sec Oy Oulu

Kosteusvaurioiden vaikutukset riittävä korjausaste. Risto Salin, Inspector Sec Oy Oulu Pääteesit Kosteudenhallinnan pettäminen voi käynnistää itseään ylläpitäviä reaktioketjuja, jotka jatkuvat, vaikka rakenteet kuivuvat tavoitearvoihin tai jotka tuottavat itse tarvitsemansa kosteuden. Onnistuneen

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd 18 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 19 Putkiremontti voidaan nykyisin TOTEUTTAA useilla eri tavoilla. Yleisimmät näistä ovat perinteinen putkiremontti, sukitus ja pinnoitus tai edellisten yhdistelmä.

Lisätiedot

Käyttöturvallisuustiedote

Käyttöturvallisuustiedote Käyttöturvallisuustiedote EY:n asetuksen 1907/2006 mukaisesti Päiväys: 15-syys-2011*** Muutosnumero: 2*** 1. AINEEN TAI VALMISTEEN SEKÄ YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTUSTIEDOT Aineen tai valmisteen sekä Valmisteen

Lisätiedot

Tutkintosuorituksen arviointiaineisto. RENGASALAN AMMATTITUTKINTO 3.7 Moottoripyörän rengas- ja huoltotyöt OPH 37/011/2012

Tutkintosuorituksen arviointiaineisto. RENGASALAN AMMATTITUTKINTO 3.7 Moottoripyörän rengas- ja huoltotyöt OPH 37/011/2012 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RENGASALAN AMMATTITUTKINTO 3.7 Moottoripyörän rengas- ja huoltotyöt OPH 37/011/2012 Suorittaja: Järjestäjä: Sisällys Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen... 3 1 Arvioijat...

Lisätiedot

Vaaralliset työt. Tekninen työ

Vaaralliset työt. Tekninen työ Vaaralliset työt Valtioneuvoston asetus Nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä uusiutui 15.6.2006. Asetus koskee tietyiltä osin teknisen työ sekä kemian ja fysiikan opetusta.

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Osaaminen arvioidaan työn tekemisestä pientalo - oppimisympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä

Lisätiedot

Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu Miia Puukka

Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu Miia Puukka Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu 26.9.2016 Miia Puukka Ohjelma (kesto n. 1,5h) Riskien arvioinnista lyhyesti Riskien arviointityökalu step-by-step Riskin arvioinnista lyhyesti Miia Puukka Yleistä

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta 1 Työsuojelu Tasoita työntekijän tietä kaikilla toiminta-aloilla suojelemalla häntä tapaturmilta ja ammattitaudeilta sekä kohottamalla hänen hyvinvointiaan, tietojaan

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Riittävän hyvä. - työsuojeluvalvonnan puheenvuoro. Kemialliset tekijät työpaikalla riskit hallintaan yhteistyöllä. Helsinki 7.4.

Riittävän hyvä. - työsuojeluvalvonnan puheenvuoro. Kemialliset tekijät työpaikalla riskit hallintaan yhteistyöllä. Helsinki 7.4. Riittävän hyvä - työsuojeluvalvonnan puheenvuoro Kemialliset tekijät työpaikalla riskit hallintaan yhteistyöllä Helsinki 7.4.2016 Markku Rautio, johtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Lisätiedot

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN SISÄLLYS 1. Artikkelin tarkoitus ja sisältö...3 2. Johdanto...4 3. Sisäilma syntyy monen tekijän summana...5 4. Sisäilmatietoiskujen teemat...6

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Nostotyö &Toistotyö 22.2.2010 Opetustapahtuman tavoitteet: Osaat arvioida nostotyön ja toistotyön kuormittavuutta Osaat menetelmiä, joita on mahdollista käyttää nosto-

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM 21.3.2014 Helena Palmgren 2 Pienten yritysten ja yrittäjien uusi työterveyshuoltopalvelu

Lisätiedot

PÄÄTÖS ILMOITUKSEN JOHDOSTA. Annettu julkipanon jälkeen 27.9.2012. Päätös ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisesta meluilmoituksesta

PÄÄTÖS ILMOITUKSEN JOHDOSTA. Annettu julkipanon jälkeen 27.9.2012. Päätös ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisesta meluilmoituksesta Lappi PÄÄTÖS ILMOITUKSEN JOHDOSTA Annettu julkipanon jälkeen 27.9.2012 LAPELY/152/07.00/2012 07.00.03 10/2012 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisesta meluilmoituksesta ILMOITUKSEN TEKIJÄ AA

Lisätiedot

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Kosteusvauriot ja terveys Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet LKT, prof Tutkimus ja kehitysrahoitus sisäilmahankkeisiin Suomen Akatemia, EU, säätiöt,

Lisätiedot

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma,

Lisätiedot

Opetusmateriaali. Tutkimustehtävien tekeminen

Opetusmateriaali. Tutkimustehtävien tekeminen Opetusmateriaali Tämän opetusmateriaalin tarkoituksena on opettaa kiihtyvyyttä mallintamisen avulla. Toisena tarkoituksena on hyödyntää pikkuautoa ja lego-ukkoa fysiikkaan liittyvän ahdistuksen vähentämiseksi.

Lisätiedot

2.1 Ääni aaltoliikkeenä

2.1 Ääni aaltoliikkeenä 2. Ääni Äänen tutkimusta kutsutaan akustiikaksi. Akustiikassa tutkitaan äänen tuottamista, äänen ominaisuuksia, soittimia, musiikkia, puhetta, äänen etenemistä ja kuulemisen fysiologiaa. Ääni kuljettaa

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Lapin ammattiopisto Märkätilojen vedeneristystyöt - josta Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus osoittaa osaamisensa näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä märkätilojen

Lisätiedot

OMAN ELÄMÄN HALLINTA TÄRKEÄÄ ITSENÄINEN LIIKKUMINEN TÄRKEÄÄ. Liikenneturvan ikäautoilijakoulutus 1

OMAN ELÄMÄN HALLINTA TÄRKEÄÄ ITSENÄINEN LIIKKUMINEN TÄRKEÄÄ. Liikenneturvan ikäautoilijakoulutus 1 OMAN ELÄMÄN HALLINTA TÄRKEÄÄ ITSENÄINEN LIIKKUMINEN TÄRKEÄÄ Liikenneturvan ikäautoilijakoulutus 1 Ajokorttilainsäädäntö Ennen ajokortin uusimista pitää toimittaa lääkärinlausunto poliisille kevyissä ajokorttiluokissa

Lisätiedot

Hyvinvointia sisäympäristöstä

Hyvinvointia sisäympäristöstä Hyvinvointia sisäympäristöstä Sisäympäristön terveyttä edistävät vaikutukset Jari Latvala Ylilääkäri Työterveyslaitos, Työtilat yksikkö 14.12.2016 Jari Latvala Hyvinvointia edistävän työtilan ulottuvuudet

Lisätiedot

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi kouluttaa pk-yrityksiä Sisältö ATEX lainsäädännöstä ja sen erikoispiirteistä

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

PORAPAALUTUKSEN AIHEUTTAMAN MELUN MITTAUS Pasilan Uusi Silta YIT Rakennus Oy

PORAPAALUTUKSEN AIHEUTTAMAN MELUN MITTAUS Pasilan Uusi Silta YIT Rakennus Oy 9.7.2015 PORAPAALUTUKSEN AIHEUTTAMAN MELUN MITTAUS Pasilan Uusi Silta YIT Rakennus Oy 7.7.2015 Helsinki Lf Segersvärd Oy Finnrock Ab Gsm: 010 832 1319 lf.segersvard@finnrock.fi 9.7.2015 SISÄLLYS TERMIT

Lisätiedot

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY

Lisätiedot

Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin

Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin Työvälineiden tausta Nämä työvälineet ovat syntyneet vuosina 2006 2008 toteutetun Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä (HenRI) - hankkeen tuloksena. (http://www.vtt.fi/henri). HenRI-hanke

Lisätiedot

PÄÄTÖS ILMOITUKSEN JOHDOSTA. Annettu julkipanon jälkeen 14.9.2012. Päätös ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisesta meluilmoituksesta

PÄÄTÖS ILMOITUKSEN JOHDOSTA. Annettu julkipanon jälkeen 14.9.2012. Päätös ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisesta meluilmoituksesta Lappi PÄÄTÖS ILMOITUKSEN JOHDOSTA Annettu julkipanon jälkeen 14.9.2012 LAPELY/145/07.00/2012 07.00.03 2 pitää olla 8/2012 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisesta meluilmoituksesta ILMOITUKSEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Riippumattomat arviointilaitokset

Riippumattomat arviointilaitokset Riippumattomat arviointilaitokset CSM Riskienhallinta -asetuksen mukainen riippumaton arviointi Komission asetus (352/2009/EY) yhteisestä turvallisuusmenetelmästä, CSM riskienhallinta-asetus, vaatii rautatiejärjestelmässä

Lisätiedot

AKK-MOTORSPORT ry Katsastuksen käsikirja

AKK-MOTORSPORT ry Katsastuksen käsikirja NOKKA-AKSELIEN MITTAAMINEN 1. Tarkastuksen käyttö 2. Määritelmät 3. Välineet Kyseisen ohjeen tarkoituksena on ohjeistaa moottorin nokka-akseli(e)n mittaaminen ja ominaisuuksien laskeminen. Ns. A-(perusympyrä)

Lisätiedot

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT.

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. TOT-RAPORTTI 21/01 Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun

Lisätiedot

Riskin arviointi. Peruskäsitteet- ja periaatteet. Standardissa IEC esitetyt menetelmät

Riskin arviointi. Peruskäsitteet- ja periaatteet. Standardissa IEC esitetyt menetelmät Ylitarkastaja Matti Sundquist Uudenmaan työsuojelupiiri Riskin arviointi Peruskäsitteet- ja periaatteet Standardissa IEC 61508-5 esitetyt menetelmät matti.sundquist@stm.vn.fi 2.9.2004 1 Toiminnallinen

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

TURUN AMMATTIKORKEAKOULU L6010402.7_4h 1(5) TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO 23.8.2011

TURUN AMMATTIKORKEAKOULU L6010402.7_4h 1(5) TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO 23.8.2011 TURUN AMMATTIKORKEAKOULU L6010402.7_4h 1(5) FYSIIKAN LABORATORION OPISKELIJAN OHJE 1. Työskentelyoikeus Opiskelijalla on oikeus päästä laboratorioon ja työskennellä siellä vain valvojan läsnäollessa. Työskentelyoikeus

Lisätiedot

Hyväksytyt asiantuntijat

Hyväksytyt asiantuntijat 1(4) Hyväksytyt asiantuntijat Pätevyysalue Pätevyysluokat Tarkastuskohteet Tässä muistiossa käsitellään ajoneuvolain 1090/2002 (muutettuna viimeksi 1042/2014) 48 2 momentin nojalla Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

Spray Bark Controll Collar

Spray Bark Controll Collar Spray Bark Controll Collar Sitruunapannan käyttöohjeet JOHDANTO Haukkuminen on koiran normaalia käyttäytymistä. Joskus kuitenkin haukkuminen on ongelma omistajalle. Vastuuntuntoinen omistaja ei voi antaa

Lisätiedot

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen

Lisätiedot

lindab yksinkertaistamme rakentamista LindabSolutions Ergonomiaa ja tehokkuutta - Lindab Safe Click

lindab yksinkertaistamme rakentamista LindabSolutions Ergonomiaa ja tehokkuutta - Lindab Safe Click lindab yksinkertaistamme rakentamista LindabSolutions Ergonomiaa ja tehokkuutta - Lindab Safe Click Työterveyslaitos on tutkinut asian Suomen työterveyslaitos on monitieteinen tutkimuslaitos, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot