Veri- ja valkuaisvirtsaisuus lapsella
|
|
- Eija Korhonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tieteessä katsaus Timo Jahnukainen dosentti, lastentautien erikoislääkäri, lastennefrologi HYKS, Lastenklinikka Kai Rönnholm dosentti, lastentautien ja lastennefrologian erikoislääkäri HYKS, Lastenklinikka Veri- ja valkuaisvirtsaisuus lapsella Sekä veri- että valkuaisvirtsaisuus voivat olla vaarattomia, mutta myös merkki munuaissairaudesta. Oireettoman lapsen mikroskooppista verivirtsaisuutta tai lievää valkuaisvirtsaisuutta voidaan seurata perusterveydenhuollossa. Ensimmäisen kerran todettu ja varmennettu makroskooppinen verivirtsaisuus tai nefroottinen valkuaisvirtsaisuus edellyttävät päivystyslähetettä erikoissairaanhoitoon. Toistetusti osoitettu veri- tai valkuaisvirtsaisuus sekä mikroskooppinen tai makroskooppinen verivirtsaisuus yhdessä valkuaisainevirtsaisuuden kanssa edellyttävät aina syyn selvittämistä. Vertaisarvioitu Lapsen poikkeavat virtsalöydökset ovat melko yleinen ongelma (1,2,3). Poikkeava virtsalöydös voi olla vaaraton ongelma, joka johtuu esimerkiksi näytteenottotekniikasta.se voi kuitenkin olla myös merkki munuaissairaudesta, joten löydökseen on suhtauduttava vakavasti ja sen syy on selvitettävä. Selvittelyyn kuuluu aina huolellinen sukuanamneesi ja kliininen tutkimus (taulukko 1). Sekä veri- että valkuaisvirtsaisuuden jatkoselvittelyt on pyrittävä kohdentamaan todennäköisimpien syiden etsimiseen. Turhat tutkimukset rasittavat lasta ja aiheuttavat kustannuksia. Tutkimus- ja seurantatarvetta voidaan rajata jakamalla potilaat karkeasti neljään ryhmään: lapset, joilla on 1) makroskooppinen tai 2) mikroskooppinen verivirtsaisuus, 3) valkuaisvirtsaisuus ilman verivirtsaisuutta tai 4) verivirtsaisuus yhdessä valkuaisvirtsaisuuden kanssa Ohimenevää valkuaisvirtsaisuutta esiintyy 5 15 %:lla kouluikäisistä lapsista. (3,4). Suunnitelma jatkotutkimuksista ja päätös hoitopaikasta tehdään yksilöllisesti ottaen huomioon muut löydökset ja lapsen yleistila (taulukko 2). Tämän katsauksen tarkoituksena on kuvata yleisimpiä veri- ja valkuaisvirtsaisuuden syitä sekä esittää toimintamalli tarvittavista tutkimuksista avoterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Verivirtsaisuudella tarkoitetaan punasolujen lisääntynyttä määrää virtsassa (5). Makroskooppisessa verivirtsaisuudessa virtsa on silminnähden veristä. Mikroskooppisella verivirtsaisuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa virtsa näyttää normaalilta, mutta siinä todetaan poikkeava määrä punasoluja. Pelkkä virtsan värin arviointi ei ole riittävä menetelmä verivirtsaisuuden toteamiseen, vaan diagnostiikkaan tarvitaan aina virtsan liuskatesti ja/tai partikkelilaskenta. Virtsassa voi esiintyä pieniä määriä punasoluja, kuitenkin alle 20 x 10 6 punasolua/l (vastaa noin 3 solua/näkökenttä). Laajan lasta käsittäneen tutkimuksen mukaan virtsan punasolumäärä oli yli 5 punasolua/näkökenttä (= 29 x 10 6 punasolua/l) kaikilla lapsilla, joilla oli munuaissairaus tai virtsatiepoikkeavuus (1,2). Pitkittynyt mikroskooppinen verivirtsaisuus tarkoittaa poikkeavaa solulöydöstä vähintään kolmessa 2 3 viikon välein otetussa virtsanäytteessä (1,2,3). Makroskooppinen verivirtsaisuus on lapsilla harvinainen löydös. Retrospektiivisessa tutkimuksessa varmennettu makroskooppinen verivirtsaisuus todettiin 0,13 %:lla päivystyspotilaista (6,7). Mikroskooppista verivirtsaisuutta esiintyy jonkin verran enemmän (0,5 4 %) (1,2,8,9), ja sitä on raportoitu useammin vanhemmilla lapsilla kuin pikkulapsilla ja tytöillä enemmän kuin pojilla (1). Toisaalta Vehaskarin ym. mukaan ikäryhmien tai tyttöjen ja poikien välillä ei ole eroa (2). Vehaskarin tutkimuksessa mikroskooppisen verivirtsaisuuden esiintyvyys oli yksittäisnäytteen perusteella 4 % (2). Kun mikroskooppisen verivirtsaisuuden diagnoosiin vaadittiin poikkeava punasolumäärä kahdessa virtsanäytteessä, diagnostiset kriteerit täyttyivät 1 %:lla lapsista, ja kun poikkeavia näytteitä vaadittiin yhteen- 1149
2 Kirjallisuutta 1 Dodge WF, West EF, Smith EH ym. Proteinuria and hematuria in schoolchildren: epidemiology and natural history. J Pediatr1976;88: Vehaskari VM, Rapola J, Koskimies O ym. Microscopic hematuria in schoolchildren: epidemiology and clinicopathologic evaluation. J Pediatr 1979;95: Diven SC, Travis LB. A practical primary care approach to hematuria in children. Pediatr Nephrol 2000;14: Patel HP, Bissler JJ. Hematuria in children. Pediatr Clin North Am 2001;6: Hicks J, Mierau G, Wartchow E, Eldin K. Renal diseases associated with hematuria in children and adolescents: a brief tutorial. Ultrastructural Pathology 2012;13: Ingelfinger JR, Davis AE, Grupe WE. Frequency and etiology of gross hematuria in general pediatric setting. Pediatrics 1977;59: Youn T, Trachtman H, Gauthier B. Clinical spectrum of gross hematuria in pediatric patients. Clin Pediatr 2006;45: Hajar F, Taleb M, Aoun B, Shatila A. Dipstick urine analysis screening among asymptomatic school children. N Am J Med Sci 2011;3: Dang le NN, Doan Tle B, Doan NH ym. Epidemiological urinalysis of children from kindergartens of Can Gio, Ho Chi Minh City Vietnam. BMC Pediatrics 2013;13: Koskimies O. Äkillisesti sairastuneen lapsen hematuria. Suom Lääkäril 1994;30: Benbassat J, Gergawi M, Offringa M ym. Symptomless microhaematuria in schoolchildren: causes for variable management strategies. Q J Med 1996;89: Bergstein J, Leiser J, Andreoli S. The clinical significance of asymptomatic gross and microscopic hematuria in children. Arch Pediatr Adolesc Med 2005;159: Vivante A, Afek A, Frenkel-Nir Y ym. Persistent asymptomatic isolated microscopic hematuria in Isralei adolescents and young adults and risk for end-stage renal disease. JAMA 2011;306: Lee HJ, Choi H-W, Lee YJ, Park YS. Causes and outcomes of asymptomatic gross haematuria in children. Nephrology 2014;19: Zhai Y, Xu H, Shen Q ym. Renal histological features of school-age children with asymptomatic haematuria and/or proteinuria: A multicentre study. Nephrology 2014; Nguyen MM, Das S. Pediatric renal trauma. Urology 2002;59: TAULUKKO 1. Tarvittavia esitietoja, kliinisiä tutkimuksia ja laboratoriotutkimuksia verivirtsaisuutta ja valkuaisvirtsaisuutta selvitettäessä. Anamneesi Sukuanamneesi Munuaissairaudet Autoimmuunisairaudet Kuuloviat, silmäsairaudet Infektiot Verenvuotoanamneesi Tapaturma-anamneesi KLIININEN TUTKIMUS Pediatrinen yleisstatus Verenpaine Turvotukset Ihoinfektiot Ihottumat/petekkiat Hengitystiet (keuhkokuume, sinuiitti) Vatsan palpaatio (palpoitavat massat) Genitaalialue (balaniitti, uretriitti, haavaumat) LABORATORIOTUTKIMUKSET YLEISLÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA U-kemiallinen seula, U-solut U-bakteeriviljely U-prot/U-Krea -suhde Vanhempien U-eryt Pieni verenkuva, CRP, lasko, kreatiniini, urea ja albumiini LABORATORIOTUTKIMUKSET ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA ANA-, ANCA-, tyvikalvo- ja Puumala-virusvasta-aineet, C3 ja C4, antistreptolysiini (AST), streptokokki B:n DNA:ta hajottava entsyymi (S StrDNAb) U-Ca/U-Krea -suhde APTT, P-TT Munuaisten ja virtsateiden kaikututkimus Virtsarakon tähystys sä kolme, diagnostiset kriteerit täyttyivät vain alle 0,5 %:lla tutkituista. Jatkotutkimusten syy, valkuaisvirtsaisuus, valkuaisvirtsaisuus, valkuaisvirtsaisuus, valkuaisvirtsaisuus, valkuaisvirtsaisuus, valkuaisvirtsaisuus, valkuaisvirtsaisuus, valkuaisvirtsaisuus, valkuaisvirtsaisuus, valkuaisvirtsaisuus, valkuaisvirtsaisuus, valkuaisvirtsaisuus, valkuaisvirtsaisuus Verivirtsaisuuden tutkimusmenetelmät Näytteenotto Luotettavin tapa on ottaa näyte puhtaasti lasketusta keskisuihkuvirtsasta. Virtsanäyte suositellaan otettavaksi päivän toisesta virtsasta, joka on ollut virtsarakossa noin neljä tuntia. Liian voimakas pesu voi aiheuttaa verikontaminaation, joten verivirtsaisuutta tutkittaessa suositellaan pesemättömän virtsanäytteen ottamista. Verikontaminaatio voi seurata myös virtsapussinäytteeseen liittyvästä ihoärsytyksestä, rakkopunktionäytteestä, virtsaelinten iho-/limakalvorikosta ja nuorisoikäisten tyttöjen kuukautisvuodosta. Virtsanäytettä ei ole suositeltavaa ottaa kotona näytteen säilymiseen liittyvien ongelmien vuoksi. Steriiliin muoviputkeen otettu näyte on tutkittava noin 30 minuutin kuluessa tai jäähdytettävä välittömästi. Jäähdytetty näyte on tutkittava neljän tunnin kuluessa. Liuskatesti Virtsan liuskatesti on hyvä seulontamenetelmä verivirtsaisuutta epäiltäessä. Liuskatestin herk- 1150
3 17 Nuutinen M, Hietajärvi T, Remes M, Huttunen K, Kastarinen H, Linnavuo M. Hemolyyttisureeminen oireyhtymä lapsilla. Duodecim 2004;59: Hulton S-A. Evaluation of urinary tract calculi in children. Arch Dis Child 2001;84: Feld LG, Waz WR, Perez LM ym. Hematuria: An integrated medical and surgical approach. Clin North Am 1997;44: Kaplan BS, Pradhan M. Urinalysis interpretation for paediatricians. Pediatric Annals 2013;42: The CARI Guideline. Evaluation of proteinuria in children. Nephrology 2004;9:S15 S Hogg R. Screening for CKD in children: a global controversy. Clin J Am Soc Nephrol 2009;4: Park Y-H, Choi J-Y, Chung H-S ym. Hematuria and proteinuria in a mass school urine screening test. Pediatr Nephrol 2005;20: Jauhola O, Ronkainen J, Koskimies O ym. Renal manifestations of Henoch-Schonlein purpura in a 6-month prospective study of 223 children. Arch Dis Child 2010;95: kyys on noin 2 5 punasolua/näkökenttä. Virtsaliuskan värjäytyminen perustuu hemoglobiinin katalysoimaan värireaktioon. Saman reaktion saa aikaan muun muassa myoglobiini. Liuskatestin positiivinen tulos pitää varmistaa virtsan virtaussytometrisella partikkelilaskennalla tai virtsan mikroskopoinnilla. Jos liuskatesti on negatiivinen, verivirtsaisuus on epätodennäköistä. Virtsan liuskatestin etuna on samalla saatava tieto mahdollisesta valkuaisvirtsaisuudesta tai muista poikkeavista virtsalöydöksistä. Solulaskenta Virtsan partikkelilaskenta suoritetaan yleensä virtaussytometrisena tutkimuksena. Partikkelilaskenta tunnistaa punasolut varsin hyvin, ja tutkimukseen sisältyy myös valkosolujen, epiteelisolujen, lieriöiden ja bakteerien laskenta. Partikkelilaskenta voidaan tehdä myös virtsan mikroskopoinnilla, jossa sentrifugoidusta virtsanäytteestä tunnistetaan visuaalisesti eri partikkelit, mukaan lukien punasolut. Mikroskopoinnin etuja ovat sen tarkkuus ja muun muassa punasolukasojen tunnistaminen. Tutkimus on kuitenkin melko työläs. Faasikontrastimikroskopointi Tasodiagnostiikkaa voidaan tehdä faasikontrastimikroskoopilla virtsan punasolumorfologian perusteella. Epämuotoiset punasolut (> 80 %) viittaavat glomerulaariseen alkuperään, ja vaurioitumattomat punasolut (epämuotoisia punasoluja < 20 %) viittaavat alemmissa virtsateissä olevaan verenvuotoon. Faasikontrastimikroskopointi on mahdollista vain harvoissa keskuksissa, ja sen merkitys käytännön diagnostiikassa on kyseenalainen (3). Virtsan värin tarkkailu ja esitiedot voivat auttaa vuodon alkuperän toteamisessa: ruskea virtsa viittaa glomerulaariseen vuotoon ja kirkas punainen väri rakko- tai virtsaputkiperäiseen vuotoon (10,11). Verivirtsaisuuden syyt Oireettoman verivirtsaisuuden syynä on vain melko harvoin vakava munuaissairaus (2,12,13). Toisaalta riskipotilaiden löytyminen mahdollisimman varhain on tärkeää kehittymässä olevan munuaisvajaatoiminnan hidastamiseksi (13). Laajojen seulontatutkimusten perusteella 80 % mikroskooppisen verivirtsaisuuden ja % makroskooppisen verivirtsaisuuden aiheuttajista jää selvittämättä (12,14). Munuaissairaus todetaan noin 2 %:lta mikroskooppisen verivirtsaisuuden vuoksi tutkituista lapsista ja noin 30 %:lta makroskooppisen verivirtsaisuuden vuoksi tutkituista lapsista. Korealaistutkimuksen mukaan jopa 90 % verivirtsaisuuksista ilman muita oireita hävisi ilman erityistä hoitoa kuukauden seurannan aikana (14). Virtsan punasolut voivat olla peräisin glomeruluksista, interstitiumista, kapillaarisuonista tai alemmista virtsateistä (virtsajohdin, -rakko ja -putki). Kyse voi olla myös kontaminoituneesta näytteestä. Glomerulaariset häiriöt voidaan karkeasti jakaa glomerulonefriitteihin ja tyvikalvon rakennepoikkeavuuksiin. Yleensä glomerulonefriittien yhteydessä todetaan verivirtsaisuuden lisäksi valkuaisvirtsaisuus. Poikkeuksena on kuitenkin IgA-nefropatia, joka voi ilmetä erillisenä, yleensä toistuvana verivirtsaisuutena (12,15). IgA-nefropatia on lasten yleisin glomerulonefriitti. Sen aiheuttaja on tuntematon, ja siihen voi liittyä kuumeisen tulehdustaudin yhteydessä todettava ohimenevä makroskooppinen verivirtsaisuus. IgA-nefropatian diagnoosi edellyttää munuaiskoepalan tutkimista. Glomeruluksen tyvikalvopoikkeavuuksiin kuuluvat tavallisesti x-kromosomaalisesti, vallitsevasti periytyvä Alportin oireyhtymä ja autosomaalisesti, vallitsevasti periytyvä ohuttyvikalvonefropatia. Kummallekin sairaudelle on tyypillistä jatkuva mikroskooppinen verivirtsaisuus ilman valkuaisainevirtsaisuutta. Alportin oireyhtymän aiheuttaa kollageenipoikkeavuus, josta seuraa glomerulusvaurio ja sensorinen kuulovika, joka voi ilmaantua myöhemmin. Alportin oireyhtymä on etenevä sairaus, ja glomerulusvaurion edetessä potilaille kehittyy munuaisten vajaatoiminta ja valkuaisvirtsaisuus. Hyvänlaatuiseen ohuttyvikalvonefropatiaan kuuluu glomerulustyvikalvon ohentuminen. Diagnoosia tukee jommallakummalla vanhemmalla tai sisaruksella todettu mikroskooppinen verivirtsaisuus. Siksi perheenjäsenten virtsan liuskatesti kannattaa tutkia osana oireettoman mikroskooppisen verivirtsaisuuden selvittelyjä. Lopullinen diagnoosi edellyttää munuaiskoepalan tutkimista. Interstitiumin sairaudet voivat olla tulehduksellisia (pyelonefriitti, virusinfektiot), metabolisia (nefrokalsinoosi, hyperoksaluria), anatomi- 1151
4 Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Timo Jahnukainen, Kai Rönnholm: ei sidonnaisuuksia sia (kystiset munuaissairaudet, hydronefroosi), toksisia (tubulointerstitiaalinen nefriitti) ja neoplastistisia (Wilmsin tuumori). Lapsilla niistä on yleisin pyelonefriitti, ja virtsan bakteeriviljely onkin osa verivirtsaisuuden perusselvittelyä. Verivirtsaisuuden häviäminen on varmistettava tulehduksen hoidon jälkeen. Virtsarakon tai -putken bakteeritulehduksen lisäksi kyse voi olla adenoviruksen aiheuttamasta hemorragisesta kystiitistä. Myös balaniitin tai vulviitin mahdollisuus on suljettava pois. Lisääntyneeseen vuototaipumukseen voi liittyä mustelmien ja ienvuotojen lisäksi veri virtsaisuus. Hyytymishäiriöiden osuus verivirtsaisuuden aiheuttajana on vain noin 0 1,8 % (6,11). Toimintamalli Makroskooppinen verivirtsaisuus Lapselta ensimmäisen kerran todettu, varmennettu makroskooppinen verivirtsaisuus edellyttää päivystyslähetettä lastentautien poliklinikalle. Poikkeuksena on selvä virtsatieinfektio tai verenvuoto virtsateiden ulkopuolelta. Munuaistai virtsatievammaa epäiltäessä lähete voidaan osoittaa lastenkirurgille (4,16). Kun virtsatieinfektio ja vamman mahdollisuus on suljettu pois, edetään jatkotutkimusten suunnittelussa muiden oireiden ja löydösten perusteella. Perustutkimuksia ovat verenkuva, CRP, lasko, plasman kreatiniini, urea ja albumiini. Virtsan kemiallinen seula on tärkeää tutkia valkuaisvirtsaisuuden ja tubulusvaurion poissulkemiseksi. Makroskooppisen verivirtsaisuuden yhteydessä veri saattaa virheellisesti värjätä proteiiniliuskan, mutta värin voimakkuus on harvoin 2 3+ (7). Nefriittitutkimukset (tuma- ja ANCA-vastaaineet, C3 ja C4, AST, anti-dnaasi, Puumalavirusvasta-aineet) ovat tarpeen, jos lapsella todetaan nefriittisen oireyhtymän oireita, eli kohonnut verenpaine, turvotuksia, vähävirtsaisuus ja/tai munuaisten vajaatoiminta. Nämä tutkimukset on syytä suunnitella yhdessä lastenlääkärin tai lastennefrologin kanssa. Jos lapsella todetaan anemia, trombosytopenia ja/ tai esitiedoista ilmenee oireistoa edeltänyt ripulitauti, on hemolyyttis-ureeminen oireyhtymä (HUS) mahdollinen vaihtoehto (17). HUS-potilaan kreatiniini- ja urea-arvot ovat suurentuneet, ja potilaat ovat tyypillisesti vähävirtsaisia tai eivät virtsaa lainkaan. Oireyhtymää epäiltäessä on syytä nefriittitutkimusten lisäksi selvittää plasman laktaattidehydrogenaasipitoisuus, tehdä ulosteen EHEC-viljely sekä EHEC:lle ominaisten toksiinien ja nukleiinihapon osoitus. Munuaisten ja virtsateiden kaikututkimus tehdään obstruktiivisten rakennevikojen, kystisten munuaissairauksien, tuumorien, nefrokalsinoosin sekä mahdollisten verenkiertohäiriöiden poissulkemiseksi. Jos oireet ja esitiedot viittaavat virtsakiven mahdollisuuteen, kannattaa määrittää virtsan kalsium-kreatiniinisuhde (viitearvo < 0,7 mmol/mmol) (18). Lisääntyneen vuototaipumuksen tutkimiseksi riittää yleensä verenkuva ja trombosyyttiluku, plasman tromboplastiiniaika (P-TT) sekä aktivoitu partiaalinen trombolastiiniaika (APTT). Munuaiskoepalaa ja virtsarakon tähystystä tarvitaan melko harvoin, ja niistä päättäminen on syytä jättää lastennefrologin ja -urologin harkittaviksi (19). Hengitystietulehduksen aikana havaittu makroskooppinen verivirtsaisuus ilman valkuaisvirtsaisuutta ja nefriittisen oireyhtymän oireita ei edellytä jatkotutkimuksia, jos potilaalla tiedetään olevan IgA-nefropatia, ohuttyvikalvonefropatia tai Henoch-Schönleinin nefriitti (ks. verivirtsaisuus yhdessä valkuaisvirtsaisuuden kanssa). Näissäkin tilanteissa makroskooppisen verivirtsaisuuden häviäminen on kuitenkin syytä varmistaa. Mikroskooppinen verivirtsaisuus Oireettoman mikroskooppisen hematurian seuranta ilman laajoja jatkotutkimuksia on varsin turvallista (3,4,20). Jos virtsatieinfektiosta ei todeta viitteitä, virtsa-analyysi kannattaa uusia kolmasti noin viikon välein (3,15). Kuukausia jatkuvan mikroskooppisen verivirtsaisuuden yhteydessä suositellaan erikoislääkärin konsultaatiota ja vanhempien virtsanäytteen tutkimista (ohuttyvikalvonefropatia), virtsan kalsiumkreatiniinisuhteen määrittämistä sekä plasman kreatiniinipitoisuuden tutkimista (4). Kuulotutkimus Alportin oireyhtymän toteamiseksi kuuluu joihinkin suosituksiin. Jos lapselta on todettu oireeton mikroskooppinen verivirtsaisuus, virtsanäyte on syytä tutkia vuosittain mahdollisen proteinurian ilmaantumisen toteamiseksi. Myös verenpaineen mittaus vuosittain on suositeltavaa (13). Seuranta voidaan toteuttaa perusterveydenhuollossa. Terveiden lasten virtsanäytteiden rutiiniseulonta on nykykäsityksen mukaan tarpeetonta, 1152
5 TAULUKKO 2. Toimintamalli poikkeavan virtsalöydöksen yhteydessä. Virtsalöydös Mikroskooppinen verivirtsaisuus Ensimmäisen kerran todettu, ei valkuaisvirtsaisuutta Makroskooppinen verivirtsaisuus Ensimmäisen kerran todettu, ei viitettä virtsatietulehduksesta Toimintamalli Seurantanäyte (U-Solut ja U-Prot/U-Krea -suhde) x 3 viikon välein Pysyvä löydös: kiireetön lähete lastenlääkärille Päivystyslähete lastenlääkärille, traumapotilaat lastenkirurgille Valkuaisvirtsaisuus Liuskatesti 2 + Liuskatesti 3 + Veri- ja valkuaisvirtsaisuus Mikroskooppinen verivirtsaisuus ja ei-nefroottinen valkuaisvirtsaisuus (< 200 mg/mmol) Nefriittisen oireyhtymän oireistoa (hypertensio, vähävirtsaisuus, turvotukset, munuaisten vajaatoiminta) Seurantanäyte (U-Prot/U-Krea -suhde ja U-Solut) 2 3 vrk:n kuluessa Aamuvirtsan U-Prot/U-Krea -suhde poikkeava (> 20 mg/ mmol; yli 2-vuotiaat ja > 50 mg/mmol alle 2-vuotiaat): lastenlääkärin tai -nefrologin konsultaatio Päivystyslähete lastenlääkärille Seurantanäyte (U-Solut ja U-Prot/U-Krea -suhde) viikon kuluessa Pysyvä löydös yli kuukauden ajan: lähete lastenlääkärille/-nefrologille Päivystyslähete lastenlääkärille eikä se ole huonon kustannus-hyötysuhteensa vuoksi perusteltavissa (2,3,4,11). Valkuaisvirtsaisuus Valkuaisvirtsaisuudella tarkoitetaan valkuaisaineiden lisääntynyttä eritystä virtsaan. Normaalisti glomerulusten kapillaariseinämä ei läpäise albumiinia eikä sitä suurempia valkuaisaineita ja valtaosa glomerulussuodokseen erittyvistä pienimolekyylipainoisista valkuaisaineista imeytyy takaisin verenkiertoon munuaistubulussolussa. Virtsaan erittyykin valkuaista alle 100 mg/m 2 /vrk. Virtsan valkuaisvuoto voi olla glomerulaarista, jolloin virtsaan erittyy pääasiassa albumiinia ja sitä suurempia molekyylejä, tai tubulaarista, jolloin virtsaan erittyy pääasiassa albumiinia pienempiä proteiineja. Kertanäytteestä määritettynä virtsan proteiini-kreatiniinisuhde on normaalisti alle 20 mg/mmol yli 2-vuotiailla lapsilla ja alle 50 mg/mmol alle 2-vuotiailla (21). Nefroottistasoinen valkuaisvirtsaisuus tarkoittaa yli mg:n vuorokausieritystä, mikä on proteiini-kreatiniinisuhteena yli 200 mg/mmol. Ohimenevää valkuaisvirtsaisuutta esiintyy 5 15 %:lla kouluikäisistä lapsista (22,23). Pitkittynyttä valkuaisvirtsaisuutta tavataan huomattavasti harvemmin eli 0,4 1 %:lla lapsista (8,9,22). Valkuaisvirtsaisuuden tutkimusmenetelmät Virtsan liuskatesti Valkuaisvirtsaisuuden perustutkimus on virtsan liuskatesti, joka on varsin herkkä ja luotettava tutkimus. Liuskatestin 1+ vastaa proteiinipitoisuutta 0,2 1 g/l, 2+ pitoisuutta noin 1 3 g/l ja 3+ pitoisuutta yli 3 g/l. Seulontatesteiksi tarkoitettujen virtsaliuskojen värireaktio perustuu pääasiassa virtsan albumiiniin, ja liuskatesti soveltuukin glomerulaarisen valkuaisvirtsaisuuden toteamiseen. Tubulaarisen valkuaisvuodon mittaamiseen tarvitaan pienimolekyylipainoisten proteiinien (alfa-1- tai beeta-2-mikroglobuliini) kvantitatiivista määritystä. 1153
6 Samanaikainen veri- ja valkuaisvirtsaisuus viittaa vahvasti glomerulonefriittiin. Virtsan valkuaisen kvantitatiivinen määritys Virtsan liuskatestillä todettu positiivinen löydös on varmistettava kvantitatiivisella mittauksella. Lapsilta on hankala kerätä virtsaa koko vuorokauden ajalta, ja vuorokausivirtsa voidaan korvata määrittämällä kertavirtsanäytteen proteiinikreatiniinisuhde. Valkuaisvirtsaisuuden syytä selvitettäessä voidaan tarvittaessa määrittää erikseen virtsan albumiinipitoisuus ja alfa-1- tai beeta-2-mikroglobuliinin pitoisuudet. Aiemmin käytettyä virtsan proteiinifraktioiden tutkimusta käytetään nykyään lähinnä myelooman diagnostiikassa ja seurannassa eikä sitä tarvita lasten valkuaisvirtsaisuutta selvitettäessä. Valkuaisvirtsaisuuden syyt Kun oireettomalta lapselta diagnosoidaan valkuaisvirtsaisuus ilman muita oireita, kyseessä on jopa %:ssa tapauksista ohimenevä tila (23). Virtsan valkuaiseritys voi väliaikaisesti lisääntyä esimerkiksi fyysisen rasituksen jälkeen tai kuumeen yhteydessä. Nämä tilanteet ovat vaarattomia, mutta virtsanäyte on kuitenkin aina syytä tutkia munuaissairauden poissulkemiseksi. Hyvänlaatuisen valkuaisvirtsaisuuden syynä voi myös olla lapsilla ja nuorilla esiintyvä asentoriippuvainen eli ortostaattinen valkuaisvirtsaisuus. Ortostaattinen valkuaisvirtsaisuus diagnosoidaan mittaamalla aamulla ennen liikkeellelähtöä otetun virtsanäytteen valkuaispitoisuus ja vertaamalla sitä päivällä otetun näytteen valkuaispitoisuuteen (normaali löydös aamunäytteessä ja poikkeava löydös päivänäytteessä). Hyvänlaatuiseen valkuaisvirtsaisuuteen ei liity verivirtsaisuutta. Glomerulaarisista sairauksista yleisin on idiopaattinen nefroottinen oireyhtymä. Siihen kuuluu huomattavasti suurentunut virtsan valkuaispitoisuus, pienentynyt veren valkuaispitoisuus ja tämän seurauksena kehittyvä kudosturvotus. Nefroottisen oireyhtymän etiologiaa ei tunneta. Se on yleisin 2 10-vuotiailla lapsilla. Laukaiseva tekijä voi olla hengitystietulehdus tai muu infektio. Nefroottisen oireyhtymän ajatellaan olevan glomerulusten välihilan (slit diaphragma) ohimenevä toimintahäiriö. Koska kyseessä ei ole glomerulonefriitti, potilailta ei tyypillisesti todeta verivirtsaisuutta tai munuaisten vajaatoimintaa. Tubulaarinen valkuaisvirtsaisuus on hyvin harvinaista. Se on yleensä synnynnäistä tai liittyy esimerkiksi lääkeaineiden aiheuttamiin toksisiin reaktioihin. Nämä potilaat kuuluvat erikoissairaanhoidon tutkimuksiin ja seurantaan. Toimintamalli Valkuaisvirtsaisuus ilman muita oireita Nefroottistasoinen valkuaisvirtsaisuus viittaa glomerulusten toimintahäiriöön, ja nämä lapset kuuluvat erikoislääkärin hoitoon. Lasta tutkittaessa kannattaa kiinnittää huomiota turvotuksiin (silmäluomet, alaselkä, kivespussit ja alaraajat) ja selvittää vanhemmilta lapsen painossa tapahtuneet muutokset. Positiivinen virtsaliuskatulos on syytä varmistaa virtsan proteiinipitoisuuden kvantitatiivisella mittauksella ja tutkia plasman albumiinipitoisuus. Ensimmäisen nefroosi episodin yhteydessä on suositeltavaa tutkia verenkuva, elektrolyytit ja plasman kreatiniini sekä tehdä nefriittitutkimukset ja virtsan partikkelilaskenta. Kun lapsen valkuaisvirtsaisuus ei ole nefroottistasoista eikä virtsanäytteessä todeta punasoluja, virtsanäyte kannattaa uusia 1 2 vuorokauden kuluessa. Kuumeiselta lapselta virtsanäyte otetaan infektion parannuttua. Jos virtsan proteiini-kreatiniinisuhde on toistuvasti poikkeava ja asentoriippuvainen valkuaisvirtsaisuus on poissuljettu, jatkotutkimusten tarpeesta on syytä konsultoida lastenlääkäriä tai lastennefrologia. yhdessä valkuaisvirtsaisuuden kanssa Syyt Samanaikainen veri- ja valkuaisvirtsaisuus viittaa vahvasti glomerulonefriittiin. Yli tuhat lasta käsittäneen tutkimuksen mukaan noin 80 % lapsista, joilta oli otettu biopsia samanaikaisen verija valkuaisvirtsaisuuden vuoksi, sairasti jotain glomerulonefriittiä. Samassa tutkimuksessa todettiin glomerulonefriitti noin joka kolmannelta lapselta, jolta oli otettu biopsia muuten oireettoman veri- tai valkuaisvirtsaisuuden vuoksi (23). Lasten yleisin glomerulonefriitti on IgA-nefropatia (11). Sen erotusdiagnostisia vaihtoehtoja ovat Henoch-Schönleinin nefriitti, akuutti tartunnanjälkeinen glomerulonefriitti (streptokokkinefriitti) sekä erityisesti nuorisoikäisillä 1154
7 ANCA-vaskuliitit, lupusnefriitti ja tyvikalvovasta-ainepositiivinen glomerulonefriitti. Henoch-Schönleinin nefriitti tunnistetaan parhaiten alaraajapainotteisen purppuraihottuman sekä vatsa- ja nivelkipujen perusteella. Henoch-Schönleinin nefriitti muistuttaa IgAnefropatiaa ja siihen kuuluu verivirtsaisuus ilman muita oireita tai vielä yleisemmin veri- ja valkuaisvirtsaisuus yhdessä. Nefriittioireisto voi ilmaantua useita viikkoja iho-oireiden jälkeen, joten virtsan liuskatestejä suositellaan tehtäväksi noin 2 viikon välein 2 3 kuukauden ajan (24). Henoch-Schönleinin nefriitti voi parantua ilman hoitoa. Munuaiskoepalan oton tarpeellisuudesta on kuitenkin suositeltavaa konsultoida lastenlääkäriä tai lastennefrologia. Postinfektioosi nefriitti on nykyisin melko harvinainen. Se esiintyy tyypillisimmillään kouluikäisillä lapsilla 1 2 viikkoa esimerkiksi tonsilliitin, sinuiitin tai ihoinfektion jälkeen. Toisin kuin IgA-nefropatiassa postinfektioosiin glomerulonefriittiin liittyvät usein nefriittiseen oireyhtymään kuuluvat oireet: turvotukset, vähävirtsaisuus ja hypertensio. Postinfektioosi glomerulonefriitti paranee yleensä ilman immunosuppressiivista lääkitystä. ANCA-vaskuliiti (Wegenerin granulomatoosi ja mikroskooppinen polyangiitti), lupusnefriitti ja tyvikalvovasta-ainepositiivinen glomerulonefriitti (Goodpasturen oireyhtymä) ovat lapsilla harvinaisia, mutta mahdollisia veri- ja valkuaisvirtsaisuuden aiheuttajia. Kuume, laskon ja CRP:n suurentuminen sekä nefriittisen oireyhtymän oireet ovat aihe autovasta-aineiden tutkimiseen (tuma-, ANCA- ja tyvikalvovastaaineet). Interstitiumin sairauksista tubulointerstitiaaliseen nefriittiin saattaa liittyä tubulaarisen valkuaisvirtsaisuuden lisäksi mikroskooppinen verivirtsaisuus ja glukosuria. Potilailla voi esiintyä myös pitkittynyttä kuumeilua, poikkeavaa väsymystä ja ruokahaluttomuutta. Tubulointerstitiaalisen nefriitin laukaisevana tekijänä voivat olla virukset tai lääkeaine, kuten anti-inflammatoriset lääkkeet, sulfonamidit ja penisilliinijohdannaiset. Toimintamalli Veri- ja valkuaisvirtsaisuus yhdessä Jos lapsella todetaan muita nefriittisen oireyhtymän oireita, on syytä tehdä päivystyslähete sairaalahoitoon. Jos lapsi on oireeton, virtsaanalyysi voidaan uusia viikon kuluessa ja tehdä virtsan partikkelilaskenta sekä kvantitatiivinen proteiinimääritys. Jos valkuaisvirtsaisuus on merkittävä tai/ja jos veri- ja valkuaisvirtsaisuus jatkuu noin kuukauden ajan, lapsi kuuluu erikoislääkärin hoitoon. Tutkimusohjelmaan kuuluvat aiemmin kuvatut nefriittitutkimukset, ja munuaiskoepalan ottamista harkitaan varhaisessa vaiheessa merkittävän glomerulonefriittiriskin vuoksi. Yhteenveto Lasten veri- tai valkuaisvirtsaisuus on melko yleinen ja useissa tapauksissa vaaraton löydös. Makroskooppisen verivirtsaisuuden ja nefroottisen oireyhtymän tutkimukset ja hoito kannattaa aloittaa päivystysluonteisesti. Myös potilaat, joilta todetaan viitteitä munuaisten vajaatoiminnasta, kuuluvat ilman viivettä erikoislääkärin hoitoon. Oireettomien lasten virtsalöydökset voi varmistaa seurantanäyttein ja konsultoida tarvittaessa erikoislääkäriä. Hyvänlaatuinen valkuaisvirtsaisuus ei edellytä seurantaa. Sen sijaan lasten, joilta on todettu jatkuva mikroskooppinen verivirtsaisuus, on syytä käydä seurantakäynnillä esimerkiksi terveyskeskuksessa tai kouluterveydenhuollossa vuosittain. English summary in english Haematuria and proteinuria in children 1155
8 English summary Timo Jahnukainen Docent, Specialist in Paediatrics and Paediatric Nephrology Helsinki University Central Hospital, Children s Hospital timo.jahnukainen@hus.fi Kai Rönnholm Haematuria and proteinuria in children Microscopic haematuria and transient proteinuria are relatively common findings in children and adolescents. They are usually benign conditions with no need for further examination or follow-up. However, macroscopic haematuria and simultaneous haematuria and proteinuria are considered signs of glomerulonephritis and in this case the children should be referred to a specialist. The investigations should include a detailed patient history and physical examination. Laboratory tests and imaging studies should be tailored individually based on this information. 1155a
Sairastettu virtsatieinfektio
Sairastettu virtsatieinfektio Mikä on ennuste? Milloin ja miksi annan lähetteen jatkotutkimuksiin? Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistyksen koulutustilaisuus Turku 25.10.2007 Timo Jahnukainen TYKS,
LisätiedotK&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen
An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti
LisätiedotKliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta
SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito
LisätiedotKertausta virtsan liuskatestin tekemiseen
Kertausta virtsan liuskatestin tekemiseen Näytteenotto luotettavan tuloksen saaminen edellyttää asianmukaista valmistautumista ja huolellista näytteenottoa ja näytteen oikeaa säilytystä aamuvirtsa soveltuu
LisätiedotLasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet
25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa
LisätiedotVanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio
Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu
LisätiedotMitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen
Näin tutkin HEIKKI SAHA Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen tutkimuksen lisäksi hyvin yksinkertaiset ja
Lisätiedot18 (25) KUVA 17A. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella vaaleakentällä. KUVA 17B. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella faasikontrastilla.
18 (25) KUVA 17A. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella KUVA 17B. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella KUVA 18A. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella KUVA 18B. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella 4.4
LisätiedotJardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto
EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla
LisätiedotMilloin ja miten virtsanäyte otetaan aikuisella
Milloin ja miten virtsanäyte otetaan aikuisella poistettu kuvat, potilastapaus infektiolääkäri Kirsi Skogberg 18-65v naiset, näytteenotto? Tyypilliset rakkotason infektion oireet perusterveellä: ei näytteitä
LisätiedotVerta virtsassa. Ossi Lindell
Katsaus Ossi Lindell Oireeton verivirtsaisuus erityisesti makroskooppinen mutta myös mikroskooppinen voi olla merkki taustalla olevasta vakavasta sairaudesta, joka kuitenkin voidaan parantaa, jos se havaitaan
LisätiedotNuoren niska-hartiakipu
Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun
LisätiedotVirtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009
Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin
LisätiedotIAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP
IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.
LisätiedotVirtsan perustutkimusten näytteenoton laatutekijät ja niiden ongelmat
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Virtsan perustutkimusten näytteenoton laatutekijät ja niiden ongelmat Maire Jaakkola Apulaisosastonhoitaja, OYS, Laboratorio Virtsatieinfektiot ja tutkimukset Laadukkaan
LisätiedotLaboratorion rooli virtsatieinfektioiden diagnostiikassa
SKKY:n ja Sairaalakemistien syyskoulutuspäivät 1.11.2013 Laboratorion rooli virtsatieinfektioiden diagnostiikassa Timo Kouri LKT, dosentti, osastonylilääkäri Meilahden sairaalan laboratorio Kliinisen kemian
LisätiedotELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN
ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN KYSYMYKSET: 1. Glomeruluksen rakenne. Mihin seikkoihin perustuu valikoiva läpäiseväisyys veri- ja virtsatilan välillä? 2. Glomerulusvaurion mekanismit A. Immunologiset
LisätiedotProscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen
LisätiedotPotilas 1. YLEISLÄÄ NEFROLOGIAN ABC Laboratoriosta käytk hoitoon. Hb+++: miten edetään???? Hb+++: miten edetään???? Hematuria: diagnoosi?
YLEISLÄÄ ÄÄKÄRIN NEFROLOGIAN ABC Laboratoriosta käytk ytännön hoitoon Eero Honkanen HUS Medisiininen tulosyksikkö Nefrologian klinikka 5.12.2012 Potilas 1 36-vuotias nainen hakeutuu terveyskeskukseen tutkimuksiin
LisätiedotB-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa
4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)
LisätiedotMunuaisen parenkyymisairaudet
Verenkierron suunta 13.11.2012 Luennon sisältö Munuaisen parenkyymisairaudet Anne Räisänen-Sokolowski dosentti, erikoislääkäri HUSLAB, Transplantaatiopatologian laboratorio Munuaisen rakenteen ja toiminnan
LisätiedotMevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS)
Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS) Mikä on Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta? Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta on perinnöllinen sairaus. Se on elimistön
LisätiedotNefropatian diagnostiikka ja seuranta PTH:ssa. Kaj Metsärinne Nefrol yl, TYKS
Nefropatian diagnostiikka ja seuranta PTH:ssa Kaj Metsärinne Nefrol yl, TYKS 30.11.2018 Kroonisen munuaistaudin (KMT) diagnostiikka ja seuranta PTH:ssa Kaj Metsärinne Nefrol yl, TYKS 30.11.2018 Sidonnaisuudet
LisätiedotPfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus
https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin
Lisätiedotsairauksien Munuaisennaltaehkäisy
sairauksien Munuaisennaltaehkäisy 2 Teksti: Seppo Ojanen, Nefrologian ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala, Tammikuu 2010 Sisällys Munuaissairauksien ennaltaehkäisy 4 Munuaissairauksien yleisyys Suomessa
LisätiedotAvohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015
Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta
LisätiedotKäypä hoito -suositus
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Nefrologiyhdistyksen asettama työryhmä Duodecim 2007;123(20):2510 4 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,
LisätiedotSELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET
Käyttöönottopäivä: 21.11.2011 1 (5) SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Atk-numero ja -lyhenne 1154 Li-BaktVi 1470 Li-Gluk 2186 Li-Laktaat 2514 Li-Prot 2655 Li-Solut 4059 Li-Syto Likvorin irtosolututkimus
Lisätiedot203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet
1 / 5 27.11.2015 13:07 Yhteistyökumppanit / Lääkärit ja terveydenhuolto / Lääkkeet ja lääkekorvaukset / Lääkkeiden korvausoikeudet / Erityiskorvaus / 203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat
LisätiedotVASKULIITEISTA MISTÄ SAIRAUS JOHTUU? ESIINTYVYYS
Muut nimet: Churg-Straussin oireyhtymä, Churg-Straussin syndrooma, allerginen granulomatoottinen vaskuliitti, allerginen granulomatoottinen verisuonitulehdus, Churg-Straussin tauti, Morbus Churg-Strauss
LisätiedotINFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA
Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11
LisätiedotVirtsatieinfektiot. ivä 12.11.2012. Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv. Teija Puhto Infektiolää
Virtsatieinfektiot Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv ivä 12.11.2012 Teija Puhto Infektiolää ääkäri Yleistä Virtsatieinfektiot ovat toiseksi yleisin infektio yleislää ääkärin vastaanotolla Suomessa
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa
LisätiedotMyyräkuume ja tularemia. 16.10.2015 Elina Saarela
Myyräkuume ja tularemia 16.10.2015 Elina Saarela Myyräkuume Puumala-viruksen aiheuttama zoonoosi Kantajina metsämyyrät Myyräkanta vaikuttaa esiintyvyyteen Hengitystietartunta eritteistä Ei tartu ihmisestä
LisätiedotLasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004
Lasten immuunipuutokset Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Mikä on poikkeava infektioherkkyys lapsella? Sairausjaksot ikäryhmittäin päiväkotilapsilla Pönkä ym. 1994 Ikä (v)
Lisätiedot(S-Ferrit) Kertoo elimistön rautavarastoista tarkemmin kuin pelkkä hemoglobiiniarvo.
TUTKIMUSPAKETIT Tutkimuspaketti aktiiviliikkujalle 80,00 Aktiivisesti treenaavan on hyvä tietää, mitä elimistölle kuuluu. Aktiiviliikkujan tutkimuspaketissa on yhteensä 16 laboratoriotutkimusta. Tutkimukset
LisätiedotKreatiniiniarvo suurentunut mitä muuta tutkin?
DIAGNOSTISIA ONGELMIA Kreatiniiniarvo suurentunut mitä muuta tutkin? Jukka Mustonen ja Ole Wirta Plasman kreatiniinin määritystä käytetään yleisesti munuaistoiminnan mittarina. Sen avulla tutkitaan glomerulusfiltraatiota,
LisätiedotProteinurian selvittely
Ilpo Ala-Houhala NÄIN TUTKIN Viime vuosina terveystarkastuksissa on luovuttu rutiinimaisista virtsatutkimuksista. Kohdennetut seulontatutkimukset riskiryhmille ovat hyödyllisiä. Mikroalbuminurian mittaus
LisätiedotHoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta
Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle
LisätiedotPaksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri
Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian
LisätiedotPerinnöllinen välimerenkuume
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Perinnöllinen välimerenkuume 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Yleensä taudin määrittelyssä edetään seuraavasti: Kliininen epäily: Perinnöllistä
LisätiedotAnemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB
Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB ANEMIA Anemia = Hb laskee alle iän ja sukupuolen mukaisen viitearvon Anemian syntymekanismit Punasolujen
LisätiedotKohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA
Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA Kohdunkaulan syöpä Ihmisen papillomavirus- eli HPV-infektio
LisätiedotVERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009
VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA Verensiirtojen haittavaikutusten raportoinnilla ja tutkimisella on Suomessa pitkät perinteet, ja veriturvatoiminta on lakisääteistä. Toiminnan
LisätiedotTÄRKEÄÄ MUNUAISTURVALLISUUSTIETOA VIREADIN KÄYTÖSTÄ
TÄRKEÄÄ MUNUAISTURVALLISUUSTIETOA VIREADIN KÄYTÖSTÄ 30. huhtikuuta 2008 Arvoisa lääkäri, Viread (tenofoviiridisoproksiilifumaraatti, tenofoviiri DF) Koska Vireadin käyttö on hyväksytty HIV:in hoidon lisäksi
Lisätiedot12 (25) KUVA 8B. Levyepiteelisoluja 400-kertaisella suurennoksella
12 (25) Epiteelisolut voivat olla peräisin munuaisista, virtsateistä tai ulkoisista sukupuolielimistä. Epiteelisolut jaetaan levyepiteelisoluihin, tubulusepiteelisoluihin ja välimuotoisiin epiteelisoluihin.
LisätiedotTarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti?
Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti? Antti Haavisto antti.haavisto@phsotey.fi Päijät-Hämeen keskussairaala 26.4.2012 Preoperatiiviset tutkimukset Lab päiväkirurgiassa Onko mahdollista vähentää
LisätiedotSkolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?
Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? EL Johanna Syvänen, TYKS 22.1.2015 Kouluterveydenhuolto Tavoite
LisätiedotVUOTOKYSELYLOMAKE. (Potilas tai hoitava lääkäri täyttää) sivu 1/7. POTILASTIEDOT Pvm. Nimi* Henkilötunnus/syntymäaika*
(Potilas tai hoitava lääkäri täyttää) sivu 1/7 POTILASTIEDOT Pvm Nimi* Henkilötunnus/syntymäaika* Onko sinulla vuoto-oireita, jotka häiritsevät normaalielämää tai ovat vaatineet lääkärin arviota? Minkä
Lisätiedotikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset
POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen
LisätiedotSisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus
Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotHIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun
HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HIV-positivisilla potilailla on suurentunut munuaisten vajaatoiminnan riski, joka edellyttää
LisätiedotHenoch-Schönleinin purppura (HSP)
Henoch-Schönleinin purppura (HSP) Mikä on Henoch-Schönleinin purppura (HSP)? Henoch-Schönleinin purppura (HSP) on hiussuonien eli kapillaarien tulehdustauti eli vaskuliitti, joka aiheuttaa tavallisimmin
LisätiedotVerenvuoto miten diagnosoin, mitä huomioin ja miten hoidan. Aino Lepäntalo LT, hematologian erikoislääkäri 14.4.2016
Verenvuoto miten diagnosoin, mitä huomioin ja miten hoidan Aino Lepäntalo LT, hematologian erikoislääkäri 14.4.2016 Sidonnaisuudet Kansainvälisiä kokousmatkoja Amgen, Baxter, BMS, Leo-Pharma, Mundipharma,
LisätiedotTyynyllä tarkkuutta lapsen virtsatieinfektion diagnostiikkaan
Näin tutkin Matti Uhari, Harri Saxén ja Jussi Mertsola Tyynyllä tarkkuutta lapsen virtsatieinfektion diagnostiikkaan Virtsatieinfektio ei aiheuta imeväisiässä mitään selvää yksittäistä oiretta, jonka perusteella
LisätiedotOhjeita terveydenhuollon ammattilaisille munuaistoiminnan hallintaan ja annoksen säätämiseen aikuisten tenofoviiridisoproksiilifumaraattihoidon aikana
Ohjeita terveydenhuollon ammattilaisille munuaistoiminnan hallintaan ja annoksen säätämiseen aikuisten fumaraattihoidon aikana HIV-positiivisilla potilailla on suurentunut heikentyneen munuaistoiminnan
LisätiedotOLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry
OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)
LisätiedotAjankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS
Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Anemia mitä tarkoitetaan? Veren hemoglobiini tai punasoluarvot ovat pienemmät kuin
LisätiedotTÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE
RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE POTILASESITE MUIHIN KUIN ONKOLOGISIIN KÄYTTÖAIHEISIIN Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. rituksimabi Fimean hyväksymä, heinäkuu/2018 2 3 TÄRKEÄÄ
LisätiedotHenoch Schönleinin purppura lapsilla
Näin hoidan Jaana Ronkainen, Olli Koskimies, Marja Ala-Houhala, Marjatta Antikainen, Pekka Arikoski, Timo Jahnukainen, Outi Jauhola, Jussi Merenmies, Jukka Rajantie, Timo Örmälä ja Matti Nuutinen Henoch
LisätiedotDiabetes (sokeritauti)
Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä
LisätiedotÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA
1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen
LisätiedotOPPIMATERIAALI VIRTSAN PARTIKKELEISTA BIOANALYY- TIKKO-OPISKELIJOILLE
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA OPPIMATERIAALI VIRTSAN PARTIKKELEISTA BIOANALYY- TIKKO-OPISKELIJOILLE Opinnäytetyö T E K I J Ä / T : Taija Holm Paula Kuuppo
LisätiedotRiskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Kyprolis (karfiltsomibi)
EMA/639793/2015 Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Kyprolis (karfiltsomibi) Tämä on Kyprolis-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden
LisätiedotSIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE
1 (5) SIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE Kaikki raskausajan seulontatutkimukset ovat vapaaehtoisia. Tulevalla äidillä on mahdollisuus
LisätiedotPORFYRIATUTKIMUSKESKUS HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA
PORFYRIATUTKIMUSKESKUS HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Johtaja Dos. Raili Kauppinen, sisätautien erikoislääkäri Sähköposti: raili.kauppinen@hus.fi Puh. (09) 471 71910 Laboratorio tarjoaa analytiikka-
LisätiedotYksityiskohtaiset mittaustulokset
Yksityiskohtaiset mittaustulokset Jyrki Ahokas ahokasjyrki@gmail.com Näyttenottopäivä: 28.03.2019 Oma arvosi Väestöjakauma Hoitosuositusten tavoitearvo Matalampi riski Korkeampi riski Tässä ovat verinäytteesi
LisätiedotRMP section VI.2 Elements for Public Summary
RMP section VI.2 Elements for Public Summary Product: RMP: Atosiban Stragen, 6,75mg/0,9ml solution for injection Atosiban Stragen, 37,5mg/5ml concentrate for solution for infusion RMP-PID-ATO-v03 DLP:
LisätiedotCORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)
LisätiedotLiite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle
Liite I Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Tieteelliset johtopäätökset Kun otetaan huomioon lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRACin) arviointiraportti
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotUutta lääkkeistä: Ulipristaali
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Annikka Kalliokoski Esmya, 5 mg tabletti, PregLem France SAS. Ulipristaaliasetaattia voidaan käyttää kohdun myoomien
LisätiedotOlysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti
LisätiedotBakteerien aiheuttamat virtsatieinfektiot ovat
KATSAUS Lasten vakavat munuaissairaudet Hannu Jalanko, Kai Rönnholm ja Christer Holmberg Lasten vakavat munuaissairaudet ovat harvinaisia. Munuaisten ja virtsateiden kehitys- ja rakennehäiriöitä todetaan
LisätiedotPerusterveydenhuollon ultraäänitutkimukset, läheteindikaatiot
Perusterveydenhuollon ultraäänitutkimukset, läheteindikaatiot ULTRAÄÄNITUTKIMUKSET Kiireellisyysluokitus! (päivystys/ei-päivystys). Sovi päivystytutkimuksesta/ajankohdasta tutkimuksen tekevän yksikön kanssa
LisätiedotPD-hoidon komplikaatiot
Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia
LisätiedotHeikki Rantala Kuumekouristukset
Heikki Rantala Kuumekouristukset Diagnoosipohjainen infolehtinen Kuumekouristukset ovat yleisin syy lapsuusiän tajuttomuuskouristuskohtauksiin ja niitä saa jopa noin 5% lapsista. Useimmiten niitä esiintyy
LisätiedotAkuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa
Vatsa 4: maksa 1. Akuutti maksan vajaatoiminta 2. Hepatiitti B ja C: tartunta, taudinkulku ja näiden vertailu 3. Kroonisen hepatiitin syyt 4. Maksakirroosin syyt, oireet ja hoito 5. Maksabiopsian aiheet
LisätiedotOpiskelijoiden virtsatieinfektioiden diagnostiikka ja hoitolinjat. 25.10.2007 Kristina Kunttu, LT, yhteisöterveyden ylilääkäri
Opiskelijoiden virtsatieinfektioiden diagnostiikka ja hoitolinjat 25.10.2007 Kristina Kunttu, LT, yhteisöterveyden ylilääkäri VIRTSATIEINFEKTIOT NUORILLA NAISILLA Yleisyys Jopa puolet naisista sairastaa
LisätiedotINFLECTRA SEULONTAKORTTI
Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon
LisätiedotTietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi
Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?
TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot
LisätiedotOPPIMATERIAALI. Oppimateriaali virtsan partikkeleista bioanalyytikkoopiskelijoille. Taija Holm Paula Kuuppo Suvi Makkonen T E K I J Ä / T :
OPPIMATERIAALI Oppimateriaali virtsan partikkeleista bioanalyytikkoopiskelijoille T E K I J Ä / T : Taija Holm Paula Kuuppo Suvi Makkonen 0 (25) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 MUNUAISTEN JA VIRTSATEIDEN YLEISIMMÄT
LisätiedotKliinikko ja S-korsol/dU-korsol. 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala
Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala Lisämunuaisen toiminnan tutkimiseen käytettävät t hormonitutkimukset Tutkimusaihe Perustutkimus Rasituskokeet Hyperkortisolismi
LisätiedotKeuhkojen vaskuliittien radiologiset löydökset. Kirsi Volmonen
Keuhkojen vaskuliittien radiologiset löydökset Kirsi Volmonen Sidonnaisuuteni kaupalliseen yritykseen (ky) viimeisten 2 v aikana Sidonnaisuuden laatu Ky 1 Ky 2 Saanut ky:lta apurahan Omistan ky:n osakkeita
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta
TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy
LisätiedotNuoren naisen VIRTSATIETULEHDUS
Nuoren naisen VIRTSATIETULEHDUS Terveyden edistämisen keskus ry:n arvioima. Julkaisija:Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Töölönkatu 37 A 00260 Helsinki Tilaukset: julkaisutilaukset@yths.fi Kirjoittanut:
LisätiedotMunuaissairauksien ja virtsateiden laboratoriotutkimukset
Munuaissairauksien ja virtsateiden laboratoriotutkimukset Timo Kouri LKT, dosentti, vastuuyksikön päällikkö Meilahden sairaalan laboratorio Kliinisen kemian ja hematologian vastuualue HUSLAB HY, Lääket
LisätiedotLaatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa
Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Dosentti Tamara Tuuminen Helsingin Yliopisto HUSLAB Vita Terveyspalvelut Laadun varmistus Pre-analytiikka: oikeat
LisätiedotKissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen.
1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Acticam 5 mg/ml injektioneste, liuos koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml Acticam 5 mg/ml injektionesteliuosta sisältää: Vaikuttavat aineet Meloksikaami
LisätiedotHBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun
HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun Tärkeitä seikkoja huomioitavaksi: Tarkasta kaikkien potilaiden kreatiniinipuhdistuma ennen
LisätiedotJukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia
Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:
LisätiedotHevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska
Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen
LisätiedotSidonnaisuudet. 1. Sidekudossairaudet - limittymien. Tumavasta-aineet apoptoosissa. Tuma ja tumavasta-aineet 18/04/15
18/04/15 l Sidonnaisuudet Vuosina 2009-2012 olen Vasta-ainemääritykset reumasairauksien diagnostiikassa l l osallistunut ulkomaisiin tieteellisiin kongresseihin 2008-2012 seuraavien lääketehtaiden kustantamana:
LisätiedotSelkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco
tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan
LisätiedotTERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI
TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn
LisätiedotBCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka
BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka Tukholman päiväkotiepidemia 2005 Altistuneet 141 lasta
LisätiedotVuosiraportti 6 Suomen munuaistautirekisteri Koko maa 22 potilasta/1 milj. asukasta Ahvenanmaa 55 Ryhmä 1 < 6 potilasta/1 milj. as. Ryhmä 2 6 potilasta/1 milj. as. Ryhmä 3 > potilasta/1 milj. as. Vaasa
Lisätiedot