Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Opetusmateriaali

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Opetusmateriaali"

Transkriptio

1 Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Opetusmateriaali

2 Johdanto Tärinälle altistuminen on päivittäinen ja vakava uhka tuhansien suomalaisten työntekijöiden terveydelle Aihe koskee sekä työnantajia, työtekijöitä, työterveyshuoltoa, kone- ja laitevalmistajia että virkamiehiä Koulutuksen ja materiaalin tarkoitus on lisätä tietoutta tärinästä, sen aiheuttamista vaikutuksista, tärinäntorjunnan keinoista sekä lainsäädännöstä, joka velvoittaa työnantajat toimimaan työntekijöiden suojelemiseksi.

3 Hyödyt tärinän ymmärtämisestä Työnantaja Onko työympäristössä paljon poissaoloja? - Selvitetään tärinän vaikutukset niihin ja vähennetään niitä Haluatko täyttää lainsäädännön? - Valtioneuvoston asetus 48/2005 velvoittaa selvittämään tärinän vaikutukset Haluatko varmistaa parhaan työtehokkuuden? - Tärinää vähentämällä paranee työtehokkuus, koneiden kunto ja mm. polttoainekustannukset

4 Hyödyt tärinän ymmärtämisestä Työntekijä Onko selkäsi tai niskasi kipeä töiden jälkeen? - Haluatko vähentää kipuja? Oletko säästynyt pahemmilta kivuilta? - Haluatko pitää selkäsi sekä kätesi kunnossa ja terveenä? Tunnistamalla vaarallisen tärinän edistät omaa terveyttäsi ja elät paremmin. Epämukavuuksien minimointi ylläpitää työmotivaatiota ja työssä viihtymistä.

5 Sisällysluettelo Ihmiseen kohdistuva tärinä 1. Perustietoa tärinästä 2. Tärinän vaikutukset 3. Lainsäädäntö ja standardit 4. Kenelle tärinä on ongelma 5. Tärinäaltistuksen ja riskin arviointi Altistusarvon arviointi kehotärinä Käytetty kone Tehtävä pyöräkuormaaja kaivinkone tiehöylä lastaus ojankaivuu auraus Altistusaika (h) 1 1,5 3 Päästöarvo (m/s²) Altistusarvo (m/s²) 1,4 x- suunta 1,4 y-suunta z-suunta x-suunta y-suunta z-suunta 0,2 0,4 1,1 0,1 0,1 0,4 0,5 0,3 1 0,2 0,1 0,4 0,5 0,45 0,55 0,3 0,3 0,3 Yhteensä Päivittainen A(8) 0,4 0,6 0,3 0,6 6. Lainsäädännön täyttäminen Tärinäntorjuntaohjelma 7. Käytännöntoimenpiteet tärinän vähentämiseksi 8. Työterveyshuolto 9.Tärinäarvojen mittaaminen

6 1. Perustietoa tärinästä 1.1. Mitä tärinä on 1.2. Kehotärinä 1.3. Käsitärinä 1.4. Tärinätekijät 1.5. Taajuusalueet 1.6. Tärinäkäsitteet ja suureet 1.7. Tärinänhallinta [Palaa sisällysluetteloon] [2.Tärinän vaikutukset]

7 1.1. Mitä tärinä on Tärinällä tarkoitetaan sellaista liikettä, joka välittyy fyysisesti ihmisen vartaloon esimerkiksi ajettavasta työkoneesta tai käsillä käytettävästä työkalusta ja jonka vaikutukset aiheuttavat käyttäjälle mahdollisen terveysriskin Esimerkiksi merisairautta aiheuttavaa laivan heiluntaa tai rakennusten heilumista ei tulkita (tässä tapauksessa) tärinäksi Ihmiseen kohdistuva tärinä jaetaan yleisesti kehotärinään ja käsitärinään Lisäksi tärinätyyppinä erotellaan yleensä iskut, eli yksittäiset, suuret, hetkelliset ihmiseen kohdistuvat kiihtyvyydet

8 1.2. Kehotärinä Kohdistuu ihmiseen tärisevän laitteen ja ihmisen rajapinnasta ja sitä mitataan ihmisen ja tärisevän laitteen välistä Rajapinnat on määritelty istuvalle, seisovalle ja makaavalle ihmiselle, mutta yleensä kehotärinälle altistutaan istuen Kehotärinän altistusarvon laskeminen perustuu ISO standardiin ja EUdirektiiviin Esimerkkejä yleisistä käytössä olevista koneista jotka altistavat käyttäjän kehotärinälle traktori, pyöräkuormaaja

9 1.3. Käsitärinä Kohdistuu ihmiseen tärisevän laitteen ja käden rajapinnasta ja sitä mitataan käden ja tärisevän laitteen välistä Käsitärinän altistusarvon laskeminen perustuu ISO standardiin ja EU-direktiiviin Esimerkkejä yleisistä käytössä olevista työkaluista, jotka altistavat käyttäjän käsitärinälle moottorisaha, porakone, kulmahiomakone

10 1.4. Tärinätekijät mistä altistus koostuu Tärinän voimakkuus (amplitudi) on kiihtyvyyden hetkellistä suuruutta, eli sitä kuinka nopeasti liike johonkin suuntaan muuttuu tietyllä ajan hetkellä. Mitä suurempi kiihtyvyys on, sitä voimakkaampana ihminen tärinän hetkellisesti tuntee Taajuus kuvaa tärinää aiheuttavien liikkeiden tiheyttä, eli sitä kuinka monta kertaa liikettä tapahtuu yhdessä sekunnissa. Taajuuden yksikkö on hertsi (Hz). Mitä suurempi taajuus on, sitä nopeampana ihminen tärinän tuntee Tärinän kesto (aika) vaikuttaa tärinästä johtuvien vaikutusten riskin kasvamiseen. Mitä pidempään tärinälle altistutaan sitä suurempi riski on vaikutuksille

11 1.5. Taajuusalueet Tärinän eri taajuudet vaikuttavat ihmisvartaloon eri tavoilla. Tietyn taajuuden tärinä saattaa aiheuttaa ihmiselle terveysriskin kohdistuessa käsiin, mutta ei esimerkiksi kohdistuessa selkärankaan ihmisen istuessa Tutkimusten mukaan vaaralliset taajuusalueet eri tärinöille on määritelty seuraavasti matkapahointivointi 0 0,5 Hz kehotärinä 0,5 80 Hz käsitärinä Hz iskut Hz Eri taajuuksien vaikutusten merkittävyydestä johtuen, tärinäarvoja laskettaessa eri taajuuksia painotetaan niiden aiheuttaman riskin mukaan.

12 1.6. Tärinäsuureet ja termistö RMS- arvoa (Root Mean Square; r.m.s.) käytetään tärinän suuruuden arvioinnissa ja se kuvaa kiihtyvyyden neliöllistä keskiarvoa. Tärinäaltistuksen laskemiseen käytetty RMS - arvo lasketaan taajuuspainotetusta kiihtyvyyssignaalista ja sen yksikkö on m/s² aw(t) on taajuuspainotettu kiihtyvyys ajanhetkellä t T on aika (s)

13 1.6. Tärinäsuureet ja termistö Päästöarvo on työkoneesta tai -laitteesta mitattu taajuuspainotettu kiihtyvyyden RMS - arvo, joka on suoritettu määritellyissä, mahdollisimman toistettavissa, olosuhteissa (esim. standardiradalla) Altistusaika on tiettyyn työvaiheeseen käytetty aika, joka altistaa työntekijän tärinälle Altistusarvo on työntekijäkohtainen arvo, joka muodostuu päästöarvosta ja altistusajasta. Lainsäädännössä altistusarvo suhteutetaan aina kahdeksan tunnin työpäivään, josta käytetään termiä A(8)-arvo. Työvaiheen mitattu päästöarvo vastaa suoraan altistusarvoa, jos oletetaan työntekijän altistuvan sille, ja vain sille, kahdeksan tuntia päivässä.

14 1.7. Tärinän hallinta Tärinän hallinta kattaa kokonaisvaltaisesti sekä ne toimenpiteet, joilla työkoneiden tärinää vaimennetaan, työntekijöiden altistuminen tärinän aiheuttamille riskeille arvioidaan, että toimenpiteet jotka tähtäävät altistumisen aiheuttamien riskien pienentämiseen Teknisillä ratkaisuilla tärinän siirtymistä koneesta ihmiseen voidaan minimoida mahdollisimman paljon. Koneiden jousituksilla, rengasvalinnoilla, istuimen pehmusteilla yms. on suuri vaikutus siihen kuinka vahvana ja millä taajuuksilla tärinä ihmiseen välittyy Riskin arvioinnissa lasketaan työntekijään kohdistuva tärinäaltistusarvo, jonka avulla voidaan päätellä onko tärinästä kyseiselle työntekijälle todellista terveysuhkaa Tärinäntorjuntatoimenpiteillä työntekijäkohtaista altistusarvoa pyritään tarvittaessa laskemaan käytäntöihin ja tiedotukseen perustuen

15 2. Tärinän vaikutukset 2.1. Terveydelliset vaikutukset 2.2. Epämukavuus ja käyttötuntuma 2.3. Vaikutukset koneisiin 2.4. Vaikutukset työelämään [Palaa sisällysluetteloon] [3.Lainsäädäntö ja standardit]

16 2.1. Terveydelliset vaikutukset Tärinälle altistuminen aiheuttaa ihmiselle terveysongelmia ja/tai pahentaa jo olemassa olevia vaivoja Kehotärinän terveysvaikutukset kohdistuvat pääasiassa alaselkään ja käsitärinän käsiin, olkapaihin ja hartioihin Vaikka kaikkia olemassa olevia sairauksia ei tärinää vähentämällä voida poistaa, niin riskiä uusille vaivoille voidaan huomattavasti pienentää

17 Miten kehotärinä vaikuttaa Kehotärinälle altistuva ihminen on yleensä istuma-asennossa tärinä välittyy istuimen ja takapuolen kautta selkärankaan selkärangan rakenne ei pysty vaimentamaan tärinää välilevyihin kohdistuu painetta syntyy rasitus jos selkärangan asento on epäedullinen, on vaikutukset suuremmat Käytännössä tärinä ja ergonomia yhdessä aiheuttavat terveysongelman Kehotärinän aiheuttamia yleisimpiä vaivoja ovat selkäkivut selkärangan vammat väsyminen

18 Miten kehotärinä vaikuttaa Kehotärinä aiheuttaa suoraan mm. selkäkipuja, kun tärinätasot ovat korkeita ja altistumisaika on tarpeeksi pitkä (useita tunteja) Lisäksi tärinä lisää muiden asioiden, kuten taakan nostamisen ja huonon ergonomian negatiivisia vaikutuksia Vaikutusten lisääntyminen kehotärinän kasvaessa Vaikutukset kuljettajaan Kasvu Kehotärinä Huono asento Tehtävien suoritus Hypyt Iskut...

19 Miten käsitärinä vaikuttaa Käsitärinälle altistuva työntekijä on yleisimmin käyttämässä moottorikäyttöistä käsityökalua tai käsin ohjattavaa isompaa konetta Käsitärinän aiheuttamia yleisimpiä vaivoja ovat valkosormisuus käsien puutuneisuus, pistely, kipu rannekanavaoireyhtymä käden puristusvoiman aleneminen käden ja niskan lihas- ja jännevammat kämmenen jännekuroumat käden luiden ja nivelten vauriot kuulon lasku

20 Lääketieteen tutkimustuloksia (keho- ja käsitärinä) Bussinkuljettajilla 3-kertainen ja trukinkuljettajilla 7-kertainen määrä selkäkipuja verrattuna työntekijöihin, joilla ei ole tärinäaltistusta (Bovensi & Hulshof, 1998) Traktorinkuljettajilla on 3-kertainen määrä akuutteja selkäkipuja ja tuplasti kroonisia selkäkipuja verrattuna henkilöihin, joilla ei ole tärinänaltistusta. (Bovenzi & Betta, 1994) 10 vuoden altistus traktorin kuljettajilla 3-kertaisti selkäkipuisten osuuden 20%:sta 58%:iin (Hulshof & van Zamten, 1987) Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet suurin yksittäinen pääryhmä (33%) KELAn korvaamista sairaslomapäivistä vuonna 2005 (Kelan sairausvakuutustilasto 2005, KELA) Pirkanmaan alueen metallityöntekijöille tehtyyn käsitärinätutkimukseen osallistui 285 työntekijää, joista 186:n todettiin altistuvan käsitärinälle. Heistä 24:lle todettiin tärinätauti ja 12:lle rannekanavaoireyhtymä (Työterveyslaitos, Tampere, 2006)

21 Tärinä ja muut tekijät Ihmisen kokemat tärinän vaikutukset ovat aina useiden tekijöiden yhteisvaikutus. Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että jo pienempikin tärinä aiheuttaa riskin tärinäperäisille terveysongelmille jos sille altistutaan kauan tai huonossa asennossa Tärinätekijöiden vaikutuksia ihmiseen voidaan kuvata seuraavalla kaavalla altistusaika² X amplitudi X taajuus X ergonomia X elintavat = Vaikutukset ihmiseen

22 Tärinä ja muut tekijät Suuri amplitudinen tärinä (voimakas kiihtyvyys) aiheuttaa luonnollisesti ihmiseen suuremman impulssin kuin pienempi amplitudinen tärinä ja on täten vaarallisempaa Tärinän tietyt taajuudet ovat puolestaan ihmiselle vaarallisempia kuin toiset. Kehotärinä on vaarallisimmillaan 4-8 Hz ja käsitärinä 4-16 Hz taajuuksilla Altistusarvo ja riski tärinäperäisille vaivoille yksinkertaisesti kasvaa, mitä pidempi altistusaika on Ergonomia näyttelee edellisten lisäksi erittäin tärkeää, joskin vaikeasti mitattavaa roolia tärinän vaikutusten osatekijänä. Ihmisen asento tärinäaltistuksen aikana vaikuttaa suuresti eritoten selkärangan kokemaan rasitukseen Lisäksi mm. kylmyys ja tupakointi vahvistavat ihmisen kokeman tärinän aiheuttamia ongelmia etenkin verenkierrollisten ongelmien osalta

23 Merkittävä riski työterveydelle Tärinästä johtuvat terveysriskit nousivat esille myös Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston teettämässä kyselyssä, jossa työterveyden asiantuntujat ympäri Eurooppaa pohtivat työterveyden nousevia uhkia*. Etenkin tärinälle altistumista, yhdessä huonon ergonomian tai fyysisesti raskaan työn kanssa, pidettään yleisesti yhtenä suurimmista työterveysriskeistä Eurooppalaiselle työväestölle Linkki:

24 2.2. Epämukavuus ja käyttötuntuma Suurin osa ihmisen kokemasta tärinästä aiheuttaa epämukavuutta, joka ilmenee vaikeutena lukea tai kirjoittaa (juna, bussi, auto) matkapahoinvointina (laiva, veneet, julkinen liikenne) lisääntyneenä väsymyksenä (rekka-autot, linja-autot) työmotivaation laskuna (työkoneet) Tärisevän työkoneen käyttötuntuma on myös huomattavasti heikompi kuin hyvin vaimennetun koneen. Käyttötuntuman puutteellisuus ilmenee työsuorituksien vaikeutumisena ja tarkkuuden heikentymisenä (työkoneet) onnettomuusriskinä (kaikki liikkuvat työkoneet)

25 2.3. Vaikutukset koneisiin Ajettavien työkoneiden tapauksessa, työkoneen käytöstä aiheutumalla tärinällä on myös vaikutusta koneen omaan kuntoon tärinä rikkoo koneen rakennetta ja komponentteja lisää koneen polttoaineenkulutusta vaikeuttaa koneen hallinta Seurauksina tärinän vaikutuksista koneeseen aiheutuu huoltokustannusten nousu käyttöiän lyhentyminen

26 2.4. Vaikutukset työelämään Terveydelliset ongelmat Sairaspoissaolot Resurssivaje Epämukavuus Työsuorituksen vaikeutuminen Työtehokkuuden laskeminen Vaikutukset työkoneisiin Onnettomuusriski Tapaturmat Kuluminen Huolto

27 3. Lainsäädäntö ja standardit 3.1. Lainsäädäntö - Valtioneuvoston asetus 48/ Standardit liittyen lainsäädäntöön 3.3. Muut säädökset (Konevalmistajiin vaikuttavat säädökset/muut vaikuttavat säädökset ja muiden tahojen vastuut) 3.4. Lainsäädännön aiheuttamat vastuut [Palaa sisällysluetteloon] [4. Kenelle tärinä on ongelma]

28 3.1. Lainsäädäntö Valtioneuvoston asetus 48/2005 Pääasiassa vahvistaa EU-direktiivin 2002/44/EC Asetuksen tarkoituksena on työntekijöiden suojeleminen työssä esiintyviltä vaaroilta ja haitoilta, jotka aiheutuvat tai saattavat aiheutua altistumisesta tärinälle Sovelletaan työhön, johon sovelletaan työturvallisuuslakia (738/2002) ja jossa työntekijät altistuvat tai saattavat altistua työstä aiheutuvalle tärinälle Määrittää tärinän A(8)-altistusarvolle toiminta-arvon ja raja-arvon Kehotärinälle 0,5 m/s² 1,15 m/s² Käsitärinälle 2,5 m/s² 5,0 m/s²

29 3.1. Lainsäädäntö Valtioneuvoston asetus 48/2005 Velvoittaa työnantajaa selvittämään työntekijöiden mahdollinen tärinäaltistuminen ja sen mukaisesti tunnistamaan tärinää aiheuttavat tekijät Työnantajan on arvioitava ja tarvittaessa mitattava työntekijän tärinälle altistumisen taso Toiminta-arvon ylittyessä on työnantajan laadittava ja toimeenpantava tärinäntorjuntaohjelma altistuksen pienentämiseksi Raja-arvon ylittyessä työnanatajan on ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin altistuksen vähentämiseksi alle raja-arvon

30 3.2. Standardit liittyen lainsäädäntöön ISO (1997) määrittelee menetelmät kehotärinän mittaukselle ja arvioinnille ISO (2001) määrittelee menetelmät käsitärinän mittaukselle ja arvioinnille Molemmissa käytetään mittasuureena kiihtyvyyden neliöllistä keskiarvoa (RMS arvo) Mittaukset suoritetaan ihmisen ja tärisevän laitteen välistä, yleensä siis kuljettajan ja istuimen välistä tai käden ja työkalun välistä Standardit eivät määritä tarkkoja raja-arvoja terveydelle vaaralliselle tärinälle, mutta määrittelevät terveyden varoalueet

31 3.3. Muut säädökset EU-direktiivi 2002/44/EC ( tärinädirektiivi ) määrittää työnantajan vastuut tärinäaltistuksen osalta ja vahvistetaan siis Valtioneuvoston asetuksessa 48/2005 EU-direktiivi 98/37/EC ( konedirektiivi ) velvoittaa konevalmistajat minimoimaan tärinän aiheuttamat riskit siten kun se teknisesti ja olemassa olevien mahdollisuuksien mukaan on mahdollista määrää, että koneen käyttöohjeista on löydyttävä tärinäpäästöarvo taajuuspainotettuna kiihtyvyyden neliöllisenä keskiarvona (RMS arvo) jos päästöarvo ylittää edellisessä mainitun toiminta-arvon

32 3.4. Lainsäädännön aiheuttamat vastuut Työnantaja Tehtävä selvitys työntekijöiden mahdollisesta tärinäaltistumisesta Jos syytä epäillä tärinällä olevan vaikutusta työntekijöiden terveyteen (käytössä täriseviä koneita) suoritettava tärinäaltistuksen arviointi Altistuksen arvioinnin perusteella tehtävä riskin arviointi Jos altistuksen arvioinnin tulokset ylittävät toiminta-arvon on laadittava tärinäntorjuntaohjelma, jonka mukaan päivittäistä tärinäaltistusta alennetaan

33 3.4. Lainsäädännön aiheuttamat vastuut Kone- ja laitevalmistaja Tärinän aiheuttamat riskit työkoneissa tulee minimoida parhaalla mahdollisella tavalla jo tuotekehitysvaiheessa Käyttöoppaaseen on merkittävä koneen aiheuttamat tärinäpäästöt jos ne ylittävät toiminta-arvon tai ilmoitus, että koneen tärinäpäästöt eivät ylitä toiminta-arvoa

34 3.4. Lainsäädännön aiheuttamat vastuut Viranomainen Suomessa on kahdeksan työsuojelupiiriä, joiden tehtävänä on luoda edellytyksiä turvallisille, terveellisille ja työkykyä edistäville työoloille. Tavoitteena on, että työpaikat pitävät omatoimisesti työolonsa kunnossa Työsuojelupiirit tekevät tarkastuksia viranomaisaloitteisesti sekä työnantajien ja työntekijöiden pyynnöstä Valtioneuvoston asetuksen voimaantulon myötä myös tärinäaltistuminen on tullut työsuojelupiirin valvonnan alaiseksi

35 4. Kenelle tärinä on ongelma 4.1. Pääperiaatteet 4.2. Kuinka tunnistaa terveydelle vaarallinen tärinä 4.3. Tarkistuslista kehotärinä 4.4. Tarkistuslista käsitärinä 4.5. Tärinätilanne Suomessa 4.6. TÄRY / KEISU / KEHAPA 4.7. Työkoneiden päästöarvoja [Palaa sisällysluetteloon] [5. Tärinäaltistuksen ja riskin arviointi]

36 4.1. Pääperiaatteet Liikkuvilla koneilla (mm. traktorit, kuormaajat, trukit) säännöllisesti työtä tekevät henkilöt, joiden altistusajat ovat pitkiä (yli 3 tuntia), ovat yleensä vaarassa altistua kehotärinälle yli toiminta-arvon Käsikäyttöisiä työkaluja (mm. iskukoneet, paineilmatyökalut) säännöllisesti työssään käyttävien henkilöiden altistusarvot saavuttavat usein toiminta-arvon jo noin puolen tunnin altistusajalla Todellisen altistusajan arviointi on kuitenkin kovin vaikeaa, sillä usein varsinkin käsitärinän tapauksessa ajatellaan varsinainen liipaisinaika pidemmäksi kuin se todellisuudessa on. Iskuporakonekaan ei aiheuta tärinäpäästöjä muulloin kuin porattaessa. Kehotärinän tapauksessa, samalla työkoneella suoritettujen työvaiheiden väliset erot tulisi myös tarkkaan huomioida. Yleensä siirtyminen koneella työvaiheiden välillä aiheuttaa suurimmat tärinäpäästöt

37 4.2. Kuinka tunnistaa terveydelle vaarallinen tärinä Kehotärinä on silloin vaarallista, kun se on mielestäsi epämukavaa ja sinun on vaikea hallita kehoasi Käsitärinä on vaarallista, jos tärinä tuntuu epämiellyttävältä ja kätesi väsyvät helposti

38 4.3. Tarkistuslista - kehotärinä Seuraavilla kysymyksillä voit arvioida karkeasti, onko kehotärinälle altistuminen sinulle potentiaalinen terveysriski Ajatko usein teiden ulkopuolella tai huonosti päällystetyillä teillä? Ajatko tai käytätkö täriseviä koneita pitkiä aikoja päivittäin? Ajatko kulkuneuvoja jotka eivät ole tarkoitettu tieajoon? Altistutko iskuille tai tärähtelylle? Joudutko konetta käyttäessäsi työskentelemään huonossa asennossa? Varoittavatko koneiden valmistajat kehotärinälle altistumisesta? Ovatko työntekijät ilmoittaneet tärinästä aiheutuneista vaivoista? Myönteisten vastausten tapauksessa kannattaa asiaan perehtyä tarkemmin

39 4.4. Tarkistuslista - käsitärinä Seuraavilla kysymyksillä voit arvioida karkeasti, onko käsitärinälle altistuminen sinulle potentiaalinen terveysriski Käytätkö pyöriväliikkeisiä työkaluja? Käytätkö tärähteleviä työkaluja? Varoittavatko käyttämiesi työkalujen valmistajat tärinälle altistumisesta? Aiheuttavatko käyttämäsi työkalut tikkuilua tai puutuneisuutta käsissä käytön aikana tai sen jälkeen? Ovatko tärinälle altistavia työkaluja käyttävät työntekijät ilmoittaneet minkäänlaisista tärinään liittyvistä oireista? Myönteisten vastausten tapauksessa kannattaa asiaan perehtyä tarkemmin

40 4.5. Tärinätilanne Suomessa Arviolta noin ihmistä Suomessa altistuu päivittäin haitalliselle kehotärinälle Käsitärinälle päivittäin altistuvia Suomessa on noin Toistaiseksi lainsäädännön mukaisia mittauksia tärinäaltistumisesta on Suomessa tehty todella vähän työnantajien toimesta Suurin osa suoritetuista mittauksista on suoritettu vain tietyissä maastoissa ja tietyissä olosuhteissa, mikä ei välttämättä anna oikeaa kuvaa tärinän vaikutuksista todellisissa työtilanteissa

41 4.6. Tutkimustuloksia eri projekteista Suomessa suoritettuja kehotärinätutkimuksia TÄRY: EU-direktiivin mukaisen koko kehon tärinän raja-arvojen mittaaminen, analysointi sekä tärinän torjuminen KEISU: Kehotärinän mittaamiseen ja analysointiin liittyvä menetelmä henkilökohtaisen altistusseurannan mahdollistamiseksi KEHAPA: Kehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen

42 TÄRY Projektin tavoitteena oli tutkia suomalaisten yritysten valmius EUdirektiivin mukaisten kehotärinän raja-arvojen alittamiseen, niin valmistajien kuin työnantajienkin osalta, sekä luoda valmiuksia yrityksille tärinän vaimennusratkaisujen kehittämiseen ja arviointiin Mittaukset suoritettiin siten, että ne vastaisivat työkoneiden normaalia työpäivää, sisältäen eri työvaiheita Yhteensä mitattiin 25 liikkuvaa työkonetta, joiden joukossa oli työkoneita mm. maa- ja metsätaloudesta, kunnallistekniikasta, teiden kunnossapidosta, maarakennuksesta, ahtauksesta ja kaivosteollisuudesta Tulokset osoittivat että yhtäkään liikkuvaa työkonetta ei voi yksiselitteisesti rajata pois direktiivin vaikutuksesta Suurin osa työkoneista ylitti toiminta-arvon Useissa koneissa istuin vahvisti tärinää lattialta mitattuun verrattuna

43 KEISU Projektin tavoite oli kehittää kehotärinän mittaamiseen ja analysointiin liittyvä menetelmä henkilökohtaisen altistusseurannan mahdollistamiseksi työpaikoilla Kerätyn mittausdatan perusteella voitiin todeta, että tärinätasot ja altistusajat vaihtelevat merkittävästi eri päivinä, joten lyhytaikaiset mittaukset voivat johtaa merkittävästi vääriin johtopäätöksiin Tulokset osoittivat, että koska tärinäaltistusaika on harvoin kahdeksaa tuntia tai sen yli, niin keskimäärin työpäivään skaalattu tärinätaso ei ylittänyt lainsäädännön määrittelemää päivittäistä raja-arvoa, kuin poikkeustilanteissa Suurin osa mittauksista kuitenkin ylitti lainsäädännön toimintaarvon, joka velvoittaa tärinätasojen vähentämiseen

44 KEHAPA Projektin tavoitteena oli kartoittaa virastojen, laitosten ja liikelaitosten käyttämien työkoneiden tärinätasoja Projektissa mitattiin yhteensä 34 eri työkonetta eri ympäristöissä talvella ja kesällä Suurin osa työkoneista ylitti lainsäädännön toiminta-arvon kahdeksan tunnin aikana tai oli hyvin lähellä sitä, mutta vain tietyt koneet aiheuttivat yli raja-arvon meneviä tärinätasoja, joita voidaan pitää vakavana terveysriskinä Erityisen korkeita arvoja aiheuttivat pienet ja nopeasti liikkuvat koneet, kuten moottorikelkat ja -pyörät sekä veneet Tulokset osoittivat, että yhtäkään liikkuvaa työkonetta maalla, merellä tai ilmassa ei voida yksiselitteisesti rajata pois direktiivin vaikutuksesta

45 Mikä aiheutti korkeat tärinäarvot liikkuvien koneiden kuljettajille Työympäristö Ajonopeus Maaston epätasaisuuden merkitys tärinäpäästöihin on todella suuri. Tasaisilla pinnoilla liikkuvat työkoneet ovat jokseenkin tärinäturvallisia, kun taas epätasaisessa maastossa useat työkoneet ylittävät jopa lainsäädännön raja-arvon Etenkin epätasaisessa maastossa liikkuvien koneiden nopeudella on suuri merkitys tärinän voimakkuuteen Huono istuin Pahimmillaan istuin jopa vahvistaa työkoneesta ihmiseen välittyvää tärinää Usein etenkin sivuttaissuunnat ovat ongelmaisia

46 Mikä aiheutti korkeat tärinäarvot liikkuvien koneiden kuljettajille Sääolosuhteet Joissakin työympäristöissä sääolosuhteet vaikuttavat varsin merkittävästi tärinän päästöarvoihin. Toisissa sääolot vaikuttavat työ- ja altistusaikoihin Vesillä kulkevien koneiden päästöarvot kasvavat jos aallokko on suurempaa Ilmassa käytettävien (helikopteri, lentokone) koneiden tärinäarvot kasvavat myös epävakaisemmissa sääoloissa Teiden talvikunnossapito ja kesäinen ruohon leikkaus ovat esimerkkejä tapauksista, jossa sääolosuhteet vaikuttavat sekä työettä altistusaikoihin

47 Mikä aiheutti korkeat tärinäarvot liikkuvien koneiden kuljettajille Renkaiden ja muiden komponenttien resonointi Monissa tutkimuksissa ja mittauksissa on todettu renkaiden aiheuttavan resonanssin taajuusalueella 1-3 Hz, joka osuu monesti istuimen resonanssialueeseen. Näin ne yhdessä vahvistavat maastosta johtuvaa tärinää ja voivat aiheuttaa suuretkin tärinäarvot pienillä herätteillä. Joissain tapauksissa myös ohjaamon vaimennuksen resonanssitaajuus voi sattua samalle taajuusalueelle, jolloin tilanne on vielä pahempi Altistusaika Tietyissä työympäristöissä tärinän päästöarvot eivät ole merkittävän suuria, mutta pitkät työvuorot aiheuttavat korkean päivittäisen altistusarvon. Esim. merimiehet, luotsit.

48 4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Kehotärinä Pyöräkuormaaja, kuormaus RMS arvot (m/s²) x = 0,8; y = 1,1; z = 0,7 Ylittää lainsäädännön toiminta-arvon normaalin työpäivän aikana. 0,5 1,15 Päästöarvojakauma m/s²

49 4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Kehotärinä Vastapainotrukki, lastaus RMS arvot (m/s²) x = 0,2; y = 0,4; z = 0,6 Ylittää lainsäädännön toimintaarvon normaalin työpäivän aikana. 0,5 1,15 Päästöarvojakauma m/s²

50 4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Kehotärinä Vastapainotrukki (sähkö) RMS arvot (m/s²) x = 0,2; y = 0,3; z = 0,3 Ei ylitä lainsäädännön toiminta-arvoa normaalin työpäivän aikana. 0,5 1,15 Päästöarvojakauma m/s²

51 4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Kehotärinä Kuorma-auto, siirto RMS arvot (m/s²) x = 0,5; y = 0,4; z = 0,6 Ylittää lainsäädännön toiminta-arvon normaalin työpäivän aikana. 0,5 1,15 Päästöarvojakauma m/s²

52 4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Kehotärinä Traktori, siirtoajo RMS arvot (m/s²) x = 1,6; y = 1,0; z = 0,5 Ylittää lainsäädännön raja-arvon normaalin työpäivän aikana. 0,5 1,15 Päästöarvojakauma m/s²

53 4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Kehotärinä Tiehöylä, auraus RMS arvot (m/s²) x = 0,5; y = 0,5; z = 1,1 Ylittää lainsäädännön raja-arvon normaalin työpäivän aikana. 0,5 1,15 Päästöarvojakauma m/s²

54 4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Kehotärinä Harjapuhallinajoneuvo, harjaus RMS arvot (m/s²) x = 0,2; y = 0,2; z = 0,5 Ylittää lainsäädännön raja-arvon normaalin työpäivän aikana. 0,5 1,15 Päästöarvojakauma m/s²

55 4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Kehotärinä Metsätyökone RMS arvot (m/s²), avohakkuu x = 0,3; y = 0,2; z = 0,1 RMS arvot (m/s²), siirtyminen x = 0,8; y = 1,1; z = 0,4 Ylittää lainsäädännön toiminta-arvon normaalin työpäivän aikana 0,5 1,15 Päästöarvojakauma m/s²

56 4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Kehotärinä Kaivinkone, ojankaivuu RMS arvot (m/s²) x = 0,8; y = 0,6; z = 1,0 Ylittää lainsäädännön toiminta-arvon normaalin työpäivän aikana. 0,5 1,15 Päästöarvojakauma m/s²

57 4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Kehotärinä Monitoimikone, siirtyminen RMS arvot (m/s²) x = 0,2; y = 0,4; z = 0,6 Ylittää lainsäädännön toiminta-arvon normaalin työpäivän aikana 0,5 1,15 Päästöarvojakauma m/s²

58 4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Kehotärinä Moottorikelkka, maastossa RMS arvot (m/s²) x = 1,0; y = 0,8; z = 2,0 Ylittää lainsäädännön raja-arvon normaalin työpäivän aikana 0,5 1,15 Päästöarvojakauma m/s²

59 4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Kehotärinä Moottoripyörä, maastossa RMS arvot (m/s²) x = 0,9; y = 0,3; z = 2,2 Ylittää lainsäädännön raja-arvon normaalin työpäivän aikana 0,5 1,15 Päästöarvojakauma m/s²

60 4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Kehotärinä Rautavene, merellä RMS arvot (m/s²) x = 0,7; y = 0,7; z = 1,5 Ylittää lainsäädännön raja-arvon normaalin työpäivän aikana. 0,5 1,15 Päästöarvojakauma m/s²

61 4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Kehotärinä Lumilinko, linkous RMS arvot (m/s²) x = 0,4; y = 0,6; z = 1,1 Ylittää lainsäädännön raja-arvon normaalin työpäivän aikana. 0,5 1,15 Päästöarvojakauma m/s²

62 4.7. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Kehotärinä Traktori, ruohon leikkaus RMS arvot (m/s²) x = 0,7; y = 0,9; z = 0,4 Ylittää lainsäädännön toiminta-arvon normaalin työpäivän aikana. 0,5 1,15 Päästöarvojakauma m/s²

63 4.8. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Käsitärinä Moottorisaha RMS arvo (m/s²) ahv = 5-8 Ylittää lainsäädännön raja-arvon normaalin työpäivän aikana. 2,5 5 Päästöarvojakauma m/s²

64 4.8. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Käsitärinä Kulmahiomakone RMS arvo (m/s²) ahv = 4-8 Ylittää lainsäädännön raja-arvon normaalin työpäivän aikana. 2,5 5 Päästöarvojakauma m/s²

65 4.8. Työkoneiden tyypillisiä päästöarvoja - Käsitärinä Iskuporakone RMS arvo (m/s²) ahv = Ylittää lainsäädännön raja-arvon normaalin työpäivän aikana. 2,5 5 Päästöarvojakauma m/s²

66 5. Tärinäaltistuksen ja riskin arviointi 5.1. Altistusarvon arviointi 5.2. Tärinäaltistuksen arvioinnin haasteet 5.3. Luotettava altistuksen arviointi pitkäaikaismittauksilla 5.4. Arviointimenetelmien vertailu 5.5. Riskin arviointi [Palaa sisällysluetteloon] [6. Tärinäntorjuntaohjelma]

67 5. Tärinäaltistuksen ja riskin arviointi Altistuksen arvioinnin tarkoitus on auttaa työnantajaa selvittämään onko tärinä yrityksen työntekijöille todellinen terveysriski Arvioinnissa määritetään mahdollisesti tärinää aiheuttavat työvaiheet ja niissä käytetyt työkoneet, sekä lasketaan työntekijäkohtainen A(8) altistusarvo Riskin arvioinnissa arvioidaan laskettujen altistusarvojen perusteella mitkä työvaiheet aiheuttavat suurimman terveysriskin ja kuinka riskiä voitaisiin pienentää

68 5.1. Altistusarvon arviointi Arvioinnissa lasketaan päivittäinen työntekijäkohtainen 8 tunnin vertailuaikaan suhteutettu A(8) altistusarvo Arviointi voi perustua työpaikalla todellisissa työolosuhteissa suoritettuihin tärinämittauksiin työkoneen käyttöohjeessa ilmoitettuihin tärinäpäästöihin muualla julkaistuun materiaaliin, jos löydettävissä käytetylle konetyypille(hyvä vertailla muutamia lähteitä) Arviointi suoritetaan viidessä vaiheessa

69 5.1. Altistusarvon arviointi vaihe 1 Lista mahdollisista tärinälle altistavista työvaiheista Listataan mitkä työkoneet/tehtävät voisivat aiheuttaa riskejä työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle tärinäaltistumisen seurauksena Altistusarvon arviointi - kehotärinä Käytetty kone Tehtävä pyöräkuormaaja kaivinkone tiehöylä lastaus ojankaivuu auraus

70 5.1. Altistusarvon arviointi vaihe 2 Altistusaikojen määrittäminen Mitataan työntekijän altistusajat tarkasti jokaiselle työvaiheelle ja arvioidaan suorituskertojen lukumäärän perusteella päivittäinen altistusaika Altistusarvon arviointi kehotärinä Käytetty kone Tehtävä pyöräkuormaaja kaivinkone tiehöylä lastaus ojankaivuu auraus Altistusaika (h) 1 1,5 3

71 5.1. Altistusarvon arviointi vaihe 3 Päästöarvojen selvittäminen Kone ja -laitevalmistajat ovat velvollisia ilmoittamaan valmistamiensa tuotteiden tärinäpäästöt ohjekirjassa ja näitä voidaan käyttää altistusarvon arvioinnissa Arviointi voi perustua myös muuhun julkiseen materiaaliin (esim. tieteelliset julkaisut, tietokannat). Useampien lähteiden vertailu olisi suotavaa Mittaaminen on päästöarvojen selvittämisen luotettavin keino. Tarkat tiedot koneiden aiheuttamista tärinäpäästöistä saadaan vain tekemällä mittaukset koneiden todellisissa käyttöympäristöissä ja niissä tehtävissä, joissa ne kullakin yrityksellä ovat

Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle

Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle Tärinällä on vaikutusta! Tärinälle altistuminen on päivittäinen ja vakava uhka tuhansien suomalaisten työntekijöiden terveydelle Ajettavia koneita

Lisätiedot

KEHAPA2-Projektin tulokset

KEHAPA2-Projektin tulokset KEHAPA2-Projektin tulokset www.tärinäntorjunta.fi www.vibsolas.com Sisältö KEHAPA-projekti Projektin 1. vaihe Tulokset ja johtopäätökset Projektin 2. vaihe Tavoitteet Suoritus Tulokset ja johtopäätökset

Lisätiedot

Tärinäntorjuntaohjelma -

Tärinäntorjuntaohjelma - Tärinäntorjuntaohjelma - Lentokenttien ruohonleikkaukseen käytetyn työkonekaluston tärinän aiheuttamat terveysriskit Finavia Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Alkusanat... 3 Johdanto... 4 Käsitteet...

Lisätiedot

Tärinäntorjuntaohjelma -

Tärinäntorjuntaohjelma - Tärinäntorjuntaohjelma - Lentokenttien talvikunnossapitoon käytetyn työkonekaluston tärinän aiheuttamat terveysriskit Finavia Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Alkusanat... 3 Johdanto... 4 Käsitteet...

Lisätiedot

Tärinäntorjuntaohjelma -

Tärinäntorjuntaohjelma - Tärinäntorjuntaohjelma - Rajavartiointiin käytettyjen moottorikelkkojen tärinän vaikutusten arviointi Rajavartiolaitos Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Alkusanat... 3 Johdanto... 4 Käsitteet... 4

Lisätiedot

Käsi- ja kehotärinän terveysvaikutukset teollisuus- ja verkkopalveluiden työtehtävissä

Käsi- ja kehotärinän terveysvaikutukset teollisuus- ja verkkopalveluiden työtehtävissä Hanke on toteutettu Työsuojelurahaston tuella Käsi- ja kehotärinän terveysvaikutukset teollisuus- ja verkkopalveluiden työtehtävissä - Loppuraportti Suomen Tärinäntorjunta 1 Sisällysluettelo Tausta...

Lisätiedot

Insteam Consulting Oy

Insteam Consulting Oy 2014 Mikko Ketala Salomaankatu 5 29200 Harjavalta +358 44 066 6802 Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 1679 557 Taru Imeläinen Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 171 5466 Pankki: FI88 5037 0763

Lisätiedot

Janne Göös Toimitusjohtaja

Janne Göös Toimitusjohtaja Kehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen: vaihe 2 kehotärinän osaamisen ja koulutuksen hyödyntäminen tärinän vähentämisessä - LOPPURAPORTTI Projektin nimi: Kehotärinän hallittavuuden parantaminen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta

Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta 26.1.2006/85 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään

Lisätiedot

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus 05.04.2006/J Honkanen 1 TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus

Lisätiedot

Rengaspaineiden alentamisen vaikutus metsäkoneen tärinään. Esko Rytkönen & Aki Vähänikkilä Työterveyslaitos

Rengaspaineiden alentamisen vaikutus metsäkoneen tärinään. Esko Rytkönen & Aki Vähänikkilä Työterveyslaitos Rengaspaineiden alentamisen vaikutus metsäkoneen tärinään Esko Rytkönen & Aki Vähänikkilä Työterveyslaitos Metsätehon tuloskalvosarja 14/2010 Tausta Metsäkoneiden kuljettajilla on tärinän aiheuttamia vaivoja

Lisätiedot

Kehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen. - Loppuraportti

Kehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen. - Loppuraportti 15.05.09 1(9) Kehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen: vaihe 3 työkalut tärinän altistuksen jatkuvaan hallintaan - Loppuraportti Projektin nimi: Projektin lyhenne: Projektinumero: Laatijan

Lisätiedot

Tärinä ja sen torjunta työssä

Tärinä ja sen torjunta työssä Työsuojeluoppaita- ja ohjeita 43 Tärinä ja sen torjunta työssä TYÖSUOJELUHALLINTO Tampere 2007 ISBN 958-952-479-047-5 ISSN 1456 257X Tärinäasetus Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta tärinästä

Lisätiedot

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri Tärinän vaikutukset ihmiseen Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri "Tärinätauti" Selkävaivat Pahoinvointi Näköhäiriöt Tärinän terveysvaikutuksia Keskittymisvaikeudet, uneliaisuus / unettomuus,

Lisätiedot

Tärinäntorjuntaohjelman laatiminen

Tärinäntorjuntaohjelman laatiminen Tärinäntorjuntaohjelman laatiminen Tärinäntorjuntaohjelma on vapaamuotoinen asiakirja, jossa selvitetään syyt toiminta-arvojen ylittymiseen ja asetetaan tavoitteet sen aiheuttamien vaarojen poistamiseksi

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Pölyt pois yhteistyöllä. Vähennä jauhopölyä leipomossa

Pölyt pois yhteistyöllä. Vähennä jauhopölyä leipomossa Pölyt pois yhteistyöllä Vähennä jauhopölyä leipomossa Leipureiden sanomaa: "Jauhot tuotteessa, ei ilmassa eikä lattialla." "Kyllä yhteistyöllä onnistuu." "Samat ongelmat isoissa kuin pienissä leipomoissa"

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Ajoergonomia ja hyvä ajoasento Ajoergonomian tarkastelukohteet istuminen ja ajoasento istuin ohjaamon hallinta-

Lisätiedot

Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla

Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla 1 2 Alustuksen aiheet Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla sähkömagneettisia kenttiä koskevan direktiivin 2004/40/EY voimaansaattaminen Suomessa alustus perustuu valmisteltavana olevan asetuksen luonnokseen

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Kehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen: vaihe 1 työympäristöjen kartoitus

Kehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen: vaihe 1 työympäristöjen kartoitus 2.11.2005 1 (40) Kehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen: vaihe 1 työympäristöjen kartoitus LOPPURAPORTTI Projektin nimi: Kehotärinän hallittavuuden parantaminen vaihe 1 työympäristöjen kartoitus

Lisätiedot

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

MAATALOUSTRAKTOREIDEN TÄRINÄ JA MELU

MAATALOUSTRAKTOREIDEN TÄRINÄ JA MELU MAATALOUSTRAKTOREIDEN TÄRINÄ JA MELU Aki Vähänikkilä Esko Sorainen Kirsti Taattola Esko Rytkönen Työterveyslaitos Kuopio 2007 (Tähän yhteenvetoon on tehty korjauksia siten, että traktorin kuljettajan liikkeistä

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

LUONNOS USEIN ESITETTYJÄ KYSYMYKSIÄ KÄSIIN KOHDISTUVASTA TÄRINÄSTÄ SISÄLTÖ 1. TERVEYSHAITAT. Mitä on käsiin kohdistuva tärinä?

LUONNOS USEIN ESITETTYJÄ KYSYMYKSIÄ KÄSIIN KOHDISTUVASTA TÄRINÄSTÄ SISÄLTÖ 1. TERVEYSHAITAT. Mitä on käsiin kohdistuva tärinä? 1(8) USEIN ESITETTYJÄ KYSYMYKSIÄ KÄSIIN KOHDISTUVASTA TÄRINÄSTÄ SISÄLTÖ 1. TERVEYSHAITAT... 1 Mitä on käsiin kohdistuva tärinä?... 1 Mitä terveysvaikutuksia tärinä voi aiheuttaa?... 1 Mitä vaikutuksia

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 PAIKALLISESTI TARJOTTAVA TUTKINNON OSA: NAVETAN TUOTANTOTEKNOLOGIAN KÄYTTÄMINEN JA HUOLTAMINEN, 10 ov Ammattiosaamisen näyttö Muu

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Lastaukseen ja purkuun liittyvän taakkojen käsittelyn ergonomia Kuljettajat & taakkojen käsittely 1 taakkojen käsittelyyn

Lisätiedot

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Työsuojeluiltapäivä Pori, 14.3.2013 Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työtapaturmien lukumäärä taas kasvussa Vaaran ja riskin käsitteet

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

OPAS KÄSITÄRINÄN HALLINTAAN METALLITEOLLISUUDESSA

OPAS KÄSITÄRINÄN HALLINTAAN METALLITEOLLISUUDESSA Jani Kankare Vesa Viljanen Olli Laivoranta Kimmo Kokki OPAS KÄSITÄRINÄN HALLINTAAN METALLITEOLLISUUDESSA OPAS KÄSITÄRINÄN HALLINTAAN METALLITEOLLISUUDESSA 1 Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen

Lisätiedot

Kemikaalivaarojen arviointi

Kemikaalivaarojen arviointi Kemikaalivaarojen arviointi Kemikaalivaarojen arviointi Tämä ohje on tehty auttamaan kemikaalivaarojen tunnistamista ja hallintaa työpaikoilla. Ohjeessa on annetaan käytännöllisiä ohjeita kemikaalivaarojen

Lisätiedot

LIITE 1 (5) TYÖSUOJELUPIIRI Sosiaali- ja terveysministeriö / Työsuojeluosasto 16.1.2007

LIITE 1 (5) TYÖSUOJELUPIIRI Sosiaali- ja terveysministeriö / Työsuojeluosasto 16.1.2007 LIITE 1 (5) TORNINOSTUREIDEN OHJAAMOT JA NIILTÄ EDELLYTETTÄVÄ TURVALLISUUSTASO Torninostureiden ohjaamoiden tulee täyttää työssä käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Materiaalin käyttö- ja tekijänoikeudet turvallinen ja ergonominen työpäivä koulutusmateriaali Tekijänoikeus on

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä TYÖHYGIENIA - TARVITAANKO ENÄÄ TULEVAISUUDESSA? Rauno Pääkkönen, teemajohtaja rauno.paakkonen@ttl.fi Työhygienian tausta Työhygienia syntyi ja voimaantui erityisesti teollistumisen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä

Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä BETONITEOLLISUUDEN RISKIENARVIOINTI- TYÖKALU Betoniteollisuuden työpaikoilla esiintyy erilaisia vaaroja ja ongelmakohtia, joissa voi esiintyä tapaturman/ sairastumisen mahdollisuus: SUUNNITTELE, TUNNISTA,

Lisätiedot

edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste

edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste Onnistuneen narvioinnin edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste Aineisto Haastattelut 15 sairaanhoitopiirissä

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINNAN LAKITAUSTA Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 4 : Työnantajan

Lisätiedot

Toyota Material Handling. Työturvallisuus. www.toyota-forklifts.fi

Toyota Material Handling. Työturvallisuus. www.toyota-forklifts.fi Toyota Material Handling Työturvallisuus www.toyota-forklifts.fi Trukkien turvallisuus -Ei mikään pieni asia Yrityksen vastuu trukkien työturvallisuudesta: Suomessa on aktiivikäytössä noin 30 000 trukkia.

Lisätiedot

CE MERKINTÄ KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY PERUSTEELLA

CE MERKINTÄ KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY PERUSTEELLA TIETOPAKETTI PÄHKINÄNKUORESSA: CE MERKINTÄ N PERUSTEELLA HUOMIO! Vanha konedirektiivi 98/37/EY on kumottu, mutta se on edelleen voimassa siirtymäaikana. Käyttöönoton siirtymäaika -> 29.12.2009 saakka.

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Rengaspaineiden vaikutus puutavara-auton tärinään

Rengaspaineiden vaikutus puutavara-auton tärinään Metsätehon raportti 09 4.1.009 ISSN 1459-773X (Painettu) ISSN 1796-374 (Verkkojulkaisu) Hanke on toteutettu Työsuojelurahaston tuella Rengaspaineiden vaikutus puutavara-auton tärinään Marko Oksanen Esko

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

PELTOJYRÄ JH 450, JH 620

PELTOJYRÄ JH 450, JH 620 KÄYTTÖ JA HUOLTO-OHJE PELTOJYRÄ JH 450, JH 620 Alkuperäiset ohjeet 01 / 2015 Sisällysluettelo 1. ESIPUHE... 1 1.1. Koneen käyttötarkoitus... 1 1.2. Tekniset tiedot... 1 1.3. Tyyppikilpi... 2 2. TURVALLISUUSOHJEET...

Lisätiedot

Melun huomioon ottaminen tuulivoimahankkeiden kaavoituksessa ja lupakäytännöissä. Ilkka Niskanen

Melun huomioon ottaminen tuulivoimahankkeiden kaavoituksessa ja lupakäytännöissä. Ilkka Niskanen Melun huomioon ottaminen tuulivoimahankkeiden kaavoituksessa ja lupakäytännöissä Ilkka Niskanen Paljon mielipiteitä, tunnetta, pelkoa, uskomuksia 2 Tuulivoimaa Euroopassa ja Suomessa Maa Pinta-ala km2

Lisätiedot

ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa

ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa Sisältö 1. Koneenrakentajan haasteita koneiden turvallistamisessa 2.

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Riskien arvioinnin työkalu ohjelmapalveluiden tuottajille Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Tämä riskien arvioinnin työkalu on tarkoitettu matkailualan ohjelmapalveluja tarjoaville yrityksille.

Lisätiedot

ATEX-direktiivit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi

ATEX-direktiivit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi ATEX-direktiivit Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi ATEX direktiivit ATEX-laitedirektiivi (Euroopan yhteisön direktiivi 94/9/EY) Direktiivin tarkoituksena on yhtenäistää EU:n jäsenvaltioiden räjähdysvaarallisten

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere III Valtakunnalliset käsityönopetuksen työturvallisuus- koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere Antti Posio STM Ajankohtainen työsuojelulainsäädäntö Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon - Parempi työ

Perusasiat kuntoon - Parempi työ Perusasiat kuntoon - Parempi työ Vaarojen arvioinnilla kohti parempaa työtä 26.4.2013 Joensuu - Sokos Hotel Kimmel Teijo Ylitalo - Safety Manager Lähtökohta Suomen työturvallisuuslaki 10 Työn vaarojen

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Yleistietoja polttoaineenkulutuksesta. Yhteenveto PGRT

Yleistietoja polttoaineenkulutuksesta. Yhteenveto PGRT Yhteenveto Yhteenveto Tässä asiakirjassa esitellään ja selitetään lyhyesti ajoneuvon polttoaineenkulutukseen vaikuttavat tekijät. Ajoneuvon polttoaineenkulutukseen vaikuttavat useat eri tekijät: Renkaat

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA 1. PEREHDYTYS Työturvallisuuslaki 14 Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava

Lisätiedot

ENETOSH Pätevyysvaatimukset työterveyden ja työturvallisuuden opettajille ja kouluttajille

ENETOSH Pätevyysvaatimukset työterveyden ja työturvallisuuden opettajille ja kouluttajille ENETOSH Pätevyysvaatimukset työterveyden ja työturvallisuuden opettajille ja kouluttajille Työturvallisuuden ja työterveyden osaamisalue Taso: 6 Opintopisteet: Taidot Tiedot 1 Tiedustelee työturvallisuutta

Lisätiedot

EMO. Espoon musiikkiopisto EMO EMON MELUNTORJUNTAOHJELMA (MTO) PÄHKINÄNKUORESSA

EMO. Espoon musiikkiopisto EMO EMON MELUNTORJUNTAOHJELMA (MTO) PÄHKINÄNKUORESSA EMO Espoon musiikkiopisto EMO EMON MELUNTORJUNTAOHJELMA (MTO) PÄHKINÄNKUORESSA EMON MELUNTORJUNTAOHJELMA (MTO) PÄHKINÄNKUORESSA Tiivistelmä Yleistä MTO on tehty meluasetuksen VNA85/2006 perusteella ja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveysyhteistyö ja teknologia Harri Lindholm Työterveyslaitos Ehkäisevä terveydenhoito Terveystarkastukset Määräaikaistarkastukset Sairaanhoito Työpaikkaselvitys Riskiarviointi

Lisätiedot

Uuden mittausmenetelmän kokeilu metsäkonetutkimuksessa. Esko Rytkönen Työterveyslaitos

Uuden mittausmenetelmän kokeilu metsäkonetutkimuksessa. Esko Rytkönen Työterveyslaitos Uuden mittausmenetelmän kokeilu metsäkonetutkimuksessa Esko Rytkönen Työterveyslaitos Metsätehon tuloskalvosarja 12/2011 Taustaa Liikkuvien kohteiden mittaustulosten yhdistäminen liikkeiden eri vaiheisiin

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot

Puutavarakuorma auton tärinän vähentäminen rengaspaineita säätämällä

Puutavarakuorma auton tärinän vähentäminen rengaspaineita säätämällä Puutavarakuorma auton tärinän vähentäminen rengaspaineita säätämällä Marko Oksanen, Esko Rytkönen TYÖYMPÄRISTÖTUTKIMUKSEN RAPORTTISARJA 8 Työympäristötutkimuksen Raporttisarja 8 Työterveyslaitos Tekniset

Lisätiedot

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304 Toijalan asema-alueen tärinäselvitys Toijala Insinööritoimisto TÄRINÄSELVITYS Geotesti Oy RI Tiina Ärväs 02.01.2006 1(8) TYÖNRO 060304 Toijalan

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Nina Nevala, Tiina Juhola, Juha Anttila, Hannu Alaranta Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehityshanke 104373 Hankkeen toteuttajat Työterveyslaitos Invalidiliiton

Lisätiedot

TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN. 9.6.2015, Etera, Helsinki Tuomas Kopperoinen, johtaja, Oulun Työterveys liikelaitos

TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN. 9.6.2015, Etera, Helsinki Tuomas Kopperoinen, johtaja, Oulun Työterveys liikelaitos Asiantuntijasta managereiksi - työsuojelun, työterveyshuollon ja työpaikkojen uudistuvat työroolit, vastuut ja työtavat - Työterveysyhteistyön hyvät käytännöt TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Homekoulu haisee Eero Palomäki vanhempi asiantuntija, arkkitehti SAFA Miksi sisäilmasto-ongelmat ovat usein niin vaikeita ratkaista? Sisäilmasto-ongelmat ovat monimuotoisia ja yksinomaan

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Sanna Ström 3.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuusjohtaminen liikennejärjestelmässä Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Järjestelmällinen tapa

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Parempi työ

Perusasiat kuntoon Parempi työ Perusasiat kuntoon Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2013 26.4.2013 Lahti Ylitarkastaja Jenny Rintala Työsuojelun vastuualue 1 Uutta psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa Työn kuormituksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti

Lisätiedot

2.1.3 VÄRJÄYSKÄSITTELYT

2.1.3 VÄRJÄYSKÄSITTELYT 2.1.3 VÄRJÄYSKÄSITTELYT Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Värjäyskäsittelyn suunnitteleminen suunnittelee värjäyskäsittelyn ohjeen mukaan ja ottaa huomioon värjäyksessä tarvittavat

Lisätiedot

BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN YHTEYDESSÄ

BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN YHTEYDESSÄ BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN YHTEYDESSÄ BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN

Lisätiedot

Poikkeavat tapahtumat

Poikkeavat tapahtumat Poikkeavat tapahtumat Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä, 10. 11.12.2012, Säätytalo Tarkastaja Sampsa Kaijaluoto Vaatimus poikkeavien tapahtumien ilmoittamisesta Säteilyturvakeskukselle

Lisätiedot

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa WorldGBC-raportti 23.4.2015 Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja toimitilojen vaikutuksista Yhteenveto Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja

Lisätiedot

Asiakaskyselyn 2014 tulokset

Asiakaskyselyn 2014 tulokset Asiakaskyselyn 2014 tulokset Työterveys Akaasia teki keväällä 2014 asiakaskyselyn. Kysely lähetettiin 664 työterveyshuollon asiakkaan yhteyshenkilölle Webropol kyselynä sähköpostin välityksellä. Kyselyyn

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot