Diabeettinen nefropatia. Kaj Metsärinne

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Diabeettinen nefropatia. Kaj Metsärinne"

Transkriptio

1 Katsaus Diabeettinen nefropatia Kaj Metsärinne Diabeettinen nefropatia kehittyy ajan myötä vajaalle puolelle tyyppien 1 ja 2 diabeetikoista, ja munuaissairauden merkitys on sekä potilaan että yhteiskunnan kannalta huomattava. Diabeettinen nefropatia on nykyisin yleisin keinomunuaishoitoon joutumisen syy, mikä on johtanut dialyysiosastojen ylikuormittumiseen. Nefropatian kehittyminen ennakoi tulevia sydän- ja verisuonisairauksia. Niiden ilmaantuvuus ja niihin liittyvä kuolleisuus ovat diabeetikoilla monikymmenkertaiset muuhun väestöön nähden. Reniini-angiotensiinijärjestelmän aktivaation estäminen angiotensiinikonvertaasin estäjillä ja angiotensiinireseptorin salpaajilla on tuottanut näyttäviä tuloksia nefropatian kehittymisen ehkäisyssä ja taudin etenemisen hidastamisessa. Diabeettisen nefropatian ehkäisyn ja hoidon kulmakiviä ovat hyvä glukoositasapaino (HbA 1c alle 7,0 %), matala verenpaine (alle 130/80 mmhg), tupakoimattomuus sekä muiden sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden poistaminen. Diabeettinen nefropatia on nykyään yleisin munuaisten terminaaliseen vajaatoimintaan johtava sairaus Suomessa ja muuallakin länsimaissa (Suomen Munuaistautirekisteri 2002, US Renal Data System 2002). Maassamme on noin tyypin 1 diabeetikkoa ja tyypin 2 diabetesta sairastavaa potilasta. Maailmassa arvioidaan olevan noin 151 miljoonaa diabeetikkoa, joista ylivoimaisesti suurin osa, noin %, sairastaa tyypin 2 diabetesta. Diabeetikkojen kokonaismäärän arvioidaan kasvavan niin, että se on vuonna miljoonaa ja vuonna miljoonaa (King ym. 1998). Tyypin 2 diabetes lisääntyy siis epidemian tavoin maailmassa. Diabetekseen liittyvä nefropatia lisääntyy myös, ja sen kehittymiseen näyttävät vaikuttavan olennaisesti huonon glukoositasapainon ja verenpaineen puutteellisen hallinnan ohella tupakointi, lihavuus, perimä ja etninen tausta. Nefropatian ilmaantuvuus on diabetesta sairastavilla afroamerikkalaisilla, Yhdysvaltojen meksikolaisilla, ja pimaintiaaneilla %. Valkoihoisilla ilmaantuvuus on pienempi (Harris ym. 1998). Vuoden 2001 lopussa Suomessa oli runsaat dialyysipotilasta ja toimivan siirteen varassa eli noin potilasta (Suomen Munuaistautirekisteri 2002). Jo nyt ovat tyypin 2 diabetekseen liittyvää nefropatiaa sairastavat nopeimmin kasvava uusien dialyysipotilaiden ryhmä. Koska keinomunuaishoidon kapasiteetti on rajallinen, lienee täysin selvää, että diabeettisen nefropatian ilmaantumisen ehkäisy ja taudin etenemisen hidastaminen ovat ainoat mahdollisuudet estää dialyysihoitoa vaativan munuaisten vajaatoiminnan»räjähdyksenomainen» kasvu, joka toteutuessaan johtaisi huomattaviin eettisiin ja taloudellisiin ongelmiin. Patogeneesi ja histopatologia Diabeettinen nefropatia kuuluu retinopatian ja neuropatian ohella diabeteksen mikrovaskulaarisiin komplikaatioihin. Alkavan nefropatian Duodecim 2003;119:

2 patofysiologisena tapahtumana pidetään lisääntynyttä munuaiskeräsen painetta (glomerulaarinen hypertensio) ja siitä seuraavaa hyperfiltraatiota (Hostetter ym. 1982), joka ilmenee kliinisesti aluksi mikroalbuminuriana (vuorokautinen albumiinineritys mg). Normaalitilassa renaalinen itsesäätely (autoregulaatio) pitää munuaiskeräsen paineen melko vakiona, vaikka systolinen systeemipaine vaihtelisi välillä mmhg. Diabeetikoilla itsesäätely pettää usein, ja tämä johtaa intraglomerulaariseen hypertensioon vaikka systeemipaine olisi vain mmhg, eli normotensiivisellä tasolla. Tätä taustaa vasten on helposti ymmärrettävissä, että diabeettista nefropatiaa sairastavat potilaat hyötyvät matalasta normotensiosta suositustenkin mukaan verenpaineesta, joka alittaa arvon 130/80 mmhg (Suomen Verenpaineyhdistys ry:n työryhmä 2002). Kliininen proteinuria (yli 300 mg/vrk) ja munuaiskerästen vaurio, joka johtaa seerumin kreatiniinipitoisuuden kasvuun, kehittyvät vuosien mittaan. Diabeettisen nefropatian patognomoninen histopatologinen löydös on glomerulaarinen skleroosi, ns. Kimmelstiel Wilsonin vaurio (Kimmelstiehl ja Wilson 1936), johon johtavia mekanismeja on Brenneriä (Hostetter ym. 1982, Parving ym. 2000) mukaillen esitetty oheisessa kuvassa. Nefropatian varhaisiin muutoksiin kuuluvat tyvikalvojen paksuuntuminen ja mesangiaalisen solukon kasvu (Kreisberg ja Ayo 1993). Perimä loppujen lopuksi määrännee sen, kehittyykö diabeetikolle yleensäkään nefropatia, mutta välittäjinä toiminevat ainakin angiotensiini II ja endoteliini, jotka kykenevät aiheuttamaan tarvittavat hemodynaamiset ja rakenteelliset muutokset paikallisesti munuaiskeräsissä (Moore ym. 1999). Tuoreen tutkimuksen mukaan munuaisensisäinen reniini-angiotensiinijärjestelmä on aktivoitunut yli 80 %:lla tyypin 1 diabeetikoista (Hollenberg ym. 2003), ja on runsaasti näyttöä siitä, että tämä aktivaatio hyperglykemian aiheuttamien muutoksien ohella johtaa nefropatiaan. Transformoivalla kasvutekijä beetalla (TGF-β) näyttää olevan tärkeä rooli diabeettiseen nefropatiaan liittyvien patologisten rakenteellisten muutosten taustalla (Cooper ym. 2001), ja sidekudoskasvutekijä (CTGF) välittää ainakin mesangiumin hypertrofiaa (Wolf 2002). Systeeminen hypertensio Ikääntyminen Diabetes Ravintotekijät GLOMERULAARINEN HYPERTENSIO Endoteelin vaurio - vasoaktiivisten aineiden vapautuminen - intrakapillaariset tulpat - lipidien kertyminen Mesangiumin vaurio - lisääntynyt soluproliferaatio - lisääntynyt matriksin tuotanto Epiteelin vaurio - proteinuria - vähentynyt permeabiliteetti GLOMERULUSSKLEROOSI Kuva. Korkea systeemipaine johtaa munuaiskeräsen paineen nousuun ja hyperfiltraatioon, jotka munuaiskeräsen soluja vaurioittamalla saavat aikaan skleroosin eli arpeutumisen. Nefronikato nostaa systeemistä verenpainetta, mikä taas heijastuu munuaiskeräseen, ja niin on noidankehä valmis (Hostetter ym. 1982, Parving ym. 2000) K. Metsärinne

3 Taulukko 1. Diabeettisen nefropatian etenemistä edistävät tekijät (Parving ym. 2000) Mikroalbuminuria Miessukupuoli Sukurasitus Korkea verenpaine Valkuaisen runsas saanti Tupakointi Suuri kolesteroliarvo Huono glukoositasapaino Samanaikainen retinopatia ACE:n ID-polymorfismi Kliininen kulku Tyypin 1 diabeetikolle nefropatia kehittyy aikaisintaan taudin kestettyä yli viisi vuotta. Ensimmäinen objektiivinen merkki alkavasta nefropatiasta on mikroalbuminuria, ja tässä vaiheessa etenkin yönaikainen verenpaine voi ruveta nousemaan. Mikroalbuminurian kehittyminen merkitsee potilaan ennusteen huononemista (Gerstein ym. 2001), ja joukko riskitekijöitä (taulukko 1) nopeuttaa tilan pahenemista ja muuttumista kliiniseksi nefropatiaksi, joka näyttäytyy proteinuriana (yli 300 mg/vrk), nefroottisena oireyhtymänä ja lopuksi myös munuaisten vajaatoimintana. Tyypin 2 potilailla nefropatian eteneminen ja siihen liittyvät tekijät ovat samanlaiset, mutta osalla tyypin 2 potilaista on jo diabeettinen nefropatia diabeteksen diagnosoinnin aikaan ja munuaistautiin voi liittyä elementtejä hypertensiivisestä nefroskleroosista ja ateroskleroottisesta nefropatiasta. Erään tutkimuksen (UKPDS) mukaan noin neljäsosalle vastikään diagnostisoiduista tyypin 2 diabeetikoista kehittyy mikroalbuminuria kymmenen vuoden seuranta-aikana (Adler ym. 2003). Munuaisten vajaatoimintaan sairastuvien joukossa vuotuinen kuolleisuus on liki 20 %, ja on huomattavaa, että kliinistä proteinuriaa sairastavalla kuolemanvaara on suurempi kuin kreatiniinipitoisuuden kasvun eli munuaisten vajaatoiminnan kehittymisen riski. Tämä havainnollistaa summittaisesti nefropatian kehittymisen merkitystä diabeetikolle. Ehkäisy ja hoito Tärkein osa diabeettisen nefropatian hoitoa on sairauden ehkäiseminen varhaisen diagnoosin ja seulonnan avulla. Varhaisin luotettava objektiivinen merkki nefropatian kehittymisestä on mikroalbuminuria (taulukko 2), jota on syytä seuloa pontevasti tyypin 1 diabeetikoilta taudin kestettyä viisi vuotta ja tyypin 2 potilailta jo diagnoosin teon aikaan. Sen jälkeen mikroalbuminuriaa seulotaan vuosittain. Jos mikroalbuminuriaa todetaan, niin viimeistään tässä vaiheessa on syytä hoitaa glukoositasapaino kuntoon, käyttää ACE:n estäjiä tai angiotensiinireseptorin salpaajia (sartaanit) verenpaineen laskemiseksi ja mikroalbuminurian vähentämiseksi normotensiivisilläkin sekä hoitaa moni- Taulukko 2. Diabeettisen nefropatian jako alkavaan (mikroalbuminuria) ja kliiniseen diabeettiseen nefropatiaan virtsan albumiininerityksen määrän perusteella. 24 tunnin keräys (du-alb) on luotettavin mikroalbuminurian osoittaja. Kertanäytteistä luotettavin on samanaikaisesti mitattuun kreatiniiniin suhteutettu albumiinin määritys. Virtsan albumiinierityksen vaihtelun takia kahden kolmesta 3 6 kuukauden aikana kerätystä näytteestä tulisi olla epänormaali, ennen kuin mikroalbuminuriasta tai nefropatiasta voidaan puhua. Virtsan albumiini Kertanäyte Keräys TILA Suhteuttamaton Suhteutettu (krea) Ajallinen (nu) 24 tuntia (µg/ml) (mg/mmol) (µg/min) (mg/vrk) Normoalbuminuria <20 <2,5 miehillä <20 <30 <3,5 naisilla Mikroalbuminuria >2,5 miehillä >3,5 naisilla Diabeettinen nefropatia >200 >25 miehillä >200 >300 >35 naisilla Diabeettinen nefropatia 2447

4 Taulukko 3. Diabeettisen nefropatian ehkäisy ja etenemisen hidastaminen. Normotensio tavoitteena arvon 130/80 mmhg alittaminen ACE:n estäjien tai angiotensiinireseptorin salpaajien käyttö verenpaineen ja mikroalbuminurian hoidossa Hyvä glukoositasapaino tavoitteena HbA 1c -arvo alle 7,0 % Tupakoinnin lopettaminen LDL-kolesteroli alle 2,6 mmol/l 1 HDL-kolesteroli yli 1,1 mmol/l 1 Triglyseridit alle 1,7 mmol/l 1 1 Perustuu American Diabetes Associationin (2003) suosituksiin puolisesti kaikki sydän- ja verisuonitautien riskitekijät unohtamatta tupakoinnin lopettamista (American Diabetes Association 2003). Sisätautilääkärin tai nefrologin konsultaatio on mielestäni suositeltavaa jo tässä vaiheessa. Hyperglykemia on diabeettisen nefropatian riskitekijä, ja Diabetes Control and Complications Trial (DCCT 1993) ja UK Prospective Diabetes Study (UKPDS Group 1998) antoivat näyttöä siitä, että parempi glukoositasapaino vähentää nefropatian riskiä diabeetikoilla. Ravinnon valkuaisen kohtuullisesta rajoittamisesta saattaa olla myös hyötyä (Pedrini ym. 1996). Nefropatian kehittymisen ja etenemisen tärkeät ehkäisykeinot on esitetty taulukossa 3. Hoito YDINASIAT Diabeettista nefropatiaa sairastavat ovat nopeimmin kasvava potilasjoukko keinomunuaishoidossa. Mikroalbuminuria on ensimmäinen objektiivinen merkki alkavasta nefropatiasta. Diabeettisen nefropatian ehkäisyn ja hoidon kulmakiviä ovat hypertension tarkka hoitaminen (tavoite <125/75 mmhg), hyvä glukoositasapaino (tavoite HbA1c <7.0 %) sekä tupakoimattomuus. Diabeettisen nefropatiaan liittyvän hypertension ja mikroalbuminurian tai kliinisen proteinurian hoidossa on syytä käyttää ensisijaisesti angiotensiinia konvertoivan entsyymin estäjiä (ACE-estäjät) tai angiotensiinireseptorin salpaajia (sartaanit). Diabeetikon hypertension hoidossa tarvitaan melkein aina yhdistelmähoitoa tavoitteeseen pääsemiseksi. on syytä ulottaa kaikkiin riskitekijöihin. Parvingin ryhmä raportoi hiljattain tuloksensa tyypin 2 alkavaa diabeettista nefropatiaa sairastavasta potilasjoukosta, jossa osaa hoidettiin tavoitteellisen intensiivisesti (tavoitteet kuten taulukossa 2). Verrokit saivat tavanomaisen hoidon. Intensiiviryhmän ennuste oli parempi ja komplikaatioita kertyi vähemmän (Gade ym. 2003). Verenpaineen hoidolla on kaksi tavoitetta: potilaan ennusteen parantaminen sydän- ja verisuonisairauksia vähentämällä sekä munuaisten ennusteen parantaminen hidastamalla nefropatian etenemistä. Hoito on aloitettava herkästi. Alkavaa diabeettista nefropatiaa sairastavan hypertensiota on alettava hoitaa paineen ylittäessä arvon 130/85 mmhg, ja tavoite on alle 130/80 mmhg (Suomen Verenpaineyhdistys ry:n työryhmä 2002). Jos potilaalla esiintyy proteinuriaa yli 1 g/vrk, pyritään paineeseen 125/75 mmhg tai sen alle (The Joint National Committee ). Potilaan ennusteen on todettu parantuvan hyvällä verenpaineen hoidolla lääkeaineesta riippumatta (Zanchetti ja Ruilope 2002), ja tulos on sitä parempi, mitä matalammalle verenpainetasolle lääkityksellä päästään. Etenkin systolinen painetavoite on vaikea saavuttaa, ja usein joudutaan käyttämään 3 4 lääkeaineen yhdistelmää (Zanchetti ja Ruilope 2002). ACE:n estäjän tai sartaanin ohella käytetään tällöin kalsiuminestäjiä, beetasalpaajia, diureetteja ja moksonidiinia tai vasodilatoivia verenpainelääkkeitä. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että tiatsididiureetit alkavat menettää tehoaan seerumin kreatiniinipitoisuuden suurentuessa yli arvon 150 µmol/l jolloin ne on korvattava furosemidilla, ja että kaliumia säästävät diureetit ovat vasta-aiheisia mikäli nefropatiaan liittyy munuaisten vajaatoiminta. Metformiini on vasta-aiheinen seerumin kreatiniinin ylitettyä 150 µmol/l ja muidenkin suun kautta otet K. Metsärinne

5 tavien diabeteslääkkeiden hypoglykemiaa aiheuttava vaikutus korostuu munuaisten vajaatoiminnan vaikeutuessa. Tyypin 2 diabeteksen hoidossa tulisi siis siirtyä insuliinin käyttöön, kun seerumin kreatiniiniarvo on yli 200 µmol/l. Munuaisten ennusteen nefropatian syntymisen ja progression kannalta sen sijaan ei ole yhdentekevää, millä lääkeaineella potilaita hoidetaan. Sekä ACE:n estäjiä että angiotensiinireseptorin salpaajia voidaan käyttää mikroalbuminurian ja diabeettisen nefropatian hoidossa (American Diabetes Association 2003). Lewis ym. (1993) osoittivat jo kymmenen vuotta sitten kaptopriilin hidastavan nefropatian etenemistä tyypin 1 diabetesta sairastavilla. Angiotensiinireseptorin salpaajien irbesartaanin ja losartaanin on todettu hidastavan amlodipiiniin ja lumelääkkeeseen verrattuna nefropatian etenemistä tyypin 2 diabeetikoilla, jotka ovat poteneet lievää munuaisten vajaatoimintaa (Brenner ym. 2001, Parving ym. 2001). Tämän lisäksi irbesartaanin käyttöön liittyi Lewisin ym. (2001) tutkimuksessa annoksesta riippuvaisella tavalla vähäisempi mikroalbuminurian kehittyminen tyypin 2 diabeetikoilla, joilla ei ollut nefropatiaa tai munuaisten vajaatoimintaa. Useiden tutkimusten (Zanchetti ja Ruilope 2002) mukaan näyttää siltä, että potilaan ennustetta voidaan parantaa käyttämällä ACE:n estäjiä osana verenpaineen hoitoa ja pyrkimällä matalaan normotensioon. Jotta estettäisiin nefropatian syntyminen ja eteneminen, diabeetikoita tulee siis hoitaa ACE:n estäjillä tai sartaaneilla. Kyseessä on todennäköisesti luokkavaikutus, ja kiistely siitä, onko se myös verenpaineen tasosta riippumaton vaikutus, jatkuu varmasti. ACE:n estäjien ja sartaanien samanaikaisesta käytöstä diabeettisen nefropatian hoidossa on toistaiseksi niin vähän julkaistua tietoa, ettei yhteiskäyttöä voida ainakaan vielä suositella. Lopuksi Lopuksi vielä varoituksen sana. Vaikkei munuaisten vajaatoiminta olekaan vasta-aihe ACE:n estäjien tai sartaanien käytölle, on hyvä muistaa että nämä lääkkeet voivat aiheuttaa hyperkalemiaa iäkkäille aikuistyypin diabetespotilaille, joilla on hyporenineeminen hypoaldosteronismi (Phelps ym. 1980), ja suurentaa seerumin kreatiniinipitoisuutta potilailla, joilla on molemminpuolinen munuaisvaltimon tai ainoan munuaisen valtimon ahtauma ateroskleroottisen taudin ilmentymänä. Näin voi tapahtua etenkin, jos potilas on dehydroitunut tai käyttää steroideihin kuulumattomia tulehduskipulääkkeitä. Alettaessa käyttää munuaisten vajaatoimintaa sairastavan diabeetikon hoidossa ACE:n estäjää tai sartaania tulee muutaman päivän kuluttua määrittää seerumin kreatiniini ja kalium. Jos seerumin kreatiniinipitoisuus suurenee absoluuttisesti yli 90 µmol/l lähtöarvosta ja etenkin, jos samanaikaisesti esiintyy hyperkalemiaa, on arvot tarkistettava heti uudelleen. Jos arvot ovat samat tai huononemassa, on lääkitys lopetettava. Munuaisten toimintaa huonontava vaikutus on hemodynaaminen ja korjautuva, jos lääkitys saadaan lopetettua nopeasti. Mikäli seerumin kreatiniinipitoisuuden absoluuttinen kasvu jää loppujen lopuksi pienemmäksi kuin 90 µmol/l, voidaan lääkitystä jatkaa (The Joint National Committee 1997). Kirjallisuutta Adler AI, Stevens RJ, Manley S, ym. On behalf of the UKPDS group. Development and progression of nephropathy in type 2 diabetes: The United Kingdom Prospective Diabetes Study (UKPDS 64). Kidney Int 2003;63: American Diabetes Association. Standards of medical care for patients with diabetes mellitus. Diabetes Care 2003;26 (Suppl 1):S33 S50. Brenner BM, Cooper ME, de Zeeuw D, ym. For the RENAAL study Investigators. Effects of losartan on renal and cardiovascular outcomes in patients with type 2 diabetes and nephropathy. N Engl J Med 2001;345: Diabetes Control and Complications Trial Research Group. The effect of intensive treatment of diabetes on the development and progression on long-term complications in insulin-dependent diabetes mellitus. N Engl J Med 1993;329: Cooper M, Bonnet F, Oldfield M, Jandeleit-Dahm K. Mechanisms of diabetic vasculopathy: an overwiev. Am J Hypertens 2001;14: Gade P, VedelP, Larsen N, Jensen GVH, Parving H-H, Pedersen O. Multifactorial intervention and cardiovascular disease in patients with type 2 diabetes. N Engl J Med 2003;348: Gerstein HC, Mann JFE, Yi Q, ym. Albuminuria and risk of cardiovascular events, death, and heart failure in diabetic and non-diabetic individuals. JAMA 2001;286: Harris MI, Flegal KM, Cowie CC, ym. Prevalence of diabetes, impaired fasting glucose, and impaired glucose tolerance in US adults. The Third National Health and Nutrition Examination Survey Diabetes Care 1998;21: Hollenberg NK, Price DA, Fisher NDL, ym. Glomerular hemodynamics Diabeettinen nefropatia 2449

6 and the renin-angiotensin system in patients with type 1 diabetes mellitus. Kidney Int 2003; 63: Hostetter TH, Rennke HG, Brenner BM. The case for intrarenal hypertension in the initiation and progression of diabetic and other glomerulopathies. Am J Med 1982;72: Kimmelstiel K, Wilson C. Intercapillary lesions in the glomeruli of the kidney. Am J Pathol 1936;12: King H, Aubert R, Herman W. Global burden of diabetes, Prevalence, numerical estimates and projections. Diabetes Care 1998;21: Kreisberg JI, Ayo SH. The glomerular mesangium in diabetes mellitus. Kidney Int 1993;43: Lewis EJ, Hunsicker LG, Bain RP, Rohde RD, for the Collaborative Study Group. The effect of angiotensin-converting-enzyme inhibition on diabetic nephropathy. N Engl J Med 1993;329: Lewis EJ, Hunsicker LG, Clarke WR, ym. For the Collaborative Study Group. Renoprotective effect of the angiotensin-receptor antagonist irbesartan in patients with nephropathy due to type 2 diabetes. N Engl J Med 2001;345: Moore MA, Epstein M, Agodoa L, Dworkin LD. Current strategies for management of hypertensive renal disease. Arch Intern Med 1999;159;23 8. Parving HH, Österby R, Ritz E. Diabetic nephropathy. In: The Kidney. Edited by BM Brenner. Philadelphia: WB Saunders, 2000, s Parving H-H, Lehnert H, Bröchner-Mortensen J, Gomis R, Andersen S, Arner P, for the Irbesartan in Patients with Type 2 Diabetes and Microalbuminuria Study Group. The effect of irbesartan on the development of diabetic nephropathy in patients with type 2 diabetes. N Engl J Med 2001;345: Pedrini MT, Levey AS, Lau J, ym. The effect of dietary protein restriction on the progression of diabetic and non-diabetic renal diseases: a meta-analysis. Ann Intern Med 1996;124: Phelps KR, Lieberman RL, Oh MS, ym. Pathophysiology of the syndrome of hyporeninemic hypoaldosteronism. Metabolism 1980;29: Suomen Munuaistautirekisteri. Vuosiraportti Helsinki: Yliopistopaino, Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä. Kohonneen verenpaineen hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Duodecim 2002;118(1): The Joint National Committee on Detection, Evaluation, and Treatment of High Blood Pressure: The Sixth Report (JNC 6). Arch Intern Med 1997;157: UK Prospective Diabetes Study (UKPDS) Group. Intensive blood glucose control with sulphonylurea or insulin compared with conventional treatment and risk of complications in patients with type 2 diabetes (UKPDS 33). Lancet 1998;352: US Renal Data System, USRDS 2001 Annual Report. National Institute of Health, National Institutes of Diabetes and Digestive and Kidney Diseases, Bethesda, Wolf G. Molecular mechanisms of diabetic mesangial cell hypertrophy: A proliferation of novel factors. J Am Soc Nephrol 2002;13: Zanchetti A, Ruilope LM. Antihypertensive treatment in patients with type-2 diabetes mellitus: what guidance from recent controlled randomized trials? J Hypertens 2002;20: KAJ METSÄRINNE, dosentti, osastonylilääkäri TYKS:n sisätautiklinikka Turku Vuoden asiantuntija Aikakauskirja Duodecimin toimitus on valinnut vuoden 2003 asiantuntijaksi professori Raimo Tuomisen. Raimo Tuominen on arvioinut aikaa ja vaivaa säästämättä lehteen lähetettyjä käsikirjoituksia. Hänen ehdotuksensa ovat auttaneet sekä kirjoittajia että toimitusta. Useat kirjoittajat ovat kiittäneet anonyymiä asiantuntijaa hänen kannustavasta kritiikistään. Toimitus kiittää Raimo Tuomista ja hänen kauttaan kaikkia lehden artikkeleita arvioineita asiantuntijoita heidän arvokkaasta työstään. Ilman heidän apuaan Aikakauskirjan toimittaminen ei olisi ollut mahdollista. Luettelo vuoden 2003 aikana asiantuntijoina toimineista henkilöistä on tämän numeron sivuilla

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Nefrologiyhdistyksen asettama työryhmä Duodecim 2007;123(20):2510 4 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Lena Thorn HYKS, sisätaudit, nefrologian klinikka, Biomedicum Helsinki Sipoon terveyskeskus VIII Valtakunnallinen diabetespäivä 12.11.2009, Dipoli, Espoo Väitöskirjan

Lisätiedot

Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota

Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Ilkka Kantola Hoyl, dosentti. Sisätautien el TYKS sisätautien klinikka Hypertension and Target-Organ Sequelae Eyes Retinopathy

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

Liite II. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite II. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite II Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin 6 Angiotensiinikonvertaasin estäjiä (ACE:n estäjiä) benatsepriilia, kaptopriilia, silatsapriilia, delapriilia, enalapriilia,

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CANDESARTAN/HYDROCHLOROTHIAZIDE ORION 8 MG/12,5 MG, 16 MG/12,5 MG, 32 MG/12,5 MG, 32 MG/25 MG ORION OYJ PÄIVÄYS: 17.4.2015, versio 2 Sivu 1/6 VI.2 Julkisen

Lisätiedot

STONE tutkimus ja tyypin 2 diabeetikon nefropatia

STONE tutkimus ja tyypin 2 diabeetikon nefropatia STONE STages Of NEphropathy STONE tutkimus ja tyypin 2 diabeetikon nefropatia Kaj Metsärinne TYKS nefrologia, ylilääkäri Sidonnaisuudet (disclosures), viimeiset 3 vuotta Luentojen pitämisiä, kouluttautumistukea:

Lisätiedot

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus

Lisätiedot

Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito. Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin

Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito. Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin LT, tutkimustyö hypertensiosta ja nefrologiasta sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri European

Lisätiedot

Mitä tyypin 2 diabeteksessa kannattaa hoitaa ja miksi?

Mitä tyypin 2 diabeteksessa kannattaa hoitaa ja miksi? Aikuisten diabetes Mikko Syvänne Mitä tyypin 2 diabeteksessa kannattaa hoitaa ja miksi? Diabetes määritellään plasman glukoosipitoisuuden mukaan, mutta glykemian tehokas hoito ehkäisee lähinnä diabeteksen

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN

ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN KYSYMYKSET: 1. Glomeruluksen rakenne. Mihin seikkoihin perustuu valikoiva läpäiseväisyys veri- ja virtsatilan välillä? 2. Glomerulusvaurion mekanismit A. Immunologiset

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Jopa %:lla aikuistyypin diabeetikoista

Jopa %:lla aikuistyypin diabeetikoista Aikuistyypin diabetes on valtimotauti Verenpainetaudin hoito aikuistyypin diabeetikoilla Leena Mykkänen Jopa 40 60 %:lla aikuistyypin diabeetikoista on kohonnut verenpaine, joka lisää jo muutenkin suurta

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO LOSATRIX 12,5 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT Päivämäärä: 8.9.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Hypertensiosta,

Lisätiedot

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut

Lisätiedot

Hypertension lääkehoito Suomessa

Hypertension lääkehoito Suomessa SILY ry:n ja Trafin valtuuttamien ilmailulääkäreiden kevätkokous 4.4.2014 Helsinki Hypertension lääkehoito Suomessa Teemu Ahola LT kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri TYKS Sydänkeskus Ilmailulääkäri

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02. Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.2016 Ihmiskunnan kriittisen tärkeät sairaudet ja riskitekijät Global Burden

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Timo Strandberg Geriatrian professori, LKT, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, Helsingin ja Oulun yliopistot, Hyks Tyypin 2 diabetes ja riskit

Lisätiedot

Tieteelliset johtopäätökset

Tieteelliset johtopäätökset LIITE II EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVEDON, MYYNTIPÄÄLLYSMERKINTÖJEN JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTTAMISELLE 13 Tieteelliset johtopäätökset Tiivistelmä tieteellisestä

Lisätiedot

Tieteelliset johtopäätökset ja yksityiskohtainen selvitys lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean suositukseen liittyvistä eroista

Tieteelliset johtopäätökset ja yksityiskohtainen selvitys lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean suositukseen liittyvistä eroista Liite I Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle sekä yksityiskohtainen selvitys lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRAC) suositukseen liittyvistä eroista 1

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Tabletti. Valkoinen tai vaalea, kaksoiskupera ja soikea tabletti, jossa on toisella puolella sydän ja toisella puolella numero 2771.

Tabletti. Valkoinen tai vaalea, kaksoiskupera ja soikea tabletti, jossa on toisella puolella sydän ja toisella puolella numero 2771. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Aprovel 75 mg tabletit. 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Tabletit sisältävät 75 mg irbesartaania. Apuaine: 15,37 mg laktoosimonohydraattia/tabletti. Täydellinen apuaineluettelo,

Lisätiedot

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP

Lisätiedot

Munuaistaudin hoito aikuistyypin diabetesta sairastavilla hypertensiivisillä potilailla muun verenpainelääkityksen osana (ks. kohta 5.1).

Munuaistaudin hoito aikuistyypin diabetesta sairastavilla hypertensiivisillä potilailla muun verenpainelääkityksen osana (ks. kohta 5.1). 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Irbesartan Teva 300 mg kalvopäällysteiset tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 300 mg irbesartaania Täydellinen apuaineluettelo,

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Tieteelliset johtopäätökset ja yksityiskohtainen selvitys lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean suositukseen liittyvistä eroista

Tieteelliset johtopäätökset ja yksityiskohtainen selvitys lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean suositukseen liittyvistä eroista Liite I Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle sekä yksityiskohtainen selvitys lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRAC) suositukseen liittyvistä eroista 1

Lisätiedot

Minkä valitsen ensimmäiseksi verenpainelääkkeeksi?

Minkä valitsen ensimmäiseksi verenpainelääkkeeksi? Ilkka Tikkanen NÄIN HOIDAN Minkä valitsen ensimmäiseksi verenpainelääkkeeksi? Kaikki keskeiset verenpainelääkeryhmät parantavat hypertensiopotilaiden ennustetta. Reniini-angiotensiinijärjestelmän estäjien

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

Geriatripäivät 2013 Turku

Geriatripäivät 2013 Turku Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa

Lisätiedot

sairauksien Munuaisennaltaehkäisy

sairauksien Munuaisennaltaehkäisy sairauksien Munuaisennaltaehkäisy 2 Teksti: Seppo Ojanen, Nefrologian ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala, Tammikuu 2010 Sisällys Munuaissairauksien ennaltaehkäisy 4 Munuaissairauksien yleisyys Suomessa

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,

Lisätiedot

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 12,5 mg, 25 mg, 50 mg tai 100 mg losartaanikaliumia.

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 12,5 mg, 25 mg, 50 mg tai 100 mg losartaanikaliumia. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Losartan Actavis 12,5 mg kalvopäällysteiset tabletit Losartan Actavis 25 mg kalvopäällysteiset tabletit Losartan Actavis 50 mg kalvopäällysteiset tabletit Losartan

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Telmisartan/ ratiopharm 4.12.2014, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Telmisartan/ ratiopharm on angiotensiini

Lisätiedot

OVATKO SUOLAN SAANNIN SUOSITUKSET KUNNOSSA?

OVATKO SUOLAN SAANNIN SUOSITUKSET KUNNOSSA? OVATKO SUOLAN SAANNIN SUOSITUKSET KUNNOSSA? Carol Forsblom, DMSc FinnDiane, kansainvälinen koordinaattori Folkhälsanin tutkimuskeskus Sisätautilääkäripäivät 23.11.2012, Biomedicum Helsinki Sidonnaisuudet

Lisätiedot

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

Liite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle

Liite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle Liite I Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle 1 Tieteelliset päätelmät Ottaen huomioon arviointiraportin, jonka lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea (PRAC)

Lisätiedot

Diabetes haaste terveydelle ja taloudelle

Diabetes haaste terveydelle ja taloudelle Diabetes haaste terveydelle ja taloudelle Tapani Ebeling OYS, Medisiininen tulosyksikkö 27.9.2011 1 Esityksen runko 2 Ongelma: Pandemia! N. ½ DM2-potilaista kuolee ennenaikaisesti, kardiovaskulaarisairauteen

Lisätiedot

5/2005 VOL. 34 LOKAKUU SUOMEN DIABETESLIITTO. Diabeettinen munuaistauti Diabeetikon ammatinvalinta D2D:n tilannekatsaus

5/2005 VOL. 34 LOKAKUU SUOMEN DIABETESLIITTO. Diabeettinen munuaistauti Diabeetikon ammatinvalinta D2D:n tilannekatsaus 5/2005 VOL. 34 LOKAKUU SUOMEN DIABETESLIITTO Diabeettinen munuaistauti Diabeetikon ammatinvalinta D2D:n tilannekatsaus Tilauslomake internetissä: www.diabetes.fi d iabetes ja lääkäri 6 11 15 Vähennä albuminuriaa

Lisätiedot

Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen

Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen Näin tutkin HEIKKI SAHA Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen tutkimuksen lisäksi hyvin yksinkertaiset ja

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine on kiistatta sydän- ja

Kohonnut verenpaine on kiistatta sydän- ja Kohonnut verenpaine Ilkka Tikkanen ja Tuula Tikkanen Kiistatta on osoitettu, että jo lievästi kohonnutta verenpainetta kannattaa hoitaa. Uusimmissa suosituksissa ollaan kuitenkin luopumassa kategorisista

Lisätiedot

Cozaar 12,5 mg -tabletti Sininen, soikea kalvopäällysteinen tabletti, jonka toinen puoli on tasainen ja toisella puolella on merkintä 11.

Cozaar 12,5 mg -tabletti Sininen, soikea kalvopäällysteinen tabletti, jonka toinen puoli on tasainen ja toisella puolella on merkintä 11. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Cozaar 12,5 mg kalvopäällysteiset tabletit Cozaar 50 mg kalvopäällysteiset tabletit Cozaar 100 mg kalvopäällysteiset tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi Cozaar

Lisätiedot

KELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE

KELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE KELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE Juha Hartikainen KYS-SYDÄNKESKUS AME 2003 1 ILMAILUMÄÄRÄYKSET EASA Part Med HYPERTENSIO ILMAILUMÄÄRÄYKSET EASA Part Med B.010 Sydän ja verisuonisto (c) ILMAILUMÄÄRÄYKSET

Lisätiedot

HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun

HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun Tärkeitä seikkoja huomioitavaksi: Tarkasta kaikkien potilaiden kreatiniinipuhdistuma ennen

Lisätiedot

DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA

DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA Diabeetikon hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA Simon terveyskeskuksessa noudatetaan L-PKS:n alueellista diabeetikon hoitokäytäntöä.

Lisätiedot

Raskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen

Raskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Aprovel 75 mg tabletit. 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Tabletit sisältävät 75 mg irbesartaania. Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: 15,37 mg

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Irbesartan Teva 75 mg kalvopäällysteiset tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 75 mg irbesartaania

Lisätiedot

Munuaispotilaan lääkehoidon tavallisia ongelmia

Munuaispotilaan lääkehoidon tavallisia ongelmia Näin hoidan Antero Helanterä Munuaispotilaan lääkehoidon tavallisia ongelmia Useiden lääkkeiden vaikutus voimistuu ja pitkittyy munuaisten vajaatoiminnassa. Tämä voi tuottaa ongelmia lääkittäessä iäkkäitä

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Ifirmasta 75 mg tabletti, kalvopäällysteinen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Kalvopäällysteinen tabletti sisältää 75 mg irbesartaania

Lisätiedot

Tyypin 1 diabetes - ennen raskautta, sen aikana ja raskauden jälkeen

Tyypin 1 diabetes - ennen raskautta, sen aikana ja raskauden jälkeen Tyypin 1 diabetes - ennen raskautta, sen aikana ja raskauden jälkeen Diabetespäivä Helsinki 23.11.2016 Marja Vääräsmäki, perinatologi OYS Naistentaudit ja synnytykset, OYS Raskauden suunnittelu Raskauden

Lisätiedot

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Sairauksien ehkäisyn strategiat VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien

Lisätiedot

Omahoito ja valtimotaudin riskitekijät

Omahoito ja valtimotaudin riskitekijät Omahoito ja valtimotaudin riskitekijät 2017 Virittäytyminen (10 min) Miten olet hoitanut itseäsi viimeisen viikon aikana? Mieti hetki yksin ja kirjaa asiat ylös Keskustelkaa asiasta ryhmässä tai Liiku

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Vaikean verenpainetaudin hoito

Vaikean verenpainetaudin hoito Näin hoidan Matti Nikkilä Vaikean verenpainetaudin hoito Uusista verenpainelääkkeistä huolimatta hypertension hoitotulokset jäävät usein epätyydyttäviksi. Lähes puolella verenpainepotilaista todetaan lääkityksen

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Komplisoitumattoman hypertension lääkehoito ei vastaa hoitosuosituksia

Komplisoitumattoman hypertension lääkehoito ei vastaa hoitosuosituksia Tieteessä alkuperäistutkimus Teemu L. Ahola LT, kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri TYKS Sydänkeskus THL, Terveysosasto teemu.ahola@tyks.fi Jouni K. Johansson LT, terveydenhuollon erikoislääkäri,

Lisätiedot

Renaalinen denervaatio kohonneen verenpaineen hoidossa

Renaalinen denervaatio kohonneen verenpaineen hoidossa Renaalinen denervaatio kohonneen verenpaineen hoidossa Ilkka Tikkanen, dos. sisät. ja nefrol. erik.lääk. Osastonylilääkäri, HYKS Medisiininen tulosyksikkö, nefrologian klinikka ja Helsinki Hypertension

Lisätiedot

RESISTENTTI HYPERTENSIO ILKKA KANTOLA

RESISTENTTI HYPERTENSIO ILKKA KANTOLA RESISTENTTI HYPERTENSIO ILKKA KANTOLA Dosentti, sisätautien el Toimialuejohtaja Tyks, Turku SIDONNAISUUDET Advisor/Consultant/Speaker s Bureau Bayer, Boehringer-Ingelheim, Genzyme-Sanofi, Medtronic, Menarini,

Lisätiedot

DIABETES JA SEN KOMPLIKAATIOT. El Juha Peltonen 16.3.2012

DIABETES JA SEN KOMPLIKAATIOT. El Juha Peltonen 16.3.2012 DIABETES JA SEN KOMPLIKAATIOT El Juha Peltonen 16.3.2012 Diabetestyypit Tyyppi 1 eli nuoruusiän diabetes Autoimmuunisairaus Beetasolujen tuho ja insuliininpuute Ketoasidoosi Tyyppi 2 eli aikuisiän diabetes

Lisätiedot

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys

Lisätiedot

Tyypin 1 diabetekseen liittyviä mikro- ja

Tyypin 1 diabetekseen liittyviä mikro- ja Lasten ja nuorten diabetes Nuoruusikäisten tyypin 1 diabeetikoiden hoidettavat lisäsairaudet Päivi Tossavainen ja Päivi Tapanainen Tyypin 1 diabeteksen lisäsairauksien lähinnä retinopatian ja pysyvän mikroalbuminurian

Lisätiedot

IgA nefropatia: ennusteesta hoitoon

IgA nefropatia: ennusteesta hoitoon Nefrologia Virpi Rauta ja Carola Grönhagen-Riska IgA nefropatia: ennusteesta hoitoon IgA-nefropatia on yleisin primaari glomerulonefriitti. Kolmasosalla sitä potevista esiintyy ajoittain, varsinkin ylähengitystieinfektioiden

Lisätiedot

Potilas 1. YLEISLÄÄ NEFROLOGIAN ABC Laboratoriosta käytk hoitoon. Hb+++: miten edetään???? Hb+++: miten edetään???? Hematuria: diagnoosi?

Potilas 1. YLEISLÄÄ NEFROLOGIAN ABC Laboratoriosta käytk hoitoon. Hb+++: miten edetään???? Hb+++: miten edetään???? Hematuria: diagnoosi? YLEISLÄÄ ÄÄKÄRIN NEFROLOGIAN ABC Laboratoriosta käytk ytännön hoitoon Eero Honkanen HUS Medisiininen tulosyksikkö Nefrologian klinikka 5.12.2012 Potilas 1 36-vuotias nainen hakeutuu terveyskeskukseen tutkimuksiin

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan medoxomil STADA 20 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan medoxomil STADA 40 mg kalvopäällysteiset

Lisätiedot

DIABETEKSEN KÄYPÄ HOITO - SUOSITUKSEN PÄIVITYS 12.9.2013. Merja Laine 3.12.2015

DIABETEKSEN KÄYPÄ HOITO - SUOSITUKSEN PÄIVITYS 12.9.2013. Merja Laine 3.12.2015 DIABETEKSEN KÄYPÄ HOITO - SUOSITUKSEN PÄIVITYS 12.9.2013 Merja Laine 3.12.2015 Tyypin 2 diabetes ja komplikaahot Diabeettinen Diabetic retinopatia retinopathy Leading cause Suurin of blindness sokeuteen

Lisätiedot

Suolan terveyshaitat ja kustannukset

Suolan terveyshaitat ja kustannukset Suolan terveyshaitat ja kustannukset Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL Seminaari Suola Näkymätön vaara 8.2.2011 Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Valsarstad 40 mg tabletti, kalvopäällysteinen: Valsarstad 80 mg tabletti, kalvopäällysteinen:

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Valsarstad 40 mg tabletti, kalvopäällysteinen: Valsarstad 80 mg tabletti, kalvopäällysteinen: VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Valsarstad 40 mg tabletti, kalvopäällysteinen Valsarstad 80 mg tabletti, kalvopäällysteinen Valsarstad 160 mg tabletti, kalvopäällysteinen Valsarstad 320 mg tabletti,

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Kouvola 19.05.2010 Diabeetikkojen keskitetyn hoitomallin tuloksellisuuden vertailu väestövastuumalliin sekä keskimääräisiin suomalaisiin hoitotuloksiin keskisuuressa terveyskeskuksessa LL, yleislääketieteen

Lisätiedot

Hoidon aloitus ja seuranta 1

Hoidon aloitus ja seuranta 1 Hoidon aloitus ja seuranta 1 Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. ENTRESTO on tarkoitettu aikuispotilaiden oireisen kroonisen sydämen vajaatoiminnan hoitoon, kun sairauteen liittyy alentunut ejektiofraktio.

Lisätiedot

Kandesartaani/hydroklooritiatsidi

Kandesartaani/hydroklooritiatsidi 18. helmikuuta 2016 Kandesartaani/hydroklooritiatsidi Versio: 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Vl.2 Julkisen yhteenvedon osiot V/.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä 1 2 ' Tämä tauti

Lisätiedot

Iäkkään hypertensio. Katsaus. Potilasesimerkki. Hypertension merkitys

Iäkkään hypertensio. Katsaus. Potilasesimerkki. Hypertension merkitys Katsaus TIMO STRANDBERG Iäkkään hypertensio Kohonnut verenpaine on erityisesti iäkkäillä vakavien sydän- ja verisuonisairauksien varsinkin aivohalvauksen ja sydämen vajaatoiminnan taustatekijä. Kohonneen

Lisätiedot

Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013

Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 FIMM - Institiute for Molecular Medicine Finland Terveyden ylläpito vauvasta vanhuuteen Elintavat Taudit Terve

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

SGLT2-estäjät Valtakunnallinen diabetespäivä Leo Niskanen Ylilääkäri, endokrinologia, HUS

SGLT2-estäjät Valtakunnallinen diabetespäivä Leo Niskanen Ylilääkäri, endokrinologia, HUS SGLT2-estäjät Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 Leo Niskanen Ylilääkäri, endokrinologia, HUS Figure 1 Schematic representation of the distribution of sodium glucose cotransporters along an unrolled

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 150 mg aliskireenia (hemifumaraattina).

Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 150 mg aliskireenia (hemifumaraattina). 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Rasilez 150 mg tabletti, kalvopäällysteinen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 150 mg aliskireenia (hemifumaraattina). Täydellinen

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Losartan Krka 12,5 mg kalvopäällysteiset tabletit Losartan Krka 50 mg kalvopäällysteiset tabletit Losartan Krka 100 mg kalvopäällysteiset tabletit 2. VAIKUTTAVAT

Lisätiedot