KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY

Transkriptio

1 KALAJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY Kalajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 217

2

3 Sisältö 1 1 JOHDANTO VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS Ekologinen tila SÄÄTILA JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU Tarkkailun toteutus Tarkkailun tulokset Valumat Vedenlaatu Päästöt vesistöön Tehon tarkkailu VESISTÖTARKKAILU Tarkkailun toteutus Arvio päästöjen vesistövaikutuksista PÄÄSTÖTARKKAILUN YHTEENVETO KALATALOUSTARKKAILU KALATALOUSTARKKAILUALUEET JA TURVETUOTANTO KALATALOUDELLISET TARKKAILUMENETELMÄT Sähkökoekalastusmenetelmät ja -paikat Koeravustusmenetelmät- ja paikat Kalastustiedustelun aineisto ja menetelmät KALATALOUSTARKKAILUJEN TULOKSET Sähkökoekalastuksien tulokset Petäjäoja ja Lähteenoja Pylväsoja Vääräjoki, Syväoja ja Pahaoja Koeravustustulokset Vääräjoki Syväoja ja Pahaoja Kalastustiedustelutulokset Kuonanjärven kalastustiedustelu Kalastus Kuonanjärvellä ja Kuonanjoella KOEKALASTUSTULOKSIEN TARKASTELU KALATALOUSTARKKAILUN YHTEENVETO VIITTEET... 28

4 Liitteet 2 Liite 1 Turvetuotantoalueiden sijainti Kalajoen vesistöalueella Liite 2 Päästötarkkailun tulokset vuonna 217 Liite 3. Sähkökoekalastustulokset Liite 4. Sähkökoekalastusalojen valokuvia Liite 5. Koeravustuspöytäkirjat Liite 6. Kalastustiedustelukaavake Liite 7. Kuonanjärven kalastustiedustelun perustulostus Pöyry Finland Oy Jorma Keränen, FM Eero Taskila, FM Eeva-Leena Anttila, FM (tarkistus ja hyväksyntä) Yhteystiedot Elektroniikkatie OULU puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

5 1 JOHDANTO Kalajoen turvetuotantoalueille on laadittu tarkkailuohjelma vuosille (Pöyry Finland Oy 212). Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (POPELY/45/7./212, ) ja Kainuun ELY-keskus (838/ , ) ovat kirjeillään hyväksyneet Kalajoen vesistöalueella sijaitsevien Vapo Oy:n ja Kanteleen Voima Oy:n turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailun tietyin muutoksin ja tarkennuksin. Viime vaiheessa tarkkailuohjelmaan lisättiin myös Kokkola Power Oy:n (nyk. Kokkolan Energia) Puronneva, jota tarkkailtiin vielä vuonna 213 erillisen ohjelman mukaan. Kanteleen Voima Oy:n Settijoen valuma-alueella sijaitsevien Lamminnevan ja Multakaarronnevan tarkkailu toteutetaan erillisen ohjelman mukaan ja ne myös raportoidaan erikseen. Tässä raportissa on esitetty Kanteleen Voima Oy:n, Kokkolan Energia Oy:n ja Vapo Oy:n Kalajoen tarkkailusoiden kuormitustulokset vuodelta 217. Pohjois-Pohjanmaalla toteutetaan turvetuotantoalueiden vuosipäästötarkkailua, jossa tarkkailukohteena ovat kuntoonpanosuot sekä erikseen sovittavat tuotantovaiheen ympärivuotiset tarkkailusuot. Kalajoen vesistöalueelta oli vuonna 217 Pohjois- Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailussa mukana Vapon Vasamanneva, jonka tuloksia on raportoitu myös Pohjois-Pohjanmaan alueen päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 218). Kalajoen vesistöalueen muilla tarkkailuvelvollisilla kuormittajilla (taajamat, teollisuus ja osa turvetuottajista) on erillinen yhteistarkkailuohjelma vuosille (Pöyry Finland Oy 213). Tarkkailujakson aikana tuotannosta ovat siirtyneet jälkikäyttöön Vapon Hankilanneva, Koivulanneva ja Nurmesneva ja niillä ei ole enää tarkkailuvelvoitetta. Vapo Oy:n, Kanteleen Voima Oy:n ja Kokkolan Energia Oy:n Kalajoen turvetuotantoalueiden lupapäätökset on esitetty taulukossa 1. Soiden sijainti on esitetty kartalla liitteessä 1. Taulukko 1 Tarkkailussa mukana olevat turvetuotantoalueet ja niiden ympäristöluvat sekä vuoden 217 tarkkailut. Turvetuotantoalue Vesistö Lupapäätös Vapo Oy Luvan tarkistus Tarkkailu 217 PSY 122/8/2, Vasamanneva Y VHO 9/529/3, PSY 52/6/2, Jouttenisenneva* Y VHO, 8/47/3, Vittouvenneva(osa)* PSAVI 23/11/1, Y Rautamullansuo* PSY 94/7/2, Y Kanteleen Voima Oy PSAVI 11/1/1, , Lonkerinneva PSAVI/142/4.8/211, Osmalamminneva PSY 74/8/2, Päällysneva PSY 114/8/2, Tuppuraneva PSY 88/7/2, Kokkolan Energia Oy PSY 16/9/2, Puronneva PSAVI 126/12/1, * omaehtoinen tarkkailu 3

6 4 Vuonna 217 tarkkailtiin ympärivuotisesti Jouttenisennevaa, Vasamannevaa, Vittouvennevaa ja Rautamullansuota. Jouttenisenneva, Vittouvenneva ja Rautamullansuo kuuluivat Vapon omaan Tarkkailut 1 -projektiin. Näiden kohteiden tulokset eivät ole mukana taulukoiden keskiarvoissa, mutta tulokset on esitetty liitteessä 2. 2 VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS Kalajoki saa alkunsa Reisjärven kunnasta Suomenselän vedenjakaja-alueelta, missä sijaitsevat Reisjärvi, Vuohtojärvi ja Kiljanjärvi. Valuma-alueen pinta-ala on km 2 ja järvisyys 1,8 %. Jokiuoman pituus on 13 km ja kokonaisputous 114 m. Kalajoki laskee Perämereen Kalajoen kaupungin edustalla. Kalajoen suurin sivuhaara on Vääräjoki, joka yhtyy pääuomaan noin yhdeksän kilometrin päässä jokisuulta. Vääräjoen alaosalta Perämereen laskeva Siiponjoki muodostaa Kalajoen vesistön toisen purkautumiskohdan Perämereen. Muita huomattavia sivujokia ovat Nivalan kohdalla Pidisjärveen laskeva Malisjoki, Haapajärven alapuolelle laskeva Settijoki sekä Hautaperän tekoaltaaseen laskevat Kuonanjoki, Hinkuanjoki, Lohijoki ja Kalajanjoki. Kalajoki on yläosaltaan voimakkaasti säännöstely vesistö. Alueella tehdyt huomattavimmat vesistöjärjestelyt ovat Kalajoen keskiosan perkaukset, Hautaperän tekoaltaan sekä neljän voimalaitoksen rakentaminen. Kalajoen vesistöalueella sijaitsee kaikkiaan yhdeksän säännösteltyä järveä tai tekojärveä. Kooltaan merkittävin tekojärvistä on Haapajärvellä sijaitseva Hautaperän tekojärvi, jonka säännöstelyväli on 11,5 m. Korpisen, Iso-Juurikan, Kiljanjärven ja Reis-Vuohtojärven vedet on käännetty virtaamaan Kalajanjoen täyttökanavaa pitkin Hautaperään. Em. järvien säännöstelyvälit ovat vastaavasti 4,5 m, 2,8 m, 1,95 m ja 1,4 m. Myös Kuonanjärven, jonka säännöstelyväli on 2,5 m, vedet ohjataan Kuonanjoen täyttökanavan kautta Hautaperään. Kuonanjärvi sijaitsee alle kilometrin päässä Jouttenisennevasta ja myös Vittouvennevan turvetuotantoalueen vedet laskevat Kuonanjärveen. Hautaperästä vedet juoksutetaan Hinkuan voimalaitoksen kautta Haapajärveen, jonka säännöstelyväli on 1, m. Kalajanjoen ja Kuonanjoen vedet voidaan tarvittaessa ohjata Jalkakosken ja Haittaperän säännöstelypatojen kautta suoraan Haapajärveen. Haapajärvestä Kalajoki laskee Oksavan voimalaitoksen ja Jämsänkosken säännöstelypadon kautta Pidisjärveen (säännöstelyväli 1,5 m), josta edelleen Padingin ja Hamarin voimalaitosten ja säännöstelypatojen kautta Perämereen. Settijoen vedet on käännetty Oksavan voimalaitoksen ja Jämsänkosken säännöstelypadon yläpuolelle. Settijoen yläosalla sijaitsevaa Settijärven tekojärveä säännöstellään luusuan padon kautta säännöstelyvälin ollessa 2,5 m. Kuusaanjärven kautta Settijärveen laskee Hankilannevan ja Nurmesnevan turvetuotantoalueiden vesiä. Kalajoen alaosa ja Vääräjoesta erkaneva Siiponjoki on suojeltu koskiensuojelulailla. Kalajoen suisto ja Siiponjoki kuuluvat myös Natura 2 -suojelualueverkostoon. (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 211). Kalajokeen kohdistuva ravinnekuormitus oli vuosina keskimäärin 86 tonnia fosforia ja tonnia typpeä. Fosforin luonnonhuuhtouma oli 19 tonnia ja typen luonnonhuuhtouma 856 tonnia. Suurin ravinnekuormittaja oli maatalous (73 tonnia fosforia ja 1 48 tonnia typpeä vuodessa) (Kuva 1). Fosforin osalta myös haja-asutus muodosti merkittävän kuormituslähteen (8 t/v). Pistekuormitus oli keskimäärin 1,7 tonnia fosforia ja 81 tonnia typpeä vuodessa. Pistekuormitukseksi lasketaan jätevedenpuhdistamoilta, teollisuudesta ja turvetuotannosta tuleva kuormitus (Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma vuosille , osa 1). Turvetuotannon kuormittava pinta-ala vuonna 217 oli 1162 ha.

7 kok. P kok. N 5 18 % 1 % 2 % 7 % 3 % 69 % 4 % 5 % 1 % 4 % 2 % 3 % Maatalous Haja-asutus Pistekuormitus Luonnonhuuhtouma Metsätalous Hulevesi Laskeuma Kuva 1 Luonnonhuuhtouma ja kuormitus Kalajoen vesistöalueella v (Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma vuosille , osa 1). 2.1 Ekologinen tila Kalajoen vesistön vesimuodostumien tila on pääosin välttävä tyydyttävä. Erinomaisessa tilassa on luokitelluista vesistöistä ainoastaan Lohijoki ja hyvässä tilassa Settijärvi, Nurmesjärvi, Reisjärvi, Pitkäjärvi sekä muutama muu pieni järvi tai lampi (Kuva 2). Kalajoen keski- ja yläosa, Hautaperän tekojärvi ja Kalajanjoki on luokiteltu voimakkaasti muutetuiksi tai keinotekoisiksi vesistöiksi. Kalajoen valuma-alueella vesistöjen tilaa ovat heikentäneet ravinnekuormitus, peruskuivatukset sekä voimatalouteen ja tulvasuojeluun liittyvä vesirakentaminen. Rannikon läheisyydessä lisäksi myös happamista sulfaattimaista johtuva vesien happamuus alentaa vesistöjen ekologista tilaa. Toimenpideohjelman mukaan Kalajoen vesistöalueen järvissä ja joissa tärkein tavoite on rehevyystason laskeminen, mutta suuressa osassa kohteista tilatavoitteen saavuttamista voidaan edesauttaa kohentamalla vesimuodostumien hydrologista ja/tai morfologista tilaa (Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma vuosille ).

8 6 Kuva 2 Kalajoen vesistöalueen ekologinen tila (ympäristöhallinnon OIVA-tietopalvelu). Sininen = erinomainen ekologinen tila, vihreä = hyvä tila, keltainen = tyydyttävä tila, oranssi = välttävä tila ja punainen = huono tila. 3 SÄÄTILA JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET Vuoden 217 sääoloja on tarkasteltu Ilmatieteen laitoksen Ylivieskan lentokentän havaintoaseman kuukausittaisten lämpötila- ja sadantatietojen perusteella. Ko. havaintopaikka on ollut käytössä vasta vuodesta 2 lähtien ja seuraavassa vertailuarvoina on käytetty havaintopaikan Ruukki Revonlahti pitkän ajan ( ) keskiarvoja. Vuoden 217 keskilämpötila oli Ylivieskassa 3,4 ºC, mikä on,8 ºC enemmän kuin Ruukin pitkän ajan vertailuarvo. Lämpötiloiltaan alkutalvi ja loppusyksy 217 olivat tavanomaista leudompia (Kuva 3). Muina kuukausina lämpötilat olivat pitkän ajan keskiarvon tasoa. Vuoden 217 lämpimin kuukausi oli heinäkuu (keskilämpötila 14,5 astetta) ja kylmin helmikuu (keskilämpötila -6,4 astetta). Tarkkailukauden sadesumma Ylivieskassa oli 53 mm, mikä oli vähemmän kuin Ruukin pitkän ajan keskiarvo (541 mm). Lähes koko vuosi oli sateiden suhteen lähes pitkän ajan keskiarvon tasolla (Kuva 3). Tavanomaista runsaammin sateita saatiin maalis-, huhti- ja joulukuussa. Vähäsateisia kuukausia olivat tammi- ja kesäkuu. Vuoden 217 sateisin kuukausi Ylivieskassa oli elokuu ja vähäsateisin kesäkuu.

9 7 Kuva 3 Kuukausittaiset keskilämpötilat sekä sademäärät Ylivieskassa vuosina ja pitkänajan keskiarvona Ruukissa (Lähde: Ilmatieteen laitos, avoin data). Vuonna 217 Kalajoen keskivirtaama oli Niskakoskella (F = 3 65 km 2 ) 33 m 3 /s eli hieman suurempi kuin pitkän ajan ( ) keskiarvo 3 m 3 /s. Kevään tulvahuippu oli kolmessa osassa: ensin huhtikuun puolessa välissä, sitten toukokuun alussa ja vielä toukokuun puolessa välissä. Lähes kevättulvien virtaamiin yllettiin syyskuun alussa ja myös loppuvuonna 217 virtaamat olivat tavanomaista suurempia (Kuva 4). Kalajoen alaosalla sijaitsevan Niskakosken keski-, yli- ja alivirtaamat (m 3 /s) vuonna 217 ja vertailujaksolla olivat seuraavat: Vuosi MQ (vuosi) 33,2 3,3 MQ (kesä-syys) 22, 21,8 NQ (kesä-syys) 5,7 11,5 HQ (kesä-syys) 132,3 4,4

10 8 Kuva 4 Virtaamat Kuonanjärvessä (lähtevä) sekä Kalajoessa Padingissa ja Niskakoskessa vuonna 217 ja vertailujaksolla v keskimäärin (ympäristöhallinnon OIVAtietopalvelu, avoin data).

11 9 Kuonanjärven säännöstelyväli on noin 2 metriä. Vuonna 217 järven vedenkorkeus vaihteli tasolla +134, ,61 m (N 43 ) (Kuva 5). Kuva 5 Kuonanjärven vedenkorkeus (N 43 +cm) vuonna 217 ja jaksolla keskimäärin (ympäristöhallinnon OIVA-tietopalvelu, avoin data) sekä nykyiset säännöstelyrajat. 4 KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU 4.1 Tarkkailun toteutus Kalajoen vesistöalueella oli vuonna 217 turvesoita yhteensä 1161 hehtaaria kaikki tuottajat mukaan lukien (Pöyry Finland Oy 218). Kokonaispinta-alasta oli kuntoonpanossa 8 ha, tuotannossa 128 ha, tuotantokunnossa 6 ha ja 65 ha oli poistunut tuotannosta. Vapo Oy:n, Kanteleen Voima Oy:n ja Kokkolan Energia Oy:n turvesoiden lisäksi vesistöalueella on useiden muiden tuottajien turvetuotantoalueita, mutta niitä ei raportoida tässä raportissa. Tähän raporttiin kuuluvien turvetuotantoalueiden sijainti vesistöalueella on esitetty liitteessä 1. Vuonna 217 Vasamannevan päästötarkkailu kuului Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotiseen tarkkailuun. Vasamanneva oli vuonna 217 levossa. Vapo Oy:llä oli lisäksi omaehtoista tarkkailua kolmella kohteella (Jouttenisenneva, Rautamullansuo, Vittouvenneva). Vittouvennevalla tuotantopäiviä oli 25, Jouttisennevalla 32 ja Rautamullansuolla 48. Näiden kohteiden tulokset esitetään vain liitteessä 2, eivätkä niiden tulokset ole mukana taulukoiden keskiarvoissa. 4.2 Tarkkailun tulokset Valumat Virtaamanmittaus toteutettiin jatkuvatoimisena Vasamannevalla. Jakson aikana Vasamannevalla oli vain lyhyitä jaksoja, jolloin mittapadolla oli virtaamaa. Vuosivalumakeskiarvo 13, l/s km 2 oli hieman suurempi kuin koko Pohjois-Pohjanmaan pintavalutuskentällisten tuotantoalueiden valuma 1, l/s km 2 (Taulukko 2)

12 1 Taulukko 2 Vasamannevan keskivalumat vuonna 217 ja Pohjois-Pohjanmaan alueen pintavalutukentällisten tuotantoalueiden keskivalumat (Mq = keskivaluma, Nq = alivaluma, Hq =ylivaluma). Vasamanneva Mittapadon Jakso d Mq Nq Hq valuma-alue ha l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 pvk 1 talvi ,4, 1 kevät ,4 98 kesä 57, , 8 alkusyksy ,3, 75 loppusyksy , 54 Vuosi ,, 98 Keskiarvo PPO pvk (n=57) , 1,6 79, Vedenlaatu Taulukko 3 Vuonna 217 Vasamannevan veden ph oli 16 näytteen perusteella keskimäärin 6,4. Kuivatusvesissä oli suhteellisen vähän happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ) ja fosforia sekä kiintoainetta (Taulukko 3). Sen sijaan typpiyhdisteitä oli runsaasti. Vedenlaatu Vasamannevalla oli typpeä lukuun ottamatta hieman parempaa kuin Pohjois-Pohjanmaan pintavalutuskentällisillä turvetuotantoalueilla keskimäärin. Vasamannevalta lähteneen veden laatu vuonna 217 keskimäärin ja Pohjois-Pohjanmaan alueen pintavalutukentällisillä tuotantoalueilla keskimäärin. Vasamanneva n ph CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO2+3-N NH4-N Fe Kiintoaine kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvk , , ,4 Keskiarvo PPO pvk (n=55-71) 6, , Päästöt vesistöön Vasamannevan ominaiskuormitukset laskettiin mitatun veden laadun ja virtaaman perusteella. Taustahuuhtouma laskettiin kunkin tarkkailusuon omien valumatietojen perusteella laskentajaksoittain. Lasketuista brutto-ominaispäästöistä vähennettiin taustahuuhtouman arvot, jolloin saatiin nettopäästöt. Taustahuuhtouman arvioinnissa käytettiin Ympäristöministeriön laatimassa Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa (215) määriteltyjä taustapitoisuuksia: kiintoaine 1 mg/l, kokonaisfosfori 2 µg/l ja kokonaistyppi 5 µg/l. Vasamannevan keskimääräiset ominaiskuormitukset olivat vuonna 217 pieniä verrattuna Pohjois-Pohjanmaan alueen pintavalutuskentällisiin soihin (Taulukko 4). Taulukko 4 Vasamannevan keskimääräiset ominaispäästöt vuonna 217. Vasamanneva Bruttopäästöt Nettopäästöt CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO2+3-N NH4-N Fe Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine pvk 1 jakso d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d Talvi ,3,4,2,2,1 Kevät ,56, , 5, ,1 Kesä ,5,1 2,1,13,5 3,4 6,6,1 1,1 4,5 Alkusyksy ,24, ,4,3 14, ,4 Loppusyksy ,24, ,4 7,5 16, vuosi 158,17, , ,6 2,7 Keskiarvo PPO pvk (n=33-63) 344, ,33 9,1 39

13 Taulukko 5 11 Kalajoen vesistöalueen päästöt niiltä turvetuotantoalueilta, jotka eivät olleet tarkkailussa vuonna 217, laskettiin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 218) esitettyjen vesienkäsittelymenetelmittäin jaettujen ominaiskuormituslukujen avulla (Taulukko 5). Vuosikuormituksen laskennassa käytetyt ominaiskuormitusluvut vesienkäsittelymenetelmittäin (Pöyry Finland Oy 218). Brutto Netto Jakso kohteet COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d kpl g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Pintavalutuskentälliset suot Talvi ,3 4,3 17,2 2,3 13 Kevät , , Kesä ,4 8,9 44,3 4,9 35 Alkusyksy , ,3 9,4 3 Loppusyksy , , vuosi kg/ha/a ,2 4,9 16,1 2,6 12 Laskeutusaltaalliset suot Talvi ,1 3, 18,1 1,9 15 Kevät , , Kesä , ,1 1 5 Alkusyksy , , Loppusyksy , , vuosi kg/ha/a ,2 6,6 24, 3,9 19 Laskeutusallas talvi/pintavalutus kesä Talvi ,1 3, 18,1 1,9 15 Kevät , , Kesä ,4 8,9 44,3 4,9 35 Alkusyksy , ,3 9,4 3 Loppusyksy , , vuosi kg/ha/a ,2 5,6 18,1 3,2 13 Kosteikko / kasv.kenttä Kesä 2 583, , Taulukon 6 tarkkailtu K tarkoittaa päästötarkkailussa ollutta suota ja E tarkoittaa suota, jonka päästöt on arvioitu pinta-alan ja vesienkäsittelymenetelmän mukaisilla ominaiskuormitusarvoilla. Vuositasolla Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon bruttopäästöt olivat yhteensä kg/a COD Mn, 21 kg/a fosforia, kg/a typpeä ja kg/a kiintoainetta (Taulukko 5). Nettopäästöt olivat 116 kg/a fosforia, 3939 kg/d typpeä sekä kg/d kiintoainetta. Turvetuotannon vuosipäästöt olivat selvästi pienemmät kuin aiempina vuosina. Luvuissa on mukana muitakin turvetuottajia kuin Vapo, Kanteleen Voima ja Kokkolan Energia. (Pöyry Finland Oy 217)

14 12 Taulukko 6 Kalajoen vesistöalueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön tarkkailuvuonna 217 (Pöyry Finland Oy 218). Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tarktuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n Bruttokuormitus Nettokuormitus kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Vittouvenneva (osa) Vapo Oy ,9 7,7 6 K , , Jouttenisenneva Vapo Oy K , Vasamanneva Vapo Oy K , , Rautamullansuo Vapo Oy K , , Tuppuraneva Kanteleen Voima Oy E , Osmalamminneva Kanteleen Voima Oy E Päällysneva Kanteleen Voima Oy E , , Lonkerinneva Kanteleen Voima Oy E Lamminneva Kanteleen Voima Oy E Multakaarronneva Kanteleen Voima Oy E , , Puronneva Kokkolan Energia Oy E , Vesistöalue yhteensä* , * mukana myös muut alueen turvetuottajat kuin Vapo, Kanteleen Voima ja Kokkolan Energia

15 Tehon tarkkailu Vasamannevan pintavalutuskentän puhdistustehon on oltava Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen mukaan sulan maan aikana (kesä ja alkusyksy) kiintoaineella ja kokonaisfosforilla 5 % ja kokonaistypellä 2 %. Kiintoaineen ja kokonaisfosforin osalta tavoitearvo on muuna aikana (talvi ja kevät) 5 %. Vasamannevalle ei kuulunut vuonna 217 varsinaista tehon tarkkailua. Vasamannevalta otettiin kuitenkin pintavalutuskentälle tulevista vesistä näytteitä huhti-toukokuussa (Taulukko 7). Kahden otetun näytteen perusteella puhdistusteho oli kiintoaineelle 74 %, kokonaisfosforille 26 % ja kokonaistypelle 25 %. Lähtevän veden laatu oli keväällä hyvä, sillä pitoisuudet olivat kiintoaineen ja fosforin osalta alhaiset, ollen lähellä luonnon huuhtouman arvoja. Kenttä poisti rautaa sekä jonkin verran myös happea kuluttavaa ainesta. Vuoden 216 tehon tarkkailussa Vasamanevan puhdistusteho tavoitteet täyttyivät muiden paitsi fosforin osalta, mutta lähtevän veden fosforipitoisuudet olivat alhaisia, eikä Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen mukaan ole tarvetta tehostaa vesien käsittelyä. Taulukko 7 Vasamannevan tehon tarkkailun tulokset 217. COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l VASAMANNEVA (pvk1) Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli , ,6 Pintavalutuskentän alapuoli , ,2 Teho % VESISTÖTARKKAILU 5.1 Tarkkailun toteutus Tarkkailuohjelmassa ei ole määritetty vesistötarkkailua vuodelle Arvio päästöjen vesistövaikutuksista Taulukko 8 Kalajoen turvetuotannon kesäaikaisen kuormituksen laskennalliset pitoisuusvaikutukset Kalajoen Niskakosken kohdalla olivat arvion perusteella pieniä (Taulukko 8). Kalajoen vedessä on melko paljon happea kuluttavaa ainesta ja typpi- ja fosforipitoisuuksien perusteella joki on varsin rehevä, mihin vesistöalueen turvetuotannon päästöt myös omalta osaltaan vaikuttavat. Paikallisella tasolla, ts. pienemmissä sivu-uomissa turvetuotannon vesistövaikutukset voivat olla merkittäviä. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia, ja ne on laskettu siirtämällä turvesoiden kuormitus sellaisenaan laskentakohtaan ottamatta huomioon sedimentaatiota ja muita vesistössä tapahtuvia prosesseja. Arvio Kalajoen turvetuotannon kesäaikaisen kuormituksen aiheuttamista pitoisuusmuutoksista Kalajoen alajuoksulla Niskakoskessa (F = 3 65 km 2 ) kesällä 217. Pitoisuuslisäykset Virtaama Kiintoaine COD Mn Kok.P Kok.N m 3 /s mg/l mg/l µg/l µg/l Kalajoki, Niskakoski Kesän keskiarvo (brutto) 22,,41,3,4 11,4 Kesän keskiarvo (netto) 22,,32 -,25 7, Kalajoen vesistön vesimuodostumien tila on pääosin välttävä tyydyttävä. Toimenpideohjelman mukaan Kalajoen vesistöalueen järvissä ja joissa tärkein tavoite on rehevyys-

16 14 tason laskeminen, mutta suuressa osassa kohteista tilatavoitteen saavuttamista voidaan edesauttaa kohentamalla vesimuodostumien hydrologista ja/tai morfologista tilaa. (Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma vuosille ). Turvetuotannon osuus Kalajoen ravinnekuormituksesta on kokonaisuudessaan vähäinen. Vuositasolla Kalajoen turvesoiden bruttopäästöt olivat yhteensä noin 21 kg/a fosforia ja kg/a typpeä (Taulukko 6), mikä tarkoittaa fosforin osalta,6 % ja typen osalta,8 % Kalajoen kokonaiskuormituksesta. 6 PÄÄSTÖTARKKAILUN YHTEENVETO Kalajoen vesistöalueella oli vuonna 217 turvesoita yhteensä noin 1162 hehtaaria mukaan lukien kaikki tuottajat (Pöyry Finland Oy 218). Kokonaispinta-alasta oli kuntoonpanossa 8 ha, tuotannossa 128 ha, tuotantokunnossa 6 ha ja 65 ha oli poistunut tuotannosta. Vuonna 217 päästötarkkailua tehtiin vain Vasamannevalla, joka oli levossa. Vasamannevan tarkkailun lisäksi vuonna 217 tarkkailtiin ympärivuotisesti Jouttenisennevaa, Vittouvennevaa ja Rautamullansuota, jotka kuuluivat Vapon omaan Tarkkailut 1 projektiin. Näiden kohteiden tulokset eivät ole mukana keskiarvoissa, mutta tulokset on esitetty tämän raportin liitteessä 2. Vasamannevan vuoden 217 valumakeskiarvo 13 l/s km 2 oli hieman suurempi kuin koko Pohjois-Pohjanmaan pintavalutuskentällisten tuotantoalueiden keskivaluma 1 l/s km 2. Vedenlaatu Vasamannevalla oli typpeä lukuun ottamatta hieman parempi kuin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueilla keskimäärin. Vasamannevan keskimääräiset ominaiskuormitukset olivat pieniä verrattuna Pohjois-Pohjanmaan alueen pintavalutuskentällisiin soihin. Yhteenlasketut kaikkien Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden vuoden 217 bruttopäästöt olivat noin kg/a happea kuluttavaa ainesta (CODMn), 21 kg/a fosforia, kg/a typpeä ja kg/a kiintoainetta. Turvetuotannosta aiheutuvat nettopäästöt olivat 116 kg/a fosforia, kg/a typpeä ja kg/a kiintoainetta. Turvetuotannon vuosipäästöt olivat selvästi pienemmät kuin aiempina vuosina.

17 15 7 KALATALOUSTARKKAILU 217 Vuosien Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuun kuuluvat Vapo Oy:n Kalajoen alueen turvetuotantoalueet. Tarkkailuohjelman piiriin kuuluvista tuotantoalueista Lonkerinneva, Osmalamminneva, Päällysneva ja Tuppuraneva siirtyivät vuoden 212 toukokuussa Kanteleen Voima Oy:n omistukseen. Tarkkailuohjelmaan lisättiin myös Kokkolan Energia Oy:n Puronnevan tarkkailu, jonka sijainti on hyvin lähekkäinen Kanteleen Voima Oy:n Päällysnevan kanssa. Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus (POPELY/45/7./212, ) ja Kainuun ELYkeskus (838/ , ) ovat hyväksyneet ohjelman tietyin muutoksin ja tarkennuksin. Puronnevan tarkkailusta on sovittu jälkeenpäin ( ) erikseen ELY-keskusten kanssa. Tässä raportin osassa käsitellään vuoden 217 kalataloustarkkailut (Taulukko 9), jotka on tehty voimassa olevien lupapäätösten ja tarkkailuohjelmien mukaisina. Tarkkailuohjelmaa päivitetään sen piiriin kuuluvien soiden mahdollisten uusien ympäristölupapäätösten ja niissä annettavien tarkkailumääräysten osalta. Vuoden 217 kalataloustarkkailuun kuului koekalastuksia ja -ravustuksia sekä kalastustiedusteluja koskien vuoden 217 tietoja. Hankilannevan turvetuotanto on loppunut jo vuonna 212. Nurmesnevan tuotantoalueen lopputarkastus oli syksyllä 217. Lapin ELY-keskus kalatalousviranomaisena on katsonut, että Nurmesnevan turvetuotantoa koskeva kalataloudellinen tarkkailuvelvoite on Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätöksen numero 163/214/1 lupamääräyksen 1 mukaisesti päättynyt. Siten vuoden 217 kalastusta koskevaa Kuusaanjärven kalastustiedustelua ei tarvitse tehdä. Reisjärven Rautamullansuon tarkkailuun liittyy Pirttijärven kalojen makuvirhehavainnointia. Vapon Oy:n mukaan vuonna 217 ei ilmoituksia makuvirheistä ole tullut. Taulukko 9. Tuotantoaluekohtaiset kalataloustarkkailut Tarkkailut Vesistö Tarkkailuvuodet Sähkökoekalastukset Osmalamminneva Vääräjoki 217 Päällysneva Syväoja, Pahaoja 217 Puronneva Syväoja 217 Tuppuranneva Lähteenoja, Petäjäoja 213, 217 Vasamanneva Pylväsoja 213, 217 Koeravustukset Osmalamminneva Vääräjoki 213, 217 Päällysneva Syväoja, Pahaoja 217 Puronneva Syväoja 217 Tuppuranneva Petäjäoja 213, 217 Kalastustiedustelut Hankilanneva ja Nurmesneva Kuusaanjärvi 213, 217 tiedoista* Jouttenisenneva ja Vittouvenneva Kuonanjärvi, Kuonanjoki, Välioja 213, 217 tiedoista Tuppuranneva Petäistö, Petäjäoja ja Vääräjoki 214 tiedoista Kalojen makuvirhetarkkailu Rautamullansuo Pirttijärvi vuosittain *ei tehdä 217

18 8 KALATALOUSTARKKAILUALUEET JA TURVETUOTANTO Tuppuranevan (tuotannossa 66 ha v. 217) sijaitsee Kalajoen vesistöalueen Vääräjoen valuma-alueen Petäjäojan valuma-alueella (53.98). Tuppuranevan ojitus aloitettiin jo vuonna 198 ja tuotanto Tuppuranevan lähistöllä ei ole asutusta tai viljelymaita. Hankealueen puhdistetut kuivatusvedet johdetaan laskuojalla Lähteenojaan ja siitä Petäjäojan kautta Petäistö -järveen (myös nimellä Ryhmäjärvi) ja sieltä Petäjäojan kautta Vääräjokeen. Vääräjoki sijaitsee noin 1 km päässä Tuppuranevalta. Petäjäojan valuma-alue on pääasiassa ojitettua suota ja metsää, joten sen vesistökuormitus tulee lähinnä turvetuotannon lisäksi hajakuormituksesta. Valuma-alueella on myös yksi luonnonravintolammikko. Kanteleen Voiman Tuppuranevan vieressä on toiminnassa oleva Valtosen Tuppuranevan tuotantoalue, jonka kuivatusvedet menevät samalle reitille kuin Kanteleen Voiman Tuppuranevan. Ylivieskan Vasamannevan turvetuotantoalueen (levossa 54 ha v. 217) kuivatusvedet johdetaan Vasamanojan kautta Pylväsojaan ja edelleen Kalajokeen. Vasamannevan kuivatusvesireitti Kalajokeen on noin 13 km pitkä. Pylväsojan ala- ja yläosan valumaalueilla (53.34 ja 53.35) metsätalouden lisäksi maatalouden hajakuormitus on kohtalaisen suurta, sillä valuma-alueesta viljelymaita on noin 18,5 %. Osmalamminnevan kuivatusvedet (tuotannossa 91 ha v. 217) johdetaan Vääräjoen yläosalle (53.94), joka on pääosin asumatonta metsätalousmaata. Lähin kylä alajuoksulle päin on Kiiskilä, jonne Osmalamminnevalta on Vääräjokea pitkin noin 1 km. Päällysnevan ja Puronnevan kuivatusvedet johdetaan Pahaojan kautta Syväojaan, josta ne virtaavat Vääräjokeen. Päällysnevalla oli vuonna 217 tuotantoa 4 ha ja Puronnevalla 69 ha alalla. Jouttenisenneva ja Vittouvenneva sijaitsevat pääosin Kuonanjärven valuma-alueella (53.83). Jouttisennevasta (tuotannossa 36 ha v. 217) on osa myös Kuonajoen täyttökanavan alueella (53.82). Jouttenisennevan ja Vittouvennevan (tuotannossa 47 ha, levossa 5,9 ha v. 217) turvetuotantoalueiden kuivatusvedet laskevat pääosin Kuonanjärveen, mutta osa myös Kuonanjokeen. Kuonanjärvestä vedet johdetaan Kuonanjoen kautta Hautaperän tekoaltaaseen, mutta tarvittaessa ne voidaan johtaa suoraan Haapajärveen KALATALOUDELLISET TARKKAILUMENETELMÄT 9.1 Sähkökoekalastusmenetelmät ja -paikat Sievin Tuppuranevan kalataloudellinen velvoitetarkkailu sisälsi vuonna 217 Lähteenojan ja Petäjäojan sähkökoekalastuksia sekä koeravustuksia. Vastaavat kalataloustarkkailut on tehty aiemmin vuosina 29 ja 213 (Pöyry Environment Oy 29, Pöyry Finland Oy 214). Ylivieskan Vasamannevan tarkkailuun kuului sähkökoekalastusta Pylväsojalla, jossa on toteutettu vuosina 29 ja 213 vastaava koekalastus (Pöyry Finland Oy 21 ja 214). Lähteenojan ja Petäjäojan sähkökoekalastuksissa koekalastettiin viisi koealaa joen eri osista. Viidestä sähkökoekalastuskohteesta neljä oli Tuppuranevan kuivatusvesien vaikutuspiirissä alapuolisilla vesialueilla ja yksi kuivatusvesien vaikutuspiirin ulkopuolella. Alat olivat samat kuin vuosien 29 ja 213 koekalastuksissa. Vääräjoella ja Syväojalla sekä Pahaojalla sähkökoekalastuksia on tehty aiemmin vuonna 29 (Pöyry Environment Oy 29). Samoja koealoja käytettiin myös vuoden 217 koekalastuksissa.

19 17 Sähkökoekalastukset suoritettiin akkukäyttöisellä sähkökalastuslaitteella (IG2/2, Hans Grassl) käyttäen impulssitoimintoa, jossa jännite oli 8 V ja virta pulssia kohti 5 kw. Pulssin taajuus oli noin 5 P/s. Koealat kalastettiin kolmeen kertaan ilman sulkuverkkoja. Tavoitealana oli 2 m 2 koko, mutta ajankohtana vettä ojissa oli hyvin vähän ja pienimmissä ojissa alakoot jäivät tavoitekoosta. Kaikki kalat mitattiin ja punnittiin yksitellen. Sähkökoekalastuskohteista määritettiin vesisyvyys, pintavirran nopeus ja pohjan laatu sekä veden lämpötila. Kasvilajien ja makrolevien esiintyminen arvioitiin. Sähkökoekalastuksien koealakohtaiset tiedot ovat liitteessä 1, jossa myös koealojen paikkatiedot sekä kartat. Liitteessä 2 on koealojen valokuvia. Koepyynneissä noudatettiin Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) suosittamia menetelmiä (Böhling & Rahikainen 1999). 9.2 Koeravustusmenetelmät- ja paikat Koeravustuksissa käytettiin Evo -mertoja, joissa syötteinä oli pakastettuja särkiä. Kullekin paikalle laskettiin 1 mertaa noin 1 metrin välein pyyntiin yön ajaksi. Petäjäojalla ravustuspaikkoja oli kolme, jotka kaikki olivat kuivatusvesien vaikutuspiirissä. Vettä oli pyyntiajankohtana ojassa vähän ja sopivia pyyntipaikkoja jouduttiin etsimään. Vuonna 29 koeravustuksessa mukana olleen Haapalankankaan lammikkoalueen pyyntipaikka korvattiin Jyrkänkosken alalla. Samoin tehtiin myös vuonna 213. Vääräjoen koeravustukset tehtiin kolmella eri paikalla samalla menetelmällä ja pyyntiponnistuksella kuin Petäjäojalla. Pyyntipaikoista ylin on Osmalamminnevan kuivatusvesien vaikutuspiirin ulkopuolella ja muut vaikutuspiirissä. Vääräjoen yläosalla oli koeravustettu vuonna 29 ennen Osmalamminnevan kuntoonpanon aloittamista ja niiden jälkeen vuonna 213 pääpiirteittäin samoilla pyyntipaikoilla ja samalla pyyntiponnistuksella kuin vuonna 217. Syväojan ja Pahaojan koeravustukset on tehty aiemmin vuonna 29. Ne toistettiin vuonna 217 samoilla paikoilla. Tarkkailuohjelman mukaisesti ravustukset tehtiin kahdessa jaksossa, ensimmäisen kerran ravustuskauden alussa heinäkuun lopulla ja toisen kerran elokuun lopulla. Koeravustusten kenttäpöytäkirjat ovat liitteessä Kalastustiedustelun aineisto ja menetelmät Jouttenisennevan ja Vittouvennevan tarkkailuun liittyvä Kuonanjärven kalastustiedustelu tehtiin kolmikierroksisena postitiedusteluna. Tiedustelu tehtiin tarkkailuohjelman mukaisesti Kuonanjärven lähialueella, 3 km etäisyydellä järvestä, oleville rakennetuille kiinteistöille, joiden yhteystiedot hankittiin Oulun maanmittauslaitokselta. Tiedustelussa kysyttiin erikseen Kuonanjärven, Kuonanjoen ja Välijoen kalastustietoja. Kalastustiedustelujen vastausten perusteella laskettiin keskivertokalastajan käyttämä pyydysmäärä ja saama saalis, jotka on sitten kerrottu kaikkien kalastajien luvulla selvitysalueen kokonaismääriksi.

20 1 KALATALOUSTARKKAILUJEN TULOKSET Sähkökoekalastuksien tulokset Petäjäoja ja Lähteenoja Sähkökoekalastukset tehtiin Lähteenojalla ja Petäjäojalla Vettä ojissa oli normaalisti ja virrannopeudet alhaisia. Veden lämpötila oli koekalastusaikana astetta. Lähteenoja on kaivettu, matala ja savi-liejupohjainen oja. Petäjäojan rantapenkoista päätellen Petäjäoja on aikoinaan perattu. Petäjäojan kaikki koekalastuskohteet olivat kivikko-sorapohjaisia. Koealojen vesikasvillisuus koostui lähes täysin vesisammalista. Rehevyyttä kuvaavia rihmamaisia viherleviä oli runsaasti Petäjäojan yläosalla ennen Lähteenojan yhtymäkohtaa, mutta muilla paikoilla vain vähän. Ruskeaa pohjasakkaa oli kaikilla Petäjäojan aloilla kohtalaisesti ja Lähteenojan pohjalla oli upottava, noin 3 cm paksuinen liejukerros. Lähteenojalta ei saatu kaloja vuonna 217 eikä myöskään Lähteenojan yhtymäkohdan yläpuoliselta Petäjäojan alalta (Taulukko 1). Petäjäojan alaosalla esiintyi kohtalaisen runsaasti kivisimppuja, mutta muuten kalasto oli vaatimaton koostuen simppujen lisäksi muutamista ahvenista ja hauista. Aiempiin tarkkailuvuosiin 29 ja 213 nähden kivisimput olivat runsastuneet, mutta ahvenet vähentyneet. Mateita ja särkiä ei alueelta saatu vuonna 217 lainkaan. Taulukko 1 Sähkökoekalastuksien saaliit Lähteenojalla ja Petäjäojalla v. 29, 213 ja 217. Kalalaji Kivisimppu Särki Ahven Hauki Made Paikka Lähteenoja Petäjäoja, Petäjäoja, Petäjäoja, Petäjäoja, Lähteenoja yp Kanala Haapalankangas Ruukki Vuosi kpl g kpl 3 1 g 45 9 kpl g kpl g kpl g Vuoden 217 sähkökoekalastuksissa pyyntialojen yksilötiheydet olivat vaatimattomia, vain kivisimppuja esiintyi kohtalaisesti (Taulukko 11). Taulukko 11 Sähkökoekalastuksien tulokset suhteessa koealojen pinta-alaan (yks./1 m 2 ja g/1 m 2 ) Lähteenojalla ja Petäjäojalla v. 29, 213 ja 217. Kalalaji Kivisimppu Särki Ahven Hauki Made Paikka Lähteenoja Petäjäoja, Petäjäoja, Petäjäoja, Petäjäoja, Lähteenoja yp Kanala Haapalankangas Ruukki Vuosi yks/1 m2 3,8,5,3 3,3 g/ 1 m2 1 1,5,3 11 yks/1 m2 1,3 g/ 1 m yks/1 m2,5 1,3,3 1,4,5 2 g/ 1 m2, yks/1 m2,5,3,5,3,3 g/ 1 m yks/1 m2,3,7,5,5,3 g/ 1 m

21 Lähteenoja Lähteenoja on Tuppuranevan kuivatusvesien purkuojan jatke. Noin 2 metriä leveä oja on kaivettu uoma, jonka pohja on pehmeähköä savi-liejua. Kaloja ei ojasta ole havaittu yhdelläkään koekalastuskerralla. Petäjäoja, Lähteenojan yläpuolella Petäjäojan koealoista ylin, sijaitsee Tuppuranevan kuivatusvesien purkuojan, Lähteenojan yhtymäkohdan yläpuolella. Petäjäojan yläosan koeala on tasaista, hidasvirtaista kivi-sorapohjaista, noin 3 metriä leveää uomaa. Uomaa on perkauksien yhteydessä räjäytetty, sillä kivet olivat teräväreunaisia. Alalla on esiintynyt vuosina 29 ja 213 jonkin verran särkiä, ahvenia ja haukia, jotka ovat ilmeisesti peräisin yläosan järvistä (mm. Lananjärvi, Tyllinjärvi), joista Petäjäoja saa alkunsa. Vuonna 217 alalta ei saatu kaloja. Petäjäoja, Kanala Koekalastusalue sijaitsee maantiesillasta ylävirtaan päin. Ala on kivikkoista, vähävetistä noin 3 metriä leveää koskea. Kivillä esiintyy runsaasti vesisammalta. Ala sijaitsee vain noin 1 km Petäjäojan ylimmältä koealalta alavirtaan ja saalislajistokin on ollut hyvin samanlainen koostuen pääosin ahvenista ja särjistä. Vuonna 217 alalta saatiin yksi ahven. Petäjäoja, Haapalankangas Koekalastusala sijaitsee Petäjäojassa Haapalankankaan kohdalla olevan kaivetun lammen alapuolella, jonka rannalla on kesäasutusta. Ala on kivikkoinen ja siinä olevat kivet erittäin suuria. Vuoden 217 sähkökoekalastuksessa saatiin alalta kivisimppuja, joita ei ole siinä aiemmin esiintynyt. Ilmeisesti kivisimput ovat nousseet noin 7 m alajuoksulle päin sijaitsevasta Ruukinkoskesta, jossa niitä on esiintynyt joka pyyntikerta. Lammessa kalastetaan jonkin verran, sillä rannalla oli katiskoja. Petäjäoja, Ruukinkoski Koekalastusala sijaitsee Ruukinkoskessa, joka on viimeinen koskiosuus ennen Petäjäojan yhtymistä Vääräjokeen. Ala on kivi-sorapohjainen koski, jota on kunnostettu koskessa sijainneen myllyn purkamisen yhteydessä. Koski on kaloille sopivaa elinympäristöä, sillä siinä on syviä kohtia ja kynnyksiä sekä matalaa hiekkaista ranta-aluetta. Ruukinkoski on Petäjäojan koekalastusalueista monipuolisin myös kalaston suhteen, sillä siitä on tavattu kaikkia kalalajeja, joita Petäjäojassa koekalastuksien perusteella esiintyy eli ahventa, kivisimppuja, mateita, särkiä ja haukia. Ruukinkoski sopisi ympäristön puolesta lohikaloillekin, mutta niistä ei ole koekalastuksissa saatu havaintoja Pylväsoja Ylivieskan Pylväsojan koeala sijaitsee Vasamanneva kuivatusvesien vaikutuspiirissä, ojan alaosalla. Ala on kivipohjainen, johon on tehty kunnostusta poolien muodossa. Pylväsojaan on tehty kunnostussuunnitelma vuonna 215 (Hautala 215). Kunnostus tehdään pienimuotoisesti vähän kerralla useamman vuoden aikana. Kunnostettavat alueet sijaitsevat vuonna 217 koekalastetun alueen alapuolisella Pylväsojalla. Pylväsojan vesi oli tehtyjen koekalastuksien aikaan erittäin sameaa ja näkösyvyys oli vain noin 5 cm, mistä johtuen kalojen havaitseminen oli vaikeaa. Kaloja alalla esiintyi kuitenkin runsaasti (Taulukko 12). Runsain kalalaji oli kivennuoliainen ja lisäksi saatiin neljä kivisimppua ja kaksi madetta. Kivennuoliainen on ollut Pylväsojan runsain kalalaji myös aiempina koekalastusvuosina. Kivisimppuja ei ole sen sijaan ai-

22 2 emmin koealalla esiintynyt. Kivisimppuja esiintyy Kalajoessa, joten olettavasti sieltä ne ovat Pylväsojaan nousseet. Kivisimppu kuuluu kalalajeihin, joiden katsotaan oleva herkkiä ympäristön muutoksille, joten siitä päätellen ei Pylväsojan tila ole ainakaan huonompaan suuntaan mennyt. Taulukko 12 Pylväsojan sähkökoekalastuksien tulokset vv.29, 213 ja 217 Kalalaji Kivisimppu Kivennuoliainen Särki Ahven Hauki Made Pylväsoja Tiheydet kpl 4 yks/1 m 2 1,3 g 18 g/ 1 m 2 6 kpl yks/1 m 2 19,3 5, 3,7 g g/ 1 m kpl 1 yks/1 m 2,3 g 71 g/ 1 m 2 24 kpl 1 yks/1 m 2,3 g 26 g/ 1 m 2 9 kpl 2 yks/1 m 2,7 g 34 g/ 1 m 2 11,3 kpl 1 2 yks/1 m 2,3,7 g g/ 1 m Vääräjoki, Syväoja ja Pahaoja Sähkökoekalastukset tehtiin Vääräjoen yläosalla, Syväojalla ja Pahaojalla Vettä Syväojalla ja Pahaojalla oli enemmän kuin normaalisti ja kova virtaus hankaloitti jonkin verran koekalastusta. Veden lämpötila oli koekalastusaikana Syväojalla ja Pahaojalla noin 12 astetta. Vääräjoen latvoilla on järviä tasaamassa virtaamia ja veden korkeus olikin lähes normaali. Vääräjoen vesi oli lämpötiloiltaan noin astetta. Pahaojalta ei saatu kaloja vuonna 217, kuten ei myöskään vuonna 29 (Taulukko 13). Pahaoja on tiheän metsän keskellä virtaava oja, jossa ei varsinaista koskiosuutta ole lainkaan. Suvantomaisen Pahaojan pohja on pääosin hienoa hiekkaa ja soraa, joten kalojen suojapaikat koostuvat lähinnä kaatuneista puunrungoista. Vuoden 217 koeravustuksessa samalta sähkökalastuspaikalta saatiin merrasta yksi hauki, joten aivan kalaton Pahaoja ei ole. Syväojan sähkökoekalastuksen vuoden 217 saalis koostui yhdestä suuresta kivisimpusta (Taulukko 13). Syväojan jyrkkäpiirteisissä keinotekoisissa koskissa (pohjapatoja) eivät kalat kovien virtaamien aikana viihdy ja osin varmaan tästä johtuen saaliit ovat olleet heikkoja. Vuonna 29 Syväojan alemman kosken niskalta saatiin harjuksen poikasia, mutta silloin virtaama oli selvästi heikompi kuin vuonna 217, joka mahdollisti pienten harjusten poikasten esiintymisen aivan kosken niskalla. Vääräjoesta koekalastettiin neljä sähkökoekalastuskohdetta, Koppelonkoski, Mustasuvannonkoski, Hevoskoski ja Pahkakoski. Vääräjoen koskikalasto koostui sähkökoekalastuksien tuloksien mukaan ahvenista, särjistä ja mateista sekä kivisimpuista (Taulukko 13). Näiden lisäksi saatiin kaksi haukea ja yksi taimen. Pahkakoskesta saatu taimen on ainoa lohikala, joka on saatu Vääräjoen yläosan koekalastuksissa. Pahkakoskesta saatiin kalojen lisäksi myös yksi 7 cm mittainen rapu, joka oli väriltään sininen (kuvaliite).

23 21 Vääräjoen Koppelonkoski sijaitsee noin 1,6 km Osmalamminnevan turvetuotantoalueen purkuojan suulta yläjuoksulle päin. Koppelonkoski on paikallisten suosima kalastuspaikka, sillä joen yli menee kävelysilta ja rannalla on nuotiopaikka. Koealan yläosa on hyvä kalastaa, sillä vettä oli vähän ja pohja lähinnä soraa. Alaosassa on suuria kiviä ja syvempää vettä, josta suurin osa kaloista saatiin. Vuoden 217 koekalastuksessa Koppelonkoskesta saatiin särkiä ja ahvenia sekä mateita. Lajisto oli täysin sama kuin vuoden 29 koekalastuksissa. Mustasuvannonkoski sijaitsee Osmalamminnevan kuivatusvesien purkuojan yhtymäkohdan alapuolella noin 5 m päässä. Ala on hyvä kalastaa matalan veden ja selkeän uoman (vähän kiviä) perusteella. Vuoden 217 koekalastuksessa saatiin saaliiksi runsaasti mateita ja yksi pieni hauki. Petokalojen suuri määrä lienee syynä, että vuoden 29 saalissa esiintyneet särjet ja ahvenet puuttuivat vuoden 217 saaliista. Hevoskosken ala on kaksijakoinen, itärannalla kulkee selväpiirteinen uoma (leveys noin 2 metriä) ja länsirannalla pääosin vesikasvien peittämä matalampi ja leveämpi (6 metriä) uoma. Vuoden 217 koekalastuksessa saatiin saaliiksi vain yksi pieni hauki aivan kuten myös vuoden 29 koekalastuksessa. Pahkakosken koeala sijaitsee paikallisen hirviseuran vajan kohdalla. Ala on alaosasta syvää ja yläosasta matalaa hidasvirtaista nivaa. Alaa on kunnostettu, sillä uomassa on varsin suuria kiviä ja syviä kuoppia. Vuoden 217 koekalastuksessa saatiin alalta kivisimppuja, haukia sekä yksi 15 cm mittainen ja 34 grammaa painava taimen. Ympäristön muutoksille herkän kivisimpun ja taimenen ilmaantuminen Pahkakoskeen kuvastanee olosuhteiden parantuneen verrattuna vuoteen 29, jolloin Pahkakoskesta ei saatu kaloja lainkaan. Pahkakoskesta saatu rapu ilmentänee myös olosuhteiden parantumista, joskin niitä on siirretty alempaa Vääräjoesta, jossa rapukanta on hyvä. Vääräjoen ja Syväojan kalatiheydet ovat olleet vaatimattomia Koppelonkoskea lukuun ottamatta (Taulukko 14). Taulukko 13 Sähkökoekalastuksien saaliit Vääräjoella, Syväojalla ja Pahaojalla vuosina 29 ja 217. Kalalaji Kivisimppu Taimen Harjus Särki Ahven Hauki Made Paikka Koppelon- Mustasuvannon- Hevos- Pahka- Syväoja Syväoja Pahaoja koski koski koski koski alempi ylempi Vuosi kpl 4 1 g kpl 1 g 34 kpl 4 g 41 kpl g kpl g kpl g kpl g

24 22 Taulukko 14 Sähkökoekalastuksien tulokset suhteessa koealojen pinta-alaan Vääräjoella, Syväojalla ja Pahaojalla vuosina 29 ja 217. Kalalaji Kivisimppu Taimen Harjus Särki Ahven Hauki Made Paikka Koppelon- Mustasuvannon- Hevos- Pahka- Syväoja Syväoja Pahaoja koski koski koski koski alempi ylempi Vuosi yks/1 m2,8 1,1 g/ 1 m2 2,7 2 yks/1 m2,2 g/ 1 m2 7,1 yks/1 m2 4 g/ 1 m2 41 yks/1 m2 5,5,8,9 g/ 1 m yks/1 m2 3,5,8 1,8 g/ 1 m yks/1 m2,4,5,2,6 g/ 1 m ,6 1,9 yks/1 m2 1 1,9 3,3 3,3 g/ 1 m Koeravustustulokset Koeravustuksia tehtiin vuoden 217 heinä-elokuun vaihteessa ( ) Vääräjoen yläosalla ja Petäjäojalla, joissa kaikissa oli kolme erillistä pyyntipaikkaa. Syväojalla ja Pahaojalla pyyntipaikkoja oli yhteensä kolme. Kaikilla paikoilla ravustettiin 1 mertayötä eli yhteensä 9 mertayötä. Syväojan ja Pahaojan pyyntipaikoilla ravustus toistettiin elokuun lopulla ( ). Rapuja ei saatu yhdestäkään paikasta. Petäjäoja, Ryhmä Vääräjoki Petäjäoja laskee Ryhmänjärveen (Petäistö), jossa ravustuspaikat olivat ojan suussa ja osin myös järven puolella, kun ojassa oli vettä liian vähän merroille. Rapuja ei merroista saatu. Petäjäoja, Haapalankangas Haapalankankaan kohdalla Petäjäojassa on kaivettuja lampia, joiden rannoilla muutamia kesäasuntoja. Ravustuspaikka sijaitsee Petäjäojassa lampien yläpuolella. Alue on kivikkopohjaista ja siten soveltuu sinänsä hyvin ravuille. Rapuja ei merroista saatu. Petäjäoja, Ruukinkosken alapuoli Ruukinkosken koepyyntialue on Kannus-Sievi -maantien yläpuolisen viljapellon reunassa tiheän pajukon keskellä. Ojassa oli vähän vettä ja merrat jäivät näkyviin. Pyyntipaikka on kivi-sorapohjainen, jossa oli runsaasti rauta- ja puujätettä. Rapuja ei merroista saatu. Koppelonkosken yläpuoli Koppelonkosken yläosan ravustuspaikat sijaitsevat Osmalamminnevan kuivatusvesien purkuojan suulta yläjuoksulle päin noin 1,8 km. Ala on kivistä muuttuen ylempänä mutapohjaiseksi suvannoksi. Rapuja ei merroista saatu, mutta sen sijaan yksi ahven. Ryönänkoski Ryönänkoski sijaitsee Osmalamminnevan kuivatusvesien purkuojasta alajuoksulle päin 1,5 km etäisyydellä. Ryönänkoski on paremmin hidasvirtaista suvantoa kuin koskea. Pohja on kiveä ja kovaa savea. Rapuja ei merroista saatu.

25 Matinniitynkoski Matinniitynkoski sijaitsee Osmalamminnevan kuivatusvesien purkuojan suulta alavirtaan noin 5 km päässä. Pyyntipaikka oli kosken alapuolella hidasvirtaisessa ja matalassa kivipohjaisessa uomassa. Rapuja ei merroista saatu Syväoja ja Pahaoja Syväojan ravustuspaikat ovat pääosin pohjapatojen alapuolisia hidasvirtaisia, savipohjaisia suvantoja. Rapuja ei merroista saatu heinäkuun lopulla, mutta Syväojan Isokosken tien sillan pyyntipaikasta saatiin yksi made. Yksi merta oli nostettu maalle. Elokuun lopun pyyntikierroksella Syväojassa vettä oli runsaasti ja osa merroista laskettiin pohjapatojen yläosalle, joissa oli ravuille sopivia suuria kivenlohkareita. Rapuja ei kuitenkaan saatu. Pahaojan ravustuspaikka sijaitsee noin 1 metriä viljelystien sillan yläpuolisessa hidasvirtaisessa suvannossa, jossa pohja on hiekka ja soraa. Alueelta ei saatu yhtään rapua, mutta yksi 35 cm mittainen hauki. Elokuun lopun pyyntikierroksella Pahaojassa oli enemmän vettä kuin elokuun alussa. Rapuja ei saatu silloinkaan. 1.3 Kalastustiedustelutulokset Kuonanjärven kalastustiedustelu Jouttenisennevan ja Vittouvennevan tarkkailuun liittyvä Kuonanjärven kalastustiedustelu vuodelta 217 tehtiin tammi-helmikuussa 218 kolmikierroksisena postitiedusteluna. Kuonanjärven kalastushoitoyhtymä ei ole toiminut viime vuosina, eikä alueelle ole perustettu osakaskuntaa, joten järjestettyä luvanmyyntiä ei viime vuosina ole ollut. Siten tiedustelu tehtiin tarkkailuohjelman mukaisesti Kuonanjärven lähialueella, 3 km etäisyydellä järvestä, oleville rakennetuille kiinteistöille, joiden yhteystiedot hankittiin Oulun maanmittauslaitokselta. Tiedustelussa käytettiin edellisen tiedustelukerran eli vuoden 213 tiedustelun otantaa. Selvitysalueella oli yhteensä 66 tilaa, joille kaikille lähetettiin tiedustelu. Kahden uusinnan jälkeen vastaus saatiin 48 talouden osalta (73 %). Tiedustelussa kysyttiin erikseen Kuonanjärven, Kuonanjoen ja Välijoen kalastustietoja. Tiedusteluvastausten perusteella on laskettu keskivertokalastajan käyttämä pyydysmäärä ja saama saalis, jotka on sitten kerrottu kaikkien kalastajien luvulla selvitysalueen kokonaismääriksi. Tiedustelukaavake on esitetty liitteessä 4 ja tiedustelun perustulostus liitteessä Kalastus Kuonanjärvellä ja Kuonanjoella Selvitysalueen talouksista kalasti v. 217 yhteensä 17 taloutta, joista Kuonanjärvellä kalasti 16 ja Kuonanjoella 7 taloutta. Väliojalla ei kalastettu ollenkaan. Kalastukseen osallistui keskimäärin 2,6 henkilöä taloutta kohden. Siten kalastukseen osallistui jossakin muodossa yhteensä noin 45 henkilöä. Kalastus oli pääasiassa vetouistelu- ja katiskakalastusta (Taulukko 15). Verkkokalastus oli vähäistä; tiedusteluun vastanneista vain yksi oli kalastanut verkoilla. Vetouistelua harjoitti puolet ja katiskakalastusta kolmannes kalastajista (liite 5). Verkkoja oli käytössä 6 kpl, katiskoja ja vetouisteluveneitä molempia 1 kpl ja heitto- tai vetouisteluvapoja reilut 4 kpl. Näiden lisäksi oli käytössä koukkuja sekä mato- ja pilkkionkia. Kalastus keskittyi kesäkuukausiin; talvikalastus rajoittui koukkupyyntiin ja satunnaiseen pilkintään. Verkoilla kalastettiin vain keväällä toukokesäkuussa. Kalastuspäiviä oli keskimäärin 15 kalastajaa kohden. Verkoilla kalastettiin

26 24 keskimäärin 9 ja katiskoilla 15 päivää. Vetouistelua harjoitettiin 5-6 kertaa ja heittovapakalastusta 7 kertaa kesän aikana. Taulukko 15. Käytössä olleet pyydykset (kpl) Kuonanjärvellä ja Kuonanjoella v Verkot #9-1 mm Katiskat Heitto vavat Soutu veneet Vavat Vetouistelu Moottori veneet Vavat Matoonget Pilkki onget Koukut Kokonaissaalis v. 217 oli Kuonanjärvellä ja Kuonanjoella 62 kg, josta haukea oli 72 % ja ahventa 11 % (Taulukko 16). Niiden lisäksi saatiin vähän madetta, lahnaa ja särkeä sekä Kuonanjoesta vähän harjusta. Kokonaissaaliista 4 % oli yhden verkkokalastajan saalista; hän sai keväällä verkoilla haukea noin 2 kg. Talouskohtainen kokonaissaalis oli keskimäärin 36 kg. Kalastus Kuonanjoella oli käytännössä pienimuotoista heittovapakalastusta. Kalastus Kuonanjärvellä on vuosien mittaan vähentynyt ja kokonaissaalis alentunut (Taulukko 17). Kalastajien määrä on alentunut alle puoleen ja kokonaissaalis noin seitsemäsosaan tarkkailujakson aikana. Saalisalenema selittyy sekä kalastajien määrän vähenemisellä että pyyntitapojen muuttumisella. Merkittävin muutos on verkko- ja katiskakalastuksen väheneminen. V. 27 verkkoja oli käytössä vielä 28 kpl, mutta v. 217 enää 6 kpl. Katiskoja oli v kpl, mutta v. 217 enää 1 kpl. Tiedustelu on tehty v. 27 ja 21 lupamyyntitietojen pohjalta, mutta v. 213 ja 217 lähialueen rakennetuille kiinteistöille, millä saattaa olla vähäistä vaikutusta lähinnä kalastajien määrään ja sitä kautta saaliiseen. Merkittävin saalista selittävä tekijä on kuitenkin seisovien pyydysten vähentynyt käyttö. Kolme henkilöä ravusti v. 217 Kuonanjoella 15 merralla saaden saaliiksi 518 rapua. Kuonanjoelta on raportoitu raputuhosta v. 29 (Kainuun ELY -keskus, suull. tied.). Yhden ravustajan mukaan säännöstelypadon alle on istutettu rapuja. Kuonanjärven kalastushoitoyhtymän mukaan Kuonanjärveen on istutettu aiemmin 2-luvulla vuosittain kesänvanhaa planktonsiikaa noin 5 kpl. Kesänvanhaa kuhaa on istutettu v. 28 ja 21 noin 5 kpl vuodessa. Pyyntikokoista kirjolohta on istutettu viimeksi v. 28 vajaa 2 kg. Viime vuosina, v , ei ole tehty istutuksia ollenkaan. Saalistietojen perusteella istutusten tuloksellisuus on ollut heikko, sillä siikaa ja kuhaa ei saaliissa ole esiintynyt ja kirjolohen takaisinsaantikin on ollut vähäistä. Taulukko 16. Kokonaissaalis Kuonanjärvellä ja Kuonanjoella v Kuonanjärvi Kuonanjoki Yhteensä kg % kg % kg % Harjus, 8 9, 8 1,3 Hauki , , , Ahven 27 5, ,8 5 8,1 Made 17 3,2, 17 2,8 Lahna 68 12,9 1 1, ,2 Särki 28 5,3 1 1,1 29 4,7 Yhteensä 529 1, 89 1, 618 1, kg/talous

27 25 Taulukko 17. Kalastavien talouksien määrä ja kokonaissaalis Kuonanjärvellä ja Kuonanjoella v * Kalastavat taloudet Harjus Kirjolohi Hauki Ahven Made Lahna Särki Yhteensä kg/talous *vain Kuonanjärvi Kalastusta haittaavat tekijät Kalastustiedustelun yhteydessä kysyttiin v. 217 kalastajien mielipidettä kalastusta haittaavista tekijöistä. Merkittävimpinä kalastusta haittaavina tekijöinä pidettiin Kuonanjärvellä vesikasvien ja särkikalojen runsautta, vesistön säännöstelyä ja pyydysten likaantumista, joita kommentoi 6 8 % kalastajista (Taulukko 18). Veden heikkoa laatua kommentoi puolet kalastajista. Kuonanjoella kalastusta eniten haittasivat kalastajien mukaan vesistön säännöstely, veden heikko laatu ja metsäojitusten kuormitus. Vapaamuotoisissa kommenteissa kommentoitiin lähinnä järven liettymistä ja veden ajoittaista vähyyttä sekä Kuonanjärvellä että Kuonanjoella. Yhden kalastajan mukaan kalan kutunousu Vittoudenjärven suuntaan on estynyt, koska metsätielle tehty Vittoudenojan ylitys Väätintien ja Haapajärventien liittymän vastakkaisella puolella estää kalan nousun. Taulukko 18. Kalastajien kommentit kalastusta haittaavista tekijöistä Kuonanjärvellä ja Kuonanjoella v (% kalastajista ilmoittanut ko. haitan, n = kommentin esittäneiden kalastajien määrä). Kalastushaitta Kuonanjärvi Kuonanjoki n= 1 n=4 Veden heikko laatu 5 5 Pyydysten likaantuminen 6 25 Särkikalojen runsaus 7 25 Kalojen makuvirheet 1 25 Vesistön säännöstely 6 75 Turvetuotannon kuormitus 3 25 Vesistön liettyminen 3 25 Vesikasvien runsaus 8 - Metsäojituksen kuormitus 2 5 Pohjakannot/risut/puut KOEKALASTUSTULOKSIEN TARKASTELU Tuppuranevalta ja sen lähialueelta alkunsa saavan Lähteenojan kalataloudellinen merkitys on vuosien 29, 213 ja 217 tarkkailujen perusteella olematon. Oja on kaivettua suoraviivaista uomaa, jossa kaloille ei ole suojapaikkoja. Lähinnä keväisin siihen voi nousta vähäisiä määriä kaloja Petäjäojasta. Tuppuranevan kuivatusvedet ovat voineet liettää Lähteenojaa, mutta kalataloudellista merkitystä kaivetulla ojalla ei ole muutenkaan. Petäjäojan yläosan kalataloudellinen merkitys on myös vähäinen ja siellä koekalastuksissa havaittu kalasto on pääosin peräisin Petäjäojan yläosan järvistä. Sen sijaan Ryh-

28 26 mänjärven ja sen alapuolisen Petäjäojan kalataloudellinen merkitys on yläosaa suurempi. Tiedustelujen mukaan kalastetusta harrastetaan jonkin verran Ryhmänjärvellä ja myös Petäjäojan alaosan suvantopaikoilla. Petäjäojan kalasto koostuu vuosien 29, 213 ja 217 koekalastuksien mukaan tavanomaisista kalalajeista, kuten ahven, hauki ja made. Petäjäojassa on kalastuskunnan mukaan ollut aiemmin lisääntyvä taimenkanta, mutta tehtyjen koekalastuksien perusteella lohikaloja ei nykyisin esiinny Petäjäojalla. Petäjäojassa kuivatusvesivaikutuksia ei ole voitu todeta vuosien 29, 213 ja 217 koepyyntien perusteella, sillä kalasto koostuu lähinnä kevätkutuisista järvikaloista, jotka kestävät hyvin muutoksia. Sen sijaan kivisimpun runsastuminen Petäjäojan alaosalla voi kuvata oja tilan parantumista, sillä kivisimpun katsotaan kuuluvan huonosti ympäristömuutoksia kestäviin lajeihin. Vesienhoitosuunnitelmiin kuuluu vesistön ekologinen luokittelu sähkökoekalastuksien tuloksien perusteella (Vehanen ym. 26). Petäjäojan vuoden 217 sähkökoekalastuksien perusteella ekologista kalastoluokittelua käyttäen Petäjäojan tila oli Ruukinkoskessa hyvä ja Haapalankankaalla tyydyttävä. Lähteenojasta ja Petäjäosan yläosalta ei saatu kaloja, joten luokittelua ei voitu tehdä ja Kanalaa ei saaliin vähyyden vuoksi luokiteltu. Ruukinkoskesta saatiin kivisimppua, joka kuuluu luokittelussa ympäristönmuutoksille herkkiin kalalajeihin, mutta se ei yksistään riittänyt nostamaan luokitteluarvoa. Sen sijaan kestävien lajien kuten särkien ja ahventen puuttuminen Ruukinkoskesta nosti luokitteluarvon hyväksi. Petäjäojan koepyyntipaikkojen kalalajien vähyys (vain 1-2 lajia) laski luokitteluarvoa Vuoden 217 sähkökoekalastuksien perusteella Ruukinkosken ekologinen tila oli parantunut vuodesta 213, sillä vuoden 213 sähkökoekalastuksien perusteella Petäjäojan tila oli kaikilla koealoilla tyydyttävä. Vääräjoen yläosan vuoden 217 sähkökoekalastuksien perusteella kalasto koostuu pääosin tavanomaisista järvikalalajeista kuten särki, ahven, hauki ja made. Pahkakoskesta saatiin yksi pieni taimen ja habitaattikartoituksien perusteella taimenta Vääräjoen yläosalla voi esiintyä muuallakin, mutta kannat lienevät hyvin harvoja. Koekalastuksien tuloksien perusteella Vääräjoen yläosan Koppelonkoskeen ja Mustasuvannon koskeen kalat tulevat pääosin yläjuoksun järvistä (Pitkäjärvi ja Pirttivesi). Sen sijaan Vääräjoen alimmalla koealalle Pahkakoskeen nousee jonkin verran kaloja Torvenperän suunnalta, jossa esiintyy mm. taimenta. Vääräjoessa on Torvenperällä jyrkkiä koskiosuuksia, jotka voivat muodostaa aikanakin ahvenille ja särjille luonnollisia esteitä. Vääräjoen vuoden 217 sähkökoekalastuksien perusteella ekologista kalastoluokittelua käyttäen Koppelonkosken tila oli tyydyttävä, Mustasuvannonkosken hyvä ja Pahkakosken hyvä. Pahkakoskesta saatiin kivisimppua ja taimenta, jotka kuuluvat luokittelussa ympäristönmuutoksille herkkiin kalalajeihin ja luokitusta alentavat kestävät lajit puuttuivat, niin Pahkakosken luokitteluarvon nousi hyväksi. Hevoskoskea ei luokiteltu saaliin vähyyden vuoksi. Koppelonkosken runsas saalis koostui pääosin luokitusta alentavista kestävistä lajeista kuten ahven ja särki, joten luokitus jäi tyydyttäväksi. Mustasuvannonkoskesta särjet ja ahvenet puuttuivat nostaen luokituksen hyväksi. Vuoden 217 sähkökoekalastuksien tuloksien perusteella Vääräjoen yläosan ekologinen tila on kalaston perusteella parantunut vuodesta 29, sillä Koppelonkosken tila oli vuonna 29 perusteella välttävä ja Mustasuvannonkosken tyydyttävä. Pahkakoskesta ei tuolloin saatu kaloja ja Hevoskoskesta vain yksi hauki, joten niitä ei voitu luokitella. Kalajokeen laskevan Pylväsojan vesi on ollut kaikilla pyyntikerroilla erittäin sameaa ja ojassa esiintyvä rihmaleväkasvusto kuvaa rehevyysvaikutuksia. Pylväsojaan kohdistuu suurta maatalouden hajakuormitusta, joten Vasamannevan kuivatusvesivaikutuksia on mahdoton eritellä niistä. Pylväsojan vuoden 213 sähkökalastustuloksista laskettu ekologinen luokittelu oli tyydyttävä. Ympäristömuutoksille herkkiä lajeja ei esiintynyt,

29 27 mutta kestäviä lajeja esiintyi kuten ahventa ja särkeä. Pylväsojan vuoden 217 sähkökalastustuloksista laskettu ekologinen luokittelu oli noussut luokkaan hyvä. Muutoksena vuoteen 213 nähden saalissa esiintyi kivisimppua, joka on ympäristömuutoksille herkkä laji nostaen luokittelua. Kivennuoliainen on Pylväsojan runsain kalalaji, mutta sillä ei ole erityistä luokitteluarvoa. Vuosien 29, 213 ja 217 Petäjäojan koeravustuksissa ei ole saatu rapuja, mutta vuoden sähkökoekalastuksessa saatiin yksi rapu Haapalankankaalta. Sen perusteella Petäjäojan alaosalla voi olla heikko rapukanta, joka lienee peräisin Vääräjoesta, jossa rapukanta on paikoin kohtalainen. Vääräjoen yläosalta ei ole saatu rapuja vuosien 29, 213 ja 217 koepyynnissä. Vaikka Vääräjoen yläosalla ei rapuja esiinny, niin Kiiskilän Torvenperän alapuolisella Vääräjoella rapuja on kalastuskunnan mukaan runsaasti. Vääräjoessa on Torvenperällä jyrkkiä koskiosuuksia ja kalastuskunta on siirtänyt rapuja koskien yläpuolelle ja ilmeisesti Pahkakoskesta vuoden 217 sähkökalastuksessa saatu rapu oli peräisin näistä siirtoistutuksista. Tarkkailussa mukana oleva Matinniitynkoski on Vääräjoen alin koeravustuspaikka, mutta siitä on matkaa Torvenperälle vesireittiä pitkin noin 4 km, joten ravut eivät ilmeisesti ole levittäytyneet sinne asti. Vesiympäristön puolesta ei ole esteitä rapujen esiintymiselle Vääräjoen yläosalla, sillä suojapaikkoja on hyvin ja vedenlaatukin on tyydyttävä. Vääräjoen yläosalla ei ole esiintynyt rapuja, eikä siten Osmalamminnevan kuivatusvesilläkään ole merkitystä rapujen esiintymiseen. Torvenperän alapuolisiin Vääräjoen runsaisiin rapukantoihin ei Osmalamminnevan kuivatusvesillä näytä olevan vaikutuksia kalastuskunnan antamien tietojen perusteella. 12 KALATALOUSTARKKAILUN YHTEENVETO Petäjäojan vuoden 217 koeravustuksien perusteella rapukanta on hyvin heikko, mutta aiempien vuosien tarkkailutuloksien perusteella voi rapuja esiintyä lähinnä Ryhmäjärvien luona harvakseen. Vuoden 217 koeravustuksissa ei saatu rapuja Vääräjoen yläosalta, eikä Pahaojasta eikä Syväojasta, joten niillä ei ole nykytilassa raputaloudellista merkitystä. Petäjäojan kalasto koostuu sähkökoekalastuksien perusteella kivisimpuista, ahvenista, hauista ja särjistä ja mateista. Tuppuranevan kuivatusvesien vaikutuksia Petäjäojan kalakantoihin ei voitu todeta vuoden 217 koepyyntien perusteella, sillä kaloja ei saatu kuivatusvesien vaikutuspiiristä että niiden ulkopuolelta. Petäjäojan alaosan sähkökoekalastuksien tuloksien perustella ekologinen luokitus oli tyydyttävä Haapalankankaalla ja hyvä Ruukinkoskessa. Tuppuranevan kuivatusvesien vaikutukset Petäjäojalla esiintyvään ympäristön muutoksia kestävään kalastoon ovat vähäiset. Kivisimpun runsastuminen viittaa Petäjäojan tilan parantumiseen. Pylväsojan runsas kalasto koostui kivinilkoista, kivisimpuista ja mateista. Ojan vesi oli erittäin sameaa ja runsas rihmaleväkasvusto kuvasti rehevyysvaikutuksia. Pylväsojan vuoden 217 sähkökoekalastuksien tuloksien perustella sen ekologinen luokitus oli hyvä. Pylväsojaan kohdistuu suurta maatalouden hajakuormitusta, joten Vasamannevan kuivatusvesivaikutuksia on mahdoton eritellä niistä. Vääräjoen yläosan vuoden 217 sähkökoekalastuksien perusteella kalasto koostuu pääosin tavanomaisista järvikalalajeista kuten särki, ahven, hauki ja made. Vääräjoen Pahkakoskesta saatiin yksi pieni taimen ja koekalastuksissa havaittujen hyvien koskiympäristöjen perusteella mahdollisesti taimenta voi esiintyä muuallakin, mutta kannat lienevät hyvin harvoja. Vääräjoen vuoden 217 sähkökoekalastuksien perusteella Koppelonkosken ekologinen tila oli tyydyttävä, Mustasuvannonkosken hyvä ja Pahkakosken hyvä. Vuoden 217 sähkökoekalastuksien ja koeravustuksien perusteella Vääräjoen ylä-

30 13 VIITTEET 28 osalla sijaitsevan Osmalamminnevan kuivatusvesien vaikutuksia kala- tai rapukantoihin ovat ilmeisen vähäiset. Syväojan ja Pahaojan kalasto oli vuoden 217 koekalastuksissa heikko koostuen yhdestä kivisimpusta ja ravustuksessa saadusta hauesta. Paha- ja Syväojassa ei esiinny rapuja ja kalojakin hyvin vähän, joten Päällysnevan ja Puronnevan kuivatusvesillä ei ole niihin vaikutusta. Kalastustiedustelun mukaan Kuonanjärvellä ja Kuonanjoella kalasti v. 217 yhteensä 17 taloutta pääasiassa vapavälineillä ja katiskoilla. Verkkokalastus oli vähäistä. Kalastus keskittyi kesään. Kokonaissaalis oli Kuonanjärvellä ja Kuonanjoella 62 kg, josta haukea oli 72 % ja ahventa 11 %. Niiden lisäksi saatiin vähän madetta, lahnaa ja särkeä sekä Kuonanjoesta vähän harjusta. Kuonanjoesta saatiin noin 5 rapua. Kalastus Kuonanjärvellä on vuosien mittaan vähentynyt ja kokonaissaalis alentunut. Saalisalenema selittyy sekä kalastajien määrän vähenemisellä että pyyntitapojen muuttumisella. Merkittävin saalista selittävä tekijä on seisovien pyydysten vähentynyt käyttö. Böhling, P & Rahikainen, M Kalataloustarkkailu. Periaatteet ja menetelmät. Riistan ja kalantutkimus. Helsinki. Hautala, A 215. Pylväsojan alaosan kunnostussuunnitelma. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma vuosille Osa 1:Toimenpiteiden suunnittelun taustatiedot. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma vuosille Osa 2: Pintavesille esitettävät toimenpiteet ja niiden vaikutukset. Luku 2: Eteläinen osa-alue (Kalajoki Temmesjoki). Pöyry Environment Oy 29a. Tuppuranevan (Sievi) kalataloudellinen tarkkailu vuonna 29. Pöyry Environment Oy 29b. Osmalamminnevan (Sievi) kalataloudellinen selvitys vuonna 29 Pöyry Finland Oy 21. Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästöja vaikutustarkkailu v. 29. Pöyry Finland Oy Kalajoen kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma vuosille Oulu. Pöyry Finland Oy 214. Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästöja vaikutustarkkailu v Pöyry Finland Oy. 218 (luonnos). Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu v Vehanen, T., Sutela, T & Korhonen, H. 26. Kalayhteisöt jokien ekologisen tilan seurannassa ja arvioinnissa. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kala- ja riistaraportteja nro 398. Ympäristöministeriö 215. Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/215.

31 Akanrahka Turvejetti Ky " Paskalanneva " Löytynneva Jukuturve Oy Turveruukki Oy " Vasamanneva " Vapo Oy Tuppuraneva " Kanteleen Voima Oy Kalajoen vesistöalue Päällysneva " Kanteleen Voima Oy Multakaarronneva " Kanteleen Voima Oy Lamminneva " Kanteleen Voima Oy Niittylammenneva Puronneva Kokkolan " " Vähäsalo & Lahti Oy Energia Oy Lonkerinneva " Kanteleen Voima Oy Osmalamminneva " Kanteleen Voima Oy Rautamullansuo " Vapo Oy Jouttenisenneva " Vapo Oy Vittouvenneva " (osa) Vapo Oy Onkilamminneva / Isoneva " Maaselän Turvetuotanto 5 1 km Sisältää Maanmittauslaitoksen taustakartta-aineistoa 1/218 Pöyry Finland Oy 218 Tarkkailusuot merkitty punaisella Liite 1.1. Kalajoen vesistöalue

32 Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 217 Kohde: Vasamanneva, pvk1 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Ylivieska Vesistöalue: Kalajoki Projekti: Koordinaatit: Purkuvesistö: Vasamanoja-Pylväsoja-Kalajoki Tarkkailuluokka: Ympärivuotinen Mittapadon valuma-alue: 57,1 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , 28,3 1,9 1,8 2 pvk ,, 3 pvk ,,1,8,,1, 4 pvk ,, 5 pvk ,, 1 6 pvk , , , 24, , pvk , , ,5 13, ,67, , pvk , , ,5 25, , pvk , , ,5 7, , ,23,5 12 4,7 1, pvk , , , 23, , pvk , , ,5, 3,4, ,3 96,1,1 3,7,4,1 4,1 8,5 12 pvk , , , 3,6 39,8 22,4 1,1,4,8 13 pvk , , , 2,8 6,9,1 6,1,1 3,,1,,2,2,,5,6 14 pvk , , , 7, ,2 6 1,2 32,4 1,2 5, 15 pvk ,, 16 pvk , , , 1,8 6,9,1 94 1,9 58,5 1,8 5,6 17 pvk , , ,5 3,5 28, ,8 23,16,2 8,4,46,11 8, pvk , , ,5 14, , pvk , , ,5 18, ,2 125,14 8, pvk , , ,5 8, , ,22, , pvk , , ,5 2, , ,35, , pvk , , , 1,9 1,2, ,13, ,8 8 5 TALVI keskiarvo TALVI Bruttokuormitus g/ha d, 17,4 3,3,4,,2,,,,2 keskihajonta Nettokuormitus g/ha d,,1, KEVÄT keskiarvo 6, , ,8 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d ,6, , keskihajonta 3,1 4, ,5 Nettokuormitus g/ha d, 17 14,1 KESÄ keskiarvo 6, , ,6 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 1, 119 2,4 56,1,1 2,1,1, 3,4 7 keskihajonta 4, 11 2, , ,4 Nettokuormitus g/ha d, 1,1 4,5 ALKUSYKSY keskiarvo 6, , ,9 ALKUSYKSY Bruttokuormitus g/ha d ,2, 22 11, keskihajonta 1,2 3,5 173,2 1,1 Nettokuormitus g/ha d, 15 5,4 LOPPUSYKSY keskiarvo 6, , ,9 LOPPUSYKSY Bruttokuormitus g/ha d ,24, , keskihajonta 1,2 3, ,1 Nettokuormitus g/ha d, 32 VUOSI keskiarvo 6, , ,4 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d ,17, , keskihajonta 7, 1 1, ,6 Nettokuormitus g/ha d Lisätiedot: Ei vettä, ei näytettä, nollavirtaamajakso Jakson kuormitus laskettu otetun näytteen vedenlaadulla Tuotantoalue oli levossa vuonna ja Ei vettä, ei näytettä, nollavirtaamajakso Jakson kuormitus laskettu otetun näytteen vedenlaadulla Ei vettä, ei näytettä, nollavirtaamajakso Pitoisuus alle määritysrajan. Keskiarvo ja kuormitus laskettu määritysrajan arvolla.

33 Vasamanneva, pvk1 l/s km 2 Valuma keskiarvo mg/l Kiintoaine g/ha/d 1 9 näyte 8, 7, 8, 7, 8 6, 6, 7 5, 5, 6 4, 4, 5 3, 3, , 1, 2, 1, 1,, Kuormitus 217 Pitoisuus 217 µg/l Kokonaisfosfori g/ha/d µg/l Kokonaistyppi g/ha/d 6 2, 4 8, 5 4 1,8 1,6 1,4 1, , 6, 5, 3 1, 2 4, 2 1,8,6,4, , 2, 1,,, Kuormitus 217 Pitoisuus 217 Kuormitus 217 Pitoisuus 217

34 Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 217 Kohde: Vasamanneva, tehon tarkkailu Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Ylivieska Vesistöalue: Kalajoki Projekti: Koordinaatit: Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: Teho Näytetiedot Veden laatu Reduktio % Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Pvm COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l % % % % % % % % Pvk:n yläpuoli 1 pvk1yp , , pvk1yp , , Keskiarvo TALVI TALVI Keskiarvo KEVÄT 6, ,6 KEVÄT Keskiarvo KESÄ KESÄ #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! Keskiarvo SYKSY SYKSY #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! Keskiarvo TALVI JA KEVÄT, ,6 TALVI JA KEVÄT Keskiarvo KESÄ JA SYKSY, KESÄ JA SYKSY #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! Keskiarvo VUOSI VUOSI #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! Pvk:n alapuoli 1 pvk , ,7 2 pvk , , Keskiarvo TALVI Keskiarvo KEVÄT 6, ,2 Keskiarvo KESÄ, Keskiarvo SYKSY, #DIV/! ##### ##### #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! ##### Keskiarvo TALVI JA KEVÄT, ,2 Keskiarvo KESÄ JA SYKSY, Keskiarvo VUOSI, Lisätiedot: 1.1., 7.2. ja Ei ap-näytettä, ei käyntiä yp:lla Tuotantoalue oli levossa vuonna 217. Pvk:n tehon on oltava VHO:n päätöksen mukaan sulan maan aikana (kesä ja syksy) kiintoaineella ja kokonaisfosforilla 5 % ja kokonaistypellä 2 %. Kiintoaineen ja kokonaisfosforin osalta tavoitearvo on muuna aikana (talvi ja kevät) 5 %. Pitoisuus alle määritysrajan. Keskiarvo ja kuormitus laskettu määritysrajan arvolla.

35 Vasamanneva, tehon tarkkailu reduktio % Kiintoaine pitoisuus mg/l reduktio % Kokonaisfosfori pitoisuus µg/l , 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli reduktio % Kokonaistyppi pitoisuus µg/l Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli

36 Kalajoen turvetuotantoalueiden tarkkailu v. 217 Kohde: Rautamullansuo, pvk2 Haltija/tuottaja: Vapo Vesien käsittely: pvk2 Kunta: Reisjärvi, Sievi Koordinaatit: Vesistöalue: : (ETRS-TM35FIN) Kalajoki Projekti: Purkuvesistö: Laskuoja-Pirttipuro-Pirttijärvi Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: 68,8 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Sameus Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP jatkuva Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l FTU mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , ,7 1, , 1, , pvk , ,7 2, , ,3, 47,, 7 3 pvk , , , , pvk , ,3 1, , , , pvk , ,3 1, ,5 9,2 34 5, , pvk , ,8 1, , 7, , , pvk , , ,5 15, , , pvk2 9 pvk2 1 pvk2 11 pvk2 12 pvk2 13 pvk2 14 pvk2 15 pvk2 16 pvk2 17 pvk2 18 pvk2 19 pvk2 2 pvk2 TALVI keskiarvo 6,6 14 5, 15 5,7 1,5 TALVI Bruttokuormitus g/ha d 5, 58 9,8 118, keskihajonta Nettokuormitus g/ha d, 8,4 42 KEVÄT keskiarvo 6, ,9 2,7 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d , keskihajonta 2,1 2,1 3,,8 Nettokuormitus g/ha d, KESÄ keskiarvo 7,2 19 6, 77 2,8 1,3 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 5, , keskihajonta 2,1 1,7 44 1,3,5 Nettokuormitus g/ha d, 5,1,6 SYKSY keskiarvo 7, ,8 SYKSY Bruttokuormitus g/ha d , keskihajonta Nettokuormitus g/ha d, VUOSI keskiarvo 6,8 16 8, ,4 2,1 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d , keskihajonta 3,3 3, ,7 1,1 Nettokuormitus g/ha d, Lisätiedot:

37 Rautamullansuo, pvk2 l/s km Valuma keskiarvo näyte vesistömalli mg/l 5, 4, 3, 2, 1,, Kiintoaine g/ha/d kuormitus 217 pitoisuus 217 µg/l 14 Kokonaisfosfori g/ha/d,7 µg/l 18 Kokonaistyppi g/ha/d ,6,5,4,3, ,1 3 1, kuormitus 217 pitoisuus 217 kuormitus 217 pitoisuus 217

38 Kalajoen turvetuotantoalueiden tarkkailu v. 217 Kohde: Rautamullansuo, pvk2 teho Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk Kunta: Reisjärvi, Sievi Vesistöalue: Kalajoki Projekti: Purkuvesistö: Laskuoja-Pirttipuro-Pirttijärvi Tarkkailuluokka: Teho Näytetiedot Veden laatu Reduktio % Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Sameus Kiinto- Pvm COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Sameus Kiinto- NO 2 -N aine NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l FTU mg/l % % % % µg/l % % % Pvk:n yläpuoli 1 pvk2 yp ei näytettä pvk2 yp , ,7 5, pvk2 yp , , pvk2 yp , pvk2 yp , pvk2 yp , , pvk2 yp , Keskiarvo TALVI, 2 23 ##### 1725 #DIV/! ##### 28 1,3 TALVI #DIV/! 33 #DIV/! #DIV/! Keskiarvo KEVÄT 6, KEVÄT Keskiarvo KESÄ 7, ,9 KESÄ Keskiarvo SYKSY 7, SYKSY Pvk:n alapuoli 1 pvk , ,7 1,5 2 pvk , ,7 2,1 3 pvk , ,2 4 pvk , ,3 1,9 5 pvk , ,3 1, 6 pvk , ,8 1, 7 pvk , ,8 8 9 Keskiarvo TALVI 6, ,9 Keskiarvo KEVÄT 6, ,3 2,4 Keskiarvo KESÄ 7,2 18 5, 76 2,6 1, Keskiarvo SYKSY 7, ,8 Lisätiedot: ei yläpuolista näytettä, kaivon lukkoon ei käynyt puomin avain, altaan jäälle ei uskaltanut mennä.

39 Rautamullansuo, pvk2 teho reduktio % Kiintoaine pitoisuus mg/l reduktio % Kokonaisfosfori pitoisuus µg/l Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli reduktio % Kokonaistyppi pitoisuus µg/l Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli

40 Kalajoen turvetuotantoalueiden tarkkailu v. 217 Kohde: Jouttenisenneva, pvk1 Haltija/tuottaja: Vapo Vesien käsittely: pvk Kunta: Haapajärvi, Pyhäjärvi Vesistöalue: 53.82, Kalajoki Projekti: Purkuvesistö: Mustapuro-Kuonanjärvi, Välioja-Kuonanjoki Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: 211,2 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP jatkuva Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , , , 16, , ,4 163,3,2 5,6,98,98 21, pvk , , , 9, , ,6 53,1,1 2,3,5,22 1,3 9, 3 pvk , , , 8, , ,1 4,1,8 1,5,35,26 1, pvk , , , 36, , , pvk , , , 41, , ,6, ,92 1,83 41, 12 6 pvk , , , 44, , , pvk , , , 44, , ,, ,92 1, pvk , , ,5 36, , , pvk , , , 23, , ,3,1 5,8,5, pvk , , ,5 2,4 28, ,1 55,1 1, pvk ,,, 12 pvk , , ,5 2,6 28, ,2 24,4 7, pvk , , 8,8 6,9, 17,9 2,8,1,,11,,,4 1,3 14 pvk , , , 8, , , pvk , , , 45, ,53,63 63,57, pvk , , , 36, , pvk , , , ,5 2, , ,9,46 17,58, pvk , , ,5 3,6 53, , pvk , , , 19, , ,5,23 11,85, pvk , , , 5,6 18, ,4,19 13,47, TALVI keskiarvo 6, ,8 TALVI Bruttokuormitus g/ha d 2, ,8 54,7,1,1 2,1,4, keskihajonta 2,5 6, 4, ,4 Nettokuormitus g/ha d,1,4 11 KEVÄT keskiarvo 6, ,2 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d ,7,6 47 8,9 1, keskihajonta 3,3 5, ,1 Nettokuormitus g/ha d,6 18,7 147 KESÄ keskiarvo 6, , ,4 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 6, ,6,1 11,1, keskihajonta 5, , , Nettokuormitus g/ha d,4 6,2 35 ALKUSYKSYkeskiarvo 6, ,8 ALKUSYKSY Bruttokuormitus g/ha d 18, ,9,5 2,6, keskihajonta 3, , Nettokuormitus g/ha d,5 9,6 3 LOPPUSYKS keskiarvo 6, ,4 LOPPUSYKSYBruttokuormitus g/ha d 7, ,5,2 12,7, keskihajonta 5,7 6,4 3, ,4 Nettokuormitus g/ha d,2 4,5 5 VUOSI keskiarvo 6, , VUOSI Bruttokuormitus g/ha d 18, ,7,2 16 1,2,5 2 6 keskihajonta 7,7 2 9, ,4 Nettokuormitus g/ha d,3 7,1 42 Lisätiedot: 18.4., 24.4., 2.5., 18.5., 6.9. ja Vedenkorkeutta mahdoton mitata tarkasti veden voimakkaan pyörteilyn vuoksi Ei virtaamaa, ei näytettä, jaksolla ei ole ollut virtaamaa, joten ei tule kuormitusta 6.9. näyte virtaamahuippu, kuormitusjakso säädetty virtaamahuipun mukaan = alle määritysrajan. Keskiarvoon ja kuormitus laskettu määritysrajalla.

41 Jouttenisenneva, pvk l/s km2 Valuma keskiarvo näyte g/ha/d µg/l Kokonaistyppi kuormitus 217 pitoisuus 217,,5 1, 1,5 2, 2,5 3, g/ha/d µg/l Kokonaisfosfori kuormitus 217 pitoisuus g/ha/d mg/l Kiintoaine kuormitus 217 pitoisuus 217

42 Kalajoen turvetuotantoalueiden tarkkailu v. 217 Kohde: Vittouvenneva, pvk1 Haltija/tuottaja: Vapo Vesien käsittely: pvk Kunta: Pyhäjärvi Vesistöalue: Kalajoki Projekti: Purkuvesistö: Vittouvenoja-Kuonanjärvi Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: 119,9 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk , , ,5 4,7 53,5 54,5 9,1,4,3,3,2,7,5 2 pvk , , ,5 5,8 87, ,1 2,2,8,6,5,1 1,8,9 3 pvk , , ,5 2,2 3,4, 27,3 7,1,1,2,1,1,4,8 4 pvk , , ,5 5,7 86,8,8 42,4 1,1,2,6 5 pvk , , ,5 8,4 257,7 2, ,4 29,2,5,7,3,1 2,3 2,6 6 pvk , , , ,4 85, ,9 542,9 23,6 95,6 7 pvk , , , 14,8 897,2 8, ,3 269,47,158 1,,95,21 23,7 39,6 8 pvk , , ,3 1,9 525,1 5, , 134,16 4, 9,1 9 pvk , , , 9,6 386,9 3, ,7 43,6,15 1,3,2,1 5,9 5,3 1 pvk , , ,,56 1,2, 22,2 6,1,2 1, 11 pvk ,,,,,,,, 12 pvk , , , 12,6 61,3 5, ,4 4,7 1,2 4,5 13 pvk , , , 3,2 39,1, ,1 33,3,7 1,,,1 1,9 2,7 14 pvk , , , 12,3 61,3 5, ,2 391,59 1,6 48,6 15 pvk , , ,5 8, 257,7 2, ,8 262,24,59 8,4,41,12 13,5 17,7 16 pvk , , , 12,8 897,2 8, , 544,56 19,1 5, 17 pvk , , , 14, , ,3,12 5,5,967, pvk , , , 2, , ,3 11, pvk , , 5,7 18 1, ,,1 1,5,52, pvk , , ,5 2,8 28, ,,1,7,91, TALVI keskiarvo 6, , TALVI Bruttokuormitus g/ha d,7 62,6 12,8,1,,3,3,1 1,1,9 keskihajonta 4,4 2,3 2, ,1 Nettokuormitus g/ha d,,1,3 KEVÄT keskiarvo 6, ,3 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d ,5,2 11,9, keskihajonta 2,9 1,5 57,8 Nettokuormitus g/ha d,1 2,9 25 KESÄ keskiarvo 6, ,7 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 2, ,7 18,1,3 3,2,2,5 7,3 11 keskihajonta 2,9 12 1, ,2 Nettokuormitus g/ha d,7 1,6 7,6 ALKUSYKSY keskiarvo 6, ,5 ALKUSYKSY Bruttokuormitus g/ha d 15, ,3,1 12 1,, keskihajonta 3, ,9 Nettokuormitus g/ha d,2 7,5 12 LOPPUSYKSYkeskiarvo 6, ,3 ALKUSYKSY Bruttokuormitus g/ha d, ,2 2,, 1,1,3, 1,2 2,6 keskihajonta 2,8 3,5 2, ,7 1, Nettokuormitus g/ha d,,5 1,5 VUOSI keskiarvo 6, , ,7 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d 5, ,8 18,1, 4,,3, 5,2 11 keskihajonta 6,9 13 5, ,2 Nettokuormitus g/ha d,1 2, 6,8 Lisätiedot: ei ole ollut virtaamaa Vedenkorkeutta mahdoton mitata tarkasti voimakkaan pyörteilyn takia Ei virtaamaa, ei näytettä, nollavirtaamajakso jolloin ei kuormitusta = alle määritysrajan. Keskiarvoon ja kuormitus laskettu määritysrajalla.

43 Vittouvenneva, pvk l/s km2 Valuma keskiarvo näyte g/ha/d µg/l Kokonaistyppi kuormitus 217 pitoisuus 217,,1,2,3,4,5,6,7,8,9 1, g/ha/d µg/l Kokonaisfosfori kuormitus 217 pitoisuus , 1, 2, 3, 4, 5, 6, g/ha/d mg/l Kiintoaine kuormitus 217 pitoisuus 217

44 Sähkökalastusalan tiedot Sähkökalastusalan nimi*: Lähteenoja Vesistöalue: Petäjäojan va Ympäristötyyppi*: Koordinaatit YK: Pohjan karkeus (%): Lisätietoja: joki puro noro/oja järv.ranta Orgaaninen aines Hieno (-2 mm) Sora (2-16 mm) Pieni kivi (16-64 mm) Iso kivi ( mm) Pieni lohkare ( mm) Iso lohkare (>124 mm) Kallio kaivettu oja, liejua 3 cm 9 1 Uoman leveys m: Kunta: Ympäristöpaine*: 2 Sievi kuormit. hajakuormit. piste- ei tietoa luonnotitilainen perattu kunnostet säännöstelty happamoitumin. vähähappisuus satunnaispäästöt Pyynnin tiedot Koekalastajan nimi: Jorma Keränen Organisaatio: Aloitus Lopetus Pöyry Finland OY Hanke: Kalastuskertoja(1-3)*: Kalastuskertojen kellonajat* (tt:mm): Päivämäärä:.. Koealan mitat (m): pit. lev : 14:5 14:2 14:25 14:4 14: Lisätieto: Koealan pinta-ala* (m 2 ): Syvyysluokka* (cm): -2 cm 41-6 cm Kalastettu uoman leveydeltyä: Ei On Laitteen tiedot 21-4 cm 61- cm Sulkuverkot: Ei On Laitteen malli: Energian lähde: Akku Aggr. Käytetty jännite (V): Hans Grassl IG2/2 65 Pulssin frekvenssi (Hz): 1 5 x Virran voimakkuus (A): 25 Ympäristöhavainnot Veden lämpötila ( o C): 12,1 Veden näkösyvyys (cm): 5 Keskimääräinen virtausnopeus koealalla (m/s): Veden suhteellinen korkeus: Vesikasvillisuuden peittävyys (%): hidas (<,2) keskim. (,2-,7) voimakas (>,7) normaali ylhäällä alhaalla Vesisammalet Putkilokasvit 2 Sää: sade puolipilvinen Ilman lämpötila (oc): Koealan kalastettavuus: Rantakasvillisuuden peittävyys (%): Koekalastuksen saaliit: pilvinen helppo normaali vaikea Puut/pensaat Muut kasvit aurinkoinen 17 8 Kalastuskerta 1: ei kaloja Kalastuskerta 2: ei kaloja Kalastuskerta 3: ei kaloja

45 Sähkökalastusalan tiedot Sähkökalastusalan nimi*: Petäjäoja, Lähteenojan yp. Vesistöalue: Petäjäojan va Ympäristötyyppi*: Koordinaatit YK: Pohjan karkeus (%): Lisätietoja: joki puro noro/oja järv.ranta Orgaaninen aines Hieno (-2 mm) Sora (2-16 mm) Pieni kivi (16-64 mm) Iso kivi ( mm) Pieni lohkare ( mm) Iso lohkare (>124 mm) Kallio räjäytettyä pohja, teräviä kiviä Uoman leveys m: Kunta: Ympäristöpaine*: 3 Sievi kuormit. hajakuormit. piste- ei tietoa luonnotitilainen perattu kunnostet säännöstelty happamoitumin. vähähappisuus satunnaispäästöt Pyynnin tiedot Koekalastajan nimi: Jorma Keränen Organisaatio: Aloitus Lopetus Pöyry Finland OY Hanke: Kalastuskertoja(1-3)*: Kalastuskertojen kellonajat* (tt:mm): Päivämäärä:.. Koealan mitat (m): pit. lev : 15:1 15:25 15:35 15:5 15: Lisätieto: Koealan pinta-ala* (m 2 ): Syvyysluokka* (cm): -2 cm 41-6 cm Kalastettu uoman leveydeltyä: Ei On Laitteen tiedot 21-4 cm 61- cm Sulkuverkot: Ei On Laitteen malli: Energian lähde: Akku Aggr. Käytetty jännite (V): Hans Grassl IG2/2 65 Pulssin frekvenssi (Hz): 3 5 x Virran voimakkuus (A): 25 Ympäristöhavainnot Veden lämpötila ( o C): 13,8 Veden näkösyvyys (cm): 1 Keskimääräinen virtausnopeus koealalla (m/s): Veden suhteellinen korkeus: Vesikasvillisuuden peittävyys (%): hidas (<,2) keskim. (,2-,7) voimakas (>,7) normaali ylhäällä alhaalla Vesisammalet Putkilokasvit 1 Sää: sade puolipilvinen Ilman lämpötila (oc): Koealan kalastettavuus: Rantakasvillisuuden peittävyys (%): Koekalastuksen saaliit: pilvinen helppo normaali vaikea Puut/pensaat Muut kasvit aurinkoinen 17 7 Kalastuskerta 1: ei kaloja Kalastuskerta 2: ei kaloja Kalastuskerta 3: ei kaloja

46 Sähkökalastusalan tiedot Sähkökalastusalan nimi*: Petäjäoja, Kanala Vesistöalue: Petäjäojan va Ympäristötyyppi*: Koordinaatit YK: Pohjan karkeus (%): Lisätietoja: joki puro noro/oja järv.ranta Orgaaninen aines Hieno (-2 mm) Sora (2-16 mm) Pieni kivi (16-64 mm) Iso kivi ( mm) Pieni lohkare ( mm) Iso lohkare (>124 mm) Kallio Uoman leveys m: Kunta: Ympäristöpaine*: 3 Sievi kuormit. hajakuormit. piste- ei tietoa luonnotitilainen perattu kunnostet säännöstelty happamoitumin. vähähappisuus satunnaispäästöt Pyynnin tiedot Koekalastajan nimi: Jorma Keränen Organisaatio: Aloitus Lopetus Pöyry Finland OY Hanke: Kalastuskertoja(1-3)*: Kalastuskertojen kellonajat* (tt:mm): Päivämäärä:.. Koealan mitat (m): pit. lev :3 15:4 15:55 16:1 16:25 16: Lisätieto: Koealan pinta-ala* (m 2 ): Syvyysluokka* (cm): -2 cm 41-6 cm Kalastettu uoman leveydeltyä: Ei On Laitteen tiedot 21-4 cm 61- cm Sulkuverkot: Ei On Laitteen malli: Energian lähde: Akku Aggr. Käytetty jännite (V): Hans Grassl IG2/2 65 Pulssin frekvenssi (Hz): 3 5 x Virran voimakkuus (A): 25 Ympäristöhavainnot Veden lämpötila ( o C): 13,7 Veden näkösyvyys (cm): 1 Keskimääräinen virtausnopeus koealalla (m/s): Veden suhteellinen korkeus: Vesikasvillisuuden peittävyys (%): hidas (<,2) keskim. (,2-,7) voimakas (>,7) normaali ylhäällä alhaalla Vesisammalet Putkilokasvit 8 Sää: sade puolipilvinen Ilman lämpötila (oc): Koealan kalastettavuus: Rantakasvillisuuden peittävyys (%): pilvinen helppo normaali vaikea Puut/pensaat Muut kasvit aurinkoinen 17 5 Koekalastuksen saaliit: Kalastuskerta 1: ahven 95 mm, 9 g Kalastuskerta 2: ei kaloja Kalastuskerta 3: ei kaloja

47 Sähkökalastusalan tiedot Sähkökalastusalan nimi*: Petäjäoja, Haapalankangas Vesistöalue: Petäjäojan va Ympäristötyyppi*: Koordinaatit YK: Pohjan karkeus (%): Lisätietoja: joki puro noro/oja järv.ranta Orgaaninen aines Hieno (-2 mm) Sora (2-16 mm) Pieni kivi (16-64 mm) Iso kivi ( mm) Pieni lohkare ( mm) Iso lohkare (>124 mm) Kallio suuria lohkareita Uoman leveys m: Kunta: Ympäristöpaine*: 3 Sievi kuormit. hajakuormit. piste- ei tietoa luonnotitilainen perattu kunnostet säännöstelty happamoitumin. vähähappisuus satunnaispäästöt Pyynnin tiedot Koekalastajan nimi: Jorma Keränen Organisaatio: Aloitus Lopetus Pöyry Finland OY Hanke: Kalastuskertoja(1-3)*: Kalastuskertojen kellonajat* (tt:mm): Päivämäärä:.. Koealan mitat (m): pit. lev :5 17: 17:15 17:25 17:4 17:5 7 3 Lisätieto: Koealan pinta-ala* (m 2 ): Syvyysluokka* (cm): -2 cm 41-6 cm Kalastettu uoman leveydeltyä: Ei On Laitteen tiedot 21-4 cm 61- cm Sulkuverkot: Ei On Laitteen malli: Energian lähde: Akku Aggr. Käytetty jännite (V): Hans Grassl IG2/2 65 Pulssin frekvenssi (Hz): 21 5 x Virran voimakkuus (A): 25 Ympäristöhavainnot Veden lämpötila ( o C): 15, Veden näkösyvyys (cm): 1 Keskimääräinen virtausnopeus koealalla (m/s): Veden suhteellinen korkeus: Vesikasvillisuuden peittävyys (%): hidas (<,2) keskim. (,2-,7) voimakas (>,7) normaali ylhäällä alhaalla Vesisammalet Putkilokasvit 6 Sää: sade puolipilvinen Ilman lämpötila (oc): Koealan kalastettavuus: Rantakasvillisuuden peittävyys (%): Koekalastuksen saaliit: pilvinen helppo normaali vaikea Puut/pensaat Muut kasvit aurinkoinen Kalastuskerta 1: ahven 135 mm, 24 g, kivisimppu 73 mm, 5 g, kivisimppu 8 mm, 6 g, kivisimppu 5 mm, 1 g, Kalastuskerta 2: kivisimppu 55 mm, 1 g, kivisimppu 7 mm, 3 g, kivisimppu 53 mm, 1 g, Kalastuskerta 3: kivisimppu 55 mm, 1 g, kivisimppu 7 mm, 3 g 16 6

48 Sähkökalastusalan tiedot Sähkökalastusalan nimi*: Petäjäoja, Ruukinkoski Vesistöalue: Petäjäojan va Ympäristötyyppi*: Koordinaatit YK: Pohjan karkeus (%): Lisätietoja: joki puro noro/oja järv.ranta Orgaaninen aines Hieno (-2 mm) Sora (2-16 mm) Pieni kivi (16-64 mm) Iso kivi ( mm) Pieni lohkare ( mm) Iso lohkare (>124 mm) Kallio Uoman leveys m: Kunta: Ympäristöpaine*: 3 Sievi kuormit. hajakuormit. piste- ei tietoa luonnotitilainen perattu kunnostet säännöstelty happamoitumin. vähähappisuus satunnaispäästöt Pyynnin tiedot Koekalastajan nimi: Jorma Keränen Organisaatio: Aloitus Lopetus Pöyry Finland OY Hanke: Kalastuskertoja(1-3)*: Kalastuskertojen kellonajat* (tt:mm): Päivämäärä:.. Koealan mitat (m): pit. lev : 8:1 8:25 8:4 8:55 9:5 1 3 Lisätieto: Koealan pinta-ala* (m 2 ): Syvyysluokka* (cm): -2 cm 41-6 cm Kalastettu uoman leveydeltyä: Ei On Laitteen tiedot 21-4 cm 61- cm Sulkuverkot: Ei On Laitteen malli: Energian lähde: Akku Aggr. Käytetty jännite (V): Hans Grassl IG2/2 65 Pulssin frekvenssi (Hz): 3 5 x Virran voimakkuus (A): 25 Ympäristöhavainnot Veden lämpötila ( o C): 15, Veden näkösyvyys (cm): 2 Keskimääräinen virtausnopeus koealalla (m/s): Veden suhteellinen korkeus: Vesikasvillisuuden peittävyys (%): hidas (<,2) keskim. (,2-,7) voimakas (>,7) normaali ylhäällä alhaalla Vesisammalet Putkilokasvit 8 Sää: sade puolipilvinen Ilman lämpötila (oc): Koealan kalastettavuus: Rantakasvillisuuden peittävyys (%): Koekalastuksen saaliit: pilvinen helppo normaali vaikea Puut/pensaat Muut kasvit Kalastuskerta 1: hauki 78 mm, 3 g, kivisimppu 82 mm, 8 g, kivisimppu 53 mm, 2 g, kivisimppu 72 mm, 4 g, kivisimppu 63 mm, 3 g, kivisimppu 6 mm, 2 g, kivisimppu 57 mm, 2 g, kivisimppu 57 mm, 2 g, Kalastuskerta 2: kivisimppu 68 mm, 3 g, kivisimppu 65 mm, 3 g Kalastuskerta 3: kivisimppu 7 mm, 4 g aurinkoinen 16 5

49 Sähkökalastusalan tiedot Sähkökalastusalan nimi*: Vääräjoki, Koppelonkoski Vesistöalue: Vääräjoen yläosan a Ympäristötyyppi*: Koordinaatit YK: Pohjan karkeus (%): Lisätietoja: joki noro/oja puro järv.ranta Orgaaninen aines Hieno (-2 mm) Sora (2-16 mm) Pieni kivi (16-64 mm) Iso kivi ( mm) Pieni lohkare ( mm) Iso lohkare (>124 mm) Kallio Uoman leveys m: Kunta: Ympäristöpaine*: 4 Sievi kuormit. hajakuormit. piste- ei tietoa luonnotitilainen perattu kunnostet säännöstelty happamoitumin. vähähappisuus satunnaispäästöt Pyynnin tiedot Koekalastajan nimi: Jorma Keränen Organisaatio: Aloitus Lopetus Pöyry Finland OY Hanke: Kalastuskertoja(1-3)*: Kalastuskertojen kellonajat* (tt:mm): Päivämäärä:.. Koealan mitat (m): pit. lev :5 13: 13:15 13:25 13:4 13:5 1 4 Lisätieto: Koealan pinta-ala* (m 2 ): Syvyysluokka* (cm): -2 cm 41-6 cm Kalastettu uoman leveydeltyä: Ei On Laitteen tiedot 21-4 cm 61- cm Sulkuverkot: Ei On Laitteen malli: Energian lähde: Akku Aggr. Käytetty jännite (V): Hans Grassl IG2/2 65 Pulssin frekvenssi (Hz): 4 5 x Virran voimakkuus (A): 25 Ympäristöhavainnot Veden lämpötila ( o C): 16,8 Veden näkösyvyys (cm): 2 Keskimääräinen virtausnopeus koealalla (m/s): Veden suhteellinen korkeus: Vesikasvillisuuden peittävyys (%): hidas (<,2) keskim. (,2-,7) voimakas (>,7) normaali ylhäällä alhaalla Vesisammalet Putkilokasvit 8 Sää: sade puolipilvinen Ilman lämpötila (oc): Koealan kalastettavuus: Rantakasvillisuuden peittävyys (%): Koekalastuksen saaliit: pilvinen helppo normaali vaikea Puut/pensaat Muut kasvit aurinkoinen Kalastuskerta 1: särki 185 mm, 6 g, särki 16 mm, 36 g, särki 157 mm, 31 g, ahven 133 mm, 24 g, ahven 13mm, 22 g, ahven 129 mm, 18 g, made 175 mm, 39 g Kalastuskerta 2: made 19 mm 43 g, made 155 mm, 24 g, made 9 mm, 4 g Kalastuskerta 3: ei kaloja 18 6

50 Sähkökalastusalan tiedot Sähkökalastusalan nimi*: Vääräjoki, Mustasuvannonkoski Vesistöalue: Vääräjoen yläosan a Ympäristötyyppi*: Koordinaatit YK: Pohjan karkeus (%): Lisätietoja: joki noro/oja puro järv.ranta Orgaaninen aines Hieno (-2 mm) Sora (2-16 mm) Pieni kivi (16-64 mm) Iso kivi ( mm) Pieni lohkare ( mm) Iso lohkare (>124 mm) Kallio Uoman leveys m: Kunta: Ympäristöpaine*: 3,5 Sievi kuormit. hajakuormit. piste- ei tietoa luonnotitilainen perattu kunnostet säännöstelty happamoitumin. vähähappisuus satunnaispäästöt Pyynnin tiedot Koekalastajan nimi: Jorma Keränen Organisaatio: Aloitus Lopetus Pöyry Finland OY Hanke: Kalastuskertoja(1-3)*: Kalastuskertojen kellonajat* (tt:mm): Päivämäärä:.. Koealan mitat (m): pit. lev :1 14:2 14:35 14:45 15: 15:1 7 3,5 Lisätieto: Koealan pinta-ala* (m 2 ): Syvyysluokka* (cm): -2 cm 41-6 cm Kalastettu uoman leveydeltyä: Ei On Laitteen tiedot 21-4 cm 61- cm Sulkuverkot: Ei On Laitteen malli: Energian lähde: Akku Aggr. Käytetty jännite (V): Hans Grassl IG2/2 65 Pulssin frekvenssi (Hz): x Virran voimakkuus (A): 25 Ympäristöhavainnot Veden lämpötila ( o C): 16, Veden näkösyvyys (cm): 2 Keskimääräinen virtausnopeus koealalla (m/s): Veden suhteellinen korkeus: Vesikasvillisuuden peittävyys (%): hidas (<,2) keskim. (,2-,7) voimakas (>,7) normaali ylhäällä alhaalla Vesisammalet Putkilokasvit 8 Sää: sade puolipilvinen Ilman lämpötila (oc): Koealan kalastettavuus: Rantakasvillisuuden peittävyys (%): Koekalastuksen saaliit: pilvinen helppo normaali vaikea Puut/pensaat Muut kasvit aurinkoinen Kalastuskerta 1: hauki 17 mm, 4 g, made 15 mm 25 g, made 145 mm, 22 g, made 15 mm, 26 g, made 18 mm, 28 made 3 mm, 22 g, made 15 mm, 25 g, Kalastuskerta 2: made 16mm, 28 g, made 19mm, 39 g Kalastuskerta 3: ei kaloja

51 Sähkökalastusalan tiedot Sähkökalastusalan nimi*: Vääräjoki, Hevoskoski Vesistöalue: Vääräjoen yläosan a Ympäristötyyppi*: Koordinaatit YK: Pohjan karkeus (%): Lisätietoja: joki noro/oja puro järv.ranta Orgaaninen aines Hieno (-2 mm) Sora (2-16 mm) Pieni kivi (16-64 mm) Iso kivi ( mm) Pieni lohkare ( mm) Iso lohkare (>124 mm) Kallio Uoman leveys m: Kunta: Ympäristöpaine*: 8 Sievi kuormit. hajakuormit. piste- ei tietoa luonnotitilainen perattu kunnostet säännöstelty happamoitumin. vähähappisuus satunnaispäästöt Pyynnin tiedot Koekalastajan nimi: Jorma Keränen Organisaatio: Aloitus Lopetus Pöyry Finland OY Hanke: Kalastuskertoja(1-3)*: Kalastuskertojen kellonajat* (tt:mm): Päivämäärä:.. Koealan mitat (m): pit. lev :1 11:2 11:35 11:5 12:5 12: Lisätieto: Koealan pinta-ala* (m 2 ): Syvyysluokka* (cm): -2 cm 41-6 cm Kalastettu uoman leveydeltyä: Ei On Laitteen tiedot 21-4 cm 61- cm Sulkuverkot: Ei On Laitteen malli: Energian lähde: Akku Aggr. Käytetty jännite (V): Hans Grassl IG2/2 65 Pulssin frekvenssi (Hz): 48 5 x Virran voimakkuus (A): 25 Ympäristöhavainnot Veden lämpötila ( o C): 13,8 Veden näkösyvyys (cm): 2 Keskimääräinen virtausnopeus koealalla (m/s): Veden suhteellinen korkeus: Vesikasvillisuuden peittävyys (%): hidas (<,2) keskim. (,2-,7) voimakas (>,7) normaali ylhäällä alhaalla Vesisammalet Putkilokasvit 8 Sää: sade puolipilvinen Ilman lämpötila (oc): Koealan kalastettavuus: Rantakasvillisuuden peittävyys (%): Koekalastuksen saaliit: pilvinen helppo normaali vaikea Puut/pensaat Muut kasvit aurinkoinen Kalastuskerta 1: hauki 8 mm, 3 g, Kalastuskerta 2: ei kaloja Kalastuskerta 3: ei kaloja

52 Sähkökalastusalan tiedot Sähkökalastusalan nimi*: Vääräjoki, Pahkakoski Vesistöalue: Vääräjoen yläosan a Ympäristötyyppi*: Koordinaatit YK: Pohjan karkeus (%): Lisätietoja: joki noro/oja puro järv.ranta Orgaaninen aines Hieno (-2 mm) Sora (2-16 mm) Pieni kivi (16-64 mm) Iso kivi ( mm) Pieni lohkare ( mm) Iso lohkare (>124 mm) Kallio Uoman leveys m: Kunta: Ympäristöpaine*: 6 Sievi kuormit. hajakuormit. piste- ei tietoa luonnotitilainen perattu kunnostet säännöstelty happamoitumin. vähähappisuus satunnaispäästöt Pyynnin tiedot Koekalastajan nimi: Jorma Keränen Organisaatio: Aloitus Lopetus Pöyry Finland OY Hanke: Kalastuskertoja(1-3)*: Kalastuskertojen kellonajat* (tt:mm): Päivämäärä:.. Koealan mitat (m): pit. lev :3 12:45 13: 13:15 13:3 13: Lisätieto: Koealan pinta-ala* (m 2 ): Syvyysluokka* (cm): -2 cm 41-6 cm Kalastettu uoman leveydeltyä: Ei On Laitteen tiedot 21-4 cm 61- cm Sulkuverkot: Ei On Laitteen malli: Energian lähde: Akku Aggr. Käytetty jännite (V): Hans Grassl IG2/2 65 Pulssin frekvenssi (Hz): 48 5 x Virran voimakkuus (A): 25 Ympäristöhavainnot Veden lämpötila ( o C): 13,7 Veden näkösyvyys (cm): 2 Keskimääräinen virtausnopeus koealalla (m/s): Veden suhteellinen korkeus: Vesikasvillisuuden peittävyys (%): hidas (<,2) keskim. (,2-,7) voimakas (>,7) normaali ylhäällä alhaalla Vesisammalet Putkilokasvit 7 Sää: sade puolipilvinen Ilman lämpötila (oc): Koealan kalastettavuus: Rantakasvillisuuden peittävyys (%): Koekalastuksen saaliit: pilvinen helppo normaali vaikea Puut/pensaat Muut kasvit aurinkoinen Kalastuskerta 1: taimen 15 mm, 34 g (rasvaevällinen), hauki 8 mm, 3 g, hauki 78 mm, 3 g, hauki 81 mm, 3 g, kivisimppu 68 mm, 4 g, kivisimppu 68 mm, 4 g, rapu 7 mm (uros, väri sininen) Kalastuskerta 2: kivisimppu 7 mm 3 g Kalastuskerta 3: kivisimppu 55 mm, 2 g 18 5

53 Sähkökalastusalan tiedot Sähkökalastusalan nimi*: Syväoja, alempi Vesistöalue: Syväjoen va Ympäristötyyppi*: Koordinaatit YK: Pohjan karkeus (%): Lisätietoja: joki noro/oja puro järv.ranta Orgaaninen aines Hieno (-2 mm) Sora (2-16 mm) Pieni kivi (16-64 mm) Iso kivi ( mm) Pieni lohkare ( mm) Iso lohkare (>124 mm) Kallio Uoman leveys m: Kunta: Ympäristöpaine*: 3 Sievi kuormit. hajakuormit. piste- ei tietoa luonnotitilainen perattu kunnostet säännöstelty happamoitumin. vähähappisuus satunnaispäästöt Pyynnin tiedot Koekalastajan nimi: Jorma Keränen Organisaatio: Aloitus Lopetus Pöyry Finland OY Hanke: Kalastuskertoja(1-3)*: Kalastuskertojen kellonajat* (tt:mm): Päivämäärä:.. Koealan mitat (m): pit. lev :3 8:4 8:55 9:5 9:2 9:3 3 3 Lisätieto: Koealan pinta-ala* (m 2 ): Syvyysluokka* (cm): -2 cm 41-6 cm Kalastettu uoman leveydeltyä: Ei On Laitteen tiedot 21-4 cm 61- cm Sulkuverkot: Ei On Laitteen malli: Energian lähde: Akku Aggr. Käytetty jännite (V): Hans Grassl IG2/2 65 Pulssin frekvenssi (Hz): 9 5 x Virran voimakkuus (A): 25 Ympäristöhavainnot Veden lämpötila ( o C): 12, Veden näkösyvyys (cm): 3 Keskimääräinen virtausnopeus koealalla (m/s): Veden suhteellinen korkeus: Vesikasvillisuuden peittävyys (%): hidas (<,2) keskim. (,2-,7) voimakas (>,7) normaali ylhäällä alhaalla Vesisammalet Putkilokasvit Kalastuskerta 1: kivisimppu 11 mm, 18 g Kalastuskerta 2: ei kaloja Kalastuskerta 3: ei kaloja 7 Sää: sade puolipilvinen Ilman lämpötila (oc): Koealan kalastettavuus: Rantakasvillisuuden peittävyys (%): Koekalastuksen saaliit: pilvinen helppo normaali vaikea Puut/pensaat Muut kasvit aurinkoinen 15 6

54 Sähkökalastusalan tiedot Sähkökalastusalan nimi*: Syväoja, Isokosken tien silta Vesistöalue: Syväjoen va Ympäristötyyppi*: Koordinaatit YK: Pohjan karkeus (%): Lisätietoja: joki noro/oja puro järv.ranta Orgaaninen aines Hieno (-2 mm) Sora (2-16 mm) Pieni kivi (16-64 mm) Iso kivi ( mm) Pieni lohkare ( mm) Iso lohkare (>124 mm) Kallio Uoman leveys m: Kunta: Ympäristöpaine*: 3 Sievi kuormit. hajakuormit. piste- ei tietoa luonnotitilainen perattu kunnostet säännöstelty happamoitumin. vähähappisuus satunnaispäästöt Pyynnin tiedot Koekalastajan nimi: Jorma Keränen Organisaatio: Aloitus Lopetus Pöyry Finland OY Hanke: Kalastuskertoja(1-3)*: Kalastuskertojen kellonajat* (tt:mm): Päivämäärä:.. Koealan mitat (m): pit. lev :5 1: 1:15 1:25 1:4 1:5 3 3 Lisätieto: Koealan pinta-ala* (m 2 ): Syvyysluokka* (cm): -2 cm 41-6 cm Kalastettu uoman leveydeltyä: Ei On Laitteen tiedot 21-4 cm 61- cm Sulkuverkot: Ei On Laitteen malli: Energian lähde: Akku Aggr. Käytetty jännite (V): Hans Grassl IG2/2 65 Pulssin frekvenssi (Hz): 9 5 x Virran voimakkuus (A): 25 Ympäristöhavainnot Veden lämpötila ( o C): 12, Veden näkösyvyys (cm): 3 Keskimääräinen virtausnopeus koealalla (m/s): Veden suhteellinen korkeus: Vesikasvillisuuden peittävyys (%): hidas (<,2) keskim. (,2-,7) voimakas (>,7) normaali ylhäällä alhaalla Vesisammalet Putkilokasvit 8 Sää: sade puolipilvinen Ilman lämpötila (oc): Koealan kalastettavuus: Rantakasvillisuuden peittävyys (%): pilvinen helppo normaali vaikea Puut/pensaat Muut kasvit aurinkoinen 16 2 Koekalastuksen saaliit: Kalastuskerta 1: ei kaloja Kalastuskerta 2: ei kaloja Kalastuskerta 3: ei kaloja

55 Sähkökalastusalan tiedot Sähkökalastusalan nimi*: Pahaoja Vesistöalue: Syväjoen va Ympäristötyyppi*: Koordinaatit YK: Pohjan karkeus (%): Lisätietoja: joki puro noro/oja järv.ranta Orgaaninen aines Hieno (-2 mm) Sora (2-16 mm) Pieni kivi (16-64 mm) Iso kivi ( mm) Pieni lohkare ( mm) Iso lohkare (>124 mm) Kallio Uoman leveys m: Kunta: Ympäristöpaine*: 5 Sievi kuormit. hajakuormit. piste- ei tietoa luonnotitilainen perattu kunnostet säännöstelty happamoitumin. vähähappisuus satunnaispäästöt Pyynnin tiedot Koekalastajan nimi: Jorma Keränen Organisaatio: Aloitus Lopetus Pöyry Finland OY Hanke: Kalastuskertoja(1-3)*: Kalastuskertojen kellonajat* (tt:mm): Päivämäärä:.. Koealan mitat (m): pit. lev :1 11:2 11:35 11:45 12: 12:1 5 5 Lisätieto: Koealan pinta-ala* (m 2 ): Syvyysluokka* (cm): -2 cm 41-6 cm Kalastettu uoman leveydeltyä: Ei On Laitteen tiedot 21-4 cm 61- cm Sulkuverkot: Ei On Laitteen malli: Energian lähde: Akku Aggr. Käytetty jännite (V): Hans Grassl IG2/2 65 Pulssin frekvenssi (Hz): 25 5 x Virran voimakkuus (A): 25 Ympäristöhavainnot Veden lämpötila ( o C): 12, Veden näkösyvyys (cm): 3 Keskimääräinen virtausnopeus koealalla (m/s): Veden suhteellinen korkeus: Vesikasvillisuuden peittävyys (%): hidas (<,2) keskim. (,2-,7) voimakas (>,7) normaali ylhäällä alhaalla Vesisammalet Putkilokasvit Sää: sade puolipilvinen Ilman lämpötila (oc): Koealan kalastettavuus: Rantakasvillisuuden peittävyys (%): pilvinen helppo normaali vaikea Puut/pensaat Muut kasvit aurinkoinen 16 9 Koekalastuksen saaliit: Kalastuskerta 1: ei kaloja Kalastuskerta 2: ei kaloja Kalastuskerta 3: ei kaloja

56 Sähkökalastusalan tiedot Sähkökalastusalan nimi*: Pylväsoja, alaosa Vesistöalue: Pylväsojan alaosan a Ympäristötyyppi*: Koordinaatit YK: Pohjan karkeus (%): Lisätietoja: joki puro noro/oja järv.ranta Orgaaninen aines Hieno (-2 mm) Sora (2-16 mm) Pieni kivi (16-64 mm) Iso kivi ( mm) Pieni lohkare ( mm) Iso lohkare (>124 mm) Kallio Uoman leveys m: Kunta: Ympäristöpaine*: 3 Ylivieska kuormit. hajakuormit. piste- ei tietoa luonnotitilainen perattu kunnostet säännöstelty happamoitumin. vähähappisuus satunnaispäästöt Pyynnin tiedot Koekalastajan nimi: Jorma Keränen Organisaatio: Aloitus Lopetus Pöyry Finland OY Hanke: Kalastuskertoja(1-3)*: Kalastuskertojen kellonajat* (tt:mm): Päivämäärä:.. Koealan mitat (m): pit. lev :3 9:4 9:55 1:5 1:2 1:3 1 3 Lisätieto: Koealan pinta-ala* (m 2 ): Syvyysluokka* (cm): -2 cm 41-6 cm Kalastettu uoman leveydeltyä: Ei On Laitteen tiedot 21-4 cm 61- cm Sulkuverkot: Ei On Laitteen malli: Energian lähde: Akku Aggr. Käytetty jännite (V): Hans Grassl IG2/2 65 Pulssin frekvenssi (Hz): 3 5 x Virran voimakkuus (A): 25 Ympäristöhavainnot Veden lämpötila ( o C): 13,4 Veden näkösyvyys (cm): 5 Keskimääräinen virtausnopeus koealalla (m/s): Veden suhteellinen korkeus: Vesikasvillisuuden peittävyys (%): hidas (<,2) keskim. (,2-,7) voimakas (>,7) normaali ylhäällä alhaalla Vesisammalet Putkilokasvit 7 Sää: sade puolipilvinen Ilman lämpötila (oc): Koealan kalastettavuus: Rantakasvillisuuden peittävyys (%): pilvinen helppo normaali vaikea Puut/pensaat Muut kasvit aurinkoinen Koekalastuksen saaliit: Kalastuskerta 1: made 15 mm, 26 g, kivisimppu 73 mm, 4 g, kivisimppu 85 mm, 7 g, kivennuoliainen 55 mm,1 g, kivennuoliainen 11 mm, 8 g, kivennuoliainen 11 mm, 11 g, kivennuoliainen 113 mm, 11 kivennuoliainen 9 mm, 5 g, kivennuoliainen 92 mm, 5 g, kivennuoliainen 1 mm, 6 g Kalastuskerta 2: made 35 mm, kivisimppu 7 mm, 4 g Kalastuskerta 3: kivennuoliainen 1 mm, 6 g, kivennuoliainen 13 mm, 7 g, kivennuoliainen 117 kivennuoliainen 97 mm, 6 g, 15 5

57 Liite 4. Kalatarkkailun valokuvia Kuva 1. Lähteenoja (vas.), Petäjäoja, Lähteenojan yp. (oik.) Kuva 2. Petäjäoja, Kanala

58 Liite 4. Kalatarkkailun valokuvia Kuva 3. Petäjäoja, Ruukinkoski Kuva 4. Vääräjoki, Koppelonkoski Kuva 5. Vääräjoki, Mustasuvannonkoski

59 Liite 4. Kalatarkkailun valokuvia Kuva 6. Vääräjoki, Hevoskoski Kuva 6. Vääräjoki, Pahkakoski Kuva 7. Syväoja, Isoskosken tien silta

60 Liite 4. Kalatarkkailun valokuvia Kuva 8. Syväoja, alempi Kuva 9. Pahaoja Kuva 1. Pahkakosken rapu.