Munuaissairauksien ja virtsateiden laboratoriotutkimukset
|
|
- Laura Kahma
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Munuaissairauksien ja virtsateiden laboratoriotutkimukset Timo Kouri LKT, dosentti, vastuuyksikön päällikkö Meilahden sairaalan laboratorio Kliinisen kemian ja hematologian vastuualue HUSLAB HY, Lääket tdk, Kl.kemian opetus
2 MUNUAISTEN FUNKTIOT Plasman suodatus glomeruluksissa, varsinkin orgaanisten happojen ja jätetyppiaineiden poisto Glomerulussuodosnopeus, GFR (glomerular filtration rate) Glomerulusvaurio = albuminuria (U-AlbKrea, nu-alb) Ravinteiden takaisinimeytyminen tubuluksissa Vesitasapainon ja veren ph:n säätely tubuluksissa Aivolisäkkeen ADH-säätely P-Na, -K, -HCO 3-, P- ja U-Osmol, U -ph Hormonitoiminta Erytropoetiinisynteesi -> punasolutuotanto D-vitamiinin metabolia, P-Ca-Ion ja -Pi Verenpaine: reniini-angiotensiini-aldosteroni järjestelmä 2
3 HUSLABin GFR-tutkimukset ja estimaatit ISOT 3
4 iäkkäitä potilaita diabeetikot 4
5 Munuaissairauksien varhaistoteaminen KDOQI (2002): Kidney Disease: Outcomes Quality Initiative Am J Kidney Dis 2002; 39:S1-S246. KDIGO: Kidney Disease Improving Global Outcomes (2004): National Kidney Disease Education Program (USA) 5
6 Munuaisten vajaatoiminnan yleinen luokittelu Luokittelu GFR ml/min/1.73 m2 Prevalenssi (%, USA) Munuaissairaus, jossa normaali GFR Lievä vajaatoiminta > 90 * Kohtalainen vajaatoiminta Vaikea vajaatoiminta < Munuaisfunktion romahtaminen (renal failure) < 15 tai dialyysi 0.1 * GFR pienenee 40 vuoden jälkeen noin 7 ml/min/1.73 m2 10 vuodessa 6
7 Plasman (seerumin) kreatiniini, P- tai S-Krea Indikaatiot Munuaissairauden seulonta ja seuranta Nestetasapainon seuranta (pitoisuus suurenee kuivumistiloissa, kun munuaisten verenvirtaus heikkenee) Entsymaattisen menetelmän tulostaso on keskimäärin noin 6% pienempi, koska Jaffén menetelmä mittaa myös epäspesifisiä väriaineita Halpa: ollaan jo 1 euron hinnassa 7
8 P-Krea, tulkinta Riippuu glomerulusfunktion lisäksi lihasmassasta (koosta), aterioinnista, kasvisdieetistä ja muista sairauksista (sydämen vajaatoiminta, ureeminen tubuluseritys) Hidas ja epäherkkä muuttuja äkillisissä taudeissa Laboratorioiden välinen hajonta, CV 4%, vakiointi isotooppidiluutio-massaspektrometriaan (IDMS) nähden Ajanmukaiset viiteylärajat (NORIP 2004): miehet alle 100 µmol/l naiset alle 90 µmol/l 8
9 Plasman (seerumin) kreatiniinin riippuvuus GFR:sta 9
10 Glomerulusfiltraation laskentakaavat* Cockcroftin Gaultin kaava (1976): GFR (ml/min) = 1.15 x (140- ikä (v)) x paino # (kg) x (0.85 jos nainen) P-Krea (µmol/l) MDRD-tutkimuksen lyhennetty kaava (2000): GFR (ml/min/1.73 m 2 ) = 175 x [ x P-Krea (µmol/l)]^ x ikä (v)^ x (0.742 jos nainen) x (1.210 jos mustaihoinen) * Molemmat kaavat kreatiniinin entsymaattiselle määritysmenetelmälle # Paino voidaan korjata BMI:llä normipainoon (pituustieto), Terveysportti MDRD= Modification of Diet in Renal Disease study; mustat viittaavat Amerikan mustiin 10
11 MDRD-estimaatti (Pt-GFRe-MD) Edut: ei tarvita paino- eikä pituustietoa, KDIGO:n suositus todennettu yli 1000 hengen munuaispotilaan aineistolla tarkempi kuin Cockcroft-Gaultin kaava, erityisesti munuaisten vajaatoimintapotilailla Haitat: epätarkka, kun GFR on yli 60 ml/min/1.73 m2 terveet: aliarvioi GFR:ää noin 30% (Rule AD et al, Ann Intern Med 2004) ei testattu lääkeannosten laskentaan (mutta sopinee silti, raja ml/min/1.73 m2 on joka tapauksessa epätarkka) Likiarvo +/- 30% (90% luottamusväli) 11
12 GFR:n estimointi 125 I-jotalamaattipoistumaan nähden (Levey AS et al, Ann Intern Med 1999; 130:461, modif) epätarkka < epätarkka myös > epätarkka > Cockcroftin-Gaultin kaava MDRD-tutkimuksen kaava 12
13 Viiteraja yli 90 ml/min/1.73 m 2 (alle 40-vuotiaat) Tuloksen ylittäessä 60 ml/min/1.73 m 2 tulos ilmoitetaan laskennan epätarkkuuden vuoksi vain tämän raja-arvon ylityksenä Viitealaraja pienenee noin 7 ml/min/1.73 m 2 kutakin 10 ikävuotta kohti 40 ikävuoden jälkeen: 80 vuotta täyttäneen viitealaraja on pienentynyt: noin = 60 ml/min/1.73 m 2 13
14 Lapsille alle 18-v Schwartzin kaava Pt-GFRe (ml/min/1.73 m 2 ) = 36.2 [ pituus (cm)] / [P-Krea (µmol/l)] Schwartz GJ, Muñoz A, Schneider MF, et al. New equations to estimate GFR in children with CKD. J Am Soc Nephrol. 2009:20(3):
15 Plasman kystatiini C (P -KysC) Indikaatioita Sopii vanhuksille kreatiniiniin perustuvia arviointeja paremmin Varhaisen munuaisvaurion diagnostiikkaan, koska sensitiivisempi kuin kreatiniinin pitoisuuden suureneminen ERITYISRYHMILLE Sopii lapsille Standardisaatio kehittymässä, kallis toistaiseksi 15
16 Virtsan partikkelitutkimukset 16
17 Virtsan partikkelit taudeissa Infektio: Bakteerit (uropatogeenit), ja U-Leuk (lähes aina granulosyytit) HUOM! muut mikrobit kuten klamydia, sienet, tuberkuloosi Munuaissairaus: Virtsan valkuaiset (albumiini, alfa 1 - mikroglobuliini), virtsan partikkelit U-Solut: U-Eryt, U-Leuk; U-Diffi: lieriöt ja tubulussolut; U-ErytDys partikkelit ovat spesifisempiä, mutta vähemmän sensitiivisiä kuin proteinuria (albuminuria) tärkeätä myös P-Kreatiniini (laskennallinen GFR; Pt-GFRe-MD) Alemmat virtsatiet: U-Eryt, U-Leuk, kiven koostumus, tuumorisolut (U-Syto) ja tuumoriantigeenit (U-BTA) kuvantaminen, tähystykset T.Kouri, HUSLAB 17
18 Hematuria Liittyykö kuukautisiin? Liittyykö infektioon? Liittyykö syöpään / virtsatiekiveen / munuaistautiin? Todetaan herkästi liuskalla (U-KemSeul) Bakteerien peroksidaasit: vääriä posit Tajuttomien lihaskudostuho (rhabdomyolyysi): myoglobinuria posit Varmistetaan mikroskooppisesti tai automaattilaskennalla: U-Solut Glomerulaarinen hematuria: U-ErytDys 18
19 Terveiden ja sairaiden erottaminen / diureesi? Viiterajat: U-Eryt ja U-Leuk < 10 (-20) x 10 6 /L terveiden yläviiteraja eli likimain 95% persentiili sentrifugoimaton väkevä aamuvirtsa (alle 2 h näytteen antamisesta tutkittuna) ohjattu keskisuihkunäyte Todennäköisesti poikkeava on 50 (-100) x 10 6 /L T.Kouri, HUSLAB 19
20 Size (sectional area) S_Fsc VIRTAUSSYTOMETRINEN PARTIKKELILASKENTA = U-Solut (UF-1000i, Sysmex) Large X TAL Fsc Fl Small - large size no fluorescence WBC Small Fsc Fl RBC Bacteria Small - medium size Low fluorescence Fsc Fsc Fl YLC Fl Very small size Low fluorescence Small size Sperm Fsc Fl Low to medium fluorescence Fsc Fl Small size Medium - large size Medium - high fluorescence Medium fluorescence Low T.Kouri, HUSLAB Fluorescence High S_FLH 20
21 Suurentunut laskentatilavuus tarkentaa tulosta, koska hajonta SD(n) = n ja CV(%) = n/n 20,00 % 18,00 % 16,00 % 14,00 % 12,00 % 10,00 % 8,00 % 6,00 % 4,00 % 2,00 % 0,00 % Poisson distribution, mean= Observed count Probability of class 60,00 % 50,00 % 40,00 % 30,00 % 20,00 % 10,00 % 0,00 % Poisson distribution, mean = Observed count T.Kouri, HUSLAB 21
22 UF-1000i: Näytevirtaus Sediment Bacteria Laimentimet Detektori Sediment Bacteria Värjäyskammiot Sediment Bacteria Värit Kaksivärjäyskammiota Punainen puolijohdelaser 22
23 U-Solut (UF-1000i partikkelit) Peruspartikkelit Eryt Leuk Epiteelisolut Lieriöt Bakteerit neg posit (70 x E6/L) runsaasti (4200 x E6/L) Liputuspartikkelit Hiiva (yeast-like cells) Kiteet Patologiset lieriöt SRC (small round cells) Siittiöt Lima T.Kouri, HUSLAB 23
24 T.Kouri, HUSLAB 24
25 T.Kouri, HUSLAB 25
26 U-ErytDys Esimerkkejä dysmorfisista soluista (JCCLS) Sysmex J Int 2006 T.Kouri, HUSLAB EI KYLLÄ 26
27 Mikroskopian optiset tekniikat, U-Diffi Vaaleakenttä T.Kouri, HUSLAB Faasikontrasti 27
28 Munuaisten tubulusfunktiotutkimukset HUSLABissa 28
29 Tubulusfunktion ja vaurion tutkimukset Veden eritys eli diureesi: tilavuuden mittaus, U-Osmol ph:n säätely: ab-he-tase, ab-vekaas Elektrolyyttien eritys: du-k, du-na Glukosuria: U-KemSeul P-Gluk Aminohappojen eritys: du-aminoh Tubulaarinen proteinuria, tavallisesti ylivuoto: cu- A1Miglo, du-prot, du-iglc Tubulusvaurio: U-Diffi tubulussolut ja lieriöt, tai merkkiproteiinit, kuten U-NGAL 29
30 AKI = acute kidney injury = äkillinen munuaisvaurio, jos jompikumpi täyttyy L = loss-of-function, E= end stage renal failure = yhdessä RIFLE (kivääri), 2004 MODIFIOIDUT = AKIN eli RIF -KRITEERIT (Käypä hoito työryhmä, Duodecim 2009) Mehta RL, Kellum JA, Shah SV ym. Acute Kidney Injury Network: report of an initiative to improve outcomes in acute kidney injury. Crit Care 2007;11: R31. 30
31 Albuminurian tutkimukset HUSLABissa Indikaatiot: Diabeteksen ja verenpaineen elinvaurioiden seulonta ja seuranta 31
32 Mikroalbuminurian mittaaminen Standardi: yölepokeräyksestä albumiinin eritysnopeus nu-alb (µg/min) mikroalbuminuriassa yli 20 µg/min eli noin yli 30 mg/vrk makroalbuminuriassa yli 200 µg/min eli noin yli 300 mg/vrk toistuvuus: variaatiokerroin 50 80% Potilasohjeet! Potilasystävällinen polikliininen vaihtoehto (korrelaatio noin ): aamuvirtsan albumiini-kreatiniini suhde: nu-albkrea (g/mol = mg/mmol); 3 g/mol vastaa likimain rajaa 20 µg/min, HUOM! harmaa rajaalue näyte voidaan antaa myös laboratoriossa (aamun 2. näyte) muista ortostaattinen proteinuria (U AlbKrea) 32
33 Albuminurian muut taustat tarkistettava Fyysinen aktiivisuus / rasitus / pystyasento Yleinen inflammaatio (kuumeproteinuria) Verta virtsassa (plasman albumiinia) Infektio virtsateissä (kudosvaurio) Munuaisten sairaus 33
34 Virtsatieinfektion tutkimukset HUSLABissa 34
35 Virtsatieinfektion diagnoosi Aikuisen perusterveen naisen toistuneen akuutin kystiitin diagnoosi perustuu tunnistettuihin oireisiin; laboratoriotutkimuksia ei tarvita, paitsi HUS-piirissä (ESBL-kannat, E.coli, P.mirabilis, K.pneumoniae) (Virtsatieinfektioiden käypä hoito suositus, Duodecim; U-BaktVi (virtsan bakteeriviljely) on se varsinainen tutkimus, tulos 1-3 vrk kuluttua (hidas päivystyskäyttöön) U-BaktEVi (erikoisviljelyt, sovittava paikallisesti erikseen) Joskus erityistutkimukset, kuten tbc-viljely tai klamydian tai gonokokin osoitus T.Kouri, HUSLAB 35
36 Käypä hoito-suositus 2011 ( VIRTSATUTKIMUSTEN KÄYTTÖ VTI:N DIAGNOSTIIKASSA Oireinen potilas Komplisoitumaton kystiitti naisella, ei riskitekijöitä, ei relapsi Kyllä UUSI KYSELYLOMAKE terveyskeskuspäivystyksiin Ei Bakteeriviljely, pikakokeet diagnoosin tukena Ei Tyypilliset oireet, < 2 infektiota vuodessa, aikaisempia kystiittejä Kyllä Hoito tulosten perusteella Mikrobilääkehoito 36
37 VTI:n pikadiagnostiikka Tarve? U-KemSeul: Seulontatarkkuus (mittausepävarmuus noin 10 x). Sensitiivisyys dysurisen potilaan bakteriurian osoittamisessa on vain 50 60%bakteeriviljelyyn verrattuna, kun jo 10 3 bakteeria/ml katsotaan merkitseväksi (Leuk tai Nitr posit). Aamunäytteissä tasolla 10 5 bakteeria/ml herkkyys on % C-vitamiinilla ja joillakin lääkkeillä vääriä negatiivisia tuloksia SILTI terveysaseman peruskoe / seulonta eri syistä U-Solut: Seurantatarkkuus (mittausepävarmuus noin 2 x). Herkkyys ja tarkkuus VTI-diagnostiikassa viljelytulokseen nähden parempi kuin liuskakokeella (leukosyyttien ja bakteerien tulokset) Automaatilla paras osuvuus: toistaiseksi vain Sysmex-virtaussytometrit Päivystysajan saatavuus parantunut HUS-sairaaloissa NEGAT viljelyiden seulonta arvioitavana HUS-piirissä 37
38 Kemiallinen seulontaliuska Reagenssityynyt (Siemens Multistix 8SG): Glukoosi (U -Gluk) Ketoaineet (U -Keto) Virtsan suhteellinen tiheys (U Suhti) Punasolut (U -Eryt) ph (U -ph) Proteiinit (U -Prot) Nitriitti (U -Nitr) Leukosyytit (U -Leuk) 38
39 Virhelähteitä Huolimattomasti tehty seulonta väärä lämpötila, kiire, näytteen sekoitus? värit sekoittuvat keskenään, jos virtsaa liikaa väärä luenta-aika, huono valaistus vanha tai kostunut liuska 39
40 Virtsaviljelyt U BaktVi, HUSLABissa Kemian ja Perusterveydenhuollon vastuualueilla U BaktJVi, Mikrobiologian vastuualue, ositt VNS (mikrobin nimi ja antibioottiherkkyys) U BaktEVi, Mikrobiologian vastuualue 40
41 Mikä bakteeri? Kuva: Ritvaleena Puohiniemi 41
42 Runsas sekafloora, näyte? Kokkia Kolmea koliformia Kuva: Risto Hilla 42
43 Hyviä puhdasviljelmiä! E. coli Klebsiella pneumoniae Enterobacter-laji Kuvat: Risto Hilla 43
44 VIRTSANÄYTTEIDEN LAATU?? T.Kouri, HUSLAB 44
45 Ottotapavaihtoehdot Keskisuihku Kertakatetri Kestokatetri Rakkokatetri (suprapubinen, Cystofix) Rakkopunktio Avanne Pussivirtsa Tyynyvirtsa, ei U-Solut (imeväisille U-KemSeul + U-BaktVi) Alusastia, ei U-BaktVi 45
46 Keskisuihkunäytteen anto 46
47 Näyteputkien täyttö 1 2,,,, 3 6-8, 10-, 47
48 U BaktVin esitiedot Ottoaika (antoaika), korjaus jälkikäteen? Ottotapa, oliko keskisuihku, punktio, katetri? Rakkoaika (alle vai yli 4h) Mikrobilääke - Meneillään olevat antibiootit - Suunniteltu antibiootti? 48
49 C&S-putken säilyvyysominaisuudet Ennen täyttämistä: ºC Täyttämisen jälkeen: Huoneenlämmössä (ei saa jäätyä, ei helteeseen) liuskakoe (U-KemSeul) näytteen antopäivän ajan partikkelilaskenta (U-Solut, U-Diffi) 1 vrk bakteeriviljely (U-BaktVi) 1 vrk ei sairaaloiden erikoisviljelyjä (U-BaktEVi) Virtsanäyteputki sekoitetaan huolellisesti kääntämällä se ylösalaisin 8-10 kertaa, silti laskuri näkee vähän taustaa Minimiviiva!! 49 T.Kouri, HUSLAB 49
50 KIITOKSET 50
Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009
Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin
LisätiedotVIRTSATEIDEN JA MUNUAISTEN SAIRAUKSIEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA
VIRTSATEIDEN JA MUNUAISTEN SAIRAUKSIEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA Päivi Lakkisto, LT, EL Vs. kliininen opettaja Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Syksy 2013 MUNUAISET Munuaisen tehtävät
LisätiedotLaboratorion rooli virtsatieinfektioiden diagnostiikassa
SKKY:n ja Sairaalakemistien syyskoulutuspäivät 1.11.2013 Laboratorion rooli virtsatieinfektioiden diagnostiikassa Timo Kouri LKT, dosentti, osastonylilääkäri Meilahden sairaalan laboratorio Kliinisen kemian
LisätiedotTunne munuaisten toiminnan arvioinnin työkalut aikuisilla - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 1/2018 TEEMAT Tunne munuaisten toiminnan arvioinnin työkalut aikuisilla Mika Kastarinen / Kirjoitettu 25.1.2018 / Julkaistu 9.4.2018 Lääkehoidon suunnittelussa munuaistoiminnan
LisätiedotVirtsan mikroskopointi vs partikkelilaskimet. Outi Malminiemi Labquality-päivät 8.2.2008
Virtsan mikroskopointi vs partikkelilaskimet Outi Malminiemi Labquality-päivät 8.2.2008 Menetelmät: mikroskopia Kammiolaskenta / peitinlasimenetelmä; vaaleakenttä- / faasikontrastioptiikka; ei värjäystä
LisätiedotKliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta
SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito
LisätiedotUudet tekniikat infektio- diagnostiikassa
Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa Labquality Days 5.2.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks mikrobiologia ja genetiikka VSSHP Tyks-Sapa-liikelaitos Uusia tuulia kl. mikrobiologiassa MALDI-TOF bakteerien
LisätiedotMitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen
Näin tutkin HEIKKI SAHA Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen tutkimuksen lisäksi hyvin yksinkertaiset ja
LisätiedotNefropatian diagnostiikka ja seuranta PTH:ssa. Kaj Metsärinne Nefrol yl, TYKS
Nefropatian diagnostiikka ja seuranta PTH:ssa Kaj Metsärinne Nefrol yl, TYKS 30.11.2018 Kroonisen munuaistaudin (KMT) diagnostiikka ja seuranta PTH:ssa Kaj Metsärinne Nefrol yl, TYKS 30.11.2018 Sidonnaisuudet
LisätiedotK&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen
An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti
LisätiedotPalauttakaa tämä ohje näytteen mukana seuraavin tiedoin:
PPSHP:n KUNTAYHTYMÄ OYS, Laboratorio ohje LAB_H001 Palauttakaa tämä ohje näytteen mukana seuraavin tiedoin: Tutkimuspyyntö: U-KemSeul 1881 U-Solut 1940 U-Diffi 1941 U-BaktVi 1155 U-BaktLVi 8030 Tilaavan
LisätiedotLASTEN VIITEARVOISTA. Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala
LASTEN VIITEARVOISTA Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala Meites et al. 1989 Soldin et al. 1999 Lapset eivät ole pieniä aikuisia Lapsuuden aikana maksan, munuaisten ja keuhkojen toiminta
LisätiedotDiabeettinen nefropatia Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El.
Diabeettinen nefropatia 28.3.2019 Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El. Taulukko 1. Raja-arvot mikroalbuminurian ja proteinurian diagnostiikassa käytetyille menetelmille. Albuminuria Taulukko 1.
LisätiedotKäypä hoito -suositus
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Nefrologiyhdistyksen asettama työryhmä Duodecim 2007;123(20):2510 4 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,
Lisätiedot18 (25) KUVA 17A. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella vaaleakentällä. KUVA 17B. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella faasikontrastilla.
18 (25) KUVA 17A. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella KUVA 17B. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella KUVA 18A. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella KUVA 18B. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella 4.4
LisätiedotVirtsalaitteiden virittäminen
Virtsalaitteiden virittäminen Outi Malminiemi Labquality Days 06.02.2009 Virtsalaitteet : Liuskanlukulaite ja partikkelilaskuri Uusi laite markkinoille Riippumattoman tahon tekemä validointi, hyväksytyt
LisätiedotPotilas 1. YLEISLÄÄ NEFROLOGIAN ABC Laboratoriosta käytk hoitoon. Hb+++: miten edetään???? Hb+++: miten edetään???? Hematuria: diagnoosi?
YLEISLÄÄ ÄÄKÄRIN NEFROLOGIAN ABC Laboratoriosta käytk ytännön hoitoon Eero Honkanen HUS Medisiininen tulosyksikkö Nefrologian klinikka 5.12.2012 Potilas 1 36-vuotias nainen hakeutuu terveyskeskukseen tutkimuksiin
LisätiedotMunuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito. Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin
Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin LT, tutkimustyö hypertensiosta ja nefrologiasta sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri European
LisätiedotVirtsaliuskatulosten ulkoinen laadunarviointi mitä ihmeen nimellispitoisuuksia?
Virtsaliuskatulosten ulkoinen laadunarviointi mitä ihmeen nimellispitoisuuksia? Timo Kouri, Hall apulaisylilääkäri OYS, Laboratorio 12.2.2004 Laaduntarkkailupäivät 1 Virtsan perustutkimusten vaiheistus:
LisätiedotKertausta virtsan liuskatestin tekemiseen
Kertausta virtsan liuskatestin tekemiseen Näytteenotto luotettavan tuloksen saaminen edellyttää asianmukaista valmistautumista ja huolellista näytteenottoa ja näytteen oikeaa säilytystä aamuvirtsa soveltuu
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?
TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot
LisätiedotELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN
ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN KYSYMYKSET: 1. Glomeruluksen rakenne. Mihin seikkoihin perustuu valikoiva läpäiseväisyys veri- ja virtsatilan välillä? 2. Glomerulusvaurion mekanismit A. Immunologiset
LisätiedotYleislääkäripäivät Munuaispotilaan lääkehoito. Risto Tertti Sisät. ja nefrol. el, dos. UTU/Vaasan keskussairaala, sisätaudit
Yleislääkäripäivät 2018 Munuaispotilaan lääkehoito Risto Tertti Sisät. ja nefrol. el, dos. UTU/Vaasan keskussairaala, sisätaudit Munuaispotilaan lääkehoito? Miten määrätä lääkkeitä potilaille, joilla on
LisätiedotVanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio
Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu
LisätiedotB-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa
4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)
LisätiedotVTI milloin epäilen, miten tutkin?
VTI milloin epäilen, miten tutkin? Hysa, Alueellinen sairaalahygieniapäivä 26.4.2017 Anni Taipale LT, osastonlääkäri Hyvinkään terveyskeskussairaala Yleistä virtsatieinfektioista 2. yleisimpiä lääkärin
LisätiedotVirtsatieinfektiot. ivä 12.11.2012. Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv. Teija Puhto Infektiolää
Virtsatieinfektiot Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv ivä 12.11.2012 Teija Puhto Infektiolää ääkäri Yleistä Virtsatieinfektiot ovat toiseksi yleisin infektio yleislää ääkärin vastaanotolla Suomessa
LisätiedotSTONE tutkimus ja tyypin 2 diabeetikon nefropatia
STONE STages Of NEphropathy STONE tutkimus ja tyypin 2 diabeetikon nefropatia Kaj Metsärinne TYKS nefrologia, ylilääkäri Sidonnaisuudet (disclosures), viimeiset 3 vuotta Luentojen pitämisiä, kouluttautumistukea:
LisätiedotOPPIMATERIAALI. Oppimateriaali virtsan partikkeleista bioanalyytikkoopiskelijoille. Taija Holm Paula Kuuppo Suvi Makkonen T E K I J Ä / T :
OPPIMATERIAALI Oppimateriaali virtsan partikkeleista bioanalyytikkoopiskelijoille T E K I J Ä / T : Taija Holm Paula Kuuppo Suvi Makkonen 0 (25) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 MUNUAISTEN JA VIRTSATEIDEN YLEISIMMÄT
LisätiedotLasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet
25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa
Lisätiedot12 (25) KUVA 8B. Levyepiteelisoluja 400-kertaisella suurennoksella
12 (25) Epiteelisolut voivat olla peräisin munuaisista, virtsateistä tai ulkoisista sukupuolielimistä. Epiteelisolut jaetaan levyepiteelisoluihin, tubulusepiteelisoluihin ja välimuotoisiin epiteelisoluihin.
LisätiedotMiten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004
Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat Pirkko Lammi 2004 Lähtökohdat Jotta sairaus voidaan erottaa terveydestä laboratoriolääketieteen keinoin, on tiedettävä, millaisia arvoja terveet henkilöt saavat.
LisätiedotUlosteen bakteeriviljely 1 (F-BaktVi1) Markku Koskela, OYS, mikrobiologia Eveliina Tarkka, Huslab, bakteriologia
Ulosteen bakteeriviljely 1 (F-BaktVi1) Markku Koskela, OYS, mikrobiologia Eveliina Tarkka, Huslab, bakteriologia 250909 Tässä kuvakoosteessa on esitetty F-BaktVi1:n normaaleita ja patologisia maljaviljelynäkymiä
LisätiedotUuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa
Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa HUSLAB Kliininen kemia ja hematologia 2009 kemisti Paula Pohja-Nylander Tavallisimmat vieritestit avoterveydenhuollossa Hemoglobiini Anemiadiagnostiikka
LisätiedotProteinurian selvittely
Ilpo Ala-Houhala NÄIN TUTKIN Viime vuosina terveystarkastuksissa on luovuttu rutiinimaisista virtsatutkimuksista. Kohdennetut seulontatutkimukset riskiryhmille ovat hyödyllisiä. Mikroalbuminurian mittaus
LisätiedotVirtsan perustutkimusten näytteenoton laatutekijät ja niiden ongelmat
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Virtsan perustutkimusten näytteenoton laatutekijät ja niiden ongelmat Maire Jaakkola Apulaisosastonhoitaja, OYS, Laboratorio Virtsatieinfektiot ja tutkimukset Laadukkaan
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, diabetes
1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon
LisätiedotLipokaliini 2, NGAL. Neutrophil Gelatinase Associated Lipocalin 5.2.2010
Lipokaliini 2, NGAL Neutrophil Gelatinase Associated Lipocalin akuutin munuaisvaurion uusi merkkiaine Dos. MarttiLalla 5.2.2010 Mistä puhun NGAL 5.2.2010 / ML 1. Yleistä munuaistutkimuksista it tki kit
LisätiedotSähköinen synnytyspalaute
Sähköinen synnytyspalaute Päivi Heiskanen, kätilk tilö Kuopion yliopistollinen sairaala Miten tieto ennen neuvoloihin? Äitien mukana äitiyskortti täydennettynä v. 2002 alk. Haikarasta kooste, synnytyskertomus
LisätiedotSELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET
Käyttöönottopäivä: 21.11.2011 1 (5) SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Atk-numero ja -lyhenne 1154 Li-BaktVi 1470 Li-Gluk 2186 Li-Laktaat 2514 Li-Prot 2655 Li-Solut 4059 Li-Syto Likvorin irtosolututkimus
LisätiedotMilloin ja miten virtsanäyte otetaan aikuisella
Milloin ja miten virtsanäyte otetaan aikuisella poistettu kuvat, potilastapaus infektiolääkäri Kirsi Skogberg 18-65v naiset, näytteenotto? Tyypilliset rakkotason infektion oireet perusterveellä: ei näytteitä
LisätiedotLaboratoriotutkimusten viitevälit vanhuksilla
Laboratoriotutkimusten viitevälit vanhuksilla Veli Kairisto dosentti, kliinisen kemian ja hematologisten laboratoriotutkimusten erikoislääkäri Analyysijärjestelmien valmistaja vastaa myös viitearvojen
LisätiedotLabquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2015
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2015 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri Nordlab Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
LisätiedotOPPIMATERIAALI VIRTSAN PARTIKKELEISTA BIOANALYY- TIKKO-OPISKELIJOILLE
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA OPPIMATERIAALI VIRTSAN PARTIKKELEISTA BIOANALYY- TIKKO-OPISKELIJOILLE Opinnäytetyö T E K I J Ä / T : Taija Holm Paula Kuuppo
LisätiedotAKUUTIN MUNUAISVAURION UUDET MERKKIAINEET
AKUUTIN MUNUAISVAURION UUDET MERKKIAINEET - SKKY ja Sairaalakemistit ry 16.11.2012 Mikko Haapio Sisät ja nefr erikoislääkäri HYKS Nefrologian klinikka mikko.haapio@hus.fi Esityksen aiheina Akuutti munuaisvaurio
LisätiedotPostanalytiikka ja tulosten tulkinta
Postanalytiikka ja tulosten Veli Kairisto dosentti, kliinisen kemian ja hematologisten laboratoriotutkimusten erikoislääkäri kliininen diagnoosi tulkittu löydös päätös kliininen taso suhteutus viitearvoihin
LisätiedotJardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto
EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla
LisätiedotLaatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa
Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Dosentti Tamara Tuuminen Helsingin Yliopisto HUSLAB Vita Terveyspalvelut Laadun varmistus Pre-analytiikka: oikeat
LisätiedotVirtsatieinfektioiden laboratoriodiagnostiikka uudistuu
Virtsatieinfektioiden laboratoriodiagnostiikka uudistuu SKKY:n ja Sairaalakemistit ry:n Syyskoulutuspäivät Helsinki 1.11.2013 Vaihtoehtoja käsityön vähentämiseen? Erilaiset seulontamenettelyt U-KemSeul
LisätiedotVirtaussytometria tehostaa virtsatietulehduksen laboratorioseulontaa
KATSAUS tieteessä Hannu Sarkkinen dosentti, tulosryhmän johtaja, ylilääkäri hannu.sarkkinen@phsotey.fi Eeva-Liisa Paattiniemi FT, osastonylikemisti Pauliina Kärpänoja FM, ylimikrobiologi Santra Karumaa
LisätiedotTuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007
Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 HUSLAB:n testivalikoima ELISPOT= Ly-TbSpot Mittaa IFNγ tuottavien solujen
LisätiedotAjankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS
Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Anemia mitä tarkoitetaan? Veren hemoglobiini tai punasoluarvot ovat pienemmät kuin
LisätiedotMunuaisen parenkyymisairaudet
Verenkierron suunta 13.11.2012 Luennon sisältö Munuaisen parenkyymisairaudet Anne Räisänen-Sokolowski dosentti, erikoislääkäri HUSLAB, Transplantaatiopatologian laboratorio Munuaisen rakenteen ja toiminnan
LisätiedotYersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto
Yersinia-serologia Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersiniainfektio Yersiniainfektio aiheuttaa mm. seuraavia tauteja: 1. Akuutteja tauteja - suolistotulehduksia
LisätiedotVIRTSAN ERYTROSYYTTIEN JA LEUKOSYYT- TIEN VERTAILU SUHTEESSA NÄYTTEEN VÄ- KEVYYTEEN SYSMEX UF-1000i- ANALYSAATTORILLA JA KAMMIOLASKEN- NALLA
VIRTSAN ERYTROSYYTTIEN JA LEUKOSYYT- TIEN VERTAILU SUHTEESSA NÄYTTEEN VÄ- KEVYYTEEN SYSMEX UF-1000i- ANALYSAATTORILLA JA KAMMIOLASKEN- NALLA Leena Kivekäs Hanna Ojala Opinnäytetyö Lokakuu 2011 Bioanalytiikan
LisätiedotUudet antikoagulantit
Suorat (=uudet) antikoagulantit ja niiden seuranta Antikoagulaatiohoitajat 30.3.2016 Pirjo Mustonen, kardiologi Keski-Suomen keskussairaala Uudet antikoagulantit Dabigatraani (Pradaxa ) Rivaroksabaanin
LisätiedotDiabeettisen ketoasidoosin hoito
Diabeettisen ketoasidoosin hoito 31.01.2014 Nina Hutri-Kähönen Lastentautien kliininen opettaja Lastenklinikka TAYS Diabeettinen ketoasidoosi vuosittain TAYS:n lasten teho-osastolla hoidetaan n. 20 diabeettista
LisätiedotMoniresistentit bakteerit
25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.
LisätiedotLaboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti
LisätiedotMiten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta
Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen
LisätiedotParaneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad
Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen
LisätiedotVarjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius
Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää
LisätiedotVerenpaineen kotimittaus ja tulkinta
Verenpaineen kotimittaus ja tulkinta Antti Jula LKT, sisätautien erikoislääkäri, tutkimusprofessori, THL Yleislääkäripäivät 2016, 13.5.2016 Helsinki Verenpaine ja AVH-kuolleisuus Prospective Studies Collaboration,
Lisätiedotvirtsaviljelyn primaarimaljana -Cled-maljan sijaan
VÄRIMALJATAT virtsaviljelyn primaarimaljana -Cled-maljan sijaan HUSLAB: syyskuu 2007 Ritvaleena Puohiniemi Labquality-päivät 05.02.2010 1 VÄRIMALJAT virtsaviljelyn primaarimaljana Testaus 4-14.9.2007;
LisätiedotINFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA
Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11
LisätiedotMunuaistautien diagnostiikkaa potilastapausten valossa Yleislääkäripäivät
Munuaistautien diagnostiikkaa potilastapausten valossa Yleislääkäripäivät 24.11.2016 Kati Kaartinen LT, sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri, Vatsakeskus, Nefrologian klinikka HUS SIDONNAISUUDET Asiantuntijayhteistyötä
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotDiabetes (sokeritauti)
Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä
LisätiedotKEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema
KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään
LisätiedotBakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään?
Bakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään? Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio Bakteeri- ja sienivärjäykset ja -viljelyt Perinteisesti tehty erikseen bakteeri- ja sienilaboratorioissa. Sienitutkimukset
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri
Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotVirtsan partikkelilaskenta virtsatieinfektioissa. Hannu Sarkkinen
Virtsan partikkelilaskenta virtsatieinfektioissa Hannu Sarkkinen Virtsatieinfektiot Suomessa hoidetaan vuosittain sairaaloissa noin 20 0000 ja avohoidossa noin 250 000 virtsatieinfektiota (6%avohoitokäynneistä)
LisätiedotHallitus 26.9.2011, LIITE 5.
Hallitus 26.9.2011, LIITE 5. Ehdottomat vaatimukset Tuotemäärittely Liite 6. Hankintasuunnitelman spesifikaatioliite Päiväys 27.7.2011 Projekti Verenkuva-analytiikan kilpailutus Lomakkeen täyttäjä Tuula
LisätiedotYksityiskohtaiset mittaustulokset
Yksityiskohtaiset mittaustulokset Jyrki Ahokas ahokasjyrki@gmail.com Näyttenottopäivä: 28.03.2019 Oma arvosi Väestöjakauma Hoitosuositusten tavoitearvo Matalampi riski Korkeampi riski Tässä ovat verinäytteesi
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Mannitol Braun 150 mg/ml infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Mannitol Braun 150 mg/ml infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1000 ml infuusionestettä sisältää 150 g mannitolia. Ominaisuudet: Teoreettinen
LisätiedotHAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO
HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO Marko Lempinen osastonylilääkäri, dosentti HYKS Vatsakeskus Elinsiirto- ja Maksakirurgia Diabetespäivä 17.11.2015 Haimansiirto Ensimmäinen siirto 1966 Minnesota USA Eurooppa 1972
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla
1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.
LisätiedotHIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun
HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HIV-positivisilla potilailla on suurentunut munuaisten vajaatoiminnan riski, joka edellyttää
LisätiedotMittausepävarmuudesta. Markku Viander Turun yliopisto Lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia 02.11.2007
Mittausepävarmuudesta Markku Viander Turun yliopisto Lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia 02.11.2007 Mittausepävarmuus on testaustulokseen liittyvä arvio, joka ilmoittaa rajat, joiden välissä
Lisätiedot7. MAKSA JA MUNUAISET
7. MAKSA JA MUNUAISET 7.1. Maksa myrkkyjentuhoaja SIJAINTI: Vatsaontelon yläosassa, oikealla puolella, välittömästi pallean alla Painaa reilun kilon RAKENNE: KAKSI LOHKOA: VASEN JA OIKEA (suurempi), VÄLISSÄ
LisätiedotJukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia
Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien näytteenotto
Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista
LisätiedotPD-hoidon komplikaatiot
Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia
LisätiedotLabquality Kudos- ja märkänäytteiden bakteeriviljely 2006-2010
Labquality Kudos- ja märkänäytteiden bakteeriviljely 2006-2010 Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio 5-vuotisseurantajakson kertymä 20 bakteeriviljelykierrosta 80 potilasnäytettä 40 Pu-BaktVi2;
LisätiedotSairastettu virtsatieinfektio
Sairastettu virtsatieinfektio Mikä on ennuste? Milloin ja miksi annan lähetteen jatkotutkimuksiin? Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistyksen koulutustilaisuus Turku 25.10.2007 Timo Jahnukainen TYKS,
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:
LisätiedotHOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN
HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN MIKÄ ON HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO Potilaalla todetaan mikrobin aiheuttama paikallinen- tai yleisinfektio ei ollut
LisätiedotGlukoosipikamittarit ja laadunvarmistus 7.2.2008
Glukoosipikamittarit ja laadunvarmistus 7.2.2008 Linnéa Linko linnea.linko@utu.fi Sisäinen ja ulkoinen laadunvarmistus Sisäinen laadunvarmistus toistuvin välein tehtävät kontrollinäytteet (päivittäin,
LisätiedotFabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki
Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki 31.10.2018 Fabryn tauti Lysosomaalinen kertymäsairaus Glykosfingolipidisubstraattien kertyminen plasmaan, virtsaan
LisätiedotVITEK2 -käyttökokemuksia
VITEK2 -käyttökokemuksia Päijät-Hämeen keskussairaala Lähtötilanne Miten työvoimaresurssi riittää laboratoriossa? Onko käsityönä tehtävä massatutkimus = virtsaviljely automatisoitavissa? Voidaanko elatuskeittiön
Lisätiedot3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti
MENETELMÄOHJE 1 (5) 3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti 1. YLEISTÄ Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti antaa kertamittauksia ja kotimittauksia paremman ja luotettavamman kuvan verenpaineesta. Lisäksi
LisätiedotTerveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit
Ylilääkäri Ilkka Käsmä, Jyte Tartuntataudit terveyskeskuksessa Laaja kirjo ja ennalta arvaamattomuus Paljon samoja oireita ja samoja yleislaboratoriolöydöksiä Crp, lasko, leukosytoosi Tautimäärät ovat
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion
LisätiedotLabquality Ulkoinen laadunarviointikierros
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely ilj l 1 2/2010 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400%
LisätiedotLabquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
LisätiedotLääkkeet muistisairauksissa
Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotALENTUNEEN MUNUAISTOIMINNAN, KREATINIININ, INSULIININ JA HOMOKYSTEIININ YHTEYS AIVOHALVAUSRISKIIN
ALENTUNEEN MUNUAISTOIMINNAN, KREATINIININ, INSULIININ JA HOMOKYSTEIININ YHTEYS AIVOHALVAUSRISKIIN Antton Valtteri Kokkonen Opinnäytetyö (LL) Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden
LisätiedotVirtsatieinfektiot. Päivitetty kohdennetusti 4.12.2015
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Nefrologiyhdistys ry:n, Kliiniset mikrobiologit ry:n, Suomen Infektiolääkärit ry:n, Suomen Kliinisen Kemian Erikoislääkäriyhdistys ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdistys
Lisätiedot