VIRTSATEIDEN JA MUNUAISTEN SAIRAUKSIEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIRTSATEIDEN JA MUNUAISTEN SAIRAUKSIEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA"

Transkriptio

1 VIRTSATEIDEN JA MUNUAISTEN SAIRAUKSIEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA Päivi Lakkisto, LT, EL Vs. kliininen opettaja Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Syksy 2013

2 MUNUAISET Munuaisen tehtävät ruumiinnesteiden tilavuuden ja ionikoostumuksen ylläpito metabolian jätteiden eritys detoksikaatio verenpaineen endokriininen säätely punasolumassan säätely kalsiumin aineenvaihdunnan säätely primaarivirtsaan joutuneiden molekyylien takaisinotto

3 MUNUAISET Nefroni: munuaisten toiminnallinen yksikkö Glomerulus GFR = glomerulusten suodattumisnopeus Plasman filtrointi (passiivinen) Solut ja suuret molekyylit (> kda) jäävät kapillaareihin Ultrafiltraattia l/vrk ml/min Tubulukset ja kokoojaputket Reabsorptio: 99% of ultrafiltraatin vedestä ja suurin osa veteen liuenneista aineista reabsorboidaan Vesi, suolat, glukoosi, aminohapot Selektiivinen Vrk-virtsa n. 1.5 l

4 Milloin tarvitaan munuaisten toiminnan tutkimista? Perusselvittelyissä Terveystarkastukset, määräaikaiskontrollit Oireiden tai löydösten selvittämisessä Lääkeannosta määritettäessä Lääkkeiden metaboloituminen munuaisten kautta Ennen invasiivisia diagnostisia tai hoidollisia toimenpiteitä Akuutin munuaisvaurion vaara Munuaistaudin seulonnassa, tutkimuksissa ja seurannassa Potilaan kokonaistilaa ja ennustetta arvioitaessa

5 Munuaisten vajaatoiminnan yleinen luokittelu Luokittelu GFR ml/min/1.73 m2 Prevalenssi (%, USA) Munuaissairaus, jossa normaali GFR > 90 * 3.3 Lievä vajaatoiminta Kohtalainen vajaatoiminta Vaikea vajaatoiminta < Munuaisfunktion romahtaminen (renal failure) < 15 tai dialyysi 0.1 * GFR pienenee 40 vuoden jälkeen noin 7 ml/min/1.73 m2 10 vuodessa

6 GLOMERULUSTEN TOIMINNAN TUTKIMINEN PUHDISTUMA (cleareance) luettavin tieto glomerulusten toiminnasta puhdistuma = plasmamäärä, jonka munuaiset puhdistavat mitattavasta aineesta aikayksikössä annetaan potilaan verenkiertoon merkkiainetta, joka eritetään virtsaan vain glomeruluksista eikä oteta takaisin tubuluksissa (esim. 51 Cr-EDTA, johexol) käytetään erikoispoliklinikoilla ja erityistilanteissa, esim. dialyysia lähestyttäessä kreatiniinipuhdistuma Pt-Krea-Cl (ml/s/1,73m 2 ) = U-tilavuus (ml) x U-Krea ( mol/l) x 1,73m 2 keräysaika (s) x S-Krea ( mol/l) x A (potilaan pinta-ala m 2 ) käytännössä puhdistumatutkimusten käyttö vähäistä

7 GLOMERULUSTEN TOIMINNAN TUTKIMINEN 4600 P-Krea, Kreatiniini 4534 P-Urea 4507 P-CysC, Kystatiini C Laskennallinen GFR Metaboliitteja/ analyyttejä, joiden plasmapitoisuus riippuu GFR:stä käytetään GFR:n ja munuaisten vajaatoiminnan arviointiin GFR merkkiaineen pitoisuus plasmassa Munuaisten vajaatoiminta: Prerenaalinen (sydämen vajaatoiminta, sokki, dehydration, vuoto) Renaalinen (munuaissairaus: glomerulonefriitti, nefroottinen syndrooma, pyelonefriitti) Postrenaalinen (munuaiskivi, tuumori, prostatahyperplasia)

8 Kreatiniini (4600 P-Krea) P-Krea viitearvot: naiset mol/l, miehet mol/l Yleisimmin käytetty munuaisten toiminnan mittari Indikaatiot: Munuaissairauden seulonta ja seuranta Lihasten metabolian tuote Erittyy normaalisti vapaasti glomeruluksista, ei juuri tubulaarista sekreetiota tai takaisinottoa Uremiassa (vaikea munuaisten vajaatoiminta) tubulaarinen sekreetio lisääntyy Nousee viitealueen yläpuolelle vasta, kun noin puolet glomurulustoiminnasta on tuhoutunut Ei sovi varhaisen munuaisten vajaatoiminnan markkeriksi

9 4600 P-Krea Riippuu glomerulusfunktion lisäksi lihasmassasta (koosta), aterioinnista, kasvisdieetistä ja muista sairauksista (sydämen vajaatoiminta, ureeminen tubuluseritys) Hidas ja epäherkkä muuttuja äkillisissä taudeissa alkaen on ilmoitettu aikuisilla P-Krea tutkimuksen lisätietona MDRD-kaavalla laskettu GFR estimaatti

10 Laskennallinen GFR Cockcroftin Gaultin kaava (1976): GFR (ml/min) = 1.15 x (140- ikä) x paino (kg) x (0.85 jos nainen) P-Krea (µmol/l) MDRD-tutkimuksen lyhennetty kaava (2000): GFR (ml/min/1.73 m 2 ) = 175 x (P-Krea/88.4) x ikä (x jos nainen) (x jos mustaihoinen) GFR > 90 ml/min, normaali munuaisten toiminta GFR ml/min, lievä munuaisten vajaatoiminta GFR ml/min, kohtalainen vajaatoiminta GFR ml/min, vaikea vajaatoiminta GFR <15 ml/min tai dialyysihoito, loppuvaiheen vajaatoiminta

11 MDRD-estimaatti (Pt-GFRe-MD) GFR-estimaatin tarkkuus on +/- 30% isotooppimenetelmään verrattuna MDRD:n edut: ei tarvita paino- eikä pituustietoa, KDIGO:n suositus todennettu yli 1000 hengen munuaispotilaan aineistolla tarkempi kuin Cockcroft-Gaultin kaava, erityisesti munuaisten vajaatoimintapotilailla MDRD:n haitat: epätarkka, kun GFR on yli 60 ml/min/1.73 m2 terveet: aliarvioi GFR:ää noin 30% (Rule AD et al, Ann Intern Med 2004) ei testattu lääkeannosten laskentaan (mutta sopinee silti, raja ml/min/1.73 m2 on joka tapauksessa epätarkka)

12 Viiteraja yli 90 ml/min/1.73 m 2 (alle 40-vuotiaat) Tuloksen ylittäessä 60 ml/min/1.73 m 2 tulos ilmoitetaan laskennan epätarkkuuden vuoksi vain tämän raja-arvon ylityksenä Viitealaraja pienenee noin 7 ml/min/1.73 m 2 kutakin 10 ikävuotta kohti 40 ikävuoden jälkeen: 80 vuotta täyttäneen viitealaraja on pienentynyt: noin = 60 ml/min/1.73 m 2

13 Laskennallinen GFR CKD-EPI Uudempia kaavoja: egfr Kys egfr Kys-Krea Lähes kaikki kaavat löytyvät verkosta

14 21218 Pt-GFReEPI Pt-Gomerulussuodosnopeus, estimoitu, CKD-EPI-kaava Uusi tutkimus, otettu käyttöön CKD-EPI-kaava, Chronic Kidney Disease Epidemiology Collaboration Indikaatiot: Munuaisten kroonisen toiminnanvajauksen arviointi Laskukaavio osoitteessa: Miehet: kun P -Krea on alle tai = 80 mol/l, GFR = 141 x (P -Krea/79,6) -0,411 x 0,993 Ikä kun P -Krea on yli 80 mol/l, GFR = 141 x (P -Krea/79,6) -1,209 x 0,993 Ikä Naiset: kun P -Krea on alle tai = 62 mol/l, GFR = 144 x (P -Krea/61,9) x 0,993 Ikä kun P -Krea on yli 62 mol/l, GFR = 144 x (P -Krea/61,9) -1,209 x 0,993 Ikä

15 21218 Pt-GFReEPI Viitearvot v v v v 70 v tai korkeampi > = 90 ml/min/1,73 m2 > = 84 ml/min/1,73 m2 > = 78 ml/min/1,73 m2 > = 70 ml/min/1,73 m2 > = 60 ml/min/1,73 m2 Ei sovellu munuaisten äkillisen vajaatoiminnan arviointiin. Laskettu GFR-arvo voi olla alentunut myös prerenaalisesta (munuaisten alentunut verenvirtaus sydämen kongestiivisessa vajaatoiminnassa, sokissa tai kuivumistilassa) tai postrenaalisesta (virtsatiekivi tai muu virtauseste) syystä. Selvästi poikkeava ruumiin koko, poikkeavan runsas tai vähäinen lihaksikkuus ja selvästi poikkeava dieetti (kasvissyöjät, kreatiinia käyttävät) aiheuttavat vääriä tuloksia. CKD-EPI-kaava on määritetty aikuisväestöllä, ei sovellu lapsille. Laskenta voi olla epätarkkaa myös vanhuksilla.

16 Urea (4534 P-Urea) P-Urea viitearvot: naiset mmol/l miehet mmol/l Aminohappojen aineenvaihdunnan tuote, syntyy maksassa ureakierrossa Krea-määritystä herkempi munuaisten vajaatoiminnan osoittaja Ei merkitystä seulonnassa tai perusselvittelyissä Munuaisista riippumattomat tekijät vaikuttavat (maksan tila, dieetti, ravitsemustila, nesetasapaino, ym) Käytetään kroonista munuaisten vajaatoimintaa sairastavan seurannassa uremian asteen kuvaajana ja dialyysipotilailla hoidon tehon arvioimisessa

17 Kystatiini C (4507 P-CysC) Viitearvot: < 1.2 mg/l (3-50 v), < 1.4 mg/l (yli 50 v) Kaikkien tumallisten solujen tuottama pienikokoinen proteiini (13 kda); kysteiiniproteaasin inhibiittori Eritetään glomerulusten kautta Reabsorboituu ja pilkkoutuu proksimaalisissa tubuluksissa virtsan pitoisuus matala Ei tubulaarista eritystä Krea-määritystä herkempi lievän munuaisinsuffisienssin osoittamisessa Sopii tilanteisiin, joissa tarvitaan munuaistoiminnan seurantaan Kreamääritystä tarkempaa menetelmää Lihasmassa dieetti tai sukupuoli ei vaikuta tulokseen Lapset, diabeetikot Kalliimpi kuin Krea

18 Krea vs. Kystatiini C Krea ja egfr(krea) perustutkimuksina, sekä taudin vaikeusasteen ja progression kuvaajana Virhelähteitä Muuttuva tilanne (akuutti munuaisten vajaatoiminta) Poikkeava koko/lihasmassa (molemmat ääripäät) Lääkkeet (trimetopriimi, simetidiini) Kystatiini C lisätesti tietyissä tilanteissa Kun egfr(krea) on ml/min, ja halutaan dg varmistaa Käytä mielellään egfr(kys) eikä pelkästään kystatiini C:n pitoisuutta DM alkava munuaistauti vai ei? Poikkeava koko Munuaispotilaat

19 Munuaistaudin luokittelu

20 TUBULUSVAURION TUTKIMUKSET Veden eritys eli diureesi: tilavuuden mittaus Virtsan glukoosi suhteessa plasman glukoosiin (renaalisessa glukosuriassa U-gluk vaikka fp-gluk normaali) Virtsan suhteellinen tiheys ja osmolaliteetti (U-Osmol) (munuaisten kyky konsentroida virtsaa) Runsas suolojen menetys virtsaan: Kalium, kalsium, magnesium, fosfaatti, bikarbonaatti (du-k, du-na) Tubulaarinen proteinuria (cu-a1miglo, du-prot) Virtsan mikroskopia (tubulussolut ja lieriöt) Aminoasiduria (du-aminoh) NGAL

21 Neutrofiilin gelatinaasiin assosioitunut lipokaliini (NGAL) 6131 P-NGAL, 6132 U-NGAL Akuutin munuaisvaurion uusi merkkiaine Indikaatio: munuaisvaurion varhaistoteaminen ja hoidon seuranta Erittyy äkillisissä munuaisten vaurioissa tubuluksista ja kokoojaputkista 2-4 tunnissa virtsaan ja plasmaan (vrt. Krea nousu 2-3 vrk:ssa) Munuaisvauriota ennakoiva merkkiaine mm. Sydänkirurgiassa, tehohoitopotilailla, traumoissa, sepsiksessä tai röntgenvarjoaineen jälkeen Munuaistoiminnan palautuessa P-NGAL palautuu muita merkkiaineita nopeammin viitealueelle U-NGAL on tähänastisten tulosten mukaan P-NGALia spesifisempi akuutin munuaisvaurion biologinen merkkiaine.

22 AKIN- ja RIFLE-luokitukset Molemmissa kreatiniinikriteerit ja diureesikriteerit Krea kuitenkin hidas akuutissa tilanteessa Vajaatoiminta prerenaalista, renaalista tai postrenaalista

23 VIRTSAN TUTKIMUKSET Sairauksien diagnostiikka Spesifisten aineiden, esim. lääkeaineiden toteaminen Näytteen laatu on tärkeä! Chemical screening dipstix Kemiallinen seulonta Proteinuria Hematuria Mikroskopia (virtsan sakka) Bakteeriviljely

24 Erilaiset näytteenottotavat Keskisuihku Kertakatetri Kestokatetri Rakkokatetri (suprapubinen, Cystofix) Rakkopunktio Avanne Pussivirtsa Tyynyvirtsa, ei U-Solut (imeväisille U-KemSeul + U-BaktVi) Alusastia, ei U-BaktVi

25 KEMIALLINEN SEULONTA 1881 U-KemSeul Glukoosi (U -Gluk) Ketoaineet (U -Keto) Virtsan suhteellinen tiheys (U Suhti) Punasolut (U -Eryt) ph (U -ph) Proteiinit (U -Prot) Nitriitti (U -Nitr) Leukosyytit (U -Leuk)

26 VIRTSAN TUTKIMUKSET Hb+, leuk+ tai prot+ U-solut = partikkelien peruslaskenta, U-diffi = partikkelien erittelylaskenta U-KemSeul leuk+ tai nitr+ Bakteeriviljely

27 1881 U-KemSeul Virtsatieinfektio: Leuk+ Nitr+ (Gram neg. sauvat, E.Coli) Hematuria: Hb+ Munuaissairaus: Prot+ (tunnistaa albumiinin, detektioraja 0.2 g/l) Hb+ Keto+ Diabetes: Gluc+ Keto+

28 VTI Käypä hoito-suositus ( UUSI KYSELYLOMAKE terveyskeskuspäivystyksiin

29 VTI Alempien virtsateiden äkillinen infektio aikaisemmin terveellä naisella voidaan hoitaa oireiden perusteella ilman tutkimuksia. (Tunnistetaan strukturoidulla puhelinhaastattelulla.) Kaikilla muilla potilailla virtsaviljely (U-BaktVi) on tarpeen. Päivystysdiagnostiikkaa vieritutkimuksena tai laboratoriossa tehtynä (U-KemSeul ja U-Solut) tarvitaan kliinisesti epäselvissä tilanteissa. Infektion taso: kystiitissä virtsaamispakko, tihentynyt virtsaamistarve ja kirvely virtsatessa; pyelonefriitissä kuume sekä selkä- tai kylkikipu. (Muista CRP!) Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikassa näytteen laatu on ratkaiseva! Oireisella lapsella U-KemSeul ja U-Solut hoitopäätöksen tekemiseen. Lopullinen diagnoosi bakteeriviljelyllä.

30 VTI:n pikadiagnostiikka U-KemSeul: Sensitiivisyys dysurisen potilaan bakteriurian osoittamisessa on vain % bakteeriviljelyyn verrattuna, kun jo 10 3 bakteeria/ml katsotaan merkitseväksi (Leuk tai Nitr posit). Aamunäytteissä tasolla 10 5 bakteeria/ml herkkyys on % C-vitamiinilla ja joillakin lääkkeillä vääriä negatiivisia tuloksia SILTI terveysaseman peruskoe / seulonta eri syistä U-Solut: Herkkyys ja tarkkuus VTI-diagnostiikassa viljelytulokseen nähden parempi kuin liuskakokeella (leukosyyttien ja bakteerien tulokset) Automaatilla paras osuvuus: toistaiseksi vain Sysmexvirtaussytometrit Päivystysajan saatavuus parantunut HUS-sairaaloissa

31 U BaktVi esitiedot Ottoaika (antoaika), korjaus jälkikäteen? Ottotapa, oliko keskisuihku, punktio, katetri? Rakkoaika (alle vai yli 4h) Mikrobilääke - Meneillään olevat antibiootit - Suunniteltu antibiootti?

32 PROTEINURIA Prerenaalinen Fysiologinen (ortostaattinen proteinuria, liikunta) Patologinen (kuume, myelooma, rhabdomyolyysi) Renaalinen Glomerulaarinen (selektiivinen tai epäselektiivinen) Tubulaarinen Sekatyyppinen (Glom + Tub) Postrenaalinen Alemmista virtsateistä johtuva (VTI, virtsakivi, tuumori) Näytteenotosta johtuva

33 Proteinurian tutkimukset Proteinurian seulonta (KemSeul) Herkkyys mg/l Vain albumiini Virtsan proteiinien kokonaiseritys (2513 du-prot) Terveillä < 0.1g/vrk, fysiologinen proteinuria ad 1g/vrk Toistuvasti g/vrk jatkotutkimukset Nefroottinen syndrooma jos 3-5g/vrk Ongelmia: rasitusproteinuria, puutteellinen vuorokausivirtsan keräys, menetelmien väliset erot Albumiinin eritys (cu-alb, du-alb, nu-alb) Mikroalbuminuria Normaaali albumiinin eritys < 30 mg/vrk Kertanäytteestä vaikea tutkia, koska veden määrä virtsassa vaihtelee Alkavassa nefropatiassa mg/vrk Nefropatiassa > 300 mg/vrk Indikaatiot: Diabeteksen ja verenpaineen elinvaurioiden seulonta ja seuranta

34 Proteinurian tutkimukset Mikroalbuminurian perustutkimus: yölepokeräyksestä albumiinin eritysnopeus nu-alb (µg/min) mikroalbuminuriassa yli 20 µg/min eli noin yli 30 mg/vrk makroalbuminuriassa yli 200 µg/min eli noin yli 300 mg/vrk Vaihtoehtoisesti aamuvirtsan albumiini-kreatiniini suhde: nu-albkrea (g/mol = mg/mmol) 3 g/mol vastaa likimain rajaa 20 µg/min näyte voidaan antaa myös laboratoriossa (aamun 2. näyte) Tubulaarisen proteinurian tutkimukset Virtsan kokonaisproteiini 1-mikroglobuliini virtsasta (du-a1miglo) 2-mikroglobuliini virtsasta (du-b2miglo) Virtsan proteiinifraktiot (U-Prot-fr) Virtsaan erittyvien proteiinien erottelu elektroforeettisesti ja tarvitt. identifiointi immunofiksaatiolla Erit. myelooman diagnostiikka ja seuranta (immunoglobuliinien vapaat kevytketjut: kappa tai lambda) Proteinurian tyypittäminen

35 Virtsan proteiinielektroforeesi ja immunofiksaatio Vapaata lambdakevytketjua virtsassa, eritys n mg/vrk

36 HEMATURIA HEMATURIA = verivirtsaisuus Syyt: 1. Yleissairaudet verenvuototaipumus, hemoglobinuria hemolyysin vuoksi 2. Munuaisperäiset kasvaimet, tulehdukset, verenkierron häiriöt, voimakas fyysinen rasitus 3. Alemmat virtsatiet virtsatiekivi, kasvaimet, VTI, eturauhasen taudit, toimenpiteet 4. Näytteenotto kuukautiset, gynekologinen sairaus, voimakas näytepesu 5. Artefaktat (punertava virtsa)

37 HEMATURIA TUTKIMUKSET U-KemSeul Mittaa hemin pseudoperoksidaasiaktiivisuutta, havaitsee myös hemolysoituneet punasolut Herkkyys n. 1-2 punasolu/näkökenttä eli noin 10 x 10 6 punasolua/l Hematuria varmistetaan mikroskooppisesti tai automaattilaskennalla: U-Solut Mikroskopia (U-Sakka = partikkelien peruslaskenta) Solujen oltava ehjiä Virtsan punasolujen morfologia (U-ErytDys) Tuore näyte (rakossa max 2h) Glomerulusperäisessä vuodossa valtaosa punasoluista dysmorfisia; lisäksi akantosyyttejä Alemmista virtsateistä peräisin olevassa vuodossa pieni osa dysmorfisia Fysiologinen hematuria myös dysmorfista

38 U-ErytDys Esimerkkejä dysmorfisista soluista (JCCLS) Sysmex J Int 2006 T.Kouri, HUSLAB EI KYLLÄ

39 20033 U-Solut Partikkelien peruslaskenta, koneellinen, virtsasta Erytrosyytit < 20 x 10 6 /l Leukosyytit <10 x 10 6 /l Epiteelisolut < 10 x 10 6 /l Lieriöt < 1 x 10 6 /l Bakteerit Neg posit (70 x E6/L) runsaasti (4200 x E6/L) Viitearvot soveltuvat vain vakioituihin aamunäytteisiin Epävarmat automaatin solulöydökset tarkistetaan mikroskooppisesti Automaatti tunnistaa parhaiten leukosyytit ja erytrosyytit

40 VIRTAUSSYTOMETRINEN PARTIKKELILASKENTA = U-Solut (UF-1000i, Sysmex)

41 U-Diffi = partikkelien erittelylaskenta, vaativa taso, virtsasta Punasolut Valkosolut Levyepiteelisolut Pienet epiteelisolut (tubulusepiteelin solut, välimuotoisen epiteelin solut) Lieriöt Bakteerit, hiiva, trikomonas Siittiöt Sakkaisuus, kiteiden erottelu Artefaktat U-Diffin indikaatiot: Virtsan partikkelien laaja erittely munuaissairauksia diagnosoitaessa tai ongelmatapauksissa Erilaiset lieriöt ja epiteelisolut eritellään tarkemmin kuin U-Solut tutkimuksessa Crystals Erythrocytes Leukocytes Squamous epithelial cells WBC cast Hyalin casts

Munuaissairauksien ja virtsateiden laboratoriotutkimukset

Munuaissairauksien ja virtsateiden laboratoriotutkimukset Munuaissairauksien ja virtsateiden laboratoriotutkimukset Timo Kouri LKT, dosentti, vastuuyksikön päällikkö Meilahden sairaalan laboratorio Kliinisen kemian ja hematologian vastuualue HUSLAB HY, Lääket

Lisätiedot

Potilas 1. YLEISLÄÄ NEFROLOGIAN ABC Laboratoriosta käytk hoitoon. Hb+++: miten edetään???? Hb+++: miten edetään???? Hematuria: diagnoosi?

Potilas 1. YLEISLÄÄ NEFROLOGIAN ABC Laboratoriosta käytk hoitoon. Hb+++: miten edetään???? Hb+++: miten edetään???? Hematuria: diagnoosi? YLEISLÄÄ ÄÄKÄRIN NEFROLOGIAN ABC Laboratoriosta käytk ytännön hoitoon Eero Honkanen HUS Medisiininen tulosyksikkö Nefrologian klinikka 5.12.2012 Potilas 1 36-vuotias nainen hakeutuu terveyskeskukseen tutkimuksiin

Lisätiedot

Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen

Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen Näin tutkin HEIKKI SAHA Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen tutkimuksen lisäksi hyvin yksinkertaiset ja

Lisätiedot

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009 Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin

Lisätiedot

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti

Lisätiedot

VTI milloin epäilen, miten tutkin?

VTI milloin epäilen, miten tutkin? VTI milloin epäilen, miten tutkin? Hysa, Alueellinen sairaalahygieniapäivä 26.4.2017 Anni Taipale LT, osastonlääkäri Hyvinkään terveyskeskussairaala Yleistä virtsatieinfektioista 2. yleisimpiä lääkärin

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Nefrologiyhdistyksen asettama työryhmä Duodecim 2007;123(20):2510 4 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

Lipokaliini 2, NGAL. Neutrophil Gelatinase Associated Lipocalin 5.2.2010

Lipokaliini 2, NGAL. Neutrophil Gelatinase Associated Lipocalin 5.2.2010 Lipokaliini 2, NGAL Neutrophil Gelatinase Associated Lipocalin akuutin munuaisvaurion uusi merkkiaine Dos. MarttiLalla 5.2.2010 Mistä puhun NGAL 5.2.2010 / ML 1. Yleistä munuaistutkimuksista it tki kit

Lisätiedot

Virtsaliuskatulosten ulkoinen laadunarviointi mitä ihmeen nimellispitoisuuksia?

Virtsaliuskatulosten ulkoinen laadunarviointi mitä ihmeen nimellispitoisuuksia? Virtsaliuskatulosten ulkoinen laadunarviointi mitä ihmeen nimellispitoisuuksia? Timo Kouri, Hall apulaisylilääkäri OYS, Laboratorio 12.2.2004 Laaduntarkkailupäivät 1 Virtsan perustutkimusten vaiheistus:

Lisätiedot

12 (25) KUVA 8B. Levyepiteelisoluja 400-kertaisella suurennoksella

12 (25) KUVA 8B. Levyepiteelisoluja 400-kertaisella suurennoksella 12 (25) Epiteelisolut voivat olla peräisin munuaisista, virtsateistä tai ulkoisista sukupuolielimistä. Epiteelisolut jaetaan levyepiteelisoluihin, tubulusepiteelisoluihin ja välimuotoisiin epiteelisoluihin.

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

VATSAN ALUEEN ELINTEN JA MUNUAISTEN LABORATORIOTUTKIMUKSET

VATSAN ALUEEN ELINTEN JA MUNUAISTEN LABORATORIOTUTKIMUKSET VATSAN ALUEEN ELINTEN JA MUNUAISTEN LABORATORIOTUTKIMUKSET Lasse Uotila osastonylilääkäri, dosentti HUSLAB ja Helsingin yliopisto, Kliininen kemia LUENNON SISÄLTÖ yleisimmät kliinisen kemian alaan kuuluvat

Lisätiedot

Kertausta virtsan liuskatestin tekemiseen

Kertausta virtsan liuskatestin tekemiseen Kertausta virtsan liuskatestin tekemiseen Näytteenotto luotettavan tuloksen saaminen edellyttää asianmukaista valmistautumista ja huolellista näytteenottoa ja näytteen oikeaa säilytystä aamuvirtsa soveltuu

Lisätiedot

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito

Lisätiedot

Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito. Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin

Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito. Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin LT, tutkimustyö hypertensiosta ja nefrologiasta sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri European

Lisätiedot

Laboratorion rooli virtsatieinfektioiden diagnostiikassa

Laboratorion rooli virtsatieinfektioiden diagnostiikassa SKKY:n ja Sairaalakemistien syyskoulutuspäivät 1.11.2013 Laboratorion rooli virtsatieinfektioiden diagnostiikassa Timo Kouri LKT, dosentti, osastonylilääkäri Meilahden sairaalan laboratorio Kliinisen kemian

Lisätiedot

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet 25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa

Lisätiedot

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Anemia mitä tarkoitetaan? Veren hemoglobiini tai punasoluarvot ovat pienemmät kuin

Lisätiedot

Munuaiskeräsessä alkuvirtsa suodattuu virtsatilaan.

Munuaiskeräsessä alkuvirtsa suodattuu virtsatilaan. KUVAT KERTOVAT Munuaisten toiminta II: Tubulus ja kokoojaputki Hannu Jalanko ja Christer Holmberg Munuaiskeräsessä alkuvirtsa suodattuu virtsatilaan. Se vastaa koostumukseltaan plasmaa vain proteiinit

Lisätiedot

Virtsatieinfektiot. ivä 12.11.2012. Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv. Teija Puhto Infektiolää

Virtsatieinfektiot. ivä 12.11.2012. Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv. Teija Puhto Infektiolää Virtsatieinfektiot Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv ivä 12.11.2012 Teija Puhto Infektiolää ääkäri Yleistä Virtsatieinfektiot ovat toiseksi yleisin infektio yleislää ääkärin vastaanotolla Suomessa

Lisätiedot

LASTEN VIITEARVOISTA. Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala

LASTEN VIITEARVOISTA. Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala LASTEN VIITEARVOISTA Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala Meites et al. 1989 Soldin et al. 1999 Lapset eivät ole pieniä aikuisia Lapsuuden aikana maksan, munuaisten ja keuhkojen toiminta

Lisätiedot

ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN

ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN KYSYMYKSET: 1. Glomeruluksen rakenne. Mihin seikkoihin perustuu valikoiva läpäiseväisyys veri- ja virtsatilan välillä? 2. Glomerulusvaurion mekanismit A. Immunologiset

Lisätiedot

Virtsalaitteiden virittäminen

Virtsalaitteiden virittäminen Virtsalaitteiden virittäminen Outi Malminiemi Labquality Days 06.02.2009 Virtsalaitteet : Liuskanlukulaite ja partikkelilaskuri Uusi laite markkinoille Riippumattoman tahon tekemä validointi, hyväksytyt

Lisätiedot

Kreatiniiniarvo suurentunut mitä muuta tutkin?

Kreatiniiniarvo suurentunut mitä muuta tutkin? DIAGNOSTISIA ONGELMIA Kreatiniiniarvo suurentunut mitä muuta tutkin? Jukka Mustonen ja Ole Wirta Plasman kreatiniinin määritystä käytetään yleisesti munuaistoiminnan mittarina. Sen avulla tutkitaan glomerulusfiltraatiota,

Lisätiedot

OPPIMATERIAALI. Oppimateriaali virtsan partikkeleista bioanalyytikkoopiskelijoille. Taija Holm Paula Kuuppo Suvi Makkonen T E K I J Ä / T :

OPPIMATERIAALI. Oppimateriaali virtsan partikkeleista bioanalyytikkoopiskelijoille. Taija Holm Paula Kuuppo Suvi Makkonen T E K I J Ä / T : OPPIMATERIAALI Oppimateriaali virtsan partikkeleista bioanalyytikkoopiskelijoille T E K I J Ä / T : Taija Holm Paula Kuuppo Suvi Makkonen 0 (25) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 MUNUAISTEN JA VIRTSATEIDEN YLEISIMMÄT

Lisätiedot

VIRTSAN ERYTROSYYTTIEN JA LEUKOSYYT- TIEN VERTAILU SUHTEESSA NÄYTTEEN VÄ- KEVYYTEEN SYSMEX UF-1000i- ANALYSAATTORILLA JA KAMMIOLASKEN- NALLA

VIRTSAN ERYTROSYYTTIEN JA LEUKOSYYT- TIEN VERTAILU SUHTEESSA NÄYTTEEN VÄ- KEVYYTEEN SYSMEX UF-1000i- ANALYSAATTORILLA JA KAMMIOLASKEN- NALLA VIRTSAN ERYTROSYYTTIEN JA LEUKOSYYT- TIEN VERTAILU SUHTEESSA NÄYTTEEN VÄ- KEVYYTEEN SYSMEX UF-1000i- ANALYSAATTORILLA JA KAMMIOLASKEN- NALLA Leena Kivekäs Hanna Ojala Opinnäytetyö Lokakuu 2011 Bioanalytiikan

Lisätiedot

Virtsan mikroskopointi vs partikkelilaskimet. Outi Malminiemi Labquality-päivät 8.2.2008

Virtsan mikroskopointi vs partikkelilaskimet. Outi Malminiemi Labquality-päivät 8.2.2008 Virtsan mikroskopointi vs partikkelilaskimet Outi Malminiemi Labquality-päivät 8.2.2008 Menetelmät: mikroskopia Kammiolaskenta / peitinlasimenetelmä; vaaleakenttä- / faasikontrastioptiikka; ei värjäystä

Lisätiedot

AKUUTTI MUNUAISVAURIO

AKUUTTI MUNUAISVAURIO EH1 AKUUTTI MUNUAISVAURIO Acute Kidney Injury (AKI) Eero Honkanen HUS/HYKS Medisiininen tulosyksikkö nefrologian klinikka 20.8.2012 Dia 1 EH1 Eero Honkanen Eero Honkanen; 28.8.2011 Munuaiset pettävät:

Lisätiedot

Sairastettu virtsatieinfektio

Sairastettu virtsatieinfektio Sairastettu virtsatieinfektio Mikä on ennuste? Milloin ja miksi annan lähetteen jatkotutkimuksiin? Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistyksen koulutustilaisuus Turku 25.10.2007 Timo Jahnukainen TYKS,

Lisätiedot

Munuaisen parenkyymisairaudet

Munuaisen parenkyymisairaudet Verenkierron suunta 13.11.2012 Luennon sisältö Munuaisen parenkyymisairaudet Anne Räisänen-Sokolowski dosentti, erikoislääkäri HUSLAB, Transplantaatiopatologian laboratorio Munuaisen rakenteen ja toiminnan

Lisätiedot

18 (25) KUVA 17A. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella vaaleakentällä. KUVA 17B. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella faasikontrastilla.

18 (25) KUVA 17A. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella vaaleakentällä. KUVA 17B. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella faasikontrastilla. 18 (25) KUVA 17A. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella KUVA 17B. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella KUVA 18A. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella KUVA 18B. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella 4.4

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

Diabeettisen ketoasidoosin hoito

Diabeettisen ketoasidoosin hoito Diabeettisen ketoasidoosin hoito 31.01.2014 Nina Hutri-Kähönen Lastentautien kliininen opettaja Lastenklinikka TAYS Diabeettinen ketoasidoosi vuosittain TAYS:n lasten teho-osastolla hoidetaan n. 20 diabeettista

Lisätiedot

Munuaisten toiminnallinen perusyksikkö on

Munuaisten toiminnallinen perusyksikkö on KUVAT KERTOVAT Munuaisen toiminta 1: Glomerulus Hannu Jalanko Munuaisten toiminnallinen perusyksikkö on nefroni (kuva 1). Niitä on yhdessä munuaisessa vajaa miljoona. Nefronit kehittyvät ennen syntymää,

Lisätiedot

Virtsan kliininen mikroskopointi alkoi Euroopassa

Virtsan kliininen mikroskopointi alkoi Euroopassa Katsaus Virtsan mikroskopialöydösten kliininen merkitys Timo Kouri ja Simo Pohjavaara Virtsan sakan mikroskopia on kliinisen laboratorion vanhimpia ja edelleen pyydetyimpiä tutkimuksia. Se tarjoaa nopean

Lisätiedot

(S-Ferrit) Kertoo elimistön rautavarastoista tarkemmin kuin pelkkä hemoglobiiniarvo.

(S-Ferrit) Kertoo elimistön rautavarastoista tarkemmin kuin pelkkä hemoglobiiniarvo. TUTKIMUSPAKETIT Tutkimuspaketti aktiiviliikkujalle 80,00 Aktiivisesti treenaavan on hyvä tietää, mitä elimistölle kuuluu. Aktiiviliikkujan tutkimuspaketissa on yhteensä 16 laboratoriotutkimusta. Tutkimukset

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Virtsan perustutkimusten näytteenoton laatutekijät ja niiden ongelmat

Virtsan perustutkimusten näytteenoton laatutekijät ja niiden ongelmat POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Virtsan perustutkimusten näytteenoton laatutekijät ja niiden ongelmat Maire Jaakkola Apulaisosastonhoitaja, OYS, Laboratorio Virtsatieinfektiot ja tutkimukset Laadukkaan

Lisätiedot

OPPIMATERIAALI VIRTSAN PARTIKKELEISTA BIOANALYY- TIKKO-OPISKELIJOILLE

OPPIMATERIAALI VIRTSAN PARTIKKELEISTA BIOANALYY- TIKKO-OPISKELIJOILLE OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA OPPIMATERIAALI VIRTSAN PARTIKKELEISTA BIOANALYY- TIKKO-OPISKELIJOILLE Opinnäytetyö T E K I J Ä / T : Taija Holm Paula Kuuppo

Lisätiedot

Miten munuaistauti vaikuttaa diabeteksen hoitoon?

Miten munuaistauti vaikuttaa diabeteksen hoitoon? Miten munuaistauti vaikuttaa diabeteksen hoitoon? Kim Pettersson-Fernholm LT, Sisätautien ja Nefrologian Erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia Valtakunnallinen Diabetespäivä 17.11.2015 Sidonnaisuudet

Lisätiedot

sairauksien Munuaisennaltaehkäisy

sairauksien Munuaisennaltaehkäisy sairauksien Munuaisennaltaehkäisy 2 Teksti: Seppo Ojanen, Nefrologian ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala, Tammikuu 2010 Sisällys Munuaissairauksien ennaltaehkäisy 4 Munuaissairauksien yleisyys Suomessa

Lisätiedot

7. MAKSA JA MUNUAISET

7. MAKSA JA MUNUAISET 7. MAKSA JA MUNUAISET 7.1. Maksa myrkkyjentuhoaja SIJAINTI: Vatsaontelon yläosassa, oikealla puolella, välittömästi pallean alla Painaa reilun kilon RAKENNE: KAKSI LOHKOA: VASEN JA OIKEA (suurempi), VÄLISSÄ

Lisätiedot

Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa

Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa Labquality Days 5.2.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks mikrobiologia ja genetiikka VSSHP Tyks-Sapa-liikelaitos Uusia tuulia kl. mikrobiologiassa MALDI-TOF bakteerien

Lisätiedot

VIRTSAN SOLUJEN JA PARTIKKELIEN TUNNISTUSOHJEISTUS

VIRTSAN SOLUJEN JA PARTIKKELIEN TUNNISTUSOHJEISTUS VIRTSAN SOLUJEN JA PARTIKKELIEN TUNNISTUSOHJEISTUS Marika Nåhls MARIKA NÅHLS JA TERHI VIERIMAA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU BIOANALYYTIKKOKOULUTUS 2 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 TUNNISTUSTASOT JA VASTAUSKÄYTÄNNÖT...

Lisätiedot

STONE tutkimus ja tyypin 2 diabeetikon nefropatia

STONE tutkimus ja tyypin 2 diabeetikon nefropatia STONE STages Of NEphropathy STONE tutkimus ja tyypin 2 diabeetikon nefropatia Kaj Metsärinne TYKS nefrologia, ylilääkäri Sidonnaisuudet (disclosures), viimeiset 3 vuotta Luentojen pitämisiä, kouluttautumistukea:

Lisätiedot

Kuvallinen oppimateriaali virtsan partikkeleista

Kuvallinen oppimateriaali virtsan partikkeleista Tero Mikkonen Kuvallinen oppimateriaali virtsan partikkeleista Metropolia Ammattikorkeakoulu Bioanalyytikko (AMK) Bioanalytiikan koulutusohjelma Opinnäytetyö 21.4.2016 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä

Lisätiedot

Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004

Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004 Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat Pirkko Lammi 2004 Lähtökohdat Jotta sairaus voidaan erottaa terveydestä laboratoriolääketieteen keinoin, on tiedettävä, millaisia arvoja terveet henkilöt saavat.

Lisätiedot

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Käyttöönottopäivä: 21.11.2011 1 (5) SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Atk-numero ja -lyhenne 1154 Li-BaktVi 1470 Li-Gluk 2186 Li-Laktaat 2514 Li-Prot 2655 Li-Solut 4059 Li-Syto Likvorin irtosolututkimus

Lisätiedot

Työplus Oy Yksityisvastaanoton hinnasto 2017

Työplus Oy Yksityisvastaanoton hinnasto 2017 Työplus Oy Yksityisvastaanoton hinnasto 2017 YLEISMAKSUT Toimistomaksu 16,00 - Perumaton käynti 35,00 - YLEISLÄÄKÄRI Vastaanottokäynti enint. 20 min 53,00 9,00 Vastaanottokäynti enint. 30 min 72,00 11,00

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti

Lisätiedot

Ihmisen biologia. 9.lk

Ihmisen biologia. 9.lk Ihmisen biologia 9.lk Veri Veressä on 55% verinestettä eli plasmaa ja loput verisoluja. Verisoluja ovat punasolut, valkosolut ja verihiutaleet. Punasolut Punasolut kuljettavat happea soluihin ja osallistuvat

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Pori)

Palvelutasovaihtoehdot (Pori) Palvelutasovaihtoehdot (Pori) 1. lakisääteinen + kattavan tason sairaanhoito 2. lakisääteinen + yleislääkäritasoinen sairaanhoito 3. lakisääteinen + suppean tason sairaanhoito 1. Lakisääteinen, kattavan

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Pori)

Palvelutasovaihtoehdot (Pori) Palvelutasovaihtoehdot (Pori) 1. lakisääteinen + kattavan tason sairaanhoito 2. lakisääteinen + yleislääkäritasoinen sairaanhoito 3. lakisääteinen + suppean tason sairaanhoito 1. Lakisääteinen, kattavan

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

Mineraalilaboratorio Mila Oy Versio 2.8 Näytteenotto-ohje MINERAALILABORATORIO MILA OY NÄYTTEENOTTO-OHJE

Mineraalilaboratorio Mila Oy Versio 2.8 Näytteenotto-ohje MINERAALILABORATORIO MILA OY NÄYTTEENOTTO-OHJE MINERAALILABORATORIO MILA OY NÄYTTEENOTTO-OHJE 2017 NÄYTTEIDEN LÄHETYSOHJEITA - Näytteiden lähetys maanantaista torstaihin pikapostina. Taksin tai kuriiripalvelun välityksellä näytteitä voi lähettää myös

Lisätiedot

Hyvä dialyysihoidon asiantuntija!

Hyvä dialyysihoidon asiantuntija! Verinäytteiden otto 1 (5) Hyvä dialyysihoidon asiantuntija! Suomessa dialyysikeskusten välillä on aika vähän kanssakäymistä. Aherramme omissa nurkissamme uskoen oman käytännön olevan ainoa oikea. Keskustelun

Lisätiedot

AKUUTIN MUNUAISVAURION UUDET MERKKIAINEET

AKUUTIN MUNUAISVAURION UUDET MERKKIAINEET AKUUTIN MUNUAISVAURION UUDET MERKKIAINEET - SKKY ja Sairaalakemistit ry 16.11.2012 Mikko Haapio Sisät ja nefr erikoislääkäri HYKS Nefrologian klinikka mikko.haapio@hus.fi Esityksen aiheina Akuutti munuaisvaurio

Lisätiedot

Kokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla. Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS

Kokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla. Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS Kokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS Lastenklinikka Kriittinen asenne laboratorio- ja rtgtutkimuksiin Ensin kliininen tutkiminen,

Lisätiedot

Laboratoriotutkimusten viitevälit vanhuksilla

Laboratoriotutkimusten viitevälit vanhuksilla Laboratoriotutkimusten viitevälit vanhuksilla Veli Kairisto dosentti, kliinisen kemian ja hematologisten laboratoriotutkimusten erikoislääkäri Analyysijärjestelmien valmistaja vastaa myös viitearvojen

Lisätiedot

Komplementtitutkimukset

Komplementtitutkimukset Komplementtitutkimukset Hanna Jarva HUSLAB ja Haartman-instituutti Bakteriologian ja immunologian osasto Komplementti osa luontaista immuunijärjestelmää koostuu yli 30 proteiinista aktivoituu kaskadimaisesti

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,

Lisätiedot

SKKY:n ja sairaalakemistit Ry:n kevätkoulutuspäivät 16.4.2010. Terveyskeskuslääkäri Jukka Kaijalainen; Helsinki / TERKE

SKKY:n ja sairaalakemistit Ry:n kevätkoulutuspäivät 16.4.2010. Terveyskeskuslääkäri Jukka Kaijalainen; Helsinki / TERKE SKKY:n ja sairaalakemistit Ry:n kevätkoulutuspäivät 16.4.2010 Terveyskeskuslääkäri Jukka Kaijalainen; Helsinki / TERKE Yleistä Aiheen laajuuden vuoksi esitetään lähinnä yleisiä periaatteita ja muutamia

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Mannitol Braun 150 mg/ml infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Mannitol Braun 150 mg/ml infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Mannitol Braun 150 mg/ml infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1000 ml infuusionestettä sisältää 150 g mannitolia. Ominaisuudet: Teoreettinen

Lisätiedot

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Kihtilääkkeet. Hyperurikemia ja kihti. 46. Kihtilääkkeet

Kihtilääkkeet. Hyperurikemia ja kihti. 46. Kihtilääkkeet 46. Kihtilääkkeet Kihtilääkkeet Hyperurikemia ja kihti Kihti on heterogeeninen ryhmä perittyjä ja hankittuja sairauksia. Niille ovat tunnusomaisia toistuvat akuutit niveltulehdukset, uraattikiteiden esiintyminen

Lisätiedot

Nuoren naisen VIRTSATIETULEHDUS

Nuoren naisen VIRTSATIETULEHDUS Nuoren naisen VIRTSATIETULEHDUS Terveyden edistämisen keskus ry:n arvioima. Julkaisija:Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Töölönkatu 37 A 00260 Helsinki Tilaukset: julkaisutilaukset@yths.fi Kirjoittanut:

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO

HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO Marko Lempinen osastonylilääkäri, dosentti HYKS Vatsakeskus Elinsiirto- ja Maksakirurgia Diabetespäivä 17.11.2015 Haimansiirto Ensimmäinen siirto 1966 Minnesota USA Eurooppa 1972

Lisätiedot

Nestehoito. Hannu Jalanko Lastenklinikka

Nestehoito. Hannu Jalanko Lastenklinikka Nestehoito Hannu Jalanko Lastenklinikka Kehon nestetilat Kehon kokonaisvesi (TBW) Aikuisella 60 % painosta Pienellä lapsella 80 % painosta TBW jakautuu kahteen osaan Solunsisäinen vesitila (ICV) = 40 %

Lisätiedot

Virtsatieinfektiot. Päivitetty kohdennetusti 4.12.2015

Virtsatieinfektiot. Päivitetty kohdennetusti 4.12.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Nefrologiyhdistys ry:n, Kliiniset mikrobiologit ry:n, Suomen Infektiolääkärit ry:n, Suomen Kliinisen Kemian Erikoislääkäriyhdistys ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdistys

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Virtsan partikkelilaskenta virtsatieinfektioissa. Hannu Sarkkinen

Virtsan partikkelilaskenta virtsatieinfektioissa. Hannu Sarkkinen Virtsan partikkelilaskenta virtsatieinfektioissa Hannu Sarkkinen Virtsatieinfektiot Suomessa hoidetaan vuosittain sairaaloissa noin 20 0000 ja avohoidossa noin 250 000 virtsatieinfektiota (6%avohoitokäynneistä)

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Rehydron Optim jauhe oraaliliuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Rehydron Optim jauhe oraaliliuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Rehydron Optim jauhe oraaliliuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi annospussi sisältää: Glukoosi, vedetön 6,75 g Natriumkloridi 1,30 g Natriumsitraatti

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 HUSLAB:n testivalikoima ELISPOT= Ly-TbSpot Mittaa IFNγ tuottavien solujen

Lisätiedot

Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen

Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT Jukka Kemppainen Proteesikirurgiasta n. 8% proteesien laitoista on revisioita Näistä 70% tehdään irtoamisen takia Toiseksi tärkein revisioiden syy on tulehdus 1/3

Lisätiedot

ENDOTELIINIRESEPTORIT MUNUAISTEN VAJAATOIMINNASSA

ENDOTELIINIRESEPTORIT MUNUAISTEN VAJAATOIMINNASSA ENDOTELIINIRESEPTORIT MUNUAISTEN VAJAATOIMINNASSA Maria Sariola Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos / sisätaudit tammikuu/2013 Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

Veri- ja valkuaisvirtsaisuus lapsella

Veri- ja valkuaisvirtsaisuus lapsella Tieteessä katsaus Timo Jahnukainen dosentti, lastentautien erikoislääkäri, lastennefrologi HYKS, Lastenklinikka Kai Rönnholm dosentti, lastentautien ja lastennefrologian erikoislääkäri HYKS, Lastenklinikka

Lisätiedot

Tukos dabigatraanihoidon aikana

Tukos dabigatraanihoidon aikana Tukos dabigatraanihoidon aikana Kysy lääkkeen oton ajankohta, komplianssi ja tarkista laboratoriovaste: 1. jos lääke on jäänyt ottamatta ja trombiiniaika on normaali, aloita viipymättä tukoksen rutiininomainen

Lisätiedot

TÄRKEÄÄ MUNUAISTURVALLISUUSTIETOA VIREADIN KÄYTÖSTÄ

TÄRKEÄÄ MUNUAISTURVALLISUUSTIETOA VIREADIN KÄYTÖSTÄ TÄRKEÄÄ MUNUAISTURVALLISUUSTIETOA VIREADIN KÄYTÖSTÄ 30. huhtikuuta 2008 Arvoisa lääkäri, Viread (tenofoviiridisoproksiilifumaraatti, tenofoviiri DF) Koska Vireadin käyttö on hyväksytty HIV:in hoidon lisäksi

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Addex-Magnesiumsulfaatti 246 mg/ml infuusiokonsentraatti, liuosta varten

VALMISTEYHTEENVETO. Addex-Magnesiumsulfaatti 246 mg/ml infuusiokonsentraatti, liuosta varten VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Addex-Magnesiumsulfaatti 246 mg/ml infuusiokonsentraatti, liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 ml Addex-Magnesiumsulfaatti infuusiokonsentraattia

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Kalii chloridum/glucosum B. Braun 1,5 mg/ml + 50 mg/ml infuusioneste, liuos Kalii chloridum/glucosum B. Braun 3 mg/ml + 50 mg/ml infuusioneste, liuos Kalii chloridum/natrii chloridum B. Braun 1,5 mg/ml

Lisätiedot

LIITE VALMISTEYHTEENVETO

LIITE VALMISTEYHTEENVETO LIITE VALMISTEYHTEENVETO 4 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Mizollen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Mitsolastiini (INN) 10 mg 3. LÄÄKEMUOTO Depottabletti. 4. KLIINISET TIEDOT 4.1. Terapeuttiset indikaatiot

Lisätiedot

Plasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri

Plasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri Plasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri Monoklonaaliset gammapatiat (plasmasolutaudit) Plasmasolumyelooma Merkitykseltään epäselvä monoklonaalinen gammapatia

Lisätiedot

ALENTUNEEN MUNUAISTOIMINNAN, KREATINIININ, INSULIININ JA HOMOKYSTEIININ YHTEYS AIVOHALVAUSRISKIIN

ALENTUNEEN MUNUAISTOIMINNAN, KREATINIININ, INSULIININ JA HOMOKYSTEIININ YHTEYS AIVOHALVAUSRISKIIN ALENTUNEEN MUNUAISTOIMINNAN, KREATINIININ, INSULIININ JA HOMOKYSTEIININ YHTEYS AIVOHALVAUSRISKIIN Antton Valtteri Kokkonen Opinnäytetyö (LL) Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

Munuaistautien diagnostiikkaa potilastapausten valossa Yleislääkäripäivät

Munuaistautien diagnostiikkaa potilastapausten valossa Yleislääkäripäivät Munuaistautien diagnostiikkaa potilastapausten valossa Yleislääkäripäivät 24.11.2016 Kati Kaartinen LT, sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri, Vatsakeskus, Nefrologian klinikka HUS SIDONNAISUUDET Asiantuntijayhteistyötä

Lisätiedot

Peritoniitttiohjeet 15.12.2014 /K.Kiili/A.Salmela/A.F

Peritoniitttiohjeet 15.12.2014 /K.Kiili/A.Salmela/A.F 1(6) Peritoniitttiohjeet 15.12.2014 /K.Kiili/A.Salmela/A.F Tässä on sinulle ohjeet siitä milloin pitäisi epäillä vatsakalvontulehdusta ja miten silloin on meneteltävä: Potilaan huomioitava oireet: 1. Vatsakipu

Lisätiedot

Opiskelijoiden virtsatieinfektioiden diagnostiikka ja hoitolinjat. 25.10.2007 Kristina Kunttu, LT, yhteisöterveyden ylilääkäri

Opiskelijoiden virtsatieinfektioiden diagnostiikka ja hoitolinjat. 25.10.2007 Kristina Kunttu, LT, yhteisöterveyden ylilääkäri Opiskelijoiden virtsatieinfektioiden diagnostiikka ja hoitolinjat 25.10.2007 Kristina Kunttu, LT, yhteisöterveyden ylilääkäri VIRTSATIEINFEKTIOT NUORILLA NAISILLA Yleisyys Jopa puolet naisista sairastaa

Lisätiedot

Plasmasolutaudit. Myelooma ja muut plasmasolutaudit. Plasmasolut - immunoglobuliinit. Seerumin proteiinien elektroforeesi

Plasmasolutaudit. Myelooma ja muut plasmasolutaudit. Plasmasolut - immunoglobuliinit. Seerumin proteiinien elektroforeesi Myelooma ja muut plasmasolutaudit Plasmasolutaudit Monoklonaalinen gammapatia (MGUS) monoclonal gammopathy of undetermined significance Multippeli myelooma 4/100 000/vuosi Plasmasytooma (luussa, pehmytkudoksessa)

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Palauttakaa tämä ohje näytteen mukana seuraavin tiedoin:

Palauttakaa tämä ohje näytteen mukana seuraavin tiedoin: PPSHP:n KUNTAYHTYMÄ OYS, Laboratorio ohje LAB_H001 Palauttakaa tämä ohje näytteen mukana seuraavin tiedoin: Tutkimuspyyntö: U-KemSeul 1881 U-Solut 1940 U-Diffi 1941 U-BaktVi 1155 U-BaktLVi 8030 Tilaavan

Lisätiedot