VERKOSTOSANEERAUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN Vesihuolto 2014 päivät, Eeva Luukkanen

Transkriptio

1 VERKOSTOSANEERAUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN Vesihuolto 2014 päivät, 3.- Eeva Luukkanen SANEERAUSTEN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Tehty diplomityö aiheesta: Saneerauksen vaikuttavuuden arviointi. Työ tehtiin HSY:lle vuosien aikana. HSY:llä oli määritelty verkostosaneeraukselle päämäärät ja niille tavoitteet. Diplomityössä näille päämäärille tuli selvittää helposti seurattavat ja konkreettiset mittarit, joiden avulla saneeraustarvearvioita tulevaisuudessa tehtäisiin. Diplomityössä keskityttiin vedenjakeluverkostoon saatavissa enemmän tietoja kunto heikompi kuin viemäriverkostossa Analyyseissä käytettiin ainoastaan olemassa olevaa HSY:n tietojärjestelmistä saatavaa dataa. Arviointiin valittiin kolme aluesaneerauskohdetta (Kulosaari, Lauttasaari ja Munkkiniemenranta) ja Vantaalla tehtyjä yksittäissaneerauskohteita painepiirikohtaisesti. EEVA LUUKKANEN 2 1

2 MITTARIT Työssä tutkittiin seuraavien mittareiden sopivuutta saneerausten vaikuttavuuden analysointiin: Verkoston vuotavuus Putkirikkojen määrä verkostossa Verkostoveden laatu Saneeratut verkostomäärät Asiakaskysely EEVA LUUKKANEN 3 VERKOSTOJEN VUOTAVUUSTARKASTELU Yksittäissaneerausten tekeminen ei tavallisesti näy vuotovesien kehittymisessä painepiirikohtaisesti. Erittäin hyvin onnistunut saneerausten kohdentaminen voi kuitenkin tiputtaa painepiirin vuotovesimääriä noin 6-% yksikköä (34% 28%). Aluesaneerauskohteissa vuotovesimäärien kehittymistä ei pystytty arvioimaan, sillä virtaamamittaustuloksia ei ole tarpeeksi. Tutkimuksessa saatiin viitteitä, että vesijohtojen sementtilaastivuoraus voi lisätä verkoston vuotavuutta, vaikka ennen saneerausta verkoston fyysinen kunto on oletettu hyväksi. Tätä tulee selvittää lisää tulevaisuudessa. EEVA LUUKKANEN 4 2

3 VERKOSTOJEN SANEERAUSMÄÄRÄT VS. VUOTOVESIMÄÄRÄT Vedenjakeluverkoston saneerausmäärät tulisi vuosittain pysyä yli yhden prosentin, etteivät vuotovesimäärät kasva verkostossa. Vuotovesimäärät korreloivat hyvin tehtyjä saneerausmääriä. EEVA LUUKKANEN 5 PUTKIRIKOT Sementtilaastivuoraus vähentää putkirikkoja huomattavasti aluesaneerauskohteissa. Putkirikkojen (ja vuotovesien) määrän kehittymistä tulee tarkistella noin 4 vuoden keskiarvona. Tällöin yksittäinen häiriötilanne ei vääristä tuloksia. Yksittäissaneerauksissa saneeraus voi siirtää putkirikon seuraavaan putkiosuuteen, jolloin putkirikkojen käyttäminen saneerausten vaikuttavuuden mittarina ei ole luotettavaa. Aluesaneerauskohteissa putkirikot ovat luotettavampi mittari. EEVA LUUKKANEN 6 3

4 VERKOSTOJEN SANEERAUSMÄÄRÄT VS. PUTKIRIKOT Saneeraustahdin tulisi olla noin 3,5% vuodessa, ettei verkostossa tapahtuvat putkirikot lisäänny vaan pysyvät nykyisellä tasolla. Putkirikot eivät korreloi hyvin tehtyjä saneerausmääriä. EEVA LUUKKANEN 7 VEDEN LAATU Vedenjakeluverkostosta tehdään veden laatuanalyysejä eri näytteenottopisteistä valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Tutkimuksen mukaan veden laatuanalyysejä otetaan liian harvoin, jotta niitä voitaisiin käyttää apuna saneerausten vaikuttavuuden arvioinnissa. Lisäksi ne kertovat verkostoveden laadusta ainoastaan näytteenottohetkellä. Veden laatu voi vaihdella kellonajasta riippuen huomattavasti ja luotettavaa tietoa veden laadusta saadaan vain jatkuvatoimisilla laatumittauksilla. Parhaiten veden laadun kehittymisestä kertoo säännöllisten verkostojuoksutusten kehittyminen. EEVA LUUKKANEN 8 4

5 1,2 1 0,8 NTU 0,6 0,4 0, : : : : :00 Laajalahdentie 7 Munkkiniemenranta 45 Laajalahdentie 30 EEVA LUUKKANEN 9 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY Munkkiniemenrannan alueella suoritettiin asiakastyytyväisyyskyselyt ennen (v. 2012) ja jälkeen (v. 2013) aluesaneerauksen. Ennen saneerausta tehdyn kyselyn perusteella Munkkiniemenrannan alueella on erittäin hyvä veden laatu, vaikka tehdyt laatumittaukset ja yksittäiset asiakasvalitukset kertovat toista. Saneerauksen jälkeen tulokset laskivat hieman, koska oletettavasti asiakkaat kokivat saneerauksista aiheutuvat haitat isommiksi kuin veden laadun paraneminen. Asiakaskyselyn suorittaminen myöhemmin olisi voinut antaa paremmat tulokset. (Kysely toteutettiin noin 4-6kk saneerausten loppumisesta) Asiakastyytyväisyyskyselyjä ei kannata käyttää saneerausten kohdentamisen perusteena. EEVA LUUKKANEN 10 5

6 MITTARIT SANEERAUKSEN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTIIN Verkoston vuotavuus Kuvaa parhaiten saneerausten vaikuttavuutta, kun arvioidaan saneerausten onnistumista alueellisesti Vaatii virtaamamittauspisteitä verkostossa Putkirikot Käyttökelpoinen mittari aluesaneerauskohteissa Verkostojuoksutukset Kuvaa verkostoveden laadun parantumista luotettavammin kuin veden laatuanalyysit Jatkuvatoimiset laatumittaukset ovat hyvä mittari saneerausten vaikuttavuuden arviointiin Asiakastyytyväisyyskysely Asiakas on subjektiivinen arvioija ja arviointiin vaikuttavat muutkin tekijät kuin vain itse veden laatu tai paine Ei luotettava arvioinnin väline EEVA LUUKKANEN 11 KEHITETTÄVÄÄ Jokaisella saneerauksella tulisi olla tavoitteet ja tavoitteiden saavuttamista tulisi seurata Verkkotietojärjestelmät kuntoon Kerätään tiedot yhteen paikkaa, josta helposti analysoitavissa tehtyjen saneerausten vaikuttavuudet, tulevien saneerausten kohdentamiset yms. Enemmän mittausalueita verkostoon Auttaa myös vesihuoltolaitosta jäljittämään verkostovuodot helpommin. EEVA LUUKKANEN 12 6

7 KIITOS! KYSYTTÄVÄÄ? Diplomityö: anen.pdf?sequence=1 EEVA LUUKKANEN 13 7