PAIKALLISKOETOIMISTON TIEDOTE N:o 3

Transkriptio

1 MAATALOUDE TUTKMUSKESKUS PAKALLSKOETOMSTO TEDOTE : 3 elvi Marjanen ja Maija Valmari: Klmen pääravinteen vaikutus satn ajanjaksina , 9-5 ja Yleislannituskkeiden tulksia ELSK 975

2 Maataluden tutkimuskeskus (MTTK) PAKALLSKCET=STOY TEDOTE : 3 elvi»i,/':arjanen ja Maija Valmari: KOLME PAARAVTEE VAKUTUS SATOO AJAJAKSOA , 9-5 ja Yleislannituskkeiden tulksia Sisällysluettel sivu Jhdant Keaineist Tulkset 9 Urmt 7 9 apilapit mukainen jak 28 Kaura 36 Ohra 3 Kevätvehna 5 Peruna 58 Kirjallisuusluettel 65 elsinki 975

3 Jhdant Klmella pääravinteella, typellä, fsfrilla ja kaliumilla, suritetuilla ns yleislannituskkeilla alitettiin valtin tukema paikallisketiminta v 922 Tähän aikaan väkilannitteiden käyttö li vielä 'erittäin vähäistä Tarvittiin kkemusphjaista tieta väkilannitteiden käytön vaikutuksista ja kannattavuudesta Ensimmäisten vusien yleislannituskkeissa li mm maalajista riippuen useampia erilaisia kekaavja, kunnes v 926 siirryttiin samaan peruskaavaan kaikilla maalajeilla(tämän nrmaalikaavan hella li tsin edelleen muitakin kekaavja) Yleensä pyrittiin käyttämään käytännön viljelyssa nrmaalisti kysymykseen tulevia lanni temääriä eri kasveille Vusien mittaan kkeissa käytetyt ravinnemäärät pinta-alayksikköä khti vat nusseet kuvastaen täten lannitteiden käytössä yleisesti tapahtunutta kehitystä Seuraavassa taulukssa n esitetty väkilannitteissa annettujen pääravinteiden määrät tnneissa vutta khti kk maassa ja kilina hehtaarille sekä fsfrihapn ja kalin käyttösulde tynpeen verrattuna keskimäärin niinä vusijaksina, jita tässä tutkimuksessa n käytetty Laskelman phjana levat vusittaiset ravinnemäärät n saatu PER= (955, 96) julkaisuista ja Peltalat Sumen Tilastllisista Vusikirjista (AO ) Keskim tnnia/v kg/ha Käyttösuhde P 2 5 ( 2 P 2 5 K 2 P 2 5 ( Vertailun vuksi mainittakn, että lannitusvunna 97/J- 75 lannitteiden myynti Kemira Oy:n mukaan (AO 975)

4 2 li kilina hehtaaria khti: 83, P25 77 ja (2 639 sekä käyttösuhde :9:8 Kuten em luvuista näkyy, n erikisesti typpilannitteiden käytössä tapahtunut valtava nusu Aikaisempina vusina meillä nkin käytetty typpeä suhteessa muihin pääravinteisiin humattavasti vähemmän kuin muissa Phjismaissa Tätä tdistaa mm seuraava PER- U (955) esittämä vertailu: vusina keskimäärin n annettu sadille ravinteita: Sumi Rutsi rja Tanska kg/ha: P K ,6 käyttösuhde: P ,2 K 2 7,3 8 Esimerkkinä keskimääräisistä eri ravinteiden käyttösuhteista paikalliskkeiden yleislannituskkeissa eri vusijaksina esitetään seuraavassa nurmille ja kauralle annettu lannitus: urmi Kaura kg/ha käyttösuhde kg/ha käyttösuhde P 2 5 K 2 P 2 5 ( 2 Savi, hiesu: , ieta, hiekka: , , tulta, turve: ,5 9 2

5 3 Yleislannituskkeiden tulksista n annettu tietja paitsi paikallisketimistn vusittaisissa ketulsjulkaisuissa ja -mnisteissa myös varsinaisissa tutkimuksissa sekä lukuisissa lehtiartikkeleissa ja esitelmissä TEYBERGin (935) yleislannituskkeiden perusteella laskemia pääravinteiden vaikutuslukuja vat mnet tutkijat käyttäneet tilastllisten laskelmien perustana, mm TUORLA (96) ja esim sdan (9-5) aikaiset lannitteiden tuntimäärät ratkaistiin näihin vaikutuslukuihin njautuen Uudet nrmiluvut, jtka pääsaltaan perustuivat paikallisiin yleislannituskkeisiin vusilta 935-5, TEBERG (955) esitti tutkimuksessaan: Väkilannitteissa annettujen ravinteiden sata lisäävästä vaikutuksesta Sumessa, Tässä tutkimuksessa hän laski väkilannitteissa annettujen ravinteiden tuttamiksi keskimääräisiksi sadnlisäyk siksi rehuyksikköinä ravinnekila khti keskimäärin kk maassa: ry/kg ry/kg P25 ry/kg, (2 urmi Kaura (jyväsat) Ohra?? Ksvätvehnä?? Peruna Vastaavat luvut vusilta keskimäärin, mutta maav lajeittain ilmitettuna, n esitetty tämän mnisteen taulukssa 5 ja kuvassa 3 Tässä mnisteessa levat perustaulukt n suunnitellut paikallisketimistn edellinen jhtaja, edesmennyt maisteri F Tennberg Taulukissa nudatettu vusijaksittelu, aluejak ja maalajiryhmittely sekä tulsten laskentasysteemi vat hänen suunnitelmiensa mukaan tteutetut,

6 Keaineist Paikalliskkeina suritetuista lannituskkeista mudstivat ns yleislannltuskkeet, jilla tutkittiin klmen pääravinteen typen, fsfrin ja kalin vaikutusta satn, suurimman ryhmän 9-luvun lppuvusiin saakka Seuraavalla vusikymmenellä niiden lukumäärä tasaisesti väheni ja 96-luvulla kääntyi jyrkkään laskuun Vuden 97 jälkeen yleislannituskkeita ei enää järjestetty Tämän ketyypin tarkituksena li selvittää viljelijöille klmen pääravinteen typen, fsfrin ja kalin vaikutusta satn niitä pareittain ja yhdessä käytettynä sekä selvittää maan lannitustarvetta näiden klmen pääravinteen salta Keaineist käsittää vudet jaettuna klmeen eri jaksn: , 9-5 ja Kaikissa tilastiduissa kkeissa n nudatettu samaa peruskaavaa:, PK, P, K, PK Käytetyt lannitteet ja lannitemäärät vat vaihdelleet kasvista ja maalajista riippuen Vaihtelua - lannitemäärissä n llut myös eri vusina Va:sta viimei senä -vutisjaksna lannitemääriä lisättiin humattavasti (taulukk ) Tauluksta havaitaan verrattaessa ensimmäisen ja viimeisen jaksn lannitemääriä, että varsinkin multa- ja turv la käytetyt typpimäärät vat nusseet,9 % urmella ja perunalla nusu savi- ja hiekkamailla n llut yli % Fsfrimääriä ei le lisätty yhtä paljn, kivennäismailla 5- ja turv la 25-5 % (perunalla 66 %) Kauran, hran ja kevätvehnän kalilannitus kivennäismailla n nussut yli' %, turv - la vain 2-39 % Turvemaat fsfri- ja kaliköyhinä saivat j 92-luvulla suhteellisen paljn näitä ravinteita kivennaismaihin verrattuna Turvemaiden nurmet saivat vain 6 % enemmän kalia vusijakslla kuin , sen- sijaan perunan kalilannitusta n nstettu vastaavana ajanjaksna 7 % Typpilannitteena käytettiin pääasiassa kalkkisalpietaria, jnkin verran kalkkiammnsalpietaria

7 (k2 /- (-_) : Le" \ --t ir) --t \ " D " r-- -t \ \ - e:', Le") -\ C? r--- -t ("V \,c) i-- \() tr) \cl Lrl r) (t -- ' -t - \ li r i \c) c`-- -t - \ O \- -r) - en : Crl D, -- ev - \ -- i rl \E n --" -t r) O' -63 ('- " \ C) -t \ \ G \ cv 9 --t \(-_) " -t C \ 2 -t Lr) - t-j, CY-, n \- " ('2 \ -r- a \ -(X) ('- L'- -- f-- \ -r) -r) - Lr-\ "\ 'CO t O - X) -t Lrl \ -C) to cr\ 8 D ("V E,- \ 6 \ -r) \ ) -) - -r\ G\ r- en -- Ln " -,) \ \ kr) (M t (\? ) C2 -' -t 5 CY -t -- f-- -- Lr\ r- Cr\ r- _i- n - cn -t r) \ Lr) cr fi cv \ ri ci C cv -- cv E--- -rl 'CO: \ tr) *63 e 9- cc " " " " " " " " \ \ 'CO (\; -t ---, rg n --t -t Le- et to 3 i-,_ r2l, -) : cl:s 7- Q: U) :d 9- :, P E,- (L -P f- 9 c , , r- ct (r) E 9- ) 6 7 t t kamaa a ma k rve ie a h a tu - j - j ta lta hie mu t t aa t aa aa m m kkam rve su ja i- v sa ra: Kau a tu - j - ja ta lta hie mu 2 su a hie hie j - ja i- ta av hie s Ohra: 2 t 7 rve a tu - j lta mu ätve 2 hiesu a hie a j i- ta av hie s ä: hn Kev i 2 - j 3 8 rve a tu - j lta mu 8 3 i- sav a: run Pe ja a hie - j ta hie -r--- O \ X) t t t a aa uma kkamaa rvem a tu - j lta mu 9- r- -- rn rd d 3 -- t t -) 3 a t g Qrs -P t maa maa t E CC (f) kkamaa maa maa 9- CO C r kkama r- ) -- cc r cti cci U) hie hies -- -P ' ri cki, 9- c r- (r) r- ( d - fa, lo E n

8 6 ja v:sta 953 alkaen myös ulunsalpietaria sekä lähinnä perunalle v:sta 933 lähtien ammniumsulfaattia Tärkein fsfaattilannite li superfsfaatti, jnka hella käytettiin myös ktkafsfaattia -(v:sta 93 v:een 962) varsinkin kauralle Kalisula li v:een 953 asti h-prsenttista ja vusina 95-6 K-2-pitisuus li 5 Peruna- 'kkeissa kalilannitteena v:sta 99 lähtien käytettiin kaliumsulfaattia Taulukssa 2 n esitetty em peruskaavan mukaan suritettujen kkeiden lukumäärät kasveittain eri vusijaksina, eri maalajeilla ja eri alueilla Kuten tauluksta havaitaan suritettiin yleislannituskkeita eniten vusijaksn aikana Tämä n lunnllista, kska väkilannitteiden käyttöä vasta peteltiin Eniten kkeita suritettiin nurmilla, yhteensä 2633 ketta Kaurakkeiden lukumäärä saman jaksn aikana li myös suuri, yhteensä 3 ketta Eri kasvien ketulksista n tettu mukaan vain ne jista n riittävästi kkeita myös vusijakslta 955-6h: nurmi, kaura, hra, kevätvehnä ja peruna Päiden lisäksi n yleislannituskkeita suritettu vihantarehulla, syysvehnällä, rukiilla, skeri- ja rehujuurikkaalla, turnipsilla, lantulla, naattinauriilla ja öljykasveilla, mutta näistä kkeista suuri sa ajittuu vusiin tai vain muutamaan vuteen (esim- naattinauris ja öljykasvit); lisäksi kkeita lukumääräisestikin saattaa lla vähän kuten esim syysvehnällä ja öljykasveilla "aalajit n jaettu klmeen ryhmään: savi- ja hiesumaat (S, Us), hieta- ja kiekkamaat (t, k) sekä multa- ja turvemaat (Mm, Ct, St) Maantieteellisen sijaintinsa perusteella kkeet n myös jaettu klmeen pääryhmään Aluerajat n esitetty karttapiirrksessa (kuva ) Etelä- Sumen alueeseen n savi- ja hiesumaiden kkeissa laskettu mukaan katkviivalla ertettu sa järvialueesta Taulukissa Phjis-Sumeen n laskettu järvialueen phjispulella leva alue ja Phjanmaan rannikk aina Merikar-

9 7 \ 5 -) ri 9- Taulukk 2! - Kk maa Phjis-Sumi Järvialue Etelä-Sumi -3- \ Le) Lr) \ --- -:- Le) ---t \ \D \ (M en -\ en Lrl cy-)c) Ln ec) t-- \ -( 'C\9 "t --t -t \ CY\ " -- CY\ -- er) er) \ c-v tr) is-) '63 : r- Lrl -- ' n (? 2 2r --- O O Lr\ Ln er 5 \ ('2 c ; ir) ('2 c \ (2 -n ---t 2 er) ") \ \D 't er, - Ck? ' \D u--) (\; 2 -( " --- \p \(:) Lrf:) \ er) \D -, Lr), erl (k? -3- Lf \ CO 'CO -\ 't) t Ci \ -3- \ n (') t-- Lr) en Ln cv en ( C? ---" L \ 2 ' ('2 n (2 )- \ ---t n " r--, -t \ -(c) tr" cn, D n \ --- ' n cm c-f) (-,-\, \ 22 \D \D ---t --3 cv \ \ (-,-\ ö \ ()3 «2 -- \ \ c -) C M (kt --3 (- \ -63 er) i-i - 2er) 'c Y-) (\? \ \ -\ -- -(\ (\2 CY Lr) c\2 n öc, en n r- Cfl L-) -r) ' C:5-3- trt r") Cn ' cr\ r ' \ sl E i 2 \ -3- \D CY -fl erl n r- -6 ' -- 2 C\2 -r) 'X) --t ", \ (r) 2 \ "' «) 'CO ' CY\ \ \ til,, crl \ \ Lf- \ (-,-) (-2 -t i'- cr, cm n 2 2 CD --- \ ('2 ' 2 ' :- -r) cm 6\ crl [ ' \ C:, ' -- \D 2 \D 2 r-i n u--, \ - r), Lr-) Le\,,_ ), l_r) \ is") -r -6 \ \,,,C) ---t c-,-) \- \D n r-- cv ' E-- Ln -2 C\2 cf-) 2 (k2-3- \ \ n 2-z- n n \D CY, 2 CQ ' 2 \ \ - \D 2 Lel er, r- "t \ (\? Lrl ce er) ("2 tj r-- CsZ \\Z -: - \ / L - r-i r- lkf, tlf \ r-- r e,--- '\/ -- ) 3 -,' : 3 ) Cn - -L[ -i - ;,- -,- > ta t E-i c E CO :i () Ei cil E- : rf,, d ", 3,, -i, E" 'i),g 5_, -,,) g " -P g :rd -_), - hieta- ja hie kka maat

10 KUVA 8 - / Pöh is! anrna r3 " 5 :

11 9 viaa myöten Kevätvehnä- ja kaurakkeet, jtka yhdistelmä taulukissa n ryhmitelty l'hjis-sumeen kuuluviksi, vat sijainneet lunnllisesti lähes kaikki Phjanmaan alueella, enimmäkseen sen eteläsassa urmikkeista, jita n runsaasti, esitetään tulksia myös pääalueiden eri sista (rajat katkviivin kartassa) sekä lisäksi kasvustn apilapitisuuden mukaan rvhmiteltyinä Tauluksta 3 nähdään' kkeiden prsentuaalinen jakautuminen eri maalajeihin alueittain eri kasveilla Eri kasveilla suritettujen kkeiden yhdistelmätaulukssa 5 ja piirrksissa (kuvat 2 ja 3) tulkset n esitetty rehuyksiköiksi muunnettuina, jllin rv vastaa kg hraa tai kevätvehnää, 2 kg kauraa, 25 kg kuivaa heinää ja 5 kg perunaa Tulkset Paikalliskkeina suritettujen yleislannituskkeiden tulsten laskemisessa käytettyä menetelmää n TEYBERG (939) selstanut perusteellisesti sekä sveltanut sitä mm tutkimuksessaan ravinte5den sata lisäävästä vaikutuksesla (955) vusilta kerätyn aineistn phjalta Kekaavana käytetyssä ns epäsurassa suunnitelmassa n -ruutu, lannitteiden parittaisyhdistelmät PK, K ja l`j-: sekä täyslannitus PK Kkeiden tulksista vidaan laskea kunkin lannitteen vaikutus sekä parittaisyhdistelmissä että klmisyhdistelmässä Minimilain mukaan n klmen pääravinteen vaikutus täyslannituksessa yleensä suurempi kuin niiden vaikutus parittaisyhdistelmissä kuten jälempänä esitetyistä taulukistakin havaitaan Tämä täyslannitukseen liittyvä lanniteyhdistelmän lisävaikutus eli ns yhdistelmävaikutus (Lv) n tulksia laskettaessa tettu humin

12 Tulsten laskeminen n suritettu seuraavasti: (PK) = PK-PK P(KK) = PK-K K(P) - PK-P YPK() = PK- Lv = PPK( ) - PK() K( ) -P( )) :2 = (PK)-Lv - P(K)-Ly K(P)-Lv ja K ilmittavat kunkin lannitteen suuden Parit- taisyhdistelmien sadnlisäyksistä, ja Lv pulestaan PK- lannituksessa esiintyvän ybdysvaikutuksen Kunkin lannitteen (ravinteen) suus YPK-lannituksen antamasta sadnlisäyksesta n laskettu lisäämällä - P- ' ja K -arvihin kuhunkin klmassa Lv:stä: Fi Lv = 3 ; P T Pf ' K + Lv 3 K f f + P + K f = PK () eli tävslannituksen antama sadnlisäys lannittamatta saatuun satn verrattuna Tauluksta selviävät lannittamattmilta ruuduilta saa, dut sadt (kg/ha) keskimäärin eri vusijaksina alueittain ja maal;:ljeittain Js verrataan keskenään lannittamatta saatuja satja järvialueella ja Phjis-Sumessa ensimmäisellä ja klmannella jakslla, vidaan tdeta, että sadt vat nurmi- la pikemminkin alentuneet kuin nusseet sekä savi-että hietamailla Tämä viittaa siihen, että maiden perusviljavuus n vimakkaamman lannituksen myötä alentunut eikä nussut kuten vitaisiin ajatella Edelleen n nähtävissä, että Etelä-Sumen savimailla kevätviljilla, kauralla, hralla ja'kevätvehnällä, vat klmannella jakslla lannittamatta saadut sadt keskimäärin pienempiä kuin ensimmäisellä jakslla eli vusina Phjis-Sumessa n eniten

13 sattasn laskua tdettavissa perunan khdalla Tsin keaineist n suhteellisen pieni, mutta Perunan sadt savi- ja hiesumailla sekä multa- ja turv la vat viimeisellä jakslla lleet humattavasti pienempiä kuin ensimmäisellä jakslla Fäinvastainen ilmiö n tdettavissa Etelä-Sumessa perunalla lannittamatta saduissa sadissa urmen ja viljjen salta -ruutujen sadt sekä 2K-lannituksella saadut sadnlisäykset (ry/ha) n havainnllistettu kuvassa 2 Kuva sittaa selvästi sen, että vaikka lannitemääriä nstettiin pääravinteiden salta jpa yli %,:sti, niin samaa ei vi sana Saadusta sadnlisäyksestä Lisätyllä lannituksella ei le saatu mnenkaan kasvin khdalla satja nusemaan siinä nää,- rins kuin n dtettu Kauralla turv la saadut sadt vat pysyneet jkseenkin samina, samin hralla Eniten kaksinkertaistettu lannitus n vaikuttanut nurmisadissa kaikilla maalajeilla Lasketut sadnlisäykset jkaisen ravinteen khdalta erikseen maalajeittain ryhmiteltyinä kk maata ja kk ajanjaksa kskevina n esitetty taulukssa 5 rehuyksikköinä ravinnekila (, P25, K2) khti Kuvassa 3 samat luvut vat graafisesti esitettyinä Taulukissa, jissa n ilmitettu tulkset kilina ha:a khti (kunkin kasvin salta vain kk maata käsittävinä) n esitetty ensin kunkin lannitteen suus parittaisyhdistelmien (PK, P, YK) antamista sadnlisävksistä (, P K ) sitten PK-lannituksessa esiintyvä yhdysvaikutus ' (Lv) ja PK-lannituksen antama kknaissadnlisäys (= l + P + K l + Ly) Tämän lisäksi n esitetty kunkin ravinteen suus PK-lannituksen antamasta sadnlisäyksestä, jka n saatu siten, että Pi, P ja K-määriin n kuhunkin lisätty /3 Lv:stä (taulukt 6,, 9, 2, 29 ja 3) äitä f, Pf ja Kf-lukuja n käytetty niissä taulu kissa jissa n esitetty tulkset kilina tai rehuyksiköinä (ry) ravinnekila (Rkg) khti

14 2 Mm, Ct,St W r-- () < W : () Lr) cv \ r-- 't Cr' ' C) O ^k: -) (f) Z ) ^ ( C\? 2 r- ( \ 2 -r S:) C\? r-- 2 ( \2 \ Cn Cr\ C\? rl 2 -W W Cr' L(l t) --t ' - Crl 2 '63 53 c\? rl - -- cn -- Cr, / (\2 L'--- -6C) ( / / Ln rl 2 / cv -- ) c ) : -- k -- ',-,-) Lr) G\ \ \ \r, ( b -fn -- G\ C- `"(' r-- (\2 't - 2 '[:) - ijc) - cv, cv t \- ir) C\2 2 G\ Cr-) '''bg Cf) r- n C\2 2 \ X) ( n D--) L,-- -) ") ) G\ u) -,Q LC\ r- Cf) r-- - Cl2 C \ 3 -)J - - \ \ (ki (M 53 L'-- Mm, Ct,St '6 -- cr\ Lr) if--, / O' CY\ cv _t (:) -- Crl k -- cy-) c t c\ ) Z n (:) 53 'CO r- Cr, ---t 'CO '6 ( E`i- %R 2 2 ( Cd ( ( cv c\2 / / -) -- Cr ki-r Cn cr r- (r- Lr) \ / rs-- tr) G\ 2 ' \ L---- t n,-- trl E,-- ( 2 - (:) -, --t () ('22, -), \ G\ -t G\ -- - (- (V (( cn - lr) - -r D --t ( / / --- '-' -- ' ( () W \ W C2 C( W '-t'-' r-- r-i ( ( / / )-r) -) Cl2 CT '- (i) «, (), '(X) 2--) S- Cl2 Es-- - rs-- -, " [_ r_ ('2 " r_ r cv - r-- -- D- Cf) -3- ) C`-- ( ( / c\t ( E -,--! E U),- (ll (i) >:i ':,- C% () -M 9- '\'', -- d as el) ^ F 3 Q) U '' C: en: - i c'c, :L' en,li d :d d c i d ([3r- d u)ct :'-i ( d 9- rti_); E ;5 9- cg :,! Cr-)- 7j, 2 cgdj r" d 9- U g :2-cj : r- :d - :d r :d i- "--),- "r- 'r-) 9--) "--) d "r"- ' (),, d,_ () -- )O ) :d ) :d d -) :d :d -P :d -) :d lit W -) (, M r -) P,, d,,,, ril -- --, W, w E

15 3 r E (r) w -- Lf) cr - ( ",L) cr n C-) - ('2 J Cr \ s, _, - u-) _ (-V t -'") Cr \ \_- _- ', r-- Crl -r) -- k Crl r- r- cm, -,,-) r [ " t Cl2 (- r- ", n -) r- --,,_-) r- (\,5 t Taulu kk CL- Crl \C C\? " '3 6\ C, ---- i5 -- r- \c r- ( \; cm C) (-; \D t-- -t cr\ -- Cr' r- cv Kaura : Ohra Kevätvehnä 93c Peruna ieta- ja hiekkamaat: urmi Kaura P 63 Ohra c ' 73 Kevätvehnä e Peruna Multa- ja turvemaat: -t Ckt Crl r- r- rl r- cm urmi 387ö 3 52, : Kaura Ohra Kevätvehnä Peruna

16 \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ C: \ \ \ \ \ \ \ T: j 'w!" \ \, \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ "Y- \ \ \ \ \ \ \ \ \, \ \ \ \ cti \ \ \ \\ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ tr, Cf3 CU - r- el! 5, 2 cu,,- - t i \ \ \ n'' :,/\ \ \ \ \ \ \! F--- _,,9 ist;-, -; Cr2 C:3 cå r3 cr7 \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \, C--\,, \ ~-": \-",:- \ \ z, (P hi rl --cs -Z cs': ry -,, 2 ^ t\ \ \ \ \ \ \ T\-- \ \ \ \T\ - \ \ \ \ \ \, \ \--- FZ- \ \ \ \ F":i - i ^-: 77,r- \ ) - :: '--,,, \\\\ \ \ \:-:\ \ \ \ \ \ \ \ sisps -Fiups uuu-f yid r,tes nzz-ius, -2z,=2m-Flluuri - cr! --i cfir) V)

17 5 Taulukk 5 Sadnlisäys ravinnekila khti (ry/rkg) yleislannituskkeissa vusina ry/kg ry/kg P2 5 ry/kg K2 Q urmi: savi- ja hiesumaat hieta- ja hiekkamaat multa- ja turvemaat Kaura 2) : savi- ja hiesumaat 7 29 hieta- ja hiekkamaat multa- ja turvemaat hra 3) : savi- ja hiesumaat 2 2 hieta- ja hiekkamaat multa- ja turvemaat Kevätvehnä 3): savi- ja hiesumaat hieta- ja hiekkamaat multa- ja turvemaat peruna savi- ja hiesumaat 6 26 hieta- ja hiekkamaat multa- ja turvemaat ry = 25 kg kuivaa heinää = 2 " kauraa = " hraa ja kevätvehnää = 5 " perunaa

18 n Kuva 3 6 Yleislannituskkeiden sadnlisäykset rehuyksikköinä ravinnekila khti ry/ks 5 - f-i czt 'rnu lta, turve -7 * P 9 5 O, 8 * O e *O De * e s, 'r r37/kg P25 5 t,t/kg K2, 5 Kkeita kpl C %JO, cj re r- C CO C r- _ [ii J, C* C r Cr/ CO r- - Crl C r Ln C - Ln _, c i urmi Kaura Ohra Kevätvehnä Peruna

19 7 urmet Eniten nurmikkeita n järjestetty multa- ja turv la, keskimäärin 2 % kaikista kkeista Savi- ja hiesumailla kkeita n llut n 36 %, hiekka ja hietamailla 22 % Etelä-Sudmen kkeista kuitenkin kaksiklmassaa n sijittunut savimaille ja Phjis-Sumen (ilman rannikkaluetta) kkeet taas vat 8 prsenttisesti lleet multa- ja turv la iekkamaan kkeiden lukumäärä n lisääntynyt aikaisempiin vusijaksihin verrattuna varsinkin järvialueella Savimailla suritettiin nunnien yleislannituskkeita viimeisellä vusijakslla vain nin klmannes siitä mitä , turv la vastaavasti suunnilleen pulet ensimmäiseen kauteen verrattuna Taulukssa 6 n esitetty PK-lannituksella saadut sadnlisäykset kilina hehtaaria khti maalajeittain ja vusijaksttain kk maassa Tulkset vat keskimäärin parhaat turv la, savi- ja hiesumailla taas heikimmat Ensimmäisestä klmanteen vusijaksn mentäessä kaikissa maalajiryhmissa kknaissadnlisäys (PK:a) n khnnut Js sensijaan tarkastellaan eri ravinteiden suutta kknaissadnlisäyksestä, niin ainastaan typpi n lannitusta lisättäessä nstanut sadn määrää Psfrin khdalla lisätyllä lannituksella ei le llut tivttua teha Turv la fsfrin antamat sadnlisäykset vat klmannella jakslla pudnneet 62 %:iin siitä, mikä li fsfrin vaikutus ensimmisellä jakslla, vaikka annettu P25- määrä li nussut 25 %:a Olisi ut mielenkiintista seurata fsfrin antaman sadnlisäyksen kehitystä vusina , mutta valitettavasti tällä jakslla ei enää mainitun kaavan mukaisia yleislannituskkeita suritettu Kuitenkin muiden kkeiden perusteella tiedetään, että fsfrin antamat sadnlisäykset vat edelleen vähentyneet ja ensimmäiset fsfrin liikamäärien haittavaikutukset vat tulleet esille Psfrin vaikutuksen vähenemistä n tdettu

20 8 paitsi turv la myös muilla maalajeilla Kalin salta vat sadnlisäykset (kg/ha) kivennäismailla khnneet, multa- ja turv la vähän laskeneet Tauluksta 7 selviävät paitsi sadnlisäykset ravinnekila khti (kuva ) myös lannittamatta saadut sadt sekä lannitteissa annetut ravinnemäärät maalajeittain eri vusijaksina kk maassa ja taulukista 8-3 samat tiedt aluekhtaisina (Etelä-Sumi, eteläinen ja phjinen järvialue, Phjanmaan rannikkalueen etelä- ja phjissat sekä Phjis-Sumi) Typpilannituksen lisääntyessä ei typpikila khti laskettu sadnlisäys le paljakaan pienentynyt Turv la sadnlisäys n keskimäärin hiukan suurempi kuin kivennäismailla Sadnlisäys P25-kila khti n ensimmäisestä klmanteen vusijaksn mentäessä pudnnut kaikilla maalajeilla suunnilleen puleen fsfrilannituksen lisääntyessä samaan aikaan kivennäismailla yli 5 7:a jå turv la 25 %dia Kalilannituksen lähes 9 %:n lisäys ensimmäisestä klmanteen vupsijaksn savimailla n pienentänyt ravinnekila khti laskettua sadnlisäystä 7 %:a iekkamailla yli 8 %:nen K2-määrien lisäys n pudttanut ravinnekila khti laskettua sadnlisäystä runsaalla klmanneksella Turv la kalilannitus li j lähes samansuuruinen kuin 955-6, mutta sadnlisäys n pienentynyt yli 7 %dia Typpilannituksella n saatu kaikilla maalajeilla sitä suurempia sadnlisäyksiä, Mitä phjisempaan n menty Keskimäärin kk ajanjaksna n P 2 5 -killla saatu parhain vaikutus turv la muihin maalajeihin verrattuna muualla paitsi etelä-phjanmaalla Savimaat vat järvialueella hyötyneet fsfrista paremmin kuin muualla maassa kahtena ensimmäisenä jaksna Kalilannituksen teh n llut heikin Etelä-Sumessa ja Phjanmaan rannikn eteläsassa, pienin savella, mutta lähes samaa tasa myös Etelä- Sumen hieta- ja hiekkamailla kahtena viimeisenä kautena

21 9 C" \C) \S") Cr \ C2 "t t \ er\ cr\? C- ) Lf) r- (\? - C) crs r- r- - D r r) Cii < Cf) Lf) Lf) - C3\ 't Lel - + "O (k? 2 -t - Lf") in C] r- r-i O 53 (-)2 +l + / D O r- \ + + r r-? G' r- r- -! f) \ n cii ' Lcl CY\ Cr -3 -CO -3 r- ) ) r- (\? 2 Lc-)? - )c)? 2? t Ckt -- Lf) "- r- c\2 C\ c\? Lf) Lf) L"`- - r- : () Kk maa -Y \ t,-- \ _j- t > \ -- --" ) Lf) rl k ;Q>) r n -r) \D \D CO () 9- "- \ D Ln -r) --) \() Lf),- -d- 2 ' Lrl -\ 2 \ -- ` \ " (:),\ -r \D '' CY\ :3 (-) cy, -g "-- '- -) ^r-,j -- r-- d r- -) 's (kj d --) Cl) ) ) a) Z 9- cn Z

22 2 7- rz -) - - -) t : Sadnlisäys rav innekila khti t//, '---- hi) v b,- hf r C br r- r) en -d- \ \ ': " --i- (-_) \ M (M en en en -- e e e G\ L--- e G\ \ Ln Ln \Q -,- \ G\ \ (M r- r t rn en n C \2 C'') e e " L'-- Crl -r) -d- -- cn -c) ; : \ \ \ \ G 5 \D cn n cn d O --- Ck? W - :: Lrl \ Ckt en C\2, + t L'-- - en e (\k 5C) \O + -CO Crl -ci U -) Cci -) Lannitus: ravinteita ''''- t cci ezi Z -"--- k (- 2 \C, \D L'- \O L"-- r) \ J cn \ 'CO \ -t L---- tr) \ \ r-- Ln ---t L--- ix) \ \ 'CO cn Le) \D ",-- L"-- L--- - Cl2 \D rl L"-- \D 5 \ Ln n -6 \ \O \ cv rrl -n \D Lrl i- Cr (\ C( r- 'CO 't, cj ca c -) E -P --) -) -P c - _p -) -P E ri) -) Ui `--- tril -- \C) L'-- cy\ r--- r- r G\ -r: t--- L--- (V --,t \ -- -c) Lrl -(5 -r) - Lf - er-) --- _t ---i CY\ ' + - _Ln n : 5 : g-r : :rt-5 g () \ - -- \ 't / C n -\ (v --- L( r 'C) O Cr CT \ -- Crl Ln C\ -- \ cv - ( \2 D- en Taulukk 7,-- - uq \ -- -t \ - -- g-, \ - _- Cl) c) \O - (r) -cl \ Lr) - -P \- Lrl \ C') --J-!) Lrl -C\2 --i-! ), - --i -\ \ \ \ " \ \ " \ O -P -i -- r- r--, J u) \D () - \CP \ "' -,- ('i - -r-,c p,- > ) - p ' 5

23 2 \\\\\\\\\\\\\ - t- l- - Multa, turve «\s\ P-lannituksella saatu sadn l isäys «" - h c CO = vudet hl K\\ \\\\ \\\\\ \\\ \\\ \\\\\\\\\\ - - Multa, turve -lannitukse lla saatu sadn l isäys - t 't -, d- 3 d- rr) r-

24 22 ja åadnlisäykset ravinnekila khti Sadnlisäys rav innekila khti b -, c :2,- b -- C f2, (P r- hn --Y ci-i r2 Z "--, i,-- (X? ---- LO,-Y --t c:3' 6 (V G\ i (( \2 cr V) n (X? \ cfl e rl L"-- 't \D C) E"- L-- i, t), '6, CY\ (> D r- \Q - \ L-- D G\ lt C f) D 2 Lf) "t \ r- ' i - \, - --,t rl Clt C\2 - L,- c") - j3 \D \ Cl? -C («\ 2 \ 2 :, (m -- ; : tf"), G\ - :: C2 c, g 6 \D f) tr) crl r- (\ L--- -) 'd cn ) Lannitus: ravinteita u "----- (V f3 P- -, z ---, tlt) -- \ n 'CO - cn \ a \ \D Cr\ \ \ L-,- D Crl Cr\ : : --i crl Crl : i \ cm (V \D -t -- it) ': --t g -P -) : () 3 ) -P U - ed g -) _p -p -% g c' eg uts _, : 'ci : -,- r-- tc) U) '',, U x tr Crl (V + D cm ' -- Ln cn _-, -- tr - \ -t cv \O ir -- -(- c\? cn O \ CY \ + cv (2 -t if-) r n c-r\ - D Lel \) i- "- r,- --" ṫ 5D () _- D \ cn r-i D- Taulukk 8,- C) : ) tr) G\ ^\ 9- > :5 -r) \ _i \ rl \ c'es - G\ 9- C) ^ \ -) -:- j- Lrl D -- G\ \ ci) G\ crl -r) -P ^ Lr) \ CY \ ' -P r- -3' cn --- (:) " 9- ed,_ a) cu «d )),---

25 te 6 \ r-- r- -- lt -t 6 + \ 6 + i - i - Sadnlisäys ravinnekila khti c r: '--- G\ \ - \, rl ET p,i 9 9 9,-b /63 -) kr) ' :< Ln \ t "-- Y' ( \ -:- -\ r- C tr) ; i ; h-d i- r - + i + " ) ir) 'D -,-- n bg 9-2 C\? \D \ _3- -3 \,- - r- r r --t D-- \D trl O (\l e t2 (V ()2 r- r c+- r: 'R, \ : Cr") -r) Lr") X) CY\ Crl trl 6 t -- ) -t O Ck2 c,'") c 2 cr, C\/ ± ieta, hiekka ulta, turve

26 Sadnlisäys ravinnekila khti - kr),- C f: \ [2,-- - 2C: P-, -",- r-y tlf), ci-f (2 Z \ ti) v ; ; -\ -t : OC +5 (:) -- (3\ +5,CY\ L",- \O C\? 2 (V -t,- D-- O cl c ( \ 2 (V i )- cn en cn 'CO () C) 2 (-V +5 \ t [- -t m m : \c, s «i e CY\ Q 'CO (V -` i L---- cv ii ' Jf (\? (V +5 tr) t (\? rl en en (V +5 't cv i (V e r--- -n en to a (-) cr\ -63 t (l? en -- +5, k tr) Lel Ce) cn Taulukk ± ieta, hiekka ± kulta, turve

27 25 - tr Sadnlisäy s rav innekila khti -CO -- \ 5 i5z) \ 't i Ln ; e hf),-; - - ci-i r: +, '--- \ '' n cf') cn -t l c\t t L,- i,-- \- --` (l2 \ ) ll J Q\ k --t ) s-- C ttfr LO ;-- -- c Z --",, bp ; ' C - (k2 i cn n CY \ --t (2 e cn c--- ) --- r) n ; a \ C> lå irl -- rl 'CO - : - C) C) f) i c) \ -t -- \ r-- i ; ; O O - 2 Lf") 2-3- '53 L'-- CY', '' cr") c\t \ \ --t ri 53 (3\ cr, cn en \ \ cn 'CO Ck2 n - ' + -t n iy -J "J b ± ieta, hie kka l iulta, turve -~

28 26 ELL b -) ts- CY\ r 'X) ( ' -r) - -r) er) i +( Lrl Ck2 C\2 { : ' ; -\ 'D Ch L'- C), -( CT\ Cr ) f) r- 'CO \ : + L- tr) " \ r-- --" r- i '6 ---t tr) r-i - L"- 'CLS r,- -t :5," r-- '6 CY -r) cm () ) r- - -r) ) 53 "t \c) Lrl 'CO to "CO () (\2 CQ -) cci -) 3) -) d -) (2 $P) ctf eri ti) \ r) 'TZ L- -\ Lr-) L'- to \ L'-- \(:) (:), D- 5:) n \ + (-Y-) -, t cn ") --- n L'- cr- n : -- c\2 r- O cm r- -t r) Taulukk QS --Y c,-- ni w \ - -- :3 - ed ta Lr) c) 9- irl -P,--Y rn,,, Lf-(:) Lri,--Y cm -- -) -cm - -) r- ^R2 - -\ cv ^6\ C-) CY G \ d (3\ (: Q\ r r- -) r- r-- > -) r- r- () i -- Cn >-, ieta, hiekka Savi, hiesu Multa, turve

29 27 O - r-r - C\2 i C\2 Lr) + r-- ; -r) r < C (2 ' -r) J ; \ c) r-- (V : ; C \ 2 O + + ', in r- L"-- : Ck2-3- C-- O (? ; : ---- \ Lr) - cn r- Lf) cm C + '5 9 C L( O crl er) + (V tio " O\ Cel \D O" O "CO (V zj 5 Ln en -3- O r) O cc) cel cn -c) CY\ Crl» u Ck2 cc) Ln,C) t Lrl t Cr clfl U- c\2 C t 3 -P U) cid 3 ) -) cv t en cv - -! '53 -t -t (n cel en \ (\2 cn cv n cc) CL? n ` -) ery + er) c() en ` '63 cc) r -CO C3-3- tc) O Taulukk cid g,-,-- () "--,----, --,-- c \ -t -- -t -- O (r) u) tc \ 9- (n (-) \ (r) 'D () i P- g -,g i -P 9- et) \ -c) -fl \- rl n ^(' -3 -r) ^ --t n (Lt - -\ \ \ O O \ " C) ei 'r- fi 9- -i r- -P r- -r -P --) r- O- 9-, [ ---- en r- g,

30 28 Apilapitisuuden mukainen jak urmia n tarkasteltu myös kiinnittäen humita niiden kasvilajikstumukseen Taulukssa n esitetty saadut sadnlisäykset (ka:/ha) jateltuna nurmen apilapitisuuden mukaan Yhteenvet n tehty vain kivennäismailla suritetuista kkeista Vajaasta 8 %:sta kivennäismaiden nurmikkeita ei apilapitisuutta llut ilmitettu, jten niitä ei le vitu ttaa mukaan Vidaan tdeta, että mitä vähemmän nurmessa n llut apilaa, sitä suurempi n llut typen antama sadnlisäys Fsfrilannituksen antamat sadnlisaykset livat pienimmät vähiten apilaa sisältävillä nurmilla Kalilannituksen vaikutus ei näytä santtavasti riiplauneen apilan määrästä nurmessa Taulukista 5-8 käyvät ilmi lannittamatta saadut sadt lannitus ja sadnlisäykset apilaryhmittäin eri vusijaksina kk maassa ja erikseen Etelä-Sumessa, järvialueella ja Phjanmaan rannikkalueella Taulukssa 5 (kk maa) esitetyt sadnlisäykset eri ravinteiden Osalta n havainnllistettu kuvassa 5 Kuvasta 6 selviävät typellä saadut sadnlisäykset alueittain Typen antama sadnlisäys n llut keskimääräisesti suurin järvialueen - % apilaa sisältäneillä nurmilla Ensimmäisestä vusijakssta klmanteen mentäessä ravinnekila khti laskettu sadnlisays n yleensä laskenut, selvimmin Etelä-Sumessa kaikissa apilaryhmissä Fsfrilannituk- sen teh n llut pienin vähiten apilaa sisältävillä mailla kaikkina vusijaksina jkaisella alueella Kalilannituksen antama sadnlisäys ei näytä riippuneen apilapitisuudesta, mutta suurenee selvästi etelästä phjia: seen päin mentäessä Phjis-Sumen (tässä yhtä kuin Phjanmaan rannikk) vähiten apilaa sisältäneen nurmen pienempi sadnlisäys kalikila khti selittyy sittain sillä, että tässä K 2 -lannitus n llut yli kg suurempi kuin keskimäärin muissa ryhmissä

31 29 Taulukk urmella nrmaalikaavan (,PK,P,K,PK) mukaan suritettujen yleislannituskkeiden sadnlisäykset (heinä ilmakuivana) x) Apilapitisuuden mukainen jaittelu (kivennäisiiihat) Kk maa Kunkin lannitteen suus parittaisyhdistelmien (K,PK, P) sadnlisäyksistä PK- PK-lann lanni- antama tuksessa kknaisesiint sadnyhdysvai- lisäys kutus Kunkin lannitteen suus PK-lann antamasta sadnlisäyk:- sestä P K Lv PK f P f K f kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha yli 5 % % % % yli 5 % % % % x) Kkeiden lukumäärä ja lannitus sekä -sat ja sadnlisäys ravinnekila khti, kts, taulukk5

32 3 Taulukk 5 urmella lannittamatta saadut sadt (kg/ha) ja sadnlisäykset ravinnekila khti (kg/rkg) (heinä ilmakuivana) Apilapitisuuden mukainen jaittelu (kivennäismaat) Kkeiden lukumäärä Lannit tamatta saatu sat Lannitus: ravinteita Sadnlisäys ravinnekila khti -sat kg/ha kg/ha P 2 5 kg/ha K 2 kg/ha f kg/rkg P f kg/rkg f, kg/rkg Kk maa yli 5 % , % % , 358± , , % , yli 5 % ±3-5 % , % % ,

33 \ \ \ \ \ \ 3- \ \ \ \ \ : - '- " '' - ',i Cfl (,) Ln / / / Ln / -7 ul - 7+ al r- () en 3,-i c > c g e- >, 2-2 \ \ \ \ \ -( # -ri 2 a W,O,-i ' 3 J -- r - :7 C: + Z r\ ' - {-,{ -- - { t,- { 33~i \\ \ \ \ \ \ \:\ \ \ \ \\ \ \ \ \ \ \ L\\\\\\\\\'\\\ L \\\ \ \\-\\\\\\, \- f\\\ \, \ \ \ \ \ \ \ \ \ \, l \ \ \ \ \! Ll T-,- l m Ckl (:)) d - (\J ry en (\ C\J -F,- e-) L,-:-,, j

34 3'2 Taulukk 6 urmella lannittamatta saadut sadat (kg/ha) ja sadnlisä ykset ravinnekila khti (kg/rkg) (heinä ilmakuiy'ana),apilapitisuuden mukainen jaittelu (kivennäismaat) Kkeiden lukumäärä Lannittamatta saatu sat Lannitus: ravinteita Sadnl isäys ravinnela k' khti -sat kg/ha kg/ha P2 5 kg/ha P f kg/rkg K f kg/rkg Etelä-Sumi yli 5 % , ,8 37, ± -5 % , % t ,8+6 5, % , ± M 3±7 33± yli 5 % -5 % - % - % ± , , , , ±:: ,2 +

35 Taulukk 7 urmella lannittamatta saadut sadt (kg/ha) ja sadnlisäykset ravinnekila khti (kg/rkg) (heinä ilmakuivana) Apilapitisuuden mukainen jaittelu (kivennäismaat) 33 Kkeiden lukumäärä Lannittamatta saatu sat Lannitus: ravinteita Sadnlisäys ravinnekila khti Järvialue -sat kg/ha kg/ha P 2 5 kg/ha K 2 kg/ha f kg/rkg P f kg/rkg Kf kg/rkg yli 5 % ± , ± -5 % : ±6 57± ± , 67 55? - % ±8 ±9 92+, , ±7 6±!5 - % ± , yli 5 % ± ±5-5 % 8 58± ,8 - % ±5 69±3 - %

36 Taulukk 8 urmella lannittamatta saadut sadt (kg/ha) ja sadnlis5 ykset ravinnekila khti (kg/rkg) (heinä ilmakuisvana) Apilapitisuuden mukainen jaittelu (kivennäismaat) 3 Kkeiden lukumäärä Lannittamatta saatu sat Lannitus: ravinteita Sadnlisäys ravinnekila khti -sat P 2 5 K 2 f P f K, kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/rkg kg/rkg kg/rkg Phjanmaan rannikk yli 5 % ± ±7 55± ± ±2-5 % ± , ±5 - % ? : , ,8 -% ± , : yli 5 % ± 8-5 % ±,3 - % % ±5 5+,

37 35 rcs ' ci v] F- C) r en- --F-r F--!, cn -* k/j a) v2, cv Ui,- - rc: c - - F- ci,cl r Q () -V, tr- cci cci, f:, - J- - c (d ' Q) Ci > E- - ''- cf] cci i- - h,i- å c rr)

38 Kaura 36 Kaurakkeista lähes pulet n järjestetty multa- ja turv la, hieta- ja hiekkamailla n llut vain keskimäärin % kaikista kkeista Etelä-Sumessa kaurakkeetkin n sijitettu 6-prsenttisesti savimaille kun taas Phjan- maan rannikkalueella kahdessa tapauksessa klmesta maala- ; jina n llut 'multa tai turve Varsinkin savimailla kauran yleislannituskkeet vat vusien mittaan vähentyneet jyrkästi; tsin niitä vielä klmannellakin vusijakslla li enemmän kuin hiekkamailla suritettuja kkeita Taulukssa 9 n esitetty kaurasadn lisäykset hehtaaria khti Typpilannituksen lähes kaksinkertaistaminen ensimmäisestä klmanteen vusijaksn n myös kaksinkertaistanut sadn savimailla hiekka- ja turv la sadnlisäykset vat jääneet humattavasti heikmmiksi Vaikka fsfrilannitusta n tisesta klmanteen vusijak sn mentäessä lisätty keskimäärin 53-7L % maalajista riippuen vat sadnlisäykset hehtaaria khti humattavasti pienentyneet varsinkin turve- ja hiekkamaila Vastaavasti ei myöskään kalilannituksen 25-2 lisäys le vaikuttanut psitiivisesti, jskaan vähennys ei le niin suuri kåin fsfrin khdalla Taulukssa 2 n esitetty paitsi sadnlisäykset ravinnekila khti (kuva 7) myös lannittamatta saadut sadt ja lannitus eri kausina Taulukista 2-23 käy selville samat tiedt alueittain Typpikila khti n parhaat tulkset saatu savmailla järvialuetta lukuunttamatta Vusijaksista paras n savimailla llut 9-5 ja viimeiselläkin vusijakslla n savimailla saatu ensimmäisen vusijäksn ylittävä sadnlisäys typpikila khti laskettuna iekka- ja turv la suunta n llut laskeva ensimr-äisestä kl- manteen vusijaksn mentäessä Fsfrihappkil n antanut suurimmat sadnlisäykset turv la Sekä turve- että kivennäismailla vat P25-kila khti lasketut sadnlisäykset ) pienimmät Etelä-Sumessa Kalikillla n saatu keskimäärin parhaat tulkset järvialueen turv la ja hunimmat Etelä- Sumen ja Phjanmaan rannikn savilla Vusijaksttain n K2-kila khti lasketulla sadnlisäyksellä llut laskeva suunta järvialueen turvemaita lukuunttamatta

39 37 mukaan suritettujen yleislannituskkeiden Kunkin lännitteen suus PK-lann antamasta sadn l isäyksestä PK-lannituksen a ntama kknaissadnlisäys ed c "----- r- d ()D,-- ei- e Z '"-- U -- d : ''- to -- LC\ t ( \ n L"-- ) C \? ) Cr (V r- 'te) "-- -- Ln (V -t ) CY\ (:) L"--- cr' cf) (--) ") i-r) --t '&) D Ln r) " e ` cv c(-) -- G - cv E`-- (M Cf) ln 't c\2 sto fj L"-- -(-) (\2-3 G (-\2 -t (7) -- Cl? C-- ") c-v CL2 (-Y) (:)'\ 53 -\ 6) cm cm r-- -r) (-) :) (2 6\ -t cm \D G\ -n (:)\ C \2 L -- -) -) CS r r- cf :CO PK-lannituksessa esiint yhdysvaikutus d ""- ED,-- n -t r-i c,-) --i" C-)2 + (-; C2 -fl - r-- n ["-- Lr) CY\ (Y) Lf C-- C\2 (r) - D -3 - : - (:) 53 """) (f) i cfl r 'i ---,- "--- U E`- ir) ': (-k2 r-- Lr r-- r-- (i2 (V (V D-- r- r) D-- r r-- :d c c -) CO -P -) -,- ) - d P- ) ' --),- g 3- \ -- '- r-- -) r-- r-- -c i-) -t r- n (-,-) r- -t t \ - C2 t (Y) r- k,-- D- rl d En P, r- ci] r P- r-- -ci (f3 () ed "--- b8 C) _t 2 n -- -n cm \ cq " n ) -X) E- ('- (\2 n,, Taulukk 9 d,-- s2r En r C\ 2 - (T5 r- d () i_r) --i" " \ r-- e) -c- -) \ r- tc3 9- n ^ ('2 d ) ) t n --t ) -" e) LC) ) CY\ n -P S:) -('2 d ) -) --i' Lr) -t ) r-- --t s) )-fl ') r-- s) C tri r d U) c 9-{,, d --) JP r r, d -P r

40 - 38 Taulukk 2 -) 9- -) c cn -) eci -) ja sadnlisäykset rav innekila khti

41 \\\\\\\\\\\\ \\\\\\\ cn cj \ \ \ \ \ \ \ \ \ ca cn,, : :ccl \ cn ',-(,, r--, - Cij \ \ \\ -- rl ill,, r, k- -J n) - ) ' --; - F- i - u) i v),--- T- -; ',, _ r- E-- ri cl ui = cl = vudet \\\\\\\\\\\\\ E \\\\\ \\\\ \\ ;(-3å! cl ccl -- el Cr2 Cd \ \ b9 r _, ccl r- C) Z F--(

42 ja sadnlisäykset ravinnekila khti Sadnlisäys rav innekila khti hip,-- e U -- (V (V ", L \ (r) Lfl \ Lf i + (V (M i \S) ; (M -- Cr' -- \C) : ---- Elt) gi : i i - r- C P + td? 't \D,- c<-) er) c?,- cv cv \ _ -t (M (-,-) Cr c,-) -t (V -r) tt O + - p 'CO CY\ n t cv t u, Li-) cr, cv G\ ' "t3 r- " (r) Crl \ : Lfl '-`, t, 't Lr\ \ n, \D : 5 - ' 'CO fl -C - Kaura l la lannittamatta saadut sadt Lannitus: ravinteita Lannittamatta saatu sat Kkeiden lukumäärä :5 --t - ' \ -t (:; 9 9 C'2 ( CY 3 CY\ CY\ -( a-,,-- n (-,-) -- - L( \D - -- rl - (:: -r) ' C\ O D n Z t () D -' ) Cr\ --- Crl ('2 (--) cv ckt cv ir\ n -(- (V \D - : ' O D- ' 6\ Crl -P d - (t5 U) ----, Ö bl) '53 CY\ ) (V (-V L` : (M C () O a \ ' R2 (V R2 C\2 ' Crl -C C,-) n G\ Lrl \ '6 n L--- t cr -3- r-- cv qi (),-- _ E u] cr () a \ -- - tr) D 9- -r \D C;n L7 \- ; D a Ci ) % -- -),- ) cn, \ Lrl \D Lr) ' -n \ - c\2 _- Lf, (V -fl ^ (-V 3-r) (V : - 6 \ D\ \ \ \ \ O C) CS 'ui 9- i-- -P -) )) () Q) > -p : W (i) --; (/) Z _

43 L ja sadnlisäykset rav inne kil a khti Sadnlisäys ravinnekila kht i -- t r) ll, : : C t t-- -- Ck? - bl),-- - D bn bli -- et- fl: tz r'-- E- i i- kc) -t 9 ---t + +i -- -fl : : ± O ; -t Ct") 'CO 'CO rl --i- i in i-i \ tr) in ) ) -( ---- CY\ ---t -f2 cc - \C) ) e hn r-i "-- E`--- -" V,-- -' ) 'CO --zi ) (3 ['-- C n (V e-) crl (i? \O O ) to ; (\ 9 + (V Cl (M +zi- Lrl -3' e r"-- '5 ) e - i- :-- -fl (V ) L'-- saadut sadt Lannitus: ravinteita Lannittamatta saatu sat ( ''--- ( \ hd fir -sat ''- to,-- kg/ha --t -r) O n -t n -3- O --t C c'el C\ CY\ -t - -\ '6 -fl - O (\t -3 r-- Ln -63 erl t ', (M (k? - fi + C '2 Crl t- \ \ \ \L) E'-- -- (-() Lf- C\2 ----t - L-) \ % E-- ccl \ O,, ) e -- rl -r) -' c) Clt C\2 Ck2 ("( --t :-- '6 -< :cc : Ti : --,-- (:) G\ -- cn O ) n c\? (V cr r- -zt ) S) - _- Taulu kk 9- : ca O c \- -r) - \ -r) -fl -" O,--,-- (3\ -- -' G 'r- Cn -r) \- n, -P O -( \ - (V Lrl ^(\2 (J O O -P r-,- ),-- () år-i --- Lel " O,- ---t O -- \ \ r--- d,-- W W () 9- r -P ) -),- U) r X

44 L2 ja sadnlisäykset ravinnekila khti "- crs Kaura lla lannittamatta saadut Taulukk Sadnlisäys ravinne- kila khti Lannitus: ravinteita Lannittamatta saatu sat Kke ide n lukumäärä b,-- ( r br: - " tl ' -- : '--- u -- bfl,-- ci- Z '''-, tid -- Cel 'CO C>" \, V) å - - " ) + ---i- -t - 3 O (\? (-- --i r-) 'CO \D \D -- \O - n -n 5 (V r-i + cc "CO L'- \D '---- r) -('2c D -rl "-- -sat tz cc ---- b kg/ha c:3 9,? d ii - \ 'CY \ D - ' Ln )-) (-<-) (2 cf\ -r\ - 5 \D -- \- -r) w O ) ),`',:) c) c\ )-(") ^O O, (\? G\ (- cv "), CY` -r) - ---t -r) (-r) Ln (l2 - c- r) \, n O n r) ': n - 3) C,- C\'") -,-) - ck? rd," -i -r) ),-) -3- L' "" 'CO t 8 C\2 5 ir, 9 u ---, (l2 Cr\ (\ - -t CY G cv - - tr) (-() 2 (' - g-, O Ccl -) ^(\2 D\ ) i-- X) -r\ - cv - -r " -- - r- n --t 'CO 53 C' \O \ cv \ _ i-) r) G C t r -3- ) rl is-) +J r-- O ) j cv --- LC c-- u) r- U) )-( i rl CY\ (2 c',-) ( t cv \- /- (-\2 t : tr (2 \ cz - CU - --/- ' \ tr) R _t k C\, p -- -p ) Z

45 Ohra 3 Ohrakkeista keskimäärin pulet li savimailla, Phjis- Sumessakin useammassa tapauksessa kuin multa- ja turv la Etelä-Sumessa kkeita li vusina enää hyvin vähän aikaisempiin vusiin verrattuna, kun sensijaan järvialueen hieta- ja hiekkamailla kkeita li jkseenkin yhtä paljn kaikkina vusijaksina Taulukssa 2 n esitetty kk maassa saadut sadnlisäykset kilissa hehtaaria khti sekä taulukissa lannittamatta saadut sadat, käytetyt ravinnemäärät ja sadnlisäykset kilina ravinnekila (Rkg) khti eri maalajeilla eri vusijaksina sekä kk maassa (taulukk 25, kuva 8) että alueittain (taulukt 26-28) Taulukka 25 tarkasteltaessa havaitaan, että lannittamatta saadut sadt eivät keskimäärin le suurentuneet savimailla eivätkä turv la Vähäistä khamista n tdettavissa vain hieta- ja hiekkamailla Viljelysmaiden viljavuus ei siis näiden klmen jaksn aikana le khnnut Phjis-Su messa (taulukk 28) n lannittamatta saatu sat nussut hieta- ja hiekkamailla tisella jakslla, mutta pudnnut klmannella jakslla lannitemäärien lisääntymisen myötä samalle taslle mitä se li ensimmäisellä jakslla eli vu sina Ohrakkeista saadut sadnlisäykset hehtaaria khti (taulukk 2) sittavat, että typen määrän lisääminen lähes 2:a (taulukk 25) n khttanut saatuja sadnlisäyksiä kaikilla maalajeilla: savimailla 228-kg:sta 375 kg:aan, hietamailla 239 kg:sta 37 kgaan sekä multa- ja turv la 88 kg:sta 279 kg:aan Samaa ei vida sana fsfrimäärän nstamisen vaikutuksesta Kun P 2 5 -määrää ns- tettiin 39 kg:sta 77 kg:aan/ha, alentuivat saadut sadnlisäykset 33 kg:sta kg:aan Aivan samin n käynyt-- myös multamailla, jilla fsfrimäänän (P 2 5 ) nstaminen 98 kg:sta 722 kg:aan n alentanut saadun sadnlisäyksen

46 - 26 kg:stä 23 kg:aan hehtaaria khti Kun lannitteena käytettiin superfsfaattia, vidaan ajatella, että superfsfaatin mukana maahan saatu liika fsfri ja rikki vat vaikuttaneet fsfrilla saadun sadnlisäyksen heikentymiseen hralla, jka n arka maan happamuudelle Yli kaksinkertainen kalilannitus kivennäismailla ei le santtavasti vaikuttanut sata lisäävästi Multa- ja turv la viimeisellä jakslla 28 %:a nstettu K2-lannitus anti 2 %:a pienemmän sadnlisäyksen Alueellisista erista kiintyy humi siihen, että Etelä-Sumessa n fsfrilannitus antanut kaikilla maalajeilla pienemmät sadnlisäykset kuin phjisempana, samin kali kivennäismailla

47 L,5 Kunkin lannitteen suus PK-lann antamasta sadnlisäyksestä - bbc -- Pf kg/ha Z "--- bf,-- ' ', 2_i- Ck? r- cn n (53 2 r-i - -- LC 'C: - fr) -t t \ ' Cr' cv C) "Z r-- C \D - Ckt Cr\ _i --zi- \ c-m "t 'ty) r-- Lrl 'te, \ cm --t ' -6 (-, r cn \ _- (3 -t -Ö 'CO r-- cn (M -t \ '53 -n 2 n _i- cr \ t u- ---j- ) \ ---t, Z 3 L,-- ' -c\ c -- C\2 : t -t --t --t \ \- r\ \S) \D \ \_ rl C:) PK-lannituksen antama kkna issadnlisäys PK-lannituksessa esiint yhdysvaikutus lil r\ cv il) Lfl crl c-r) t \D c-r) cn cy-) -- \D C + \ E/ ---t (:) '6:) \ tr r- cn c,-) ' cn a (-<-) _i- - C"-- \- 'O \O \- "t r-- Kunkin lannitteen suus parittaisyh d istelmien (K,PK,P) sadnlisäyksistä Ri '---, bl), t \ r'- \ \ --t (\? - -t 2 --t, r--- `, -- li f r- r- c\t D CY\ --t Li- L'-- : "t CD LC ) "CO _ t \ D LO 2 2,- 2,- r--, ' -\ cn -( crl (*( --i- \D ',Z \ --t u- \ \ --t C-) C-- bl) c-r) cm cm cn (\2 (\t (\t Ta ulu k k 2,- (),2 a) cn (J\ --t ---i- cll \ _t -3- O -- -t cn () S- E () c,-) u- f-i cf) -r) \ (r) \ OU i-) - -P rl \ Ln ' ct -- L ('2('2 --t Ln ^ 2 --" -r) -'s \ 6\ CY \ - \ 6 \ - 6\ ",-- -) r-- r -P r -P -P () rl d U) 'X

48 , tic -) -) cc : U Sadnlisäys ravinnekila khti -- W) C-- 2 Cr' -C : --t + ) - ) + Crl \C) (M ) G\ C)2 CQ n n cv cm (-\2 : i hp V + +f +j - C pr; t) L' t --i- Crl Lrl r) en cr r) cr cv,-- - c) -r-) O G\ U r r"- r- r t + + C ',- '''- 5D \ r C\2 ', (j 2 \ Ezr -- ( \? C3' \ -, U cc czs Taulukk 25 Ohralla lannittamatta saadut sadt i i i ieta, hiekka ± J,2,ta, turve

49 E- F- Cj :Z \ \ \ 7 \\\\ \ \\\\ \ \ \ \\ \\\\\\\\\\ W - / W -g W -) W,- P-lannituksella saatu sadnlisäys K-lannituksella saatu aadn l isäys c = vudet :" i- () g ('!, c = ' \\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\ \\ \\\ \\\\ \\\\\\\\\\\\\\\\\ W\'`\\\\\\\\\\\ 2-r c : )- Savi, h iesu -lannitukse la saatu sadn l isäys

50 i C f:lo r- + i -- ai + kr) ' CY \ CY\ Lrl bfj,-- (\ Ck? Crl -t c-'(-) Sadnlisäys ravinnekila khti P f kg/rkg -- L--- "to tc) -" \ Crl kn L"-- 'tc ((") G \ -3- Cl? <JO CY kr) (k? rr- (\2 rk? rk3 cv -- _/ C2 C t) C\2 ' ll -(- -t LC) -t C \k L'-- \ Ln 9 V i- C \ 2 C \ 2 n cv -- -t f- c,\?, c- Z, "---, D- --t to (-) ) 53 _ - br+ i -- C'' E'- ",- Ln,-i - Taulukk 26 Ohra lla lannittamatta saadut sadat, ieta, hie k ka Multa, turve

51 , 9 -- \D («\ 2 \ - -- \ Q "t -t Cr Lrl * 9 ja sadnlisäykset ravinnekila kht i Ohralla lannittamatta saadut sadet bfl Taulukk 27 Sadnlisävs ravinnekila khti K f kg / Rkg 6,- c i: tr 2, -- C 2 Z hf) C \ 2 n (\2 CY \ (l O + C\? (-3 \ \ n CY \ -t til --t r-- r- CY \ r- + i-i ieta, h iekka ± : Crl i (\ 2 _:t ( \ Crl u"-) (V (- \ Multa, turve ( \ ' (,''s cy, -r) \ + (\2 22 -t \ 9 rl Lr), t-- Cr E-,

52 5 ja sadnlisäykset ravinnekila kht i Sadnlisäys rav innekila khti U -- cf-i : (2 t)p v - r2, b n _ -- C Z ''', b,- '---- cm bf,-- rl - -CO \ + ) 5 - O C-- - r- Crl ) 6 \ 53 - CY - (V < : 2 n c 2 \ Lr-, 2 rr VO Crl Lrl ) ' \ D ) -- cn 53 r rl - ' ) <: n \ Crl cr, 'ÖC) CY` ", n O' ) CD _/ i t) + <2 n ) i ct Cr ? ( \? Ln - - CY ib C" Es- -t L,r) -- u") Ohralla lannittamatta saadut sadet Taulukk Lannitus: ravinteita t) Z '`--- b- LC) 3 Cl? <3 n rr) ll a \ - ) -2- -t e n -P ri 5 O Crl 3 d cf" (-\2 Cl ) -) -- -r ? -? -? c- () --'---- -P U +) \ (7\ L"-- LTS rel ai / -t Cr \ L'-- n -- ri C\2 --- : -, CO :rd i :cci E CU r-- E ca ui r P-, : n n ci) CY Cel -( ' ' (2 ) ^ ' 6\ ' r-- > u) CCi Cn cr- n c\, - -t Crl n \ _O -(- -Z}' Ln c (:) G \ ) r--,- 53 ) Crl -C- < n r"-- -t kd C Crl -t -CO n - -? +i -? :- On 2 (2 r--- n > -- --n Lrl \ -P \ Ln -('2 ---t ) " -) > \D \ 'O r-- _/' 2 - f) :'- C\2 C\Z Ri Ci r-i \- ) i--- -? ) 2- -( r-- t Lrl CC " -- C () () r- -P ''' yö r- -P ) cid ci) 9-- Z -,z

53 Kevätvehnä 5 Kevätvehnäkkeista lähes kaksiklmannesta li järjestetty savi- ja hiesumailla isaantieteellinen sijaintipaikka li kahdessa tapauksessa klmesta Etelä-Sumi, vusina vieläkin useammin (78 % kkeista) Taulukkn 29 vusijaksttain ja maalajeittain ktut sadnlisäykset hehtaaria khti sittavat typpilannituksella saadun sadnlisäyksen nusseen savimailla ja turv la kaksinkertaiseksi verrattaessa vusien tulksia vusiin liekkamailla n nusu keskimäärin vain runsaat 2 %, vaikka myös hiekka- kuten savi- ja turvemaidenkin typpilannitusta vastaavana aikana lisättiin n 3:a Fsfrin antama sadnlisäys n muuttunut vain vähän lannitusta lisättäessä Kalilannituksella saadut sadnlisäykset vat kahtena ensimmäisenä jaksna kaikilla maalajeilla,'hiekkamailla kaikkina vusina, pysytelleet lähes muuttumattmina K 2 -määrien khttamisesta hulimat ta Klmantena vusijaksna vat sadnlisäykset (K f -arvt) lleet erittäin Pienet savimailla, 3 ks/ha (lannitus 836 kg K 2' 5 ketta) ja turv la 29 kg/ha (lannitus 875 kg K2O; tsin vain 6 ketta) Taulukssa 3 n esitetty ravinnekila khti laskettujen sadnlisäysten (kuva 9) lisäksi lannittamatta saadut sadat ja lannitus vusijaksttain eri maslajeilla sekä_taulukissa 3, 32 ja 33 samat tiedt aluekhtaisina (Etelä- Sumi, järvialue ja Phjanmaan rannikkalue) Tys:)pikil n antanut suurimman sadnlisäyksen savi- ja hiesumailla erikisesti Etelä-Sumessa ja sekä P :että K,,-ki taas keskimäärin parhaat tulkset multa- ja 'turv la Viimeisen vusijaksn kkeita n Etelä-Sumen savi mailla suritettuja kkeita lukuunttamatta llut erittäin niukasti, mikä tietysti aiheuttaa kknaiskeskiarvissa melkista vinutumaa, kun -niitä verrataan muiden kasvien sadnlisäysten keskiarvihin vusilta Samin aluekhtaisille vertailuille kevätvehnän salta ei saada riittävää lutettavuutta

54 52 mukaan suritettujen yleislannituskkeiden Kevätvehnällä -\ Cd Taulu kk Kunkin lannitteen suus PK-lann antamasta sadnlisäyksestä PK-lannituksen antama kknaissadnlisäys PK-lannituksessa esiint yhdysvaikutus -+ < ) '5 c- - (:)\ cm k) t c(- b -CO j- Lf- (M e (2 L' (2 c( n (V C2-3-- (-,'") t-i (-r) i_r) el \ r-- C\2 : )-( Crl ) C2 G\ ' < )) 3 (2-3- r-- (2 (l2 i- --- _,- 't ---t cm cy-) cm _t n C? ("V ( (, -- - bli --i- C_),-- (v r-- 6\ D tr) -- (2 D (:),C3 (-2 n r) d- -r) - 6\ (v < \ D 6\ (:) < r-- (-? (\?,--- cr, rn r-i + \ tio rs-- -6 \ r"-- --i- \ `,- ---t Crl n r2l-, - ci ("V : D c'e) () -,'' \ L"-- r- 't r-- Crl (rl \D r--- 3 ( - -P -- +),- W 9- Z _p --_- w (( 3 -- \ ( r ` -- - p, ----, <- --, () : [ ( C -r) er) \ crl CY\ (\2 9- CO,-- E r- (d - -P \ < -\ C2 \) u) -ti `--- G\ SO u- c<l \ 2 \D W c- cti b, C\? r-- (\2 CY- C \ 2 'Ll tn,--,- W,-- () taulu k k 3 r- : r- (d r-) : (r) -) cci

55 Kevätvehnällä lannittamatta saadut Ccl Taulu kk 3 br 53 Sadn l isäys ravinnekila khti -- :- '"-- to cm Ce`: (V -3- c,-) -- Crl \ Crl cm -3 - cm c() -) " ('2 P f kg /R kg (V Crl (-) (2 Crl (:) -3 Lf- Cr`, Cr + '3-3 (-V -- i " - -3 r- ' (V CY\ C*( tac - 2 tl, ',- -n \ O ta a\ Es-- \ [- r-- -- C- (n \() E" r\ ")-'\ 9 O r- G Lannitus : ravinteita,- ", Cl? 6),-- O C,' ' --3- C-fl ' ' 6\ O \ O Crl li 'CO -3 Cr\ -3 _ (( " -sat kg/ha r- -3 cr!r- ccl c *-)

56 i - ieta, aie k ka r,-i crj P-lannitukse l la saatu aadn l isäys Savi, h iesu = vudet s O,- J L \\ \ \\\\ \\\ \\\:\ \ \\\\ \\\\\ P, Multa, turve Savi, h iesu -lannituksella saatu sadnlisäys bp r, b cv c -h rr r- k C \

57 Taulu kk 55 b,-- -; ---, tr,- C`' + C\2 C\2 (-\ 5 i-) 2 L-C \ Crl c,') ) - + i + Crl (- --- n - ces tt Sadn l isäys ravinnekila kht i h -- P- "---- tir -- bf: -- ei- Z til3,- (M cn -r) \ \- C\2 Ck2 u) 't <X) ` G\ bi) c,-) :% -- ' '6 \ Cc \ -=- C\ ' \ 3 t T G\ -- 't -- - C\ ---t n -t - -- D \ ("\ -f) D ' ---t Cr, \ -- \ +i ' -C \ "t ) "C, Crl \ rl Lannitus: ravinteita Qd '"--- C'? hij Z'-`--- b3 -,C) n _t i) ' D L - \ -t ' r- n i:e 53 \- CY -- Crl ) Ck? -(-) 5 Cr\ (l? C 2 -(53 - er) l_n /-l --- Ck? \C) - C\2 C\2 C\2 Lannittamatta saatu sat -sat kg/ha - c\-) -r) E--- (-\-) r-i 'ÖD 'EY` '6 sl r" fl 5 -- cm -C \ - cm -- n cr\ c\? t - -t r-,- Kkeiden lukumäärä cm -a ir) LC) -fl Lr) cr\ cr, n, v-) -- n --i ' - ' cn :cu ') cr -\ -- a) ( -fl LC) 2 c) '-" ' \ C) - --,-- r-- r -- -zi- 9- cy-) D Lf ^(-\? -f-\ \ -i r- W /- > S- -- ry-) ' -P C) )-(-) ^ -t -( \ \ --) r-- r--,-,- -- ci2 () r- ) \ f, e, 2 -c-- -P -P r-

58 56 sadnlisävkset Sadnlisäys rav innek ila khti f P f K f kg /Rkg kg /Rkg kg /Rkg G\ n Ln cn ' cn cm in : ;, - +, <i) ti) C3 \ n -, -( ' i (\ i- C'<- i- Crl CD -r) ' Ln 't Cr \ C\ et i 9 n c-,-, -/- c-,- CL? k cr r- --t (M G cm - en (kt +) -) c \ c'r) '',-) -:± 'CO 'C \ -t Ln CL2, Lannitus: ravinteita d O cr -) t) 6\ e (M f:»3 Lrl f C\?,-- -- ' - ' '- -n \ ((i ----, c t bp \ :=-- en ---- _i- t -' 'X) () f) r--- t cr 6, (\2 : C\ ccs ' -- cm ("(- --t en Z "---- i 2 cn -:2- - '63 --t cm e_ (' n cm -) (\? Lannittamatta saatu sat 2 5 Cfl ('2 - -CO -CO \ cr \ cn C- / -,- t'd -) -) -) + -P d b9 -- Crl (V t Ln - (\2 - c--) Ln ' - -fl f ' ' \ Cl2 Kkeiden lukumäärä ' --- -n ("L? -2- 't --- (-\? ('- cn (\2 a) d,-- c \ t \ _- -- G\ - -- () () r d () en Ln (r) Ln (-r) -r) ' (V r r- -P ii 2 \ Ln k f- (V -3- ^C -3- ^(L? -- :d -\ ("' d G\ O CY\ d 6\ \ \ - d d -) -i- -) r -ri -) ) () (ii r,, 9- (f) - rn z _ ci)

59 57 bi) ta U- \- (V \ t),-- n i OO +!) \D , ja sadnlisäykset Sadnlisäys ravinnekila khti bn,-- - h - C Z '"- kr: -- O' - \ < - to -7- O + \ O' (-, C\ 2 Le) ir) r- \ -fl cn - n k n s r- -r) kr) 't (kt LC) t -r -- 6\ (V -- [-- ") k 5 ir) n tr) CO -) -) ) Lannitus: ravinteita, '"- t ni Lr) '--- (\2 td \ --t 3 L \ -fl Z U -- (---\ C \? --- -\ cv \ X) (r) tr) cv _ Lr) \ C \ r- ) z C n cv -t ('2, -c) C L--- i-r") C 2 Lr) dl 'tic) -) -) r- r- Lannittamatta saatu sat -P gi b -- Lf-\ )(-) CY\ CY r- (\k r- + -t t- Cl? + r k C 2 Cr") - + )) -t \ to to '6 Lrt --- -t (V r- : () -) :d g (i) :ed () r-- -t (\2 i -, u-i C ck2 -- i ' Taulukk : d -,- ( -- 'rl (c CO O () 9- ('2 - \ -,- (tf (f) - li-) -t CY\,-- - in tr) CY\ _ ed ' \ n \D ^C,t G -P a) ri W ' s-) -- \ --t c) Lel -r\ O cr -+ n irt -P ^C CT\ G +) r-i,, A --,c) is\ )-i CT\ --" e) ('2 CT` (S, (n () () 9-,, -,-- p (cf,- en a) S- ) - _p, Z

60 Peruna 58 Perunakkeet suritettiin enimmäkseen kivennäismailla Vain vajaat 6 li sijitettu turv le Tarkasteltaessa kkeiden määriä alueittain havaitaan savimaiden kkeista kaksiklmassaa, hiekkamaiden kkeista runsaan neljänneksen ja turvemaiden kkeista yli % suritetun,etelä- Sumessa Järvialueen sekä myös Phjis-Sumen kkeista yli kaksiklmassaa n llut hiekka- ja hietamailla Tauluksta 3 selviävät klmella pääravinteella saadut sadnlisäykset hehtaaria khti vusijaksittain eri maala- jeilla keskimäärin kk maassa Seuraava taulukk, 35, il- mittaa sadnlisäykset ravinnekila khti (kuva ), k- keiden lukumäärät, lannittamatta saadut sadt sekä käytetyt ravinnemäärät "erunakkeiden ensimmäiseen vusijaksn sisältyy kkeita j vudesta 922 alkaen Valtasa perunakkeista nkin ajittunut vusiin Viimeisellä vusijakslla erikisesti turv la ja savimailla suritettujen kkeiden lukumäärät vat siksi vähäiset, että niiden tulksista ei saada rittävän lutettavaa vertailuaindista Lisätty lannitus n antanut varsin suuria kknaissadn lisäyksiä Vaikka typpimääriä ensimmäisestä klmanteen jaksn n yli kaksinkertaistettu vat ty2pikia khti lasketut sådnlisävkset kivennäismailla yhä suurentuneet k-sfrihappkiln teh näyttää savi- ja hiesumailla lleen yhtä suuri kuin hiekka- ja hietamailla, turv la sensijaan pienempi K2-killla n keskimäärin parhaat tulkset saatu turv ta, seuraavaksi hiekkamailta, jten järjestys n tässä sama kuin nurmella ja viljillakin Taulukista 36, 37 ja 38 n tdettavissa, että typpikillla n suurimmat sadnlisäykset saatu järvialueen ja Ph- -jis-sumen hiekkamailla (5 ja 56 kg/kg), Etelä-Sumessa taas savimailla (5 kg/kg) Psfrin vaikutus - kivenpäismailla n kaikilla alueilla llut samaa suuruuslukkaa, turv la sensijaan järvialueella heikmpi kuin muualla Kalikiln antama pieni sadnlisäys Phjis-Sumen multa- ja turv la selittynee kkeiden vähyyden ja eri vusille jakautumisen aiheuttamasta hajnnasta jhtuneeksi

61 59 "&"i Kunkin lännitteen suus PK-lann antamasta sadnlisäyks estä U -- -i tin, , hf) -- 'C) '6 L- - (V L'-- -t (-'2 CD (? (- \? - en " -- r- \ tr) ''() r- -":' Cli \ - L") C ) CY c 2 E,- \O \D r- '6 r r ( 53 --t L- r (-\2-3 l' - E"-- - (\? --t L'-- E,-- Cl - r- Cx2 '6 63 'tie) E - \ -zi Lrl L'-- '6 r- r- r- \ \D L'--- '6'' -fl (\? 'CO "t " t`-- -3 U") L-`-- -t " E"-- - ccl -p r r-) ) Ct) -) -r- ccl PK-lannituksen a ntama kknaissadnlisäys,- n-, ---, Z bn ' + cy, -t r- --t r- ((-) c, cyl 7) to -r) \ _i- \D r-- \ Ln cv C-- --t 753 '3 cr -) \ - -( t`-- "-- L(-) en S- '6 en " \(-) ' --( LC) -n r- --" \ lf) -6 _- -r) +t l'- \D L"-- --t LC) u- Lrl " + (:) --" PK-lannituksessa esiint yhdysvaikutus,--- '---- b t in cv C\2 r- -t -- en '6 + «- -3 tr") i - L'-- + 6, G E,- " 2 - (J" --t O' rs--- n - 3 tr) - :`, Cll (V (' '2) \ \O \ X) - c-) E' '") -- ' '\ (' L,- -t c Kunkin lannitteen suus parittaisy hdis - telmien (K,PK,P) sadn lis äyksistä \ -- fai \ b d Z "--- b,- : --) --t \ L"-- LC) \ n ' Ti " --" \ ---- " \ L'"-- cv -t \ r- Crl \O - L"-- \ r- (V --- Clt r- Lr") ---t cv (-\; C`- 53 r- (r) E`- --- cm \ en L'- _,- ('2 \ C\ 't -CO '6 in r- r- E"- - n (\/ - C'r) \ --t r-- O -\ -t r- -r) " \D \ t-- r- r- \ " -6 \D C,' t \C _-, -- r-- \, Crl --- -) Ccl -) r-), Taulu k k 3 p ca O' c n ('2 '" ' n c) )- Li-) 6\ --,L\, ' \ (i) $ C'2 ('\ - "\ Cili r- -P a) c- ---t -( CY \D Lf") LC) " (:) n ) (k2 (V '' a \ -),_g ---t n \D -r) \ CT, (V G \ ( () -r-- ' - 9- > -P i i' ii ^, -) i ;7-,

62 6 tio -- c \ U -- - t + CY) r-- \D ' cv (2 J- r-- Crl CY \ : Crl ) C)2 --t CO -t ) ir) t r- Sadnlisävs rav innekila khti tc _ cri ck', P- \ bn,- -i Z \ tf),,- n _i- (V = --jt -r) n n cn ) \ \D L-- n (\2 - \ es cn en s) n (V --t Lr\U) - cv cv -r) )-(-) -CD cn C\ 'X) -' n n \ - n a cn : n cv ev n -t C\? -- \ L \D \ t -P ( Peruna l la lannittamatta saadut Taulukk 3 5 Lannitus: rav inteita Lannittamatta saatu sat Kkeiden lukumäärä ''''^- (\,2 bi) v- -"---- to,-- CZi ',z, "- te, _ -sat kg/ha M rel 2 -d (rl \ -t 5 - cn - cn -- - " --t CO ' \ ) 9- C\C - O u) 'te ien _- s) r -CO 2 --t -) -- r- \ k, 2 cn lt Lr- irl en e 2 Lc-) fl ' -) - -cl - -C O en cn ' C\C Cr cv 6\ (2 en - cr C\C r-- -- (2 \ C) k ---t -- \(:) Ln n -\ r- c'd -- () G\ rl L- C\C ^ (k? - O G\ -) r-- (),- (\2 - cn r"-- cr 3 : ---t ' \ r- cn - cr ' cv ix) r) - en )-(") -r) G\ r- Q) G\ -P (-\,2 ^ O -P r- C'l -- ' c«? O en 'X) r- n - O ' c--- en 5 n 't \ap X) 5) r- - r ---t G\ - X) \ ' \ _ Lts) -6 r\ cn - cm cr -r") ' "\ Crl D - -- C\C r"-- 2 C \ 2 (r) en \D --- ' rn - ('2-Ci (-V > cc () ' ^ -P ll i- CY) \D c) (V Cll, -P ^ -),

63 \\\\ \\ \\\ \\\ - - $ h\\\\\\\ F- f f - - F- - J Multa, turve 6 \ \\\\\ \ \\\ ieta, hie kka Savi, hiesu P-lannituksella saatu sadn l isäys \\\\\\\ k\\\\\\ b -/ ba c) - c'- :, % w: - _ " v " irb c", O C : CU r- - r-- U r g \\\\\ \\\ \ \\\\\\\\\ Multa, turve W \\\\\\\\ \\\\ \\\\\\\\\\\\\\ ieta, hie kka Savi, h iesu -lannituksella saatu sadnlisäys rr) C\ T-

64 ja sadnlisäykset ravinnekila khti ci Taulu k k 62 Sadn l isäys ravinnekila khti ),-- -,- br, --- cv \ 'D -, 'C) v-, - (n \ -C LC) -n ' 2 r-- Lr) + - r -- en [ \Q in r-- cn O c () tf,- \- r en '6D -r e - - -r) Cr' C3- \D t 5- \) --- Lc G\ G\ - 'te Z kr: - '- t en -(5 -CO 't: : t - V-) cn - LC ' t - C? -C) Crl C 6\ --- Crl +i D --r) Ln +i Lannitus: ravinteita ed,- ---, t- 6\ (3' - (-\? - 5D L',- r`-- 't n '63 t "t C-- -Ö Lr-) O rei -'---- cv 6 L"-- : Lrl - r) (-Y-) cn r - trl (-(- r i O` - Kkeiden lukumäärä Peruna l la lannittamatta saadut

65 63 ) R r ;- -P : -r- cb CQ r-) sadt ((kg/ha ) Sadn lis ävs ravinnekiln khti Lannitus: ravinteita 6 -- LO --/ 'b + '--- r- ['--- r- 'b') ("M 3(-) (:)- -r) ± -! + (-'n (:) ('2 2 r- --,i b to ( -C) r-- : ',!- e Cl?, 53 cn r-- -rs -3- i, "--- +i -,--- J L'-- D -( '2 r- 2r- G \ -3- Cr, erl r-- G \ Crl -CO 'r U bf; ("V -- -r) Cr\ f2 ' ± t),- "(X) )-r) 't t -Ö3 ' \ X) Crl --t -r -r) -t \ --t (n (n C cb -r) --t CY\ '"-- tf) -t \- -) D- \ _ C\2 `, cr \ 5 L---- -\,-- r- E- -- -t Crl r- L"--- 3-r) r-- -t G' cj, -C -" ? C-- (-e) ijo cv Lel CY \ (:) ir) D Li-) -- kg/ha r- r- 3(-) (\? r- ',C, (V, 2) L \O \ n ) 3-r-) -t is (n J- r- cn (Y) c--- - r-- n (-,-) ---t Taulukk 37 Peruna l la lannittamatta Lanncittamatta saatu sat -sat kg/ha --- 'CO C -( : ljz),c) kr) (-'(-) -- (-,-) s\ ) _si- t 3-\ -) r- L'-- (V :: 5 D L"-- -3' cl-) r- -t -c -fl 't D CY\ 'CSO C:J \O [--- r-- r-- rl r- : g C) :cb G \ ' _-, c Cel r- k ' r it2 :g - (V "t -) r-- -f- (3) (v r-- a) rz (3) (d, (3) r-i w a -zt - G - CY` ( () () Crl ( -r- Crl -r) g Crl -( D () R 9-- -P L(-) cv -r) c's 3-r) 2 --3" -r -2 -C) -2 -t -fl : ^ G\ "O" CY \ - \ \ ni (:) (:) C: ^ d d -D r- r-- -P r-- r- -P r r P --) CU ' \ Ca -r

66 ta) ta, Perunalla lannittamatta saadut sadt ja sadnlisäykset ravinnekila khti Taulukk Sadnlisäys ravinnekila khti ();,-- -"-- bil,- f \ -r \ r-i -(") --t C? Lrl r-- E- - G\ n -- LOQ +i -- + )-( n CL2 - Lf) tc) r- L'' r-- C\2 (\ b -- crl 'te cv Ls- cfl L's- r- _ P- "" ta - rl Lf) \C) rl G \ G\ CLZ S:i CL2 \ Lf-) -t ir) CJ' n - a\ cr\ 6 -- C) C 2 Ln "CO -( - \ tc-) - \ C- r-- Z ELO - G\ -t `- ll ---t _- rl es- k t Lf) k u"-) ln ieta, hiekka ~ Multa, turve E- :3 Crl i -

67 65 KRjALLSUUSLUETTELO AO 975 Lannitteiden myynnin jakautuminen maatauskeskusalueittain lannitusvunna Kemira'Oy, elsinki Sum, Tilast Vusik Tilastllinen pätimist elsinki PERU, A 955 Väkilannitteiden tarve ja käyttö Sumessa Väkilannitteet maatalutemme khttajina p -92 Pellerv-seura, elsinki 96 Väkilannitteiden käytön kehityksestä Sumen Osuustimintalehti 96: Erip 8 p T=BERG, F 935 Peltjemme fsfaattilannituksesta Valt Maatal ketim Tied 6: Synpunkter på tlkningen av resultaten från gödslingsförsök med indirekt pian rd Jrdbr frskning -2: Väkilannitteissa annettujen ravintl'iden sata lisäävästä vaikutuksesta Sumessa Väkilannitteet maatalutemme khttajina p T-77 Pellervseura elsinki TUORLA, P 96 Väkilannitteiden hankinnan vaikutus maatalustutantmme Yaatal ministeriön tutantsastn julk 7:38-9

68