MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS

Transkriptio

1 MTTK MAATALOUDN TUTKIMUSKSKUS Tiedote 12/85 MAURI TAKALA Hämeen tutkimusasema Asumajätevesien imeyttäminen maahan ja energiapajun viljely imeytyskentällä JOKIOINN 1985 insn

2 MAATALOUDN TUTKIMUSKSKUS TIDOT 12/85 MAURI TAKALA Asumajätevesien imeyttäminen maahan ja energiapajun viljely imeytyskentällä Hämeen tutkimusasema 366 PÄLKÄN (936) 2214

3 Kuvassa oleva maailmanennätyspaju venähti kesällä 1984 pituutta 435 cm. Taustalla nähdään 1 ja 2 -vuotista S. aquatica pajua.

4 TIIVISTLMÄ Asumajätevesien imeyttäminen maahan on mahdollista jos maaperä on riittävän läpäisevää, pohjaveden pinta on väh. 3 m:n syvyydessä, eikä kaivoja ym vedenottamoita ole välittömässä läheisyydessä. Paju tai jokin muu kasvillisuus on välttämätön ravinteiden kerääjänä, suojana jäätymistä vastaan ja kentän hapensaantimahdollisuuksien parantajana. Hyvintoimivassa imeytyskentässä on jätevesien puhdistuminen ravinteiden ja bakteerien suhteen lähes 1 %. Imeytyskentän rakennuskustannukset ovat vähäiset ja hoitokustannukset rajoittuvat kasvillisuuden sadonkorjuuseen sekä saostuskaivon 2 kertaa vuodessa tapahtuvaan tyhjennykseen. Automaation aste on korkea. Rakentaminen on vaikea, koska suunnittelijoita ei ole. Maaperätutkimus syväporauksineen olisi tehtävä. Oma lukunsa on niiden vesien johtaminen maahan, joista on erotettu wc-vedet eri säiliöön. Matalaojituksessa näiden putkien juuristotukkeutumavaara on suuri. Sama koskee tavallisten asumajätevesien laimentamista, puristemehuja ym. Tutkimusaseman järjestelmässä ei ole todettu pajun juurien menevän 1 cm lähemmäksi imeytysputkea. Nähtävästi putkessa virtaava jätevesi sellaisenaan on juurille liian väkevää. Tutkimusaseman imeytysjärjestelmän ja ulkomaisten järjestelmien välillä on periaatteellinen ero. Ulkomaisissa j.arjestelmissä imeytysputkistot on sijoitettu ilmeisesti routavaaran takia:yli 1 m:n syvyyteen. Putkea on vähemmän ja käytetty pinta-ala pienempi. Niiden toiminta painottuu voimakkaasti ilmastointiin ja suodattamiseen. Tutkimusaseman järjestelmä perustuu jäteveden palauttamiseen luonnon kiertoon

5 lannoftteeksi niinkuin karjanlantakin palautetaan. Senvuoksi se pitää saada sijoitetuksi mahdollisimman lähelle maan pintaa, missä juuristot sijaitsevat, madot kaivavat käytäviään luonnollisiksi vesijohdoiksi ja mikrobiologinen toiminta on tehokkainta. Tällä periaatteella kentän pitäisi toimia jatkuvasti, jos mitoitus on sellainen, että orgaaniset ainekset häviävät. Kylmänä vuodenaikana maa toimii varastona. Jos näitä ehtoja ei voida täyttäätulee maasta filtteri, joka toimii vaihtelevalla menestyksellä ja amerikkalaisten tutkimusten mukaan ennemmin tai myöhemmin tukkeutuu. Jotta matalaan ojitukseen päästäisiin, kannattaa käyttää vaikka routasuojausta. Tutkimusaseman imeytysjärjestelmä on nuori (7v), joten mahdolliset haitat eivät ole voineet tulla vielä esiin. Jätevesien maahanimeyttämiseen vaaditaan terveydenhoitoviranomaisten ja eräissä tapauksissa lisäksi rakennus- tai vesiviranomaisten lupa. Jätevesien johtaminen maahan on lähinnä luonnonmukainen menetelmä, kun taas niiden johtaminen vesistöihin on luånnonvastainen. Ilmeisesti maapuhdistusta voitaisiin huomattavasti kehittää monenlaisin apukeinoin. Kesäaikaisessa käytössä maapuhdistus antaa parhaan tuloksen. Tämä näkyy ravinnetaselaskelmasta. Jätevesikenttää ei pidä tallata traktoreilla ym raskailla koneilla. Seitsemän vuoden aikana yhdestä koepisteestä saadut kokemukset eivät sellaisenaan ole valtakunnan vaihtelevissa olosuhteissa yleistettävissä.

6 JOHDANTO Hämeen tutkimusasemalla suoritti Rakennushallitus syksyllä 1977 vesi- ja viemärilaitoksen saneeraamistyön. Siinä yhteydessä tuli harkittavaksi minne jätevedet johdetaan. Tutkimusasema sijaitsee Mallasveden rannalla. Koska yksikkö on pieni, ei kunnallisen puhdistamon tyyppinen puhdistamo tuntunut mielekkäältä eikä myöskään jätevesien johtaminen' vesistöön. Sen vuoksi päätettiin kokeilla jätevesien imeyttämistä maahan. Suunnitelmat valmistuivat Rakennushallituksen, Suunnittelukeskus Oy:n ja Hämeen tutkimusaseman yhteistyönä. Seurantatyöhön ovat osallistuneet Tampereen vesipiiri ja Maatalouden tutkimuskeskuksen maantutkimusosasto tekemällä vesi- ja maa-analyysejä. Siten tutkimuksen tekeminen on tullut mahdolliseksi. Lausun kaikille työhön osallistuneille parhaat kiitokseni. Jätevesikysymys on haja-asutusalueilla sinänsä tärkeä, koska ilman kunnallista vesihuoltoa lienee n. 1,6 milj asukasta sekä lisäksi n. 3 loma-asuntoa, leirintäalueita, kurssikeskuksia ym. Tämän kirjoituksen tarkoituksena ei ole käsitellä jätevesien käsittelyjärjestelmien eri tyyppejä, vaan selostaa nimenomaan tutkimusaseman omaa järjestelmää. Jätevesien imeyttäminen maahan ei ole uusi keksintö. Se on yleinen Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Jonkinverran sitä on tutkittu Ruotsissa ja Norjassa. Perinteinen omakotitalojen sakokaivojärjestelmä on merkinnyt eräänlaista maahan imeyttämistä. Systeemistä voidaan olosuhteden mukaan kehittää erilaisia muunnoksia noudattaen seuraavia periaatteita: Kiinteä jäte saostetaan kolmiosastoiseen kaivoon, josta se ajetaan pois 1-2 kertaa vuodessa. Varsinainen vesi johdetaan salaojaputkia myöden niin lähelle maan pintaa kuin

7 2. jäätymisen vuoksi uskalletaan eli n. 5 cm:n syvyyteen. Putkien ympärillä pitäisi olla karkeata seulottua soraa (salaojasanta tai karkeampi) n. 2cm. Putkien päällä ehkä n. 5-1 ami, muovikalvo ja ruokamulta. Lämpöeristeeksi voi laittaa 5 sm tyrox-levyn tai vastaavan. Putkien kaltevuus niin vähäinen, että ilma pääsee vapaasti kulkemaan niiden lävitse ainakin yön aikana,jolloin vedentulo vähenee. Siten saadaan sorapatjaan aerobiset olosuhteet ja estetään orgaanisten aineiden saostuminen imeytyskenttään. Sopiva kaltevuus on 2-3 o/oo. Toisaalta anaerobisilla olosuhteillakin saattaa olla etuja varsinkin talvikautena. Jäätymisvaaran vuoksi imeytysputkistojen tuuletusputket joudutaan talveksi tukkimaan, joten olosuhteet ovat talvisaikana pakosta anaerobiset Tietynlaiset sulfidipitoiset saostumat voivat toimia maakerrostumissa tehokkaina suodattimina, joten tarvittaisiin oikeastaan molempia olosuhteita. Käytännössä olosuhteet muovautuvat juuri tällaisiksi. Mitä imeytysjärjestelmältä vaaditaan? 1. Sen tulee kyetä vastaanottamaan siihen johdettavat jätevedet. 2 Kapasiteettia tulee olla niin paljon, että järjestelmä kykenee ottamaan vastaan myös kuormitushuippujen aikana tulevat vesimassat, tai pitää olla varajärjestelmä, joka tasoittaa huiput. Niitä aiheuttavat toimintahäiriöt vesijärjestelmässä, keväällä lumien sulamisvesistä muodostuvat suuret vesimäärät sekä syksyllä rankkasateet. 3 Ravinteiden ja bakteerien pääsyn imeytyskentän ulkopuolelle tulee estyä. Riippuu paikallisista olosuhteista, minkälaisia vaatimuksia puhdistusteholle asetetaan. Jos pohjavesivirtaamat imeytyskentältä johtavat esim. metsämaalle, voivat vaatimukset olla lievät. Jos virtaamat päättyvät puhtaaseen vesistöön, ovat vaatimukset vähintäin kunnallisten puhdistamojen tasoa. Jos pohjavettä käytetään läheisyydessä ruokavedeksi, tulee puhdistuksen olla erittäin korkeatasoinen.

8 3. Kentän tulee pysyä jatkuvasti toimintakunnossa. Maaperään ei saa iskostua jäteveden sisältämiä orgaanisia aineksia, jotka estävät veden imeytymisen. Kenttä ei saa jäätyä. Juuret eivät saa tukkia imeytysputkia. Suurin vaara on kentän tukkeutuminen eli maahuokosten täyttyminen orgaanisilla aineksilla. Siihen ilmeisesti kaatuivat muutamat kunnalliset "suopuhdistamoyritykset". Ajatus oli hyvä, mutta tieto j,a taito toteuttamisessa puuttuivat. Perinteinen saostuskaivojärjestelmä on ollut pienellä pilattu. Niissä tehtiin se perusvirhe, että kaivoista päästettiin vedet suoraan pohjavesiin. Kaivot olisi pitänyt tehdä vesitiiviiksi ja poisto olisi pitänyt johtaa imeytyssalaojiin lähelle maan pintaa esim. pensasaidan viereen tai koristekasvialueelle. Näin menetellen ei maalaiskuntiin olisi tarvinnut rakentaa kunnallistekniikkaa siinä määrin kuin on rakennettu. Imeytyskenttä pitää ympäröidä syväsalaojilla eikä- siihen saa johtaa ympäristöstä sade- ym vesiä. Vedet johdetaan kentälle umpijohdolla eikä salaojajohdolla. Ylimääräiset vedet laimentavat asumajätevesiä ja häiritsevät mikrobiologisia toimintoja. Kentän jäätymisen varalta varajärjestelmässä voi olla syvempi ojitus..hämeen tutkimusaseman jätevesien imeytyskentän rakenne On selvää, että jäteveden puhdistamisen vaatimustaso vaikuttaa järjestelmän rakenteeseen. Tutkimusaseman jätevesien imeytysjärjestelmä on laadittu täydellistä puhdistamista silmälläpitäen. Lähtökohtana on ollut, että maaperää ei rasiteta ylen suurilla vesi- ja ravinnemäärillä. Vesimäärät ovat olleet kaksi kertaa vuotuiset sademäärät, Typpimäärät nelinkertaiset sekä fosforimäärät kaksinkertaiset voimaperäisen nurmiviljelyn lannoitu.stasoon verrattuna. Kaliumia ei ole käsitelty, koska sitä ei pidetä jätevesien puhdistusasiassa mitenkään tärkeänä aineena. Ottaen

9 4. huomioon maaperän sisältämät ravinnevarat ovat vuotuiset jäteveden mukana tulevat lisäykset typen suhteen n. 1 %:n luokkaa ja fosforin suhteen n..7 %. Varsinaisen ongelman muodostaa typen käyttäytyminen maaperässä. Tekninen rakenne Tekninen rakenne selviää piirroksista Järjestelmä on rakennettu 18 henkilöä varten ympärivuotiseen käyttöön. Imeytysputkea on siten 1 m käyttäjää kohden, lisäksi varajärjestelmä. Imeytysputket ovat 5 m:n etäisyydellä toisistaan eli liian harvassa. Tästä johtuu epätasainen pajun kasvu. Ojien kohdalla ja niiden välittömässä läheisyydessä paju kasvaa hyvin, mutta ojien välissä kasvu on kuten -ruuduilla. Se johtuu siitä, että jätevesi ei leviä horisontaalitasossa pajujen juurien ulottuville. Oikea imeytysojien etäisyys olisi m. Putken oikea syvyys olisi 5-6 cm, koska matalammassa ne ovat kerran jäätyneet. Roudanaroilla alueilla tarvitaan lisäksi routasuojaus. Imeytyskenttä on kaukana jätevesien tuotantopisteestä (2-3 m), joten ne ehtivät matkalla jäähtyä ja tulevat talvella imeytyskentälle 1-2 lämpöisinä. Jäätymisvaara on ilmeisesti sitä pienempi mitä lähempänä tuotantopistettä imeytysojasto sijaitsee. Kentän toiminnan kannalta on sitä parempi mitä matalammassa putket sijaitsevat. Oma probleemansa on kentän ilmastointi. Ilmastointi on puhdistustuloksen kannalta ilmeisesti hyödyllinen. Talven ajaksi se on jäätymisen vuoksi kuitenkin suurimmaksi osaksi suljettava. Jos kenttä on asunnon välittömässä läheisyydessä, saattaa ilmastoinnista aiheutua hajuhaittoja. Tällaisessa tapauksessa on imeytysputkien päässä olevat ilmastointiputket syytä tukkia. Viemärijärjestelmän yleinen ilmastointi riittänee veden juoksutukseen. Mikrobiologiseen prosessiin tarvittava happi saataneen maasta. Maan lävitse ei hajuja voi tulla, edellyttäen, että vesi jää n. 1 cm

10 5. maanpinnan alapuolelle. Veden korkeus säädetään jakelukaivossa (piiros 7). Tarkastelemalla viljelysmaiden ravinnepitoisuuksien vaihtelua voidaan todeta maaperällä olevan mahdollisuuksia pidättää itseensä sangen suuria ravinnemääriå ilman,että pohjavesien ravinnepitoisuus nousee. Pidätyskyky riippuu savesaineksen määrästä, humuspitoisuudesta ja maan mikrobiologisesta tilasta. Mitä tiiviimpi maa sen parempi pidätyskyky. Toisaalta tiivis maa ei läpäise riittävästi vettä. Parhaita maita ovat hiedan eri lajitteet sekä läpäisevät moreenit. Maan läpåisevyys selvitetään maaperåtutkimuksella. Tärkeä kysymys on imeytyskerroksen paksuus. Koska puhdistusprosessi on fysikaalis-kemiallismikrobiologinen ja vesien liike on vahvasti vertikaalinen, tulisi puhdistavaa maaperää olla käytettävissä vähintäin 3 m. Siis matka maan pinnasta kallioon tai kovaan pohjakerrokseen tai pohjaveden pintaan vähintäin 3 m. Tämä on paha kysymys. Monilla asutusalueilla ei tätä vaatimusta voida täyttää. Milloin puhdistuksen vaatimukset eivät ole kovin suuret, voitanee ajatella imeytyskentän ympäröimistä niin syvillä salatai mieluummin avo-ojilla kuin veden laskusuhteet sallivat ja siten jätevesien suodattamista vaakatason suunnassa ympäry.sojiin. Näistä ratkaisuista ei ole kokemusta. Niihin on suhtauduttava suurella varovaisuudella. Ne voivat tulla kysymykseen lähinnä joidenkin yksittäisten talojen ratkaisuina. Kysymys ei ole yksistään suodattavan kerroksen paksuudesta, vaan myös sen mikrobiologisista ominaisuuksista. Korkea pohjavesi tuo tässä suhteessa haittoja, kuten kylmyyttä ja hapettomuutta. Vaatimukset eri maissa vaihtelevat pohjaveden syvyyteen nähden varsin paljon. Maapuhdistuksen toiminnan periaatteista Luonnon asenne on aina suojeleva. Maaperä pystyy pitämään

11 6. sisällään tietyn määrän ravinteita ja vettä. Näiden turvin kasvit voivat kasvaa, vesistöt pysyvät puhtaina, samoin pohjavedet. Näin luonnontilaisissa olosuhteissa. Jonkinasteiseen kuormituksen vaihteluun on luonnon täytynyt varautua. ihän sadekaan tule tasaisesti. Kun maata käytetään viljelyyn, metsän kasvatukseen ja vaikkapa jätevesien käsittelyyn, on harkittava, kuinka paljon maata voidaan kuormittaa, jotta sen suojamekanismit voisivat tehtävänsä suorittaa. nsimmäinen suojavyöhyke on humuskerros (ruokamulta) maan pintaosissa. Se toimii välittävänä vyöhykkeenä kasvillisuuden ja maaperän välillä. Seuraavissa kerroksissa tapahtuu vähemmän välittävää toimintaa, mutta kuitenkin yhä edelleen tehokasta suojausta. Ravinteet voivat pidättyä fysikaalisesti, kemiallisesti ja osittain mikrobiologisesti näihin kerroksiin. Näistäkin kerroksista ne kykenevät jossakin määrin nousemaan kapillaariveden mukana juuristokerrokseen. rityisen tärkeä suojamekanismi on denitrifikaatio. Se on bakteerien aikaansaama. Kun humuskerroksessa pitää muodostua nitrifikaation kautta nitraatteja kasvien ravinteiksi, voi niitä muodostua jossakin vaiheessa liiaksi saakka. Näin erityisesti kesannossa. Jotta tähteiksi jääneet ylimääräiset nitraatit eivät pääse karkaamaan pohjavesiin, tulevat denitrifikaatiobakteerit apuun, sieppaavat nitraatit kiinni ja elontoimintojensa tuloksena nitraattien typpi vapautuu ja haihtuu ilmakehään. Tämä reaktio voinee tapahtua myös puhtaasti kemiallisesti. On kuitenkin merkillepantavaa, että nämä reaktiot eivät ole 1 %:n varmoja, paitsi ehkä luonnontilaisissa olosuhteissa. Jos kesällä humuskerroksessa muodostuneet nitraatit lähtevät vesien mukana liikkeelle vasta myöhään syksyllä, eivät bakteerit kylmissä olosuhteissa voi toimia täydellä teholla ja siten nitraatteja saattaa päästä pohjayesiin. Näin ollen yli kasvillisuuden tarpeen joko lannoituksena annetut tai mikrobiologisesti syntyneet nitraatit muodostavat riskitekijän. Tämä nähdään taulukoista 14 ja 17. Muut näytepisteet sijaitsevat pellolla paisi piste S. Se sijaitsee pellolla,

12 7. joka on ollut 15 vuotta viljelemättä. Vaikka kokonaistypen määrät ovat saman suuruiset kaikissa pisteissä, ovat maaperän nitraattiarvot luonnontilaisissa oloissa ainoastaan 1 %:n luokkaa viljeltyjen maiden nitraattipitoisuuksista. Siellä vallitsee nitraatin tuotannossa ja kulutuksessa tasapaino. Tämä on mm vedenottamoiden kannalta hyvä tietää. Kylmänä vuodenaikana jätevedessä tuleva ammoniakki osaksi haihtuu, osaksi pidättyy maahan, koska sitä analyysitulosten mukaan ei juuri tavata syvemmistä maakerroksista otetuista maa- ja vesinäytteistä. Imeytysojissa välittömästi putkistojen alapuolella vallitseva korkea ph suo haihtumiseen hyvät edellytykset. Fosforia tulee jätevedessä ainoastaan n.,7% 4m:n vahvuisen maakerroksen sisältämästä kokonaisfosforista. Maan fosforin sitomiskyky on suuri ja määrä pieni, joten fosforilla ei ole oleellista merkitystä. Voidaankin sanoa, että maapuhdistus on fosforin suhteen lähes 1 %:nen ja siten erittäin tehokas vaarallisinta vesistöjen saastuttajaa vastaan. Tulosten tarkastelu Imeytysjärjestelmän vaikutus maaperän ominaisuuksiin: Syksyllä 1982 otettiin imeytysojien alta sekä sivuista maanäytteet, jotka pakastettiin välittömästi ja myöhemmin analysoitiin. Tulokset esitetään piirroksissa Tuloksia tarkasteltaessa havaitaan: Johtoluku on imeytysputkien alapuolella hieman kohonnut, joten liukoisia suoloja on jonkin verran kertynyt. ph on kaikkialla imeytyskentässä huomattavan korkea eli 7 tienoilla. Turvekerroksissa se on kuitenkin selvästi alhaisempi.

13 Org C-luvut ovat kaikkialla saman suuruiset ja alhaiset, mikä on osoitus siitä, että maaperään ei ole kertynyt jäteveden sisältämiä orgaanisia aineksia, vaan ne ovat hävinneet pois ja maaperä on pysynyt puhtaana. Tämä on varma osoitus kentän toimintakelpoisuudesta. Ca-arvot ovat tavallisia peltomaiden arvoja. Mg-arvot ovat pisteissä 2-21 tavallisia, mutta pisteissä huomattavan korkeita. Tämä ei kuitenkaan johdu jätevedestä, vaan maaperästä. Korkeita Mg-pitoisuuksia tavataan myös kentän ympäristöstä otetuista näytteistä erityisesti savikerrostumista (taulukot 8-12). P-arvot ovat sen suuruisia kuin ne maassa yleensä ovat. Välittömästi turvekerroksen alapuolella on vähäistä nousua havaittavissa. Samaa voidaan sanoa 2n HCL liukenevasta P:sta. K-arvot ovat imeytysputkien alapuolella jonkin. verran kohonneet. Sensijaan 2n HCL liukenevissa K-arvoissa ei sijaintipaikan suhteen ole nähtävissä mitään eroja. NH4 + -N on kerääntynyt imeytysputkien alapuolelle ja osittain sivuille huomattavan paljon. Kerros, jossa sitä tavataan, on melko ohut, koska 85 cm putkien alapuolella ei NH4 + -N juuri esiinny. Missä NH4+ -N on runsaasti ei siinä ole 'NO - -N juuri nimeksikään Kokonaistyppimäärät ovat turvekerroksessa huomattavan suuria, mutta eivät kuitenkaan paljonkaan suurempia kuin turvemaissa yleensä. Imeytysputken kohdalla turvekerroksen alapuolella typpimäärät ovat suurempia kuin 85 am:n syvyydessä ja,5 m imeytysputken sivulla. Ne eivät kuitenkaan ole sen suurempia kuin peltomaissa yleensä. Sensijaan kokonaistypen luvut ojan sivuilla ja imeytysputken alapuolella 85 cm syvyydessä ovat kovin pieniä. Putkien sivuilla tavatut korkeat NO -N arvot viittaavat nitrifioitumiseen. 3 + Koska NH -N ja kok. N tavataan suurempia määriä ainoastaan pienellä rajoitetulla alueella imeytysputkien ala- 4 puolella, merkitsee se, että tässä kerroksessa jäteveden sisältämä typpi suureksi osaksi häviää kaiket pajun ravinnoksi, haihtumalla ammoniakkina ja osaksi nitrifikaation denitrifikaation kautta typpikaasuia.

14 9. Tulokset maaprofiilinäytteistä joulukuulta 1983 Tarkasteltaessa tuloksia taulukoista 5-7 ja havaitaan typellisten aineiden sijoittuvan lähinnä maan pintakerroksiin -5 cm_ Verrattomasti eniten niitä on + ruokamultakerroksessa. NO -N -arvot ovat syvemmällä 3 jätevesikentässä pienempiä kuin ympäröivillä pelloilla. Pisteessä S (peltopaketti) muut typen arvot ovat normaalit, mutta NO3- -N -arvot ovat lähes olemattomat. Muiden aineiden analyysiluvut eivät kerro mitään mahdollisista eroista jätevesikentän ja ympäristön välillä, taulukot Vesianalyysit Vesinäytteitä on otettu varsin paljon. Haittaa on tuottanut veden puute näytteenottopisteissä. Sen vuoksi näytteitä ei ole voitu ottaa keskikesällä eikä keskitalvella. Aseptisten näytteiden otto kenttäolosuhteissa syvällä maassa olevista näytepisteistä on vaikea asia. Koska kunnollista tekniikkaa ei ole ollut, on sitä jouduttu kehittämään koko tutkimuksen ajan. Kaikki muut näytteet on saatu otetuiksi riittävän puhtaasti, mutta bakteerinäytteisiin on syytä suhtautua tietyllä varauksella. räs virhelähde liittyy näytteenottoputkien asentamiseen. Vaikka putkien ja maan välinen sauma "juotettiin" aseril nusvaiheessa ohuella hiesuliemellä, ei maan liikeilmiöt huomioiden sen pitävyydestä ole absoluuttista varmuutta. Koska näytteet on jouduttu edellämainituista syistä ottamaan sellaisina vuodenaikoina, jolloin maan pintaosissa on ollut paljon vettä, on näytteenottopisteisiin saattanut päästä suotautumatonta pintavettä. räs vaikeus on ollut maan kalliopohjan korkeusvaihtelu tai kivikkoisuus, joten pohjavesinäytteitä ei ole saatu otetuksi samalta syvyydeltä.

15 1. Vesianalyysituloksista (taulukot 19:32) saadaan seuraavanlainen kuva: Näytepisteissä 2-23 näytteenottoputket oli asennettu suoraan imeytysojien kohdalle 85 cm:n syvyyteen imeytysputkista ja am:n syvyyteen maanpinnasta lukien. Näistä pisteistä otetuista vesinäytteistä tehdyt analyysit osoittavat, että tämän vahvuinen maakerros ei ole aikaansaanut riittävää kemiallista eikä bakteriolgista puhdistumista, tai asennuksessa on virheitä. Tarkasteltaessa pohjavesinäytteitä havaitaan kokonaistypen arvojen olevan jätevesikentässä ja sen ympäristössä saman suuruisia. NI-1+ on jätevesikentässä hieman enemmän 4 kuin ympäristössä. Merkillepantavaa on: vaarallista typen muotoa N". on jätevesikentässä selvästi vähemmän kuin ympäristön pohjavesinäytteissä, eli tulos on sama kuin samoista pisteistä otetuista maanäytteistä. Nitriittejä tavataan puhdistumiskerroksessa eli näytepisteissä P:tä esiintyy imeytyskentän pohjavesinäytteissä hieman enemmän kuin ympäristön vastaavissa. Määrät ovat kuitenkin hyvin pieniä. Tarkasteltaessa bakteerimääriä näytepisteissä 2-23 havaitaan bakteerien suuresti vähentyneen jo 85 an:n suodattavas.sa maakerroksessa. Ottaen huomioon edellä selostetut virhelähteet havaitaan imeytyskentästä otettujen pohjavesinäytteiden olevan bakteriologisesti varsin puhtaita. Samaa on sanottava myös ympäristöstä otetuista pohjavesinäytteistä. Pajun viljelyltä jätevesien imeytyskentässä Pajut istutettiin pistokkaista keväällä 1978 ja Rivivälit olivat poikittain imeytysojiin nähden. Riviväli oli 5 sm ja pistokkaiden etäisyys riveissä 25 cm. Sato- -tulokset selviävät taulukoista i ole ollut suurtakaan

16 11 eroa lajikkeiden välillä eikä sillä onko kasvatettu 1- vai 2-vuotista pajua. S.viminalis on pysynyt tasatiheänä. Sensijaan S.aquatica on vuosien kuluessa suuresti harventunut. Jotta haihdutuskausi saataisiin mahdollisimman pitkäksi, on viime vuosina pajusta kasvatettu 1-vuotiseksi ja 2-vuotiseksi. Puusato on viety pois, mutta lehtisato on karissut maahan. Paju on antanut sangen suuria satoja. Kaventamalla imeytysojien etäisyyttä 5 m:stä 2,5-3, metriin saadaan ha-tuottoa ilmeisesti huomattavasti nostetuksi. Kumpikaan pajulaji ei ole kärsinyt talven pakkasista. Syksyllä 1984 mitattiin Salix aquatica pajun 1. kesän pituuskasvuksi 435 sm mitattuna tyvestä suoraksivedettyjen lehtien kärkeen. Tiedossa oleva maailmanennätys 428 cm on saavutettu Uudessa-Seelannissa. Jos mittaustavat olisivat olleet samat, olisi maailmanennätys saatu Pälkäneelle. Mittaus voidaan suorittaa myös tyvestä kasvupisteen kärkeen. Tämä mitta oli 42 cm Löydetty yksilö ei ollut sattuma, vaan yli 4 m pitkiä oli useita. ntinen ennätys 426 cm saavutettiin Hämeen tutkimusasemalla S.viminalis-pajulla edellisenä kesänä. Pohjoisempana ulkolaiset pajut kärsivät pakkasista. Kotimaasta löytyy villejä pajuja, jotka ovat pakkasen kestäviä. Istutusvuotta edeltävänä keväänä on syytä kokeilla, lähtevätkö pistokkaista. Kaikki pajut eivät nimittäin lähde. Raita olisi hyvä, mutta sitä ei voida lisätä pistokkaista. Tutkimusasemalla on hyvä kotimainen paju, jota voidaan lisätä pistokkaista. Saavutettu maailmanennätys osoittaa sen, että kasvu riippuu maaperälli.sitä oloista enemmän kuin ilmastollisista. Ilmeisesti maaperälliset olot ovat olleet optimaaliset, mutta eivät ilmastolliset olot voi vetää vertoja Uuden- Seelannin vastaaville.

17 Vesi- ja ravinnetaseet 12. Jätevettä tulee vuodessa 13 m 3 /ha. Se sisältää kok. N 8 mg/1 eli 1 4 kg NH-1- -N 64 mg/1 eli kg kok. P 17 mg/1 eli 22 kg Sadanta 6 34 m 3 Jätevedessä tulee vuodessa kok. N 1 4 kg/ha NI-1 + -N 4 kok. P Kasvukaudessa kok. N NH 4 -N kok. P 832 kg/ha 22 kg/ha 342 kg/ha N 273 kg/ha N 72 kg/ha P Poistumat vuodessa: Jätevesi Valunta Haihdunta Maan kautta vettä, yht. 15 m3/ha sen mukana NI m 3 /ha 2 m 3 /ha 4 15 m 3 /ha 1 mg/1 = 15 kg NH-1-4 = 11,7 kg/ha N NO 7,8 mg/1 = 117 kg NO 26,4 kg/ha N Yht. 38,1 kg/ha N Tavallisen peltomaan poistuma: Valunta 2 m 3 /ha Sen mukana poistuu NH 4-,1 mg/1 =,2 kg =,2 kg N 4 NO- 35,9 mg/1 = 71,8 kg = 16,2 kg N 3 Yht. 16,4 kg/ha

18 13. Jäteveden sisältämästä kokonaistypestä poistuu ammonium- ja nitraattitypen muodossa valumavesien mukana siis 38,1-16,4 = 21,7 kg/ha vuodessa eli n. 2 %. Pajusadon puuosien mukana poistuu 89 kg/ha Lehtisadon sisältämä määrä 83 kg/ha Nl 16,5 % Kokonaispoistuma, edellyttäen että koko sato viedään pois, on siten 193,7 kg/ha. Jos ainoastaan puusato viedään pois, on poistuma 11,7 kg/ha. Maa-analyysit eivät osoita mitään selviä typen nousuja muuta kuin pienellä alueella imeytysputken alapuolella NW LI -N nousua. Jäteveden sisältämästä typestä vain 16,5 % kuluu pajun satoon. Fosforin poistuma Jätevesien ja valuman mukana,7 mg/1 = 1,5 kg/ha P Tavallisen peltomaan poistuma = 2 m3 /ha (valunta),1 mg/1 =,2 kg/ha P Jäteveden sisältämästä P:sta poistuu siten maavesien mukana 1,5 -,2 1,3 kg P/vuosi eli 4,7 % Pajun sadon puuosien mukana poistuu 13,5 kg/ha P Lehtien sisältämä määrä 9,1 kg/ha P 1,3 % Kokonaispoistuma, edellyttäen että koko sato viedään pois, on Siten 32,9 kg. Jos ainoastaan puusato viedään pois, on poistuma 23,8 kg. Jäteveden sisältämästä fosforista kuluu pajusatoon 1,3 %. Kasvukauden (12 pv) aikaiset taselaskelmat Jätevettä tulee Se sisältää kok. N NH+ -N 4 kok. P m3 /ha 342 kg/ha 273 kg/ha 72 kg/ha

19 14. Sadanta Haihdunta Valunta 2 76 m 3 /ha 3 83 m 3 /ha 66 m 3 /ha Vettä tulee kasvukautena Vettä poistuu haihtumalla Vettä poistuu sadon mukana Vettä poistuu normaali valunnalla Vettä poistuu lisävalunnalla (arvio) 7 34 m 3 /ha 3 83 m 3 /ha 24 m 3 /ha 66 m 3 /ha 2 52 m 3 /ha Maan kautta poistuu siten yht m3/ha Sen mukana poistuu NH1-1 mg/1 = 3,2 kg NH+ = 4 4 2,5 kg/ha N 7,8 mg/1 = 24,8 kg N 3 = 5,6 kg/ha N Sadon puuosien mukana poistuu Sadon lehtien mukana poistuu 89 kg/ha N 83 kg/ha N Tavallisten peltomaiden poistuma Valunta 66 m 3 /ha NH1-,1 mg/1 =,7 kg NH-1- =,5 kg N 4 4 NO- 35 ' 9 mg/1 = 23,7 kg N 3 = 5,3 kg N 3 Jäteveden sisältämästä kpkonaistypestä poistuu siten vesien 'mukana ammonium- ja nitraattitypen muodossa 8,1-5,4 = 2,7 kg/ha N eli,8 %. Kokonaispoistuma, edellyttäen että koko sato viedään pois, on siten 174,7 kg N eli 51,1 % kasvukauden aikaisten jätevesien kokonaistypen määrästä. Jos ainoastaan puusato viedään pois, on poistuma 26,8 % jätevesien sisältämän typen määrästä. Fosforin poistuma Jätevesien ja valunnan mukana,7 mg/1 = 2,2 kg P Tavallisen peltomaan poistuma,7 kg P eli jäteveden poistuma 2,1 kg/ha P. Sadon mukana poistuu 22,6 kg P eli 31,4 % jätevesien kokonais P-määrästä.

20 15. Maaperän sisältämätravinnemäärät: 4 m:n vahvuinen maakerros sisältää n. 12 kg/ha liuk. N. LiUk. P on suunnilleen saman verran. Kokonaan toisenlaisia lukuja ovat. ravinteiden kokonaismäärät.:.typpeä orln tonnia, fosforia n. 3 tonnia ja kaliumia n, 3 tonnia (taulukot 1-16). Maaperän kyky pidättää ravinteita on epäilemättä edellä. mainittuja lukuja paljon suurempi. Liukoisia ravinteita on ainoastaan,5-1 % kokonai.smäärästä. Siis yli 99 % ravinteista on pidättäytyneenä ja poissa kas- villisuuden käytöstä. Ulkomaisten imeytysratkaisujen rakenne, mitoitus ja toteuttaminen Suomalaisten ohjeiden ja suunnittelijoiden puuttuessa on imeytysjärjestelmän rakentaminen toistaiseksi vaikea asia ja tulos sattumanvarainen. Muissa pohjoismaissa on kuitenkin olemassa melko seikkaperäisiä ohjeita. Niitä on julkaistu Kirsti 'Mäkisen julkaisussa: Pienten yksiköiden talousjätevesien käsittelymahd11i - suuksista. Vesihallituksen tiedote n:o 2/198. Ohjeet liitetään tiedotteen loppuun liitteenä n: 1. Hoitotoimenpiteet Saostuskaivojen tyhjennys tarpeen vaatiessa ehkä 1-2 kertaa vuodessa. Kiinteätä jätettä ei saa päästää putkistoihin. Imeytysputkistojen huuhtelu, jos niihin keräytyy kiinteätä jätettä. Pajun korjuu.

21 16. Asepti sen nestenäytteen ottomenetelmä Aseptisen nestenäytteen otto kenttäolosuhteissa on vaikea tehtävä. Käsikäyttöisillä porilla ei juuri voida kairata suurempia reikiä kuin (6 8 mm. Maavesiä tutkittaessa pitää näistä rei- istä saada muutamien metrien syvyydestä vesinäytteitä mm mikrobiologisia tutkimuksia varten. Monesti vettä on vain vähän kallion ja maan rajassa. Virtaushan tapahtuu juuri siinä kerroksessa. Perinteisesti nämä näytteet on otettu Ruttner-laitteella. Laite on hankala käyttää eikä sitä voida steriloida kenttäolosuhteissa. Näyttöpisteeseen on myös laskettu telineeseen sidottuja pulloja. Sekä telineet, pullot että narut on pitänyt steriloida laboratoriossa. Korkki voidaan avata näytteenottopisteessä narusta vetämällä, mutta korkin sulkeminen on vaikeata. llei korkkia voida sulkea, ei saada kuvaa eri nestekerroksista, koska näyte sekaantuu ylösnostettaessa ylempien kerrosten kanssa. Pullo vie telineineen melkoisen tilan, jolloin se vaatii liian suuria porausreikiä eikä sillä saada näytettä ohuesta vesikerroksesta. Nyt esitettävä laite on helppo steriloida kenttäolosuhteissa seuraavasti: Laite huuhtaistaan vedellä. Sen jälkeen se upotetaan denaturoidulla spriillä täytettyyn astiaan, lasketaan telineeseen riippumaan ja liekitetään kosankaasuliekillä. Sterilointitulos on absoluuttinen. Injektioruiskut (1 ml) saa ostaa n. 12 mk/kpl valmiiksi steriloituina. Ruiskuja voi käyttää myös useampaan kertaan, jos ne steriloidaan välillä. Pullojen täyttösuppilo steriloidaan samalla kun laitteen telineosa tai käytetään valmiiksi steriloituja muovisuppiloita. Laitetta voi myös käyttää kemiallisten ym näytteiden ottamiseen. Imuosaa voi tarvittaessa jatkaa steriloidulla muoviletkun palalla. Vakiovarusteena ruiskussa on mukana 2 kpl

22 17. pienempiä imukappaleita. Ruiskua tyhjennettäessä pieni painallus maahan, että imuosan kärki puhdistuu. Laite on sileäksi hiottua ruostumatonta terästä. Tarvittavat narut voi steriloida upottamalla spriihin joksikin aikaa. Sprii on osoittautunut hyväksi sterilointiaineeksi. Se haihtuu nopeasti, jolloin ei aiheuteta häiriöitä näytepisteen organismeille. rityisen vaativissa töissä tulee käyttää valmiiksi steriloitua narua. Menetelmälle on haettu patenttia, haku n:o Laitteen rakenne selviää piirroksesta 27. Matalista näytteenottopisteistä voi vesinäytteen ottaa myös metallivarteen kumirenkaalla kiinnitetyllä injektioruiskul- la.

23 .19 ORAVAN4iikt- IVAhl 54LA4U4W 1-g% 5KIJAUkKO :14.F Piirros 1.,4,,iedinaplirrdi 1: fddt2 itrleyit,zsl)/%25-4/7 näylkpf3veldien.5,,a7/17-75*, Ald'ytepijsk P hrzso/7 k/-27ww.di,r. hi:eke2/, kö.eke/774c1//ct n inebi-opkae-7l/71a' 11 T

24 VÄLPPÄY6 JA 6AOSTU5KAIVO 1:25

25 VÄLPPÄYS JA SAOSTUSKALVO 1:25 IMYTYSOJASTOLI. d 2. PVC-T L ÄPIVINNIT HOLKIN r.!) SAIVON_RNKAAT_.. pl RRos 3

26 VÄLPPÄY5 JA SAOSTUSKAIVO 1: TRÄSR. MISLUUKUT 9 x go (VAPAA AUKKO) LUKiTTAVA / /...**:.,...,r. `..,... ' t zi.:-. _. '.. 15cm it,k/iso 9 2 PVC SINÄMÄT PMNKYLLÄST TYSTÅ PUUT ÄVÄ-kÄ,4 t :161 PIIRROS

27 u!id POISTOPU T KN P Ä Ä 17, Pl /RRb5 5.A c) z _ 2 K HN NI TYS TA PIT UPO T TAAN.2c :4:d :< l'-' /5 CL D U-1 < Z IX...1 > x < J.., -2-4 W 7-- v In 1 - -J --, :4-1 s- < in >. F-- < W 4 I- -2 W_I _ X D- :4 (X :< 4 :(12t > D Z a_ C (2 i- 3 :a_< Ui a. in a. -_ :4- : > UI >. Z > I I ( TU OT N:o R1 ru)

28 TULOKAIVO MITTA KAAVA 1 : 5 SULKULUUKUT mirra~ 125 trissit 7--. Cm ei 4;.1 up KUN g L. PLTIÄ lmtv VO TO ANK. 25-cm pii fzros 1 a o :«75 «7

29

30 pa irges i mayry5c,jan TYYPPI PITUI I5LZ ik K AI /5 11:1C S.

31 34 9,

32

33 L. '.

34 L. 1

35 Rokenng-koo 14,-"Geno,top(fitke.r7L-2 1/72-ey?y_f4pWio/ a '2/ litako& /nuo. for? Sinyy_r ac2 /2,:yiv29,r71 nafieptilk/ A I 7 cin 166,c,r, C II Q r.esifbhteplitikii 515ÅikaAs/). 9 mm Pziori /Alla Jen pidid if rif.1z-errdj esmoi.f_ra p s''7 ralufnia fr~,2 hilked pl'7',46»7 tipda#17osa saladi:dpotkec IQ 5-49m, yldpa.win -711»:177eiry j.raia - aliopt/ 7i~ moth:fsi aio Qrågri-lime") pffspdivia,h/t 1cd Intitga.42/~~,kork,ew locin po71,if_i? SI:rai4a1kalfild9 //V mm esifr,-j51 ti.e.ri/mapi7q-ed korkeths /c".5/1.(j5aikai g,m,o7,coh1'1. uf mit/6,4'a 44 puid1-- Poilrv-v..s. 13

36 macineir77`a 1;71;ern..3orakerryts muopikafro icirre kerros ndy~en -te utk r:5 u/ker&s inumfika/vo s /22 k rso 1/7711 1SO yes Ipe.så Phirrof ildiyhzen otto 741.en./77."- -7t.5.khuiDön v. r41.75`akaaw

37 rv) 1 PIIRR OS 15

38 grq s-s> 4..r3 ii -(«Q ri= 1 \A-) II I1A -A P ẸFULI/V4, ,S3 R/ I F212.5 /6 :bq t k k Z (r) 1 In v) "2 IK VS i I 11, 1 'k

39 O r-) C't rn...t. P ' " i ri- l`r) ' ' o.

40 5,5'2 c)?

41 U-1.4 c l Q-% cz, 1 t,r) -pilizzu5 19 c.)

42 ns. N.- (v> (`r Pliszeo3 :LO :3 s't) \ i...t- I 1,.., lr, 'Zi: 4 "Z N 5 Q

43 1.) rls r'6 1 PII izzo5.2.4 Lri \ r(.a s

44 c r) r fl- C " -,z' as I Cx) r. Cc 1 piii[2os 22, r9d ri- (v) L' 1 4

45 "ö-4. ( -4.> c'6 O\ bo i I cs n/ MPR O F / 14/ N4 :Y rt7

46 (>3 ri- bv M m 1 I Cets t>, tv) (r) c'es (%) 4:)., c. o 5-3 c<3 1 rt. rī NO c" 'kf( N 1 1 kk -...,S i, cs (5) 1.n 1 1 1,1 kti --> st /14,4pkopili. fivavrrk--r

47 \ e>c, I t i,959 PROF / 1 L /N, 4 1 V Tr T CS3 pti 12.g.C)5 2-5

48 m c /he /ip,=? PIf F / II_ I it 6 4. Y TT sr G"),S (4-) 2 ;.Y CT.) c

49 ASPTIN NSTNÄYTTN OTTOLAIT 4, 2 ( -T- ""rifii-s7w" A A 64/43 PtiRRos

50 Analyysitulokset maapro fiilin äytteistä jätevesien imeytyskent ält ä v. --,, tio - Ir\ tr\ Lr\ ir\ in Lr\ tr\ Lr\ -P M cy\ te d- -- k.e) o-\ 3 r- Lr\ re\.t) te\ ui d- k.. C-- c--- C- C-- 3D 3D d- Lr\ C--- C-- C-- C-- a) ir\ L(\ Lr\ in In LI\ Li-\ in --1 (1).... C \J LC \ C- LI\ C- C\1 C- LI\ C-- C- lfl Lel e- LI\ - cl P-4,-- re\ d- cy\ cv I-- C\J C\J.c1- C\J C-- Cm CS, te \ I-- k.. kr) C- c- c- -\ - t--- r---.. C--- LI\ I"- C\L TH -- c13 re\ 3 C:s te\ ir\ re\ a-1,-- in in -4-/ I N CM ren LI--.1 L.C.N Cm k., OD. C-- k.d 1" u) OM K\. o cv.i 3 -- Cm.c:) - cm Cm r-- r-.-- 4,-- H \ 3 Cm C-- C- -\ cm cm re\ d GO tr\ te\ 1 t<- k.c) d- - d-. 3D cr\ r1 f`r\ \- C\1 \ C\I - 1-f- '.z1- fe\ cl-. 1- k. CM t V-- 1 Cj -1-3 G.) CY \ K' CY" \ (3 'I- 1-- Lf \ - ("C\ Cr.1/ 4 C- LI\ tr\ C\J PO - a).. -P P-I - L.r\ -- cm cm re\ d- cs\. cm - Cm te\ CM l'<\ C\J C\ u-\ L.c-N LI\ Li-\ cri t) cm OD tr\ te c- LI\ k. Lr\ re\ cm cm V\ CM " Cn I'r-N CM 1/ 4.3 ct- fcl :1-1/ 4. te\ C\1 C\J ' ej U\ i.r\ ir\ t.1- ir\ Lr\ Lr\ C\J II\ LI1 LI\ II\ Cr\ "\ 11\ Lf \ 1/ 4. ct cl- LI\ -zis- C\J cl -P Ii\ is-\ tr\ in 1.1-\ Lr\ 4-D cv LI\ C- Lr\ c---- is-,, LI\ C- C- LI \ C- LI1 cl cd cv ir\ c--- 3D te\ \ ir\ C- cm CY\ :3- cl r- - cm -- -.,-- T- s -1 ce\ c-- te\ ir\ cm O C-- \ c Cd txw. C- N (<\ re\ 1I\ LI\ Lr fe 1C\.. C\J C\J I 4-, cl Ls d- re\ LO 1- K\ rr"\ ir\ re\ d- u) c- C2, C- ) cr te\ d- d- d- zt- zi , tr Lr\ L.r\ ir\ Lf \ Lt-\ Lr\ Lr\ 1r\ u"\ Cd C-'- k,. 5-N Cd CY\ \ C1/ 4- O C\J ts- -4. o leo 1/ 4. 1/ 4. C- C- C-- t--- vzo c 1/ 4. I Cll J C\J LI\ LC\ LI\ LI\ 4-1 >>.... r-,- C\J K.1 Cl] cl) -P J1 ht HS -.2 -\ ir\ 11-\ U\ C\i N re - cr) en u) u) -P -P -P -I-) :c13 Cd

51 4-) co rh 1 h15 4 Li \ Le\ II- \ LC\ tr\ L.c-N LC\ LC\ Lr\ Le\ c_.; Lc-\ 4-) :2. CM N-- Cm '23 - re\ Lc\,-- CM C-..-,. L'..;' LI\ O 1--- N- ( N-,,. C- I-- C-- LO I :c\i r-1 5:1 LC\ LC\ LC\ Le-\ 1.r. Le\ Lr C") :d :.). -P,-.,-, CM CM CM CM CM LC\ CM CM 11-1 LC\ -1, :1 P 4 d- C--- N- LI-1 N- d- 3 K-"\ --- LC\ CM C OO d- G.) 1 -,-.1 1 C.O. m k_ I- C-- I-- C-- C-- I-- N- C--- I I- C--,- CM r---] Cf2 >z -i-) ci Z O\ Cr Cr\ C.si %-- k., (1.1 C- OO LC r.\ Le-\ L-- C in mo I-- -),-- CY) 3 rc"\ I- N-"\ 1--- N- -\ a.) ui I rr \ 4 Cui '- LC\ N-1 d- d ic\ -. * C i d-,---- r-- CM,-- g r--i ---. '... r--, f=-1 -. [ (- ") rc\ d- C''' N.1 d-,--- d- 3 Lr\ i(- N- d- r-1 1:1 1 -\ d-,--- t,c-\ CM,--- -1,- 1,---. '3. C'..i. c-- CM CM ti? ir- -: N- C,..,--- L-..) CM 1-- LI\ CM CM v- \ LC\..D le) LI-1 CM N'l -P.) :Cii -P P-i U) d-,---- CM CM CM CM CV N:\ N.- N-1 1-(1 C.: CM N-- \N d- r--j v--- r-1 :Ck3 i> Lc\ LC\ LC\ LeN LC\ LC\ Lr \ Lr-\ C +, G.; ) c r--- r 3 r--- r.--- GO tsr" r---,... c--- Le\ Lsc\ re\ cri F-1.-2,--- d- I-- d- CM CM CM CM CM d-- N- N- N"\ CM CM CM CM CM.1-1 C.) -P Le\ LC\ 111 L11 L.C\ L\ Le\ 1- Lc\ LC\ 111 Le\ LI\ LC \ +) c-j --1 d t-c-\ d d- d- d- N-1 k... N-1 G LC\ t'e \ -zt- C(\,,-- N-- \ -P M N-- N-- CM C ; c- CM :L11 4-) LC\ 1. LC\ LC \ LI- \ LC\ LC\ Pli -P LC1 LC\ LC1 CM N-- I- LI-N LC\ CM C--- CM u' r----,1 c;.; -, 1-- i_r k.c) '-"") cy) - I- CT\ I-- cm c \I G"N a) I-- r--1,---,-- Cm, ,-- C, r1 H 1-- x--- I---,.-, cs"- CM \.. C---. N-1 %- r--,-- co Lc\ 1.1-4,'\s'Z. d- N- N-\ N-1 N-1 N-1 N-1 d- N-1.--z1- is-1 d- CM1 N1 d- d- d- N ) -- - C.) cli cj. 1 4 o -P :_l ' -...r cm isr\ cy),-- r-- o.) d- d- N- \ u--\ -.: rc \ v--, r---) -) 4,-1-2.,--,-..- d- U.) LC\ d- <zi- d- Lr.\. -=:1- a; -. Le \,:;- 1- LC\ Le- \ - w o1. (f) - r"-d r-i,-- C_-.),-- r-i LC\ LC1 Lf\ L-C. Lr\ Le\ LC-\ \ c C--- - Lc- \ re\ LC\ cm,--- cs\ 4-)..4.. r 1 \- 1 / 4. MD M:) \ I"- lo I-- m \.. k.. L. 1-- C-- C--- C--- c---- L. I (i) ',--, (i),,--, c\i LC\ LC\ Le\ tr\ cm Le\ Li \ LC \ 1n r-i +) ;:-.' e cd,--.-- cv cv rc\ r e\ - t- r-- cv cv N--\ N--, d- - :c.,3 --- ';; '- I I C, 1H U) U) U) (1), CM W ',--D Cf.) en u) _.;:', 4 -P 4-) Cf) Cf) C!) 4-) -P 4-) -P -I-) 4-) cd cc; -P ' +.' 4-> -P 4-) :-T-1,'_ cn F.:l. r--1 ',LI '.:1-1 ',-I-1 4 r-ci 4 4 ',-1:1 I1 14 ::4 ',1-1 -.:-1 T-', `.7.-1 '>--2, l' ,K...1 I (1) (I) H -1-." 4-) Cif -i.'--- C'"J CM CM :Lri,--I

52 te 1 CQ ",-- r-i -:.--- tr\ ") le, C--- 1C\ Lc"\ r---- co I-- 3 I"- te\ Q) L('\ te\ LC \ LC \ LC\ LC\ CY"' C\I cr) I \--- " \ tr 1--- L"--- 3 ti) -4--' 1-4 r-i C-) is- L.r.\ Ln L.r\ in Le\ Lc-\ :Q1 '11 -P,..., Cki r-- LI\ Lr\ LI \ 7'4 :1 Pl lel I.C\ Cm.1 LI \ Cli Cll LI \ I-- Cl; r.; :1 Cn LI' \ Cn ce Cn 1 r-i (. '( ld L k.. k..k Lrk,, k. k "I' C..J r-i u) -P M k'---1 ".--=- -P I Le\ N-"k Ck.I Le\ iiizi- G) d- re\ Lc--\ k.. -, -) o C'J I Cr\ - zi- ti-\ in L.c),-- re \,- C- Lc-\ d Lek.: Cli. H F--4 -Z r\.1. L' N\ d- CM \.. C\J G,-- LC\ 1/ 4. re. \ N- \ -) C"-- ", o,,...,2., -d- Ckl d- C--- -, -, C--- L.C\ li-k r. C\i Cli H b. 1,...1- CY) I C--- Ck.i Ck.1 Ck.I W ci) ;_r_l.c.) o e -. +-:j- o o o,---, o ('-.. -P k2-4 Cl) (1) 1 C-- Lc-\ tc\,-- cm cm k. "., -, d +3 :cid +D P-t -- N K1 t.t\ -,1-- te\ C\J.%---- C\J C \J re, r- g,- r- r-i :C' Lfl Cr\ LC \ Lf \ Li- \ Lfl LC\ LC1 Lf \ LI\ -P L'1;' tif) Le\ '- cek Ck.1 C.-- le\ Cel -,:t- d- Le\ kd Crk LI) F-1 '.--' r d- Cr\ Ck.1 r-,-- r. r d Ck.1 (\I s-- Cl) -P Lf \ Lr\ Lr\ in u-\ Li-\ ir\ LOI Lt--\ +3 lxi Cr" \ LOI C1- N- \ V"-", C ') -'+ LC \ d- Cr\ N" \.1--),,,..,,,,4 c- CM r- [-e\ r- LOI Lr-i\ C...,, LI- \ L.c-\ LOI g -P 1--- I-- Lr-\ LOI Ls-\ c---- c\i [--- +-i ed Ii.-- d- (X) re \ Gk Cek d- Ck.I co 1,- cm,----,---,----,---- C \:,--, H 4-1. Cr/ k..1 (kj ---- k.. Cr, LOI. K-\ - (X) td:n9.. Cr, d-,i d- Cr\ d- Cr\ I"- d- Crk d- d- te. F-i 1 C\J C\i cd ei I k,-. kd k--- k..1 -k Cki ",,.. -P r-c1,-"xl 1-- <-:t- C k ") Cr\ Crk Lci\ -zt- a) 11-\ Cl) :I. cn ri--3,---t \--- \ o r--i Lc-\ u--\ in Lc-\ --1 re\ d- o\ cm -zt- te\ \-- -izt- --t- I-- '- +D c.li.... H,-. k. kd k. k-d l'--- C-- k.. kd Cr) i I:ll,t-> Cll 11-\ o 11-"\ tr\ C`,1 LOI LOI LI \ Ui -.1,-... L.-,,---, C\i. C\J l'e\,--- CM rj u) ) Cf.) tie\. ii--z u) u) u) +3 -P -P -P ) CC1L1I D -P +D i. -P -P -P -P 4-D -I-' F: ri -' : kel I a) eli ) -P 3 Crl,':-'- (J) CM C\I Cli :( H I

53 C-- c't\ Li^ ---- Lt\ LC \ LC \ t---- OO L.C\ k.. Lf-, d- k..d Ul ' U' Lt\ 1n c\; -,zi ,.t- c \J,-. C--- 1"--- 1"-- CD 1"---' a) Lc- \ Lc\.C) CC 1"--- Le\ 1 1n O,z/- l CC) LI \ c-- CC L.C1 Li1 LC \ 1 d- C"-- Cr \ \ -. \- ' Ill LI \ C--- v- LC \ ) C---- \ - \ -. 1 w c;, I rc \ t-r) F4 cd r-i ';'-i" C) r--i C) '-. r," bto 1 d" C.i) 4 - d- W. (I) C \J 4-' C \J LI \,-- - C \J Cr \ Cr \ CC1,-- - d- \ C \J LC \ \.. l. Le \ Cr \ Crl C-.) r--... cv C \J ct) (I) c<- \ rc \,--- r---- cm.c) [-(- -P C) p--i \.D \.Cr \ CṀ Cr \ Crl Cr \ r-- v- v- r-i v--- d- d- C \.1,-. LC \ Cv,-- cv 1 \ \. d- " \ cl-- LI',, c.- [<- M Lf.\ C,:',-- v- C\J - Lf \ (\],---.. j te \ 1C \ Cr \,r [v-., C\ 1 (-) cj Cr\ LC\ Cr\* :Cd LC \ Lr\ 11-\ Le\ LI \ -P Cifr tu3 CS) ") U\ re\ Le \ C\1,--- k.. d- ".) (, 1 d- ),-- Cv Le\ 1 /4. re) Le\ C\J N""\ d- I.-- Lf \ Ce\ C \J C` J C, I-i C1) -P c, LC1 Le\ Le\ Lr\ Le\ Le\ Le\ o Le\ o 4-) aj is-n C \, 1 \- c', -1 o- d- d- d- \ -P 'i2 C \.. v- C\i (\J v- C'J C's) ',.;>J '.--3 LC1 Li.- Lr\ Le\ Le\ ir\ Lī \ Ln -P LI- \ I"- LI 1 1"-- C"-- (\J C\J Lf \ LC \ I"- C.,j L.C. \ 1 H ',1 Ui CI:.' \ G-) 4-- t r \ K \ 1."-- G., G., r--i ::5 v-- v-- v-- C\J v-- v- v- 1 v-- v (4-1. v- Cr\,-- 1 1f \,-- LC \ Cr \ ' \.,-- ') d- '.1) bov--. LI' \ Cr \ Crl Cr \ Cr \ d- v-- d- Cr1 1 Cr \ Cr \ d- d- ' o te\ CM P-1 C-C Ct.).--.' c!" -{-) 1"--- % \ Ce \ \ Le \ 1--- d- LC1 Cr -P 44.- cm re\ re\ N-\,zt- Lr\ Le\ Le\..,D LI\ a.) r,:5... r---,--1 r-,--,--,,,-, r-i U-1 Le \ Le\ in o u-\ o Lf\. u-\.--: J \-e). 1."-- Le\ cy\ k.. N: \ Ci- L.C. \ CM 4-) o - I" "---- k9 LO \. '- '- '-. I"- C-- 1" C---. H Ci), r--.) 1 ta ',--> 3 ;,.- C \ 1 LC1 LI \ Le \ CJ LI \ Le\ Le\ Lr\,--1 +-,.... cd -- cm cm N\ --,_ c\: c:.! t<-\ N--\* :cd -% I I -- o) I -,-1 u) u) u). u) cf) u) cf) -1-, - -P -P Taulu kko cd d -4--) -P+ -P -P :II u) ci) cn (I) -P Iill r1 IT-I s.''. n-i III,..1 1 >11 ',:r1.:1 1 -t: ',I1.-- -,:: -,t1 -,i;,,.-.1, -I4 :11 :111 :cd W Cir) ce\

54 1983 mg/1 maata C'e re\ + t- C\ k.. l'e\ LI \ V\ 3. cl- s- 1 cm in '.'1-" C \J cm o-n Lo (.1) k..c) N- \ t`c\ 'cl- CM 1C\ V\... e' -1 r r-- cr, 1 LI\ Lel CM CM o" \.. cm + -zt- 1-r-I,z1- C \I cl-. C.--- CY) CSN 1--- I ct al -t. C--- Cm cm cm.... C s. I -4-- d- l. Z r,..-,--1 Cel d LI\ t`e \ r-- -zh- I, cs-\,-- cm,---- c\j cm... CM + d- CM N---- LI \,, , t /4. Cr \ -N OD CeN.,:t. -).,:t- %--- Nl C1 /4J %- cm k.. C\ i.,... -1,-.-. cd cd +) a) co rs1 o H +, H u) H cd <x., 1 +3 Taulukko 5 Z \ cm cm ce\ -& GO 1-r\ re\ I 1 CYN t`r. \ k. C \.1 -) CM v- Irl. N--- I, 3 c cm re k.d -.4-,- -,t. r-- d-... c \I + d-..c) cm «-\ d- P1,--,-- rd '=z Cf1 1> LC \ in o u-n o,--i --- cm Le\,--,--- cm c-m N--, re\ d- --1, ca c.) cu c.) ') :4 :Cki,

55 cd -P cd c3 ri rad I, -:i I I rc\ \--- cm 1 / 4. L.C1 Lf \ C \J d- C1/4.1 %-- N-- (:) cm d- Cm Ce \ - \ C1/41 LI- \ tc\ te\ ii-\ I t(, \---,-- d-.. I--- - Ne\ 1V' :cd -1-3 H :cd -P,zI- re\ LI\ \-1 Cr, cy\ cm L. \ U) CJ 1 N1 CM l LC \ 1/ 4. fe\,..,' -P C \ LC \ i 1f \ 111 1/ 4. Nl CM I gl C1/ / 4 d- 1/ 4. cjj 4-) :Ct) r-j I-- Le\ c c--- -t- o re\ Lc, CS\ a) re\ c-- re\ I---- c---- \ :cd C " CJ I fr1/ 4 CM d-,-- -C) c.-- Cm ) -H cll -P -P ',--, :cd `". G\ re\ re\ CM \--- 1/ 4, C.1 W-1 I 1" d- %-- Le1/ 4 1/ 4. C-- CS.1/ 4 c-- r-i 1/ i--1 CM I Nl N \- LI 1 K \ 4 i-i \---- H Z ch cd cd I rc\, Lc-\ C---- u3 re\ -, \--- cc-\ Le\ N- I---- \- 3. in. C.1 I Nl Ci Cm CM,---,---, " N- r- r-i 1-, F,--t t< OD c -P cm L'eN L.C\ L.C\ C\-1 1/ d- cr) cm I N cc r...1 1/ 4. 1-z \ -,q. 4.:, +3 (1) cl.) rd -P i"---3 i----,.. c L.c\ is\ 11-\ r-1 i'3.- cm LI\,,--- Cm Cm re\ rc \ ; CI) I 4-) 43 Taulukko 6 :c:3 :cd

56 ,---. N-1,- --- ;...,1 co 1"-- C \J \-. c--- Lf \ C \J :c,3-4-) I',4,--1 :d -P g - --'1 GO I. cm re\ ri) C \Ik.,--- -t c C \ 1 -P 1--1 W H c-- Lel C \.1 -i-1 C\J C--- cm w 4- c) i') : d " r-d :c,3* -P cp I-- CV I-, -.-,,- 3 s-- 1"--- t.(1 1" ' :cd g Lel c--- f I 1 3 3,_Y, cr\ Lf \ \--- \- %-- ;"--1 r-i CH F-I -1 Cli Z cd I-- c 1 cm,2, -4-3 o CM c- o cm Cr/,--. ri Z 1-) r-i d- Cl) CM, 1"-- C"-- o - re\ 1" ,-- CV3 Taulukko 7 -P -P W rd a> in 1 in H 3 LC \ C\J C\J N-1 N-1 :1- ( Cl) I -P 4-) :c3

57 r-i \, I');) U\ Lf \ Lr\ P 4 C---- c N1 CV Lc\ cv I--, Lf\ Lr-\ 1r\ Le\ -71 (1) -: LC \ C11 I-- cm r-.., P-1,- r- o -t- Lo t -\ d- 1."1 C-- C-- C- 1-- C-- C \J r-i,--- G Lr\ LI-N LI- Lr\ C 'I n _C) --z D C h- Lr\ 1.(- Lr\ C- r-- Lx-, U1 (r., r- u-\ -.,.-,, \..c) c\i co,-- Lf \ ---- C--- d /4 Lf \ L$\ C Cli -P 1 N \- N C- C'\ L. v- C() N1 ai! rc\ d- Cs"N cm,---- Cm ce L. N N U\ Ul C- CMI IN\ d. C C) Z Cm d-.s) L.c\ d- tsc-\ Cm 1 c\ L(:),--1 CU ',.. 74 N1 N1 $1 l'e \ v- \ (;() cl- ;) t-(- t c 1--- c i 1--1 bto 1 Ul 1-- K\ Crl.-- N C \ I I`rl N Cr \ Cr\.--- C(\ \ N CM F:.-1- d C\1. N (I) C<- \ '-. h-- d \ /4,.. IS\ Cr\ LI\ ) :d \ c\.j,- cm N. C\I N CM $ ct-,-,- ("\l C\J Lr\ o is\ in Lr\ LI-N -P d 4 cm c5" 3 sv- Cr\ d-,--1 (I) -P LC\ L.C\ Ii\ LC\ LC\ LC\ 111 LC\ 1.11 C-) LC \ Le\ 4--) Cr \ ' \ LD c- L(-\..c) Ls"\,d-,..i- -,1-.c) L.r\.sp,1- d- 4-3 > C \ :Cd,-- -P Lr\ Lr\ 11.1 Lr\ 11-\ Le\ Lr\ in in L.c\ Lr\ -P C) C) c,si 1.-- cm c- (-- CM C) CM C C) C.I C CM 1-1 d,t,f,---,-- Cr\..c)..() \... k. \. k.. U1 I"- C) ::-- `.-1,--,---, ,---, eh. UI...- -j- 1 1 I-- LI \ C---- 1"--- c- C--- \ d- 1f \ 1 /4, b,on:,. d-- 1/4, d- d- d- d- Cf \ C -\.1 d- d- LC\ \ N F--I. $121 cm cm d I -P i -\ Cm "\ rc\ Lr\ -P Lf Lf \ C(` \ LC cl) i (f.? r--i Lr\ Ln -,-i 1.--,-4 es-- T- 'Cl" ''' '''.-- t'r \ V. \ t'el L.C CM Le. \ C:r \ C"-- ral -I-).ri 1.1-,.... 1/4- \- 1 /4-1 /4. 1 / /4, L- 1 /4- '. 1 /4-1 /4, 1 /4. 1 it- I:', ( \ I Li\ LI \ if \ Lf \ LC \ N LC \ LI\ 1-I.-P 1'.= C^ N ej C\l t'r\ K\.f - -,:t. Ul C) C),- X-ei,5% 1.., gf W ö i -,--1 ct3 r-d -P -P -P -1-D +' -P -P -P -P -P P -P -P +,,..; (t;.. 1_1 liti 1,1 1 '.11 ::11 ; ,.-1 :-r1 -i-: ':11,.-11 :3: i-.1 r--1 : 11 (1) i [i ';1:.4 :, 1: i Ii ili '.-b<1 i,.t is.,:"..li :-1: i!: i Ii rsi r-i d l -P 4-' :ei,-1 ''-.ri r.-2-1

58 +) cvi CD : -P H Cr),.,,, 9-i bf) l :C13 LI\ L.C) lf \ L.C1 LL-1 LI1 P-1 -I-) `,-,---1 cf- Lie\ 3 1 k.. -),... C.1J l LI N1 N-1..C) 1--- LC1 C--- N- C OD k. (X) l- 1 (I) g C.3 R-; LC\ LI\ LC \ LC1 1C\ LC\ LC1 :3 1;11 ci) -P.-: L.r\ cm cm [ cm i_r\ Ifl C--- R1.--1 i P-i N-.) 3 -) LC) -- cy\,- rn cs\ [ (3) 1 H o' -. u) C--- c- k,. ).. ).. Si (-). 1 H cr) is--- +) 1,... LO Nl N-1 GO - CM N1 ----,t- N-1 1 ) Isel (I) CV5 1 rn, L----. LC\ -,z1- I"- 1 't ,:1-1 N-1 1. F.1 c).1-1 Fi 'F74 '- - C-) rn 1-,-- c..i,---( a) ---- Z --, Nl 3 N-1-3 C11 C)..1 )..f3 ),C) v- H Q 1 r,t c\i C\1 -) N-N N.-- \ (s.1 C11 N-1 -ct- ',D (f2 -.'-'.: F.,..:z}'.. (I) 1-,-.1.S.- -1-' I-;1 ) a.) Lr\ rn cm rn in 1--- G1 1 C\1 C\J 11.1 k- -1--) Cl)..1 ' :cd -P P-1 ('i L.C1 C),1 C\J CS) - - r.- -1, CM C\J -r-1 :cd i> Le\ Lr"\ 1n Lr \ If\ LC\ -P C '., 1)I) (..(-\ d- LC \ C\I k..1 -,1- Cr-),...1- C- CD --i.1----: c-- C\J 1 -zt 1 c-. tc\ C\I C \.; --.,----,- 9--i (1) +) L1-) ir\ Lr\ Lr\ Lr\ in Lr\ -P1 cd " C--- -\ d- co,-- d- 1- Le\ d,-- d- 1 c\j cm.-- 1> 1 '-1 :C',5 v- -P 1 (s-\ (..r\ in -P 1 LC \ 1 C--- L.C\ r--- N cm,--1 -i Cvi Lr\ [--- cs,i co rn C-- M Ir"\ co -1 Hi:---, C,J C ri 1--1 ). 1 '. OD 1 1 C\1 C) L G) tin:',...t. 1 N''' l'e. \...Zt- (--, t C'', d- 1- Cr \ 1f \ LC \ -i CM C-) -- Qj (X; 1 -P GO C---- C\J --- ) LC\ C\.: g", Le \ [--- -P 4,'.! 111 C\J rn rn cm rn rn d- 1,(-\ -,4- (X) rn d- rn co o er.-..< () T--- r-f C),..-1 H LI- \ 1 1 LC\ 1 1 Z (1.1 N--) C\.1 Le) k.. OD. 4-- ' - \ -1,.. - a) -P P H k. k. k. ).. U.),.. )_ Le) k.i) ).. k.. C--- ks.d )- U2 I Cl) -z CM L1-1 LC\ C\.1 LC \ LC \ e. cli 'r-->> i>, - -- C1.1 C1.! 1 t c-,.-,...t : d I I,c--1 w I---i -P C"-N Cli.1--Z -P +) I1 U) -P -P -P 4-) -P 4-) 4-) cd d :1 Ẹ_1 `,--1-4-) U3 U.2 U2 Iji -4, LT-: i:11 r-i i--1 ZI -.:,! H 1-1 M ef) rri ----,: <-1' tri L-1-4 _ )) i---- -P -P >.j U) C'J :Cd r-i --; '-' i-i U P

59 cd -I-) :cd cd -P cd cn r-1 :o -I-) r--i -..,... r-i 1 --i :cd Lc-\ i_c\ LC \,---,...-, cr\ Lr\ Ls-\ Is-\ Lc-\ P-1 -P 3.:r c C-- te\ cr\ r--- o-\ cy\,- in CY\ 11-\ K\ rc-\ cd \S) C-- C--,C) aj 3 cc k,d 1--- I-- r- C--- ',---J :=. 1-1 c.) g Lr\ LC\ Lc\ cr\ ts-\ cr\ ts-\ Li\ ir\ ji o :cd. - -P,-.1 cr\ cm cv N- c--- Le\ cm cm LC\ cm Cm Lr\ LC\ c--- cr\ g g,:i p_i cm o-\ rc\ c--- cm c c- 12 cm cm <zl- 1- d- c,..) 1.H (-- \- I"- 1 /4-.S) N. C---- \- 1 /4. \- 1"-- 1 /4-1" Lf1 \- t---,-1 C\J ri s C7.3 Z Le\ d- d Cr\ Cr\ s C.J LC`, s--- cr\ a; I l'e \ C \ 1 I`I-- \ 1--- C--- k- r---- k. d-.:1- W r<-\,- (\i r\,.X) 1 cd 1--- :(--I F--1 Z1 ( \J '-'-' t-c\ CD (X) C- LC\ LC\ r(- \ -4- g r-i C,1 \ \ C<" C\1 \ OO fr\ -) -) C---- L11 \--. r-i ;1 \- C\I,-- C\J s---- C\J s-- d- d- C\J.-- LO LC\ [.1-\. C-.1 d- e,. 1,-11 d-..., Cr) ( ) CM (I) C---- GO d d- d- C\J.- CJ C\J Cr\ r- re\ LC \ LC\ (' Cs,1 4-) Cll. 9 :cd -P P-1 Lf\ s-- s-- C\J 14:\ d- -d" s--- CJ Cl.) C\J r--z g s ,--1 :cd c.c\ LC\ LC\ cr\ cr\ Lc-\ cf\ L -P cd ilo oo r--- L.c\ cm K\ c-- C-- d- ',.) :_;,:) 11) d-,-- d- \- d- Cr\ Cr) C\I C\1,--- C\J r\l s C\i Cr\ C\J s--- H -P Lr\ LC\ Lc\ Lc\ cc-\ cc-\ Lc\ Lc\ -P re\ cd Le\ k.. Cr\ d- d- d- 3 In K\ r(\ C-\,-71- -P CC),----,---,--,--,-.., >.., :cd : is-\ LC \ LC \ lil ir\ LC\ in t.1-\ in Lf \ -P 1--- LC\ C--- L.C C\J (1) 1--- CM C--- 1"---- I"- L(\ 1"--- -H. d k 3 N \- LC\ Cr\ C) CC-- r > \---,--- 1"-- c-,--- c--- %--- ',----,--,- -ri 1-1 %-- 1"--,--- CT" LC\ -,:!- K- \ CI C\J le.) 4--i. d- d d- cc\ cv cn LC\ Lt-\ re\ tiln. (-I\ l-r1 d- K \ Lc\.re\ N. tt\ --i S-A cd (CC F=..1.k-- I o -P ',Id (' Cr\ Cr\ (' -P,g,- s-r d- LC\ LC\ d- a) o.. UI -,---,--1 C) rh r- -N -P k.53 I (f) CD ( LC\ LC\ -I-) 1.---J. cd 1-=" C.; s-- g Cr) I *,--. -P -P -P cd cd r-1 ca '",-1 IZI, :d -r-i Pil, LC\ LC1 C-- LC\ -s-1- cr-\ LC\ 1--- (.D s.-- (',. d- LC\ -,:i- L----- Cr) =zi- d- d- Ce\ 1--- d- Cr\ d-. cp.. c_-) cs-\ LS is-\ u-\ U cl-\ 3 I-- \ C"-- Ct) \.. U.) 1 /4. L. LO \- 1:31 '- \- L.C\ LC\. C...1 Cr\ Ce\ hths -.2 LC\ \ 1.11 (\J LC\ LI-1 cf] en -P V-1 4-D -P -P ri ii rc-1 Ii :ii i1 I1

60 ci -P -P c.) Cr) : -P r---1 u) r--i tlf) : :cd Lf1 L.(1 LC \ Lf \ 1f \ Lr-N L.C1 Ln Ln Lt-N II\ 11-42, M Lc-\ rc, c-,1 )-- CM Lt--, CM Li-, -1 te, )..,---- ' ,--- '- ).. C-- CC) ) cc cc CM 1.1-) )... ).. vo ).1) pi a) R: Lc\ LC\ LC \ Lfl Lf\ Lf1 1f \ o Ln Lc, :cd 1:11 a) r."--- CM U.-- CM CM CM LC \ 1--- Lf \ Lf- \ ) C\J Lfl -1~) -.1 g,. PA C"-- d- CS OD Ce\ d- d- 3 rc, ).. ).. t---- CM Cr \ Cll 1,-{ v--- 3 r-- \- Ī- I-- \- MO \- GC) '-. I-- d f \ Li-1 LC \,S:1 Cs 1 r--i v-- U).-P ti Zi `,---' -I- I \ LC1 ct- C \J kn cf - l'e \ v- fr \ I`c\ CM (1) (d 1 c-c-,--- cm cp te\ cm CM 1 Ī--- \ C-- \- V\ V\ Crl 3 c---,- cd... t(-\ Ce\ te \ Lf \ 1_11 \. ' '- \- I-- I---,-- d- 'd- d- g f--1 (1) ,:- C-- d- Lr\ re\ GO in Lr\, I-- \--- k.. ') -.) 1 -,-I L31 3 t,n cm,---.c:) NO,----,--- tc\ U) ri- d-. Q) i-1-1 C\J G CM r- 4.-_, z (1.) a.) ) tc\ 3 3 d- d- tc"\ d- -.}- cv ") - te\ 4-> (1),zi_. :c3 +-) P-I d- cm cm V-7\ --..; re\ N'-.:zt- c--- Cm,--- CM CM v-- r--j Ce\ i-1 :cd._.,,-- Lc\ Lt-\ in Ln is-\ LC\ OLI-NO -P cd tk cm ) L.c.\..c) d- u) I-- CM CM I-- C-- 1 CM %.- CM ae) Ī- - U).-- CM LC1 1 Ce\ C i C\ 1 C\i CM,--- r--- H (1) -P Lc\ Is-\ Le\ Ln Le\ Lc, 1n ir, in LC _p Cr \ L si 3 d- II- \ \ -. <-1-1 ct-,i- rr, Lc-N Le\ -) -,,--- -p 1,:-. ';:=.1 t(-\,---,--- -P 1 ir,, 1..r.\ II\ In 1 In Rit CM Lfl Lrl I--- cm Cm c---- c--- 1 Lf \ LC1 Ifl , a ;-5 W \- 1 a-) o (3--) t-- r-- r- -- vo ).. 1 )---,--- K-, r<- \ r--1 P- ',-'"I -,--- N-- %-.- \--- H H CH \----./- '" '`.1- Ifl GO I-- r--- \ -. Lf1 d- --- ') -- 13':9--- \- d- Cr \ Cr\ Cr \ Ce \ Ce \,,,- ( C\ N- \ t-r, d- N-', CM CM CM \ '-i.. P-1 cm - cm. cd cz', I -p ).. -- cm CM N--- LI1 CM LC \ r- Ce \ If \ I )4 3 in m3 -P 4,-"---1 -) 1- m:) C v d- C--- k-.c) L---- Lr, Cm t c\ d- te", cm (3) VI. 1-Z r.-.1 (2) - o H Lr, Lf, Lf \ ts-n Le-\ o ti--n o o o is\ Ii-, o o 1 CM '. '. te \ CM CM Cr\ \-9 \- s-'r- -z1- C-- Cr\ (y, Ls--\,---,---- 4>,. H ' '- '. 1/ 4... )... 1/4. LO..C)..s3 k.. 1/ 4. v ).. Lt-"\ In k... W (1) ::,.- cm L.C1 Lf \ 1 lf \ 1.11 CM 1 1 LC\ r--i -P i---' CII It> 'F> L:', v- C \J CM Ce \ Crl d- d- Lf \ r- r-- cm cm. :ti 1 U) G 1 H Cf) Cf) U) -P -P -P -P -4-) -I-) -P 4-) v-- W Ct5 -P -P +) -P '-1 ir-: r--i,--; ] H -P,±) ti : Qi H P-I f2 l k-271 PA