Munuaissairauksien ja virtsateiden laboratoriotutkimukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Munuaissairauksien ja virtsateiden laboratoriotutkimukset"

Transkriptio

1 Munuaissairauksien ja virtsateiden laboratoriotutkimukset Timo Kouri LKT, dosentti, vastuuyksikön päällikkö Meilahden sairaalan laboratorio Kliinisen kemian ja hematologian vastuualue HUSLAB HY, Lääket tdk, Kl.kemian opetus

2 MUNUAISTEN FUNKTIOT Plasman suodatus glomeruluksissa, varsinkin orgaanisten happojen ja jätetyppiaineiden poisto Glomerulussuodosnopeus, GFR (glomerular filtration rate) Glomerulusvaurio = albuminuria (U-AlbKrea, nu-alb) Ravinteiden takaisinimeytyminen tubuluksissa Vesitasapainon ja veren ph:n säätely tubuluksissa Aivolisäkkeen ADH-säätely P-Na, -K, -HCO 3-, P- ja U-Osmol, U -ph Hormonitoiminta Erytropoetiinisynteesi -> punasolutuotanto D-vitamiinin metabolia, P-Ca-Ion ja -Pi Verenpaine: reniini-angiotensiini-aldosteroni järjestelmä 2

3 HUSLABin GFR-tutkimukset ja estimaatit ISOT 3

4 iäkkäitä potilaita diabeetikot 4

5 Munuaissairauksien varhaistoteaminen KDOQI (2002): Kidney Disease: Outcomes Quality Initiative Am J Kidney Dis 2002; 39:S1-S246. KDIGO: Kidney Disease Improving Global Outcomes (2004): National Kidney Disease Education Program (USA) 5

6 Munuaisten vajaatoiminnan yleinen luokittelu Luokittelu GFR ml/min/1.73 m2 Prevalenssi (%, USA) Munuaissairaus, jossa normaali GFR Lievä vajaatoiminta > 90 * Kohtalainen vajaatoiminta Vaikea vajaatoiminta < Munuaisfunktion romahtaminen (renal failure) < 15 tai dialyysi 0.1 * GFR pienenee 40 vuoden jälkeen noin 7 ml/min/1.73 m2 10 vuodessa 6

7 Plasman (seerumin) kreatiniini, P- tai S-Krea Indikaatiot Munuaissairauden seulonta ja seuranta Nestetasapainon seuranta (pitoisuus suurenee kuivumistiloissa, kun munuaisten verenvirtaus heikkenee) Entsymaattisen menetelmän tulostaso on keskimäärin noin 6% pienempi, koska Jaffén menetelmä mittaa myös epäspesifisiä väriaineita Halpa: ollaan jo 1 euron hinnassa 7

8 P-Krea, tulkinta Riippuu glomerulusfunktion lisäksi lihasmassasta (koosta), aterioinnista, kasvisdieetistä ja muista sairauksista (sydämen vajaatoiminta, ureeminen tubuluseritys) Hidas ja epäherkkä muuttuja äkillisissä taudeissa Laboratorioiden välinen hajonta, CV 4%, vakiointi isotooppidiluutio-massaspektrometriaan (IDMS) nähden Ajanmukaiset viiteylärajat (NORIP 2004): miehet alle 100 µmol/l naiset alle 90 µmol/l 8

9 Plasman (seerumin) kreatiniinin riippuvuus GFR:sta 9

10 Glomerulusfiltraation laskentakaavat* Cockcroftin Gaultin kaava (1976): GFR (ml/min) = 1.15 x (140- ikä (v)) x paino # (kg) x (0.85 jos nainen) P-Krea (µmol/l) MDRD-tutkimuksen lyhennetty kaava (2000): GFR (ml/min/1.73 m 2 ) = 175 x [ x P-Krea (µmol/l)]^ x ikä (v)^ x (0.742 jos nainen) x (1.210 jos mustaihoinen) * Molemmat kaavat kreatiniinin entsymaattiselle määritysmenetelmälle # Paino voidaan korjata BMI:llä normipainoon (pituustieto), Terveysportti MDRD= Modification of Diet in Renal Disease study; mustat viittaavat Amerikan mustiin 10

11 MDRD-estimaatti (Pt-GFRe-MD) Edut: ei tarvita paino- eikä pituustietoa, KDIGO:n suositus todennettu yli 1000 hengen munuaispotilaan aineistolla tarkempi kuin Cockcroft-Gaultin kaava, erityisesti munuaisten vajaatoimintapotilailla Haitat: epätarkka, kun GFR on yli 60 ml/min/1.73 m2 terveet: aliarvioi GFR:ää noin 30% (Rule AD et al, Ann Intern Med 2004) ei testattu lääkeannosten laskentaan (mutta sopinee silti, raja ml/min/1.73 m2 on joka tapauksessa epätarkka) Likiarvo +/- 30% (90% luottamusväli) 11

12 GFR:n estimointi 125 I-jotalamaattipoistumaan nähden (Levey AS et al, Ann Intern Med 1999; 130:461, modif) epätarkka < epätarkka myös > epätarkka > Cockcroftin-Gaultin kaava MDRD-tutkimuksen kaava 12

13 Viiteraja yli 90 ml/min/1.73 m 2 (alle 40-vuotiaat) Tuloksen ylittäessä 60 ml/min/1.73 m 2 tulos ilmoitetaan laskennan epätarkkuuden vuoksi vain tämän raja-arvon ylityksenä Viitealaraja pienenee noin 7 ml/min/1.73 m 2 kutakin 10 ikävuotta kohti 40 ikävuoden jälkeen: 80 vuotta täyttäneen viitealaraja on pienentynyt: noin = 60 ml/min/1.73 m 2 13

14 Lapsille alle 18-v Schwartzin kaava Pt-GFRe (ml/min/1.73 m 2 ) = 36.2 [ pituus (cm)] / [P-Krea (µmol/l)] Schwartz GJ, Muñoz A, Schneider MF, et al. New equations to estimate GFR in children with CKD. J Am Soc Nephrol. 2009:20(3):

15 Plasman kystatiini C (P -KysC) Indikaatioita Sopii vanhuksille kreatiniiniin perustuvia arviointeja paremmin Varhaisen munuaisvaurion diagnostiikkaan, koska sensitiivisempi kuin kreatiniinin pitoisuuden suureneminen ERITYISRYHMILLE Sopii lapsille Standardisaatio kehittymässä, kallis toistaiseksi 15

16 Virtsan partikkelitutkimukset 16

17 Virtsan partikkelit taudeissa Infektio: Bakteerit (uropatogeenit), ja U-Leuk (lähes aina granulosyytit) HUOM! muut mikrobit kuten klamydia, sienet, tuberkuloosi Munuaissairaus: Virtsan valkuaiset (albumiini, alfa 1 - mikroglobuliini), virtsan partikkelit U-Solut: U-Eryt, U-Leuk; U-Diffi: lieriöt ja tubulussolut; U-ErytDys partikkelit ovat spesifisempiä, mutta vähemmän sensitiivisiä kuin proteinuria (albuminuria) tärkeätä myös P-Kreatiniini (laskennallinen GFR; Pt-GFRe-MD) Alemmat virtsatiet: U-Eryt, U-Leuk, kiven koostumus, tuumorisolut (U-Syto) ja tuumoriantigeenit (U-BTA) kuvantaminen, tähystykset T.Kouri, HUSLAB 17

18 Hematuria Liittyykö kuukautisiin? Liittyykö infektioon? Liittyykö syöpään / virtsatiekiveen / munuaistautiin? Todetaan herkästi liuskalla (U-KemSeul) Bakteerien peroksidaasit: vääriä posit Tajuttomien lihaskudostuho (rhabdomyolyysi): myoglobinuria posit Varmistetaan mikroskooppisesti tai automaattilaskennalla: U-Solut Glomerulaarinen hematuria: U-ErytDys 18

19 Terveiden ja sairaiden erottaminen / diureesi? Viiterajat: U-Eryt ja U-Leuk < 10 (-20) x 10 6 /L terveiden yläviiteraja eli likimain 95% persentiili sentrifugoimaton väkevä aamuvirtsa (alle 2 h näytteen antamisesta tutkittuna) ohjattu keskisuihkunäyte Todennäköisesti poikkeava on 50 (-100) x 10 6 /L T.Kouri, HUSLAB 19

20 Size (sectional area) S_Fsc VIRTAUSSYTOMETRINEN PARTIKKELILASKENTA = U-Solut (UF-1000i, Sysmex) Large X TAL Fsc Fl Small - large size no fluorescence WBC Small Fsc Fl RBC Bacteria Small - medium size Low fluorescence Fsc Fsc Fl YLC Fl Very small size Low fluorescence Small size Sperm Fsc Fl Low to medium fluorescence Fsc Fl Small size Medium - large size Medium - high fluorescence Medium fluorescence Low T.Kouri, HUSLAB Fluorescence High S_FLH 20

21 Suurentunut laskentatilavuus tarkentaa tulosta, koska hajonta SD(n) = n ja CV(%) = n/n 20,00 % 18,00 % 16,00 % 14,00 % 12,00 % 10,00 % 8,00 % 6,00 % 4,00 % 2,00 % 0,00 % Poisson distribution, mean= Observed count Probability of class 60,00 % 50,00 % 40,00 % 30,00 % 20,00 % 10,00 % 0,00 % Poisson distribution, mean = Observed count T.Kouri, HUSLAB 21

22 UF-1000i: Näytevirtaus Sediment Bacteria Laimentimet Detektori Sediment Bacteria Värjäyskammiot Sediment Bacteria Värit Kaksivärjäyskammiota Punainen puolijohdelaser 22

23 U-Solut (UF-1000i partikkelit) Peruspartikkelit Eryt Leuk Epiteelisolut Lieriöt Bakteerit neg posit (70 x E6/L) runsaasti (4200 x E6/L) Liputuspartikkelit Hiiva (yeast-like cells) Kiteet Patologiset lieriöt SRC (small round cells) Siittiöt Lima T.Kouri, HUSLAB 23

24 T.Kouri, HUSLAB 24

25 T.Kouri, HUSLAB 25

26 U-ErytDys Esimerkkejä dysmorfisista soluista (JCCLS) Sysmex J Int 2006 T.Kouri, HUSLAB EI KYLLÄ 26

27 Mikroskopian optiset tekniikat, U-Diffi Vaaleakenttä T.Kouri, HUSLAB Faasikontrasti 27

28 Munuaisten tubulusfunktiotutkimukset HUSLABissa 28

29 Tubulusfunktion ja vaurion tutkimukset Veden eritys eli diureesi: tilavuuden mittaus, U-Osmol ph:n säätely: ab-he-tase, ab-vekaas Elektrolyyttien eritys: du-k, du-na Glukosuria: U-KemSeul P-Gluk Aminohappojen eritys: du-aminoh Tubulaarinen proteinuria, tavallisesti ylivuoto: cu- A1Miglo, du-prot, du-iglc Tubulusvaurio: U-Diffi tubulussolut ja lieriöt, tai merkkiproteiinit, kuten U-NGAL 29

30 AKI = acute kidney injury = äkillinen munuaisvaurio, jos jompikumpi täyttyy L = loss-of-function, E= end stage renal failure = yhdessä RIFLE (kivääri), 2004 MODIFIOIDUT = AKIN eli RIF -KRITEERIT (Käypä hoito työryhmä, Duodecim 2009) Mehta RL, Kellum JA, Shah SV ym. Acute Kidney Injury Network: report of an initiative to improve outcomes in acute kidney injury. Crit Care 2007;11: R31. 30

31 Albuminurian tutkimukset HUSLABissa Indikaatiot: Diabeteksen ja verenpaineen elinvaurioiden seulonta ja seuranta 31

32 Mikroalbuminurian mittaaminen Standardi: yölepokeräyksestä albumiinin eritysnopeus nu-alb (µg/min) mikroalbuminuriassa yli 20 µg/min eli noin yli 30 mg/vrk makroalbuminuriassa yli 200 µg/min eli noin yli 300 mg/vrk toistuvuus: variaatiokerroin 50 80% Potilasohjeet! Potilasystävällinen polikliininen vaihtoehto (korrelaatio noin ): aamuvirtsan albumiini-kreatiniini suhde: nu-albkrea (g/mol = mg/mmol); 3 g/mol vastaa likimain rajaa 20 µg/min, HUOM! harmaa rajaalue näyte voidaan antaa myös laboratoriossa (aamun 2. näyte) muista ortostaattinen proteinuria (U AlbKrea) 32

33 Albuminurian muut taustat tarkistettava Fyysinen aktiivisuus / rasitus / pystyasento Yleinen inflammaatio (kuumeproteinuria) Verta virtsassa (plasman albumiinia) Infektio virtsateissä (kudosvaurio) Munuaisten sairaus 33

34 Virtsatieinfektion tutkimukset HUSLABissa 34

35 Virtsatieinfektion diagnoosi Aikuisen perusterveen naisen toistuneen akuutin kystiitin diagnoosi perustuu tunnistettuihin oireisiin; laboratoriotutkimuksia ei tarvita, paitsi HUS-piirissä (ESBL-kannat, E.coli, P.mirabilis, K.pneumoniae) (Virtsatieinfektioiden käypä hoito suositus, Duodecim; U-BaktVi (virtsan bakteeriviljely) on se varsinainen tutkimus, tulos 1-3 vrk kuluttua (hidas päivystyskäyttöön) U-BaktEVi (erikoisviljelyt, sovittava paikallisesti erikseen) Joskus erityistutkimukset, kuten tbc-viljely tai klamydian tai gonokokin osoitus T.Kouri, HUSLAB 35

36 Käypä hoito-suositus 2011 ( VIRTSATUTKIMUSTEN KÄYTTÖ VTI:N DIAGNOSTIIKASSA Oireinen potilas Komplisoitumaton kystiitti naisella, ei riskitekijöitä, ei relapsi Kyllä UUSI KYSELYLOMAKE terveyskeskuspäivystyksiin Ei Bakteeriviljely, pikakokeet diagnoosin tukena Ei Tyypilliset oireet, < 2 infektiota vuodessa, aikaisempia kystiittejä Kyllä Hoito tulosten perusteella Mikrobilääkehoito 36

37 VTI:n pikadiagnostiikka Tarve? U-KemSeul: Seulontatarkkuus (mittausepävarmuus noin 10 x). Sensitiivisyys dysurisen potilaan bakteriurian osoittamisessa on vain 50 60%bakteeriviljelyyn verrattuna, kun jo 10 3 bakteeria/ml katsotaan merkitseväksi (Leuk tai Nitr posit). Aamunäytteissä tasolla 10 5 bakteeria/ml herkkyys on % C-vitamiinilla ja joillakin lääkkeillä vääriä negatiivisia tuloksia SILTI terveysaseman peruskoe / seulonta eri syistä U-Solut: Seurantatarkkuus (mittausepävarmuus noin 2 x). Herkkyys ja tarkkuus VTI-diagnostiikassa viljelytulokseen nähden parempi kuin liuskakokeella (leukosyyttien ja bakteerien tulokset) Automaatilla paras osuvuus: toistaiseksi vain Sysmex-virtaussytometrit Päivystysajan saatavuus parantunut HUS-sairaaloissa NEGAT viljelyiden seulonta arvioitavana HUS-piirissä 37

38 Kemiallinen seulontaliuska Reagenssityynyt (Siemens Multistix 8SG): Glukoosi (U -Gluk) Ketoaineet (U -Keto) Virtsan suhteellinen tiheys (U Suhti) Punasolut (U -Eryt) ph (U -ph) Proteiinit (U -Prot) Nitriitti (U -Nitr) Leukosyytit (U -Leuk) 38

39 Virhelähteitä Huolimattomasti tehty seulonta väärä lämpötila, kiire, näytteen sekoitus? värit sekoittuvat keskenään, jos virtsaa liikaa väärä luenta-aika, huono valaistus vanha tai kostunut liuska 39

40 Virtsaviljelyt U BaktVi, HUSLABissa Kemian ja Perusterveydenhuollon vastuualueilla U BaktJVi, Mikrobiologian vastuualue, ositt VNS (mikrobin nimi ja antibioottiherkkyys) U BaktEVi, Mikrobiologian vastuualue 40

41 Mikä bakteeri? Kuva: Ritvaleena Puohiniemi 41

42 Runsas sekafloora, näyte? Kokkia Kolmea koliformia Kuva: Risto Hilla 42

43 Hyviä puhdasviljelmiä! E. coli Klebsiella pneumoniae Enterobacter-laji Kuvat: Risto Hilla 43

44 VIRTSANÄYTTEIDEN LAATU?? T.Kouri, HUSLAB 44

45 Ottotapavaihtoehdot Keskisuihku Kertakatetri Kestokatetri Rakkokatetri (suprapubinen, Cystofix) Rakkopunktio Avanne Pussivirtsa Tyynyvirtsa, ei U-Solut (imeväisille U-KemSeul + U-BaktVi) Alusastia, ei U-BaktVi 45

46 Keskisuihkunäytteen anto 46

47 Näyteputkien täyttö 1 2,,,, 3 6-8, 10-, 47

48 U BaktVin esitiedot Ottoaika (antoaika), korjaus jälkikäteen? Ottotapa, oliko keskisuihku, punktio, katetri? Rakkoaika (alle vai yli 4h) Mikrobilääke - Meneillään olevat antibiootit - Suunniteltu antibiootti? 48

49 C&S-putken säilyvyysominaisuudet Ennen täyttämistä: ºC Täyttämisen jälkeen: Huoneenlämmössä (ei saa jäätyä, ei helteeseen) liuskakoe (U-KemSeul) näytteen antopäivän ajan partikkelilaskenta (U-Solut, U-Diffi) 1 vrk bakteeriviljely (U-BaktVi) 1 vrk ei sairaaloiden erikoisviljelyjä (U-BaktEVi) Virtsanäyteputki sekoitetaan huolellisesti kääntämällä se ylösalaisin 8-10 kertaa, silti laskuri näkee vähän taustaa Minimiviiva!! 49 T.Kouri, HUSLAB 49

50 KIITOKSET 50

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009 Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin

Lisätiedot

VIRTSATEIDEN JA MUNUAISTEN SAIRAUKSIEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA

VIRTSATEIDEN JA MUNUAISTEN SAIRAUKSIEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA VIRTSATEIDEN JA MUNUAISTEN SAIRAUKSIEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA Päivi Lakkisto, LT, EL Vs. kliininen opettaja Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Syksy 2013 MUNUAISET Munuaisen tehtävät

Lisätiedot

Laboratorion rooli virtsatieinfektioiden diagnostiikassa

Laboratorion rooli virtsatieinfektioiden diagnostiikassa SKKY:n ja Sairaalakemistien syyskoulutuspäivät 1.11.2013 Laboratorion rooli virtsatieinfektioiden diagnostiikassa Timo Kouri LKT, dosentti, osastonylilääkäri Meilahden sairaalan laboratorio Kliinisen kemian

Lisätiedot

Tunne munuaisten toiminnan arvioinnin työkalut aikuisilla - Sic!

Tunne munuaisten toiminnan arvioinnin työkalut aikuisilla - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 1/2018 TEEMAT Tunne munuaisten toiminnan arvioinnin työkalut aikuisilla Mika Kastarinen / Kirjoitettu 25.1.2018 / Julkaistu 9.4.2018 Lääkehoidon suunnittelussa munuaistoiminnan

Lisätiedot

Virtsan mikroskopointi vs partikkelilaskimet. Outi Malminiemi Labquality-päivät 8.2.2008

Virtsan mikroskopointi vs partikkelilaskimet. Outi Malminiemi Labquality-päivät 8.2.2008 Virtsan mikroskopointi vs partikkelilaskimet Outi Malminiemi Labquality-päivät 8.2.2008 Menetelmät: mikroskopia Kammiolaskenta / peitinlasimenetelmä; vaaleakenttä- / faasikontrastioptiikka; ei värjäystä

Lisätiedot

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito

Lisätiedot

Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa

Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa Labquality Days 5.2.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks mikrobiologia ja genetiikka VSSHP Tyks-Sapa-liikelaitos Uusia tuulia kl. mikrobiologiassa MALDI-TOF bakteerien

Lisätiedot

Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen

Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen Näin tutkin HEIKKI SAHA Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen tutkimuksen lisäksi hyvin yksinkertaiset ja

Lisätiedot

Nefropatian diagnostiikka ja seuranta PTH:ssa. Kaj Metsärinne Nefrol yl, TYKS

Nefropatian diagnostiikka ja seuranta PTH:ssa. Kaj Metsärinne Nefrol yl, TYKS Nefropatian diagnostiikka ja seuranta PTH:ssa Kaj Metsärinne Nefrol yl, TYKS 30.11.2018 Kroonisen munuaistaudin (KMT) diagnostiikka ja seuranta PTH:ssa Kaj Metsärinne Nefrol yl, TYKS 30.11.2018 Sidonnaisuudet

Lisätiedot

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti

Lisätiedot

Palauttakaa tämä ohje näytteen mukana seuraavin tiedoin:

Palauttakaa tämä ohje näytteen mukana seuraavin tiedoin: PPSHP:n KUNTAYHTYMÄ OYS, Laboratorio ohje LAB_H001 Palauttakaa tämä ohje näytteen mukana seuraavin tiedoin: Tutkimuspyyntö: U-KemSeul 1881 U-Solut 1940 U-Diffi 1941 U-BaktVi 1155 U-BaktLVi 8030 Tilaavan

Lisätiedot

LASTEN VIITEARVOISTA. Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala

LASTEN VIITEARVOISTA. Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala LASTEN VIITEARVOISTA Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala Meites et al. 1989 Soldin et al. 1999 Lapset eivät ole pieniä aikuisia Lapsuuden aikana maksan, munuaisten ja keuhkojen toiminta

Lisätiedot

Diabeettinen nefropatia Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El.

Diabeettinen nefropatia Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El. Diabeettinen nefropatia 28.3.2019 Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El. Taulukko 1. Raja-arvot mikroalbuminurian ja proteinurian diagnostiikassa käytetyille menetelmille. Albuminuria Taulukko 1.

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Nefrologiyhdistyksen asettama työryhmä Duodecim 2007;123(20):2510 4 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

18 (25) KUVA 17A. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella vaaleakentällä. KUVA 17B. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella faasikontrastilla.

18 (25) KUVA 17A. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella vaaleakentällä. KUVA 17B. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella faasikontrastilla. 18 (25) KUVA 17A. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella KUVA 17B. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella KUVA 18A. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella KUVA 18B. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella 4.4

Lisätiedot

Virtsalaitteiden virittäminen

Virtsalaitteiden virittäminen Virtsalaitteiden virittäminen Outi Malminiemi Labquality Days 06.02.2009 Virtsalaitteet : Liuskanlukulaite ja partikkelilaskuri Uusi laite markkinoille Riippumattoman tahon tekemä validointi, hyväksytyt

Lisätiedot

Potilas 1. YLEISLÄÄ NEFROLOGIAN ABC Laboratoriosta käytk hoitoon. Hb+++: miten edetään???? Hb+++: miten edetään???? Hematuria: diagnoosi?

Potilas 1. YLEISLÄÄ NEFROLOGIAN ABC Laboratoriosta käytk hoitoon. Hb+++: miten edetään???? Hb+++: miten edetään???? Hematuria: diagnoosi? YLEISLÄÄ ÄÄKÄRIN NEFROLOGIAN ABC Laboratoriosta käytk ytännön hoitoon Eero Honkanen HUS Medisiininen tulosyksikkö Nefrologian klinikka 5.12.2012 Potilas 1 36-vuotias nainen hakeutuu terveyskeskukseen tutkimuksiin

Lisätiedot

Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito. Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin

Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito. Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin LT, tutkimustyö hypertensiosta ja nefrologiasta sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri European

Lisätiedot

Virtsaliuskatulosten ulkoinen laadunarviointi mitä ihmeen nimellispitoisuuksia?

Virtsaliuskatulosten ulkoinen laadunarviointi mitä ihmeen nimellispitoisuuksia? Virtsaliuskatulosten ulkoinen laadunarviointi mitä ihmeen nimellispitoisuuksia? Timo Kouri, Hall apulaisylilääkäri OYS, Laboratorio 12.2.2004 Laaduntarkkailupäivät 1 Virtsan perustutkimusten vaiheistus:

Lisätiedot

Kertausta virtsan liuskatestin tekemiseen

Kertausta virtsan liuskatestin tekemiseen Kertausta virtsan liuskatestin tekemiseen Näytteenotto luotettavan tuloksen saaminen edellyttää asianmukaista valmistautumista ja huolellista näytteenottoa ja näytteen oikeaa säilytystä aamuvirtsa soveltuu

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot

Lisätiedot

ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN

ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN KYSYMYKSET: 1. Glomeruluksen rakenne. Mihin seikkoihin perustuu valikoiva läpäiseväisyys veri- ja virtsatilan välillä? 2. Glomerulusvaurion mekanismit A. Immunologiset

Lisätiedot

Yleislääkäripäivät Munuaispotilaan lääkehoito. Risto Tertti Sisät. ja nefrol. el, dos. UTU/Vaasan keskussairaala, sisätaudit

Yleislääkäripäivät Munuaispotilaan lääkehoito. Risto Tertti Sisät. ja nefrol. el, dos. UTU/Vaasan keskussairaala, sisätaudit Yleislääkäripäivät 2018 Munuaispotilaan lääkehoito Risto Tertti Sisät. ja nefrol. el, dos. UTU/Vaasan keskussairaala, sisätaudit Munuaispotilaan lääkehoito? Miten määrätä lääkkeitä potilaille, joilla on

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

VTI milloin epäilen, miten tutkin?

VTI milloin epäilen, miten tutkin? VTI milloin epäilen, miten tutkin? Hysa, Alueellinen sairaalahygieniapäivä 26.4.2017 Anni Taipale LT, osastonlääkäri Hyvinkään terveyskeskussairaala Yleistä virtsatieinfektioista 2. yleisimpiä lääkärin

Lisätiedot

Virtsatieinfektiot. ivä 12.11.2012. Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv. Teija Puhto Infektiolää

Virtsatieinfektiot. ivä 12.11.2012. Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv. Teija Puhto Infektiolää Virtsatieinfektiot Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv ivä 12.11.2012 Teija Puhto Infektiolää ääkäri Yleistä Virtsatieinfektiot ovat toiseksi yleisin infektio yleislää ääkärin vastaanotolla Suomessa

Lisätiedot

STONE tutkimus ja tyypin 2 diabeetikon nefropatia

STONE tutkimus ja tyypin 2 diabeetikon nefropatia STONE STages Of NEphropathy STONE tutkimus ja tyypin 2 diabeetikon nefropatia Kaj Metsärinne TYKS nefrologia, ylilääkäri Sidonnaisuudet (disclosures), viimeiset 3 vuotta Luentojen pitämisiä, kouluttautumistukea:

Lisätiedot

OPPIMATERIAALI. Oppimateriaali virtsan partikkeleista bioanalyytikkoopiskelijoille. Taija Holm Paula Kuuppo Suvi Makkonen T E K I J Ä / T :

OPPIMATERIAALI. Oppimateriaali virtsan partikkeleista bioanalyytikkoopiskelijoille. Taija Holm Paula Kuuppo Suvi Makkonen T E K I J Ä / T : OPPIMATERIAALI Oppimateriaali virtsan partikkeleista bioanalyytikkoopiskelijoille T E K I J Ä / T : Taija Holm Paula Kuuppo Suvi Makkonen 0 (25) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 MUNUAISTEN JA VIRTSATEIDEN YLEISIMMÄT

Lisätiedot

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet 25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa

Lisätiedot

12 (25) KUVA 8B. Levyepiteelisoluja 400-kertaisella suurennoksella

12 (25) KUVA 8B. Levyepiteelisoluja 400-kertaisella suurennoksella 12 (25) Epiteelisolut voivat olla peräisin munuaisista, virtsateistä tai ulkoisista sukupuolielimistä. Epiteelisolut jaetaan levyepiteelisoluihin, tubulusepiteelisoluihin ja välimuotoisiin epiteelisoluihin.

Lisätiedot

Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004

Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004 Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat Pirkko Lammi 2004 Lähtökohdat Jotta sairaus voidaan erottaa terveydestä laboratoriolääketieteen keinoin, on tiedettävä, millaisia arvoja terveet henkilöt saavat.

Lisätiedot

Ulosteen bakteeriviljely 1 (F-BaktVi1) Markku Koskela, OYS, mikrobiologia Eveliina Tarkka, Huslab, bakteriologia

Ulosteen bakteeriviljely 1 (F-BaktVi1) Markku Koskela, OYS, mikrobiologia Eveliina Tarkka, Huslab, bakteriologia Ulosteen bakteeriviljely 1 (F-BaktVi1) Markku Koskela, OYS, mikrobiologia Eveliina Tarkka, Huslab, bakteriologia 250909 Tässä kuvakoosteessa on esitetty F-BaktVi1:n normaaleita ja patologisia maljaviljelynäkymiä

Lisätiedot

Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa

Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa HUSLAB Kliininen kemia ja hematologia 2009 kemisti Paula Pohja-Nylander Tavallisimmat vieritestit avoterveydenhuollossa Hemoglobiini Anemiadiagnostiikka

Lisätiedot

Proteinurian selvittely

Proteinurian selvittely Ilpo Ala-Houhala NÄIN TUTKIN Viime vuosina terveystarkastuksissa on luovuttu rutiinimaisista virtsatutkimuksista. Kohdennetut seulontatutkimukset riskiryhmille ovat hyödyllisiä. Mikroalbuminurian mittaus

Lisätiedot

Virtsan perustutkimusten näytteenoton laatutekijät ja niiden ongelmat

Virtsan perustutkimusten näytteenoton laatutekijät ja niiden ongelmat POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Virtsan perustutkimusten näytteenoton laatutekijät ja niiden ongelmat Maire Jaakkola Apulaisosastonhoitaja, OYS, Laboratorio Virtsatieinfektiot ja tutkimukset Laadukkaan

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Lipokaliini 2, NGAL. Neutrophil Gelatinase Associated Lipocalin 5.2.2010

Lipokaliini 2, NGAL. Neutrophil Gelatinase Associated Lipocalin 5.2.2010 Lipokaliini 2, NGAL Neutrophil Gelatinase Associated Lipocalin akuutin munuaisvaurion uusi merkkiaine Dos. MarttiLalla 5.2.2010 Mistä puhun NGAL 5.2.2010 / ML 1. Yleistä munuaistutkimuksista it tki kit

Lisätiedot

Sähköinen synnytyspalaute

Sähköinen synnytyspalaute Sähköinen synnytyspalaute Päivi Heiskanen, kätilk tilö Kuopion yliopistollinen sairaala Miten tieto ennen neuvoloihin? Äitien mukana äitiyskortti täydennettynä v. 2002 alk. Haikarasta kooste, synnytyskertomus

Lisätiedot

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Käyttöönottopäivä: 21.11.2011 1 (5) SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Atk-numero ja -lyhenne 1154 Li-BaktVi 1470 Li-Gluk 2186 Li-Laktaat 2514 Li-Prot 2655 Li-Solut 4059 Li-Syto Likvorin irtosolututkimus

Lisätiedot

Milloin ja miten virtsanäyte otetaan aikuisella

Milloin ja miten virtsanäyte otetaan aikuisella Milloin ja miten virtsanäyte otetaan aikuisella poistettu kuvat, potilastapaus infektiolääkäri Kirsi Skogberg 18-65v naiset, näytteenotto? Tyypilliset rakkotason infektion oireet perusterveellä: ei näytteitä

Lisätiedot

Laboratoriotutkimusten viitevälit vanhuksilla

Laboratoriotutkimusten viitevälit vanhuksilla Laboratoriotutkimusten viitevälit vanhuksilla Veli Kairisto dosentti, kliinisen kemian ja hematologisten laboratoriotutkimusten erikoislääkäri Analyysijärjestelmien valmistaja vastaa myös viitearvojen

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2015

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2015 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2015 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri Nordlab Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

OPPIMATERIAALI VIRTSAN PARTIKKELEISTA BIOANALYY- TIKKO-OPISKELIJOILLE

OPPIMATERIAALI VIRTSAN PARTIKKELEISTA BIOANALYY- TIKKO-OPISKELIJOILLE OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA OPPIMATERIAALI VIRTSAN PARTIKKELEISTA BIOANALYY- TIKKO-OPISKELIJOILLE Opinnäytetyö T E K I J Ä / T : Taija Holm Paula Kuuppo

Lisätiedot

AKUUTIN MUNUAISVAURION UUDET MERKKIAINEET

AKUUTIN MUNUAISVAURION UUDET MERKKIAINEET AKUUTIN MUNUAISVAURION UUDET MERKKIAINEET - SKKY ja Sairaalakemistit ry 16.11.2012 Mikko Haapio Sisät ja nefr erikoislääkäri HYKS Nefrologian klinikka mikko.haapio@hus.fi Esityksen aiheina Akuutti munuaisvaurio

Lisätiedot

Postanalytiikka ja tulosten tulkinta

Postanalytiikka ja tulosten tulkinta Postanalytiikka ja tulosten Veli Kairisto dosentti, kliinisen kemian ja hematologisten laboratoriotutkimusten erikoislääkäri kliininen diagnoosi tulkittu löydös päätös kliininen taso suhteutus viitearvoihin

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa

Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Dosentti Tamara Tuuminen Helsingin Yliopisto HUSLAB Vita Terveyspalvelut Laadun varmistus Pre-analytiikka: oikeat

Lisätiedot

Virtsatieinfektioiden laboratoriodiagnostiikka uudistuu

Virtsatieinfektioiden laboratoriodiagnostiikka uudistuu Virtsatieinfektioiden laboratoriodiagnostiikka uudistuu SKKY:n ja Sairaalakemistit ry:n Syyskoulutuspäivät Helsinki 1.11.2013 Vaihtoehtoja käsityön vähentämiseen? Erilaiset seulontamenettelyt U-KemSeul

Lisätiedot

Virtaussytometria tehostaa virtsatietulehduksen laboratorioseulontaa

Virtaussytometria tehostaa virtsatietulehduksen laboratorioseulontaa KATSAUS tieteessä Hannu Sarkkinen dosentti, tulosryhmän johtaja, ylilääkäri hannu.sarkkinen@phsotey.fi Eeva-Liisa Paattiniemi FT, osastonylikemisti Pauliina Kärpänoja FM, ylimikrobiologi Santra Karumaa

Lisätiedot

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 HUSLAB:n testivalikoima ELISPOT= Ly-TbSpot Mittaa IFNγ tuottavien solujen

Lisätiedot

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Anemia mitä tarkoitetaan? Veren hemoglobiini tai punasoluarvot ovat pienemmät kuin

Lisätiedot

Munuaisen parenkyymisairaudet

Munuaisen parenkyymisairaudet Verenkierron suunta 13.11.2012 Luennon sisältö Munuaisen parenkyymisairaudet Anne Räisänen-Sokolowski dosentti, erikoislääkäri HUSLAB, Transplantaatiopatologian laboratorio Munuaisen rakenteen ja toiminnan

Lisätiedot

Yersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto

Yersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersinia-serologia Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersiniainfektio Yersiniainfektio aiheuttaa mm. seuraavia tauteja: 1. Akuutteja tauteja - suolistotulehduksia

Lisätiedot

VIRTSAN ERYTROSYYTTIEN JA LEUKOSYYT- TIEN VERTAILU SUHTEESSA NÄYTTEEN VÄ- KEVYYTEEN SYSMEX UF-1000i- ANALYSAATTORILLA JA KAMMIOLASKEN- NALLA

VIRTSAN ERYTROSYYTTIEN JA LEUKOSYYT- TIEN VERTAILU SUHTEESSA NÄYTTEEN VÄ- KEVYYTEEN SYSMEX UF-1000i- ANALYSAATTORILLA JA KAMMIOLASKEN- NALLA VIRTSAN ERYTROSYYTTIEN JA LEUKOSYYT- TIEN VERTAILU SUHTEESSA NÄYTTEEN VÄ- KEVYYTEEN SYSMEX UF-1000i- ANALYSAATTORILLA JA KAMMIOLASKEN- NALLA Leena Kivekäs Hanna Ojala Opinnäytetyö Lokakuu 2011 Bioanalytiikan

Lisätiedot

Uudet antikoagulantit

Uudet antikoagulantit Suorat (=uudet) antikoagulantit ja niiden seuranta Antikoagulaatiohoitajat 30.3.2016 Pirjo Mustonen, kardiologi Keski-Suomen keskussairaala Uudet antikoagulantit Dabigatraani (Pradaxa ) Rivaroksabaanin

Lisätiedot

Diabeettisen ketoasidoosin hoito

Diabeettisen ketoasidoosin hoito Diabeettisen ketoasidoosin hoito 31.01.2014 Nina Hutri-Kähönen Lastentautien kliininen opettaja Lastenklinikka TAYS Diabeettinen ketoasidoosi vuosittain TAYS:n lasten teho-osastolla hoidetaan n. 20 diabeettista

Lisätiedot

Moniresistentit bakteerit

Moniresistentit bakteerit 25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.

Lisätiedot

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti

Lisätiedot

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää

Lisätiedot

Verenpaineen kotimittaus ja tulkinta

Verenpaineen kotimittaus ja tulkinta Verenpaineen kotimittaus ja tulkinta Antti Jula LKT, sisätautien erikoislääkäri, tutkimusprofessori, THL Yleislääkäripäivät 2016, 13.5.2016 Helsinki Verenpaine ja AVH-kuolleisuus Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

virtsaviljelyn primaarimaljana -Cled-maljan sijaan

virtsaviljelyn primaarimaljana -Cled-maljan sijaan VÄRIMALJATAT virtsaviljelyn primaarimaljana -Cled-maljan sijaan HUSLAB: syyskuu 2007 Ritvaleena Puohiniemi Labquality-päivät 05.02.2010 1 VÄRIMALJAT virtsaviljelyn primaarimaljana Testaus 4-14.9.2007;

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11

Lisätiedot

Munuaistautien diagnostiikkaa potilastapausten valossa Yleislääkäripäivät

Munuaistautien diagnostiikkaa potilastapausten valossa Yleislääkäripäivät Munuaistautien diagnostiikkaa potilastapausten valossa Yleislääkäripäivät 24.11.2016 Kati Kaartinen LT, sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri, Vatsakeskus, Nefrologian klinikka HUS SIDONNAISUUDET Asiantuntijayhteistyötä

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

Bakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään?

Bakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään? Bakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään? Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio Bakteeri- ja sienivärjäykset ja -viljelyt Perinteisesti tehty erikseen bakteeri- ja sienilaboratorioissa. Sienitutkimukset

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Virtsan partikkelilaskenta virtsatieinfektioissa. Hannu Sarkkinen

Virtsan partikkelilaskenta virtsatieinfektioissa. Hannu Sarkkinen Virtsan partikkelilaskenta virtsatieinfektioissa Hannu Sarkkinen Virtsatieinfektiot Suomessa hoidetaan vuosittain sairaaloissa noin 20 0000 ja avohoidossa noin 250 000 virtsatieinfektiota (6%avohoitokäynneistä)

Lisätiedot

Hallitus 26.9.2011, LIITE 5.

Hallitus 26.9.2011, LIITE 5. Hallitus 26.9.2011, LIITE 5. Ehdottomat vaatimukset Tuotemäärittely Liite 6. Hankintasuunnitelman spesifikaatioliite Päiväys 27.7.2011 Projekti Verenkuva-analytiikan kilpailutus Lomakkeen täyttäjä Tuula

Lisätiedot

Yksityiskohtaiset mittaustulokset

Yksityiskohtaiset mittaustulokset Yksityiskohtaiset mittaustulokset Jyrki Ahokas ahokasjyrki@gmail.com Näyttenottopäivä: 28.03.2019 Oma arvosi Väestöjakauma Hoitosuositusten tavoitearvo Matalampi riski Korkeampi riski Tässä ovat verinäytteesi

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Mannitol Braun 150 mg/ml infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Mannitol Braun 150 mg/ml infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Mannitol Braun 150 mg/ml infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1000 ml infuusionestettä sisältää 150 g mannitolia. Ominaisuudet: Teoreettinen

Lisätiedot

HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO

HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO Marko Lempinen osastonylilääkäri, dosentti HYKS Vatsakeskus Elinsiirto- ja Maksakirurgia Diabetespäivä 17.11.2015 Haimansiirto Ensimmäinen siirto 1966 Minnesota USA Eurooppa 1972

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla 1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.

Lisätiedot

HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun

HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HIV-positivisilla potilailla on suurentunut munuaisten vajaatoiminnan riski, joka edellyttää

Lisätiedot

Mittausepävarmuudesta. Markku Viander Turun yliopisto Lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia 02.11.2007

Mittausepävarmuudesta. Markku Viander Turun yliopisto Lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia 02.11.2007 Mittausepävarmuudesta Markku Viander Turun yliopisto Lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia 02.11.2007 Mittausepävarmuus on testaustulokseen liittyvä arvio, joka ilmoittaa rajat, joiden välissä

Lisätiedot

7. MAKSA JA MUNUAISET

7. MAKSA JA MUNUAISET 7. MAKSA JA MUNUAISET 7.1. Maksa myrkkyjentuhoaja SIJAINTI: Vatsaontelon yläosassa, oikealla puolella, välittömästi pallean alla Painaa reilun kilon RAKENNE: KAKSI LOHKOA: VASEN JA OIKEA (suurempi), VÄLISSÄ

Lisätiedot

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista

Lisätiedot

PD-hoidon komplikaatiot

PD-hoidon komplikaatiot Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia

Lisätiedot

Labquality Kudos- ja märkänäytteiden bakteeriviljely 2006-2010

Labquality Kudos- ja märkänäytteiden bakteeriviljely 2006-2010 Labquality Kudos- ja märkänäytteiden bakteeriviljely 2006-2010 Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio 5-vuotisseurantajakson kertymä 20 bakteeriviljelykierrosta 80 potilasnäytettä 40 Pu-BaktVi2;

Lisätiedot

Sairastettu virtsatieinfektio

Sairastettu virtsatieinfektio Sairastettu virtsatieinfektio Mikä on ennuste? Milloin ja miksi annan lähetteen jatkotutkimuksiin? Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistyksen koulutustilaisuus Turku 25.10.2007 Timo Jahnukainen TYKS,

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN MIKÄ ON HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO Potilaalla todetaan mikrobin aiheuttama paikallinen- tai yleisinfektio ei ollut

Lisätiedot

Glukoosipikamittarit ja laadunvarmistus 7.2.2008

Glukoosipikamittarit ja laadunvarmistus 7.2.2008 Glukoosipikamittarit ja laadunvarmistus 7.2.2008 Linnéa Linko linnea.linko@utu.fi Sisäinen ja ulkoinen laadunvarmistus Sisäinen laadunvarmistus toistuvin välein tehtävät kontrollinäytteet (päivittäin,

Lisätiedot

Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki

Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki 31.10.2018 Fabryn tauti Lysosomaalinen kertymäsairaus Glykosfingolipidisubstraattien kertyminen plasmaan, virtsaan

Lisätiedot

VITEK2 -käyttökokemuksia

VITEK2 -käyttökokemuksia VITEK2 -käyttökokemuksia Päijät-Hämeen keskussairaala Lähtötilanne Miten työvoimaresurssi riittää laboratoriossa? Onko käsityönä tehtävä massatutkimus = virtsaviljely automatisoitavissa? Voidaanko elatuskeittiön

Lisätiedot

3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti

3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti MENETELMÄOHJE 1 (5) 3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti 1. YLEISTÄ Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti antaa kertamittauksia ja kotimittauksia paremman ja luotettavamman kuvan verenpaineesta. Lisäksi

Lisätiedot

Terveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit

Terveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit Ylilääkäri Ilkka Käsmä, Jyte Tartuntataudit terveyskeskuksessa Laaja kirjo ja ennalta arvaamattomuus Paljon samoja oireita ja samoja yleislaboratoriolöydöksiä Crp, lasko, leukosytoosi Tautimäärät ovat

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely ilj l 1 2/2010 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400%

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

ALENTUNEEN MUNUAISTOIMINNAN, KREATINIININ, INSULIININ JA HOMOKYSTEIININ YHTEYS AIVOHALVAUSRISKIIN

ALENTUNEEN MUNUAISTOIMINNAN, KREATINIININ, INSULIININ JA HOMOKYSTEIININ YHTEYS AIVOHALVAUSRISKIIN ALENTUNEEN MUNUAISTOIMINNAN, KREATINIININ, INSULIININ JA HOMOKYSTEIININ YHTEYS AIVOHALVAUSRISKIIN Antton Valtteri Kokkonen Opinnäytetyö (LL) Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

Virtsatieinfektiot. Päivitetty kohdennetusti 4.12.2015

Virtsatieinfektiot. Päivitetty kohdennetusti 4.12.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Nefrologiyhdistys ry:n, Kliiniset mikrobiologit ry:n, Suomen Infektiolääkärit ry:n, Suomen Kliinisen Kemian Erikoislääkäriyhdistys ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdistys

Lisätiedot